Parmacotilat nro 6

PARMACO

TILAT

PARMACON SIDOSRYHMÄLEHTI 6•2015

Uutta näkemystä Parmaco-tilojen arkkitehtuuriin sivu 9 Täydet pisteet Melalahden päiväkodille sivu 6

Suomen Hankintajuristit Parmacon yhteistyökumppanina ja kouluttajana sivu 4

Korjausvelan kasvun hillitseminen on jokaisen kunnan asia sivu 14

henkilöuutisia UUSIIN TEHTÄVIIN

PARMACO TILAT JULKAISIJA Parmaco Oy PÄÄTOIMITTAJA Ossi Alastalo

Mikko Ruopio on nimitetty Suomen myyntijohtajaksi.

Timo Myllynen on nimitetty Ruotsin myyntijohtajaksi.

Jari Palonen on nimitetty suunnittelujohtajaksi.

Juha Antola on nimitetty operatiiviseksi johtajaksi.

TOIMITUS JA TAITTO Viestintätoimisto Elettaria elettaria@elettaria.fi KIRJAPAINO Kirjapaino Öhrling Oy PAINOSMÄÄRÄ 13 000 kpl OSOITTEENMUUTOKSET JA PALAUTE asiakaslehti@parmaco.fi

Markus Vuori on nimitetty asiakaspäälliköksi.

Mikko Suban on nimitetty asiakaspäälliköksi.

Paavo Kamunen on nimitetty ostajaksi.

sisältö 3

Pääkirjoitus

4

Suomen Hankintajuristit Parmacon yhteistyökumppanina ja kouluttajana

6

Täydet pisteet Melalahden päiväkodille

8

Omistaja vahvana taustatukena

9

Uutta näkemystä Parmaco-tilojen arkkitehtuuriin

10

Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikölle uusi koulurakennus

12

Ehnroosin koululle viisi koulurakennusta

14

Korjausvelan kasvun hillitseminen on jokaisen kunnan asia

16

Elinkaarimallilla helpotusta investointipaineisiin

18

Parmacon toiminta laajenee Ruotsiin

19

Resurssit kunnossa

19

HURRAA-kunniamaininta Parmacolle

2 PARMACO-TILAT

Parmaco Oy PL 50 (Haarlankatu 1 F) 33231 TAMPERE puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016 Parmaco Production Oy PL 7 (Teollisuustie 13) 79101 LEPPÄVIRTA puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016 Parmaco Production Oy Annalantie 15-17 86100 PYHÄJOKI puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0017

etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi Kannen kuva: Ehnroosin koulun koulurakennus E Kuva Martti Anttila

pääkirjoitus KAIKKEA EI KANNATA KORJATA Suomessa on paljon päiväkoteja ja kouluja, jotka toimivat toivottoman huonokuntoisissa kiinteistöissä. Kiinteistöjen korjausvelka on kasvanut vuosikymmenten saatossa, eivätkä aina edes miljoonia maksavat remontit kykene pelastamaan tilannetta. Huonokuntoisten kiinteistöjen kohdalla kannattaakin korjauspäätösten suhteen olla tarkkana. Kaikkea kun ei kannata korjata. Pohdinnan paikka on myös, onko kunnan järkevää omistaa kaikkia kiinteistöjä, joissa se tuottaa palvelujaan.

Omien toimitilojen rakentamiseen liittyy aina omistajan riski, joka voi kunnissa muodostua todelliseksi taloudelliseksi taakaksi yllättävänkin nopeasti.

Asiakkaamme ovat ratkaisseet tilaongelmiaan ja pienentäneet samalla omistamisen riskejä vuokraamalla Parmacolta toimitiloja, päiväkoteja ja kouluja. Parmaco-konsepti on osoittautunut niin onnistuneeksi, että siitä on vientituotteeksi. Onnistuneet referenssimme Suomessa ovatkin kannustaneet meitä laajentamaan toimintaamme Ruotsiin.

Parmaco on vahvistanut organisaatiotaan uusilla osaajilla.

Olemme myös jatkuvasti tiiviissä vuorovaikutussuhteessa niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin asiantuntijoihin, mikä osaltaan auttaa meitä tarjoamaan asiakkaillemme toimivien tilaratkaisujen lisäksi koko asiakassuhteen kestävää, asiakkaan tarpeet ymmärtävää kumppanuutta.

Näistä aiheista lisää tässä ParmacoTilat-lehdessä.

Ossi Alastalo toimitusjohtaja

PARMACO-TILAT

3

”Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy avustaa hankintayksiköitä koko hankintaprosessin läpiviennissä. Rakentaminen ja kiinteistöjuridiikka ovat toimistomme ydinosaamista”, sanoo toimitusjohtaja Valtteri Nieminen.

Suomen Hankintajuristit

Parmacon yhteistyökumppanina ja kouluttajana Julkisten hankintojen juridiikka ja kilpailuttamisvelvollisuus perustuvat Suomessa yksityiskohtaiseen sääntelyyn, jonka tuntemus on tarpeen niin kilpailuttajalle kuin tuotteen tai palvelun tarjoajallekin. Parmaco on varmistanut tältä osin oman osaamisensa yhteistyöllä Suomen Hankintajuristit Asianajotoimiston kanssa.

4 PARMACO-TILAT

“

J

ulkisella sektorilla ostaminen, myyminen ja myös vuokraaminen vaativat oikeudellisten riskien hallintaa. Siksi on järkevää käyttää asiantuntijan apua. Näin myyjä ei tule suljetuksi pois kilpailusta esimerkiksi jonkin muotovirheen takia”, sanoo Suomen Hankintajuristit Asianajotoimiston toimitusjohtaja Valtteri Nieminen. ”Rakentaminen ja kiinteistöjuridiikka ovat toimistomme ydinosaamista. Olemme avustaneet niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoita muun muassa rakentamiseen ja kiinteistöihin liittyvissä kilpailutuksissa, PPP-hankkeissa, allianssiurakoissa, sopimuskiistoissa, reklamoinneissa ja oikeudenkäynneissä.”

Niemisellä on poikkeuksellisen laaja kokemus julkisista hankinnoista ja kilpailuoikeudesta. Hän on aikaisemmin työskennellyt specialist counselina asianajotoimistoissa, tutkijana ja ylitarkastajana työministeriössä sekä erityisasiantuntijana valtioneuvoston kansliassa, jossa hän on muun ohella toiminut hankintatoimen ohjaamistehtävissä, valtiontukia koskevissa asiantuntijatehtävissä sekä säädösvalmistelutehtävissä. Nieminen on toiminut asiantuntijana muuan muassa julkisiin hankintoihin, oikeusturvaan sekä valtionavustuksiin liittyvissä lainsäädäntö- ja kehittämishankkeissa. Nykyisessä työssään Suomen Hankintajuristien toimitusjohtajana ja kouluttajana Nieminen avustaa hankintayksikköjä

arvoltaan merkittävissä hankintalain ja erityisalojen hankintalain mukaisissa hankintaprosesseissa. Lisäksi hän toimii asiamiehenä riidanratkaisuun liittyvissä toimeksiannoissa.

Parmacon ja Suomen Hankintajuristien tiet kohtasivat muutama vuosi sitten Kuntamarkkinoilla, missä kumpikin yritys oli verkostoitumassa.

Erityisesti Parmacon myyntiorganisaatiota kiinnosti Hankintajuristien tarjoama julkisten hankintojen ja sopimusoikeuden koulutuspaketti. ”Julkisen sektorin kanssa toimivien yritysten on järkevää käyttää oikeudellisten riskiensä hallinnassa asiantuntijaa, jos on olemassa pienikin epäilys siitä, että oma osaaminen ei kaikissa tilanteissa riitä”, Valtteri Nieminen sanoo. ”Parmacossa julkisiin hankintoihin liittyvää osaamista oli jo ennen antamaamme koulutustakin varsin paljon, onhan yrityksellä vuosikymmenten kokemus omalta toimialaltaan ja osallistumisesta julkisiin hankintoihin. Koska perusasiat hallittiin yrityksessä erinomaisen hyvin, pääsimme koulutuksessa perehtymään heti syvällisesti hankintalain muotoseikkoihin ja lain sisällön tulkintoihin.”

Kansainvälistyminen

Parmaco on kasvuyritys, jonka tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kansainvälistyminen. Myös näissä pyrkimyksissä Hankintajuristit on hyvä kumppani. ”Periaatteessa hankinta ja siihen liittyvä lainsäädäntö on kai-

kissa EU-maissa samankaltainen. Tarvittaessa meillä on tarjota toimivat kansainväliset verkostot ja löydämme asiakkaillemme kansallisiin erityiskysymyksiin perehtyneet asianajotoimistot. Toimimme myös itse kansainvälisillä markkinoilla. Meillä on toimisto Helsingin lisäksi Lontoossa”, sanoo Valtteri Nieminen, jonka johtaman Suomen Hankintajuristit Asianajotoimiston palveluksessa on tällä hetkellä neljätoista työntekijää, joista kymmenen juristia.

Reilun pelin toimija

Asianajotoimisto yhteistyökumppanina saattaa maallikosta kuulostaa siltä, että sopimusjuridiikan soveltamisessa valmistaudutaan jonkin asteisiin konflikteihin. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. ”Asianajajan käyttäminen takaa reilun pelin, kun jo ennakointivaiheessa voidaan esimerkiksi täsmentää tarjousten vertailuperusteet. Kun sopijaosapuolilla on yhdessä sovitut säännöt, joita noudatetaan, peli pysyy kaikin puolin reiluna, avoimena ja lain mukaisena. Jos hankintalakiin liittyvistä asioista pitää keskustella, on kaikkien osapuolten kannalta järkevää, että keskustelut käydään hyvässä hengessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa” Nieminen sanoo. ”Parmaco ajattelee ja toimii reilun pelin mukaisesti.

On hienoa nähdä, miten paljon yritys näkee vaivaa, jotta sen asiakkaat saavat parhaat mahdolliset siirtokelpoiset tilat, joita voidaan mukauttaa asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.”

PARMACO-TILAT

5

Täydet pisteet Melalahden päiväkodille

Vuodenvaihteessa valmistunut Melalahden päiväkotirakennus, Kuopion kaupungin pohjoisella maaseutualueella Riistavedellä, saa päiväkodinjohtaja Merja Oksmanilta täydet kuusi pistettä. Uusi päiväkoti täyttää niin päiväkodin henkilökunnan kuin lastenkin toiveet.

6 PARMACO-TILAT

”Kärsimme vuosia sisäilmaongelmista.

Nyt tuntuu todella ihanalta olla puhtaissa, raikkaissa tiloissa.”

M

elalahden vanhan, nyt käytöstä poistetun päiväkotirakennuksen historia kuulostaa tutulta.

60-luvulla alun perin aivan muuhun kuin päiväkotikäyttöön rakennetussa tiilitalossa ilmeni vuosien varrella sisäilmaongelmia.

Remontteja kyllä tehtiin, mutta tilanne ei sanottavasti parantunut. Ahdastakin alkoi olla, eivätkä tilat ajan myötä muutenkaan enää vastanneet nykykäsitystä varhaiskasvatuksen toimintaympäristöstä. Vanhaa ei enää kannattanut korjata, joten ratkaisuna Kuopion kaupungin Tilakeskus päätyi esittämään uudisrakennusta.

Tieto vuokrapäiväkodin hankinnasta oli päiväkodin henkilökunnalle ja lasten vanhemmille yllätys ja suuri helpotus. Suurta iloa tuotti myös se, että jo suunnitteluvaiheessa käyttäjän näkökulma ja toiveet otettiin hyvin huomioon tilaratkaisuissa. Lähtökohtana oli, että rakennukseen ei tule pitkää suljettua käytävää, vaan avaruutta ja muunneltavuutta. Tilat ja kalusteet ovat muunneltavissa siten, että jokaisessa ryhmässä voi hoitaa kaiken ikäisiä lapsia. Päiväkodissa on panostettu ergonomiaan ja se näkyy ja tuntuu käytännössä”, Merja Oksman sanoo.

Hän kiittää myös rakennuksen äänieristystä, lattialämmitystä ja ilmas-

tointia. ”Kärsimme vuosia sisäilmaongelmista. Nyt tuntuu todella ihanalta olla puhtaissa, raikkaissa tiloissa.”

Lattialämmitys sopii päiväkotiin

Melalahden päiväkoti on liitetty kaukolämpöverkkoon. Lämmönjako on toteutettu vesikiertoisella lattialämmityksellä, mikä lattialla leikkivien lasten kannalta on hyvä ratkaisu. ”Lattialämmitys helpottaa kalustamista, eikä nyt ole pelkoa terävistä patterinnurkista, joihin lapset voisivat satuttaa itsensä”, Oksman toteaa.

Kun päiväkodissa on neljä lapsiryhmää ja alueen perhepäivähoidon lapsia varahoidossa, vilskettä, ääntä ja elämää riittää. Melalahden päiväkodissa on tavallisena arkipäivänä kuitenkin oudon hiljaista. Lasten leikeistä syntyvää melua ei kuulu, ei vaikka monitoimisalissa on meneillään musiikki- ja leikkihetki ja muutkin ryhmät ovat sisätiloissa leikkimässä. ”Talon äänieristys on erinomainen. Lisäksi sisustusmateriaaleissa on huomioitu niin akustiikka kuin paloturvallisuuskin. Toiminnassa suosimme pienryhmätoimintaa, joka osaltaan rauhoittaa. Kyse ei ole vähäisestä asiasta. Tutkimuksissa on todettu, että päiväkodin kova melu rasittaa ja voi jatkuvana olla vahingollista niin lapsille kuin henkilökunnallekin. ”Monet meillä vierailleet ovat kiinnit-

täneet huomiota siihen, että uusissa tiloissamme on hiljaista ja rauhallista.

Toimintaympäristöllä on tähän suuri merkitys”, Oksman sanoo.

Koko kylän olohuone

Reilun tuhannen neliön päiväkotirakennuksessa on ryhmä- ja henkilökunnan tilojen lisäksi avara aula ja sali.

Aulan ja salin välinen siirtoseinä on avattavissa, jolloin saadaan suuri yhtenäinen tila. Merja Oksman esittelee salia, jonka valo- ja äänentoistotekniikka sekä helposti yhdenkin naisen voimin seinästä puolapuista laskettava näyttämökoroke tekevät siitä varsin monikäyttöisen. Salin istumapaikkakapasiteetti on 120. Toivottavasti tilasta tulee jatkossa myös kyläläisten ”olohuone”, jota voitaisiin vuokrata iltaisin erilaisten harrastusryhmienkin käyttöön digitaalisen iLOQ S10 -lukitusjärjestelmän ansiosta”, Oksman kertoo.

Iso kaupungin tontti salli sen, että Melalahden uusi päiväkotirakennus löysi paikkansa vanhan, käytöstä poistetun päiväkotirakennuksen vierestä. Vanha, korjauskelvoton tiilitalo puretaan kesällä ja sen tilalle saadaan päiväkodille lisää piha- ja pysäköintitilaa. ”Onneksi kaupunki teki viisaan ratkaisun vuokratessaan meille tämän hienon rakennuksen”, Merja Oksman sanoo.

PARMACO-TILAT

7

Omistaja vahvana taustatukena

P

armacon pääomistaja on suomalainen pääomasijoittaja MB Rahastot, joka tuo omistamiinsa yrityksiin oman asiantuntemuksensa ja laajan rahoitus- ja liiketoimintaosaamisensa. ”Olemme yli 25-vuotisen toimintamme aikana nähneet satojen yritysten liiketoimintamalleja ja olleet menestyksekkäästi omistajina kymmenissä yrityksissä.

Omistamaamme yritykseen luomme aina aluksi omistajastrategian, joka monista yrityksistä puuttuu. Se antaa toimitusjohtajalle äärimmäisen tärkeän työkalun yrityksen liiketoimintastrategiaa määriteltäessä”, sanoo MB Rahastojen partneri, Parmacon hallituksen puheenjohtaja Juha Tukiainen. Hänen lisäkseen Parmacon hallituksen jäseniä ovat MB Rahastoista Hannu Puhakka sekä ulkopuolisina jäseninä talous- ja rahoitusjohtaja Ilkka Salonen ja ekonomi Petri Kalmi.

MB:n toteuttamissa hankkeissa yrityksen johto ja avainhenkilöt ovat myös poikkeuksetta yhtiön omistajia. ”Tällä tavalla varmistamme, että omistajien ja yrityksen johdon intressit ovat täsmälleen saman suuntaiset. Yrityksen johdolla on ratkaiseva merkitys yrityksen menestymiseen.

Kun liiketoimintaa ollaan hallitusti kasvattamassa, johtaminen ja johtamiskulttuuri ovat avainasemassa”, Tukiainen toteaa.

Pääomasijoittajan mukanaolo tuo Juha Tukiaisen mukaan yritykseen toimintarauhaa. ”Emme ole kiinni kvartaaleissa, vaan katsomme yrityksen kokonaispotentiaalia kaikessa rauhassa ilman kiirettä. Tavoitteenamme on tehdä yrityksen kehityskaaresta mahdollisimman hyvä.”

Mutta mitä hyvää pääomasijoittaja voi tarjota yrityksen asiakkaille? Ainakin varmuuden yhteistyökumppanin toiminnan laadusta. ”Parhaat yhtiöt saavat aina parhaat omistajat. Hyvä omistaja huolehtii, että yhtiö on hyvässä kunnossa ja sen toiminta on pitkäjänteistä. Joillekin myös kotimainen omistajuus on arvo”, Tukiainen sanoo. ”Parmacolla on oman toimialansa paras osaaminen, parhaat tuotteet ja mikä tärkeintä, asiakkaiden tarpeiden tuntemus. Parmaco tarjoaa kumppanuusratkaisuja, jotka kestävät koko asiakassuhteen ajan. Se luo vakaan ja turvallisen perustan yhteistyölle.”

”Parhaat yhtiöt saavat aina parhaat omistajat.”

Parmacon hallituksen puheenjohtaja Juha Tukiainen on pääomasijoittaja MB Rahastojen partneri.

8 PARMACO-TILAT

Uutta näkemystä Parmaco-tilojen arkkitehtuuriin

P

armaco on viime vuosina panostanut voimakkaasti Parmaco-tilojen arkkitehtuuriin muun muassa yhteistyöhankkeilla Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Talouden ja rakentamisen tiedekunnan ja sen kansainvälisen tutkija- ja suunnittelutiimin kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään jatkuvasti eri arkkitehtitoimistojen kanssa. Maaliskuun alussa Parmacon oma suunnittelutiimi sai vahvistusta, kun arkkitehti SAFA, pääsuunnittelija FISE Jari Palonen aloitti Parmacon suunnittelujohtajana.

Jari Palonen valmistui arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1996 ja on sen jälkeen työskennellyt sekä yksityisen että julkisen sektorin palveluksessa.

Viimeisin työsuhde tamperelaiseen arkkitehtitoimistoon kesti liki 13 vuotta. ”Parmaco julkaisi alkuvuodesta rekrytointi-ilmoituksen, jolla haettiin suunnittelujohtajaa vastaamaan yrityksen uudesta arkkitehtuurista. Ajattelin, että nyt on aika hakeutua uusien haasteiden pariin”, Jari Palonen kertoo. Hän sanoo tähän mennessä suunnitelleensa käytännössä monipuolisesti kaikenlaatuisia hankkeita kaavoituksesta asuin-, liike- ja teollisuuskiinteistöihin. Myös päiväkotien ja koulujen suunnittelu on tullut tutuksi. Siirtokelpoisten rakennusten arkkitehtuurin suunnittelu avaa kuitenkin uuden oven Paloselle. ”On kiehtovaa lähteä kehittämään jo valmiiksi hyvästä arkkitehtuurista vieläkin parempaa”, Palonen sanoo. Hän ei usko rakennusten tehdastuotannon asettamien reunaehtojen juurikaan rajaavan arkkitehtuuristen oivallusten ja näkemysten toteuttamista. ”Kaikissa rakennushankkeissa on omat, jollakin tapaa hankkeen toteuttamista rajoittavat lähtökohtansa. Parmacolla on kuitenkin valtavasti mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja toteuttaa erilaisia suunnitelmia niin rakennusten ulkonäön kuin tilaratkaisujenkin suhteen. Uskon myös Parmacon konseptiin, joka tarjoaa kuntien omille rakennusinvestoinneille kustannustehokkaan ja riskittömän vaihtoehdon. Nykyisessä taloustilanteessa sen uskoisi kiinnostavan.”

Vaikka Parmaco vuokraa myös toimistoja ja hoivatiloja, kovin kysyntä näyttäisi tällä hetkellä olevan päiväkodeista ja kouluista sekä muista opetustiloista. ”Nykyään tiloilta

”On kiehtovaa lähteä kehittämään jo valmiiksi hyvästä arkkitehtuurista vieläkin parempaa.” toivotaan usein monikäyttöisyyttä, mikä on sikäli ymmärrettävää, että koulut ja päiväkodit ovat iltaisin ja viikonloppuisin pääsääntöisesti tyhjillään. Tilojen muunneltavuus voidaan jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon, mikä mahdollistaa tilojen tehokkaan ja monimuotoisen käytön” Jari Palonen sanoo.

Vaikka Parmaco on nyt saanut vahvistusta omaan suunnitteluorganisaatioonsa, yhteistyö eri tahojen kuten tutkijoiden ja oppilaitosten kanssa jatkuu. ”Aivan varmasti.

Tämä toimiala kiinnostaa niin yliopistoja, korkeakouluja kuin opiskelijoitakin. Parmaco on tällä hetkellä Suomessa laadukkaiden siirtokelpoisten rakennusten vuokraajana markkinajohtaja ja sellaisena haluamme myös pysyä.”

PARMACO-TILAT

9

Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikölle uusi koulurakennus

Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön uuden koulurakennuksen pihatyöt tehdään kesällä.

Parmaco luovutti joulukuussa 2014 Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön käyttöön 835 neliön koulurakennuksen.

Kiinteistöpäällikkö Petri Petäjäjärven mukaan siirtokelpoisen koulurakennuksen vuokraus sopii hyvin Hengitysliiton kiinteistöstrategiaan.

A

mmattiopisto Luovi on Hengitysliitto ry:n koulutusorganisaatioista, Kaprakan ja Merikosken ammatillisista koulutuskeskuksista sekä Hoikan opistosta vuonna 2007 muodostettu valtakunnallinen koulutusorganisaatio, jonka koulutustarjontaan kuuluvat valmentava koulutus, ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus.

Koko Hengitysliiton käytössä olevasta noin 100 000 neliön kiinteistömassasta, josta noin 60 000 neliötä on Luovin käytössä, vastaa Hengitysliiton kiinteistöpäällikkö Petri Petäjäjärvi. Hän oli se henkilö, johon Ammattiopisto

”Vuokraamalla siirtokelpoisen koulurakennuksen saimme rakennusmääräykset täyttävää, uutta, puhdasta ja esteetöntä opetustilaa juuri sille paikalle kampuksella, mihin sen halusimme.”

Hengitysliitto ry:n kiinteistöpäällikkö Petri Petäjäjärvi.

10 PARMACO-TILAT

”Tilojen suunnittelu

sujui meidän näkökulmastamme erinomaisen hyvin.

Neliöt ovat tehokkaasti käytetty, eikä mistään ole jouduttu tinkimään, joten tämä on meille kustannustehokas ratkaisu.”

Luovin Muhoksen yksikön henkilöstö otti yhteyttä, kun yksikön käytössä olevassa kiinteistössä ilmeni sisäilmaongelmia. ”Meillä oli paine saada nopeasti opetus puhtaisiin tiloihin ja tarjolla olevista vaihtoehdoista päädyimme siirtokelpoiseen vuokratilaan. Rakennamme myös omia tiloja Muhoksen kampukselle, mutta haluamme rajoittaa investointien määrää”, Petäjäjärvi sanoo. ”Vuokraamalla siirtokelpoisen koulurakennuksen saimme rakennusmääräykset täyttävää, uutta, puhdasta ja esteetöntä opetustilaa juuri sille paikalle kampuksella, mihin sen halusimme.”

Muhoksen koulurakennuksen vuokraaika on kymmenen vuotta. Kiinteistöriskien hallinnan kannalta Petri Petäjäjärvi pitää tätä Luovin toiminnalle sopivana vuokra-aikana. ”Koulutustoiminnan tarpeiden ennustettavuus pitkälle tulevaisuuteen on vaikeaa.

Voi olla, että tiloja tarvitaan 3-10 vuotta, mutta ei sen jälkeen. Kun tilan tarve muuttuu, on hyvä, että osa toimitiloistamme joustaa. Tilat voidaan vuokra-ajan päätyttyä palauttaa, mutta tarvittaessa ne voidaan myös siirtää

Ammattiopisto Luovin Muhoksen toimipaikan toimintaterapeutti Pia Jokelainen (vas.), henkilökohtainen ohjaaja Anne Pieniniemi ja yksikön johtaja Tarja Jalkanen ovat tyytyväisiä uuden koulun tiloihin.

muualle. Meillä on yli 20 paikkakunnalla toimipisteitä, joten rakennusten siirrettävyydellä on käytännössä todellista merkitystä.”

Ammattimaista toimintaa

Hengitysliitto kilpailutti koulurakennuksen vuokraajan hankintalain mukaisesti. ”Käynnistimme kilpailutuksen kesäkuussa 2014 ja valitsimme Parmacon toimittajaksi elokuussa. Tilojen suunnittelu sujui meidän näkökulmastamme erinomaisen hyvin. Neliöt ovat tehokkaasti käytetty, eikä mistään ole jouduttu tinkimään, joten tämä on meille myös kustannustehokas ratkaisu”, Petäjäjärvi sanoo. ”Rakennusvaiheessa meillä oli tilaisuus vierailla Parmacon Pyhäjoen tuotantolaitoksessa tutustumassa tehdasolosuhteisiin.

Sekä suunnittelun ja rakentamisen laatu että toiminnan ripeys vakuuttivat meidät siitä, että näin hyvään lopputulokseen ei voi päästä, ellei vuokratilojen tarjoaja toimi Parmacon tavoin ammattimaisesti”, Petäjäjärvi toteaa.

Käyttäjät tyytyväisiä

kotitalousluokka, työsali pienille metallitöille ja kaupan alan tehtäviin, kodinhoitohuone sekä henkilökunnan työ- ja taukotilat. Sisääntuloaulassa on opiskelijoiden taukotila ja pieni kanttiini. Sekä Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön johtaja Tarja Jalkanen että opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaaja Anne Pieniniemi ja toimintaterapeutti Pia Jokelainen ovat uusiin tiloihin tyytyväisiä. Tilojen esteettömyys, akustiikka ja selkeä värimaailma saavat kiitosta. Muutoinkin käyttäjien toiveet on otettu huomioon. ”Valmentavan koulutuksen tarpeisiin saimme työsaleja ja toimivilla tilaratkaisuilla ryhmille saadaan myös omaa, rauhallista tilaa”, sanoo Jalkanen. Kun oppimisympäristö on miellyttävä ja selkeä, se auttaa opiskelijoita hahmottamaan tilan, keskittymään ja löytämään tarvitsemansa työvälineet. Tila myös vahvistaa opiskelijan käsitystä siitä, mihin hän kuuluu. Tämä on valmentavassa koulutuksessa tärkeää etenkin, kun ryhmissä saattaa olla myös levottomia opiskelijoita, joita oman tilan tunnistaminen rauhoittaa.

Luovin Muhoksen yksikön uudessa vuokrakoulussa on luokkahuoneita,

PARMACO-TILAT 11

Ehnroosin koululle viisi koulurakennusta

Mäntsälän kunta on vuokrannut Parmacolta viisi koulurakennusta Ehnroosin koulun käyttöön. Rakennusten kokonaispinta-ala on 3 350 neliötä.

12 PARMACO-TILAT

K

un Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päätti syksyllä 2014 terveydensuojeluviranomaisten esityksestä asettaa Mäntsälän Ehnroosin yläkoulun 1950-luvulla rakennetun koulurakennuksen käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi, tuli kuntapäättäjille kiire löytää yli 500 oppilaalle toimivat ja asianmukaiset opiskelutilat. Evakkoon lähtö ei koulun henkilökunnalle ollut uusi asia. Väistötiloissa oli oltu aiemminkin muun muassa 2010, kun kivikoulua korjattiin sittemmin huonoksi osoittautunein tuloksin. Nyt kuitenkin edessä oli aikaisempaa pitempiaikainen väliaikaisratkaisu, sillä uuden koulun suunnittelu, vanhojen rakennusten purkaminen ja uuden koulun rakentaminen kaikkine päätösprosesseineen vie vuosia.

”Tilojen vuoksi opetuksen tasosta ei tarvitse tinkiä. Esimerkiksi kotitalouden, fysiikan ja kemian luokissa on tämän päivän vaatimustason täyttävä varustus.”

Viisi rakennusta alle puolessa vuodessa

Ratkaisuksi tilanteeseen löytyi Parmaco, joka lupasi toimittaa vuokratilat koulun käyttöön mahdollisimman nopeasti. Lokakuussa 2014 koulun käyttöön luovutettiin 534 neliön hallintorakennus. Rakennukseen tulivat koulun henkilökunnan tilat. Toimiston, neuvottelu- ja opettajainhuoneen lisäksi rakennuksessa on rehtorin, apulaisrehtorin, koulusihteerin, opinto-ohjaajien, laaja-alaisten erityisopettajien, terveydenhoitajan, kuraattorin, psykologin ja vahtimestarin työtilat. Marraskuussa koulu sai käyttöönsä kaksikerroksisen 1 100 neliön koulurakennuksen, jossa on tilat muun muassa tietotekniikan ja kuvataiteen opetuksen käyttöön.

Tammikuussa 2015 koulun käyttöön luovutettiin 940 neliön kaksikerroksinen koulurakennus, johon on sijoitettu tietotekniikka- ja tekstiilityöluokka, neljä fysiikan ja kolme biologian luokkaa. Helmikuun aikana toimitettiin vielä kaksi rakennusta, joista toiseen,

476 neliön rakennukseen on sijoitettu kolme kotitalousluokkaa sekä kodinhoito- ja vaatehuollon tilat ja toiseen, 300 neliön rakennukseen jakelukeittiö ja ruokala.

Rakennukset on sijoitettu Ehnroosin käytöstä poistetun kivikoulun välittömään läheisyyteen. Kauimmaiseen hallintorakennukseenkaan ei matkaa ole kuin parisensataa metriä. ”Oppilaat joutuvat liikkumaan aika paljon koulun alueella rakennuksesta toiseen, mutta pieni välituntiliikunta ei liene pahasta.

On ollut jopa nähtävissä, että pihalla on rauhallisempaa, kun oppilaita on yhdessä paikassa kerrallaan vähemmän. Toisaalta välituntivalvottavaa on nyt entistä enemmän, koska piha-alue on niin laaja”, sanoo Ehnroosin koulun apulaisrehtori Jorma Malmivuori. ”Olemme myös todenneet, että henkilökunnan tulee kiinnittää nyt entistä enemmän huomiota yhteisöllisyyteen, kun emme ole välituntien aikaan samalla tavalla jatkuvasti tekemisissä

keskenämme kuin olimme vanhoissa tiloissa. Koulun henkilökunta mahtuu hallintorakennuksen neuvotteluhuoneeseen tai ruokalaan, kun päätämme kaikki kokoontua yhteen”, Malmivuori toteaa. Hänen mukaansa koulun henkilökunta on vuosien varrella tottunut erilaisiin muutoksiin. ”Meillä ei pienistä asioista rutista. Olemme ehkä kasvaneet ihmisinä, kun olemme joutuneet vuosia elämään sisäilmaongelmien ja remonttien kanssa. Nyt meillä on hyvät tilat ja teemme hyvällä mielellä töitä.”

Oppimisympäristönä Jorma Malmivuori antaa Parmacon vuokratiloille kiitosta. ”Tilojen vuoksi opetuksen tasosta ei tarvitse tinkiä. Esimerkiksi kotitalouden, fysiikan ja kemian luokissa on tämän päivän vaatimustason täyttävä varustus. Pääsimme itse jonkin verran vaikuttamaan siihen, millainen varustus luokissa on. Uuden koulun suunnittelu on aloitettu ja vanhat koulurakennukset purettaneen jossain vaiheessa.

Näissä nykyisissä tiloissa viihdymme nyt hyvin.”

Vararehtori Jorma Malmivuori Ehnroosin koulun hallintorakennuksen portailla.

PARMACO-TILAT 13

Korjausvelan kasvun hillitseminen on

jokaisen kunnan asia Jokainen rakennus alkaa kulua heti valmistuttuaan ja vähitellen siihen alkaa muodostua korjausvelkaa. Korjausvelka on siis väistämätön, mutta myös hyväksyttävä asia. Mutta miten korjausvelka lasketaan ja milloin siihen on aika reagoida.

U

FCG Konsultoinnin johtava konsultti Esko Korhonen FT, RI, RTA tuntee kuntien korjausvelan kasvuun liittyvät haasteet. FCG Finnish Consulting Group Oy on Kuntaliiton omistama yhtiö.

14 PARMACO-TILAT

uden kiinteistön kuntoluokka on sata prosenttia, eikä laskennallista korjausvelkaa ole. Rakennuksen valmistuttua se alkaa kuitenkin kulua arviolta 1,5-2 prosentin vuosivauhdilla rakennustyypistä ja käytöstä riippuen. Rakennuksen erittäin vähän kuluviksi osiksi lasketaan perustukset ja kantavat rakenteet, joiden osuus rakennuksesta on noin 30 prosenttia. Keskimäärin 14 vuodessa rakennus saavuttaa kuntoluokan tavoitetason, jona pidetään 75 prosenttia. Korjausvelkaa lasketaan syntyvän siitä, kun kuntoluokka alittaa 75 prosentin tason. ”Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 60 prosentin, rakennus tulisi peruskorjata, jotta kuntoluokka saadaan nousemaan.

Huonokuntoisiksi määritellään rakennukset, joiden kuntoluokka on alle 50 prosenttia”, sanoo FCG Konsultoinnin johtava konsultti Esko Korhonen FT, RI, RTA. ”Koko rakennuskantaa koskevana tavoitteena ei kuitenkaan pidä olla kaiken korjausvelan poistaminen ja sadan prosentin kuntoluokka. Se ei ole realistista. Riittää kun korjausvelka pidetään vanhoissa kiinteistöissä sopivalla tasolla. ”Sopivaksi tasoksi Korhonen sanoo 75 prosentin kuntoluokkaa ja noin sadan euron korjausvelkaa neliötä kohden. ”Silloin liikutaan vielä varsin siedettävällä tasolla.”

”Lopulta osa rakennuksista on niin huonokuntoisia, että niitä ei enää kannata korjata.”

Kaikki kunnat eivät tiedä, mitä omistavat

Esko Korhosen mukaan jokaisella kiinteistöllä tulisi olla käyttö- ja huoltoohje sekä pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma, sillä talotekniikka ja rakennuksen eri osat kuluvat eri tahtiin ja kaipaavat eriaikaista huoltoa ja korjausta. ”Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että uudelle ja peruskorjattavalle rakennukselle laaditaan käyttöja huolto-ohje, mutta minkä tasoinen ohje on, jää omistajan vastuulle”, Korhonen toteaa. Kuntien luulisi pitävän omasta kiinteistömassastaan hyvää huolta, mutta Korhosen mukaan näin ei kaikkialla ole. ”Vuonna 2013 tehtiin tutkimus, joka osoitti, että osassa kunnista ei edes tiedetä, mitä kaikkea omistetaan puhumattakaan siitä, missä kunnossa omistus on. Tämä juontaa juurensa historiasta. Aiemmin meni hyvin ja kunnilla oli rahaa, eikä ollut niin suurta tarvetta olla selvillä omistuksista. Nykytilanne on pakottanut kunnat kartoittamaan omistustaan.”

Korhonen tietää mistä puhuu. Ennen siirtymistään nykyiseen tehtäväänsä hän työskenteli Kuntaliiton erityisasiantuntijana, missä tehtäviin kuului muun muassa valvoa kuntien etua ja selvittää kuntien toimitiloihin liittyviä asioita ja taloutta. ”Suurissa kunnissa asiat alkavat nykyään jo olla sikäli hyvällä mallilla, että kunnilla on jo yleisesti toimitilastrategia, omaisuus on salkutettu ja sen toteutusohjelma on käynnissä. Tietysti on myös pieniä kuntia, joissa asiat ovat kunnossa. Olisi erityisen tärkeää, että kunnissa ei katsottaisi vain yhtä hanketta kerrallaan, vaan kokonaisuutta.

Tässä toimitilastrategia on hyvä työkalu, jonka avulla saadaan pitkän tähtäi-

men linjaukset tehtyä ja kiinteistönpito kestävälle pohjalle. Se tukee omalta osaltaan myös kuntatalouden vakauttamista”, Korhonen sanoo. ”Tietämys ja vastuunotto kiinteistöomaisuuden hoidosta on kasvanut selkeästi viime vuosina. Ongelmana on, että kunnilla on keskimäärin noin kolmannes liikaa toimitilaa. Tämä johtuu muun muassa muuttoliikkeestä ja siitä, että palvelujen tuotantotapa on muuttunut radikaalisti. Ennen palveltavaksi mentiin johonkin fyysiseen paikkaan, kuten virastoon tai hoitolaitokseen. Nyt mennään nettiin ja hoivapalvelut tuotetaan entistä useammin koteihin. Kun kunnan koko kiinteistömassaa ei ole mahdollisuutta hoitaa, huoltaa ja pitää kunnossa, seuraa muun muassa sisäilmaongelmia.

Lopulta osa rakennuksista on niin huonokuntoisia, että niitä ei enää kannata korjata. Poikkeuksena ovat suojellut rakennukset, jotka ovatkin sitten oma lukunsa”, Korhonen naurahtaa. ”On myös niitä rakennuksia, jotka on korjattu sairaiksi. Korjaaminen vaatii aina hyvää, rakennuksen tekniseen toimintaan perehtynyttä suunnittelua ja toteutusta, eli on pidettävä mielessä, miten rakennus on toiminut aiemmin ja miten esimerkiksi uusi tekniikka vaikuttaa rakenteiden toimintaan. Tällä hetkellä kunnilla arvioidaan olevan toimitilojen korjausvelkaa yli viisi miljardia euroa ja tämä käsittää siis ainoastaan toimitilat, kuten sote-rakennukset, virastot, koulut ja päiväkodit. Muut kiinteistöt ja infra tulevat tämän lisäksi.” ”Ennen kuin suuria korjaustöitä tai ratkaisuja lähdetään tekemään, rakennuksille on tehtävä kuntoarviointi.

Se on yleisin tapa ja sellaisenaan ihan hyvä ja se olisi hyödyllistä tehdä ainakin kaikille pitkäaikaiseen käyttöön jääville

rakennuksille. Korjaukseen menevälle rakennukselle kuntoarviointi ei yleensä riitä, jolloin tehdään kuntotutkimus.

Sisäilmaongelmien selvittämiseen on olemassa omat tutkimuksensa. Vaikka tutkiminen maksaa, se on kuitenkin suhteellisen pieni raha, kun puhutaan miljoonien eurojen korjaustöistä”, Esko Korhonen toteaa. Ennakkoon tutkiminen on sikälikin perusteltua, että se paljastaa myös sen, kannattaako kiinteistöä ylipäätään korjata.

Taseen ulkopuolinen vaihtoehto

Uudisrakentaminen ja korjausprojektit vaativat rahaa ja rasittavat kunnan taloutta. Esko Korhosen mukaan kunnat joutuvat talousahdingossaan miettimään entistä enemmän omaan taseeseen rakentamisen ohella myös taseen ulkopuolisia vaihtoehtoja. Vuokraaminen on yksi vaihtoehto. ”Minusta on hyvä, että kunnille tuotetaan erilaisia vaihtoehtoja. Vuokraamisvaihtoehto on hyvä, eikä sitä tarvitse käyttää vain kriisitilanteissa. Tässäkin toivoisin kunnilta kokonaisnäkemystä”, Korhonen sanoo. Hänen mukaansa kunnalla voisi olla esimerkiksi määräaikainen vuokrakoulu ja -päiväkoti, jota voitaisiin käyttää väistötilana ympäristön koulujen ja päiväkotien ollessa remontissa. Muunneltavuus ja modernit tekniset ratkaisut mahdollistavat tällaisen rakennuksen käytön myös iltaisin ja viikonloppuisin kuntalaisten vapaa-ajan toiminnalle. Ja kun tiloja ei enää tarvita, rakennus viedään pois, eikä kunnalle jää käsiin tyhjää tilaa. ”Miksipä tällainen rakennus ei voisi myös olla monitoimitalokin, jossa toisessa siivessä on päiväkoti ja toisessa seniorikansalaisten päivätoimintaa”, Korhonen pohtii. Niin miksipä ei, sillä Parmacon arkkitehtuuri muuntuu moneksi.

PARMACO-TILAT 15

Kuntien talousnäkymät eivät tällä hetkellä ole kovinkaan ruusuisia.

Erityisesti kasvukunnilla on kovia investointipaineita samalla, kun paineet säästötoimiin kasvavat. Yhtälö on vähintäänkin haastava.

Mäntsälässä ratkaisua investointipaineille haetaan elinkaarimallista.

M Mäntsälän kunnan tekninen johtaja Hannu Seppälä.

16 PARMACO-TILAT

äntsälän kunnassa on voimakkaan väestönkasvun seurauksena syntynyt vuosiksi 2014-20 noin 80 miljoonan euron investointitarve, josta toimitilahankkeiden osuus on yli 50 miljoonaa euroa.

Mäntsälän kunnan teknisen johtajan Hannu Seppälän mukaan investointien toteuttaminen täysimääräisenä ja perinteisen kunnassa käytössä olleen tavan mukaisesti tarkoittaisi kestämätöntä lainamäärän nousua ja myös henkilöstön lisäpalkkaamista. Ei siis ihme, että kunnassa on etsitty vaihtoehtoja perinteiselle ajattelulle.

Elinkaarimallilla

helpotusta investointipaineisiin Julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen kehityshanke on tuottanut Suomen olosuhteisiin räätälöidyn Kansallisen elinkaarimallin. Sekä talon- että infrarakentamiseen soveltuvassa mallissa elinkaaripalvelun yksityinen tuotanto tapahtuu julkisen sektorin kanssa kilpailukykyisillä rahoitusehdoilla. Riskien jako on hallittu ja tasapuolinen. Elinkaarimallin avulla kunnat ja valtio voivat hankkia tarvitsemansa tilan tai infrarakenteen kilpailuttamalla kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoehdon ja palveluntuottajan. Palvelun tuottaminen kattaa suunnitteluratkaisun kehittämisen, investoinnin toteutuksen laatu-, kustannus- ja aikatauluvastuineen, kohteen huollon ja ylläpidon sekä rahoituksen. ”Toimitilarakentamisen osalta Mäntsälässä elinkaarihankkeeseen sisältyy palvelun ylläpitäminen 20 vuoden ajan, minkä jälkeen rakennuksen kuntoluokan on oltava neljä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun kunta aikanaan lunastaa rakennuksen, sille ei seuraavien kuuden vuoden aikana ole mitään korjaustarvetta”, Seppälä sanoo. Elinkaarimallin etuna on muun muassa, että kilpailuttamalla varmistetaan hankekokonaisuudelle hyvä hinta-laatusuhde, hankkeen kustannukset voidaan jakaa tasaisesti ja ne ovat ennakoitavissa.

Malli myös ehkäisee korjausvelan syntymistä ja sisäilmaongelmia. ”Tärkein peruste mallin käytölle on kiinteistö- ja infraomaisuuden tuottavuuden ja tilapalveluiden kokonaistaloudellisuuden parantaminen”, Seppälä sanoo. Mallin

haasteena on, että sopimuksen valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyy kustannuksia ja malli edellyttää yleensä pitkää valmisteluaikaa ennen varsinaista kilpailuttamista. Elinkaarimallin soveltamista rajoittaa myös se, että malli sopii yleensä vain kokoluokaltaan suuriin hankkeisiin.

Kaikkea vanhaa ei kannata korjata

Taloudellisesti niukat ajat houkuttelevat vanhojen kiinteistöjen korjaamiseen. Vanhoja kivikouluja korjataan, koska uusiin rakennushankkeisiin ei löydy rahaa. Sisäilmaongelmista kärsivän rakennuksen korjaaminen saattaa helpottaa tilannetta hetkeksi, mutta pian ollaan taas uusien ongelmien edessä. Näin kävi Mäntsälässäkin Ehnroosin koulun kohdalla. Sisäilmaongelmien vuoksi kiinteistöä korjattiin vuosina 2010 ja 2011 yhteensä kahdeksalla miljoonalla eurolla. Ongelmat saatiin kuriin, mutta uusien ongelmien ilmetessä rakennus joutui käyttökieltoon.

Hannu Seppälä sanoo nähneensä eri puolilla Suomea useita vastaavia tapauksia. ”Se raja, jonka jälkeen vanhaa ei

”Se raja, jonka jälkeen vanhaa ei enää kannata korjata, pitäisi tulla vastaan nykyistä nopeammin.”

enää kannata korjata, pitäisi tulla vastaan nykyistä nopeammin”, Seppälä toteaa. ”Kun rahaa on vähän, säästetään kiinteistöjen kunnossapidosta ja korjauksista, minkä seurauksena korjausvelka kasvaa. Elinkaarimallilla hankitussa kiinteistössä näin ei pääse käymään.”

Siinä missä elinkaarimalli sopii kokoluokaltaan suuriin hankkeisiin, Parmacokonseptin mukainen vuokratilaratkaisu saattaa toimia pienempien ja lyhytaikaisempien hankkeiden kohdalla. Sen myöntää Seppäläkin, vaikka suhtautuukin siirtokelpoisiin rakennuksiin tietyin varauksin. Jos rakennus on tyyppipäiväkoti tai -koulu, se ei välttämättä aina ole soveliain ratkaisu. ”Jos siirtokelpoinen rakennus suunnitellaan siten, että se muotonsa, kaupunkikuvallisuutensa, arkkitehtuurinsa ja muunneltavuutensa osalta soveltuu käyttöön ja ympäristöönsä, niin voihan se olla vaihtoehto lyhytaikaisempien tilaongelmien ratkaisuun. Täytyy myöntää, että nämä kaksikerroksiset, joita Mäntsäläänkin on toimitettu Ehnroosin koulun käyttöön, ovat kyllä ihan oikeiden rakennusten näköisiä.”

Kuntien toimitilajohtamiseen on olemassa monta keinoa, kuten investoida itse omiin kiinteistöihin, Kansallinen elinkaarimalli ja siirtokelpoisten tilojen vuokramalli. Mikään näistä keinoista ei yksin ratkaise kuntien tilaongelmia, mutta sopivassa suhteessa yhdisteltynä ne tarjoavat kustannustehokkaita ja järkeviä ratkaisuja eri kokoisten kuntien eri tyyppisiin tilatarpeisiin.

PARMACO-TILAT 17

Parmacon toiminta laajenee Ruotsiin Parmaco on laajentamassa toimintaansa Ruotsiin. Vastaanotto on ollut hyvä.

Laadukkaat tuotteet ja Parmacon tapa hoitaa asiakkuuksia ovat avanneet ovet sikäläisiin neuvottelupöytiin.

“

O

n suorastaan hämmästyttävää, miten lämpimästi asiakkaamme ovat toivottaneet meidät tervetulleiksi”, sanoo Parmacon Ruotsin toiminnan kehittäjä Thomas Jansson. Laadukkailla ja arkkitehtuuriltaan sikäläisiin olosuhteisiin sopivilla suomalaisilla vuokrarakennuksilla näyttää nyt olevan kysyntää, vaikka toimialalla käydään kovaa kilpailua muutamien jo asemansa vakiinnuttaneiden ruotsalaisyritysten kesken. Janssonin mukaan kyse on tuotteiden laadun lisäksi myös toiminnan laadusta ja tavasta toimia. ”Ruotsissa arvostetaan sitä, että se pidetään, mikä luvataan ja asiat viedään loppuun asti. Meillä on hyvä maine kaikin puolin luotettavana yhteistyökumppanina.”

Thomas Janssonin mukaan Parmacon vuokrakonsepti on ymmärretty hyvin Ruotsin kunnissa. Aikaa vuokrakonseptin ja leasingvuokrauksen erojen selittämiseen ei yleensä tarvitse käyttää. ”Ruotsissa kasvukeskusten ongelmat ovat pitkälti samat kuin Suomessa. Väki pakkautuu sinne, missä on työtä ja toimeentuloa, jolloin sekä pysyvien että tilapäisten tilojen tarve kasvaa. Laadukkaita ja nopeasti käyttöön otettavia rakennuksia tarvitaan erityisesti koulujen ja päiväkotien tilaongelmia ratkaisemaan. Ja vaikka kyse on vuokrattavista rakennuksista, niiden halutaan olevan käyttötarkoitukseensa suunniteltuja ja arkkitehtuuriltaan nykypäivän vaatimuksia vastaavia”, Jansson painottaa.

Arviointia siirtokelpoisten vuokratilaratkaisujen kustannustehokkuudesta käydään samalla tavalla Ruotsissa kuin Suomessa. ”Inspira Oy on yhteistyössä Parmacon kanssa kehittänyt laskentamallin helpottamaan kuntien ja kaupunkien päätöksentekoa tilanteissa, joissa muuttuvissa olosuhteissa

18 PARMACO-TILAT

Parmacon Ruotsin toiminnan kehittäjä Thomas Jansson on yrittäjä ja hallitusammattilainen, jolla on vuosikymmenten kokemus johtotehtävistä eri toimialoilta Pohjoismaissa.

mietitään kustannustehokkainta tilaratkaisua erityisesti päiväkotien ja koulujen osalta. Tämä laskentamalli on työkalu, joka on herättänyt suurta kiinnostusta Ruotsissa, sillä samalla tavoin kuin Suomessa myös siellä haetaan ratkaisuja toimitilaomaisuuden hallinnan tehostamiseen”, Thomas Jansson sanoo. (Laskentamallia on esitelty ParmacoTilat-lehdissä nro 4 ja 5/2014).

Ollakseen lähellä ruotsalaisia asiakkaitaan Parmaco on avannut myyntikonttorin Tukholmaan.

Parmaco AB Kontorshotellet I Kungens Kurva Månskärsvägen 10B, 6tr 141 75 Kungens Kurva Sverige

Resurssit kunnossa

P

armacon kansainvälistyessä ja kasvaessa yrityksen johtoa on vahvistettu operatiivisella johtajalla. Diplomi-insinööri Juha Antola nimitettiin vuoden 2014 lopulla tähän tehtävään. Yrityksen vastuualueet jaettiin toimitusjohtaja Ossi Alastalon ja Juha Antolan välillä tässä vaiheessa siten, että Antolan vastuualuetta ovat tilojen tuotanto, hankinta ja hallinta sekä suunnittelu. Lisäksi hän vastaa yrityksen henkilöstöhallinnosta. ”Tehtäväni on huolehtia Parmacon resursseista eli käytännössä siitä, että pystymme kaikilta osin pitämään sen, minkä asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme lupaamme”, Juha Antola kiteyttää. Yhdeksi keskeisimmistä tehtävistään Antola mainitsee vuokratilojen riittävyydestä ja kunnosta huolehtimisen. ”Pidän huolta siitä, että meillä on vuokrattavaa ja että tilat pysyvät kunnossa sekä vuokraettä mahdollisen varastoinnin ajan.”

Tuotantotaloutta pääaineenaan opiskellut Juha Antola on valmistumisensa jälkeen työskennellyt kymmenkunta vuotta kahden eri kansainvälisen pörssiyhtiön palveluksessa taloushallinnon ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä johtamiseen liittyvissä tehtävissä. ”Parmacossa pääsen hyödyntämään osaamistani ja kokemustani. Yritys toimii erittäin mielenkiintoisella toimialalla ja on voimakkaasti kehittyvä yritys, jolla on johdonmukainen kasvu- ja kansainvälistymisstrategia. Lisäksi henkilökohtaisesti se merkitsee paljon, että olen tehnyt ennenkin yhteistyötä Ossi Alastalon kanssa.”, Antola sanoo.

Henkilöstön hyvinvointia Antola pitää yhtenä onnistuvan yritystoiminnan peruspilarina. ”Yritys ei tee mitään, vaan ihmiset, jotka yrityksessä työskentelevät. Kun asiat työpaikalla ovat kunnossa, työtkin sujuvat. Meillä on hyvällä tavalla matala organisaatio, joten kykenemme nopeaan päätöksentekoon. Parmacossa henkilökemiat toimivat, mikä heijastuu positiivisesti kaikkeen tekemiseen. Uskon, että asiakkaammekin aistivat tämän”, Antola pohtii.

Parmacon operatiivinen johtaja Juha Antola.

HURRAA-kunniamaininta Parmacolle

E

spoon rakennuslautakunta ja rakennusvalvontakeskus palkitsivat joulukuussa 2014 Parmacon Viherlaakson siirtokelpoisen koulurakennuksen HURRAA-kunniamaininnalla. Hurraa-tunnustuspalkinto on espoolainen hatunnosto ajankohtaiselle, erityisen ansiokkaasti ja onnistuneesti toteutuneelle, rakennettuun ympäristöön liittyvälle teolle. Viherlaakson koulu sai erityisesti kiitosta julkisivun värityksestä, joka virkistää rakennuksen yleisilmettä. Julkisivussa on käytetty kymmentä eri väriä. Mukana on rakentamisessa harvoin käytettyjä värejä kuten oranssia, turkoosia ja mustaa.

PARMACO-TILAT 19

Espoon Viherlaakson koulu.

Parmaco-tilat - käyttäjilleen suunniteltu Parmaco suunnittelee, valmistaa ja vuokraa asiakkaidensa tarpeita vastaavia kouluja, päiväkoteja, toimistoja ja hoivatiloja. Tee viisas ja turvallinen ratkaisu. Vuokraa tilat ilman kiinteistön ylläpitoon ja omistukseen liittyviä riskejä ja huolia.

PARMACO OY

PL 50 (Haarlankatu 1 F) 33231 TAMPERE puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016

PARMACO PRODUCTION OY

PL 7 (Teollisuustie 13) 79101 LEPPÄVIRTA puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016

PARMACO PRODUCTION OY

Annalantie 15-17 86100 PYHÄJOKI puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0017

etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi