Verkkovalmentaja 3/ 2023
Sisältö Harjoitettavuuskartoitusmalli 10–15-vuotiaille jalkapalloilijoille...
4
Juniorin polku huipulle Suomessa...
9
Heli Rekimiehen haastattelu...
10
ent m l a V 18.11. 17.-
äiv p a j a
ät
ulla seud i k n elun aupu pääk rsintaott Irlanti a isEM-k – Pohjo i Suom essä. d y yhte
Julkaisija: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Taitto: Sirpa Vakkila Kannen kuva: Petteri Jaatinen 2
Verkkovalmentaja 3/2023
Päätoimittajan palsta 7/12 – mitä se kertoo suomalaisesta liigajalkapallosta? Miesten liigakauden aloittaneista kahdestatoista päävalmentajasta vain viisi toimii tehtävissään sarjan viimeisellä kierroksella. Lisäksi yksi vaihdos (KuPS) tehtiin jo ennen liigakauden alkua. Vaihdosten määrä on poikkeuksellinen, ellei peräti ennätyksellisen suuri. Mistä tämä ilmiö kertoo, vai onko kyseessä sattuma, joka ei voi toistua? Kussakin valmentajanvaihdoksessa on aina omat syynsä ja seurajohto puntaroi varmasti ratkaisuaan vakavasti. Mutta miksi tällaiseen mietintään ajaudutaan niin kovin helposti? ”Vaihdetaan valmentajaa, kun joukkuetta ei voi vaihtaa”, kuulostaa turhan tutulta, mutta niin laiskalta perustelulta. Itsekriittinen ja kehityshaluinen seurajohto arvioi omaa tekemistään varmasti syvällisemmin. Onko valmentajan rekrytointiprosessi alun alkaen ollut laadukas? Onko seurajohdolle ollut selvää, millaista valmentajaa seura yleensä tai sen edustusjoukkue juuri siinä kehitysvaiheessa tarvitsee? Osuuko tarjolla olevan valmentajan profiili tuohon tarpeeseen, vai joudutaanko tyytymään kompromissiin? Kaikkea ei voi selittää talouden rajallisuudella. Seuran toimintaa ohjaa (toivottavasti) aina ajantasainen strategia: mitä selkeämpi, sen parempi. Olennaista on se, kuinka strategia heijastuu arkeen ja sen toistuviin valintoihin. Rekrytoitavan valmentajan on hyvä peilata omia arvojaan ja toimintaperiaatteitaan seuran suuntaviivoihin. Toki valmentajan tärkeimpiä ominaisuuk-
Verkkovalmentaja 3/2023
sia on sopeutuminen vallitsevaan toimintaympäristöön. Mutta kaikki ei voi olla myytävänä. Muutoin ongelmat vain odottavat sopivaa hetkeä tullakseen päälle. Valmentaja voi olla valmis joustamaan omista arvoistaan, kun hän haluaa/ tarvitsee kyseisen pestin esim. oltuaan tovin sivussa valmennustehtävistä. Se on inhimillistä, mutta samalla ongelmia ennakoivaa. Tietenkin osa erottamispäätöksistä kohdistuu valmentajiin, jotka ovat toimineet tehtävissään jo kauemmin, eli rekrytointi itsessään on voinut olla onnistunut. Joskus valmentajan toiminta tai käyttäytyminen voi muuttua, mutta usein potkujen taustalla on seuran epärealistiset menestystavoitteet suhteessa pelaajiston tasoon. Tosin tämä kausi on ollut erikoinen myös
siinä suhteessa, että valmentajanvaihtoon ovat turvautuneet seurat sarjataulukon hänniltä, keskeltä sekä kärjestä! Mutta. Yksi seura ei hötkyillyt alussa ja voi lopulta onnitella itseään. Hienoa VPS! Ilkka Mäkelä Ps. Marraskuun Valmentajapäivillä on esillä myös tämä aihe, kun Jussi Nuorela avaa case-VPS:ää ja lauantain paneelikeskustelu pureutuu teemaan monelta kantilta. Kansainvälistä laatua tuo pöytään kroatialainen jalkapalloprofessori Tihana Nemcic Bojic. Tervetuloa päättämään mennyttä ja avaamaan tulevaa kautta Valmentajapäiville!
3
Harjoitettavuuskartoitusmalli 10–15-vuotiaille jalkapalloilijoille käytäntö
Edellinen kirjoitukseni käsitteli harjoitettavuuskartoitusmallia. Toinen osa kirjoituksestani käsittelee sen käytännön toteuttamista ja siinä tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia.
Harjoitettavuuskartoitusmalli sopii eri ikäisten jalkapalloilijoiden liikunnallisen ja fyysisen lähtötason kartoitukseen, harjoitteluun, harjoittelun seurantaan ja testaamiseen. Näillä kuudella liikkeellä voidaan edesauttaa pelaajien pitkäjänteistä urheilullista ja liikunnallista kehittymistä. Valitut liikkeet vaativat voimaa, liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiokykyä.
4
Harjoitettavuudella tarkoitetaan monipuolisia urheilun fyysisiä perusominaisuuksia kuten voimaa, tasapainoa, kestävyyttä, nopeutta, kimmoisuutta ja liikkuvuutta. Harjoitettavuutta tulee alkaa kehittää jo lapsuusiässä, koska se tukee myöhemmin vaativampaa lajiharjoittelua niin määrän kuin intensiteetinkin näkökulmasta. (Lloyd, Oliver 2012). Harjoitetta-
vuuden kehittämisellä eli harjoittelulla on myös positiivinen vaikutus urheilijoiden terveyteen ja hyvinvointiin. (UKK-instituutti 2021). Kyseiset ominaisuudet korostuvat niin jalkapallon harjoittelun eri vaiheissa kuin itse ottelusuorituksissa. Liikkeiden suorittamiseen tarvitaan sekuntikello, mittanauha, hyppynaru, keppi ja kynä ja
Verkkovalmentaja 3/2023
paperia. Harjoitettavuuskartoitus (testaaminen) tulisi tehdä 3–4 kertaa vuodessa. Kyseisiä liikkeitä voi tehdä viikoittain ennen oman kenttävuoron alkua tai lajiharjoituksen jälkeen. Kaikki liikkeet sopivat myös harjoitettavaksi omalla ajalla fyysisen kapasiteetin kehittämiseksi. Vauhditon pituushyppy testaa urheilijan alaraajojen maksimaalista ja räjähtävää voimantuottoa. Tulos ilmoitetaan senttimetreinä. Vauhditonta pituushyppyä voidaan myös testata yhden jalan ponnistuksella (vasen ja oikea, jossa tullaan tasajalkaa alas). Yhdellä jalalla suoritettu hyppy voi kertoa jalkojen lihasvoiman asymmetriasta eli epätasapainosta. Vauhditon kolmiloikka sopii myös testaukseen hyvin.
Keskivartalopito on ylä- ja keskivartalon kestovoimaa mittaava liikesarja, joka koostuu etunoja-punnerruspidosta, etulankkupidosta, vasemman ja oikean kylkilankun pidosta ja takalankkupidosta. Liikesarja voidaan suorittaa 15–30– 45 sekunnin pitoina, jonka jälkeen asentoa vaihdetaan. Urheilija vaihtaa asentoa sovitun ajan jälkeen. Tulos ilmoitetaan kokonaisaikana esimerkkinä 2 minuuttia 15 sekuntia. Pitojen järjestyksen tulee aina olla sama. Naruhyppelyllä mitataan 60 sekunnin aikana suoritettuja tasajalka tai yhden jalan hyppyjä harjoitettavuuden mukaan. Pyrkimys on hypätä lähes polvet suorassa, jolloin nilkan käyttö ja kimmoisuus tulevat esille. Naruhyppely toimii myös rytmiikan, koordinaation ja ajoituksen kehittämiseen.
Valakyykky mittaa urheilijan liikkuvuutta erityisesti nilkan, lantion ja rintarangan suhteen. Tulos ilmoitetaan numerona asteikolla 0-3. 0 ei pääse kyykkyyn, 3 pystyy tekemään valakyykyn puhtaasti. Leuanveto tai riipunta mittaa ylävartalon kestovoimaa. Liikkeinä voi urheilijan harjoitettavuuden mukaan olla riipunta, kulmariipunta tai leuanveto. Riipunta ja kulmariipunta ilmoitetaan sekunteina ja leuanveto toistomääränä. Yhden jalan kyykky mittaa tasapainoa, liikkuvuutta ja yhden jalan voimantuottoa. Liikkeessä on kolme variaatiota urheilijan harjoitettavuuden mukaan. Yhden jalan kyykky – kosketus polvella pallon päälle. Vasen ja oikea puoli erikseen. Yhden jalan kyykky- polven kosketus maahan takana. Vasen ja oikea puoli erikseen. Yhden jalan pistoolikyykky alas asti. Vasen ja oikea erikseen. Tulos ilmoitetaan oikein suoritettuina kertoina. VOIMA Jalkapallon nykyisellä kehitystasolla vaatimukset urheilullisille ominaisuuksille ovat lisääntyneet niin kansainvälisillä kuin kotimaisilla kentillä. Jalkapalloilijoilla tärkeää ovat etenkin alaraajojen voimantuotto-ominaisuudet. Lisäksi etenkin maalivahdeilta vaaditaan koko vartalon lihaksilta hyviä voimaominaisuuksia. Nelipäisen reisilihaksen, hamstring-lihasten ja pohjelihasten on kyettävä voimantuottoon hypyissä, potkuissa, taklauksissa, käännöksissä ja juoksun eri vaiheissa.” (Lehto & Vänttinen 2010). Lasten ja nuorten voimaharjoittelun aloittamisessa tulee huomioida turvallisuus, oikea tekninen
Verkkovalmentaja 3/2023
5
suorittaminen, lapsille ja nuorille sopivat välineet ja ammattitaitoinen valvonta. Sopivia välineitä lasten ja nuorten voimaharjoitteluun ovat erilaiset vastuskuminauhat, keppi, kuntopallot, kahvakuulat ja muutaman kilon voimatangot. Voimaharjoittelua aloittaessa on hyvä muistaa harjoituttaa kehon kaikkia lihasryhmiä ja suorittaa liikkeet täysillä liikelaajuuksilla. Urheilijoiden yksilöllisyys, harjoitustausta, ikä ja taitotaso määrittelevät myös harjoituksen sisältöä ja progressiivisuutta. (Viitanen, Leppänen 2022). Monipuolisen voimaharjoittelun avulla urheilijoiden harjoitettavuus lisääntyy lapsesta alkaen. (Viitanen, Leppänen 2022). Lasten voima- vastusharjoittelu tulee aloittaa oman kehon painolla. Alusta alkaen tärkeää on keskivartalon hallinta. Lasten voima-vastusharjoittelu koostuu erilaisista pidoista (etulankku), kyykyistä: eteen-taakse-sivulle ja ristiin. Kiipeämiset, roikkumiset ja heittämiset vahvistavat keski – ja ylävartalon lihaksia. Erilaiset hypyt, loikat ja suunnanmuutokset kehittävät alaraajojen voimaa. Työntämisil-
TASAPAINO Tasapainotaidot ovat yksi merkittävä osa motorisia perustaitoja liikkumistaitojen ja välineen käsittelytaitojen ohella (Jaakkola 2010). Tasapainotaitoihin kuuluu mm. kääntyminen, heiluminen, pysähtyminen, tasapainoilu, pyöriminen ja väistäminen (2010 Jaakkola, 45). ”Tasapaino voidaan jakaa staattiseksi sekä dynaamisek-
6
lä ja vetämisillä voidaan kehittää myös kehon lihaksistoa monipuolisesti. (Pierce, Hornsby, Stone 2022) meta-analyysin mukaan vastusvoimaharjoittelu voi parantaa urheilullista suorituskykyä, ennaltaehkäisee loukkaantumisia ja edistää terveyttä. Nopeus pallottomana ja pallollisena korostuu pelin evoluution myötä. Useiden tutkimusten mukaan lasten ja nuorten voimaharjoittelu kehittää ja edistää voiman lisäksi myös teknisten taitojen omaksumista (Christou 2006), (Al-Attar 2022). Voimantuoton lisääntyminen liittyy luontaiseen lasten ja nuorten kasvuun (Hakkarainen 2015, 212). Liikunnan kokonaismäärän lisäämisellä ja harjoittelulla kehittymistä voidaan lisätä. ”Ennen murrosiän kasvupyrähdystä voiman kehittyminen on muiden kuin lihasmassan lisääntymisen vaikutusta. Merkittävimpänä on pidettävä motorista oppimista ja muita hermostollisia tekijöitä” (Stricker, Faigenbaum (2020), (Hakkarainen 2015, 215) Resistance training roadmap (Stricker, Faigenbaum 2020) suosittaa lasten ja nuorten vastusharjoitteluun seuraavaa kokonaissisältöä.
si tasapainoksi. Staattinen tasapaino tarkoittaa kykyä ylläpitää jokin tietty asento, yleensä istuma- tai seisoma-asento, mahdollisimman minimaalisin korjaavin liikkein. Dynaaminen tasapaino on tasapainon staattista ylläpitoa ja sääntelyä erilaisten suoritusten aikana, joissa liikutaan pisteestä toiseen”. (Sandström & Ahonen 2011, 52), (Guler & Eniseler 2017).
Harjoitustiheys 2–3 x viikossa Toistot / Teho alussa 8–12, kehityksen mukaan 6–12, vastus 60–80 % / 1 RM Sarjoja alussa 1–2, kehityksen mukaan 2–4 Liikkeet koko kehon päälihasryhmät huomioitava, liikesuunnat horisontaalinen, vertikaalinen, lateraalinen ja rotaatio. Eteneminen helposta vaikeampaan, oman kehon avulla, perusliikkeet, bilateraalinen – unilateraalinen, ilman vastusta, vastuksen kanssa, vastuksen suuruus, progressio Huomioitavaa iso liikelaajuus, 20–30 min kerrallaan, ei peräkkäisinä päivinä
Lajina jalkapallon harjoittelu- ja ottelutilanteet ovat täynnä hyvää tasapainoa vaativia suorituksia. Pallon potkaiseminen, hyppääminen, alastulo, harhautukset, rytminmuutokset, kääntymiset, suunnanmuutokset ja pysähtymiset vaativat usein yhden jalan tasapainoa kovassa vauhdissa. Jalkapalloilijan tasapainoharjoittelun tulisi olla mukana harjoitusohjel-
Verkkovalmentaja 3/2023
massa heti kun lapsi aloittaa jalkapallon harrastamisen iänmukaisin metodein. Tasapainoharjoittelun tulisi olla monipuolista niin pallon kanssa kuin ilman palloa tehtävää harjoittelua säännöllisesti ”Proprioseptinen järjestelmä toimii sellaisten reseptoreiden avulla, jotka sijaitsevat sensoristen hermojen päissä. Näitä reseptoreita löytyy lihaksista, nivelistä, jänteistä ja ihosta. Reseptorit tunnistavat ärsykkeitä, joita ovat venytys, kosketus, paine, tärinä ja lämpötila ja muuttavat ärsykkeen tiedon keskushermostolle ymmärrettävään muotoon. Kehon asentojen tiedostaminen ja lihasten tarkoituksenmukaisen toiminnan ohjaamiseen keskushermosto tarvitsee jatkuvaa informaatiota nivelten eri asennoista sekä lihasten jännitystasoista ja pituudesta. Tasapainon
säätelemisessä keskeisimpinä reseptoreina toimii nivelten proprioseptorit, Golgin jänne-elin, lihassukkula, vapaat hermopäätteet ja ihon mekanoreseptorit”. (Kauranen & Nurkka 2010, 349). Tasapainoharjoittelulla on loukkaantumisia ennaltaehkäisevä vaikutus useiden tutkimusten mukaan myös lasten ja nuorten jalkapalloharjoittelussa. (Hilska 2021), (Al Attar2022), (Steffen 2013), (Malliou 2004). Säännöllisellä tasapainoharjoittelulla on myös kehittävä vaikutus pelaajien teknisten suoritusten paranemiseen. (Ce & Longo 2018) osoittivat tutkimuksessaan tasapinoharjoittelun parantavan syöttämistä ja laukaisemista. (Gidun ja Badaun 2022) tutkimuksen mukaan proprioseptinen harjoittelu paran-
LIIKKUVUUS ”Liikkuvuusharjoittelu on tärkeä harjoitusmuoto tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn ylläpidossa” (UKK-instituutti 2022). Jalkapalloilija tarvitsee liikkuvuutta suoriutuakseen lajin kannalta tarpeellisista suorituksista taloudellisesti, sujuvasti ja välttääkseen loukkaantumisia. Juokseminen (kiihdyttäminen, jarruttaminen
suunnanmuuttaminen), ponnistaminen, laskeutuminen, heittäminen, heittäytyminen, potkaiseminen, puskeminen ja taklaaminen vaativat niveliltä ja lihaksistolta riittävän määrän liikkuvuutta. Liikkuvuusharjoittelun tulisi olla mukana jalkapalloilijan jokaisessa harjoitustapahtumassa. Hyvä liikkuvuus ilmenee lajisuorituksissa laajoina liikeratoina, se
Verkkovalmentaja 3/2023
si mm. yhden jalan ponnistusta eteenpäin, ketteryysradan aikaa, pallon kuljetustestin aikaa (dribbling test). Kahdentoista erilaisen bosupallo-harjoitteen avulla 14-vuotiailla pojilla paranivat edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi myös tasapaino ja voima. (Gulerin 2017) tutkimuksessa havaittiin pelaajien ketteryysradan ajan ja vertikaalisen hypyn tulosten parantuneen verrattuna kontrolliryhmään tasapainoharjoittelun avulla. (Edis, Vural 2016) havaitsivat tutkimuksessaan hyvän pystyasennon kontrollin auttavan teknisten suoritusten hallitsemista 1v1-3v3- pienpelien aikana. Lasten ja nuorten kehittyminen tapahtuu yksilöllisesti ja biologisesti hyvinkin eri aikaan. Motoristen taitojen oppiminen ja kehitys kestää läpi koko urheilu-uran. Sen vuoksi on tärkeää, että motorisia taitoja harjoitellaan säännöllisesti iästä tai taitotasosta riippumatta järjestelmällisesti ja laadukkaasti iän mukaisin harjoitusmenetelmin ja metodein. (Kalaja, Jaakkola 2015, 197).
helpottaa uuden suoritustekniikan oppimista ja pienentää vammariskiä. Heikko liikkuvuus aiheuttaa kömpelyyttä, johtaa liiallisen voiman käyttöön, mikä puolestaan aiheuttaa väsymistä ennenaikaisesti. Heikon liikkuvuuden seurauksena myös loukkaantumisriski kasvaa. Jalkapalloilijan kehon anatomiset asemat (kuva). Lajisuoritusten kannalta erityisesti nilkan, lantion
7
ja rintarangan liikkuvuutta tulee kehittää ja ylläpitää säännöllisesti. Esimerkiksi suunnanmuutoksessa kierron tulisi tulla nilkasta ja lantiosta. Mikäli nilkan tai lantion liikkuvuus on riittämätön, voi kiertoliike kohdistua polveen ja aiheuttaa vamman.
Nilkka: mobiili (liikkuvuus ja hallinta) Polvi: stabiili Lonkka: mobiili (liikkuvuus ja hallinta) Lanneranka: stabiili Rintaranka ja hartiarengas: mobiili (liikkuvuus ja hallinta)
Monipuolinen jalkapalloharjoittelu edistää liikkuvuutta. Erilaiset kiinniottoleikit, temppuradat ja tekniikkaharjoittelu ovat niin lajinomaisten taitojen kuin liikkuvuuden kannalta tärkeitä. FIFA11+ Kids on 7–12-vuotiaille tarkoitettu harjoitusohjelma, joka sisältää runsaasti liikkuvuuteen, kehonhallintaan ja tasapainoon liittyviä harjoitteita. FIFA11+ Kids -ohjelmalla on myös loukkaantumisia ennaltaehkäisevä vaikutus (Al Attar 2022). FIFA11+ on harjoitusohjelma, joka on tarkoitettu vanhemmille pelaajille. Sillä on myös tutkimusten mukaan loukkaantumisia ennaltaehkäisevä vaikutus. (Steffen, Emery, Romiti 2013), (Daneshjoo 2012). Harjoituksen alkuosassa tulee olla erilaisia aktiivisia liikkuvuusliikkeitä, joita tulee tehdä säännöllisesti. (Jeffreys 2007). Valmentajien tulee tukea urheilijoitaan pääsemään kyykkyyn sekä kehittää ja ylläpitää tätä ominaisuutta monipuolisilla harjoitteilla läpi aktiivisen jalkapalloharrastuksen ajan (RAMP-protocol 2007). Monissa
8
liikkuvuusliikkeissä on hyvä käyttää palloa apuna, jolloin myös tekniikkaa ja koordinaatioita voidaan kehittää samanaikaisesti. (RobelezPalazonin) 2022 tekemien löydösten avulla 12–19-vuotiaille nuorille jalkapalloilijoille suositellaan lantion, polven ja nilkan liikkuvuusliikkeitä tehtäväksi jokaisella harjoituskerralla liikkuvuuden lisäämiseksi ja säilyttämiseksi. Lihasten elastisuuden puute on liikkuvuutta heikentävä tekijä. Lihasten kireys voi johtua raskaasta fyysisestä harjoittelusta, huonosti koordinoiduista liikkeistä, heikosta ryhdistä, yksipuolisesta harjoittelusta, aikaisemmista vammoista tai liikkuvuusharjoittelun laiminlyönnistä (2016 Väyrynen). Lihaskireydelle ominaista on lihasten nopeampi väsyminen, lihakset tuntuvat jäykiltä ja pitkäkestoisessa suorituksessa saattaa ilmentyä lihaskramppeja. Kiristyneiden lihasten liikelaajuus on pienempi kuin normaalissa mitassa olevien lihasten. Tällöin urheilija joutuu käyttämään turhaa voimaa liikkeiden tuottamiseen, joka johtaa tur-
haan energian käyttöön ja ennenaikaiseen väsymiseen. Väsyminen aiheuttaa urheilijalle suoritustason laskun ja loukkaantumisten riskin kasvun. (Väyrynen 2016). Harjoitettavuuden kehittämiseksi, liikunnallisuuden ja urheilullisuuden parantamiseksi ei tarvita teknisesti vaativia tai kalliita Jorge Braz sähköisiä laitteita. Näillä liikkeillä ja välineillä, säännöllisesti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti tehtynä on erinomainen mahdollisuus kehittää jalkapalloilijoiden harjoitettavuutta kohti vaativampaa ja lajispesifimpää harjoittelua.
Teksti ja kuvat: Petteri Jaatinen UEFA-Pro Master of Sport
Verkkovalmentaja 3/2023
JUNIORIN POLKU HUIPULLE SUOMESSA Jaan tässä kirjoituksessa pelaajapolun juniorista huipulle neljään otsikkoon: harrastajamäärä, seuratoiminnan organisointi, laadukas valmennus ja kehittävä kilpailutoiminta. 1. Harrastajamäärä Suomen Palloliiton rekisterissä on tällä hetkellä yli 150.000 jalkapallon ja futsalin pelaajaa. Määrä on noussut ensimmäistä kertaa noihin ennätyslukemiin. Naisten ja tyttöjen osuus on kasvanut myös ennätyslukemiin lähestyen 40.000 pelaajaa. On selvää, että lajin kansainväliselle huipulle pääseminen edellyttää mahdollisimman laajaa harrastajapohjaa. Suuresta joukosta seuloutuu kaikella todennäköisyydellä myös erityisen lahjakkaita, joiden taustalta löytyy lajille hyödyllisiä perintötekijöitä. Jalkapalloa jokaiselle on hyvä arvo ja edellyttää toki paljon itse käytännön toiminnalta. Mielestäni meillä on tällä hetkellä selkeä nousukiito useiden maajoukkueiden kohdalla mutta silti pitää olla tähtäimessä jatkuva kehittyminen.
2. Seuratoiminnan organisointi Meillä monilla on varmasti esimerkkejä pelaajista, jotka ovat edenneet huipulle lähes täysin omia polkujaan pieniltä paikkakunnilta, vaatimattomista olosuhteista ilman minkään huippuseuran tukitoimia. Poikkeuksia löytyy aina ja hyvä niin. Huipulle tähtäävän pelaajapolun kannalta varmempaa on kuitenkin rakentaa maan kattava laadukas ja hyvin organisoitu seuratoiminta. Hyvässä seurassa jokainen pääsee toteuttamaan itseään omalla tasollaan. Seuran johdon ja kaikkien vastuuhenkilöiden luoma ilmapiiri on usein se ratkaiseva tekijä pelaajien motivoinnin ja hyvän fiiliksen kannalta. Mielestäni koko organisaation perustehtävä on synnyttää halua.
3. Laadukas valmennus Ilman laadukasta valmennusta on vaikea kuvitella huipulle tähtäävää pelaajapolkua. Pelaajamassat ja toimivat organisaatiot luovat hyvän pohjan laadukkaalle valmennukselle, minkä jokainen yksilö on ansainnut. Laadukas valmennus edellyttää sopivien henkilöiden kouluttamista valmentajan vaativaan tehtävään. Suomessa on hyvä koulutusjärjestelmä, mikä pohjautuu yhteiseen eurooppalaiseen malliin. Laadukkaan pelaajapolun kannalta avainasemassa ovat seurat, joiden tulee varmistaa, että omat valmentajat ovat asianmukaisesti koulutettuja. On hyvä muistaa, että pelaajat tehdään seuroissa ei maajoukkueissa. Juuri sen vuoksi jokaisen juniorivalmentajan osuus ratkaisee. Kun tämän tiedostaa niin valmentaja ymmärtää myös oman jatkuvan kehittämisen arvon ja merkityksen.
4.Kehittävä kilpailutoiminta Kehittävä kilpailutoiminta tarkoittaa sopivan tasokkaita ja haastavia pelejä suhteessa pelaajan omaan kehitysvaiheeseen. Ilman tasokasta kilpailua on vaikea jalostaa yksilön osaamista pelitilanteeseen. Kun on aikaa vähän, tilaa vähän ja tiukka kaksinkamppailu edessä niin silloin kyvyt punnitaan. Kun tämä toistuu säännöllisesti pelistä toiseen, on jalostaminen hyvässä käynnissä. Jos noista kolmesta aiemmasta kohdasta selviämme Suomessa tyydyttävästi tietyillä alueilla jopa kiitettävästi, niin tämä kilpailuosio on haasteellisin ja kaipaa ehdottomasti uusia avauksia. Tilastot monistakin maista osoittavat, että jopa junioritähdillä läpimurto miesten tai naisten ylimmälle tasolle onnistuu vain harvoille. Kilpailu maailman huippulajissa on armoton.
Pohdittavaa lopuksi Jos suomalainen U17 pelaaja pelaa seuratasolla 2-3 kansainvälistä ottelua kauden aikana ja kilpailija pelaa 15-20 niin mikä lääkkeeksi? Seura tekee pelaajan, ei maajoukkue. Ei ole ongelma, etteikö Suomessa olisi tietoa siitä, missä asioissa
Verkkovalmentaja 3/2023
olemme jäljessä. Haasteena on se millä työkaluilla ja missä ympäristössä asia korjataan. Meillä vain muutama huippuseura pystyy järjestämään tasokkaan ikäluokkansa haastaviin kv-turnauksiin, mutta miten ne lukuisat muut, joilla saattaa olla hyviä yksilöitä, mutta joukkueen taso ei riitä.
Miten kotimaassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella järjestää tasokasta kilpailutoimintaa kohtuullisilla kustannuksilla. Miten nostaa tyttöjen ja naisten arvostusta seuratasolla.
Teksti: Jukka Vakkila UEFA Pro
9
”Mitä vähemmän minua tarvitaan, sitä paremmin olen tehnyt työni.”
Heli Rekimies on Ilveksen edustusjoukkueen fysiikkavalmentaja. Heli on kulkenut vaiherikkaan matkan tähän hetkeen. Helin instagram -kuvista huokuu sama fiilis, kun mikä haastatteluhetkessä nousi esiin. Tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka, mitä tehdään yhdessä huipputyyppien kanssa. Heli nauttii työstänsä ja se huokuu hänestä hänen kertoessaan työstään ja urastaan.
Heli on koulutukseltaan fysioterapeutti, taskussa on myös valmentajan ammattitutkinto, UEFA B sekä tällä hetkellä hän suorittaa loppuun fyysisen valmentamisen erikoistusmiskoulutusta Uefa football fitness A:ta. Heli Rekimiehellä on menossa yhdeksäs kausi veikkausliigassa ja
10
nyt hän on päässyt ”8-16” työaikaan. Valmennusura on alkanut vuonna 1986 Ilveksen futisliigasta. Tästä alkaen oma peliura kulki käsi kädessä valmennuksen kanssa aina vuoteen 2003 saakka. Tähän ajanjaksoon ajoittuu myös kahden oman pojan syntymä, joten arki on täyttynyt äidin, valmen-
tajan ja pelaajan rooleista. Omaa peliuraa Helillä on niin jalkapallon kuin jääkiekonkin parissa. Vuonna 2006 Heli siirtyi Ilveksen ikäkausitoimintaan. Tällöin tehtäviin kuului fysiikkavalmennuksen kehittäminen sekä fysioterapian mukaan tuominen. Tämä tapahtui oman päätyön ohella ja samaan ai-
Verkkovalmentaja 3/2023
kaan hän erikoistui myös urheilufysioterapiaan. Vuonna 2009 Heli valittiin Ilveksen fyysisen valmennuksen päävalmentajaksi, jota hän edelleen teki oman työn ohessa. 2012 syksyllä Heli on hypännyt edustusjoukkueen valmennustiimiin, missä matka jatkuu edelleen. Edelleen Heli teki päivät töitä Tampereen kaupungilla ja iltaisin hän nautti rakkaan harrastuksen parissa. 2016 Heli otti tietoisin riskin ja otti virkavapaata aloittaen työn yhteishankkeessa rakentaen Jalkapalloakatemiaverkostoa (Ilves, Varalan urheiluopisto, Pirkanmaan liitto). Tämä on ollut Helin työuran hurjin vaihe. Kaikilla oli tahtotila päätoimisen tehtävän käynnistämiseen, mutta yksin kenelläkään ei mahdollisuutta, joten yhteishankkeen avulla lähdettiin rakentamaan jotain uutta. Joulukuussa 2017 Heli siirtyi kokonaan Ilveksen palkkalistoille ja silloin käynnistyi myös Ilves +, joka tuotti koko junioripuolen fysiikkavalmennuksen, klinikkatoiminnan ja testauksen. Eli Helin vastuulla oli koko junioritoiminta sekä miesten edustusjoukkue. Vuodesta 2020 junioripuolesta on vastannut viisi muuta, joten kärjistäen voi sanoa, että Heli on tehnyt viiden ihmisen työt. Heli koordinoi heidän tekemistään ja toimii mentorina, mutta tämäkin jää nyt pois, kun Ilveksessä aloittaa fyysisen valmentajan päävalmentaja. Nykyään Helin vastuulla on edustusjoukkue sekä muutamat sopimusjunioripelaajat. Heli on ollut merkittävä uranuurtaja sille, että nykyään on myös fyysisen valmennuksen päätoimisia työpaikkoja. Hän on tehnyt pioneerityötä
Verkkovalmentaja 3/2023
rakkaudesta lajiin, intohimosta valmentamiseen ja halusta auttaa. Helistä tuntuu myös erittäin hyvälle se, että työlle annetaan arvo ja osoitetaan aika tehdä työ hyvin. Ennen valmentajaksi ryhtymistä Heli ei tiennyt, että valmentaminen voi olla niin antoisaa. Kaikki se tunteiden kirjo, mitä voi kokea valmentajana on uskomattoman hienoa. Ennen hän ajatteli, että pelaaminen on parasta mitä voi olla, mutta Helin mielestä sitä ei voi edes verrata valmentamiseen. Helin uraa on kantanut eteenpäin intohimo valmentamiseen. Helille arjessa parasta on, että pelaajat onnistuvat. Ei tarvitse ylisuorittaa, riittää kun onnistuu tuomaan esille omat parhaat ominaisuutensa ihmisenä, tiimipelaajina kuin myös taktisen, teknisen, fyysisen ja psyykkisen suorittamisen näkökulmasta. Toki on myös hienoa nähdä, kun pitkään loukkaantuneena ollut pelaaja pystyy palaamaan kentälle ja onnistuu. Arjessa tärkeää on onnistunut ja toimiva ryhmädynamiikka, positiivisen fiiliksen luominen sekä onnistuminen arjessa perustehtävän näkökulmasta. ”Voittaminen ei ole arjessa se itseisarvo, mutta kyllä se voittaminenkin tuntuu hyvältä.” Heli kuvaili hienosti omaa toimenkuvaansa. Helin tähtihetkiä eivät ole ne, mitkä nousevat otsikoihin. Hänen työnsä on olla tarpeeton. Mitä vähemmän Heliä tarvitaan, sitä paremmin hän on työnsä tehnyt. Vuosien saatossa Heli on myös nähnyt, miten tärkeää on, että valmennustiimi on yhtenäinen, heillä on yhteinen päämäärä sekä halu onnistua ja tehdä kaikkensa pelaajien eteen. Ilman pelaajia ei valmennustiimiäkään
tarvita. Kovia hetkiä Helille on ollut, kun päävalmentaja on vapautettu tehtävästä kolme kertaa hänen uransa aikana. Ne hetket ovat olleet aina rajuja ja luoneet myös uusia jännitteitä. Tänä vuonna 85 voittamatonta päivää veikkausliigasssa on ollut myös todella rankkaa aikaa. Kollektiivinen kärsimys on ollut kaikista rankinta. Toisaalta tähän on myös kääntöpuolensa. Miten hyvältä tuntui kolme voittoa viime viikolla, joista viimeinen oli Cup -voitto. Samat pelaajat, jotka olivat olleet voittamatta 85 päivää, voittivat kolme tärkeää peliä putkeen. Tuohon liittyi myös ehkä omalla tavallaan Helin tämänhetkinen huippuhetki. Heli sai nostaa Cup -kannua yhdessä kahden pelaajan kanssa, joiden kanssa hän on saanut kulkea koko polun pienestä pojasta veikkausliigapelaajaksi. Tämä oli upea hetki!
Teksti ja kuva: Sanna Vara
11
- Suomen Jalkapallovalmentajat ry valmentajien asialla jo vuodesta 1977 -
Valmentajapäivät keskittyvät tänä vuonna
Kouluttajina ja alustajina mm.
• Naisten MM023 ja miesten MM 2022 analyysiin • Suomalaisen jalkapallon kehitykseen nuorten maajoukkueen ja seuraesimerkkien kautta • Psyykkis-sosiaalisen valmennuksen kehitykseen – päävalmentajan ja asiantuntijan yhteistyö • Valmentajien keinoihin selviytyä tehtävien päätyttyä
• Tihana Nemcic Bojic, Zagrebin yliopisto, Kroatia • Peter Lundberg, maajoukkuevalmentaja U19 • Jussi Nuorela, päävalmentaja VPS • Pasi Tuutti, valmentaja Ilves • Antti Peltonen, psyykkinen valmentaja, Raufoss Norja, Peltonen Performance • Kari Ukkonen, Huippu- ja nuorisovaiheen valmennusosaamisen asiantuntija Valmentajapäivät järjestetään Helsingissä Taitotalossa Suomi – Pohjois-Irlanti A-maaottelun yhteydessä.
inta Jäsenh 145€
Päivät sisältävät korkeatasoista ohjelmaa laadukkaissa puitteissa ja koulutus on virallista UEFA:n täydennyskoulutusta. Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet Suomen Jalkapallovalmentajat ry:n sivuilta tästä linkistä.