Verkkovalmentaja 1-2020

Verkkovalmentaja 1/ 2020

SisältÜ

Valmentajakoulutus SPL ...

4

SJV 43 vuotta ...

5

Hyvät liikkumisen taidot ...

6

Kehity huippu-urheilijaksi- harjoituskirja ...

8

Hassen kotitreenit ... 10 Valmentajan kolumni - Sebastian Mandart ... 14 Valmentajakysely 2019 ...

2

15

Verkkovalmentaja 1/2020

Päätoimittajan palsta Koronakriisi tullaan muistamaan vaikutuksiltaan laajimpana ja kaikkia koskettavana ajanjaksona koko yhteiskunnassa, niin myös jalkapallovalmentajien keskuudessa. Ainutlaatuiseksi sen tekee se, että se koskettaa KAIKKIA valmentajia; kokeneita ja aloittelevia, junnuissa ja liigassa, tyttöja poikapuolella, myös valmentajien kouluttajia. Kenelläkään meistä ei ole aiempaa kokemusta vastaavasta joukkuetoiminnan totaalisesta keskeytyksestä.

Monessa yhteydessä viitataan edelliseen kansakuntaa ravistelleeseen kriisiin, 1990-luvun alun lamaan, jonka vaikutukset nähtiin lähinnä taloudellisina ja sosiaalisina seurauksina. Myös jalkapallotaloutta leikattiin tuolloin rajusti. Tuolloin etenkin liigaseurojen toimintaedellytykset heikkenivät ja siksi joukkuemäärää supistettiin kahden kauden aikana 14:sta kymmeneen. Ensin kaudella 1995 tippui Ponnistus, Kuusysi ja hallitseva mestari TPV, seuravana vuonna lähti perinteikkäät MP, mestari-Haka ja Ilves; HJK säilyi niukasti karsinnan kautta. Tuolloin laman seuraukset saivat kokea korostetusti vain huippujoukkueitten valmentajat, alemmilla sarjatasoilla ja junioritoiminnassa vaikutukset olivat lievemmät. Nyt on toisin.

Valuuko talven aiempi harjoittelu hukkaan? Onko kaikilla riittävät olosuhteet yksilölliseen harjoitteluun? Voiko pelaajien omatoimisuuteen luottaa? Milloin kilpailukausi alkaa? Ilmassa on paljon kysymyksiä, vähemmän vastauksia. Olo on kuin sillalla kulkisi;

Verkkovalmentaja 1/2020

Koronan kautta uuteen valmentajuuteen

sillan pituudesta ei ole tietoa eikä vastarantaa näy. Pysähtyä ei silti kannata. Lopulta sille kovalle maalle kuitenkin tullaan. Voisiko sen näkymä olla jotenkin erilainen, muuttunut aiemmasta?

Kriisi on usein luonteva mahdollisuus muutokseen, jos sitä tarvitaan. Muutos omassa ajattelussa, toimintatavoissa, joukkueen rutiineissa. Mihin aiemmat tapamme ovat perustuneet?

Voisiko saman ajan ja energian käyttää hyödyllisemmin? Mitä pelaajani saavat minulta? Mikä minulle valmentajana on tärkeää? Toiminko arvojeni mukaisesti? Kuinka paljon kompromisseja tällä tasolla on syytä sietää? Jokainen voi löytää varmasti itselleen oleellisimmat kysymykset syvällisesti pohdittaviksi.

Joukkuevalmennuksesta säästyy meillä nyt aikaa. Säästyneen ajan

voi käyttää monella tavalla, toivottavasti hyödyllisesti. Voi analysoida mennyttä ja suunnitella sen pohjalta tulevaa. Voi antaa enemmän aikaa motivoituneille pelaajilleen. Voi kehittää omaa valmennusosaamistaan koulutusten tai omatoimisen perehtymisen keinoin. Voi pistää itseään vihdoin parempaan kuntoon. Voi antaa aikaa perheelle tai läheisilleen (jotta arjen taas koittaessa omatunto soimaisi vähemmän!).

Voimia ja idearikasta korona-aikaa kaikille jalkapallotoimijoille!

Ilkka Mäkelä Ps. Erityiskiitos Palloliiton valmentajakoulutukselle nopeasta ja esimerkillisestä reagoinnista osaamisen kehittämiseksi verkkokoulutusten muodossa.

3

Toiminnallisesta lähijaksokoulutuksesta verkkokoulutukseen?

Seurojen Palloliiton historian suurin organisaatiouudistus vietiin maaliin syksyn 2019 aikana.

Suuren muutoksen keskeisenä tavoitteena on tukea seurojen arkea ketterän organisaation turvin.

Matti Lähitie

4

Valmentajakoulutuksen osalta seurojen tukeminen konkretisoituu erityisesti seuroihin resursoidun rahan määrässä ja seuroihin koulutettujen valmentajakouluttajien määrässä.

Seuroille jaetaan 370 000€ vuodessa Seurayhteisön valmennusosaamisen kehittämistuen ja Tutor-tuen muodossa, joiden tavoite on mahdollistaa lapsuus- ja nuoruusvaiheen valmentajakoulutuksen tehostaminen seurayhteisöissä. Valmentajien kouluttajia on näiden lisäksi koulutettu seuroihin noin 250 henkilöä, jotta koulutusverkostomme kattaisi koko valtakunnan ja yhteinen visio ”jokaisella on oikeus osaavaan ja koulutettuun valmentajaan” – toteutuisi.

kokonaisuuden muodostamiseksi.

Koulutusten kehityksessä huomioidaan UEFA:n päivittyvät vaatimukset vuosille 2020-2024. UEFA Coach Convention 2020-2024 tulee korostamaan erityisesti toiminallista oppimista (reality based learning), valmentajien jatkuvaa arviointia koulutusprosessin aikana, kouluttajien kouluttamista valmentajakoulutuksen ohella ja UEFA C:n tulemista pakolliseksi valmentajapolun koulutukseksi. Lisäksi Coach Convention nostaa esiin nuorten valmentajien erikoistumispolun, johon kuuluvat UEFA Youth B-, UEFA Elite youth A- ja UEFA GK B- koulutukset.

Palloliiton valmentajapolun sisältöjen kehittämistyö aloitettiin 2016 alemman tason koulutusten osalta.

Tämän johdosta syntyivät Futisvalmentajan starttikoulutus, Ikävaihekoulutukset ja UEFA C- koulutus.

Näistä viimeisin valmistui keväällä 2019. Alemman tason koulutuksen jatkoksi käynnistettiin UEFA B- ja UEFA A- koulutusten kehitysprosessi valmentajapolun loogisen

Palaute aiemmin päivitetyistä koulutuksista on ollut yleisesti hyvää.

Koulutuksiin osallistuneet valmentajat ja koulutuksia järjestäneet kouluttajat ovat kerätyn palautteen perusteella olleet tyytyväisiä koulutusten ilmapiiriin, uudistuneisiin sisältöihin ja aikuispedagogiikan menetelmiin, joissa pääsee itse osallistumaan, kokeilemaan ja tekemällä oppimaan. Kerätyn palautteen ja

UEFA:n suositusten lisäksi myös tutkimukset osoittavat toiminnallisen ja osallistavan opettamisen tehokkuuden. Keväällä alkanut koronavirus on taas ohjannut ihmisiä entistä enemmän etätöihin. Aiemmin järjestetyt face-to-face palaverit korvattiin etäkokouksilla ja koulujen kontaktiopetus etäopetuksena.

Koronapandemia on pakottanut myös meidät verkkokoulutusten järjestämiseen nopealla aikataululla saavuttaaksemme visiomme ja kyetäksemme auttamaan valmentajakuntaamme haastavassa tilanteessa. Tarjontaan ovat ilmestyneet soveltuvin osin verkkokoulutuksena järjestettävät Futisvalmentajan startti- ja ikävaihekoulutukset. Lisäksi huippuvaiheessa tarjoamme maajoukkueiden kanssa webinaareja ja UEFA- lisenssien täydennyskoulutustunteja. Jättääkö korona jälkensä ja jäävätkö verkkokoulutukset esimerkiksi tällä laajuudella pysyvästi tarjontaan- se jää kokemusten myötä nähtäväksi.

Teksti: Matti Lähitie, Koulutuspäällikkö, SPL

Verkkovalmentaja 1/2020

Voimia ja tsemppiä kaikille valmentajille Suomen Jalkapallovalmentajat, SJV täyttää syyskuussa 43 vuotta. Ensimmäiset Valmentajapäivät järjestettiin marraskuussa 1980 Turussa.

Paikalla oli tuolloin 180 osallistujaa.

Lukuisat maailman merkittävimmät kansainväliset valmentajapersoonat ovat vierailleet massamme jakamassa oppeja sekä edustus- että junioritasolle.

SJV on myös eurooppalaisen valmentajaorganisaation AEFCA:n jäsen. Suomi järjesti AEFCA:n kansainvälisen symposiumin Helsingissä 2007. Tuolloin paikalla oli osallistujia yli 50 maasta ja runsaasti myös suomalaisia valmentajia.

SJV:n jäsenissä on useita henkilöitä jotka ovat olleet mukana aktiivisesti lähes koko historian ajan. Heistä vain muutamia tämän verkkolehden kuvakokoelmassamme.

Juuri tällä hetkellä elämme maailmanlaajuisesti todella haastavia aikoja. Urheilukaan ei ole välttynyt siltä tyrmäysiskulta mitä ihmisten terveyden ja yritysten talouden osalta on jo nyt koettu. Keski-ikään ehtinyt SJV on kokenut paljon asioita historiansa aikana mutta nyt ovat uudet neuvot tarpeen. Maassamme on lähes tuhat futista harrastavaa seuraa ja tuhansia ohjaajia ja valmentajia. On myös satoja sellaisia henkilöitä, joiden toimeentulo on tullut työstä futisseuroissa joko juniorien tai edustuspelaajien kanssa.

Lähes kaikkien näiden toiminta ja samalla ansiot ovat olleet jo useita viikkoja jäissä. Tulevaisuuskin on tässä vaiheessa epävarmalla kantilla.

Kuinka seurat selviävät ja kuinka palkattujen henkilöiden jatkossa käy?

Valmentajina olemme tottuneet kehittämään pelaajistamme voittajia. Ei pelkästään mestareita tai ammattilaisia, vaan ennen kaikkea selviytyjiä omassa elämässään. Juuri tästä on nyt kysymys. Toivotaan että jokainen meistä ponnistelee vahvasti huomiseen uskoen. Meidän valmentajien tehtävä on kannustaa, motivoida ja tukea pelaajiamme.

Valmentajina saamme voimia sekä pelaajien onnistumisten kautta että toivottavasti runsaasti toinen toiseltamme. Uskotaan tässä vaiheessa että terveystilanne sallii futistoiminnankin virallisen käynnistämisen mahdollisimman pian.

Joukkueiden kohtaamisen riemua odotellen. Voimia ja uskoa kaikille valmentajillemme.

Teksti: Jukka Vakkila

Timo Askolin Hannu Touru

Jari Pyykölä

Olavi Laaksonen

Seppo Miettinen

Jyrki Heliskoski Harri Kampman

Jukka Ikäläinen

Ajoittain meillä varsin kilpailuhenkeä ja lajitavoitteellisuutta pursuavilla valmentajilla jää huomioimatta miten merkittävää työtä teemme vapaaehtoisina, oman toimen ohella tai nykyään yhä useammin myös päätoimisina.

Hyvillä liikkumisen taidoilla valtaisat vaikutukset

Avaan tässä jutussa liikunnallisuuden palapeliä oivana viitekehyksenä eri tahojen yhteistyölle. Tavoitteena on laadukas seuraurheilun kokemus, hyvä liikunnallinen itsetunto jokaiselle lapselle ja nuorelle sekä hyvä perusta tuleville Helmareille ja Huuhkajille tai muiden lajien huippu-urheilijoille.

Jalkapallo koskettaa eri ikäryhmissä tuhansia poikia ja tyttöjä, joten mahdollisuutemme vaikuttaa ja toisaalta vastuumme on suuri. Jalkapalloharrastus alkaa monilla nykyään jo Perhefutiksesta, jatkuu siitä asteittain erilaisiin nappula- ja ikäkausiryhmiin. Suuri joukko nuoria saa kokea lajin parissa hienoja kilpailuja, määrätietoisen harjoittelun vuosia, erinomaista valmennusta ja muiden aikuisten välittävää tukea kasvulle. Niistä kokemuksista saadut hyödyt tuovat esille urheilun ihmisen parhaana elämänkouluna ja seuran upeana kasvuympäristönä.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia lukemaan, kirjoittamaan ja liikkumaan.

Liikkumisen perusteiden, motoristen ja pelillisten perustaitojen avulla lapset, nuoret ja aikuiset saavat mahdollisuuksia ja motivoituvat liikkumaan ja urheilemaan eri tavoittein, saavat fyysisesti aktiivisen elämäntavan ja kokevat liikunnan 6

Marko Viitanen

iloa yksilönä ja yhdessä muiden kanssa. Liikkumisen taito on yhteydessä myös koulumenestykseen, kehon ja mielen terveyteen sekä ehkäisee myös syrjäytymistä. Vaikutuksemme ovat siis huomattavasti suuremmat, kuin joskus pelaajien teknistaktisia valmiuksia opettaessa ajattelemmekaan.

Liikunnallinen itsetunto rakentuu osaamisen ja kehittymisen myötä, jolloin myös motivaatio liikkua kasvaa ja pysyy yllä. Liikkumisen taitopohjaan kannattaa siis panostaa paljon! Liikunnalliset taidot ja ominaisuudet voidaan jaotella paloihin, jotka tukevat toisiaan ja muodostavat perustan erityisille liikunnallisille taidoille. Hyvin kehittyneet liikunnalliset perustaidot tukevat lajikohtaisten erityistaitojen ja taktiikoiden oppimista.

tella uusia taitoja. Lasten perusliikuntataitojen suuret erot ja niiden puutteet ovat haasteita. Liikkuvien perheiden, liikunnallisen päiväkoti- ja kouluarjen, lasten ja nuorten omatoimisten sporttailujen sekä laadukkaiden treenien kautta rakentuu hyvä liikunnallinen taitopohja ja lajikohtainen perusta. Eri toimijoita yhdistämään suosittelen liikunnallisuuden palapeliä yhteiseksi viitekehykseksi. Lajikohtaiset ”viritykset” sitten kukin laji tekee itse. Jalkapallossa on erittäin tärkeää saada lapsuudessa oppia mm. pallonkäsittelyn ja pelaamisen perustaitojen osalta. Laji kehittää myös osaltaan hyvää liikunnallista perustaa, mutta ei ole yksin vastuussa (onneksi) vankan perustan rakentumisesta.

Monille oma liikunnallinen itsetunto on haaste, jos kokee ettei osaa tai uskalla toisten nähden harjoi-

Verkkovalmentaja 1/2020

Liikunnallisuuden palapeli: Lajikohtaiset erityiset taidot ja taktiset taidot (LET&T): erityiset tekniikat ja taktiset ratkaisut, kuten harhautus, sisäteräkierre, vastustajien ja tilojen tunnistaminen, pelitilanteen mukainen toiminta yhdessä muiden kanssa jne...(eri lajeissa omia erityisiä ja taktisia taitoja).

Liikkumisen perusteet (LP), motoriset perustaidot (MPT) ja pelaamisen perustaidot (PPT) ovat perusta lajikohtaisille erityis- ja taktisille taidoille. Eri osa-alueet ovat sidoksissa toisiin ja harjoittelu yhdessä ja erikseen tukevat toisiaan.

Motoriset perustaidot (MPT): motoriset perustaidot jaotellaan tasapainotaitoihin, liikkumistaitoihin ja välineenkäsittelytaitoihin. Motoriset perustaidot ovat tiettyjä yleisiä motorisia taitoja kuten juoksu, pysähtyminen, hyppy, potku, heitto, liuku, pyörähdys jne.

Pelaamisen perustaidot (PPT): pelaamisen perustaidot ovat mm. eri pelien ja liikuntaleikkien yleisiä ratkaisuja, kuten tilojen tunnistaminen, käyttäminen ja luominen tai vastustajan tunnistaminen ja etenemisen estäminen tai hidastaminen sekä sosiaalisia hyvää joukkuehenkeä, yhdessä tekemistä tai henkisiä kärsivällisyyttä ja rohkeutta kehittäviä osa-alueita.

Liikkumisen perusteet (LP): turvallinen ja tehokas liikkuminen rakentuu hyvästä tasapainosta, koordinaatiosta ja ketteryydestä.

Liikkuvuus, voima, kestävyys ja nopeus luovat perustaa kaikelle liikkumiselle.

Valmennusta ylpeydellä, kiitollisena ja oma arvomme tuntien Seura-arkea nähdessäni olen useimmiten tyytyväinen ja jopa onnellinen. Lapsille ja nuorille on innostavaa, suunniteltua ja sopivan tavoitteellista ikävaihe huomioivaa treeniä. Sisällöt ovat hyvät ja valtavasti on hyviä tyyppejä valmentamassa. Hyvässä toiminnassa näkyy hikeä, kisailua, iloa ja pelaajien osallistamista toimintaan ja se on turvallista. Jalkapallo voi olla ihmisen paras elämänkoulu, jos toimimme urheilun arvoja ja pelaajia kunnioittaen.

Verkkovalmentaja 1/2020

Tsemppiä koronakriisiin, hyödynnetään poikkeuksellinen ajanjakso ja viritellään itsemme iskuun esimerkiksi omaa kuntoa, omaa valmennusfilosofiaa ja osaamista kehittäen. Olemme tärkeitä!

Teksti: Marko Viitanen, Olympiakomitea lasten ja nuorten urheilun asiantuntija

toimintaa seuraamassa. Koin jo silloin jalkapallon ja seuran vaikutuksen yhteisöön. He osasivat tuoda oman merkityksensä esille ja arvostivat itse toimintaansa.

Nyt on Netlfixissä parit hyvät sarjat Sunderland Till I Die. Kannattaa katsoa, jos on mahdollisuus. Jalkapallon arvo yhteiskunnille ja yksilöille on laaja-alainen.

P.S. Opiskelin aikoinaan Englannissa Sunderlandin yliopistolla ja olin todella paljon Sunderland A.F.C.:n 7

Eväitä valmentautumiseen huipulle tähtääville urheilijoille Kehity huippu-urheilijaksi on harjoituskirja, joka viitoittaa urheilijan tietä kohti kansainvälistä huippua ja tarjoaa jokapäiväisen työkalun, jonka avulla hän voi löytää itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja arjessaan

Suomen Olympiakomitea on julkaissut Kehity huippu-urheilijaksi -harjoituskirjan, joka on suunnattu huippua tavoitteleville toisen asteen urheilijoille. Kirja on jatkoa kolmeosaiselle Kasva urheilijaksi -harjoituskirjasarjalle, jonka kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset.

Materiaalien muodostama kokonaisuus auttaa ja tukee nuorta urheilijaa kokonaisvaltaisessa urheilijaksi kasvamisessa.

- Näiden sisältöjen avulla meille on rakentunut urheilijan polulle jo 6-7 vuoden kokonaisuus, joka tarjoaa eväitä urheilijan kokonaisvaltaiselle kehittymiselle kohti pitkäjänteistä uraa ja ammattilaisuutta, kertoo urheiluakatemiaohjelman johtaja Antti Paananen Olympiakomiteasta.

Kasva urheilijaksi -kirjojen myötä alkoi tulla kyselyitä toisen asteen urheilijoille suunnatusta materiaalista. Olympiakomiteassa tartuttiin toimeen ja harjoituskirjaa kirjoittamaan värvättiin joukko alansa asiantuntijoita. Harjoituskirjassa oman tarinansa kertoo myös lukuisa joukko suomalaisia huippu-urheilijoita.

- Harjoituskirja toimii kurssien yhteydessä ja koulujen arjessa, mutta myös valmennuksen apuna ja kodeissa. Parhaimmillaan urheilija saa siitä jokapäiväisen työkalun, jonka avulla hän voi löytää itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja arjessaan, kertoo Jarno Parikka, joka vastaa Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmassa toisen asteen toimin8

nasta.

-Kaikissa sisällöissä, niin teksteissä kuin tehtävissäkin, on tarkoituksena, että urheilija tarkastelee harjoitteluaan juuri sen oman lajin näkökulmasta. Tärkeänä viitekehyksenä toimii lajianalyysi eli tässä tapauksessa jalkapallon, ja urheilijan on itse mietittävä, mitä eri asiat tarkoittavat juuri hänen itsensä kohdalla, jatkaa Parikka.

Valmennusopista valmentautumisopiksi Yksi kirjan kirjoittajista on liikuntatieteiden tohtori ja liikunnan työelämäprofessorina EduFutura Jyväskylässä työskentelevä Sami Kalaja, jolla on pitkä kokemus paitsi huippu-urheiluvalmennuksesta, myös opetuksen johto- ja kehittämistehtävistä.

Hän näkee harjoituskirjan vaikuttavan urheilijan elämään laajasti ja pitää sitä enemmän kuin perinteisenä valmennusopin materiaalina.

- Kirjassa on hyvin tiedostettu se, että Suomessa opetetaan kouluissa esimerkiksi terveystietoa. Opuksessa ei jauheta samoja asioita, vaan se täydentää ja syventää jo entuudestaan hyviä kokonaisuuksia tuoden mukaan urheilullisen lisämausteen.

Harjoituskirja ottaa kantaa nimenomaan urheilun erityiskysymyksiin.

Se on enemmän kuin perinteinen valmennusoppi, kutsuisin sitä ennemmin valmentautumisopiksi, kertoo Kalaja.

- Kirjasta löytyy ulottuvuuksia myös urheilijana olemiseen, kuten urheilijabrändin rakentamiseen, urasuunnitteluun, vakuutusturvaan ja niin edelleen. Tänä päivänä ei ole ihan helppoa olla urheilija. Meiltä on myös puuttunut urheilijoille itselleen suunnattu opus. Tämä kirja vastaa nyt hyvin siihen tarpeeseen, hän lisää.

Harjoituskirja suuntaa urheilijan harjoittelua kohti kansainvälistä vaatimustasoa ja kertoo, miten huipulle on mahdollista päästä. Kirja on tehty erityisesti huippua tavoittelevien urheilijoiden tarpeisiin.

- Toisen puolesta ei kukaan voi urheilla, nuori itse omistaa oman urheilemisensa. Harjoituskirja korostaa tätä ajatusta ja antaa tukea oman urheilun tekemiseen. Kirjan opit jalkautuvat arkeen ja toimintaympäristöön tehtävien kautta ja siten se alkaa elää urheilijan elämässä. Kirjan vahvuus on se, että se tulee hyvin vahvasti yksilön iholle.

Verkkovalmentaja 1/2020

Kehity huippu-urheilijaksi -kirja sisältää seuraavat asiakokonaisuudet:

Urheilemisen teoriaa valmentajien lisäksi myös urheilijoille Urheiluoppilaitoksissa olevat urheilijat opiskelevat erilaisia valmennusopin tai urheilijaksi kasvamisen teoriaopintoja, mutta yhtenäisiä sisältöjä ei tähän mennessä ole ollut.

Kalaja pitää Kehity huippu-urheilijaksi -kirjan valmistumisen ajankohtaa onnistuneena myös urheiluoppilaitosten opetussuunnitelmia ajatellen.

- Lukioissa on käynnissä opetussuunnitelmien uudistus, ammatilliset oppilaitokset saivat sen juuri valmiiksi. Tässä on nyt valmista materiaalia koulujen käyttöön, joka varmasti helpottaa myös heidän työtään. Lisäksi tämä on työkalu, jolla Olympiakomitea voi ohjata tekemistä haluttuun suuntaan.

- Kirja ei tietenkään korvaa oikeaa urheilemista, mutta se tuo siihen paljon lisäarvoa. Kirjan ehdoton vahvuus on se, että se perustuu tuoreeseen ja tutkittuun tietoon. Kun kirja jalkautuu toivottavasti mahdollisimman laajalle, se nostaa osaltaan toiminnan tasoa. Kirjan myötä valmennusopin opetus yhtenäistyy ja nykyiselläänkin hyvä laatu paranee entisestään, Kalaja summaa.

Hänen mukaansa teoreettisen osaamisen lisääminen on valmentajien lisäksi tarpeellista myös urheilijoille. Hän näkee valmentajien työn muuttuvan merkittävästi, kun valmennettavana on urheilija, joka ymmärtää peruskäsitteet. Näin on mahdollista päästä syvemmälle eri osa-alueissa, esimerkiksi liiketekniikassa.

- Tämä ajatus on pyörinyt päässäni jo 80-luvulta saakka, kun juttelin 15-vuotiaiden saksalaisten voimistelijoiden kanssa biomekaniikasta ja huomasin, että heillä on

Verkkovalmentaja 1/2020

siitä hämmästyttävän hyvä tietotaso.

Kuulin, että Saksassa urheilijat opiskelevat kotiläksynä biomekaniikan opintoja.

Urheilijan jokapäiväinen työkalu Harjoituskirja toimii oppilaitoksissa kurssien yhteydessä ja koulujen arjessa, mutta myös valmennuksen apuna ja kodeissa. Kirjan kaikissa sisällöissä, niin teksteissä kuin tehtävissäkin, on tarkoituksena, että urheilija tarkastelee harjoitteluaan oman lajinsa näkökulmasta. Tärkeänä viitekehyksenä toimii lajianalyysi ja urheilijan on mietittävä, mitä eri asiat tarkoittavat hänen itsensä kohdalla. Parhaimmillaan kirja tarjoaa urheilijalle jokapäiväisen työkalun, jonka avulla hän voi löytää itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja arjessaan.

- Tärkeimpänä tavoitteena on tietysti helpottaa urheilijoiden elämää. Myöskään perheitä ei voi unohtaa, vanhemmatkin saavat kirjasta apua niin halutessaan. Heillekään ei tekisi pahaa vilkaista sitä.

- Toivoisin kirjan leviävän urheiluoppilaitosten lisäksi joka puolelle.

Tulisipa joku miljonääri, joka kustantaisi painetut opukset kaikille tuon ikäluokan tavoitteellisille urheilijoille, kuittaa Kalaja.

Harjoituskirjan on tuottanut Suomen Olympiakomitea yhteistyössä urheilun valtakunnallisen kehittämistehtävän saaneiden lukioiden, Kastellin lukion ja Mäkelänrinteen lukion, kanssa. Kirjan jakelu tapahtuu urheiluakatemioiden ja urheiluoppilaitosten kautta.

1. Urheilijan elämänhallintataidot 2. Urheilijan polku ja kaksoisura 3. Psyykkisten taitojen kehittäminen on tie itsetuntemukseen 4. Lajianalyysi ja kansainvälinen vaatimustaso 5. Ominaisuuksien ja lajitaitojen kehittäminen 6. Huoltava harjoittelu tukee palautumista 7. Urheilijan terveys 8. Toimiva ravitsemus – turvallisen ja tuloksekkaan huippu-urheilun edellytys 9. Urheilijan talous 10. Urheilijabrändi 11. Reilusti huipulle

”Olin ensimmäisillä maajoukkueleireillä noin 14-15-vuotiaana ja silloin aloin ajatella, että urheilusta voisi tulla minulle ammatti. Siitä lähtien päämääräni oli päästä ulkomaille pelaamaan. Olisin voinut panostaa urheilijan elämäntapaan enemmän jo silloin nuorena, mutta en vielä silloin tajunnut asian tärkeyttä.

Myöhemmin olen huomannut, kuinka iso merkitys sillä on.

Urheilijan ammatissa elämän pitää olla tasapainossa niin fyysisesti kuin henkisestikin, jotta voi tehdä parhaansa urheilusuorituksessa. Olen itse huomannut, että kun huolehtii kokonaisvaltaisesti asioista, joita tämäkin kirja käsittelee, on enemmän energiaa ja voimia tehdä ammattiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Vinkkini nuorille on, että unelmansa eteen pitää tehdä paljon duunia, mutta liian vakavaa se ei kuitenkaan saa olla. Pitää osata ottaa myös rennosti, jotta voi nauttia tekemisestä. Uran aikana tulee väistämättä myös vastoinkäymisiä, mutta silloin ei saa luovuttaa, vaan pitää jaksaa uskoa itseensä.

Palkinto tulee kyllä, kun tekee mahdollisimman paljon töitä sen eteen.”

- Teemu Pukki, jalkapalloilija

Teksti: Mari Lohisalo 9

Salon Vilpas on julkaissut sivuillaan kattavan kotitreeniohjelman, josta ohessa esimerkkejä.

Kaikki mateariaalit ja videot löytyvät heidän nettisivuiltaan joukkueittain jaoteltuna.

Harjoitteet on koonnut Salon Vilpas ry:n Toiminnanjohtaja Hasse Robertsson.

10

Verkkovalmentaja 1/2020

Valmentajan kolumni

Vastarannan kiiski

Moni ystäväni oli monta kertaa pyytänyt minua mukaan jalkapalloon joko taustavoimiin tai valmentamiseen sen jälkeen, kun oma peliurani oli loppunut. Matkustin paljon töiden vuoksi, joten olin kieltäytynyt. Kun sitten oma poikani halusi 5-vuotiaana aloittaa jalkapallon niin menimme lähiseuran FC Kasiysi harjoituksiin.

Innokas isävalmentaja Sebastian Mandart

Olin päättänyt että en silloinkaan aloita valmentamista koska filosofiani elämässä on että joko tehdään asioita kunnolla tai mennään ongelle. Poikani kuitenkin päätti ettei suostu menemään harjoituksiin ilman minua joten päädyin olemaan harjoituksissa aina läsnä. Kuukauden seurattuani harjoituksia kysyinkin, tarvitaanko apua ja päädyin valmentamaan. Tuttu tarina minunkin taustalla.

Olin aina miettinyt että miksi Suomesta ei tule taitavampia jalkapalloilijoita. Olosuhteiden rajallisuus

oli tietenkin hidasteena varsinkin talviaikaan. Kasiysissä meillä oli kuitenkin lämpimät hallit käytössä, joten se hidaste oli poissa. Ajattelin, että nythän se on enää itsestäni kiinni saanko toteutettua laadukasta harjoittelua ja innostettua poikia lajin intohimoiseen lähestymiseen.

Kysymys heräsi, että mitä pitäisi tehdä ja kuinka paljon.

Aloin internetistä etsimään tietoa lasten valmentamisesta. Hyvin nopeasti törmäsin artikkeleihin, joissa käsiteltiin lapsen fyysistä kehittymistä ja toisissa artikkeleissa psyykkistä kehittymistä. Artikkelit

johtivat sitten itse tutkimusten pariin ja luin kaiken mitä löysin. Samalla etsin harjoiteideoita ja aloin sovittelemaan niitä siihen mitä uskoin ymmärtäväni lapsen kehittymisen kaaresta.

Suurin osa löytämistäni harjoitteista vaativat lapselta keskittymistä, jonka huomasin puuttuvan pieniltä lapsilta. Lapset ovat erilaisia mutta jos 1/3 ryhmästä jaksoi keskittyä harjoitteeseen tasolla, jolla harjoitteen idea tuli tehtyä laadulla niin ajattelin, että tässä on jotain pielessä. Nopeasti tulin muokanneeksi kaikkia harjoit-

teita, joita löysin. Halusin löytää harjoitteita, joissa 90% tekee asioita hyvin eikä minun tarvitse koko ajan korjata ja neuvoa toteutettavaa asiaa. Harjoitteet alkoivat muotoutua siihen suuntaan, että jokaisella on koko ajan tekemistä eikä ole riippuvainen muiden suorittamisesta.

Päädyimme tekemään kolmea teemaa per harjoitus. 1) Pallonkäsittelyliikkeitä 2) Kuljetusta ja laukausta (potkutekniikkaa) 3) Pienpelejä kuljetusmaaleihin. Psyykkisen kehityksen tutkimuksista oli helppo löytää selitys tälle egoistiselle toiminnalle.

Minä ja minun pallo.

Tietoa etsiessäni törmäsin Harri Hakkaraisen esityksiin, joissa oli selkeästi esitetty, miten lapsi kehittyy fyysisesti ja motorisesti. Halusin kuitenkin tietää olinko ymmärtänyt kaiken oleellisen oikein ja pyysin Harria pitämään seuran valmentajille koulutuksen asiasta jossa pääsisi vielä keskustelemaan ja kyselemään asiasta. Tämän jälkeen vielä useasti kysyin Harrilta asioita, jotka askarruttivat. Motorisen ja fyysisen kehittymisen tutkimuksista päälöydös oli, että mahdollisimman monipuolinen motorinen tekeminen luo kaiken pohjan liiketaidoille ja sen päälle rakentuvaan lajin tekniseen osaamiseen. Muutaman mutkan kautta Harri päätyi antamaan esityksen myös Palloliiton Fortum Tutoreille, jonne minä olin tehnyt poikieni kanssa malliliikekoosteen.

Muistan kun 6-vuoden iässä pelasimme yhtä suurseuraa vastaan niin hävisimme 10-0 pelin. Vastustajalla oli jo parempi idea, miten syötellä palloa ja liikkua vapaisiin tiloihin.

En kuitenkaan nähnyt suurta eroa henkilökohtaisissa taidoissa. Se antoi uskoa, että ainakin pysyimme

Verkkovalmentaja 1/2020

perässä motorisessa ja teknisessä osaamisessa. Totesin meidän Fortum Tutorille sen pelin jälkeen, että vuoden päästä me voitamme heidät.

Niin sitten kävikin kymmenen kuukauden päästä. Usko lisääntyi hypoteettista pelaajapolkuani kohtaan.

Näihin aikoihin Ekkono tuli ryminällä kaikkien tietoisuuteen.

Huomasin että terminologia alkoi tulemaan kentän laidalle ja ”havannointihuudot” olivat lähes jokaisen valmentajan pääsanavarastoa. Totesin että kiitosta saa hyvistä syötöistä mutta, jos harhauttaa omalla alueella ja menettää niin tulee kritiikkiä. Mietin että mitä väliä, jos 7-vuotias lapsi menettää pallon. Päätin todellakin ottaa syteen tai saveen asenteen ja luoda meille kulttuurin, jossa jokainen saa tehdä minkä parhaaksi näkee. Halusin rohkeita pelaajia, jotka eivät pallon menetyksestä hätkähdä tai hävitystä pelistä pety. Ensimmäinen taktinen ohje olikin, että jos on yksi vastassa niin harhauta ja jos on kaksi vastassa niin jossain on vapaa pelaaja. Toki silloinkaan en vaatinut syöttämään.

Aika nopeasti pelaajani tulivat aina vaan rohkeammiksi ja menetykset alkoivat vähenemään. Samaan aikaan monipuolinen tekniikoiden harjoittelu alkoi näkymään peleissä ja harhautukset monipuolistuivat.

Harjoituksissa olimme aloittaneet vähän aikaisemmin myös 1v1 pelit, joissa pelaajat saivat rauhassa kokeilla erilaisia tekniikoita joihin käytimme aikaa joka harjoituksen ensimmäisen kolmanneksen. Kun voittaminen alkoi heille olla itsellekin tärkeää, niin syötötkin alkoivat lähteä ihan itsestään. Se oli taas hetki, joka antoi uskoa.

Kun etsin tietoa lajitaitojen harjoittelusta niin eteen tuli Sami Kalajan blogit, joissa oli viittauksia erilaisiin tutkimuksiin. Ne auttoivat ymmärtämään miten tekniikan harjoittelu kannattaa organisoida sisällöllisesti. Samoihin aikoihin olin mukana Palloliiton uuden valmennuslinjan tekemisessä ja sain luvan keskustella Kalajan kanssa teoriaosuuden sisällöstä. Olin tehnyt oman yhteenvedon eri blogien sisällöistä, jotta kokonaisuus hahmottuisi minulle paremmin. Tämä oli tärkeää, koska jos luki muutaman blogin niin saattoi saada vähän ristiriitaistakin tietoa ja helposti halusi uskoa johonkin enemmän kuin johonkin toiseen.

Käsitykseni siitä kuinka paljon voin valmentajana parantaa harjoittelun laatua koheni paljon. Sain vahvistusta ja tarkennusta moneen asiaan sekä rauhan omaan tekemiseeni. Kun vielä luin artikkeleita lapsen psyykkisestä kehittymisestä niin pystyin toteamaan ettei minulla ole kiire opettaa kaikkea jalkapallosta rinnakkain vaan uskalsin tehdä selkeitä valintoja ja keskittyä tekniseen osaamiseen.

Vielä kun ymmärsin, miten hyvä väline pallo on motoriikan kehittämisessä, niin uskalsin jättää pois fyysisiä harjoitteita, joita tehtiin ilman palloa.

Pelaajillani on ollut varsin vähän rasitusvammoja verrattuna muihin joukkueisiin kuulemani perusteella vaikka teemme lähes kaiken pallon kanssa. Voisi sanoa, että olen rakentanut kokonaisuuteni ymmärtäen pienet yksityiskohdat. En oikein usko, että jalkapalloa voi lähestyä holistisesti ymmärtämättä kaikkia osia tarkasti. Lasten valmentamisessa on se hyvä puoli, ettei peleissä tarvitse 13

heti voittaa vaan voi keskittyä kehittämään asioita rauhassa, joista sitten ajan myötä syntyy kokonaisuus.

Aloitimme viimeisinä ikäluokassamme pelaamaan 8v8-pelejä.

Moni aloitti jo vuotta ennen virallista siirtymistä. Itse pidin 5v5 pelimuotoa aivan loistavana mutta moni muu halusi alkaa opettamaan ”oikeaa jalkapalloa”. Ihmettelin asiaa. Pojat olivat 9-vuotta täyttäviä ja pitäisi pelata yhdellä pallolla kuudentoista pojan kanssa. Mietin että omat poikani nauttivat haastamisesta ja korkeatempoisesta pelistä, jossa kukaan ei pääse kävelemään tai olemaan pelin ulkopuolella hetkeäkään. Ajattelin myös, että onhan meillä ihan hyvä alku tähän haastamisosaamiseen mutta paljon on vielä työtä. Oli pakko vain sopeutua ja miettiä miten voisimme jatkaa samalla polulla 8v8-pelimuodossa.

Kun siirryimme 8v8-pelimuotoon, niin ajattelin että pakko se kai on aloittaa vähän enemmän tietoista pelin opettelemista myös harjoituksissa. Halusin alkaa ensimmäistä kosketusta työstämään, joten aloitimme pienet rondot (3v1 ja 4v2) – teemalla pienen tilan tekniikat jolla jalka vapaaksi. Se oli mielestäni ensimmäinen askel ”syöttöpelin” onnistumiseen. Kun olimme pelanneet jonkin aikaa harjoituspelejä niin en huomannut suurta eroa joukkueisiin, joilla oli paljon pidempi historia 8v8-peleihin. Mietin että eihän tässä taidakaan olla niin kiire pelillisten asioiden opetteluun koska se meni ihan hyvin muutamalla perusidealla.

Samaan aikaa katselin poikien osaamista pienissä rondoissa ja näin että tekemistä riittää niissäkin, joten 14

ne sai pysyä keskiössä. Aloitimme myös pelaamaan enemmän 2v2-pelejä 1v1-pelien sijaan, joten kahden pelaajan yhteistyö nousi seuraavaksi teemaksi.

Tälle kaudelle siirryimme ryhmäni kanssa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta GrIFK:n, jossa meillä on hyvät harjoitusolosuhteet ja voimme jatkaa keskeneräistä työtä. Pelitapamme on edelleen yhtä yksinkertainen kuin aikaisemminkin. Jos on yksi vastassa niin haasta ja jos kaksi niin jossain on vapaa pelaaja. Tämän kolikon huonot puolet joskus näkyy peleissä mutta aika hyvin pojat ovat kehittyneet pelien mukana ja mielestäni heidän pelikäsityksensä ei ole sen heikompaa kuin monen sitä paljon enemmän harjoitelleen ryhmän.

Sekin antaa uskoa, että jalkapallo ei ole niin ”kognitiivisesti” haastavaa mitä moni ajattelee. Me pelataan puolustuksellisesti edelleen miesvartiointia ja kun kuulen vastustajan valmentajan vaativan havainnointia omilta pojiltaan niin mietin että ensin pitäisi jonkun päästä ohi pelaajistani koska kentällä ei ole vapaita pelaajia. Se on mielestäni lähtökohta. Ylivoima pitää luoda ja syöttelemällä se ei onnistu, jos miesvartiointi ei petä. Me ollaankin löydetty sattumalta identiteettimme Atalantan pelityylistä jos asiaa hieman yksinkertaistaa. Joskus olemme pulassa sen takia hyviä ryhmiä vastaan koska virheistä rokotetaan. Se on haavoittuva tapa pelata mutta aika hauska tapa. Muistutan kuitenkin edelleen itseäni että pojat täyttää vasta 12-vuotta tänä vuonna.

len ensi vuoden 11v11 pelejä. Pieniä poikia isolla kentällä. Edelleen mietin mitä ehdin tehdä teknisten asioiden kanssa seuraavien vuosien aikana, kun vielä on otollisin aika oppia tekniikkaa. ELL-aikakausi alkaa, joka luo paineita tulokselliseen pelaamiseen. Yritän pitää fokuksen valitsemallani tiellä. Tekniikkaharjoittelun laatu keskiössä.

Meillä on hyvät pohjat mutta nyt viimeistään poikien pitää myös itse asettaa korkeampia tavoitteita ja opetella määrätietoisempaa tekemistä myös omalla ajalla. Se määrittää paljon kuinka pitkälle moni pääsee ja toivon että olen onnistunut luomaan hyvät edellytykset sille. Meillä on hyvä henki porukassa ja nautimme edelleen ”samojen” asioiden tekemisestä aina vaan paremmin.

Ajattelen että vähemmän on usein enemmän ja laatu ratkaisee.

- Seba

P.S. Olen lasten valmennuksesta hieman yli-innostunut isävalmentaja Sebastian Mandart, HJK:n juniorikoulun miehiin asti käynyt jalkapalloilija ja USA:n yliopistossa pelannut ja kouluttautunut IT -arkkitehti, joka unelmoi taitavista pelaajista, joilla olisi hyvät valmiudet omalle huipulle.

Tänä vuonna pelaamme viimeistä vuotta 8v8-pelejä ja nyt jo kauhiste-

Verkkovalmentaja 1/2020

Valmentajakysely 2019 – Nykykuva suomalaisesta valmentajakunnasta Vuonna 2019 toteutetun laajan Valmentajakyselyn mukaan valtaosan suomalaisesta valmentajakunnasta muodostavat vapaaehtoispohjalta toimivat 30–49-vuotiaat miesvalmentajat. Sen sijaan lähes 60 % valmentavista naisista on alle 30-vuotiaita. Valmentaminen aloitetaan useimmin oman lajiharrastuksen tai oman lapsen harrastustoiminnan kautta. Omaa kilpaurheilukokemusta onkin valtaosalla (77 %) valmentajista. 87 prosentilla valmentajista on valmentajakoulutus ja korkeimpana valmentajakoulutustasona on yleisimmin 1 tason koulutus (44 %).

KIHU toteutti vuonna 2019 sarjassaan kolmannen eri tasoilla ja lajeissa toimiville valmentajille suunnatun laajan valmentajakyselyn. Aineisto kerättiin kesä-elokuussa 2019 ja siihen vastasi yhteensä 2765 valmentajaa 61 eri lajista. Aiemmat valmentajakyselyt on toteutettu vuosina 2009 ja 2013 INFOGRAAVI TULOKSISTA (alla) Linkki juttuun ja tarkempiin tuloksiin. https://www.kihu.fi/tk-toiminta/valmentajakysely-2019-nykykuva-suomalaisesta-valmentajakunnasta/

Issa Thiaw pelasi viime kaudella menestyksekkäästi Ilveksen riveissä. Nähtäväksi jää jatkuuko hyvä vire myös KuPS:ssa.

Verkkovalmentaja 1/2020

15

– Kotimainen tuote tehokkaaseen desinfiointiin – – Desinfioi nopeasti ja helposti kohteet jotka tarvitsevat jatkuvaa puhdistusta. ◊ – Aerosoli tunkeutuu hankalasti desinfioitaviin paikkoihin.

◊ – Soveltuu julkisten tilojen, kovien pintojen, suojainten, maskien, työ- ja harrastusvälineiden, kuntosalilaitteiden, kenkien yms. kohteiden desinfiointiin. Ei vahingoita pintoja ja haihtuu nopeasti.

◊ – Myynnissä hyvin varustetuissa päivittäistavarakaupoissa, tavarataloissa ja teollisuustarvikemyymälöissä ympäri Suomen.

◊ www.attuote.fi – Kysy lisää info@attuote.fi, www.attuote.fi 09 274 5500