PARMACO PARMACON SIDOSRYHMÄLEHTI 2•2013
TILAT
Vuokrauksen edut leasingvuokraukseen verrattuna takakansi, sivu 20
Rakennusten vuokraaminen monesti rakentamista edullisempaa sivu 4
Vuokrahankkeiden kilpailuttaminen vaatii osaamista sivu 10
henkilöuutisia UUSIIN TEHTÄVIIN
PARMACO TILAT JULKAISIJA Parmaco Oy PÄÄTOIMITTAJA Ossi Alastalo
Jyrki Pihlava
on nimitetty talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
Tero Vettenranta on nimitetty projektipäälliköksi.
Jarmo Vasankari
on nimitetty projektipäälliköksi.
sisältö 3 Vuokraaminen on riskitöntä, ennakoitavaa ja helppoa
4 Rakennusten vuokraaminen monesti rakentamista edullisempaa
6 Toiveet täyttävä koulurakennus 8 Aika jatkaa matkaa 9 Projektit hallintaan 10 Vuokrahankkeiden kilpailuttaminen vaatii osaamista
12 Linnunlahden päiväkoti uusissa tiloissa
TOIMITUS JA TAITTO Viestintätoimisto Elettaria elettaria@elettaria.fi KIRJAPAINO Kirjapaino Öhrling Oy PAINOSMÄÄRÄ 25 000 kpl OSOITTEENMUUTOKSET JA PALAUTE asiakaslehti@parmaco.fi Parmaco Oy TAMPERE PL 1 (Pyhäojankulma 3) 33701 Tampere puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016 Parmaco Production Oy PL 7 (Teollisuustie 13) 79101 LEPPÄVIRTA puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016 Parmaco Production Oy Annalantie 15-17 86100 Pyhäjoki puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0017
14 Parmacon Pyhäjoen tehtaassa valmistetaan nyt koulu- ja päiväkotirakennuksia
16 Siirtokelpoisuuden ansiosta
etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi
Parmacon tiloilla on pitkä elinkaari
17 Päivitettyä laatua 18 Skanska tilaa työmaatiloja
omaan käyttöön ja vuokrattavaksi
2 PARMACO-TILAT
Kannen kuva: Keravan Virrenkulman päiväkoti Kuva Martti Anttila
pääkirjoitus VUOKRAAMINEN ON RISKITÖNTÄ, ENNAKOITAVAA JA HELPPOA Kuntapäättäjän on tärkeää ymmärtää, että tilojen vuokraaminen ja omaksi hankkiminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Jos vuokraehtoihin sisältyy jonkin tyyppinen rahoitusjärjestely, optio tai rakennuksen lunastusvelvollisuus tietyn ajan jälkeen, kyseessä ei ole vuokraaminen, vaan tilojen omaksi hankkiminen. Vuokraamisen ja omaksi hankkimisen käsitteiden sisältö tulee ymmärtää, jotta väärinkäsityksiltä, valituksilta, hankkeen viivästymisiltä ja muilta ongelmilta vältytään. Tiedämme tapauksia, joissa kunnat ovat ottaneet tarpeettomia riskejä tilakysymyksiä ratkaistessaan. Näitä riskejä ei ole, kun kunta vuokraa tilat Parmacolta, koska tarjoamme puhtaan vuokraratkaisun. Yllätyksiä ei tule, sillä kannamme vuokraamiimme rakennuksiin liittyvät riskit koko vuokra-ajan, jonka päätyttyä siirrämme rakennuksen pois. Selkeää, ennakoitavaa ja helppoa. Jotta asia olisi helppo hahmottaa, on tämän lehden takakannessa Parmaco-konseptin mukaisen vuokraratkaisun vertailu ehdollistaviin vuokraratkaisuihin. Se kannattaa lukea ajatuksella. Tulemme myös käsittelemään aihetta lähemmin seuraavassa Parmaco-Tilat-lehdessä ja vastaamme tietysti mielellämme jo vaikka tänään asiaa koskeviin tiedusteluihinne. Toisaalla tässä lehdessä artikkelissa Rakennusten vuokraaminen monesti rakentamista edullisempaa sivulla 4 käsitellään vuokraamisen etuja. Artikkelissa Vuokrahankkeiden kilpailuttaminen vaatii osaamista pohditaan, mitä kaikkea kilpailuttamistilanteessa tulee ottaa huomioon. Käsittelemme myös muissa artikkeleissa tilojen vuokraamiseen ja siirtokelpoisten tilojen laatuun liittyviä kysymyksiä sekä annamme vuokraamiemme tilojen käyttäjien kertoa omista kokemuksistaan. Ossi Alastalo toimitusjohtaja
PARMACO-TILAT
3
Parmacon talousjohtaja Jyrki Pihlava. Taustalla Lempäälän kunnan Parmacolta vuokraama Piiponpellon päiväkoti.
Rakennusten vuokraaminen rakentamista edullisempaa Kun kuntaan tarvitaan uusi päiväkoti tai lisää opetustilaa, päättäjät joutuvat puntaroimaan, miten tilaongelma ratkaistaan. Taloudellisesti haastavana aikana yhä useampi kunta päätyy vuokraamaan tarvitsemansa tilat. Taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta päätös on helppo perustella kuntalaisille. 4 PARMACO-TILAT
J
ulkisen talouden rahoitus on yhä tiukemmalla, eikä tilanteeseen lähiaikoina ole nähtävissä helpotusta. Kuntalaiset kuitenkin odottavat saavansa laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja palveluja. Palvelujen kirjo on laaja, mutta etenkin uusilla asuinalueilla ja alueilla, joille muuttaa paljon lapsiperheitä, yksi oikeutetusti vaadittu palvelu on kodin läheisyydessä toimiva päiväkoti ja koulu. Vanhemmilla asuinalueilla uusien tilojen tarve
”Vuokraaminen ei lisää kunnan velkataakkaa, eikä näy taseessa.”
Jyrki Pihlava
kasvatukselle ja oppimisympäristölle asetettuja vaatimuksia. Realistisia vaihtoehtoja ovat siis vuokraus tai omaksi hankkiminen.
Tärkeät taloudelliset seikat
monesti saattaa syntyä vaikkapa jo olemassa olevien päiväkoti- ja koulutilojen sisäilmaongelmista. Syntyipä tilan tarve mistä syystä hyvänsä, se on ratkaistava. Kunta voi joko vuokrata tai hankkia tilat omaksi. Joissakin tapauksissa kunnalla saattaa myös olla omia, vapaita tiloja. Tällaiset vapaat kiinteistöt ovat usein kuitenkin varsin huonokuntoisia ja täysin väärässä paikassa, eivätkä ne remontoituinakaan vastaa nykyaikaisia varhais-
”Taloudelliset seikat ovat vain yksi, joskin näinä aikoina erittäin merkittävä asia, joka puoltaa päiväkoti- tai koulurakennuksen vuokraamista”, sanoo Parmacon talousjohtaja Jyrki Pihlava. ”Vuokraaminen ei lisää kunnan velkataakkaa, eikä näy taseessa. Tämä on iso asia, vaikka kunta ei entuudestaan kovin velkaantunut olisikaan. Vuokraratkaisu ei myöskään edellytä suuria investointeja. Päätöksentekoprosessina kuntahallinnossa se on osto- tai rakentamispäätöstä kevyempi ja päätös voidaan tehdä nopeasti. Rakennustekninen vastuu ja kiinteistöön liittyvät riskit ovat Parmacolta vuokrattaessa vuokranantajalla, joten kunta vuokralaisena on näistä velvoitteista vapaa.” Vuokraamiseen liittyy määräaikaisuus, mikä tarkoittaa, että vuokrakustannus on kunnan tiedossa koko vuokra-ajalle. Monilla kunnilla on ongelma tyhjiksi jääneistä kiinteistöistään. Vuokraratkaisussa tämä ongelma ei tule eteen. ”Tilat eivät jää kunnan vastuulle vuokra-ajan jälkeen. Vuokra-ajan päätyttyä ne siirretään vuokranantajan toimesta pois”, Pihlava sanoo. Toisaalta, jos tilan tarve vuokra-aikana kasvaa, lisätilojen vuokraaminen ja liittäminen osaksi jo olemassa olevaa rakennusta käy helposti. ”Parmacon tilat ovat laajennettavissa. Tämä antaa joustoa vuokraratkaisulle. Kunnalla on juuri sen verran neliöitä käytössään kuin se tarvitsee. Tämä on kustannustehokasta.”
Käyttäjälleen suunniteltu toimii
Taloudellisten seikkojen ohella tilakysymyksiä ratkaistaessa esiin nousevat myös käytännön tekijät. Kun vuokra-
tilat on alun perin suunniteltu siihen käyttöön, johon ne tulevat, tilojen toiminnallisuus on taattu. ”Erikoisesti tämä korostuu päiväkodeissa, joiden suunnittelussa Parmaco on monin tavoin ottanut huomioon niin lasten kuin henkilökunnankin viihtymisen. Toiminnallisuus koostuu lukemattomista yksityiskohdista aina lasten saniteettitilojen mitoituksesta hyvään äänen ja lämmön eristykseen”, Jyrki Pihlava sanoo. ”Mutta ei kouluikäistenkään oppimisympäristöksi enää nykyään tulisi voida osoittaa mitä tahansa koppia, jossa on pulpetteja, vaikka tilan tarve olisikin vain väliaikainen. Väliaikaisuus tahtoo usein venyä vuosiksi. Päättäjien on hyvä miettiä, millaisissa tiloissa itse tai omien lastensa haluaisi päivänsä viettävän. Eiköhän jokainen toivo kaikin puolin parasta mahdollista työskentelyympäristöä” sanoo Pihlava, itsekin kolmen koululaisen isä.
Tärkeät ekologiset arvot
Erityisesti lapsiperheet arvostavat nykyään ekologista ajattelua, vaikka se monta kertaa tarkoittaakin kalliimpia valintoja omassa taloudessa. Tilakysymyksiä ratkottaessa vuokraaminen ei ekologisuudestaan huolimatta tule kunnalle kalliiksi. ”Tästäkin näkökulmasta tarkasteltuna Parmacon vuokratilat ovat kestävän kehityksen mukainen ratkaisu. Siirrettävyytensä ansiosta rakennuksilla on pitkä elinkaari. Nykyisillä teknisillä ratkaisuilla varustettuina ne ovat myös energiatehokkaita ja niiden hiilijalanjälki on pieni”, Jyrki Pihlava sanoo. ”On varmasti kuntalaisia, joille nämä muutkin kuin suoranaisesti omaan talouteen heijastuvat seikat ovat tärkeitä. Kunta voi vuokraratkaisulla osoittaa haluavansa ottaa päätöksenteossa huomioon myös kestävän kehityksen näkökulman.” PARMACO-TILAT
5
Toiveet täyttävä koulur Tilan puutteen seurauksena osa Turun C.O. Malmin koulun oppilaista siirrettiin vuonna 2006 opiskelemaan väliaikaisiin, koulun pihalle pystytettyihin väistötiloihin. Odotettua pitemmäksi venynyt evakko päättyi tämän vuoden tammikuussa, kun Parmacolta vuokrattu uusi, ajanmukainen koulurakennus otettiin käyttöön.
C
.O. Malmin koulu on keskitetyn palvelun koulu, joka antaa esi- ja perusopetusta kuuroille ja huonokuuloisille lapsille sekä lapsille, joilla on jokin kielellinen erityisvaikeus. Syyslukukauden 2013 alkaessa koulussa oli 140 oppilasta. Koulun esi- ja
alkuopetus on keskitetty tammikuussa käyttöön otettuun uuteen koulurakennukseen. Niin koulun henkilökunta kuin lapsetkin ovat riemuissaan uudesta koulustaan. Opetustilat on mitoitettu koulun erityistarpeet huomioon ottaen,
isot ikkunat antavat sisätiloihin paljon luonnonvaloa, eikä äänieristyksessäkään ole moitteen sijaa. ”Oppilaillemme on tärkeää, että opetustiloissa on hyvät kuuntelu- ja puheolosuhteet. Uuden koulurakennuksen luokissa on hyvän äänieristyksen ansiosta työrauha”, sanoo erityisopettaja Helena Jalonen.
Rakennus on käyttäjiensä tarpeiden mukainen
C.O. Malmin koulun rehtori Anneli Suomi (vas.), erityisopettaja Helena Jalonen ja koulunkäyntiavustaja Päivi Suominen ovat yksimielisen tyytyväisiä kaupungin Parmacolta vuokraamaan uuteen koulurakennukseen. 6 PARMACO-TILAT
Koulun henkilökunta on tullut kuulluksi tilojen suunnitteluvaiheessa. Näin on varmistettu, että rakennus todella vastaa käyttäjiensä tarpeita. Opetustiloja löytyykin niin pienille kuin suuremmillekin ryhmille. Myös sisustuksen suunnitteluun koulun henkilökunnalla on ollut sanansa sanottavana. Koulunkäyntiavustaja Päivi Suominen, jolla on sisustusartenomin koulutus, oli mukana sisustuksen suunnittelutyöryhmässä. ”Koska tämä on pienten lasten koulu, sisävärimaailman suunnittelun tavoitteena oli värikäs, mutta samalla rauhallinen oppimisympäristö. Käsittääkseni olemme
”Luokissa on hyvän äänieristyksen ansiosta työrauha.” Helena Jalonen
akennus
Sisätiloihin tulvii luonnonvaloa isoista ikkunoista.
onnistuneet siinä hyvin. Kalustukseen käytimme osin vanhoja kalusteita, osin uusia Iskun oppimisympäristöön suunniteltuja kalusteita”, Päivi Suominen kertoo. Olematta asiantuntija värien vaikutuksesta ihmismieleen, voi hyvin uskoa, että C.O. Malmin uuden koulurakennuksen sisustusvärit toimivat juuri siten kuin on suunniteltu. Lapset pitävät iloisista, kirkkaista väreistä. Toisaalta vihreän, sinisen ja harmaan sävyt luovat rauhoittavan tunnelman, jonka koulun henkilökunta sanoo näkyvän lasten käytöksessä. ”Limen vihreä, jota on myös rakennuksen ulkoseinissä, sopii hyvin pienten lasten kouluun”, arvioi koulu rehtori Anneli Suomi.
Rakennettu viimeisten määräysten mukaisesti
Reilun tuhannen neliön koulurakennuksessa on 14 luokkahuonetta, kaksi pienryhmätilaa, opettajanhuone, kuraattorin, puheterapeutin, psykologin, puheterapeutin ja terveydenhoitajan vastaanottotilat sekä tarvittavat siivous-, varasto-, saniteetti- ja tekniset tilat. LVIS-suunnittelun osalta rakennus vastaa viimeisimpiä määräyksiä. Valaistus on toteutettu energiaystävällisesti ja tekninen toteutus käsittää muun muassa tietojärjestelmäverkot sekä turvajärjestelmät kuten palovaroitinjärjestelmän. Rakennus on L-kirjaimen muotoinen, mikä Anneli Suomen mukaan sopii hy-
vin tyyliin ja on toimiva ratkaisu. Kaksi sisäänkäyntiä ja isot tuulikaapit takaavat, että oppilaiden liikkuminen ulos ja sisään sujuu. ”Kotiuduimme uuteen koulurakennukseen heti. Tämä on kaikin tavoin toimiva. Rakennus on myös valmistettu huolella. Työ on siistiä. Sen ovat todenneet myös meillä vierailleet rakennusalan ammattilaiset”, Anneli Suomi toteaa.
Vuokraratkaisu joustaa tilatarpeen mukaan
määrä. Kun tilantarve muuttuu, tiloista joko luovutaan tai niitä vuokrataan lisää. Parmaco toimittaa vuokraamansa rakennukset vuokraajalle ennalta sovitussa toimituslaajuudessa. C.O. Malmin koulun uusi koulurakennus toimitettiin siten, että Turun kaupunki vastasi maanrakennus- ja perustustöistä ja hankki kouluun kalusteet ja muun irtaimen. Parmaco toimitti rakennuksen teknisine järjestelmineen ja kiintokalusteineen.
C.O. Malmin uusi koulurakennus edustaa nykyaikaista ajattelua, jonka mukaan kaupungit ja kunnat vuokraavat tarvitsemiaan koulu- ja päiväkotitiloja määräajaksi. Järjestelmä on vuokraajalle edullinen, sillä tarkoituksenmukaista tilaa on aina optimaalinen PARMACO-TILAT
7
Aika jatkaa matkaa
K HUSin kiinteistöpäällikkö Timo Peltoniemi on ollut tyytyväinen vuokraamaansa toimistorakennukseen.
Parmacon 530 neliön toimistorakennus asennettiin Peijaksen sairaalan tontille 12 vuotta sitten. Alun perin tilat vuokrattiin viideksi vuodeksi, mutta kuten
un Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kiinteistöpäällikkö Timo Peltoniemi vuosituhannen alussa etsi sopivaa ratkaisua, jolla toimisto- ja asiakaspalvelutilojen tarpeeseen voitaisiin vastata, ratkaisu löytyi Parmacon tarjonnasta. ”Kartoitin vuokratilojen tarjontaa. Valintakriteerinä oli tuolloin rakennuksen mahdollisimman hyvä laatu”, Peltoniemi kertoo. Valintaansa hän sanoo sittemmin olleen tyytyväinen. ”Talo on toiminut kuten on pitänytkin. Toki tiesimme jo tarjousvaiheessa, että varustelu ei ilmanvaihdon osalta ollut niin hyvä kuin olisi voinut olla, koska emme tilanneet jäädytysjärjestelmää. Siksi rakennuksessa on kesällä ollut kuuma ja ikkunoita on jouduttu pitämään auki. Tämä on jälkiviisautta, mutta jos nyt olisin vuokraamassa rakennusta, tilaisin sen varustettuna jäähdytysjärjestelmällä. Muilta osin rakennus on aivan ajanmukainen.” Peltoniemi sanoo rakennuksen palvelleen hyvin tarkoitustaan. Tilat ovat toimineet vuosien varrella muun muassa psykiatrian poliklinikan asiakas-
palvelutiloina, ylihoitajien tiloina, taloushallinnon toimistona ja viimeksi tekstinkäsittelijöiden työtiloina. Kun sairaanhoitopiirin kaikki tekstinkäsittely keskitettiin viime syksynä Pitäjänmäelle, vuokrarakennus jäi tyhjäksi. ”Peijaksen sairaalan päärakennukseen valmistui lisäosa vuonna 2007, joten meillä ei enää ole toimistorakennukselle käyttöä. Kun Parmaco siirtää sen pois, tontti muutetaan pysäköintitilaksi”, Timo Peltoniemi kertoo.
Matka jatkuu
Tulevaisuudessa Parmaco siirtää rakennuksen pois HUSin tontilta. Minne 530 neliötä matkaavat, on vielä tämän lehden ilmestyessä avoinna. ”Nyt tarjolla on valmis rakennus, jonka voimme siirtää uuden vuokralaisen osoittamaan paikkaan vaikka heti. Jos vuokralaista ei heti löydy, siirrämme rakennuksen varastoomme odottamaan uutta sijoituskohdetta. Tämän ikäinen rakennus on kunnostustöiden jälkeen uutta vastaava, joten se jatkaa matkaa uusiin tehtäviin”, toteaa Parmacon tilajohtaja Mikko Nieminen.
usein käy, tiloille oli kysyntää ja vuokra-aikaa jatkettiin. Nyt tiloja ei enää tarvita, joten rakennuksen on aika jatkaa matkaa. Tarjolla vapaata toimistotilaa paikalle toimitettuna. 8 PARMACO-TILAT
Projektit hallintaan Parmaco on viimeisen vuoden aikana käynyt läpi laajan toimintansa kehittämishankkeen, jonka tuloksena on syntynyt uusi asiakasprojektien hallintamalli. Asiakkaille mallin käyttöönotto merkitsee entisestään parantunutta palvelua.
P
armacon asiakasprojektien hallintamalli on kehitetty yhteistyössä Business Performance Finland Oy:n kanssa. Konsulttiyritys tarjosi Parmacolle konseptia, jossa organisaatio itse kehittää ensin prosessit ja toimintamallit liiketoimintatavoitteitaan vastaaviksi ja vasta sen jälkeen organisoituu toimintamallin vaatimalla tavalla. ”Käytännössä tämä tarkoittaa, että kehittämistyössä ovat olleet mukana kaikki Parmacon toimihenkilöt. Vasta kun työ saatiin valmiiksi, järjestäydyttiin uudelleen ja rakennettiin uusi organisaatio”, kertoo hankkeen vetäjänä Parmacossa toiminut tilajohtaja Mikko Nieminen. Perimmäisiä syitä mittavan kehityshankkeen käynnistämiselle olivat ennen muuta esille tulleet puutteet asiakastiedottamisessa ja epäselvyydet yhteyshenkilöistä ja vastuista. ”Kysyimme myös asiakkailtamme mallia kehittäessämme, missä meillä on parantamisen varaa ja mitkä ovat niitä kriittisiä asioita, joihin meidän erityisesti pitää kiinnittää huomiota. Saimme paljon arvokkaita vinkkejä toimintamme kehittämiseen. Uusi asiakasprojektien hallintamalli, jonka mukaisesti nyt toimimme, takaa, että yhteydenpito ja sen myötä tiedon kulku toimivat”, Nieminen lupaa. Parmacolla on nyt käytäntö, jonka mukaan se kokoaa asiakaskohtaisen
projektiryhmän jo tarjouspyyntövaiheessa. Kun sopimuspaperit on allekirjoitettu, projekti käynnistyy heti. ”Kerromme asiakkaallemme jo sopimuksen allekirjoitusvaiheessa, kuka meillä on nimetty hankkeen projektipäälliköksi, joka kantaa vastuu projektin kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja johtamisesta. Näin asiakas tietää, kenen puoleen kääntyä, koskipa asia mitä hyvänsä projektin yksityiskohtaa”, Nieminen kertoo. ”Projektipäällikkö on aktiivisesti yhteydessä asiakkaaseen ja informoi hankkeen etenemisestä. Jos asiakkaallamme on esimerkiksi jokin muutosehdotus tai toive vuokraamiensa tilojen suhteen, hänen on tiedettävä, milloin näitä toiveita kannattaa esittää. Toteuttamiskelpoisetkin muutosehdotukset saattavat jäädä toteutumatta, jos ne otetaan esille liian myöhäisessä vaiheessa. Tämä voidaan välttää oikeaaikaisella tiedottamisella.” Asiakasprojektien hallintamallia kehittäessään Parmaco on tullut panneeksi kuntoon myös yrityksen kasvutavoitteita tukevan myyntistrategiansa ja johtamismallinsa. ”Olemme todella tehneet töitä ja käyttäneet resursseja toimintamme kaikinpuoliseen kehittämiseen ja siihen, että kykenemme olemaan asiakkaillemme kumppani, jonka kanssa yhteistyö sujuu projektista toiseen. Uskon, että tämä näkyy parantuneena asiakastyytyväisyytenä”, Mikko Nieminen sanoo.
PARMACO-TILAT
9
Vuokrahankkeiden kilpailuttaminen
VAATII OSAAMISTA Vuokrahankkeiden kilpailuttaminen on työlästä ja vaatii ammattitaitoa. Työ kannattaa kuitenkin tehdä huolella, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään. Esimerkiksi rahoituskuviot ja tilojen toimittajan osaaminen ja resurssit tulisi selvittää jo tarjouspyyntövaiheessa.
H
Helsingin kaupungilla on paljon sekä omassa omistuksessa olevaa että vuokrattua siirtokelpoista tilaa. Siirtokelpoiset tilat ovat osoittautuneet käytännössä niin toimiviksi ratkaisuiksi monen tyyppiseen tilatarpeeseen, että Tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltusen mukaan niiden käyttö tulee jatkumaan varmasti tulevaisuudessakin. ”Tarvitsemme vuokratiloja sekä väistötiloiksi lyhytaikaiseen käyttöön että pitempiaikaiseen käyttöön kouluiksi ja päiväkodeiksi”, Hiltunen sanoo.
Puitesopimus helpottaa kilpailuttamista
Huolellisesti tehty tilojen vuokraukseen liittyvä tarjouspyyntökierros valmisteluvaiheineen on Arto Hiltusen mukaan aina suuri työ. Helpottaakseen tilannetta Helsingin kaupungin Tilakeskus toteuttaa kevään 2013 aikana puitesopimuskilpailun, jonka avulla se pyrkii löytämään ne tilojen vuokraajat, jotka jatkossa ovat mukana varsinaisissa tarjouskilpailuissa. ”Haemme luotettavia ja teknisesti osaavia toimijoita, joilla 10 PARMACO-TILAT
on riittävä kapasiteetti toimittaa meille tarvitsemiamme tiloja. Kapasiteetilla varmistamme toimitusnopeutta ja -varmuutta. Ja tietysti myös kustannukset ovat jatkossakin kilpailutuksen osatekijä”, Hiltunen toteaa. Hiltusen mukaan tilojen vuokraajan tulee kyetä osoittamaan käytännössä kaikin puolinen luotettavuutensa. ”Tarkastelemme toimittajien teknistä osaamista ja luotettavuutta. Tietyt asettamamme reunaehdot pitää täyttää. Tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa toimitusvarmuus, ylläpito ja vuosikorjaukset. Erityisen tärkeää vuokrakohteiden kohdalla on, että vuokraajan taloudelliset edellytykset ovat kunnossa. Se on yksi tae sille, että kohde valmistuu ja luovutetaan sovitun aikataulun mukaisesti ja että vuokraajan toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla ja voidaan olettaa jatkuvan koko vuokraajan. Tarkastelemme näitä asioita saamiemme kokemusten ja saatavissa olevien dokumenttien valossa.”
Rahoituskuviot selviksi
Asia, joka vuokraajan myös kannattaa selvittää jo kilpailuttamisvaiheessa, on vuokraukseen liittyvät rahoituskuviot. Tieto siitä, miten vuokraaja aikoo vuokrakohteen toteuttamisen rahoittaa, on keskeinen jo kilpailuttamisvaiheessa. Jotkut kunnat ovatkin ottaneet tavakseen pyytää tarjouspyyntövaiheessa erillistä selvitystä rahoituksesta. Tällä varmistetaan, että hanke ei missään vuokrauksen vaiheessa kaadu kunnan rahoitettavaksi.
Kilpailutuksessa viisi kriittistä kohtaa
Rakennusalan kilpailuttamisessa on monta kriittistä kohtaa. Julkisuudessa esille tulleet pahimmat sudenkuopat on tiivistetty viiteen yleisimpään virheeseen, jotka koskevat laatua, aikatauluja, vaatimustasoa, ylimalkaisuutta ja lisätöitä. Jos kilpailutuksesta tulee liian tiukka, laatu voi kärsiä hinnasta tinkimisen takia. Oleellista onkin arvioida projektin keskeiset osaajat ja selvittää, mikä aiempien tilaajien kokemus on tehdystä työstä. Hankintalaki ei edellytä halvimman, vaan suhteessa laatuun parhaan tarjouksen hyväksymistä. Toinen kriittinen asia on liian tiukka aikataulu. Väistötiloja vuokrattaessa tilantarve saattaa tulla odottamatta esimerkiksi vesivahingon, tulipalon tai sisäilmaongelmien vuoksi. Muissa tapauksissa tietty ennakointi on ainakin jossakin määrin mahdollista. Tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää, jotta aikatauluvaatimukset eivät muodostu kohtuuttomiksi. Myös hankkeen vaatimustasossa saattaa olla epätäsmällisyyttä. Jos tilojen vuokraaja ei osaa tarjousvaiheessa täsmentää, mitä kaikkea haluaa, on syytä tutustua jo olemassa oleviin vastaaviin kohteisiin tai pyytää apua kokeneelta tilojen vuokraajalta. Näin vältytään myös epäselvyyksiltä, joita saattaa syntyä, jos sopimusvaiheessa vuokranantajalla ei ole esittää aikataulutettua prosessin kuvausta ja toisaalta lisätöiltä, joita voi syntyä alihinnoittelun seurauksena.
Helsingin Tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen.
”Kilpailuttamisen työläys on yksi syy siihen, miksi päädyimme puitesopimuskilpailuun. Kun löydämme parhaat tilojen vuokraajat, voimme kilpailuttaa näitä yrityksiä siten, että väärinkäsityksiä tai epäselviä tilanteita ei synny ja tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia”, Arto Hiltunen toteaa.
Artikkelin taustamateriaalina on käytetty Helsingin Sanomien ”Näin kunnat voivat töpeksiä kilpailutuksessa” -artikkelisarjan yhteenvetoa 21.1.2013.
PARMACO-TILAT 11
Linnunlahden päiväkoti uusissa tiloissa Kertaalleen toimintansa lopettanut Joensuun Mehtimäen päiväkoti avattiin uudelleen kymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 2008. Vuoden vaihteessa päiväkoti muutti uusiin, Parmacolta vuokrattuihin tiloihin ja aloitti toimintansa Linnunlahden päiväkotina. 12 PARMACO-TILAT
L
innunlahden päiväkoti sijaitsee unelmapaikalla metsän reunassa lähellä järveä. Jos kotoinen mäntymetsä alkaa joskus lapsista tuntua liian tavanomaiselta, tarjoaa lähistöllä oleva kasvitieteellinen puutarha oivan retkikohteen eksoottisine perhospuutarhoineen ja papukaijoineen. 1 550 neliön päiväkotirakennus on sen verran isolla tontilla, että omaa leikkipihaakin on riittämiin, eikä pysäköintikään ole ongelma. Seitsemän ryhmän päiväkotiin mahtuu kaikkiaan 147 lasta. Vuoden alkaessa lapsia oli 130 ja henkilökuntaa 27. ”Meillä henkilökunnan lukumäärää kymmenellä henkilöllä kasvattavat opiskelijat ja harjoittelijat”, sanoo päiväkodin johtaja Tiina Tiilikainen. Jokaisella päiväkotiryhmällä on oma sisäänkäynti kuraeteisineen, leikki- ja lepohuone sekä pienryhmätila. Lisäksi
päiväkodissa on askartelu- ja verstastilat, jakelukeittiö, liikuntasali omalla sisäänkäynnillä, toimistohuoneita sekä isohko neuvotteluhuone, joka on paljeovella jaettavissa kahdeksi erilliseksi huoneeksi. ”Jokaisella ryhmällä on oma, tilava kuraeteinen, mikä on toimiva ratkaisu. Kuraeteiseen jätetään ulkovaatteet ja -jalkineet. Meillä on myös hirmuhyvät käytävätilat, jotka ovat samanarvoista toimintatilaa kuin muutkin tilat”, Tiina Tiilikainen toteaa. Kiitosta hän antaa myös rakennuksen katetuille terasseille, joille sadesäällä varmasti löytyy käyttöä. Päiväkodin henkilökunta on päässyt vaikuttamaan sisätilojen värimaailmaan. ”Joidenkin mielestä värimaailmamme on ehkä vähän pliisu”, sanoo Tiina Tiilikainen esitellessään leikkihuonetta, jonka päävärejä ovat vaalea vihreä, beige, ruskea ja vaalea puu. Nä-
”Meillä on myös hirmuhyvät käytävätilat, jotka ovat samanarvoista toimintatilaa kuin muutkin tilat” Tiina Tiilikainen
kemys, jonka mukaan lapsille tarkoitetun ympäristön tulisi olla päällekäyvän värikäs, on täällä unohdettu. Tunnelma on rauhallinen. Lapset värikkäine vaatteineen, piirrokset ja leikkivälineet tuovat sisätiloihin väriä. Lisäväriä saadaan taideteoksista, jotka on lainattu Joensuun kaupungin taidemuseolta ja laitettu esille päiväkodissa.
Energiatehokas rakennus
Kun talossa on toistasataa leikkivää lasta, metakan kuvittelisi välillä olevan korvia huumaavaa. Linnunlahden päiväkodissa on hiljaista. Tämä johtuu osastot toisistaan erottavista käytävän ovista ja rakennuksen hyvästä äänieristyksestä. Miellyttävän lämmintäkin talossa on. Sen huomaa erityisesti kulkiessaan sukkasillaan. Vesikiertoinen lattialämmitys sopii erinomaisesti tiloihin, jossa leikitään lattialla. Linnunlahden päiväkotirakennus on myös energiatehokas. Rakennuksen laskennallinen energiatehokkuus on luokkaa A. Energiatehokkaaksi rakennuksen tekevät muun muassa liiketunnistimilla ohjautuva valaistus ja markkinoiden energiatehokkain lämmön talteenottojärjestelmä. Kosketusvapaat hanat puolestaan säästävät vettä ja parantavat samalla omalta osaltaan päiväkodin hygieniatasoa.
Pienet lapset ovat sopeutuvia, eivätkä välttämättä osaa arvioida ympäristöään, joten talon viihtyisyyden arviointi jää aikuisten asiaksi. Tiina Tiilikaisen mukaan henkilökunta on ollut uuteen päiväkotirakennukseen tyytyväinen. ”Täällä viihdytään ja täällä on hyvä olla. Monissa päiväkodeissa on sisäilmaongelmia, joten meille on tulijoita, jos rekrytoimme uutta väkeä”, Tiina Tiilikainen arvelee. Samaa mieltä ovat myös Linnunlahden päiväkodissa työskentelevät lastentarhanopettaja Ulla-Mari Laapas, päivähoitaja Merja Mölsä ja lastentarhanopettaja Mika Karjalainen. Heidän mielestään Linnunlahden päiväkotirakennus on toimiva ja viihtyisä.
Päiväkodit täyttyvät
Joensuussa on monien muiden kaupunkien tapaan huutava pula päivähoitopaikoista. Yksi syy päivähoitopaikkojen kysynnän kasvulle on perhehoitopaikkojen määrän väheneminen. Meneillään on sukupolven vaihdos. Vanhat, kokeneet perhepäivähoitajat luopuvat
työstään joko muuttuneen elämäntilanteen tai eläköitymisen myötä, eikä uusia perhepäivähoitajia tule alalle. Yksityiset perhepäivähoitajat ovat lisäksi yrittäjiä, joiden tulee itse huolehtia veroistaan, sosiaalikulustaan ja eläkevakuutuksistaan, mikä ei ole omiaan houkuttelemaan nuoria kotona tapahtuvaan lastenhoitotyöhön. Linnunlahden päiväkotirakennuksen kaltainen vuokraratkaisu on kunnalle joustava ja taloudellinen, kun päiväkotipaikkojen alueellinen kysyntä on nyt suuri, mutta arvioidaan tulevaisuudessa vähentyvän. Kunnan ei kannata rakentaa tai ostaa omaksi kiinteistöä, jonka myöhemmin tiedetään jäävän vajaakäytölle. Joustoa vuokraratkaisuun tuo myös se, että Parmacon vuokraamat tilat voidaan tarpeen niin vaatiessa siirtää toiseen paikkaan. Esimerkiksi Espoon kaupunki on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta. Aiheesta lisää tämän lehden sivulla 16.
Lastentarhanopettaja Ulla-Mari Laapas, päivähoitaja Merja Mölsä ja lastentarhanopettaja Mika Karjalainen ovat tyytyväisiä uuteen työympäristöönsä. PARMACO-TILAT 13
Parmacon Pyhäjoen tehtaassa valmistetaan nyt koulu- ja päiväkotirakennuksia
Parmaco myi lokakuussa 2012 halliliiketoimintansa. Strategiansa mukaisesti Parmaco keskittyy nyt Pyhäjoen tehtaassaan päiväkotien, koulujen ja muiden vuokrattavien rakennusten suunnitteluun ja valmistukseen.
Parmacon Pyhäjoen tehtaan tuotantopäällikkö Juha Hourula esittelee osaa valmisteilla olevasta päiväkotirakennuksesta. Osa kuuluu Rovaniemen Sahanperän vuokrapäiväkotiin, joka valmistui ja otettiin käyttöön keväällä 2013. 14 PARMACO-TILAT
Kotimaista osaamista. Parmacon on Pyhäjoen kunnan suurin yksityinen työnantaja.
T
uotantopäällikkö Juha Hourula on työskennellyt Parmacon Pyhäjoen tuotantolaitoksessa vuodesta 1999. Tänä aikana yrityksen omistajat ovat vaihtuneet useampaan kertaan. Viimeisin omistajanvaihdos tapahtui vuoden 2012 huhtikuussa, kun siirtokelpoisten tilojen valmistusliiketoiminta siirtyi Parmacolle. Uusi omistaja ei ole aikaillut kehityshankkeiden käynnistämisessä. Halliliiketoiminta myytiin FM-Haus Oy:lle. Kaupalla turvattiin maineikkaiden Parmaco-hallien valmistuksen ja tuotekehityksen jatkuminen sellaisen omistajan käsissä, jonka strategiaan hallien valmistaminen ja myyminen sopii. ”Parmaco keskittyy nyt Pyhäjoen tehtaassaan suunnittelemaan ja valmistamaan asiakkaan tarpeiden mukaisia vuokratiloja kuten kouluja, päiväkoteja, toimistoja ja hoivatiloja”, sanoo Juha Hourula. Uuden omistajan myötä kaikkien yrityksen strategiaan sopimattomien rönsyjen karsiminen ja keskittyminen pääliiketoiminta-alueeseen on selkeyttänyt tilannetta. ”Parmacon aito halu kehittyä omalla toimialallaan näkyy yrityksen sisällä, mutta sen vaikutukset heijastuvat myös asiakkuuksiin. Meillä on nyt pantu tuulemaan. Tuotantoon ja henkilöstön osaamiseen on panostettu ja asioita on alettu panna aivan uudella tavalla kuntoon osin omin voimin, osin konsulttien avulla. Käytännössä tämä on tarkoittanut muun muassa uuden asiakasprojektien hallintamallin kehittämistä ja käyttöönottoa. Lisäksi myyntiin ja asiakasprojek-
tien hallintaan on rekrytoitu lisävoimia ja myös yrityksen johto on saanut vahvistusta”, Juha Hourula kertoo. ”Kaikki tämä on tehty tuotteiden ja toiminnan laadun parantamiseksi ja ensisijaisesti siitä hyötyvät asiakkaamme.”
tään huomiota kaikissa suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen vaiheissa Siitä ei tingitä. Asiakkaille tämä tietää entistä energiatehokkaampia ja kaikin puolin parempia rakennuksia”, Hourula sanoo.
Asiakkaat tervetulleita tehtaalle
Osaamista ja ammattitaitoa
Juha Hourulan mukaan asiakkaat eli rakennuksia vuokraavan julkisen ja yksityisen sektorin edustajat käyvät usein työmailla katsomassa, miten tehdasvalmisteisen rakennuksen asennustyöt edistyvät. Tehtaalla asiakkaat sen sijaan vierailevat harvemmin, vaikka juuri siellä saa erinomaisen kuvan siitä, miten huolella rakennusten eri osat suunnitellaan ja valmistetaan. ”Esittelemme mielellämme asiakkaillemme tuotantolaitostamme, valmistusprosessiamme ja täällä valmistuvia rakennuksia”, Hourula lupaa. Tämän kevään aikana Pyhäjoen tehtaassa valmistetaan muun muassa Oulun Metsokankaan 1 500 neliön päiväkoti- ja koulurakennusta ja Ritaharjun 1 240 neliön päiväkoti- ja koulurakennusta.
Laadusta ei tingitä
Haasteita rakennusten valmistajalla riittää. Suunnittelijoiden on kyettävä vastaamaan samanaikaisesti niin asiakkaiden yksilöllisiin toiveisiin kuin viranomaisten alati kiristyviin vaatimuksiin. ”Muun muassa U-arvojen muutokset ja uudet tiiveysvaatimukset asettavat omat haasteensa. Laatu kaikissa ilmenemismuodoissaan on noussut tärkeäksi tekijäksi ja siihen kiinnite-
Parmacon tuotantolaitos on Pyhäjoen kunnan suurin yksityinen työnantaja. ”Meillä on osaamista ja ammattitaitoa. Ihmiset viihtyvät ja työsuhteet ovat pitkiä. Hiljaisen tiedon kannalta pitkät työsuhteet ovat hyväksi”, Hourula sanoo. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen eivät Parmacossa ole vain tuotantopäällikön päättelyn varassa. ”Meillä on tehty äskettäin työhyvinvointitutkimus, jonka tulokset olivat hyviä. Parantamistakin aina kuitenkin on ja tulokset ovatkin pohjana henkilöstön hyvinvoinnin kehittämishankkeelle.” Parmaco työllistää kaikkiaan noin 160 henkilöä, joista nelisenkymmentä Pyhäjoella. ”Lukuun sisältyy myös asentajamme, jotka työskentelevät eri puolilla maata työmailla”, Hourula täsmentää. Pyhäjoen tehtaan lisäksi Parmacolla on tehdas myös Leppävirralla. Siellä valmistetaan samoja tuotteita kuin Pyhäjoella, mutta sen lisäksi myös työmaatiloja myyntiin. ”Pääkonttorimme sijaitsee Tampereella. Toimipaikkojemme välillä on videoneuvotteluyhteys, joka tarkoittaa, että voimme istua yhteisen neuvottelupöydän ääreen milloin hyvänsä. Tiedonkulun kannalta tämä on tehokasta ja taloudellista.” PARMACO-TILAT 15
Sökövikenin koulun viimeinen osa lähdössä Laaksolahteen tammikuussa 2013.
Sökövikenin koulun vuokratilat ennen rakennuksen siirtämistä.
Siirtokelpoisuuden ansiosta
Parmacon tiloilla on pitkä elinkaari Rakennuksen elinkaari alkaa asiakkaan eli tilaajan tarpeista, jatkuu suunnittelun ja rakentamisen kautta rakennuksen käyttöön ja päättyy lopulta rakennuksen purkamiseen. Parmacon tilojen elinkaari on pitkä ja ekologinen. Käytön päätyttyä yhdessä paikassa, ne voidaan siirtää toisaalle. Näin on tehty muun muassa Espoossa.
T
ilatarpeiden määrän arviointi saattaa joissakin tapauksissa olla erittäin haastavaa. Ajatus vuokrattujen tilojen jäämisestä tyhjilleen kesken vuokra-ajan huolestuttaa ymmärrettävästi kuntapäättäjiä. Tieto siitä, että päiväkoti tai koulu voidaan muuttovirtoja seuraten siirtää paikasta toiseen, helpottaa vuokrapäätöksen tekoa. ”Voimme jo vuokraratkaisuamme tarjotessa sisällyttää tarjoukseen option rakennuksen siirtämisestä vuokra-aikana paikasta toiseen, mikäli tarjouksen pyytäjä niin haluaa”, sanoo Parmacon myyntijohtaja Timo Myllynen. ”On myös tilanteita, joissa sovittu vuokra-aika on päättynyt, mutta kunta haluaa vuokrata tilaa toisaalla, jolloin tilat siirtyvät paikasta toiseen uuden vuokrasopimuksen myötä.”
Todellinen vaihtoehto
Mårtensbron koulun vuokratilat ennen rakennuksen siirtämistä. 16 PARMACO-TILAT
Rakennusten siirtäminen paikasta toiseen on todellinen, käytännön vaihtoehto, ei vain teoreettinen mahdollisuus. Tästä hyvänä esimerkkinä on Espoo. Se vuokrasi Parmacolta vuonna 2001 tiloja sekä Mårtensbron että Sökövikenin koulun käyttöön. Vuokrasopimusten päättyessä Lähderannan koulussa ilmeni tilantarve, johon piti reagoida nopeasti. Tämän vuoden tammikuussa rakennukset siirrettiin Espoon Laaksolahteen
Päivitettyä laatua
E osaksi Lähderannan koulua ja päiväkotia. Tilojen asennus ja remontointi suoritettiin alkuvuodesta, minkä jälkeen Parmaco luovutti tilat Espoon kaupungille.
Suunniteltu siirrettäviksi
Suurten talonkappaleiden kuljettaminen maanteitse on aina haastava operaatio. Parmacon rakennukset on jo alun perin suunniteltu siten, että ne kestävät hyvin siirtämistä useampaankin otteeseen. Espoon tapauksessa rakennusten purkamisesta, siirtämisestä ja uuteen paikkaan asentamisesta vastasi Rakennuspalvelu Koivu Oy. Yrityksen toimitusjohtaja, rakennusmestari Hannu Koivuranta on ennen oman yrityksen perustamista ollut Parmacon palveluksessa, joten Laaksolahteen siirretyt tilat olivat tuttuja entuudestaan. ”Koko projekti sujui aikataulussa ilman ongelmia. Näin suurten kappaleiden maantiekuljetus on aina operaatio, jossa teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa. Kuljetusreitit ja aikataulut suunnitellaan huolella, jotta yllätyksiä ei tule. Suojaamme rakennuksen siten, että siirtotyöt voidaan tehdä mihin vuodenaikaan hyvänsä. Asennustöiden yhteydessä teemme kunnostustöitä, joiden ansiosta tilat ovat uutta vastaavia. Tässä tapauksessa muun muassa lisäsimme yläpohjan lämmöneristettä”, Koivuranta kertoo.
Rakennusmestari Hannu Koivurannalla on pitkä kokemus siirtokelpoisten tilojen kuljettamisesta ja asentamisesta.
spoon Laaksolahteen siirretyille rakennuksille tehtiin ennen luovutusta tiiveys- eli ilmanvuotomittaus ja lämpökamerakuvaus. Yleensä valmiin rakennuksen ilmatiiviyttä tarkastellaan energiakatselmuksen tai mahdollisen energiatodistuksen laatimisen yhteydessä, kiinteistön saneerausta suunniteltaessa tai rakennuksen laadun mittaamiseksi. Tässä tapauksessa Parmaco halusi tutkimuksilla varmistaa vuokrattavien tilojen laadun myös tiiveyden osalta. ”Tiiveysmittaukset ovat osa paikasta toiseen siirrettävien rakennusten asennustöiden omavalvontaa, jonka teemme, vaikka vuokraaja ei esittäisikään vaatimuksia tiiveyden suhteen. Mittauksilla haluamme osoittaa siirrettävien rakennusten kelpoisuuden. Tässä tapauksessa kaksitoista vuotta käytössä olleiden ja kerran siirrettyjen rakennusten tiiveys oli odotetusti hyvällä tasolla. Jos näin ei olisi ollut, olisimme korjanneet asian ennen tilojen luovutusta”, sanoo Parmacon tilajohtaja Mikko Nieminen.
Tiiveysmittauksen suoritti Energiapulssi Oy:n toimitusjohtaja Riku Ikonen Blower door -tiiveysmittauskalustolla, joka käsittää puhaltimen, tietokoneen ja erittäin herkän painemittarin. ”Mittari mittaa ulko- ja sisäilman painesuhdetta ja puhaltimen läpi menevää ilmamäärää. Jos mittausarvo on huono, käytämme lämpökameraa vuotokohdan paikallistamiseksi. Asiakas saa kuvallisen raportin, jota voi hyödyntää mahdollisia korjaustöitä suunniteltaessa”, Ikonen kertoo yrityksensä toiminnasta.
Energiapulssi Oy:n toimitusjohtaja Riku Ikonen mittaa Lähderannan koulun ilmanvuotolukua. PARMACO-TILAT 17
”Toistaiseksi Parmaco on kyennyt parhaiten vastaamaan” laatuvaatimuksiimme.” Ilpo Roponen
Skanska tilaa
työmaatiloja omaan käyttöön ja vuokrattavaksi Skanska-konserniin kuuluva Skanska Rakennuskone Oy toimii konevuokraamona ja vuokraa henkilöstön työmaatiloja omille rakennustyömailleen sekä muille rakentajille. Parmacon tilat ovat toistaiseksi vastanneet Skanskan laatuvaatimuksia.
18 PARMACO-TILAT
Skanskan Nurmijärven varikon työmaatilojen kalustovastaava Ilpo Roponen. Taustalla varastoituja työmaatiloja.
S
kanska-konserniin kuuluvalla Skanska Rakennuskone Oy:llä on Suomessa kymmenen varikkoa, joilla huolletaan ja varastoidaan rakennustyömaiden käytössä olevaa kalustoa. Kun rakentaminen edellisen taantuman aikaan hiljeni, alkoi Skanskan Rakennuskone vuokrata kalustoaan myös muille rakentajille. Yhtiön suurimman, Nurmijärvellä sijaitsevan varikon vuokrattavaa kalustoa ovat muun muassa torninosturit, rakennushissit, sähkö-, tuki- ja suojakalusto sekä työmaatilat. ”Työmaatilat ja varastokontit olemme keskittäneet pääasiassa Nurmijärven, Turun ja Tampereen varikoille. Kaikkiaan meillä on noin 1 600 työmaatilaa ja 500 varastokonttia”, kertoo Nurmijärven varikon työmaatilojen kalustovastaava Ilpo Roponen. ”
Skanska on tunnettu siitä, että se pitää henkilöstöstään hyvää huolta ja on tutkimusten mukaan haluttu työpaikka. Yhtiölle on selvää, että se haluaa työmaatilojensa olevan mahdollisimman laadukkaita. Kun tiloja sittemmin alettiin vuokrata myös muille rakentajille, laatuvaatimukset korostuivat entisestään. ”Kun vuokraamme työmaatiloja, ne on aina huollettu. Tilat pestään, maalataan, lattiat vahataan ja tila kalustetaan asianmukaisin kalustein. Ostaessamme uusia tiloja kiinnitämme huomiota hinnan lisäksi erityisesti pintamateriaaleihin ja muihin ratkaisuihin, sillä tilojen pitää olla mahdollisimman helposti huollettavissa”, Ilpo Roponen sanoo. Myös energiatehokkuus on noussut viime vuosina merkittäväksi tekijäksi. Investoinnit kilpailutetaan aina. ”Toistaiseksi Parmaco on kyennyt parhaiten vastaamaan laatuvaatimuksiimme.”
Viihtyisyydellä on väliä
Ne, joiden mielestä työmaatilojen viihtyisyydellä ei ole niin väliä, eivät todennäköisesti tee työuraansa rakennustyömailla. Ilpo Roposen mukaan hyvä työmaatila on valoisa, vedoton, kesällä viileä ja talvella lämmin. Sisätilojen värimaailma on sävyiltään työmaaolosuhteisiin sopiva; vaalea, mutta ei liian herkkä. ”Työmaatilat ovat kaikin tavoin muuttuneet ajan myötä paremmiksi ja viihtyisyyteen on alettu kiinnittää huomiota. Se on ymmärretty osaksi työssä jaksamista. Ja onhan sillä merkitystä rekrytoitaessa työntekijöitä. On mukavampi tulla työmaalle, jossa olosuhteet ovat hyvät ja ihmisistä välitetään.” Skanskan työmaatilat tunnistaa syvän sinisestä väristä. ”Erityisesti taajamissa
työmaatilojen ulkonäköseikoilla on väliä. Vaikka ne ovat paikallaan vain tilapäisesti, kunnat ja kaupungit asettavat erinäisiä vaatimuksia niin ulkonäköön kuin paloturvallisuuteen. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, miltä tilat näyttävät”, Ilpo Roponen toteaa.
Valmistaja kuuntelee käyttäjien mielipiteitä
Ilpo Roposen mukaan työmaatilojen käyttäjiltä tulee palautetta yleensä silloin, kun tiloissa ilmenee jokin ongelma, mutta tulee käyttäjiltä myös jonkin verran kehitysideoita. ”Usein kyseessä on jokin pieni parannus, joka kuitenkin saattaa olla käytännössä hyvinkin merkityksellinen. Omalta osaltani vien kaikki kuulemani kehitysvinkit valmistajalle, jotta ne voidaan ottaa tuotekehitysprojekteissa huomioon.” Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennuskonepäälliköt ry:n jäsenten yhteisenä projektina työmaatiloja ollaan parhaillaan kehittämässä entistä toimivammiksi. Tässä kehitystyössä myös Parmaco tilojen valmistajana on mukana, joten kentältä saadut käyttäjäkokemukset tulevat työryhmässä kuulluiksi.
”Nousukausi alkaa meidän pihasta”
Vielä viime kesänä Skanskan Nurmijärven varikon piha oli kokolailla tyhjä. Nyt siellä on varastoituna työmaatiloja. Se on selvä viesti rakentamisen hiljenemisestä Suomessa. ”Työmaakoppien varasto on todella hyvä rakentamisen barometri. Työmaatilojemme varaston koolla pystytään peilaamaan jonkin verran rakennusteollisuutta. Kun nousukausi alkaa, se alkaa meidän pihasta. Työmaatilat lähtevät työmaille, eikä varastossa ole juuri mitään” Ilpo Roponen toteaa.
PARMACO-TILAT 19
Vuokrauksen edut leasingvuokraukseen verrattuna Vuokraus Parmacolta + Kunnalla vain vuokravastuu.
Vuokraaminen leasingmenetelmällä - Kunnalla leasingvuokravastuun lisäksi jäännösarvovastuu ja toimittajariski. - Mahdollinen lunastus käsitellään investointina.
+ Ei rasita tasetta eikä lisää velkaantumisastetta.
- Leasingvuokrat ja jäännösarvovastuu rasittavat tasetta, mikä vaikuttaa kunnan velkaantumisasteeseen.
+ Kunnalla ei ole korkoriskiä.
- Kunnalla voi olla korkoriski.
+ Kunnalla ei ole veroriskiä.
- Kiinteistön lunastamiseen liittyy veroseuraamuksia lunastajalle esim. varainsiirtovero ja mahdollisesti siirtyviä ALV-tarkistusvastuita.
+ Kilpailuttaminen sekä tarjousten vertailu yksinkertaista.
- Lunastusvelvollisuus sopimuksessa voi tarkoittaa käsittelyä osamaksukauppana, mihin voi liittyä takautuvia veroriskejä mm. arvonlisäverotuksessa. - Tarjouspyynnön tekeminen monimutkaista ja vertailu vaikeaa -> valitusriski.
+ Pienempi todennäköisyys valituksiin päätöksistä.
- Suurempi todennäköisyys valituksille, jotka siirtävät hankkeita.
+ Parmaco ryhtyy rakennushankkeeseen.
- Rakennushankkeeseen ryhtyvä epäselvä: kunta, rahoittaja vai talotoimittaja. Riskinä, että vuokrataan kiinteistö, jonka omistussuhde vaihtuu hankkeen aikana, mihin liittyy veroseuraamuksia ja -riskejä varainsiirtoverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa.
+ Tilat eivät jää vuokraajan vastuulle vuokra-ajan jälkeen.
- Tilat jäävät kunnan vastuulle.
+ Ylläpitovastuu ja kiinteistön omistamiseen liittyvien riskien jako selkeä.
- Ylläpitovastuun ja kiinteistön omistamiseen liittyvien riskien vastuunjako kunnan, rahoittajan tai talotoimittajan välillä epäselvä.
etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi