TILAT PARMACON SIDOSRYHMÄLEHTI 7 • 2015
SATELLIITTIMALLI - UUTTA AJATTELUA TILAHALLINTAAN SIVU 4
MUUTTOVOITTOKUNNASSA TARVITAAN PALJON PÄIVÄKOTEJA JA KOULUJA SIVU 8
PUITESOPIMUKSET HELPOTTAVAT KUNTIEN HANKINTAPROSESSEJA SIVU 14
PARMACON TOIMINTA LAAJENI RUOTSIIN SIVU 10
TILAT
SISÄLTÖ
SIDOSRYHMÄLEHTI 7 • 2015
”Siirtokelpoiset vuokrarakennukset ovat kunnan kannalta huoleton ratkaisu. Joku muu on pohtinut tilakysymykset valmiiksi.”
3
Pääkirjoitus
4
Satelliittimalli - uutta ajattelua tilahallintaan
6
Sysmän uudessa koulussa on tilaa ja muuntovaraa
8
Muuttovoittokunnassa tarvitaan paljon päiväkoteja ja kouluja
Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö, s 8
”Meistä ei ole järkevää, että kunta omistaa rakennuksia. Se ei ole kunnan ydintoimintaa.” Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvinen, s 6.
10
Parmacon toiminta laajeni Ruotsiin
12
Lauritsalan hyvinvointiasema sai toimisto- ja vastaanottotilat
14
Puitesopimukset helpottavat kuntien hankintaprosesseja
16
Rakennus nimeltä Erik
17
Lauritsalan koululle kaksi uutta koulurakennusta
18
Uutisia lyhyesti
19
Uutisia lyhyesti
HENKILÖSTÖUUTISIA
Thomas Jansson on nimitetty Parmacon Ruotsin maajohtajaksi.
2 PARMACO-TILAT
Eric Sjöö on nimitetty Parmacon Ruotsin aluemyyntipäälliköksi.
PÄÄKIRJOITUS
VELKAANTUMISELLE STOP Valtion ja kuntien velkaantuminen on Sipilän hallituksen tavoitteiden mukaisesti saatava loppumaan. Keinoja tähän on etsitty ja etsitään kuumeisesti. Meillä on tarjota kunnille yksi käyttökelpoinen keino velkaantumisen hillitsemiseksi. Ei rakenneta uusia päiväkoti- ja koulurakennuksia, eikä korjata korjauskelvottomia, vaan lainataan tarvittavat tilat. Muuntuvat lainatilat joustavat kunnan tarpeiden mukaan ilman, että kunta velkaantuu. Me Parmacossa otamme velkataakan ja kaikki omistamiseen liittyvät riskit kantaaksemme. Reilua, vai mitä. Lainaamme oikeita rakennuksia. Ratkaisumallimme tarkoittaa aina käyttötarkoitukseensa sopivia rakennuksia, jotka täyttävät kaikki pysyvän rakentamisen vaatimukset. Parmacon kohdalla kyseessä on siis aina oikea rakennus, ei parakki. Kuten tässä lehdessä kerromme, olemme laajentaneet liiketoimintaamme Ruotsiin. On ollut mielenkiintoista huomata, että kuntien tilakysymyksiin liittyvät ongelmat ja niiden ratkaisut ovat Parmacon tarjoamien ratkaisumallien mukaisia. Ruotsissa on jo pitkään tiedetty, että kaikkea ei kannata omistaa. Tässä Tilat-lehdessä kerromme lisää Parmacon rakennuksista ja niiden käyttökohteista sekä Satelliittimallistamme. Kertomuksia siivittää yrityksemme uusi graafinen ilme. Mukavia lukuhetkiä.
Ossi Alastalo toimitusjohtaja
JULKAISIJA Parmaco Oy
PAINOSMÄÄRÄ 13 000 kpl
PÄÄTOIMITTAJA Ossi Alastalo
OSOITTEENMUUTOKSET JA PALAUTE asiakaslehti@parmaco.fi
TOIMITUS JA TAITTO Viestintätoimisto Elettaria elettaria@elettaria.fi KIRJAPAINO Kirjapaino Öhrling Oy
Parmaco Oy PL 50 (Haarlankatu 1 F) 33231 TAMPERE puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016
Parmaco Production Oy PL 7 (Teollisuustie 13) 79101 LEPPÄVIRTA puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016
Parmaco AB Månskärsvägen 10B, 5tr 14175 Kungens Kurva SVERIGE puh. +46 725 605 455
Parmaco Production Oy Annalantie 15-17 86100 PYHÄJOKI puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0017
etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi Kannen kuva: Sysmän koulu Kuva Martti Anttila
PARMACO-TILAT 3
SATELLIITTIMALLI - UUTTA AJATTELUA TILAHALLINTAAN Parmacon Satelliittimalli yhdistää pysyvät ja muunneltavat tilat toimivaksi kokonaisuudeksi. Malli avaa kuntien tilahallinnalle lähes rajattomat mahdollisuudet tuottaa palveluja juuri sellaisissa tiloissa, joita kulloinkin tarvitaan. Lisäksi Satelliittimalli tukee hyvin elinkaarihankkeita. Satelliittimallin idea on, että kunta rakentaa itselleen palvelujen tuottamista varten perusrakennuksen, johon liitetään vuokrattuja satelliittitiloja eri käyttötarkoituksiin. Perusrakennuksessa, joka on kunnan omistuksessa, voi olla vaikkapa liikuntasali, keittiö- ja ruokailutiloja sekä hallinnon tiloja. Vuokrattavissa satelliiteissa voi olla päiväkoti, opetustiloja,
ikäihmisten päivätoimintaa, terveydenhoitoa, kerhotiloja, myymälä- ja toimistotiloja aina sen mukaan, millaisia tiloja kulloinkin tarvitaan. Kun tilan tarve muuttuu, satelliitteja lisätään tai poistetaan ilmenneen tarpeen mukaan. Näin rakennuskompleksi kasvaa ja supistuu kunnan palvelutarpeen mukaan. Tilaa on aina juuri sen verran kuin sitä tarvitaan ja tilat on suun-
niteltu käyttötarkoituksensa mukaisesti. Esimerkiksi päiväkotitilat on suunniteltu varhaiskasvatuksen tarpeisiin, seniorien tiloissa käyttäjien liikuntarajoitteet ja heikentyneet aistit on erityisesti otettu huomioon ja koulujen teknisen työn, musiikin, reaaliaineiden ja kotitalouden opetustilat on varustettu asianmukaisin kiintokalustein.
Satelliittimallissa rakennuskompleksi kasvaa ja supistuu kunnan palvelutarpeen mukaan.
4 PARMACO-TILAT
SIS ÄÄN KÄY NTI
KEIT TIÖ
I
NTI
ie
/ pe
II
las
tu s tie
esi eyde v ter ä
P
täv
IIKK LE IHA P
I K 4 OT RA IVÄK PÄ P P
I
I K 5 OT RA ITOK OLTO/ HU ITTIÖ HO KE TO AT E SA ENN K LII
us t
nne
LU KE ES A L O PIH
as t
iik e
I
TO OL HU PP pel
II-II
II K3 / RA ULU , s o KO opetu nhoit äy ysk yhd rs 2.k
Satelliittimallissa perusrakennus ja satelliitit on yhdistetty toisiinsa yhdyskäytävin. ”Satelliitti voidaan toteuttaa myös siten, että se ei ole yhteydessä perusrakennukseen, mutta paras hyöty ja toiminnallisuus saadaan siten, että kaikki rakennukset on kytketty toisiinsa”, sanoo Parmacon suunnittelujohtaja, arkkitehti SAFA, pääsuunnittelija FISE Jari Palonen. ”Malli tarjoaa kunnille rakennusteknisesti joustavan ja käytön kannalta vaihtuviin palvelutarpeisiin hyvin soveltuvan ratkaisun.” Hyvällä suunnittelulla rakennuskokonaisuuteen saadaan turvalliset kulkureitit niin tilojen käyttäjille kuin saatto- ja huoltoliikenteelle sekä omat, suojaisat oleskelu-, leikki- ja välituntipihat.
KÄY
yt l
II
J NE EN TI K I N LI TO ÄKÖI AT SA PYS
ÄÄN
k ev
TÄ
NT
KE
A
SIS
TIUN LIT A Ä V PIH
YÖ
UP
K OL
P
käd
ali, tas n u liik a-, - ja aul kailu ilat o o u r lint t hal
ie
T RÄ
us t
II
K2 / RA ULU ot d KO entai
as t
K
TE
pel
K1 RA ULU KO
S
OU
AL TIT
KO
Ö
Y N.T
e
enn
t liik
kevy
”Paras hyöty ja toiminnallisuus saadaan siten, että kaikki rakennukset on kytketty toisiinsa”.
mistojen kanssa. Näistä yksi on Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy, jolla on laaja kokemus erilaisten julkisten tilojen suunnittelijana. ”Satelliittimallin mukainen rakennuskokonaisuus on varteenotettava vaihtoehto, koska sen muuntuvuus on niin merkittävä”, sanoo Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy:n toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA Pekka Lassila. Merkittävänä Lassila pitää myös satelliittirakennusten rakennusmateriaalia. ”Satelliitit ovat puurakennuksia, joten niillä on betonirakentamista huomattavasti pienempi hiilijalanjälki. Tämä asia tulee korostumaan tulevaisuudessa. Puurakentaminen on ekologista ja puurakenteisten satelliittien sisäilma puhdasta. Lisäksi puu on uusiutuva materiaali, joten se edustaa myös lähiajattelua.”
EI KOSKAAN TURHIA NELIÖITÄ Satellittimallin mukaisella rakentamisella kunta varmistaa, että sen palvelutilat ovat aina oikean kokoisia. Vuosien ja vuosikymmenten saatossa kunnan asukkaiden määrä, ikärakenne ja palvelujen tarve voivat muuttua suurestikin. Kivirakenteisten suurten kiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttaminen ei ole helppoa eikä halpaa. Vaarana on, että kalliita neliöitä jää tyhjäksi, mikä on kuntatalouden kannalta huono asia. Satelliittimallin mukaisesti rakennettu palvelukeskus pienentää kiinteistöjen omistukseen ja ylläpitoon liittyviä riskejä nyt ja vuosikymmenten kuluttua.
EKOLOGISTA RAKENTAMISTA Parmacon oma arkkitehtitiimi tekee yhteistyötä suomalaisten arkkitehtitoiPARMACO-TILAT 5
SYSMÄN UUDESSA KOULUSSA Kun pienen kunnan kaikissa kirkonkylän koulurakennuksissa havaitaan samanaikaisesti sisäilmaongelmia ja toisaalta oppilasmäärien arvioidaan jopa puolittuvan kymmenessä vuodessa, on viisaiden päätösten aika.
Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvinen ja kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja, opetusneuvos Bror Ahlgrén innostuivat kokeilemaan musiikkiluokan lyömäsoittimia koulun avointen ovien päivänä syyskuussa. 6 PARMACO-TILAT
Suomessa on paljon koulurakennuksia, joiden kunto alkaa olla korjauskelvoton. Samaan aikaan oppilasmäärien muutokset ja suunnitelmat pienten kyläkoulujen ja lukioiden lakkauttamisesta pistävät kuntapäättäjät seinää vasten. Kauaskantoisia päätöksiä on tehtävä usein nopeasti, eikä virheisiin ole varaa. Neljäntuhannen asukkaan Sysmässä tilanne oli juuri kuvatun kaltainen. Kaikissa kirkonkylän koulurakennuksissa oli havaittu sisäilmaongelmia ja rakennukset todettiin ainakin osittain terveydelle haitallisiksi. 330 oppilasta piti saada nopeasti hengitysilmaltaan puhtaisiin ja oppimisympäristöltään ajanmukaisiin tiloihin. Samaan aikaan tiedettiin, että oppilasmäärä tulee mitä todennäköisimmin puolittumaan vuoteen 2025 mennessä, eikä pienen oman lukionkaan pysymisestä kunnassa ole takeita. Kunta päätti siirtää yhtä kyläkoulua lukuun ottamatta kaikki kunnan koulut saman katon alle. Seuraavaksi piti päättää, mistä tilat Sysmän yhtenäiskoululle ja lukiolle. Vaikka jotkut kuntalaiset olisivat halunneet rakentaa kunnan keskustaan oman koulun, kuntapäättäjien enemmistö oli eri mieltä. ”Tällaisessa tilanteessa kunnan ei kannata rakentaa seiniä itselleen”, sanoo Sysmän kunnanvaltuuston toinen
”Meistä ei ole järkevää, että kunta omistaa rakennuksia. Se ei ole kunnan ydintoimintaa.”
ON TILAA JA MUUNTOVARAA varapuheenjohtaja, opetusneuvos Bror Ahlgrén. ”Parmacolta vuokraamamme koulurakennus on rakennettu opetushallituksen suositusten mukaisesti ja tilaa on nyt yllin kyllin.” Samoilla linjoilla on myös Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvinen. ”Meistä ei ole järkevää, että kunta omistaa rakennuksia. Se ei ole kunnan ydintoimintaa. Halusimme ulkoistaa vastuun koulurakennuksesta. Sysmässä on paljon ostettuja palveluja ja se toimii erinomaisesti. Vuokraamalla koulurakennuksen emme lisänneet kunnan velkaa. Kunnan talous on erinomaisessa kunnossa ja niin sen tahdomme olevan jatkossakin.” Järvisen puheelle on katetta, sillä vaikka kunnan asukkaista noin 35 prosenttia on yli 65-vuotiaita, kunta on kyennyt hoitamaan taloutensa mallikkaasti. Kaikki toimii ja kuntalaiset ovat varsin tyytyväisiä, eivätkä ehkä vähiten siksi, että velkaa kunnalla on vain reilut kaksisataa euroa asukasta kohden. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa asukkaiden velkataakka on kymmen- jopa lähes kaksikymmenkertainen.
”Tämä on ihan oikea rakennus ja ihan oikea koulu.”
Kun kyse on lasten toimintaympäristöstä ja hyvinvoinnista, keskustelut ovat aina enemmän tai vähemmän tunnepitoisia. ”Se on ymmärrettävää”, Mika Järvinen sanoo. Kun koulurakennuksen vuokraamisesta alettiin puhua, moni vanhempi pelkäsi ratkaisun olevan jollakin tapaa puutteellinen tai heikkotasoinen. Epäilyksiä herätti sekin, että rakennus luvattiin toimittaa nopealla aikataululla. Voiko hyvää saada kilpailukykyisesti ja vielä nopeastikin? ”Kyllä tämä minusta selkeästi muistuttaa koulua”, nauraa Bror Ahlgrén katsellessaan uuden koulun tiloja kokeneen pedagogin silmin. ”Minusta tämä jopa ylitti sen tavoitetason, jonka rakennukselle olimme asettaneet. Kun kokonaiskerrosala ja luokkatilat oli suunniteltu, kuultiin myös opettajien mielipiteitä sisustusratkaisuja ja tarvikevalintoja tehtäessä. Kaikki on uutta ja hienoa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Mitä nopeuteen tulee, se yllätti meidät päättäjätkin. Uuden koulurakennuksen asennustyöt alkoivat toisessa päässä pihaa, kun vanhaa koulua vielä purettiin.” Kuin pisteenä iin päälle myös Sysmän uuden koulun piha-alueet on viimeistelty hienoon kuntoon. Asia, mikä joskus kuntapäättäjiltä unohtuu. ”Pihoihin laitettiin aika paljon rahaa”, Bror Ahlgrén myöntää. ”Se oli arvovalinta.”
IHAN OIKEA RAKENNUS Samaa mieltä kunnan päättäjien kanssa on myös Sysmän yhtenäiskoulun ja Sysmän lukion rehtori Sirpa Eskola. ”Tämä on ihan oikea rakennus ja ihan oikea koulu. Olemme suunnattoman iloisia ja hyvällä mielellä, että meillä on nyt tällainen koulu. On ihanaa, kun ei tarvitse olla huolissaan sisäilmaongelmista. Minut yllätti tilojen avaruus. Tässä tapauksessa ulkokuori pettää. Koulu näyttää pienemmältä kuin onkaan. Kun tulee sisälle, voi vain hämmästellä, miten paljon tilaa meillä nyt on. Erityisesti iloitsemme tietyistä opetustiloista, kuten opetuskeittiöstä, joka on entiseen verrattuna todella hieno.”
KOULUSSA ON MUUNTOVARAA Mutta mitä tekee Sysmän kunta, kun vuonna 2021 koulussa on nykyisen 330 oppilaan sijaan ehkä vain parisensataa oppilasta, jos sitäkään? ”Tässä rakennuksessa on muuntovaraa. Voimme palauttaa osan rakennuksesta takaisin Parmacolle ja pitää jatkossa vain sen verran tiloja kuin tarvitsemme”, sanoo Mika Järvinen. ”Tällä hetkellä koulurakennuksessa on liki 4 700 neliötä. Tulevaisuus näyttää, paljonko tarvitsemme tiloja ensi vuosikymmenellä.”
PARMACO-TILAT 7
MUUTTOVOITTOKUNNASSA TARVITAAN PALJON PÄIVÄKOTEJA JA KOULUJA Lempäälä on muuttovoittokunta, jonka päiväkodeissa ja kouluissa on ahdasta. Pysyvän rakentamisen edellyttämät määräykset täyttävät oikeat vuokrapäiväkoti- ja koulurakennukset tuovat tilanteeseen helpotusta.
”Oman investoinnin suunnitteluvaihe vie aikaa. Siirtokelpoinen päiväkodiksi tai kouluksi suunniteltu rakennus on huomattavasti nopeampi toteuttaa.”
Heidi Rämö on Lempäälän kunnanjohtaja ja Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja.
8 PARMACO-TILAT
Keltainen 450 neliön koulurakennus oli aikoinaan osa Lempoisten koulua Lempäälässä. Nyt se on sijoitettu Hakkarin koulun pihapiiriin.
Lempäälässä on noin 22 500 asukasta. Uusia asukkaita kuntaan muuttaa vuosittain noin 850. Koska muuttajat ovat lähinnä nuoria perheitä, päiväkodit ja koulut käyvät ahtaiksi. Investointipaineet lisätilojen hankkimiseksi ovat kovat. Elokuussa Hattulasta Lempäälään kunnanjohtajaksi muuttaneen Heidi Rämön mukaan tilanne on vähintäänkin haasteellinen. ”Kasvu on sen verran kovaa, että periaatteessa nyt pitäisi rakentaa vuorovuosina yksi uusi päiväkoti ja koulu”, hän sanoo. ”Oman investoinnin suunnitteluvaihe vie aikaa. Siirtokelpoinen päiväkodiksi tai kouluksi suunniteltu rakennus on huomattavasti nopeampi toteuttaa.” Rämö osaa myös katsoa tilannetta pitkälle tulevaisuuteen. ”Perheet, joissa nyt on pieniä lapsia, muuttuvat jossakin vaiheessa kahden aikuisen perheiksi, kun lapset aikuistuvat ja muuttavat pois lapsuuskodistaan. Muutaman vuosikymmenen kuluttua tilanne voi olla aivan toinen kuin nyt. Päiväkoteja ja kouluja onkin yli oman tarpeen, mutta esimerkiksi ikääntyville kuntalaisille tarkoitettuja palvelutiloja liian vähän. Tilannetta on tarkasteltava kokonaisuutena. Seinät eivät saa olla se tärkein asia. Tilojen on oltava toimivia ja terveitä, mutta niiden omistaminen ei aina ole keskeistä. Kunnan ydintoimintaa on tuottaa pal-
veluja, opetusta ja hoivaa. Siirtokelpoiset vuokrarakennukset ovat kunnan kannalta huoleton ratkaisu. Joku muu on pohtinut tilakysymykset valmiiksi.”
OMISTA TILOISTA VUOKRALLE Vuokraamisen sijaan Lempäälän kunnassa on kokeiltu myös siirrettävien rakennusten omistamista. Kunta osti vuonna 2006 Lempoisten koulun käyttöön noin 450 neliön koulurakennuksen. Vuonna 2014 syntyi tarve siirtää rakennus Lempäälän Hakkarin koulun käyttöön. Rakennusten siirtäminen vaatii kuitenkin erityisosaamista. Rakennus on purettava osiin, kuljetettava maanteitse uuteen sijoituspaikkaan ja asennettava uusille perustuksille. Samassa yhteydessä rakennus on kuntotarkastettava ja siihen on tehtävä tarvittavat muutos- ja kunnostustyöt. Ei ylivoimaista, mutta työlästä ja kokemattomalle todennäköisesti kallistakin. Kunta päätti myydä koulurakennuksen takaisin Parmacolle ja vuokrata sen sitten itselleen. Samalla rakennuksen siirtäminen ja sen kunnosta huolehtiminen siirtyivät vuokranantajana Parmacolle.
siirtokelpoiset tilat osaksi kunnan pitkäaikaisempaa päiväkotien ja opetustilojen tilasuunnittelua. Parmaco on vuokrannut Lempäälän kunnalle useampiakin koulurakennuksia. Viimeisin niistä on syyskuun alussa käyttöön otettu Sääksjärven koulun 600 neliön kuusi luokkahuonetta ja opettajainhuoneen käsittävä koulurakennus, jossa annetaan reaaliaineiden opetusta. ”Uudet tilat tarvittiin kiireesti, sillä reaaliaineiden opetuskäytössä aiemmin ollutta 1930-luvulla rakennettua kivikoulua emme enää voineet käyttää vakavien sisäilmaongelmien vuoksi. Myös koulun oppilasmäärä on kasvanut”, sanoo rehtori Seppo Siitonen, jonka johtaman koulun pihassa on tällä hetkellä kaksi siirrettävää koulurakennusta. ”Meillä on niin paljon oppilaita, että seinät ovat revetä. Silloin tällainen lisärakennus on aivan erinomainen ratkaisu.”
Vuokrauspäätöksellä kunta vapautti itsensä kaikista omistamisen huolista ja riskeistä. Ratkaisu, joka on osoittautunut niin hyväksi, että Lempäälä on ottanut
PARMACO-TILAT 9
PARMACON TOIMINTA LAAJENI RUOTSIIN Parmacon suunnitelmat laajentaa toimintaansa Ruotsiin ovat toteutuneet. Ensimmäinen Ruotsiin vuokrattu koulurakennus luovutettiin Knivstan kunnassa sijaitsevan Alsiken koulun käyttöön elokuussa 2015.
10 10PARMACO-TILAT PARMACO-TILAT
Parmacon Pyhäjoen tehtaan tuotantopäällikkö Juha Hourula (vas.) sekä Kommunfastigheter I Knivsta AB:n projektipäällikkö Tomas Lindgren ja toimitusjohtaja Hans Petter Rognes tutkivat Alsike Skolanin pohjapiirustuksia Parmacon tehtaalla keväällä 2015.
Alsiken vuokrakoulun kohdalla Kommunfastigheter i Knivsta AB:n toimitusjohtaja Hans Petter Rognes ja projektipäällikkö Tomas Lindgren halusivat varmistaa uuden yhteistyökumppaninsa osaamisen ja laadun vierailemalla Parmacon Pyhäjoen tehtaalla auditoimassa omalta osaltaan tehtaan toimintaa. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua tuotantolinjaan, jolta Alsiken koulurakennus valmistui. ”Tällaisia tehdasvierailuja olemme järjestäneet myös suomalaisille asiakkaillemme, koska valmistusprosessin näkeminen on asiakkaistamme kiinnostavaa”, Jansson sanoo.
Ruotsissa päiväkotien ja koulujen tilaongelmat ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomessa. Kasvukuntien päiväkodeissa ja kouluissa on ahdasta, joten lisää tiloja tarvitaan sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen käyttöön. Vuonna 1999 Knivstan kunnassa aloitti toimintansa 25 oppilaan Alsiken koulu. Nykyään koulussa on 643 oppilasta, eivätkä koulun vuonna 2004 valmistuneen koulurakennuksen tilat enää riittäneet jatkuvasti kasvavalle oppilasmäärälle. Ratkaisuksi Knivstan kunnan kiinteistöistä vastaava yhtiö Kommunfastigheter i Knivsta AB, päätti vuokrata koulurakennuksen Parmacolta.
Syyslukukauden alkaessa Alsiken koulu sai kipeästi tarvitsemansa lisätilat Parmacon toimittamasta koulurakennuksesta. 1 036 neliön rakennuksessa on kahdeksan luokkahuonetta ja kahdeksan ryhmätilaa sekä opettajainhuone. L-kirjaimen muotoinen rakennus on osin kaksikerroksinen. ”Koulun henkilökunta on kiittänyt rakennuksen toimivuutta, tyylikkyyttä ja laatua. Erityistä kiitosta on saanut tilojen avaruus. Rakennus tulee olemaan Alsiken koulun käytössä ainakin seuraavat kolme vuotta, mutta saattaa olla, että Knivstan kunta haluaa pitää rakennuksen käytössään pitempäänkin”, Thomas Jansson sanoo.
”Ruotsissa vuokraamisella on pitemmät perinteet ja vahvempi asema kuin Suomessa. Omistusasuminen ei ole yhtä yleistä kuin Suomessa, eivätkä kunnatkaan katso tarpeelliseksi omistaa kaikkia rakennuksia, joissa tuottavat palvelujaan”, sanoo Parmacon Ruotsin maajohtaja Thomas Jansson. ”Siinä missä Suomessa joudumme vielä perustelemaan vuokraratkaisujen edullisuutta, on se naapurissamme jo perin tuttu ja käytössä oleva käytäntö.”
PIDÄMME SEN, MINKÄ LUPAAMME Ruotsiin Parmaco on laajentanut toimintaansa Janssonin mukaan laadukkailla, arkkitehtuuriltaan nykypäivän vaatimuksia vastaavilla ja käyttötarkoitukseensa suunnitelluilla rakennuksilla sekä luotettavalla palvelulla. ”Tietysti hintakin näyttelee omaa rooliaan silloin, kun kunnat kilpailuttavat hankintojaan, mutta se ei ole ollut kynnyskysymys”, Jansson sanoo. ”Suomalainen yritys on lähtökohtaisesti Ruotsissa hyvässä maineessa. Meitä pidetään luotettavina. Pidämme sen, minkä lupaamme.” PARMACO-TILAT 11
LAURITSALAN HYVINVOINTIASEMA SAI TOIMISTO- JA VASTAANOTTOTILAT
Eksoten tilahallintapäällikkö Jari Villanen ja perhe- ja sosaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen ovat tyytyväisiä Lauritsalan hyvinvointiaseman uusiin, avariin tiloihin.
12 PARMACO-TILAT
Toimistorakennus luovutettiin lokakuussa. Sisääntulon portaikot ja pihatyöt Eksote hoitaa sovitusti myöhemmin itse.
Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksoten Lauritsalan hyvinvointiasema sai uudet toimisto- ja vastaanottotilat.
Eksoten Lauritsalan hyvinvointiasema toimi aiemmin 1953 valmistuneen terveysaseman tiloissa. Tilat olivat epäkäytännölliset ja -viihtyisät, ja viitteitä sisäilmaongelmistakin ilmeni. Hyvinvointiaseman toiminta päätettiin siirtää uusiin tiloihin. ”Halusimme kuitenkin ehdottomasti säilyttää paikalliset hyvinvointipalvelut Lauritsalassa”, sanoo Eksoten perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen. Eksoten tilahallintapäällikkö Jari Villasen mukaan uusia tiloja etsittiin pitkään tuloksetta. ”Kun korvaavia tiloja ei löytynyt, etsimme uudisrakennukselle tontin ja päätimme vuokrata rakennuksen”, Jari Villanen sanoo. Noin 550 neliön rakennukseen sijoittuvat niin paikallisen kotihoidon toimisto- ja sosiaalitilat kuin avoterveydenhoidon vastaanottotilat. Lisäksi rakennuksessa on avara kokous- ja koulutustila sekä tarvittavat sosiaalitilat. ”Taloon tulee noin
”Kun etsimme hyvinvointiasemallemme tiloja, tämä oli vaihtoehdoista paras.”
60 henkilön työpaikka. Kotihoito toimii kahdessa vuorossa ja sen työntekijät pitävät taloa tukikohtanaan periaatteessa ympäri vuorokauden. Lisäksi voimme antaa kokous- ja koulutustilat yhteistyökumppaniemme käyttöön. Rakennuksen käyttöaste on näin ollen suuri”, Marja Kosonen sanoo. ”Kun etsimme hyvinvointiasemalle tiloja, tämä oli vaihtoehdoista paras.” Rakennus on alun perin suunniteltu käyttäjiensä tarpeita silmällä pitäen. Niinpä kotihoidolla ja avoterveydenhoidolla on omat sisäänkäyntinsä. ”Avoterveydenhoidon vastaanottotiloihin on kaksi sisäänkäyntiä ja kaksi odotustilaa. Äitiysja lastenneuvolan asiakkaat ja muut avoterveydenhoidon asiakkaat ohjataan vastaanotoille eri kautta. Järjestelyn ansiosta pienet lapset ja aikuiset flunssapotilaat eivät kohtaa”, Marja Kosonen sanoo. Tärkeänä Kosonen pitää myös
rakennuksen esteettömyyttä ja sitä, että vastaanottohuoneissa on asianmukaisesti useampia poistumisteitä.
HENKILÖKUNTA YLLÄTTYI ILOISESTI Lauritsalan hyvinvointiaseman henkilökunta suhtautui tulevaan työpaikkaansa varauksella. Paikallislehtikin kirjoitti toimintojen siirtyvän parakkiin, mikä osaltaan kuohutti myös paikallisia asukkaita ja hyvinvointiaseman asiakkaita. ”Henkilökunta on ollut positiivisesti yllättynyt, kun selvisi, että työpaikat tulevat olemaan ihan oikeassa rakennuksessa”, Jari Villanen sanoo. ”Rakennuksen luovuttamisen jälkeen teemme kalustetilaukset, rakennutamme sisääntulojen portaikot ja luiskat sekä viimeistelemme piha-alueen. Rakennukseen tulee paljon meidän omaa tekniikkaamme ja teknisiä järjestelmiä. Arvioin, että hyvinvointiaseman väki pääsee muuttamaan taloon marraskuussa.” PARMACO-TILAT 13
PUITESOPIMUKSET HELPOTTAVAT KUNTIEN HANKINTAPROSESSEJA
Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:n toimitusjohtaja Petri Mäkinen ja hankintapäällikkö Mervi Haataja.
14 14 PARMACO-TILAT PARMACO-TILAT
Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on seitsemän kunnan omistama julkisia hankintapalveluja omistajilleen tuottava osakeyhtiö. Parmacon kanssa KuHalla on puitesopimus, jossa Parmaco on ensisijainen sopimustoimittaja. Monet kunnat ovat viime vuosina tehneet erilaista julkisiin hankintoihin liittyvää hankintayhteistyötä naapurikuntiensa kanssa. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:n toimitusjohtaja Petri Mäkisen mukaan tällaiseen yhteistyöhön on ollut tarvetta, sillä hankintaprosessit ovat pitkiä ja monimutkaisia ja toteutuakseen lain edellyttämällä tavalla, ne vaativat myös paljon erikoisosaamista. ”Usein on niin, että kun yhteistyöhankkeissa on yksi iso kunta ja sen ympärillä pienempiä kuntia, iso kunta on määräävässä asemassa. KuHan omistavat Tamperetta ympäröivät, suhteellisen samankokoiset kehyskunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi kukin asukaslukujensa suhteessa. KuHa ei näin ollen ole yksittäisen kunnan määräysvallassa, vaan toiminta on aidosti demokraattista”, Mäkinen sanoo.
PARMACO ENSISIJAINEN TOIMITTAJA KuHa kilpailuttaa ja laatii hankintasopimuksia, joiden mukaisesti omistajakuntien yksiköt tilaavat valmiiksi kilpailutettuja tavaroita ja palveluja itselleen. Hankintasopimuksia eri toimialoilta on yli sata ja joissakin hankinnoissa, kuten vuokrattavien päiväkoti- ja koulurakennusten kohdalla, toimittajia on useita. ”Kilpailutamme omistajakuntiemme puolesta kaikkea mahdollista valurautaisista kaivonkansista kouluruokaan”, sanoo hankintapäällikkö Mervi Haataja. ”Yhteishankintoja kilpailutamme kaikkien tuotteiden osalta, mutta palvelujen kilpailutus jää joiltakin osin toimintamme ulkopuolelle.” Päiväkoti- ja kouluraken-
nusten vuokraus on kilpailutettu ja sen osalta Parmaco on rakennusten ensisijainen toimittaja. Muita toimittajia on kolme. ”Tämän tyyppiset puitesopimukset ovat yleensä pitkiä, sillä rakennusten vuokraajatkin ovat pitkiä. Vuosineuvottelut, joissa toimintaa arvioidaan, käydään sitten erikseen. Jos kunta haluaa kilpailuttaa puitesopimukseen kuuluvien toimijoiden välillä jonkin yksittäisen kohteen, se tekee sen sitten itsenäisesti hankintalain tarkoittamana kevennettynä kilpailutuksena eli minikilpailutuksena”, Haataja kertoo. ”Muiltakin osin kunnat toimivat itsenäisesti ja tilaavat tarvitsemansa sopimustuotteet tavarantoimittajilta suoraan. Me emme enää tilaamisvaiheessa ole aktiivisia toimijoita.”
NOPEUTTA HANKINTAPROSESSEIHIN ”KuHa tuottaa kilpailukykyisiä ja kokonaisvaltaisia hankintapalveluja omistajilleen kustannustehokkaasti. Tällainen yhteishankintamalli tuo omistajakunnille taloudellista lisäarvoa ja vähentää hankinnan prosessikuluja”, Mäkinen sanoo. ”Tarjoamme omistajillemme myös erilaisia asiantuntijapalveluja, kuten hankintakoulutusta, hankintojen ohjeistamista ja kuntien erillishankintojen ohjausta sekä erillisten hankintojen osakokonaisuuksiin liittyvää konsultointia.” KuHan kilpailuttaman päiväkoti- ja koulurakennuksia koskevan puitesopimuksen solmimisen jälkeen Parmaco on toimittanut Pirkkalan kunnalle kolme ja Lempäälän kunnalle yhden koulurakennuksen vuoden 2015 aikana. PARMACO-TILAT 15
RAKENNUS NIMELTÄ ERIK Parmaco-rakennus palvelee käyttäjiään moitteettomasti vuosikymmenestä toiseen silloinkin, kun sen sijoituspaikka ja jopa käyttötarkoituskin muuttuisivat. Tästä yhtenä esimerkkinä on rakennus nimeltään Erik.
Rakennus nimeltä Erik valmistui vuonna 1990, jolloin siitä tuli osa LM Ericssonin Kirkkonummen yksikön pihalle sijoitettua 3 000 neliön toimistokokonaisuutta. Tämä kokonaisuus liitettiin yhtiön päärakennukseen yhdyskäytävällä ja tilat olivat LM Ericssonin käytössä kaikkiaan yhdeksän vuotta. Kun LM Ericsson ei enää tarvinnut toimistorakennusta, Parmaco siirsi rakennuksen Lapinjärven koulutuskeskukseen. Toimistorakennuksen käyttötarkoitus muuttui silloin siviilipalvelustaan suorittavien nuorten majoitustilaksi. Hyvin palveli Erik nytkin käyttäjiään ja viipyi Lapinjärvellä aina vuoteen 2008. Tilojen vapauduttua siviilipalvelusmiesten käytöstä, Parmaco siirsi rakennuksen jälleen uuteen paikkaan. Nyt tarvittavilla sosiaalitiloilla varustettuna Erikin oli määrä toimia Loviisan Fortum Power and Heatin majoitustiloina seuraavat viisi vuotta. Vuokra-aikaa on kuitenkin jatkettu, sillä rakennus on komennusmiesten mieleen. ”Parmacon rakennus on komennusmiesten keskuudessa haluttu majoittumispaikka. Talossa on viisitoista tilavaa huonetta, avarat oleskelutilat keittiöineen sekä riittävät pesutilat talon asukkaille. Voimalaitoksen vuosihuoltojen aikaan ja
usein muulloinkin talo on kutakuinkin täynnä,” sanoo Fortum Nuclear and Thermal Power -divisioonan aluepalvelujen pääsuunnittelija Veijo Tarhala. Loviisan voimalaitoksen majoitusalueella on vuodepaikkoja erilaisissa majoitustiloissa tällä hetkellä 615. ”Ne, jotka ovat asuneet kerran tässä rakennuksessa, haluavat majoittua tänne uudelleen seuraavillakin kerroilla”, kertoo majoitusmestari Ville Kettunen Coor Service Managementista, jolle Loviisan voimalan komennusmiesten majoitustiloista ja tilavarauksista huolehtiminen on uskottu. ”Parmacon rakennus on hyväkuntoinen ja siellä on rauhallista ja mukavaa asua. Lyhimmillään asukas viipyy vain yhden yön, mutta on tässä talossa asuttu vuosikin yhtämittaisesti.” Erik viipyy Fortumin Loviisan voimalaitoksen majoitusalueella ainakin vuoteen 2018. Veijo Tarhala ei kuitenkaan pidä mahdottomana ajatusta, etteikö rakennus pysyisi nykyisellä paikallaan pitempäänkin. ”25-vuotias talo tarvitsee tietysti pientä pintaremonttia jossakin vaiheessa. Silloin otamme yhteyttä Parmacoon, joka rakennuksen omistajana vastaa rakennuksen korjaustöistä. Periaatteessa rakennus saattaa palvella meitä nykyisellä paikallaan vielä vuosia”, Tarhala sanoo.
”Parmacon rakennus on komennusmiesten keskuudessa haluttu majoittumispaikka.”
Rakennus nimeltä Erik toimi alkujaan LM Ericssonin toimistona. Siitä juontaa sen nimi. Nykyisin Erik palvelee majoitustilana Loviisan voimalaitoksen majoitusalueella.
16 PARMACO-TILAT
”Saimmekin ihan oikeita rakennuksia.”
LAURITSALAN KOULULLE KAKSI UUTTA KOULURAKENNUSTA Lauritsalan koulun apulaisrehtori Heidi Laari.
Lappeenrannan kaupunki vuokrasi Lauritsalan koulun käyttöön kaksi koulurakennusta, kun vanha alakoulun käytössä ollut kivikoulu pantiin sisäilmaongelmien vuoksi käyttökieltoon. Parmacon toimittama noin 960 neliön kaksikerroksinen koulurakennus on esiopetuksen ja alakoulun käytössä. Yksikerroksinen noin 900 neliön koulurakennus on koko 785 oppilaan koulukeskuksen käytössä. Tässä rakennuksessa ovat muun muassa täysimittaiset teknisen työn ja kotitalouden opetustilat konesaleineen, tulityötiloineen ja keittiöineen. Lisäksi rakennuksessa on sadan neliön suuruinen ruokala ja jakelukeittiö koulukeskuksen pienimpiä oppilaita varten. Syy uusien koulurakennusten hankintaan on hyvin tavanomainen. Koulukeskuksen alakoulun käytössä olleet tilat pantiin
huonokuntoisuutensa vuoksi käyttökieltoon. Osa opetuksesta jouduttiin hajauttamaan lukuvuonna 2014-15 väistötiloihin eri puolille Lappeenrantaa. Koska vanha kivikoulu on suojelukohde, jonka purkamispäätöksestä on valitettu, joutui kaupunki miettimään, miten yhtenäiskoulun opetus Lauritsalassa lähivuosina järjestetään. Ratkaisuksi valittiin Parmacon koulurakennukset, joille paikka löytyi koulukeskuksen pihasta. ”Rakennukset lohkaisivat osan välituntipihasta, mikä on vähän harmillista, mutta sen asian kanssa voimme elää. Nyt koko koulu toimii taas yhdessä paikassa, eikä kenenkään tarvitse matkustaa bussilla väistötiloihin”, sanoo Lauritsalan koulun apulaisrehtori Heidi Laari.
Siirtokelpoiset rakennukset herättivät aluksi ennakkoluuloja niin opettajissa kuin oppilaiden vanhemmissa. ”Kaikki taisivat odottaa jonkinlaisia parakkeja ja sitten saimmekin ihan oikeita rakennuksia. Itse puhumme nyt uudisrakennuksista. Sisätiloiltaankin rakennukset ovat viihtyisiä ja hyvännäköisiä”, Heidi Laari sanoo. ”Luokkatilat ovat isoja ja riittävän korkeita. Olemme hankkineet kalusteita ja saamme niitä järjestelemällä erilaisia työskentelypisteitä myös pienryhmille. Kotitalousluokat ja tekniset tilat ovat oma lukunsa. Ne tuskin voisivat olla parempia.” Lappeenrannan kaupungin arvion mukaan Lauritsalan koululle vuokrattujen rakennusten tarveaika on 8-10 vuotta. Kun rakennuksia ei enää tarvita, Parmaco siirtää ne pois nykyisiltä paikoiltaan.
PARMACO-TILAT 17
TEOLLISESTI VALMISTETUT VUOKRATILAT KUNTIEN RESURSSITEHOKKAASSA KIINTEISTÖSTRATEGIASSA
MUUNTOJOUSTAVUUTTA KUNNAN TOIMITILOIHIN! - KOULUTUSTAPAHTUMA 2.-3.12.2015 • Kuinka kunta voi tehokkaasti kartoittaa omat kiinteistönsä ja niiden toimintatehokkuuden? • Kuinka kunnan kiinteistötarpeita voi ennustaa? • Mikä taloudellinen hyöty saavutetaan muuntojoustavia tilaratkaisuja hyödyntämällä?
Parmaco osallistuu Tampereen teknillisen korkeakoulun Teollisuuden tohtorikouluun, jossa tohtorikoulutettavan tehtävänä on tutkia teollisesti valmistettuja vuokratiloja kuntien resurssitehokkaassa kiinteistöstrategiassa. Tutkimuksen tavoite tiivistettynä on: ”Selvittää moduulijärjestelmien vuokramallin mahdollisuuksia osana kuntien kiinteistöstrategioita talouden näkökulmasta. Tarkastelujen tulee kattaa niin kokonais- kuin osatoimitukset, joissa järjestelmä koostuu kiinteästä ja siirrettävästä osasta. Mahdollisuuksia tulee kartoittaa erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten kasvukeskukset ja taantuvat kunnat.” Tampereen teknilliseltä yliopistolta työtä ohjaa kestävän rakentamisen professori Harry Edelman. Edelmanilla on kokemusta työskentelystä Parmacon kanssa aiemmissa tutkimusprojekteissa. Parmacon puolelta työn virallisina yritysohjaajina toimivat toimitusjohtaja Ossi Alastalo ja operatiivinen johtaja Juha Antola.
Muuntojoustavat kunnan toimitilat -koulutuksessa kuulet, miten kunnan toimitilat laitetaan tehokäyttöön muuntojoustavuuden keinoin! Entä miltä näyttää kunnan toimitilojen tulevaisuus, ja miten muutoksiin tulisi varautua? Koulutustapahtuman kouluttajina toimivat Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun kiinteistöjohtaja Esko Eriksson, Inspiran johtaja Riku Tolvanen ja Parmacon myyntijohtaja Timo Myllynen. Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautuminen koulutukseen www.professio.fi nettisivujen kautta. Tervetuloa mukaan!
18 PARMACO-TILAT
RUOKOLAHDEN KIRKONKYLÄN KOULU SAI NELJÄ UUTTA KOULURAKENNUSTA Sisäilmaongelmista kärsineet Ruokolahden Kirkonkylän koulun oppilaat ja henkilökunta pääsivät uusiin tiloihin, kun Parmacolta vuokratut koulurakennukset valmistuivat. Neljän koulurakennuksen yhteensä noin 2 400 neliön kokonaisuus käsittää alakoulun ja yläkoulun tavanomaisten luokkahuoneiden lisäksi luokat fysiikan, kemian, musiikin, kuvataiteen ja tekstiilitöiden opetukselle, kotitalousluokan keittiöineen sekä täysimittaiset teknisen työn opetustilat puutyö-, metallityö- ja konesaleineen. Erityisopetukselle, koulun henkilökunnalle ja jakelukeittiölle on omat tilansa.
PARMACON ILME UUDISTUI Visuaalisen ilmeen kokonaisuudistuksella halusimme vahvistaa imagoamme ajassa olevana, kansainvälisesti toimivana suomalaisena yrityksenä. Suomalaisuutta henkivä sinivalkoinen, ilmava ja raikkaan moderni yleisilme tukee mielikuvia rakennustemme laadusta ja sisäilman puhtaudesta. Päivitetty kuvamaailma havainnollistaa käyttäjien tarpeiden pohjalta suunniteltuja rakennuksiamme ja edistyksellisiä arkkitehtonisia ratkaisujamme. Ilmeuudistuksen toteutti tamperelaishelsinkiläinen mainostoimisto Adsek Oy.
LAINAA OIKEA RAKENNUS PARMACO PUHUU NYKYÄÄN RAKENNUSTEN LAINAAMISESTA. MISTÄ OIKEIN ON KYSE? ”Puhumme rakennuksen lainaamisesta korostaaksemme, että kunnan tai kaupungin käyttöön luovuttamamme rakennuksen omistus pysyy sen koko elinkaaren ajan Parmacolla. Mitään lunastusvelvollisuutta, jäännösarvovastuuta tai omistajuuteen liittyvää riskiä ei ole. Lainaratkaisumme ei myöskään rasita kunnan tasetta, eikä lisää sen velkaantumisastetta”, sanoo Parmacon myyntijohtaja Mikko Ruopio. ”Kun rakennusta ei enää tarvita, se ei jää kunnan vastuulle. Me siirrämme lainaamamme rakennuksen pois. Lainaamisesta puhuessamme haluamme siis painottaa, miten huoleton, riskitön ja taloudellinen ratkaisumme on ja tehdä selvän pesäeron leasingistä.”
OIKEA RAKENNUS Erilaisten siirtokelpoisten tilojen vuokraamisen liiketoiminnassa on tarjolla paljon parakeiksi luokiteltavia ratkaisuja. Myös tässä suhteessa Parmaco haluaa erottautua muista alan toimijoista. ”Usein ajatellaan, että vuokrarakennuksen ei tar-
vitse olla kovin laadukas, kunhan käsissä oleva ongelma vaan jollakin tapaa ratkaistaan. Esimerkiksi viisi vuotta on kuitenkin lapsen elämässä pitkä aika. Jotkut lapset joutuvat käymään koko ala- tai yläasteen tiloissa, joita ei ole suunniteltu opetuskäyttöön. Käyttäjien kannalta tilanne on aika kohtuuton. Meidän rakennuksemme ovat aidosti oikeita, käyttötarkoitukseensa suunniteltuja päiväkoti-, koulu- ja toimistorakennuksia, jotka täyttävät kaikki pysyvän rakentamisen edellyttämät määräykset. Aivan oma lukunsa ovat toimistorakennukset, joita yritykset tarvitsevat käyttöönsä. ”Olemme nähneet yrityksiä, jotka nousukauden aikaan ovat rakentaneet omia toimitaloja. Ne ovat sitten talouden laskusuhdanteen aikana jääneet muutaman käyttövuoden jälkeen tyhjiksi. Omistajalleen tällaiset kiinteistöt tulevat kalliiksi, jos rakennusta ei saada vuokrattua toiselle yritykselle. Yhä useammin ei saada”, Ruopio sanoo. ”Lainatuista tiloista pääsee aina eroon.”
”Kunnan tai kaupungin käyttöön luovuttamamme rakennuksen omistus pysyy sen koko elinkaaren ajan Parmacolla.” PARMACO-TILAT 19
LAINAA OIKEA RAKENNUS Asiakkaanamme saatte käyttöönne tarpeitanne vastaavan rakennuksen juuri sellaiseksi ajaksi kuin tarvitsette. Palvelumme kattaa rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen sekä sen käytettävyyden laina-aikana. Tämä vapauttaa teidät omistamisen taloudelliselta riskiltä ja ylläpidon vaivalta. Teille jää käyttämisen ilo. Me lainaamme oikeita rakennuksia.
Parmaco Oy PL 50 (Haarlankatu 1 F) 33231 TAMPERE puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016
Parmaco Production Oy PL 7 (Teollisuustie 13) 79101 LEPPÄVIRTA puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016
Parmaco Production Oy Annalantie 15-17 86100 PYHÄJOKI puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0017
Parmaco AB Månskärsvägen 10B, 5tr 14175 Kungens Kurva SVERIGE puh. +46 725 605 455
etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi