Issuu

Verkkovalmentaja 2/2026

Sisältö

Harjoitustyypin vaikutus valmentajan toimintaan… 4

Jesse Laajaranta rakentaa pelaajakehitystä Norjassa… 8

Futsalopit mukaan kesän jalkapallokentille… 10

PHV- työkalu osana kokonaisvaltaista pelaajaseurantaa…14

Nopeutta ja ketteryyttä pari- ja ryhmäkisoilla… 16

Malliharjoituksia U12… 18

!Julkaisija: Suomen Jalkapallovalmentajat ry

Taitto: Sirpa Vakkila

Kannen kuva: Jesse Laajaranta

Kilpailukausi ja valmentajan vireys

Viikon, viikkojen ja yksittäisten päivien harjoittelun optimointi on tarkkaan suunniteltua sekä joukkue- että pelaajatasolla. Mutta kuinka usein valmentajan ja valmennustiimin oma vireys – viikon ja päivän tasolla – on yhtä systemaattisesti huomioitu?

Valmentajan työ kilpailukaudella on jatkuvaa ajattelun ja tunteiden kuormitusta. Valmistautuminen peliin, pelipäivän johtaminen ja pelien purku kuormittavat sekä tiedostetusti että tiedostamatta. Arki koostuu muuttuvista tilanteista ja vaatii jatkuvaa sopeutumista.

Jotta valmentaja pystyy toimimaan parhaalla mahdollisella tasolla – ajattelemaan kirkkaasti, viestimään selkeästi, säätelemään tunteitaan ja tekemään voittavia valintoja – oman vireyden johtaminen on keskeistä. Siksi kannattaa suunnitella ja rytmittää tietoisesti myös oma ja valmennustiimin viikko.

Mielen hallinta osana suorituskykyä

Mielen hallinta on taito, jota voi ja kannattaa kehittää. Keskeistä on

oppia:

• tekemään ajoissa asioita, joihin voi vaikuttaa

• hyväksymään ne asiat, joihin ei voi vaikuttaa

Moni valmentaja ajautuu helposti ylikontrollointiin – haluamme hallita kaikkea, vaikka se ei ole mahdollista. Tämä on yksi merkittävä ylikuormituksen lähde.

Mielen virittämiseen kannattaa hyödyntää esimerkiksi mindfulness-menetelmiä:

• hengitysharjoitukset

• kehon skannaus

• liikunnallinen "herättely"

• ympäristön aistiminen

• mielikuvaharjoittelu

Näillä keinoilla valmentaja voi tietoisesti säätää omaa vireystilaansa tilanteeseen sopivaksi.

Elämäntavat tukevat – tai heikentävät – vireyttä Terveet elämäntavat luovat perustan valmentajan suorituskyvylle. Kilpailukaudella pienetkin valinnat voivat ratkaista, kuinka hyvin pystyy toimimaan paineen alla. Kokemuksen myötä on tunnistettava myös ilmiö, jossa kasvavaan

stressiin haetaan helpotusta esimerkiksi alkoholista. Vaikka se voi tuntua hetkellisesti rentouttavalta, vaikutukset vireyteen ovat selvästi negatiivisia:

• keskittymiskyky heikkenee

• ärsytysherkkyys kasvaa

• mieliala vaihtelee

• reaktiokyky ja tarkkaavaisuus hidastuvat

• uni heikkenee laadullisesti

Erityisesti unen laadun heikkeneminen on keskeinen tekijä vireystilan laskussa. Valmentajan kognitiivinen suorituskyky (päätöksenteko, havainnointi), emotionaalinen säätely sekä energisyys ja läsnäolo kärsivät. Alkoholin vaikutus on usein viiveellinen, mikä tekee siitä petollisen – olo voi tuntua normaalilta, vaikka suorituskyky on laskenut.

Myös ravitsemuksella on vaikutusta. Esimerkiksi raskas ja rasvainen ruoka voi:

• laskea vireyttä

• lisätä väsymystä

• heikentää tarkkaavaisuutta

Erityisesti ennen harjoituksia tai pelejä näihin valintoihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Valmentajan oma suorituskyky – yhteinen teema

Tämän vuoden tärkeä teema meillä yhdistyksessä on valmentajan oma suorituskyky. Se ei ole sattumaa, vaan asia, johon voimme vaikuttaa monin tavoin arjen valinnoilla. Jaetaan kokemuksia, keskustellaan avoimesti ja tuetaan toisiamme tekemään hyviä, arkea tukevia ratkaisuja. Näillä valinnoilla on vaikutusta – paitsi kentällä, myös sen ulkopuolella.

Tsemppiä ja vireyttä kauteen kaikille!

Marko Viitanen

Harjoitetyypin vaikutus valmentajan toimintaan

Käsittelen tässä tekstissä harjoitetyypin vaikutusta valmentajan toimintaan kahden erilaisen harjoitteen välillä. Jalkapallovalmentajina käytämme monenlaisia harjoitetyyppejä ja niillä voi olla erilaista vaikutusta valmentamiseen yksittäisen harjoituksen sisällä. Käytän tässä tekstissä esimerkkinä kahta hyvin erityyppistä harjoitetta tuodakseni esiin harjoitetyypin vaikutusta käytännön valmennukseen. Harjoitteina käytän Nopea maalinteko -harjoitetta (kuva 1) ja monenkeskistä peliä (kuva 2). Molemmissa harjoitteissa voisi olla teemana esimerkiksi eteneminen maalintekoon.

Kuvan harjoitteessa lähtötilanne on pelaajat jonoissa ja valmentaja antaa pallon heille kamppailtavaksi. Tämän tyyppisessä asetelmassa valmentaja vaikuttaa harjoitteeseen, sillä miten, minne ja millä nopeudella hän laittaa pallon liikkeelle. Hän voi myös valita millaisen pallon laittaa eli syöttääkö maissa pallon vai heittääkö ilmaan tai laittaako sen pomppivana. Hän voi myös antaa pallon selkeästi jommalle kummalle pelaajalle, jolloin toinen pelaaja joutuu takamatkalta riistämään pallon. Näillä valinnoilla on suoraan vaikutusta pelaajien havainnointiin, päätöksentekoon ja toimintaan, koska heillä ei ole tietoa, miten valmentaja kulloinkin pallon kanssa toimii. Usein tässä harjoitteessa valmentajat laittavat samanlaisia palloja useamman putkeen. Oma kokemukseni kuitenkin on, että sitä kannattaa varioida hyvinkin nopeasti, jotta pelaajat joutuvat sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin. Valmentaja voi tässä harjoitteessa laittaa pelaajat lähtemään myös erilaisista lähtöasennoista, joka vaikuttaa pelaajien havainnointiin ja haastaa motorisesti heitä.

Yksi tapa vaikuttaa tähän harjoit-

Kaksi erilaista harjoitetyyppiä haastavat valmentajan toimintaa. Harjoitetyyppien erot muokkaavat valmentajan toimintaa palautteenannon ja harjoituksen sisäisen varioimisen näkökulmasta.

Kuva 1: Nopea maalinteko harjoite, jossa mukana maalivahti. Ideana, että valmentaja laittaa pallon liikkeelle ja kahdesta jonosta pelaajat lähtevät kisaamaan pallosta, tavoitteenaan tehdä maali.

teeseen voi olla myös valmentajan sijainti. Usein tämän tyyppisessä harjoitteessa valmentaja on jonojen välissä laittamassa palloa liikkeelle. Mitäs jos valmentaja ei olekaan jonojen välissä vaan laittaisi palloa liikkeelle reunoilta?

Valmentaja voi hyödyntää tässä edellä mainittuja tapoja laittaa palloa liikkeelle, mutta nyt pelaajat joutuvat havainnoimaan palloa sivusuunnasta. Tällöin valmentaja pääse vaikuttamaan pelaajien mahdollisuuksiin edetä maalintekoon.

NOPEA MAALINTEKO -HARJOITE

Lisäksi tämä lähtöasetelma luo tilanteen, jossa toinen pelaaja ehtii todennäköisesti ensin palloon, jolloin puolustaminen on erilaista.

Kolmas keino valmentajalla vaikuttaa tähän harjoitteeseen on liikkua eri puolilla aluetta ja laittaa pallo peliin koko ajan muuttuvassa paikassa. Edellä olevien keinojen lisäksi valmentaja voi jättää pallon eri puolille kenttää ja pelaajat reagoivat tähän. Tässä variaatiossa pelaajat joutuvat havainnoimaan missä pallo on, miten ehtiä siihen ensin, joudunko puolustamaan ja miten edetä maalille.

Lisäksi tässä harjoitteessa voi maalintekoon asettaa maalintekoalueen, jolloin maalin saa tehdä, joko ensin pääsemällä sinne tai sitten laukomalla pallon ennen maalintekoaluetta maaliin.

Edellä olevat keinot vaikuttavat suoraan pelaajien havainnointiin, päätöksentekoon ja sitä kautta toimintaan harjoituksessa. Ne vaikuttavat pallollisen pelaajan etenemiseen, mutta myös toisen pelaajan puolustustekoihin. Harjoitteen organisointi antaa valmentajalle mahdollisuuden antaa pelaajille palautetta esimerkiksi etenemisestä

ja riistämisestä melko yksilöllisesti pelaajille, toki etenemisen näkökulmasta on tärkeä hahmottaa, että palaute keskittyy kuljettamalla etenemiseen, koska harjoitteessa operoi samaan aikaan vain kaksi pelaajaa. Myös suojaamisen osaalueisiin voidaan päästä kiinni palautteen kautta, kun pelaajat toimivat rinnatusten. Valmentajan on tärkeä tämän tyyppisessä harjoitteessa hahmottaa keinoja harjoitteen varioinniksi sekä pohtia mahdollisuuksia antaa palautetta pelaajille teeman mukaisesta toiminnasta mahdollisimman yksilökohtaisesti.

MONENKESKEINEN PELI -HARJOITE

Tässä harjoitteessa on samanaikaisesti kaksi eri peliä käynnissä eli 3v3 maalivahdeilla maaleihin päätyjen suuntaan ja 2v2 maalivahdeilla tötsämaaleihin. Tämä harjoite on siis organisoinniltaan hyvinkin kaoottinen ja haastaa isosti pelaajien havainnointia ja päätöksentekoa, koska harjoitteessa joutuu oman pelin pelikavereiden ja vastustajien lisäksi havainnoimaan toisen pelin pelaajia. Harjoite sisältää siis jo perusorganisointinsa kautta paljon muuttuvia tilanteita ja hyvin korkean vaateen tila-aika vaatimuksen suhteen. Lisäksi, kun harjoitteessa on molemmissa peleissä mukana maalivahti, tuo se vielä lisähaasteen mukanaan Tässä harjoitteessa on tärkeää ymmärtää valmentajana, että alueen on oltava riittävän iso sekä leveys- että syvyyssuunnassa, jotta kuvassa olevat 14 pelaajaa

Kuva 2: Monenkeskeinen peli, jossa samaan aikaan keltainen ja musta joukkue pelaavat 3vs3 peliä maaleihin maaivahdeilla (dummyt) päätyjen suuntaisesti ja musta pelaa punaista vastaan 2vs2 neljään tötsämaaliin peliä maalivahdeilla (dummyt) sivusuuntaisesti. 3vs3 pelissä maalinteko normaalisti, 2vs2 pelissä kuljettamalla tötsämaalista.

mahtuvat operoimaan kentällä.

Miten valmentaja voi näinkin kaoottisessa harjoitteessa antaa palautetta pelaajille, jopa yksityiskohtaisesti? Mikäli harjoitteen teema on sama kuin edellisessä eli eteneminen maalintekoon niin valmentaja voi laajentaa etenemisen koskemaan aika montaa teknis-taktista toimintoa: kuljettaminen, syöttäminen, harhauttaminen, suojaaminen, ohittaminen,

laukaiseminen, viimeistely. Tällöin palautteenannossa olisi tärkeä pystyä valmentamaan pelin aikana niin, että onnistuneet suoritukset huomioidaan vahvalla positiivisella palautteella. Näkisin tämän tyyppisessä harjoitteessa tärkeäksi, että valmentaja rytmittää peliä niin, että siinä on tietynmittaiset työjaksot, jonka aikana valmentaja pyrkii ensisijaisesti huomioimaan onnistumiset etenemisessä ja esimerkiksi puolustusteoissa.

Lisäksi pelien aikana valmentaja voi käydä yksittäisen pelaajan luona antamassa henkilökohtaista korjaavaa palautetta pelin aikana. Työjaksojen tauolla valmentaja voi yhteisesti nostaa esiin etenemiseen ja havainnointiin liittyviä haasteita tai muita olennaiseksi näkemiään havaintoja. Näin ollen kaoottisuudestaan huolimatta harjoite tarjoa mahdollisuuden hyvin laajalle palautteenannolle, kunhan valmentaja pohtii sen suhteessa harjoituksen teemaan.

YHTEENVETO:

Nopea maalinteko -harjoite antaa valmentajalle mahdollisuuden antaa spesifiä palautetta puolustusteoista sekä etenemisen näkökulmasta kuljettamiseen ja suojaamiseen (joskus myös ohittamiseen ja harhauttamiseen). Varioimalla pallon lähtöpaikkaa valmentaja pääsee vaikuttamaan pelaajien havainnointiin, päätöksentekoon ja toimintaan harjoitteen sisällä. Tärkeä tässä huomioida, että valmentajan valmennus tapahtuu näin olleen muokkaamalla lähtötilannetta sekä antamalla erilaisia palloja peliin ja tätä kautta se ohjaa myös valmentajan palautteenantoa.

Monenkeskisessä pelissä harjoite on kaoottisempi ja vaatii pelaajilta vuorovaikutusta toisten pelaajien kanssa. Pelissä hyökkäys- ja puolustusteot ja tilanteenvaihdot ovat pelinomaisia ja lähellä oikeaa jalkapallopeliä. Maalintekoon etenemisen näkökulmasta teknis-taktisia mahdollisuuksia on enemmän (kuljettaminen, harhauttaminen, ohittaminen, syöttäminen, laukominen, viimeistely) ja tämä haastaa valmentajan palautteenantoa siitä mielessä, mitä valmentaja kulloinkin nostaa esiin ja miten. Olennaista harjoitteessa voisi olla, että onnistuneista etenemisistä seuraisi positiivinen palaute.

Kaksi erilaista harjoitetyyppiä haastavat valmentajan toimintaa. Harjoitetyyppien erot muokkaavat valmentajan toimintaa palautteenannon ja harjoituksen sisäisen varioimisen näkökulmasta. Valmentajina meidän on tärkeä tiedostaa tämä, jotta voimme luoda rikkaita harjoitustilanteita sekä antaa palautetta kulloiseenkin harjoitteeseen sopivalla tavalla suhteessa harjoitukseen teemaan ja tavoitteeseen.

Kirjoittaja Joni Reijo on Hämeenlinnan jalkapalloseuran F-junioreiden päävalmentaja (UEFA B), Palloliiton valmentajakouluttaja sekä ammattikasvattaja.

Täydennyskoulutusta - järjestetään yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa

Tyttö- ja naisjalkapallovalmentajien valmentajapäivä 9.6.2026

Tampereella

Tutustu ohjemaan ja ilmoittaudu TÄSTÄ

Naispelaajan terveys, suorityskyky ja HelmaritPortugal

Seuraava tyttö- ja naisjalkapallon painotuksella järjestettävä koulutus on Tampereella tiistaina 9.6. Koulutuspäivä koostuu kahdesta teeman kokonaisuudesta, joista toinen on naispelaajan terveys ja suorituskyky ja Helmarit-Portugal ottelun taktinen analysointi.

Koulutus sopii hyvin myös poikien ja miesten valmentajille, vaikka teemoissa painottuvat tyttöjen ja naisten esimerkit ja tietyt erityiset näkökulmat.

Paikka: Varalan Urheiluopisto ja Tammelan Stadion, Tampere

! Koulutuksesta saa 7 täydennyskoulutustuntia

UEFA PRO, A, Elite Youth A, B, Youth B, C, GK A ja B, Futsal B lisensseihin.

Koulutuspäivän hinnat (sis. koulutus, tarjoilut)

Jäsenet 70€

Ei jäsenet 90€

Liittymällä jäseneksi saat tapahtuman 70€:lla (sis. 20€ uuden jäsenen maksu). Jäsenet saavat alennuksen eri koulutuksiin, verkkolehden, maksuttoman sopimusneuvonnan ja mahdollisia muita etuja. Jäsenyydellä edistetään jalkapallo- ja futsalvalmentajien yhteisön kehitystä.

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 31.5. mennessä. Mukaan mahtuu noin 40 osallistujaa.

ILMOITTAUTUMINEN

Valmennusta Pohjanmeren rannalla – Jesse Laajaranta rakentaa pelaajakehitystä

Norjassa

Jesse Laajaranta 31 (Uefa Youth Elite A) on ehtinyt toimia suomalaisessa juniorijalkapallossa jo vuosia. Hän on toiminut PalloPojat junioreissa nuorisopäällikkönä, Malmin Palloseurassa urheilutoimenjohtajana sekä Mäkelänrinteen urheilulukion valmentajana. Lokakuussa 2025 tie vei uuden haasteen perässä Norjaan FK Haugesund -seuran organisaatioon. Haugesundissa hänen työnsä keskiössä on nuorten pelaajien kehittäminen ja valmennusprosessien uudistaminen.

“Hyppy tuntemattomaan”

Laajarannan siirtyminen Norjaan sai alkunsa Toni Korkeakunnaksen kontaktista. Yhteydenotto käynnisti nopeasti etenevän rekrytointiprosessin, jonka aikana hänelle muodostui vahva kuva seuran tavoitteellisuudesta ja kehityshalusta.

– Prosessi eteni nopeasti ja seura jätti positiivisen vaikutelman. Lopulta päätös tuntui mahdollisuudelta hypätä uuteen ympäristöön ja haastaa itseään valmenta-

jana, Laajaranta kertoo.

Haugesundissa hänen päävastuunaan on U19-joukkue sekä U17vaiheen pelaajakehitys. Työnkuvaan kuuluu myös huippupelaajien kehittäminen ja niihin liittyvien prossien uudistaminen.

Pelaajakehitys näkyy kaikessa

Norjalaisessa jalkapallossa Laajarantaa on erityisesti vakuuttanut kehitystyön systemaattisuus. Har-

joittelun lisäksi aikaa käytetään paljon suunnitteluun, analysointiin ja palautteen antoon. Valmentajien tukeminen on organisaatioissa näkyvä osa arkea. – Kehitysjohtajien rooli on todella vahva. Valmentajia sparrataan jatkuvasti ja vuorovaikutus on aktiivista. Pelaajakehitys ei ole irrallinen osa toimintaa, vaan koko organisaation yhteinen prosessi, selventää Laajaranta.

Laajarannan mukaan Norjan jalka-

palloliiton vuonna 2017 käynnistämä strateginen kehitystyö näkyy edelleen vahvasti arjessa. Akatemioiden tähtiluokitukset, laatukriteerit ja liiton tuki ovat pakottaneet seuroja kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

– Seurat tekevät selkeitä valintoja pelitavassa ja identiteetissä, mutta samalla yksilökehitys pidetään kaiken keskiössä.

Vaikka norjalaisseurojen pelityylit voivat erota paljon toisistaan, Laajarannan mukaan yhteinen nimittäjä löytyy pelin selkeydestä ja käytännönläheisyydestä.

– Pelin eri vaiheet ovat yleensä hyvin tunnistettavissa ja organisoituja. Seurat tekevät rohkeasti omia valintojaan pelitavan suhteen, joten erot joukkueiden välillä näkyvät selvästi. Harjoittelu ja pelaaminen ovat kuitenkin usein pragmaattisia ja melko fyysisiä. Asioita ei tehdä turhan monimutkaisesti, vaan tavoitteena on kehittää pelaajia tehokkaasti sekä yksilöinä, että osana joukkuetta, Laajaranta muotoilee.

Rohkeus antaa nuorille mahdollisuus

Norjan vahva pelaajatuotanto ei Laajarannan mukaan ole sattumaa. Hänen mielestään yksi suurimmista eroista löytyy kulttuurista.

– Norjassa nuoriin uskalletaan luottaa. Pelaajille annetaan mahdollisuuksia aiemmin ja heihin myös uskotaan aidosti.

Hän korostaa myös paikallisten olosuhteiden merkitystä. Pienemmillä paikkakunnilla pelaajat

voivat pysyä pidempään omissa kasvattajaseuroissaan, koska olosuhteet, koulutus ja tukiverkostot ovat yleensä kunnossa.

– Yritykset, kunnat ja liitto tukevat seuroja. Se näkyy suoraan arjen laadussa.

Taloudellinen ero Suomeen näkyy konkreettisesti myös harrastamisen kustannuksissa. Haugesundissa junioripelaajan vuosimaksut liikkuvat vain noin 200–300 eurossa.

Avoin kulttuuri kehittää myös valmentajaa

Laajaranta kertoo päässeensä tuomaan seuraan myös omia ajatuksiaan. Erityisesti suorituskyvyn ja taitojen systemaattinen mittaaminen sekä tiedolla johtaminen ovat saaneet positiivisen vastaanoton.

– Kulttuuri on avoin uusille ajatuksille. Kun jotain päätetään tehdä, se tehdään kunnolla ja ylimääräinen karsitaan pois.

Valmentajana hän näkee jatkuvan oppimisen tärkeimpänä kehitystekijänä myös kollegoilleen.

– Valmentajilla pitää olla aito halu kehittyä. Oppimiseen täytyy käyttää aikaa ja olla valmis kuuntelemaan muita.

Bodo/Glimt näyttää suuntaa Norjalaisen seurajalkapallon viime vuosien menestys on näkynyt koko maan toimintakulttuurissa. Erityisesti FK Bodø/Glimt on toiminut suunnannäyttäjänä muillekin seuroille.

– Heidän menestyksensä on saanut muutkin seurat miettimään toimintatapojaan mm. miten akatemian ja edustusjoukku-

een välinen polku rakennetaan mahdollisimman selkeäksi. Miten kokonaisvaltaista suorituskykyä parannetaan, luettelee Laajaranta. Tärkein oppi Laajarannan mielestä on se, kun tehdään selkeitä valintoja niin seurat voivat löytää omat vahvuusalueensa, joka erottaa sen muista kilpailijoista. Sen kautta vahvuuksista voi vasta tulla vahvuuksia, tehdään vaikka vähemmän mutta mahdollisimman laadukkaasti painottaa Laajaranta.

Pohjanmeren rannalla Laajaranta elää keskellä jalkapallokaupunkia, jossa seura näkyy vahvasti arjessa. Noin 40 000 asukkaan Haugesundissa stadion vetää lähes 9000 katsojaa, ja ottelut ovat iso osa paikallista identiteettiä.

– Ihmiset tunnistavat pelaajia kaupungilla, keskustelevat joukkueesta ja käyttävät pelipaitoja ottelupäivinä. Jalkapallo on täällä aidosti osa paikallista kulttuuria, päättää Jesse Laajaranta.

Teksti: Petteri Jaatinen Kuva: Jesse Laajaranta

Teksti: Petteri Jaatinen

Jukka Kytölä, 37, on pitkän linjan futsal pelaaja ja -valmentaja, joka tällä hetkellä valmentaa Palokan Riennon naisten Fut sal-liigajoukkuetta. Hän toimii myös pää valmentajana Eerikkilän yläkoululeirillä sekä Palloliiton itäisen alueen futsalin T19pelaajakehitystapahtumissa.

Futsalopit mukaan kesän jalkapallokentille

Kotimainen futsalin kilpailukausi on tullut päätökseensä ja jalkapallokentät - ainakin tekonurmet - ovat vihertäneet ulkona jo hyvän tovin. Futsal ja jalkapallo ovat lajeina erilaisia, mutta kuuluvat vahvasti samaan lajiperheeseen, jossa pallollinen joukkue yrittää pussittaa palloa puolustavan joukkueen maaliin. Olen koonnut tähän artikkeliin muutamia futsalin puolella usein toistuvia “tärppejä”, joiden huomiointi voi antaa uusia virikkeitä myös futistreeneihin. Pureudun etenkin viimeistelyyn ja maalinteon taitoon, jotka ovat niin pelaajille kuin katsojille usein se lajin suola.

Tässä joitakin huudahduksia, joita saattaa kuulua kentän reunalta viimeistelyn hetkellä tai välittömästi sen jälkeen. Hyviä havaintoja ja huomioita, joiden kohdalla itselleni nousee kuitenkin mieleen kysymys; mitä tehdä pallon kanssa maalin edessä ja miten? Varmasti on hyödyllistä ohjeistaa pelaajia esimerkiksi laukomaan nopeasti ja tarkasti, sekä huomioimaan maalivahdin sijoittumista. Futsalpelaajat ja -valmentajat ovat tottuneet

“Miten“Tee“Vedä!”maali!” sesaituostaohi?”

treeneissä ja otteluissa siihen, että tilaa ja aikaa laittaa pallo verkon perukoille on yleensä melko vähän - joskin mahdollisuuksia maalintekoon tulee keskimäärin useammin kuin jalkapallossa. Mitä futsalin viimeistelymalleista voisimme siis huomioida myös jalkapallokentillä? Ohessa muutama huomio,

joita voi hyödyntää sekä joukkueharjoituksissa että omatoimisessa treenaamisessa.

- Valmistele kroppa nopeaan yhden kosketuksen viimeistelyyn pallon liikerata arvioiden.

- Jos otat lisäkosketuksia ennen viimeistelyä, suuntaa nämä kosketukset itsellesi liikkeeseen tyhjään tilaan.

Viimeistely ja maalinteko

- Ole valmis viimeistelemään eri jalkaterän osilla - etenkin jos otat useamman kuin yhden kosketuksen. Sisäsyrjällä, rintapotkulla, ulkosyrjällä, kantapäällä, kärkkärillä - kyllä, sekin on sallittua jalkapallossa!

- Opettele rohkeasti jo pienestä pitäen käyttämään myös heikompaa jalkaa viimeistelyssä.

- Harjoittele pomppivasta ja ilmassa tulevasta pallosta viimeistelyä 1-2 kosketuksella.

- Harjoittele viimeistelyä aloittaen pallon kanssa selkä maaliin päin ja

Nimi VIIMEISTELYKISA LÄPIAJOISTA

Tyyli

Sisäsyrjäsijoitus vasempaan kulmaan

Sisäsyrjäsijoitus oikeaan kulmaan

Ulkosyrjäsijoitus

Kärkkäri

Tsippi maalivahdin yli

Maalivahdin kierto vasemmalta

Maalivahdin kierto oikealta

Pelaaja/ joukkue 1

siitä kääntyen. Tätä kutsutaan futsalissa pivotkäännökseksi.

- Tukijalkaa ei ehdi aina asetella täydellisesti. Kokeile erilaisia viimeistelyitä esimerkiksi pallon ollessa maassa tosi lähellä tukijalkaa tai kauempana edessä/ sivulla, jolloin osuakseen palloon tarvitsee kurottaa kaatuen tai liukua.

- Suuntaa laukaus johonkin kohteeseen - ei tarvitse tyytyä “vain” laukomaan.

- Harjoittele ylipäätään liikkuvaan palloon laukomista. Paikallaan olevaan palloon laukominen on vain

Pelaaja/ joukkue 2

Pelaaja/ joukkue 3

hyvin pieni osa jalkapalloa ja futsalia.

Voisiko viimeistelyyn saada treeneissä jollain tavalla lisää konkretiaa ja mielenkiintoa? Itse näkisin, että kyllä - ja tätä taustaa vasten haluan esitellä kaksi harjoitetta maalintekokisan muodossa. Nämä harjoitteet on kuvattu treenisuunnitelman yhteydessä. Alla yksi vaihtoehto läpiajokisan malliksi.

Viimeistelyharjoitteiden jälkeen haluan nostaa esiin eri peliroolien kautta muita maalinteon ympärille kytkeytyviä seikkoja, joita voidaan kätevästi harjoitella pelaamisen ja etenkin pienpelien - 2v2, 3v3, 4v4 - ympärillä jalkapallokentillä. Futsalin pelaamisessa ja valmentamisessa nämä piirteet korostuvat toistuvasti ahtaasta tilasta ja pienestä maalin koosta johtuen.

PALLOLLINEN HYÖKKÄÄJÄ:

Jos sinulla on tilaa kääntyä tai mennä pallon kanssa kohti vastustajan maalia, niin hyödynnä se. Uskalla myös haastaa suoraa puolustajaasi rytminmuutoksilla, huijaamalla tätä kropan liikkeillä ja siirtämällä palloa tyhjään tilaan. Viimeistely ei aina suinkaan vaadi vastustajan ohittamista - riittää, että saa jalan vapaaksi ja pallolle väylän mennä maalia kohti.

KOMBINOI: 2-3 pelaajan erilaiset seinäpelit ja (pystysuuntaiset)

liikkeet ilman palloa ovat futsalin peruskauraa ja niitä voidaan korostaa myös jalkapallon harjoittelussa. Haasta suoraa puolustajaasi myös ilman palloa!

PALLOTON HYÖKKÄÄJÄ

LÄHELLÄ MAALIA: ennakoi haastoa ja viimeistelyn hetkeä pysymällä tällöin liikkeessä kohti maalia - mahdollinen paitsiosääntö huomioiden. Puolustajilla on valitettavan usein tapana jähmettyä laukauksen hetkellä paikoilleen ja katsoa vain palloa, joten hyökkääjä voi saavuttaa merkittävän edun ja ison palkinnon ilmestymällä oikeaaikaisesti puolustajan etupuolelle tai liikkumalla takatolpalle puolustajan selän taakse. Unohtamatta tietenkään mahdollisia reboundeja maalivahdin torjunnasta!

PALLOTTOMAN PELAAJAN PUOLUSTAJA LÄHELLÄ

MAALIA: pysy vaarallisella maalintekoalueella jatkuvasti lähellä

pallotonta hyökkääjää; kontaktissa ja mieluiten palloon nähden etupuolella. Halusin nostaa vielä tämän puolustusaspektin esiin, koska Suomen jalkapallomaajoukkueiltakin on viime vuosina nähty otteluissa harmillisen löysää “boksipuolustamista”, mikä on lopulta ratkaissut otteluita vastustajien hyväksi.

Näihin edellä kuvattuihin huomioihin liittyen kuvaan vielä treenisuunnitelmassa yhden 4v4 -peliharjoitteen painottaen 2v2 -tilanteita. Tässä pelimuodossa alue kannattaa rakentaa sen verran suureksi, että on mahdollista kombinoida pystysuuntaisesti.

Kaikkien artikkelissa kuvattujen harjoitteiden tavoitteena on, että pelaajat oppivat viimeistelyssä havainnoimaan pallon ja vastustajan liikkeitä, sovittamaan oman liikkumisen ja viimeistelytavan näihin sopivaksi, sekä ylipäätään

toimimaan riittävän nopeastimuttei liian hätäisesti - viimeistelyn hetkellä.

Lopuksi kokoan vielä omat pallollisen oheistreenin vinkkini Suomen kesään - kaverin tai kaveriporukan kanssa.

1. Syötä palloa maissa kaverille penkin alitse 1-2 kosketuksella. Lisää halutessasi kilpailuelementti - kumpi ei saa palautettua palloa takaisin.

2. Futistennis verkon/ penkin yli tai pöydän kautta (Teqball) yhdellä pompulla.

3. Pidä palloa ilmassa hiekkarannalla paljain jaloin. Lisää halutessasi verkko, jonka yli pallo pelataan (footvolley).

Näillä “futsaleväillä” ja oheisharjoitteilla kohti iloista, touhukasta ja maalirikasta jalkapallokesää!

Teksti: Jukka Kytölä

Kuva: Kirsi Nummela

Futsaltreenit jalkapallokentällä

F utsa ltreenit ja lka pa llo kentä llä

C a t e g o r y : C a t r y : T echnical: Dragging

D i f f i c u l t y : D i f f i c u l t y : Moderate

F utsa ltreenit ja lka pa llo kentä llä

C a t e g o r y : C a t r y : T echnical: Dragging D i f f i c

L ä p i a j o k i s a ( 1 5 m i n s )

Läpiajo ja jahtaavalla puo lustajalla ko lmesta eri pisteestä Hyö kkääjä lähtee matkaan pallo n kanssa 25-35 metriä maalista Puo lustaja lähtee no in 3 metrin takamatkalta liikkeelle sillo in, kun hyö kkääjä o ttaa ensimmäisen ko sketuksen pallo o n Maalivahdin pitää tulla vastaan vähintään 6 -12 metriin iästä ja taso sta riippuen T avo itteena saada yksilö - tai jo ukkuekisana mahdo llisimman mo nta erilaista o nnistunut ta viimeistelyä (ks artikkelin ruudukko ) Heiko mman jalan viimeistelystä tuplapisteet.

Läpiajo ja jahtaavalla puo lustajalla ko lmesta eri pisteestä Hyö kkääjä lähtee matkaan pallo n kanssa 25-35 metriä maalista Puo lustaja lähtee no in 3 metrin takamatkalta liikkeelle sillo in, kun hyö kkääjä o ttaa ensimmäisen ko sketuksen pallo o n Maalivahdin pitää tulla vastaan vähintään 6 -12 metriin iästä ja taso sta riippuen T avo itteena saada yksilö - tai jo ukkuekisana mahdo llis imman mo nta erilaista o nnistunutta viimeistelyä (ks artikkelin ruudukko ) Heiko mman jalan viimeistelystä tuplapisteet.

Läpiajo ja jahtaavalla puo lustajalla ko lmesta eri pisteestä. Hyö kkääjä lähtee matkaan pallo n kanssa 25-35 metriä maalista Puo lustaja lähtee no in 3 metrin takamatkalta liikkeelle sillo in, kun hyö kkääjä o ttaa ensimmäisen ko sketuksen pallo o n Maalivahdin pitää tulla vastaan vähintään 6 -12 metriin iästä ja taso sta riippuen

T avo itteena saada yksilö - tai jo ukkuekisana mahdo llis imman mo nta erilaista o nnistunutta viimeistelyä (ks artikkelin ruudukko ) Heiko mman jalan viimeistelystä tuplapisteet

M a a l i n t e k o 1 - 2 k o s k e t u k

Viimeistely eri paiko ista lähtevistä syö tö istä 1-2 ko sketuksella.

Viimeistely eri paiko ista lähtevistä syö tö istä 1-2 ko sketuksella

Asetellaan syö ttäjät 3-5:een (mallikuvassa siniset) ja maalintekijät 2-3:een (punaiset) eri pisteeseen valmentajan määrittämiin paikko ihin Valmentaja kerto o ko vaan ääneen jatkuvas ti nimellä, väri- tai merkkiko o dilla tms syö tö n lähtö paikan ja viimeistelijän. Mallikuvassa o n esimerkkeinä kuvattu kaksi viimeistelyä numero -kirjainyhdistelminä 1C (yhdellä ko sketuksella) ja 4B (kahdella ko sketuksella)

Asetellaan syö ttäjät 3-5:een (mallikuvassa siniset) ja maalintekijät 2-3:een (punaiset) eri pisteeseen valmentajan määrittämiin paikko ihin. Valmentaja kerto o ko vaan ääneen jatkuvasti nimellä, väri- tai merkkiko o dilla tms syö tö n lähtö paikan ja viimeistelijän Mallikuvassa o n esimerkkeinä kuvattu kaksi viimeistelyä numero -kirjainyhdistelminä 1C (yhdellä ko sketuksella) ja 4B (kahdella ko sketuksella) S yö tö n saa laittaa haluamaansa paikkaan, mutta viimeistelyn tulee tapahtua maalialuekaaren (kuvassa harmaa alue) ulko puo lelta K aaren etäisyys maaliin o n iästä, taso sta ja maalin ko o sta riippuen no in 4-13 metriä. Lasketaan pelaajien maali- ja syö ttö pisteet Viimeistelyn jälkeen siirry jo ho nkin syö ttäjien pisteeseen ja päinvasto in J o s syö ttämine n o n pelaajille liian hankalaa tai yksipuo lista, niin syö ttäjinä vo i aluksi käyttää myö s valmentajia T ämän harjo itteen avulla pelaajilla o n kuitenkin mahdo llisuus o ppia antamaan jo ukkuekavereilleen so pivia syö ttö jä yhden ko sketuksen viimeistelyn mahdo llistamiseksi

S yö tö n saa laittaa haluamaansa paikkaan, mutta viimeistelyn tulee tapahtua maalialuekaaren (kuvassa harmaa alue) ulko puo lelta K aaren etäisyys maaliin o n iästä, taso sta ja maalin ko o sta riippuen no in 4-13 metriä Lasketaan pelaajien maali- ja syö ttö pisteet Viimeistelyn jälkeen siirry jo ho nkin syö ttäjien pisteeseen ja päinvasto in J o s syö ttämine n o n pelaajille liian hankalaa tai yksipuo lista, niin syö ttäjinä vo i aluksi käyttää myö s valmentajia T ämän harjo itteen avulla pelaajilla o n kuitenkin mahdo llisuus o ppia antamaan jo ukkuekavereilleen so pivia syö ttö jä yhden ko sketuksen viimeistelyn mahdo llistamiseksi

S yö tö n saa laittaa haluamaansa paikkaan, mutta viimeistelyn tulee tapahtua maalialuekaaren (kuvassa harmaa alue) ulko puo lelta K aaren etäisyys maaliin o n iästä, taso sta ja maalin ko o sta riippuen no in 4-13 metriä Lasketaan pelaajien maali- ja syö ttö pisteet Viimeistelyn jälkeen siirry jo ho nkin syö ttäjien pisteeseen ja päinvasto in J o s syö ttäminen o n pelaajille liian hankalaa tai yksipuo lista, niin syö ttäjinä vo i aluksi käyttää myö s valmentajia T ämän harjo itteen avulla pelaajilla o n kuitenkin mahdo llisuus o ppia antamaan jo ukkuekavereilleen so pivia syö ttö jä yhden ko sketuksen viimeistel yn mahdo llistamiseksi M a a l i n t e k o 1 - 2 k o s k e

n s )

4 v 4 k a h d e l l a k a i s t a l l a 2 v 2 ( 2 5 m i n s )

4 v 4 k a h d e l l a k a i s t a l l 2 v 2 ( 2 5 m i n s )

Pelataan no in 40 x40 m kentällä kahdella erillisellä alueella 2v2 siten, että kummallakin kaistalla o n aluksi o ma pelipallo K aistat rajataan pystysuuntaisesti jakaen kenttä maalien keskiko hdasta kahtia (kuvassa punainen viiva). Viimeisellä no in 12 metrillä vo i o lla vapaa liikkuminen rajan yli esim o masta haasto sta tai ilman pallo a takato lppaa ko hti

Pelataan no in 40 x40 m kentällä kahdella erillisellä alueella 2v2 siten, että kummallakin kaistalla o n aluksi o ma pelipallo K aistat rajataan pystysuuntaisesti jakaen kenttä maalien keskiko hdasta kahtia (kuvassa punainen viiva) Viimeisellä no in 12 metrillä vo i o lla vapaa liikkuminen rajan yli esim o masta haasto sta tai ilman pallo a takato lppaa ko hti

K un jo mpikumpi 2v2 -tilanteista päättyy maaliin tai pallo n mentyä yli rajo jen, jatkuu peli jäljellä o levalla pallo l la no rmaalina 4v4 -pelinä ilman kaistarajo itteita

K un jo mpikumpi 2v2 -tilanteista päättyy maaliin tai p allo n mentyä yli rajo jen, jatkuu peli jäljellä o levalla pallo lla no rmaalina 4v4 -pelinä ilman kaistarajo itteita

Hyö kkäysten lähdö t eri maalivahdeilta tai kenttäpelaajien rajapo tkuilla/ -kuljetuksilla ristikkäisistä kulmista, jo tta vältytään to dennäkö isemmin yhteentö rmäyksiltä tai samaan päätyyn yhtäaikaisilta viimeistelyiltä Vaihda hyö kkäyskaisto ja harjo itteen puo livälissä

Hyö kkäysten lähdö t eri maalivahdeilta tai kenttäpelaajien rajapo tkuilla/ -kuljetuksilla ristikkäisistä kulmista, jo tta vältytään to dennäkö isemmin yhteentö rmäyksiltä tai

K un jo mpikumpi 2v2 -tilanteista päättyy maaliin tai p allo n mentyä yli rajo jen, jatkuu peli jäljellä o levalla pallo lla no rmaalina 4v4 -pelinä ilman kaistarajo itteita. Hyö kkäysten lähdö t eri maalivahdeilta tai kenttäpelaajien rajapo tkuilla/ -kuljetuksilla ristikkäisistä kulmista, jo tta vältytään to dennäkö isemmin yhteentö rmäyksiltä tai samaan päätyyn yhtäaikaisilta viimeistelyiltä Vaihda hyö kkäyskaisto ja harjo itteen puo livälissä

samaan päätyyn yhtäaikaisilta viimeistelyiltä Vaihda hyö kkäyskaisto ja harjo itteen puo livälissä.

Maalivahtien tulee jakaa tarkkaavaisuuttaan mo lempiin pallo ihin niin kauan kuin kaksi pallo a o n pelissä K enttäpelaajien vastuulla o n o lla lauko matta tarko ituksella maa puo lustamaan kyseistä pallo a 4 v

Maalivahtien tulee jakaa tark kaavaisuuttaan mo lempiin pallo ihin niin kauan kuin kaksi pallo a o n pelissä K enttäpelaajien vastuulla o n o lla lauko matta tarko ituksella maalivahtia ko hti, jo s maalivahti ei o le o riento itunut puo lustamaan kyseistä pallo a

Maalivahtien tulee jakaa tark kaavaisuuttaan mo lempiin pallo ihin niin kauan kuin kaksi pallo a o n pelissä

Harjoitteet: Jukka Kytölä Kuva: SJV arkisto

K enttäpelaajien vastuulla o n o lla lauko matta tarko ituksella maalivahtia ko hti, jo s maalivahti ei o le o riento itunut puo lustamaan kyseistä pallo a

Mikko K ytölä

PHV-työkalu osana kokonaisvaltaista pelaajaseurantaa – biologisen kasvun merkitys ominaisuustestien tulkinnassa ja valmennuksessa

Eerikkilässä pelaajien kehittymistä seurataan kokonaisvaltaisesti mm. pelisuorituksen, psyykkisten ja sosiaalisten kyselyiden sekä ominaisuustestien avulla yhteistyössä strategisten kumppaneidemme Suomen Palloliiton ja Salibandyliiton kanssa. Vuodesta 2017 lähtien tähän kokonaisuuteen on kuulunut myös pituuskasvun huippuvaiheen eli PHV:n seuranta. Seurantatapahtumissa kerätty pitkäaikainen PHV- ja ominaisuustestidata sekä nykyisin jalkapallon Huuhkaja- ja Helmaripolulla ja salibandyn maajoukkuetiellä tehtävät mittaukset ovat mahdollistaneet sen, että olemme pystyneet määrittämään ominaisuustesteihin PHV-vaiheen mukaisia viitearvoja eli tavoitetasoja kronologisen iän mukaisten viitearvojen rinnalle. Tämän aineiston pohjalta olemme kehittäneet myös niin sanotun PHV-työkalun osaksi harjoittelun ja kehittymisen seurantajärjestelmäämme MyEWayta. Tämä on ollut meillä tärkeä kehitysaskel ja käytännön työkalu, kun ominaisuuksia halutaan tulkita entistä yksilöllisemmin suhteessa pelaajan biologiseen kehitysvaiheeseen. Alun perin PHV tuli mukaan erityisesti kasvuiän vammariskin ennakoinnin työkaluna, mutta viime vuosina sen merkitys on kasvanut myös ominaisuustestien tason ja kehityksen tulkinnassa kronologisen iän rinnalla. Seuraava askel on hyödyntää biologista ikää ja kehitysvaihetta entistä joustavammin myös harjoitusryhmien muodostamisessa

ja harjoitussisältöjen suunnittelussa, sekä toteutuksessa.

Olen työskennellyt Eerikkilässä vuodesta 2019 fyysisen valmennuksen ja testauksen parissa, ja vuodesta 2020 alkaen fyysisen valmennuksen asiantuntijana. Käytännön työssä on alusta asti ollut selvää, ettei pelkkä kronologinen ikä riitä selittämään nuorten pelaajien kehitystä. Kasvuiässä eri elinjärjestelmät kehittyvät eri tahtiin, eli puhutaan kypsymisestä. Kypsyminen on biologisesti määräytynyttä, siihen ei voi harjoittelulla suoraan vaikuttaa, ja sen ajoitus sekä etenemisnopeus vaihtelevat yksilöllisesti. Saman syntymävuoden sisällä pelaajat voivatkin olla hyvin eri vaiheissa biologista kasvuaan ja kehitystään, mikä näkyy fyysisten ominaisuuksien tasossa ja kehityksessä. Eerikkilässä tarkastelemme nuorten ominaisuuksia aina harjoittelun sekä biologisen kasvun ja kehityksen yhteisvaikutuksena. Kyse ei siis ole pelkästään harjoittelun laadusta tai motivaatiosta, vaan biologinen kasvu ja kehitys on yksi keskeinen tekijä fyysisten ominaisuuksien vaihtelun taustalla.

Biologinen kasvu ja kehitys näkyvät ominaisuuksien ilmenemisessä ja harjoitusvasteissa

Käytännön valmennus- ja testaustyössä tämä näkyy esimerkiksi tilanteissa, joissa voima ei kehity odotetusti järkevästä harjoittelusta huolimatta, nopeus näyttää hetkellisesti heikkenevän tai kestävyys ei

reagoi harjoitteluun samalla tavalla kuin aiemmin. Toisinaan myös pelaajien järjestys ominaisuustestien tuloksissa muistuttaa vahvasti heidän sijoittumistaan PHV-vaiheen perusteella. Tällaisissa tilanteissa biologisen kehitysvaiheen huomioiminen auttaa ymmärtämään, mistä muutoksissa on kyse.

PHV-ajattelu auttaa tulkitsemaan näitä ilmiöitä käytännössä. Kun tiedämme, missä vaiheessa biologista kasvua pelaaja on, ymmärrämme paremmin, miksi ominaisuudet käyttäytyvät eri tavoin eri kehitysvaiheissa. Esimerkiksi ennen murrosikää voiman kehitys painottuu usein enemmän hermostollisiin tekijöihin, kun taas murrosiän aikana lihasmassan lisääntyminen alkaa näkyä selvemmin voiman ja nopeuden kehityksessä. Myös kestävyyden ja energiantuoton harjoitusvasteet muuttuvat kehitysvaiheen mukana, vaikka kaikkia ominaisuuksia voidaan harjoittaa läpi kasvun ja kehityksen kohderyhmälle sopivilla menetelmillä.

PHV ja Khamis–Roche täydentävät toisiaan kasvun seurannassa

PHV-menetelmässä arvioidaan sitä, missä iässä pelaajan nopein pituuskasvun vaihe ajoittuu ja kuinka kaukana hän on tästä vaiheesta vuosina ennen tai jälkeen pituuskasvun huippuvaiheen. Tätä kuvataan usein etäisyytenä pituuskasvun huipusta, eli nollakohta tarkoittaa PHV-vaihetta, negatiiviset arvot aikaa ennen

kasvupyrähdyksen huippua ja positiiviset arvot aikaa sen jälkeen. Käytännössä PHV:n vahvuus on siinä, että se auttaa hahmottamaan kasvun ajoitusta ja tukee erityisesti harjoittelun, kuormituksen ja vammariskin tulkintaa kasvuiässä. Eerikkilässä PHV on ollut perusteltu ja toimiva työkalu erityisesti tästä näkökulmasta, ja sen käyttö on vakiintunut osaksi pelaajaseurantaa.

Khamis–Roche-menetelmää puolestaan pidetään yleisesti yhtenä keskeisimmistä biologisen kypsymisen arviointimenetelmistä, ja se on laajasti käytössä niin tutkimuksessa, akatemiaympäristöissä kuin eri lajiliittojen käytännöissä. Menetelmä arvioi, kuinka suuren osuuden ennustetusta aikuispituudestaan pelaaja on saavuttanut, ja tämän avulla voidaan hahmottaa esimerkiksi varhain, keskimääräisesti tai myöhään kypsyviä pelaajia. Juuri siksi se tarjoaa vahvan viitekehyksen silloin, kun tarkastellaan kehitysvaihetta suhteessa valmennuksellisiin linjauksiin, ryhmittelyyn tai myös kilpailullisiin valintoihin. Tästä syystä se nähdään usein eräänlaisena suositeltuna standardina erityisesti kehitysvaiheen systemaattisessa seurannassa. PHV ja Khamis–Roche eivät kuitenkaan ole toistensa kilpailijoita, vaan ne vastaavat osin eri kysymyksiin saman ilmiön sisällä. PHV auttaa ymmärtämään kasvun ajoitusta ja sitä, missä vaiheessa kasvupyrähdystä pelaaja on juuri nyt, kun taas Khamis–Roche kuvaa kehityksen suhteellista etenemistä kohti aikuisuutta. Siksi kahden menetelmän rinnakkainen käyttö voi antaa biologisesta kehityksestä

tarkemman ja valmennuksellisesti käyttökelpoisemman kokonaiskuvan kuin kumpikaan menetelmä yksin. Eerikkilässä PHV on tällä hetkellä edelleen keskeinen käytännön työkalu, mutta samalla olemme avoimia pohtimaan, miten myös Khamis–Rochea ja muita arviointimenetelmiä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa entistä paremmin eri käyttötarkoituksissa. Konkreettisesti ajateltuna PHV voi vastata esimerkiksi kysymykseen siitä, onko 13-vuotias pelaaja vielä noin vuoden päässä pituuskasvun huippuvaiheesta vai jo puoli vuotta sen jälkeen. Khamis–Roche taas auttaa arvioimaan, onko sama pelaaja biologiselta kehitykseltään varhain, keskimääräisesti vai myöhään kypsyvä suhteessa arvioituun aikuispituuteensa. Ensimmäinen menetelmä kertoo siis erityisesti kasvun ajoituksesta, toinen enemmän kypsymisen etenemisestä suhteessa yksilön omaan kehityspolkuun.

Bio-banding tuo joustavuutta valmennukseen

Bio-banding tarkoittaa käytännössä sitä, että nuoria ei tarkastella pelkästään kronologisen iän perusteella, vaan harjoittelua, pelaamista tai ryhmittelyä voidaan ajoittain toteuttaa myös biologisen kehitysvaiheen mukaan. Tavoitteena ei ole purkaa ikäluokkarakenteita, vaan tuoda valmennukseen joustavuutta tilanteissa, joissa saman ikäryhmän sisäiset erot kasvussa, kypsymisessä ja fyysisissä valmiuksissa ovat suuria. Näin bio-banding voi tukea paremmin oppimista, kuormituksen hallintaa ja pelaajan kokonaisvaltaista kehitystä.

Pidän bio-bandingia merkittävänä mahdollisuutena nuorten urheilussa siksi, että biologisen kasvun ja kehityksen erot näkyvät sekä harjoitusvasteissa, kuormituksen sietokyvyssä, vamma-alttiudessa että kilpailutilanteissa. Nuorten valmennuksessa tarvitaan edelleen rentoutta, vapautta ja tilaa kasvaa, mutta samalla olisi liian yksinkertaistavaa ajatella, ettei seurantaa tai kehitysvaiheen huomioimista tarvita. Jos valmennus rakentuu jatkuvasti keskimääräisen pelaajan mukaan, varhain kehittyneet ja myöhään kehittyneet nuoret voivat jäädä eri syistä vaille itselleen parhaiten sopivaa harjoitusympäristöä. Juuri siksi biologisen iän huomioiminen voi auttaa rakentamaan parempaa valmennusta niin fyysisten, taidollisten kuin psyykkistenkin valmiuksien näkökulmasta ja tukea nuoren kokonaisvaltaista kehitystä pitkäjänteisemmin.

Teksti: Elisa Hakamäki

Kolme käytännön johtopäätöstä valmentajille

1. Ominaisuustestit kertovat, mitä pelaajassa tapahtuu, mutta biologisen kehitysvaiheen huomioiminen auttaa ymmärtämään, miksi muutoksia tapahtuu yhdistettynä harjoitteluun.

2. Nuoren pelaajan kehitys ei ole lineaarista, eikä kehityksen tilapäisiä vaihteluita tule tulkita liian nopeasti harjoittelun onnistumiseksi tai epäonnistumiseksi.

3. Biologisen iän huomioiminen tuo valmennukseen joustavuutta ja tukee yksilöllisempää harjoittelun, ryhmittelyn ja kuormituksen suunnittelua.

Nopeuden ja ketteryyden harjoittelu innostavilla, hauskoilla ja kehittävillä tavoilla on joka viikko tärkeää. Tässä osiossa on käytännönläheisiä ja innostavia nopeus- ja ketteryysharjoitteita pari- ja ryhmäkisoina. Näissä korostuvat reaktiokyky, suunnanmuutokset, räjähtävyys ja hauskuus. Huomioithan, että maksimaalisen nopeuden harjoitteluun tarvitaan pääosin erilaisia harjoitteita.

PARIKILPAILUT (2 pelaajaa)

1. Peilijuoksu (Mirror race)

Tavoite: ketteryys, reagointi

Toteutus:

• Pelaajat vastakkain n. 3–5 m etäisyydellä

• Toinen on johtaja, toinen peili

• Johtaja liikkuu sivuille, eteen, taakse

- peili seuraa mahdollisimman tarkasti

• 15–30 s → vaihto

Kilpailu: kumpi pysyy paremmin mukana → piste

Variaatio: lisää pallo johtajalle

2. Reaktiokisa (värikartiot)

Tavoite: reaktio + ensimmäiset askeleet

Toteutus:

• 4 eri värikartiota ympärillä

• Valmentaja näyttää tai huutaa värin

→ sprintti sinne

• Pari lähtee samasta paikasta

Kilpailu: nopein koskettaa kartiota voittaa

Variaatio: numerot, suunnat (vasen/ oikea)

4. Pallon suojaus + irtiotto

Tavoite: ketteryys + nopea suunnanmuutos

Toteutus:

•Pelaajat seisovat vieretysten, pallo keskellä

•Valmentaja huutaa/näyttää merkin → molemmat yrittävät hakea pallon

•Pallon saanut yrittää karata 5–10 m alueella

Kilpailu: piste karkuun pääsystä

RYHMÄKILPAILUT

7. Hännänryöstö

Tavoite: nopea reagointi + suunnanmuutos

Toteutus:

• Kaikilla liivi/häntä shortsissa

• Tavoite: kerätä mahdollisimman monta häntää

Kilpailu: eniten häntiä tietyssä ajassa saanut voittaa

Variaatio: "safe zone" alueet, pallo jalassa ja alueen kokoa säädellään

3. Selkä vastakkain – spurtti

Tavoite: räjähtävä nopeus

Toteutus:

• Pelaajat selät vastakkain

• Valmentaja antaa merkin

• Sprintti esim. 10–15 m Kilpailu: kumpi ehtii ensin viivalle

Variaatio: eri lähtöasento (maaten, kyykyssä, yhdellä jalalla), jolloin ketteryys painottuu

5. "Spurtti ja koppi "

Tavoite: kiihtyvyys + reagointi

Toteutus:

• Pari vastakkain, valmentaja heittää pallon väliin

• Kun pallo pomppaa maahan → spurtataan

Kilpailu: kumpi ehtii palloon ensin ja suojaamaan tai koppaamaan

RYHMÄKILPAILUT

6. Viestijuoksu ketteryysradalla

Tavoite: nopeus + suunnanmuutos

Toteutus:

• Joukkueet (3–6 pelaajaa)

• Rata sisältää: o slalom o tikapuut o käännöksiä

•Viestinä

Kilpailu: nopein joukkue voittaa

Vinkki: Voit myös tehdä jalkapallojoukkueen oman Stafetkarnevaalin. Stafettkarnevalen on suuri ja perinteinen koulujen välinen viestijuoksutapahtuma, joka järjestetään vuosittain Suomessa. Tässä kisamuodossa voidaan saavuttaa myös huippunopeus ja voit käyttää kilpailua maksimaalisen nopeuden harjoittelussa. Muista tässä tapauksessa erityinen huomioi palautumiseen.

8. Numerohuuto

Tavoite: reagointi + sprintti

Toteutus:

• Pelaajat riveissä, jokaisella numero

• Valmentaja huutaa numeron → nämä juoksevat pallolle

Kilpailu: nopein saa pisteen joukkueelle

9. "Kuuma peruna" sprintillä

Tavoite: nopea päätöksenteko + liike

Toteutus:

• Pelaajat ringissä

• Yksi keskellä

• Syöttöpeli → kun valmentaja huutaa "nyt", pallon saanut spurttaa pois ja keskellä oleva yrittää kiinni

Hauska + kilpailullinen

10. Reaktiopelit (ohjaussignaalit)

Tavoite: pelinomaiset reaktiot

Toteutus:

• Pelaajat liikkuvat alueella

• Signaalit: o taputus = spurtti

o vihellys = suunnanmuutos

o väri = tietty kulma

Kilpailu: viimeinen tekee esim. punnerruksen

VALMENNUSVINKIT

• Lyhyet suoritukset (3–20 s) → maksimaalinen teho

• Palautukset riittäviksi → laatu säilyy

• Paljon toistoja, vähän jonotusta

• Pelillisyys lisää motivaatiota

• Kilpailu pieninä annoksina (useita mahdollisuuksia onnistua)

BONUS: Miten yhdistää palloon?

• Lisää viimeiseen vaiheeseen: o pallon kuljetus, riisto, suojaus o laukaus o 1v1 tilanne

LÄMMITÄ KEHO JA VIRITÄ HERMOSTO ENSIN

Nopeus- ja ketteryysharjoittelu vaatii hermoston olevan “valmis”, ei pelkästään kehon lämpimänä.

Tavoitetila ennen nopeusharjoittelua:

Pelaajan tulisi olla:

• Lämmin (hikoilu alkanut kevyesti)

• Liikkuvuudeltaan vapaa

• Hermostollisesti aktivoitunut (reaktio nopea)

• Valmis tuottamaan maksimaalista tehoa

Ei väsynyt, vaan “terävä”

Miten tiedät, että ollaan valmiita?

Hyvä merkki:

• liikkeet näyttävät nopeilta ilman puristamista

• pelaajat reagoivat nopeasti ohjeisiin

• askel on kevyt ja “kimmoisa”

Huono merkki:

• askel raskas

• koordinaatio pätkii

• pelaajat hengästyneitä

INNOSTAVA, TARKKA JA YTIMEKÄS VALMENNUSTYYLI TÄRKEÄÄ!

Valmennustyyli ratkaisee onnistumisen nopeus- ja ketteryysharjoittelussa lähes enemmän kuin itse harjoitteet.

Näissä harjoituksissa et kehitä vain “lihaksia”, vaan ennen kaikkea hermostoa ja liikkeen laatua → siksi

ohjaustavan pitää tavoitteeseen erityisen sopiva. Nopeusharjoittelussa valmennustyylin tulee olla: innostava, tarkka, lyhyt ja laatua korostava.

Mitä tämä tarkoittaa?

• keskeytä, jos laatu laskee

• vähemmän toistoja, enemmän palautetta

• valmentaja toimii enemmän laadun tarkkailijana kuin kuormituksen lisääjänä

• lyhyt ja selkeä ohjaus, pelaaja ei pysty käsittelemään montaa ohjetta yhtä aikaa

• 1–2 asiaa kerrallaan: “katse ylös”, “nopea ensimmäinen askel”, nopea demonstraatio, yksi selkeä painopiste

• maksimaalista yritystä, kilpailuasennetta

• luo “pelifiilis”

• käyttää ääntä ja rytmiä

• kannustaa räjähtävyyteen

o “Nyt täysillä – nopein voittaa!” “Räjähtävä lähtö, anna mennä!”

! Rentouden korostaminen

Moni nuori “puristaa” nopeudessa. Valmentajan on tärkeää korostaa esimerkiksi seuraavia asioita: “rento mutta nopea”, “anna liikkeen rullata”, “ei jäykistelyä”

Maksimaalinen nopeus = rento suoritus

Havainnointi ja yksilöllinen palaute

• Katso tarkasti pieniä asioita:

o käsien rytmi

o askelkontakti

o kehon asento

Anna palaute:

• heti suorituksen jälkeen

• lyhyesti ja konkreettisesti

Esim: “ensimmäinen askel vei heti eteenpäin”, “nyt oli hyvä rytmi”

Kohti innostavia ja kehittäviä treenejä, joita monia voi tehdä ennen kenttäosiota, jos kenttää on rajatusti käytössä.

Marko Viitanen

P.S. Harjoiteideoita on etsitty tekoälyn avulla ja toteutettu käytännössä nuorten kanssa.

Malliharjoituksia - Merkkaaminen U12

Julkaisemme tänä vuonna Verkkovalmentajan jokaisessa numerossa Jari Karjalaisen ja Janne Lipposen (FC Espoo) laatimia malliharjoituksia. Tässä numerossa teemana U12 ja merkkaaminen.

HARJOITEPOHJA

HARJOITE/IKÄ:

(U12) 4v4+3 kohdealueilla

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI:

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

Puolusta väliä

PISTEIDENLASKU:

Pallonhallinta Päädystä päätyyn 1p

SÄÄNNÖT:

• Keskialueella pelataan 4v4+1

• Päätyjokeria ei saa prässätä päädyssä, eikä päätyjokeri ei saa syöttää toiseen päähän

• Päätyjokeri pelaa aina takaisin hyökkäävälle joukkueelle

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Missä on sinun vastustaja ja muut vapaat vastustajat?

• Miten sijoitut kentälle ja milloin säätelet etäisyyttä omien pelaajien välillä?

• Mitä tilaa sinun pitää kontrolloida ja miksi?

• Miten kanssapelaajien kanssa kannattaa liikkua?

• Peitä syöttösuunnat selustaan liikkumalla leveyssuunnassa aktiivisesti

• Varmista että palloton vastustaja ei pääse hyödyntämään välejä puolustuslinjassa

HARJOITEPOHJA

HARJOITE/IKÄ:

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI:

SÄÄNNÖT:

x 22m (U12) 6v6+2

Puolusta väliä

PISTEIDENLASKU:

Muokattu peli Pallo päästä päähän

• Alueilla 3v3 ja 3v3, pelataan omilla alueilla

• Yksi hyökkäyssuunnan painottoman puolen pelaaja saa liikkua tukemaan neutraalialueelle (ei saa jäädä, jos syöttöä ei tule)

• Jokeria ei saa prässätä

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Missä on sinun vastustaja ja muut vapaat vastustajat?

• Miten sijoitut kentälle ja milloin säätelet etäisyyttä omien pelaajien välillä?

• Mitä tilaa sinun pitää kontrolloida ja miksi?

• Miten kanssapelaajien kanssa kannattaa liikkua?

• Peitä syöttösuunnat selustaan liikkumalla leveyssuunnassa aktiivisesti

• Varmista että palloton vastustaja ei pääse hyödyntämään välejä puolustuslinjassa

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

Valmentaja

HARJOITEPOHJA

HARJOITE/IKÄ:

AIHE:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI:

Muokattu peli

SÄÄNNÖT:

Malliharjoituksia - Merkkaaminen U12

(U12) 5v5+2mv kolmella kaistalla

SISÄLTÖ:

Puolusta väliä

PISTEIDENLASKU:

Maalinteko

• Pallon on käytävä kaksi kertaa laitakaistoilla (Alue L) ennen maalintekoa

• Pallon riistosta kuljetus vastustajan päätyviivan yli, tai neljä syöttöä omille

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Missä on sinun vastustaja ja muut vapaat vastustajat?

• Miten sijoitut kentälle ja milloin säätelet etäisyyttä omien pelaajien välillä?

• Mitä tilaa sinun pitää kontrolloida ja miksi?

• Miten kanssapelaajien kanssa kannattaa liikkua?

• Peitä syöttösuunnat selustaan liikkumalla leveyssuunnassa aktiivisesti

• Varmista että palloton vastustaja ei pääse hyödyntämään välejä puolustuslinjassa

HARJOITEPOHJA

HARJOITE/IKÄ:

(U12) 3v3+2

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI:

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

Säätele etäisyyttä tukeen

PISTEIDENLASKU:

Muokattu peli Pallo päästä päähän tai 8 syöttöä omille

SÄÄNNÖT:

• Pelataan 3 v 3 + 2. Jokeripelaahyökkääjien puolella. Jokeri ei saa tulla alueelle, mutta saa syöttää toiseen päähän. Jokeria voi prässätä.

• Hyökkäävä joukkue saa pisteen, kun pelaa pallon päästä päähän tai saa pelattua 8 syöttöä omille.

• Pallon riistosta tai syötön katkosta pelaa jommalle kummalle jokerille aloittaen oman joukkueen pallonhallinta.

• Variaatio: jokeriaon ainaprässättävä

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Missä ja mikä on pallollisen vastustajan puolustajan tuen tilanne?

• Miten pelin alapuolella pitää toimia? Missä on oma palloton vastustaja?

• Miten toimin yhteistyössä muiden puolustuspelaajien kanssa?

• Miten säätelen etäisyyttä tukeen? Miten voin kommunikoida tukeen?

• Säätele etäisyyttä tukeen ja ohjaa muiden pelaajien toimintaa e dessä

• Varmista oman pallottoman vastustajan kontrollointi

• Organisoi puolustuksen toiminta tuen alapuolella olevassa linjassa

TUTKINTO URHEILUURAN AIKANA

Liikunnanohjauksen perustutkinto ammattiurheilijoille

Monimuotokoulutus

mahdollistaa opiskelun ja urheilun yhdistämisen

kehittää ammatillista osaamista ja valmistaa liikuntaneuvojaksi antaa eväitä henkilökohtaiseen kasvuun urheilijana ja ihmisenä.

Tutustu myös uuteen yksilölajien urheilijoiden kokopäivätoteutukseen!

Lue lisää nettisivuiltamme ja hae mukaan 31.5.2026 mennessä!

Uusi koulutus!

SEURATOIMINNAN AMMATTILAINEN

Kasva seuratoiminnan ammattilaisena –opit innostamaan, sitouttamaan ja johtamaan ihmisiä. Suunnittele ja johda vaikuttavaa kehittämistyötä omassa seurassasi Rakenna verkostoja, kehitä johtamistaitojasi ja vahvista osaamistasi myös kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Lue lisää nettisivuiltamme ja hae mukaan 16.8.2026 mennessä! vierumaki.fi/koulutus