Parmaco tilat 9 2016 issuu

TILAT VÄLINEITÄ KUNTATALOUDEN KORJAUSLIIKKEESEEN

PARMACON SIDOSRYHMÄLEHTI 9 • 2016

LAINAAMINEN OSAKSI KUNTIEN TILASUUNNITTELUA

UUSI OPETUSSUUNNITELMA JA OPPIMISYMPÄRISTÖT

SIVU 4

SIVU 8

IMATRALLE ISO KOULUKOKONAISUUS SIVU 6

VANTAALLE NELJÄ UUTTA PÄIVÄKOTIA SIVU 10

SISÄLTÖ

TILAT SIDOSRYHMÄLEHTI 9 • 2016

”Ilmiölähtöinen opiskelu ja yhteistyöhön nojaava koulukulttuuri edellyttävät tiloilta joustavuutta.”

Vantaan kaupungin sivistystoimen projektipäällikkö Eero Väätäinen

3

Pääkirjoitus

4

Lainaratkaisut osaksi kuntien tila- ja kehityssuunnittelua

6

Mansikkalan koulu muutti Parmacon rakennuksiin

8

Uusi OPS mullistaa koulujen tila-ajattelun

10

Vantaalla ratkaistiin positiivinen ongelma: Isolle lapsimäärälle nopeasti neljä uutta päiväkotia

14

Väitöstutkimus: Lainaaminen tasapainottaisi kuntataloutta ja käyttöastetta

15

Kuusi uutta koulua ratkaisivat akuutin koulupaikkapulan Göteborgissa

18

Uutiset

HENKILÖSTÖUUTISIA ”Akustiikka- ja valoratkaisut toimivat erinomaisesti.

Ne takaavat omalta osaltaan viihtyisän työympäristön.” Önneredin koulun rehtori Jessica Lind

2 PARMACO-TILAT

Ian Craig on nimitetty Ruotsiin projektipäälliköksi

Tomi Laraste on nimitetty projektipäälliköksi

Jukka Luoma on nimitetty talousjohtajaksi

PÄÄKIRJOITUS KUNTATALOUS KURIIN LAINAAMALLA Kunnissa lymyävä julkisten rakennusten korjausvelka on ollut jälleen tapetilla kesän ja alkusyksyn keskusteluissa. Todellisia summia ei kuitenkaan uskalleta sanoa ääneen. Me sanomme. Mikäli kaikki korjataan perusteellisesti ja korjauskelvottomien rakennusten tilalle tehdään uusia, summa nousee ainakin kahdeksaan miljardiin euroon. Lisäksi ensi vuodesta lähtien uuden kuntalain mukaan myös kunnalle kuuluvien yhtiöiden velkojen täytyy näkyä taseessa. Monessa kunnassa talousnäkymät synkkenevät sen vuoksi entisestään. Tässä tilanteessa lienee sanomattakin selvää, ettei velkataakkaa ole syytä tai mahdollisuuksia enää kasvattaa.

Pysyvä rakennus ei ole aina paras ratkaisu. On alueita, joissa väkimäärä todennäköisesti vähenee seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tällöin lainattava rakennus on kustannustehokas ja riskitön, se joustaa kokonsa ja käyttötarkoituksen puolesta kunnan väkimäärän mukana. Toisaalta on alueita, joiden arvellaan kasvavan, mutta ei pystytä vielä tarkasti ennustamaan millaisella aikavälillä. Siinäkin tapauksessa lainaaminen on järkevä tapa lähteä kasvattamaan rakennuskantaa ja tunnustella tilannetta aina muutama vuosi eteenpäin.

Tarjoamme kunnille uudenlaista omistamisen tapaa olemassa olevien tapojen rinnalle. Aiheesta tehtävä väitöskirjatutkimus on päässyt jo hyvään vauhtiin ja ensimmäiset tulokset osoittavat, että mikäli rakennuksen käyttötarve on nykyisessä koossa 22 vuotta tai alle, se kannattaa lainata.

Ruotsissa lainaamismallin edut on jo havaittu ja sitä käytetään huomattavasti enemmän. Se on ymmärrettävää; kuntien ydintehtävä on palveluiden järjestäminen, ei tilojen ylläpitäminen. Olemme olleet Ruotsin markkinoilla nyt vuoden ja tyytyväisiä siihen, miten toiminta on lähtenyt liikkeelle. Tässä lehdessä kerromme muun muassa Göteborgiin toimittamastamme kokonaistilauksesta, joka käsittää kaikkiaan kahdeksan rakennusta. Tavoitteenamme on, että myös Suomessa joustava lainaamismalli tulee luonnolliseksi osaksi kuntien keinovalikoimaa tilaratkaisuja tehtäessä.

Ossi Alastalo

JULKAISIJA Parmaco Oy

TAITTO Kaski Agency

PÄÄTOIMITTAJA Ossi Alastalo

KIRJAPAINO Kirjapaino Öhrling Oy PAINOSMÄÄRÄ 12 000 kpl

TOIMITUS Kaski Agency KUVAT Kannen kuva: Okko Sorma Kuvat: Kaski Agency, Adam Ihse, Okko Sorma

OSOITTEENMUUTOKSET JA PALAUTE asiakaslehti@parmaco.fi

Parmaco Oy, Tampere PL 50 (Haarlankatu 4 F), 33231 Tampere puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016 Parmaco Production Oy, Leppävirta PL 7 (Teollisuustie 13), 79101 Leppävirta puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016

Parmaco Production Oy, Pyhäjoki Annalantie 15-17, 86100 Pyhäjoki puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0017 Parmaco AB Månskärsvägen 10B, 5tr 14175 Kungens Kurva Sverige tel. +46 8 235 455 etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi

PARMACO-TILAT 3

LAINARATKAISUT OSAKSI KUNTIEN TILAJA KEHITYSSUUNNITTELUA

Lainattavat tilaratkaisut nähdään yhä ensisijaisesti ratkaisuna väistötilanteisiin uuden rakentamista odotellessa tai vanhaa saneeratessa. Entä jos lainarakennukset olisivatkin kiinteä osa kuntien rakentamisstrategiaa?

Jotta lainaaminen voisi tulla osaksi kuntien keinovalikoimaa, tarvitaan asiasta päättäjien ja suunnittelijoiden keskuudessa vielä enemmän tietoa. Ensinnäkin se, että lainattava rakennus voi olla jotain aivan muuta kuin parakki: arkkitehtonisesti maisemaan sopiva, kaikki rakentamisen määräykset täyttävä ja tarvittaessa kaksikerroksinen rakennus, on vielä jokseenkin uutta. Toiseksi lainaamisen konsepti, jossa rakennus palautuu tarpeen päättyessä palveluntuottajalle, poikkeaa tutummasta leasing-mallista.

4 PARMACO-TILAT

useita kymmeniä tuhansia enemmän kuin nyt. Palveluita täytyy järjestää paljon. Suurimmat tarpeet ovat ikähaitarin alku- ja loppupäässä eli lapset, nuoret, vanhukset”, kertoo Tampereen kaupungin yleiskaavapäällikkö Pia Hastio.

Tiukkaan rakennetussa kaupunkikeskustassa tonttien löytäminen lainattaville päiväkodeille tai kouluille alkaa olla toiveajattelua. Kun ydinkeskustoja täydennysrakennetaan kiivaalla tahdilla, päiväkotien sijoittamiseen ei ole juuri muita mahdollisuuksia kuin esimerkiksi kerrostalojen alakerrokset. ”Yllättävä ilmiö on, että monet lapsiperheet haluavat nyt keskustaan. Tämä aiheuttaa haastetta juuri päiväkotien ja koulujen suhteen. Jos sitten taas vähän sivummalla koulua haluttaisiin laajentaa esimerkiksi koulun kentälle, on poikkeuslupa nopeampi tie kuin asemakaava”, Hastio selvittää.

Tampereen Tilakeskuksen hankearkkitehti Jarmo Viljakka pitää tietynlaista varautumista lainarakennuksiin hyvänä ajatuksena. ”Jos alueelle on kaavoitettu iso koulu ja tontti, ja siellä otettaisiin jo maankäyttö- ja liikennesuunnittelussa huomioon esimerkiksi ajoliittymät, ei se olisi iso lisäkustannus”.

UUSI ALUE KÄYNTIIN LAINARATKAISUIN Ruotsissa palvelurakennusten lainaaminen pidempiaikaiseen käyttöön on arkipäiväisempää kuin Suomessa. Lainaaminen löytää paikkansa varmasti myös meillä muodossa tai toisessa kunnasta riippuen. ”On alueita, kuten Tampereella Hiedanranta, jotka odottavat tulevaa kehitystä. Tällaiset alueet kaipaisivat väliaikaista toimintaa ja olisivat ihanteellisia lainarakennuksille ennen kuin varsinainen kokonaismuutos pääsee käyntiin. Olisi myös hyvä, jos näitä alueita voitaisiin asuttaa väliaikaisesti, sillä se tuo mukanaan aina hyviä asioita, kuten sosiaalista valvontaa, yhteisöllisyyttä ja palveluita”, Hastio pohtii.

SATELLIITTIMALLI TASOITTAISI TARVEPIIKKEJÄ Kuntien näkökulmasta ehkä kuitenkin tärkeintä olisi saada tietoa kustannuksista muihin omistamisen tapoihin verrattuna sekä siitä, millaisessa tilanteessa lainaaminen olisi paras ratkaisu.

Lainaamisen konseptista on Tampereen teknillisellä yliopistolla tekeillä väitöskirjatutkimus, jossa selvitetään lainarakennusten käyttömahdollisuuksia ja lainaamisen merkitystä kuntien talouteen. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on saada kunnille työkaluja juuri kustannusvertailun tekemiseen.

KAAVOITUKSEN ROOLI Yleiskaava sisältää isoja strategisia tavoitteita ja linjauksia siitä, millaisessa elinympäristössä asukkaat asuvat ja miten he liikkuvat. ”Tampereella tavoitteena on, että vuonna 2040 nykyiseen verrattuna asukasmäärän lisäys olisi 60 000 ja työpaikkoja

Myös uudet pientaloalueet voisivat hyötyä joustavasta julkisesta rakennuskannasta sekä satelliittimallista, jossa pysyvän rakennuksen, kuten liikuntasalin ja ruokalan, ympärille voidaan tarpeen mukaan tuoda lisää esimerkiksi päiväkoti-, koulu- ja terveydenhuoltoyksiköitä, ja luovuttaa tarpeen vähentyessä pois. ”Lapsiperhevoittoisilla pientaloalueilla on selvästi nähtävissä noin 20 vuoden sykli, jossa on muutaman vuoden piikki päiväkoti- ja koulupalveluiden tarpeelle. Tällaiselle uudelle asuinalueelle satelliittimalli kuulostaa aivan erinomaiselta vaihtoehdolta”, toteaa suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupungilta.

Hiltusen lisäksi hankearkkitehti Viljakka odottaa mielenkiinnolla väitöskirjatutkimuksen tuloksia. ”On tärkeää, että pystyisimme mahdollisimman konkreettisesti vertaamaan erilaisten vaihtoehtojen kulurakenteita.

Lainaaminen on ehdottomasti hyvä vaihtoehto, yksi toimintatapa muiden joukossa”.

PARMACO-TILAT 5

MANSIKKALAN KOULU MUUTTI PARMACON RAKENNUKSIIN ”Kaikki tapahtui aikataulussa ja sopimuksen mukaan. Mihinkään ei tarvinnut puuttua”, Pasi Huoponen kuvailee yhteistyötä Parmacon kanssa.

TEHOKKAITA JA TEKNISESTI EDISTYNEITÄ NELIÖITÄ

Imatralaisen Mansikkalan yläkoulun ja lukion oppilaat sekä henkilökunta aloittivat syyslukukautensa Parmacon toimittamissa tiloissa. Parmacon kaikkien aikojen suurin koulukokonaisuus käsittää kaksi uudenlaista Keskikoulutyyppirakennusta sekä neljä Kirkonkylä-vakiomallia.

Syy Mansikkalan koulun sulkemispäätökseen oli valitettavan tuttu: oppilaat ja henkilökunta kärsivät sisäilmaan yhdistettävästä oireilusta jo pitkään. Terveyskyselystä saatujen tulosten perusteella yli 900 hengen koulukeskus päätettiin yksimielisesti sulkea. Väistötilojen kilpailutus lähti nopeasti liikkeelle. ”Meillä oli koululle tietyt vaatimukset, ja Parmaco oli oikeastaan ainut joka täytti kriteerimme. Pitkä vuokra-aika edellyttää laadukkaita rakennuksia”, tilaajaa edusta6 PARMACO-TILAT

van Imatran YH-Rakennuttajan rakennuttaja Pasi Huoponen toteaa. ”Kävimme myös etukäteen tutustumassa naapurikunnissa sijaitseviin Parmacon rakentamiin kouluihin. Kuulimme niiden käyttäjiltä pelkästään hyvää palautetta”, Huoponen lisää.

Väistötilat kilpailutettiin ja suunniteltiin huhti-toukokuun aikana. Elokuun puolessa välissä kaikki rakennukset olivat paikallaan ja valmiina uutta lukukautta varten.

Mansikkalan koulu lainasi Parmacolta tiloja yhteensä yli 5000 neliön edestä. Linnalan hiekkakentälle nousi neljä Kirkonkylä-vakiomallia sekä kaksi uudenlaista Keskikoulu-tyyppirakennusta. Uusi Keskikoulu-vakiomalli on 12-luokkainen, keskikäytävällinen ja kaksikerroksinen koulurakennus. Sen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tilankäytön tehokkuuteen ja teknisiin ratkaisuihin.

Luokat sijaitsevat keskikäytävän molemmin puolin, jolloin käytäväalaa tarvitaan vähemmän suhteessa luokkien määrään.

Kaikki luokat muodostuvat kolmesta viipaleesta, joita voidaan kääntää ja kopioida tarpeen mukaan.

Keskikoulussa on tehty LVI- ja sähkötekniikalle omat erilliset tilat. Kun sähkömiehet ja putkimiehet eivät työskentele tehtaalla samoissa tiloissa, moduulien tuotanto nopeutuu entisestään.

Iso muutos uudessa vakiomallissa on luokkakohtainen ilmanvaihto. Sen avulla päästään huomattavasti parempaan lämmön talteenoton hyötysuhteeseen kuin keskitetyllä ilmanvaihdolla. Vuokraaja ei maksa yhden ison ilmanvaihtokoneen neliöistä ja tilaa vieviä kanavavetoja tarvitaan vain vähän. Keskikoulun käyttömukavuutta lisää myös koulun sisäpuolella sijaitseva avoporras, jota ei normaalisti siirtokelpoisissa rakennuksissa käytetä.

HUOLTAJATKIN YLLÄTTYIVÄT Käyttäjäpalaute uusista tiloista on ollut todella positiivista. ”Oppilaat ja henkilöstö ovat kuvailleet tiloja valoisiksi, avariksi ja vaaleiksi.

Vanhempainillassa huoltajatkin yllättyivät. Kaikilla oli mielikuvat konteista ja parakeista, mutta väistötila osoittautuikin ihan oikeaksi kouluksi”, kertoo koulun

rehtori Saila Heikkinen. ”Ulkoapäin ei ole helppo huomata, ettei rakennus ole pysyvä. Korkeintaan sijainti hiekkakentällä paljastaa, että kyse on siirrettävästä koulusta”, Heikkinen sanoo.

Imatralla tehdään parhaillaan palveluverkkoselvitystä, jossa päätetään millainen koulu vanhan tilalle tullaan rakentamaan. Vuokrasopimus Parmacon

kanssa on tehty toistaiseksi kolmeksi vuodeksi. ”Olen kiitollinen että ratkaisu löytyi näin nopeasti. Olemme tällä hetkellä tiloihin äärimmäisen tyytyväisiä, ja jos täällä talvellakin tarkenee, ei meillä ole mitään kiirettä pois”, Saila Heikkinen nauraa.

Ja me Parmacon puolesta voimme luvata, että kyllä täällä tarkenee.

PARMACO-TILAT 7

UUSI OPS MULLISTAA KOULUJEN TILA-AJATTELUN Peruskouluissa otettiin elokuussa käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka korostaa koululaisen omaa aktiivisuutta. Uuden oppimisen malli asettaa myös tiloille uudenlaisia vaatimuksia. Vantaalla koulujen suunnittelussa hyödynnetään jo uutta oppimista tukevaa tilaohjelmaa.

Uusi opetussuunnitelma painottaa ilmiöpohjaista oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää oppilaan omaa ajattelua sekä tiedonhankinta- ja vuorovaikutustaitoja. Eri oppiaineilla on edelleen omat tavoitteensa, mutta aineiden välisiä rajoja hälvennetään ja opetus on aiempaa yksilöllisempää. Opettajan rooli muuttuu oppimisen ohjaajaksi ja valmentajaksi.

Oppimisympäristöt laajenevat luokkahuoneista koulun ympäristöön, kuten puistoihin, kirjastoihin, museoihin ja nuorisotiloihin. Monimuotoinen oppiminen ja opetus vaikuttavat myös koulujen tilasuunnitteluun. ”Ilmiölähtöinen opiskelu ja yhteistyöhön nojaava koulukulttuuri edellyttävät tiloilta joustavuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettei koulurakennuksessa ole liikaa kiinteitä seiniä. Kalusteiden tulisi olla helposti järjestettävissä uudelleen ryhmän tai tehtävän vaatimusten mukaan”, kertoo Vantaan kaupungin sivistystoimen projektipäällikkö Eero Väätäinen. Väätäinen on osa työryhmää, joka on laatinut Vantaalle uuden oppimisen mukaisen tilaohjelman.

8 PARMACO-TILAT

TULEVAISUUDEN KOULU TEHDÄÄN SOLUISTA Väätäinen korostaa, että oppimisympäristö on monen tekijän summa: se tarkoittaa fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Mutta modernit koulutilat luovat edellytykset kouluviihtyvyyden ja motivaation kasvulle.

Vantaalla on tällä hetkellä valmistelussa kahdeksan koulua kattava laajennus- ja uudisrakennushanke, jossa tullaan soveltamaan uutta tilaohjelmaa.

Tulevaisuuden koulu -tilaohjelman suunnittelussa on huomioitu uuden oppimisen mukainen ajattelu ja tilatehokkuus. ”Mallissamme koulu rakentuu soluista, jotka muodostavat oman ääni- ja toimintamaailmansa. Solut voidaan jakaa eri oppimisen tiloiksi kognitiivisen oppimisen, sosiaalisen oppimisen, tekemällä oppimisen ja vetäytymisen tiloihin. Eri oppimisalueita voidaan hahmottaa esimerkiksi lattiamateriaalien värityksen avulla. Tiloja voidaan rajata ja muunnella verhoilla, sermeillä sekä liikuteltavilla kalusteilla ja

”Ilmiölähtöinen opiskelu ja yhteistyöhön nojaava koulukulttuuri edellyttävät tiloilta joustavuutta”.

seinäkkeillä”, Väätäinen kuvailee. ”Uusi oppiminen ja laitteet lisäävät opetustilojen melutasoa, joten riittävästä akustiikasta tulee huolehtia. Suunnittelemamme koulu on kengätön, mikä tukee koulun paloturvallisuutta palokuorman vähentyessä käytäviltä. Kengättömässä koulussa lattiamateriaali voi olla akustisesti vaimentava, viihtyisä ja allergiaystävällinen tekstiilimatto. Myös valaistuksella on tärkeä rooli tilojen viihtyisyyden ja rauhallisuuden luomisessa”, Väätäinen toteaa.

Tilaratkaisujen on mahdollistettava myös teknologian tehokas hyödyntäminen opiskelussa. Digitaaliset oppimateriaalit, mobiilipalvelut ja pelillisyys ovat

Eero Väätäinen toimi Vantaalla 25 vuotta rehtorina. Sen jälkeen hän vastasi kaupungin erityisopetuksesta ja toimi opetuspäällikkönä sekä opetussuunnitelmien kehittäjänä.OPS-muutosten myötä hänet pyydettiin eläkepäivien vietosta mukaan tilaprojekteihin. Väätäinen istuu kuvassa Vantaan kaupungintalon edustalla, vastavalmistuneen Vesipeili-altaan äärellä.

luontainen osa tulevaisuuden oppimista ja opetusta. Riittävät latauspisteet, langaton verkko, nopeat yhteydet ja pilvipalvelut kuuluvat tähän kehitykseen.

Teknologian kehittyessä myös virtuaaliset 3D-oppimisympäristöt tulevat osaksi oppijoiden laajennettua todellisuutta.

KOULURAKENNUS KUNNAN MONITOIMITALOKSI Pedagogisten näkökulmien lisäksi Vantaan koulujen tilasuunnitelmissa toteutuu kustannustehokkuus. ”Kun teemme avoimempia ja muuntojoustavampia tiloja, emme tarvitse niin paljon neliöitä. Oppilailla on silti käytös-

sään enemmän tilaa, kun esimerkiksi käytäviä ei enää tarvita. Ja kun kunta säästää neliöissä, on silloin helpompi luvata, että opettajien määrä suhteessa oppilaisiin säilyy”, Väätäinen sanoo.

Tilatehokkuuteen liittyy myös ajatus koulurakennuksesta monitoimitalona. Kun tilat suunnitellaan elämän- tai päivänkaariajatuksella, samaa tilaa voidaan käyttää kuntalaisten tarpeisiin koulupäivän aktiivisen toiminta-ajan ulkopuolella.

Väätäinen pitää Parmacon satelliittimallia mielenkiintoisena konseptina.

Satelliitti-ajattelussa huomioidaan muuntojoustavuus jo kaavoitusvaiheessa.

Kunta rakentaa itselleen palvelujen tuottamista varten vain perusrakennukset, ja

niiden ympärille voidaan liittää Parmacon lainaamia tiloja eri käyttötarkoituksiin: esimerkiksi opetustiloiksi, terveydenhoitoon tai ikäihmisten päivätoimintaan.

Satelliittimalli vastaa vaihtelevan käyttöasteen tuomiin haasteisiin ja minimoi käyttämättömistä tiloista koituvia kustannuksia. ”Tiedän, että Parmacon Vantaalle toimittamat rakennukset ovat toimineet hyvin. Niissä on mahdollisuuksia monimuotoisuuteen ja potentiaalia soluperiaatteella toimiviksi kouluiksi”, Eero Väätäinen miettii.

PARMACO-TILAT 9

VANTAALLA RATKAISTIIN POSITIIVINEN ONGELMA

ISOLLE LAPSIMÄÄRÄLLE NOPEASTI NELJÄ UUTTA PÄIVÄKOTIA

Vantaalla ynnättiin vuoden 2016 alussa hoitoa tarvitsevat päiväkotilapset ja todettiin, että heitä on toistasataa enemmän kuin olemassa olevia päivähoitopaikkoja. Sinänsä ongelma on positiivinen, mutta nopea tarve toi oman haasteensa. Vantaan kaupungin Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa sai pikaisen toimeksiannon lähteä selvittämään tilannetta.

10 PARMACO-TILAT

Siitä kun tarjouspyynnöt lähtivät Vuorenmaan pöydältä tammikuussa eteenpäin, ensimmäinen päiväkoti oli paikallaan kolmen kuukauden kuluttua. Väliin mahtui kaiken ohessa myös rakennuslupaprosessi. ”Vantaan kaupunki teki perustustyöt valmiiksi ja Parmaco toimitti tilat paikoilleen ripeällä tahdilla”, Vuorenmaa kertoo.

VALMIS POHJA RATKAISI Vantaalle tuli yhteensä neljä rakennusta Kartanonkoskelle, Rajakylään ja Peltolaan. Ensin mainituissa oli jo ennestään pysyvät päiväkotirakennukset ja uudet tilat sijoitettiin niiden kanssa samalle tontille. Peltolassa tilaa oli Vuorenmaan mukaan vähän väljemmin, sinne rakennuksia tuli kaksi. ”Päädyimme Parmacon rakennuksiin, koska ne todettiin

valmiiksi suunnitelluista ratkaisuista parhaiten näihin tarpeisiin sopiviksi. Räätälöintejä ei tässä tapauksessa ehditty juurikaan tekemään vaan mentiin toimittajalta löytyvän pohjan mukaan”, Vuorenmaa selvittää.

Miltä tilat tuntuvat parin kuukauden käytön jälkeen? ”Tilat ovat väljät, valoisat ja hyvät ryhmien toiminnalle. Lapsiryhmän käytön kannalta ei ole mitään pysyvästä rakennuksesta poikkeavaa”, kertoo Peltolan päiväkodin johtaja Mari Koski.

RAIKKAAT JA VALOISAT TILAT Peltolan päiväkodissa Parmacon tiloja on nyt ehditty käyttää elokuusta saakka. Sopimus on tehty viideksi vuodeksi ja määräajan jälkeen sitä jatketaan tarvittaessa.

”Tilat ovat valoisat ja yleisilmettä on kehuttu raikkaaksi. Pukukaappitilaa on riittävästi. Pidämme myös kovasti värielementeistä, jotka erottavat ryhmät toisistaan selkeästi, vaikka ne on myös nimetty omilla nimillä. Värit antavat kivaa yleisilmettä ja ryhtiä sekä sisä- että ulkopuolelle. Vanhemmilta olen kuullut, että tilat tuntuvat puhtaan kliinisiltä, mutta kotoisilta”, Koski luettelee.

Perinteisissä erillisrakennuksissa on usein isompi sali ryhmätoimintaa varten, mutta näin ei ole läheskään kaikissa päiväkodeissa, esimerkiksi kivijalkatiloissa toimivilla ryhmillä. Peltolassa salin puuttuminen on ratkaistu teema-ajattelulla. ”Tilat muotoutuvat hyvin toimintojen ja tarpeiden mukaan.

Olemme aloittaneet kokeilun, jossa lapsiryhmät käyttävät teemoiteltuja tiloja vuorotellen sovitun aikataulun mukaisesti.

Yhdessä tilassa meillä on musiikkia ja kuvataidetta, toisessa

PARMACO-TILAT 11

liikuntaa, kolmannessa tunnetaitoja ja aistileikkejä ja neljännessä isommat leikkikokonaisuudet. Rakennuksen toisessa päädyssä, jossa leikkikokonaisuudet sijaitsevat, kotileikille ja roolileikeille on omat huoneet. Ryhmähuoneiden välillä on ovi, millä leikkejä pystytään jakamaan ja avaamaan. Liikuntatila on huoneessa, missä ei ole kaappisänkyjä, jolloin seinätilaa on enemmän”, Koski kertoo.

LAINAAMINEN TAVAKSI Oikeiden rakennusten lainaaminen tulee varmasti vähitellen mukaan kuntien tilaratkaisuihin pysyvän rakentamisen ja saneeraamisen ohelle. ”Tämä on helppo tapa saada nopeita, mutta laadukkaita ratkaisuja. Rakennukset täyttävät kaikki rakennusmääräykset.

Näkisin, että konsepti toimii nopeiden tarpeiden lisäksi myös hitaammissa projekteissa. Varsinkin uusien kaupunginosien rakentamisessa palvelurakenteen arviointi on ensimmäisten vuosien osalta haasteellista. Silloin on helpompi edetä joustavalla mallilla”, rakennuttajapäällikkö Vuorenmaa pohtii.

Olisiko mallista päiväkotien tarpeiden ratkaisijaksi pidemmällä tähtäimellä? ”Meillä on vasta lyhyt kokemus, joten en pysty vielä ottamaan kantaa puoleen tai toiseen, mutta noin yleisellä tasolla lainaaminen tuntuu hyvältä vaihtoehdolta. Toiminnallisuuden kannalta konsepti on erinomaisen hyvä, jos vaihtoehtona on tilapäinen paikka esimerkiksi toiminnassa olevan päiväkodin salissa tai muu lisätila, jota ei ole loppuun asti mietitty päiväkodin tarpeisiin.

Tämä vaihtoehto täyttää kaikki kriteerit. Iso plussa on tietysti myös se, että tilat tulevat käyttöön nopeasti ja heti valmiina, kun miettii kuinka pitkään uusien rakentaminen kestää, ja usein viivästyykin. Malli kohtaa nopeasti myös tulevaisuuden muuttuvat tarpeet”, Koski pohtii.

12 PARMACO-TILAT

KIITOSTA MYÖS LASTEN VANHEMMILTA

Olivia (ylhäällä) viihtyy hienosti Peltolan päiväkodissa. Vierellä veli Urho ja äiti Laura.

Annika on tyytyväinen poikansa Rasmuksen päiväkotiin.

Peltolan päiväkodin pihalla käy kolmelta iltapäivällä vilske. Osa lapsista vielä leikkii, keinuu ja kieppuu telineissä, kun toisia jo haetaan kotiin.

Kolmevuotiasta Oliviaa ovat hakemassa Laura-äiti ja pikkuveli Urho. Olivia aloitti päiväkotitaipaleensa uudessa rakennuksessa elokuussa. ”Jotkut vanhemmat olivat hieman epäluuloisia, kun he kuulivat että päiväkodiksi tulee väliaikainen rakennus”, Laura muistelee. ”Me asumme tässä lähellä ja kävimme jo pystytysvaiheessa katselemassa, että hyvältä näyttää. Tämä ei vaikuta millään lailla väliaikaiselta. Olemme päiväkotiin todella tyytyväisiä. Aina kun kävelemme tästä ohi, Olivia sanoo ylpeänä: tuolla on minun päiväkotini!”.

Rasmus, 3 v 8 kk, siirtyi Peltolan päiväkotiin toisesta päiväkodista. Rasmuksen äiti Annika ei ollut huolissaan pojan laittamisesta lainapäiväkotiin. ”Rasmuksen entisen päiväkodin johtaja tiesi kertoa meille, että päiväkodista tulee hieno”, Annika sanoo. ”Ja kivannäköinen tästä tulikin. Päiväkodin tilat ovat myös erittäin monipuoliset ja leikkitilaa on runsaasti”.

PARMACO-TILAT 13

VÄITÖSTUTKIMUS:

LAINAAMINEN TASAPAINOTTAISI KUNTATALOUTTA JA KÄYTTÖASTETTA

Tohtorikoulutettava Jaakko Vihola Tampereen teknilliseltä yliopistolta toteuttaa parhaillaan laajaa tutkimusta lainarakennusten käyttömahdollisuuksista kunnissa ja niiden merkityksestä kuntien talouteen. Neljä vuotta kestävä tutkimusprosessi alkoi vuoden 2016 alussa. ”Valmistuin vuonna 2010 ja jäin tutkijaksi Tampereen teknilliselle yliopistolle.

Tutkin aiemmin rakennusten energiatehokkuuteen liittyviä talouskysymyksiä.

Päädyin yhteistyöhön Parmacon kanssa professori Harry Edelmanin kautta. Hän oli työskennellyt Parmacon kanssa aiemmin ja ehdotti lainattavia rakennuksia

14 PARMACO-TILAT

koskevaa väitöstutkimusta, kun TTY:llä tuli hakuun Teollisuuden tohtorikoulun paikka”, Vihola kertoo.

Tohtorikouluun pääsy takaa rahoituksen koko väitöstutkimuksen ajaksi. Puolet rahoituksesta tulee yliopistolta ja puolet teollisuuden puolelta, tässä tapauksessa Parmacolta. Väitöskirjatyö koostuu rakennusalan kansainvälisissä julkaisuissa julkaistuista tutkimusartikkeleista.

räiseen tutkimussuunnitelmaan”, Vihola arvelee.

Seuraavassa vaiheessa mielenkiinnon kohteena on Parmacon lanseeraama satelliittiajattelu, eli niin sanotut hybridiratkaisut, joissa osa rakennuksesta on kiinteästi rakennettua ja sen ympärille tuodaan lainattavia tiloja.

TYÖKALUJA KUNTIIN

Lainaamiskonsepti on Viholan mukaan jäänyt paitsioon eri vaihtoehtoja punnittaessa esimerkiksi silloin, kun kunnan väkimäärä kasvaa nopeasti tai laajat sisäilmaongelmat aiheuttavat akuutin tilapulan. Vaihtoehtoina ovat edelleen useimmiten uudet betonirakennukset tai kalliit saneeraukset, joiden onnistumisesta ei ole takeita. ”Parakkien huono maine vaikuttaa tähän varmasti. Kunnissa ei vielä ymmärretä, että on mahdollista tehdä arkkitehtonisesti laadukkaita vuokrarakennuksia”, Vihola harmittelee.

Myös tiedon puute on iso osa haastetta. ”Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on saada kunnille strategista osaamista rakennuskannan omistamismallin valintaan. Olisi hedelmällisempää, jos vertailua tehtäisiin jo varhaisemmassa vaiheessa.

Ruotsissa lainaamisen kanssa ollaan jo paljon pidemmällä”, Vihola pohtii.

Ruotsissa monet kunnat ovat tehneet linjauksen, jonka mukaan vain tietty osa julkisista rakennuksista on niiden omistuksessa ja loput vuokrattuna.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa kunnille työkaluja erilaisten omistamismuotojen keskinäiseen vertailuun.

Samalla tutkitaan sitä, miten hyvin vuokratilaratkaisut soveltuvat tilahankintoihin ja erilaisiin toimintaympäristöihin, sillä kuntien talous- ja väestötilanteet vaihtelevat eri puolilla maata.

International Journal of Strategic Property Management -lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa ”Resiliency of prefabricated daycares and schools: Finnish perspective to relocatable education facilities” osoitetaan, että on kannattavampaa käyttää lainattavia ratkaisuja, jos rakennuksen elinkaari on 22 vuotta tai vähemmän. Yksi merkittävä ominaisuus kustannustehokkuuden kannalta on tilojen muokattavuus: rakennuksen osia voidaan siirtää pois, jos esimerkiksi oppilasmäärä laina-aikana vähenee.

Tällöin vältetään tyhjän tilan ylläpidosta aiheutuva kustannus. ”Aihe on monipuolinen ja tarkasteltavia näkökulmia ilmaantuu tutkimuksen myötä varmasti lisää suhteessa alkupe-

PARAKKIEN TAAKKA HIDASTEENA

KUUSI UUTTA KOULUA RATKAISIVAT AKUUTIN KOULUPAIKKAPULAN GÖTEBORGISSA Koulujen tilanpuute on Ruotsin kunnissa yleistä ja oman haasteensa asettaa uusien maahanmuuttajien sijoittaminen. Myös lasten syntyvyys on Göteborgin alueella kasvussa. Tilanteen ratkaisemiseksi kuusi koulua Göteborgin alueella ovat saaneet omat lainattavat ja tilatarpeisiin mukautuvat koulutalonsa. Vierailimme niistä kahdessa, Vättnedalin ja Önneredin kouluissa.

Kuudessa eri kaupunginosassa sijaitsevat koulut ovat jo muutaman kuukauden ajan käyttäneet Parmacon koulutiloja.

Rakennukset on sijoitettu koulujen omille maa-alueille, ja koulua kohden tiloihin mahtuu noin 75–200 uutta oppilasta. Koulut on vuokrattu alkuun viideksi vuodeksi. ”Uusien maahantulijoiden tuoma väestönkasvu nosti viime syksynä nopeasti koulupaikkojen kysyntää. Emme voineet varautua siihen etukäteen, mutta saimme ratkaistua tilanteen lainattavien koulurakennusten avulla. Uudet koulut olivat käyttövalmiina kesälomien jälkeen koulujen alkaessa”, kertoo Göteborgin kaupunginvaltuuston projektivastaava Gustav Bäckman.

Västra Frölundassa sijaitseva Vättnedalin koulu on saanut uuden Parmaco-koulurakennuksen.

PARMACO-TILAT 15

VÄTTNEDALIN KOULU Vättnedalin peruskoulua käy esikoulusta 6. luokkaan saakka kolmisensataa oppilasta. Koulun oppilaiden kokonaismäärä vaihtelee jatkuvasti, sillä kouluun saapuu ja koulusta lähtee paljon oppilaita. Viime vuosien aikana oppilasmäärä on noussut joka vuosi, kun kuntaan muuttaa yhä useampia perheitä, joissa on esikouluikäisiä lapsia.

Vättnedalin koulusta puuttui kaksi luokkahuonetta. Tilapäisluokkina toimivat juhlasali ja kerhohuoneet. Lisäksi eri ikäryhmien luokkia oli yhdistelty siten, että kaksi luokkaa opiskeli samassa luokkahuoneessa. ”Tilanne oli lopulta kestämätön oppilaille. Meillä oli kaksi uutta, niin sanottua valmistavaa luokkaa maahanmuuttajille, muttei ainuttakaan luokkahuonetta opetusta varten. Meidän piti tehdä asialle nopeasti jotakin”, kertoo koulun rehtori Helena Kollberg.

Tarvekartoitus laadittiin syksyllä. Pian tämän jälkeen tuli päätös lainakoulun rakentamisesta, ja vuodenvaihteessa toimittajaksi valittiin Parmaco. Maanrakennustyöt alkoivat pian tämän jälkeen ja rakennus oli paikallaan kesäkuussa.

Sisustustöiden valmistumisen jälkeen koulu pääsi aloittamaan toimintansa hyvissä ajoin ennen koulujen alkamista elokuussa.

”Melu häiritsee täällä huomattavasti vähemmän kuin vanhan koulun tiloissa. Olemme huomanneet suuren eron akustiikassa ja ilmanvaihdossa. Niiden ansiosta meillä on erinomainen opiskeluympäristö”, kehuu Kollberg.

Myös tilojen koko ja muoto saatiin sovitettua olosuhteisiin. ”Olimme huolissamme siitä, että uusi koulu veisi liian paljon tilaa koulun pihan leikkialueesta. Mutta koska koulu on rakennettu L-kirjaimen muotoon, meille jäi enemmän tilaa kuin ajattelimme ja huoli osoittautui turhaksi. Koulun ympärillä oleva leikkialue saatiin koulun pienimpien lasten käyttöön”, Kollberg tähdentää.

HÄMMÄSTYTTÄVÄN HIENOA Uusi koulurakennus on ollut ahkerassa käytössä jo muutamia kuukausia. Rehtorin mukaan kaikki on sujunut erinomaisesti. ”Hämmästyimme kuinka hieno siitä tuli. Kaikki haluavat olla uudessa koulussa.

Ne jotka opiskelevat siellä, ovat todella tyytyväisiä. Lainarakennuksia kutsutaan helposti parakeiksi, mutta se ei pidä tässä tapauksessa ollenkaan paikkaansa. Tämä rakennus on oikea vankkarakenteinen talo, joka sulautuu hyvin ympäristöönsä.

Olisi tärkeää, että kaikilla olisi mahdollisuus hyväkuntoiseen ja puhtaaseen koulurakennukseen, Kollberg pohtii.

Uuteen koulurakennukseen tuli kolme luokkahuonetta, sali, työhuone sekä wcja vaatesäilytystilat käytävän varrelle.

Opettajat käyttävät omaa työhuonettaan myös neuvotteluhuoneena, koska hyvän äänieristyksen vuoksi ulkopuoliset äänet eivät häiritse keskusteluja.

16 PARMACO-TILAT

ÖNNEREDIN KOULU Önneredin kouluun kuuluvat luokka-asteet esikoulusta yhdeksänteen. Kyseessä on iso koulu, jossa on käsityö-, kotitalousja kuvaamataideluokka. Kaupunginosassa tarvittiin nopea ratkaisu oppilasmäärän kasvaessa, jotta kaikki ikäluokat saataisiin saman katon alle. Uudet tilat saatiin paikalleen hyvissä ajoin ennen syyslukukauden alkamista.

Nyt kun uusi koulurakennus on ollut runsaan kuukauden ajan paikoillaan, voivat sekä rehtori, opettajat että oppilaat todeta, että kaikki on sujunut hyvin ja että rakennus on hienompi kuin mitä odotettiin. ”Tilat ovat hienot ja toimivat. Aloitusvaiheessa meillä oli hieman ongelmia ilmanvaihdon kanssa, mutta nyt kaikki toimii niin kuin pitää”, kertoo koulun rehtorina toimiva Jessica Lind.

”Meillä on erinomainen opiskeluympäristö”, kehuu Kollgerg YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET TILAT HYVINVOINTIA AJATELLEN Koulurakennukset on suunniteltu ja rakennettu oppilaiden ja henkilökunnan viihtyvyyttä ajatellen. Tilat on sisustettu huolella, värivalinnat ovat eloisat ja harmoniset.

Rakennukset ovat myös energiatehokkaita. Rakennusten runko on puuta, joka on sekä turvallinen että hiilijalanjälkeä pienentävä materiaali. Katot on eristetty hyvin ja rakennuksissa käytetään vesikiertoista lattialämmitystä, mikä takaa rakennuksen optimaalisen lämmönjakautumisen. Hyvä energiatehokkuus on tärkeää, koska se säästää rahan lisäksi myös ympäristöä. ”Myös akustiikka- ja valoratkaisut toimivat erinomaisesti. Ne takaavat omalta osaltaan viihtyisän työympäristön”, Lind kertoo.

Lind sanoo arvostavansa sitä, että jokaisen luokkahuoneen vieressä sijaitsee erillinen ryhmätyöhuone. Tämän lisäksi hän pitää erittäin onnistuneena leveää käytävää, jonka ansiosta oppilailla on hyvin tilaa käydä omilla kaapeillaan.

ARKKITEHDIN SUUNNITTELEMAT RAKENNUKSET TÄYTTÄVÄT KAIKKI RAKENNUSVAATIMUKSET Rakennukset täyttävät kaikki samat eristystä, ilmanvaihtoa, lämmitystä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevat vaatimukset kuin tavanomaiset asuintalotkin. Myös arkkitehtuuri on tärkeä osa suunnittelua. Parmacolla on yhteistyökumppanina kansainvälinen tutkija- ja arkkitehtitiimi Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. ”Otamme koulurakennusten suunnitteluvaiheessa huomioon kaikki Ruotsin koulutustiloja ja rakennusmääräyksiä koskevat vaatimukset sekä saamamme erityistoiveet. Luomme näiden avulla paikallistarpeen ja asiakkaan vaatimusten mukaisen koulurakennuksen”, kertoo Parmacon Ruotsin toiminnasta vastaava maajohtaja Thomas Jansson.

Parmaco suunnittelee ja rakentaa kohteita panostamalla niiden käyttäjäystävällisyyteen. Rakennukset ja niiden sisätilat on suunniteltu valoisiksi ja äänieristetyiksi, jotta niissä on mukavaa työskennellä.

Parmaco käyttää rakennuksissaan niin kutsuttuja hiljaisia lattiapäällysteitä, ääniluokiteltuja ovia sekä tehokkaita ilmanvaihtojärjestelmiä, joiden ansiosta työympäristö on mahdollisimman viihtyisä niin oppilaille kuin opettajillekin.

PARMACO-TILAT 17

UUTISET LASKENTATYÖKALU RUOTSIIN

Rakennus on moderni ja tarkoitukseensa sopiva sekä oppimistilojen että ympäristön kannalta, kehuu Borgholman Åkerbyskolanin rehtori Jan-Erik Carlsson.

KOULUJA, PÄIVÄKOTEJA JA TOIMISTOTILOJA NOUSEE TASAISESTI LAHDEN MOLEMMIN PUOLIN Tässä lehdessä esiteltyjen kohteiden lisäksi olemme toimittaneet tai parhaillaan toimittamassa useita kohteita eri puolille Suomea ja Ruotsia. Sipooseen suunnittelimme ja toimitimme 390 neliötä käsittävän toimistorakennuksen kunnan virastokäyttöön. Vaasaan, Ylivieskaan ja Kuopion Nilsiään nousevat loppuvuoden aikana uudet päiväkodit ja Pöytyälle koulu. Oulussa toteutamme laajennuksen aiemmin toimittamaamme paloasemarakennukseen.

Ruotsissa Göteborgin kokonaisuuden lisäksi uusista tiloistamme ovat

18 PARMACO-TILAT

päässeet nauttimaan Åkerboskolanin koululaiset ja opettajat Öölannin saarella Borgholmissa. Lisäksi Knivstaan toimittamaamme Alsiken koulua on laajennettu. Koululle tuli neljä luokkatilaa kahteen kerrokseen aiemmin toimittamaamme rakennukseen liitettynä.

Ruotsin neliömäärät vastaavat tällä hetkellä kymmentä prosenttia kaikista toimittamistamme tiloista ja määrä on kasvussa. Yhteensä tilojamme on lainattuna tällä hetkellä 100 000 neliön edestä.

Parmacolle Ruotsissa laskentatyökalun kehittänyt professori Hans Lind kuvailee itseään ”tyypilliseksi insinööriksi”. ”Insinöörit haluavat parannella asioita. Itse mietin esimerkiksi usein sitä, miten asuntomarkkinat saisi toimimaan paremmin tai miten kunnissa ja maakunnissa voitaisiin tehdä järkevämpiä päätöksiä. Minulla on halu muuttaa asioita”. Siitä huolimatta, että Lind on eläkeläinen, hänellä on monta rautaa tulessa. Yhtenä tavoitteena on ollut kehittää Parmacolle laskuri, joka auttaa julkisen sektorin päättäjiä löytämään taloudellisesti kestäviä kiinteistövaihtoehtoja. ”Parmacon edustajat tulivat tapaamaan minua Kungliga Tekniska Högskolanilla (KTH) ja heidän konseptinsa vaikutti erittäin mielenkiintoiselta”.

Päätettiin, että Lind kehittäisi kollegoidensa Lena Borgin ja Anders Hellströmin kanssa laskurin, jonka avulla päättäjät voivat helpommin vertailla kiinteistöpäätösten perustana olevia tekijöitä. ”Yhteistyö Parmacon kanssa on ollut erittäin sujuvaa.” Lind on vuosien varrella käynyt monissa kunnissa, joissa kiinteistökustannusten laskelmat ovat menneet pieleen. ”Laskurimme auttaa jäsentämään tilannetta, saadaan kaikki kortit pöydälle”.

Lind lukee jatkuvasti, vähintään 300 sivua viikossa pysyäkseen ajan tasalla alansa kehityksestä. ”On järjenvastaista ajatella, että mikään kestäisi ikuisesti. Se, mikä joskus toimii ratkaisuna, voikin toisena ajankohtana aiheuttaa ongelmia. Nyt jos koskaan on tärkeää olla joustava”. Hän arvostaa myös Parmacon läpinäkyvyyttä. ”He sanovat selkeästi, jos vuokraaminen ei tietyssä

tilanteessa ole sopiva ratkaisu. Joillekin se kuitenkin on se paras vaihtoehto”.

Lind on juuri palannut seminaarista, joka kokosi yhteen kuntien ja maakuntien edustajia. Hänestä on mielenkiintoista keskustella kenttäväen kanssa.

Heiltä saa uusia näkökulmia. ”Hetkellisten käyttöhuippujen kohdalla ajatukset kääntyvät usein vuokravaihtoehtoihin.

Erään kunnan edustaja kertoi, että he luottavat pitkäjänteiseen kasvuun, ja

vaikka he rakentavatkin jonkin verran pysyvää kiinteistökantaa, joitain tiloja he mieluummin vuokraavat. Kasvuvaiheessakin omistamisen ja vuokraamisen yhdistäminen voi olla kannattavaa.

Useat kunnat ovat saaneet näpeilleen rakennusprojekteissa, joiden kustannukset ovat lähteneet käsistä. Silloin vuokraaminen tuntuu turvallisemmalta vaihtoehdolta”.

TYÖMAATILA BARITONIN KEHYSVERSTAANA Parmacon Master-työmaatila sai perinteisestä poikkeavan käyttötarkoituksen oopperalaulaja ja taiteilija Jorma Hynnisen puusepänverstaana. ”Tein pitkään tauluihini kehyksiä sekä pieniä puusepäntöitä keittiön lattialla. Vaimoni ei tästä oikein tykännyt, ja keksin ottaa yhteyttä Parmacoon.

Pian 3,3 x 7,2 metrin tyhjä työmaakoppi siirrettiin Leppävirran tehtaalta tontillemme”, Jorma Hynninen kertoo.

Tätä nykyä Hynnisellä on yhä enemmän aikaa kuvataiteelle, sillä oopperalaulaja lopetti menestyksekkään aktiiviuransa heinäkuussa. ”Minun piti ryhtyä taidemaalariksi jo nuorena, mutta ooppera ja laulaminen veivät mennessään”, Hynninen nauraa.

Jorma Hynnisen maalausten teemoina ovat luonto, ihmiset, musiikki ja ooppera. Hänen töitään on loppuvuonna taidenäyttelyissä mm. Raumalla ja Mäntässä.

LASKURI Laskurilla päättäjät voivat helpommin vertailla kiinteistöpäätösten perustana olevia tekijöitä ja ottaa niihin kantaa. ”Useat kunnat luulevat, että vuokraaminen on kallista. Haluamme antaa heille työkalun, jolla he voivat laatia kunnan tilanteeseen perustuvat laskelmat”, sanoo Thomas Jansson Parmacon Ruotsin maajohtaja.

Laskuriin syötettävät tiedot jaetaan kolmeen ryhmään: Yleistiedot. Kuinka pitkästä ajanjaksosta laskelmassa on kyse, inflaatio, laskentakorko, lämmityskustannukset ja tilojen käyttäjät.

Vuokratiedot. Vuokrakehitys, pinta-alamuutokset, kehitys- ja alasajokustannukset.

Omistustiedot. Jäännösarvo, rakennuskustannukset ja huolto.

Uusi kehysverstas sijoitettiin tontin reunalle rannan tuntumaan, nuoren koivikon viereen. Hynninen maalasi tilan ulkoseiniin koivumetsää. Kesäaikaan verstasta on vaikea erottaa muusta maisemasta.

PARMACO-TILAT 19

LAINAAMME OIKEITA RAKENNUKSIA.

Metsokankaan monitoimitalo, Oulu

Lainaamme laadukkaita ja muunneltavia rakennuksia, kuten päiväkoteja, kouluja, hoivakoteja ja toimistotiloja. Lainauskonseptimme ratkaisee tilatarpeenne nopeasti, kustannustehokkaasti ja riskittömästi.

parmaco.fi