Parmaco tilat 10

TILAT PARMACON SIDOSRYHMÄLEHTI 10 • 2017

LAATUA KUNTIEN INVESTOINTEIHIN SIVU 4

KESTÄÄKÖ KUNTASI TALOUS RAKENNUSINVESTOINNIN? SIVU 7

VIIHTYISÄ PÄIVÄKOTI VAASASSA SIVU 12

LAHTEEN EUROOPAN SUURIN SIIRTOKELPOINEN KOULURAKENNUS SIVU 15

TILAT

SISÄLTÖ

SIDOSRYHMÄLEHTI 10 • 2017

”Olemme olleet tyytyväisiä, tilat toimivat. Ei tätä voi parakiksi kutsua.”

Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen apulaispäällikkö Petri Tuomi

”Lasten vanhemmat olivat ihmeissään koulun nähdessään.”

Espoon Ymmerstan koulun luokanopettaja Heidi Munne

3

Pääkirjoitus

4

Laatua kuntien investointeihin

7

Kestääkö kuntasi talous rakennusinvestoinnin?

8

Paloasema Parmacon tiloissa

10

Kasvavan kaupungin kasvavat tarpeet

12

Viihtyisä päiväkoti Vaasassa

15

Lahteen nousee Euroopan suurin siirtokelpoinen koulurakennus

16

Koulun pienimpien oma Lorupaja

18

Uutiset

HENKILÖSTÖUUTISIA UUDET PARMACOLAISET TAMPERE

Piia Koivula rakennuspiirtäjä

Tiina Sirén rakennussuunnittelija

PYHÄJOKI

LEPPÄVIRTA

Timo Mäki-Marttunen asennustyönjohtaja

Mika Kekki tilapäällikkö

Kimmo Saarinen projekti-insinööri NIMITETTY

Erno Luukkonen projektiinsinööriksi

Pekka Moisanen työnjohtaja

2 PARMACO-TILAT

Mikko Lehtinen tuotantoinsinööri

Joona Väärämäki työnjohtaja

Jarmo Hänninen myyntipäällikkö (Master-työmaatilat)

Mikko Koskela tuotantoinsinööriksi (Parmaco Production Oy Pyhäjoki)

PÄÄKIRJOITUS

LAADUSTA PUHUTAAN, MUTTA OSATAANKO SITÄ VAATIA OIKEASSA PAIKASSA Kuntavaalien myötä puheita niin rakentamisen kuin opetuksenkin laadusta pidettiin runsaasti yli puoluerajojen. Yksi syy siihen, että koulujen ja päiväkotien home- ja sisäilmaongelmien kanssa on päädytty massiivisiin ongelmiin on se, etteivät kunnat ole pystyneet pitämään omaisuudestaan kunnolla huolta. Aiemmin jokaisella koululla asui talonmies, joka huolehti kiinteistöstä kuin omastaan.

Palveluiden pirstaloiduttua useammille toimijoille tällainen kokonaisvaltainen huolenpito on jäänyt historiaan. Korjausvelan perään ei ole katsottu ja säästöjä on tehty lyhytnäköisin perustein.

Sote-uudistuksen myötä toimintoja siirtyy maakunnille, mikä pienentää tulopohjaa, mutta tietyt vastuut säilyvät edelleen kunnilla. Samoin tämän vuoden taseessa on otettava huomioon koko kuntakonsernin velat. Nämä tekijät hankaloittavat taloudellista tilannetta entisestään osassa kunnista. Tutkimuksen mukaan yli 30 % tämän hetken koulukannasta poistuu iän ja sijainnin puolesta käytöstä vuoteen 2035 mennessä. Kaikkien tilalle tuskin on kannattavaa tai mahdollista rakentaa uusia pysyviä koulurakennuksia. Lainauskonseptimme mahdollistaa laadukkaat ja puhtaat tilat ilman tasevelkaa – tiloja on aina oikea määrä ja siellä missä niitä tarvitaan. Lisäksi huolehdimme rakennusten kunnosta koko laina-ajan, sillä ne palautuvat käytön jälkeen meille.

Olen puheidenpitäjien kanssa täysin samaa mieltä siitä, että opetuksen laatuun ja resursseihin täytyy kiinnittää huomiota – oppimistuloksemme eivät ole itsestäänselvyys. Koululaitosta tulee vaalia. Mutta vaalitaanko oikeita asioita, jos rahat laitetaan seiniin eikä niiden sisällä tapahtuvaan toimintaan? Tarvitaanko joka paikkaan monumenttikoulu? Ei tarvita. Tärkein pääomamme on korkea osaaminen ja koulutus. Satsataan siihen.

Ossi Alastalo

JULKAISIJA Parmaco Oy PÄÄTOIMITTAJA Ossi Alastalo TOIMITUS Kaski Agency KUVAT Riitta Lemberg, Okko Sorma Kansikuva: Riitta Lemberg TAITTO Kaski Agency

KIRJAPAINO Kirjapaino Öhrling Oy PAINOSMÄÄRÄ 12 000 kpl OSOITTEENMUUTOKSET JA PALAUTE asiakaslehti@parmaco.fi Parmaco Oy, Tampere PL 50 (Haarlankatu 4 F), 33231 Tampere puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016

Parmaco Production Oy, Leppävirta PL 7 (Teollisuustie 13), 79101 Leppävirta puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016

Parmaco AB

Parmaco Production Oy, Pyhäjoki Annalantie 15-17, 86100 Pyhäjoki puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0017

etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi

Månskärsvägen 10B, 5tr 14175 Kungens Kurva Sverige tel. +46 8 235 455

PARMACO-TILAT 3

LAATUA KUNTIEN

Kuntaliiton rahoitusalan erityisasiantuntija Jari Vaineen mukaan tulisi pitää yllä keskustelua siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa velkaa.

4 PARMACO-TILAT

INVESTOINTEIHIN Kuntatalous, investoinnit ja infrastruktuurissa muhiva iso korjausvelka ovat puhuttaneet Suomessa viime vuosina.

Velkaantumisen suhteen kuntien tilanne kuitenkin vaihtelee, kuten myös se, minkälaista velkaa kunnilla on. Kuntavaalien yhteydessä päivän sana oli laatu.

Miten ja minne kuntien sitten kannattaa investoida?

Jokaisen kunnan tulisi arvioida, millaista sen väestö- ja palvelutarvekehitys on peilaten siihen investointejaan ja velanottoaan.

Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin monilla alueilla yhä haastavampaa. Etusijalla pitäisikin olla sellaisten investointien, joilla on potentiaalia tukea kunnan kehitystä ja taloutta tai lisätä tuottavuutta.

– Tällaisia voivat olla esimerkiksi yritystoimintaa ja asumista tukevat liikenneverkko- ja infrahankkeet, kunnan kehityksen mukaan joustavat tilainvestoinnit sekä erilaiset energiaratkaisut. Esimerkiksi katuvalaistuksia on monissa kunnissa uusittu ulkopuolisen energia-asiantuntijan toteuttamalla ESCO-mallilla ja saatu kustannuksiin useiden kymmenien prosenttien pudotus, kertoo Kuntaliiton rahoitusalan erityisasiantuntija Jari Vaine.

– Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka monilla investoinnilla on työllistävä vaikutus toteutusaikana, pitäisi myös pohtia, mitä esimerkiksi rakennuksessa aikanaan tehdään, jotta sen vaikutus on tuottavaa ja työllistävää tulevaisuudessakin, Vaine lisää.

VAIHTOEHTOJA VELAN KÄYTÖLLE INVESTOINNEISSA Niin sanottua syömävelkaa kuntien 2000-luvun velkamäärän kasvusta on Vaineen mukaan keskimäärin vain noin viisi prosenttia, muu on käytännössä mennyt erilaisiin investointeihin.

– Kuntien velkaantumiskehitystä seurataan sekä kotimaan että EU:n tasolla. Tätä taustaa vasten kunnissa tarkastellaan myös toteutusvaihtoehtoja, jotka edesauttaisivat sitä, ettei tasevelkaa tarvitsisi ottaa. Yksi malli ei kuitenkaan ole oikea kaikille. Tapauskohtaisesti on pohdittava, voidaanko investointi tehdä järkevällä tavalla vaihtoehtoisesti, Vaine painottaa.

Vaihtoehtoisilla malleilla esimerkiksi rakennusmassan hallinnan suhteen on Suomessa vielä lyhyt historia. Miksi?

– Osin tämä johtuu siitä, että mallit eivät ole syystä tai toisesta sopineet suunniteltuun kohteeseen. Kustannusten vertailu on voitu kokea hankalaksi tai mallit ovat vaatineet isompia sopimuskokoja kuin mitä hanke on ollut ja sitä myöten on päädytty kuitenkin perinteiseen malliin. Mutta mitä enemmän syntyy kokemuksia, sitä enemmän se luo pohjaa kokeilla lisää, Vaine arvelee.

Perinteisessä rahoituksessa Suomen kuntien rahoitusjärjestelmä on toimiva ja kilpailukykyinen kokonaisuus, joka herättää luottamusta myös maailmalla. Tämä näkyy järjestelmän korkeassa luottokelpoisuudessa.

– Toki toimivaa järjestelmää käytetään. Mutta koska yksittäisen kunnan tai alueen kehityksen ennustaminen on vaativaa, sellaiset vaihtoehtoiset tavat, jotka joustavat ja pystyvät ottamaan kunnan tilanteessa tapahtuvia muutoksia huomioon, ovat harkinnan arvoisia, Vaine pohtii.

KUNTAA KATSOTAAN KONSERNINA Uudessa kuntalaissa kuntatalouden ohjausta on myös täsmennetty. Tästä vuodesta alkaen koko kuntakonsernin velat otetaan kunnan talousluvuissa huomioon.

– Monilla kunnilla on yhtiöitä tai liikelaitoksia, jotka hoitavat monenlaisia toimintoja. Kuntakin on konserni, joten kokonaiskuvan saaminen on oleellista, painottaa Vaine.

Kuntatalouden ohjaus lähtee liikkeelle koko julkisen talouden suunnitelmasta, joka on valtiovarainministeriön ohjausväline.

– Kuntatalous on osa sitä ja sen tulee olla linjassa julkisen talouden kokonaisuuteen. Mutta edelleen yksittäisellä kunnalla on oikeus ja mahdollisuus tehdä investointipäätöksiä ja ottaa lainaa tarvitsevansa määrä ja miltä toimijalta tahansa, Vaine selvittää.

PARMACO-TILAT 5

RUOTSISSA KUNTA JA VALTIO SELKEÄMMIN SAMASSA VENEESSÄ Ruotsissa velka ei näytä aiheuttavan erityistä keskustelua valtion ja kuntien välillä.

– Keskustelin viime syksyn Kommek-seminaarissa ruotsalaisten kuntien edustajien kanssa. He kertoivat, että isoihin velkaa vaativiin investointeihin suhtaudutaan valtion taholta varsin mutkattomasti. Tähän voi vaikuttaa paitsi Ruotsin hyvä taloustilanne, myös esimerkiksi se, että Ruotsilla ei ole rahaliiton velvoitteita, Vaine kertoo.

Miten tilannetta Suomessa saataisiin saman suuntaiseksi?

– Tulisi pitää yllä keskustelua siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa velkaa. EU-tasolla seurataan koko julkisen sektorin velkaa, ei yksin valtion tai kuntien velkaa, vaan kokonaisuutta. Seurantaa tulisi tehdä myös velan laadun perusteella. Lisäksi isoissa valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävissä hankkeissa voisi miettiä niiden toteutustapaa. Tarvittaisiin parempaa syventymistä valtion ja kunnan rooleihin hankkeissa, Vaine pohtii.

ALUEHALLINTO- JA SOTE-UUDISTUKSEN ROOLI Sote-uudistuksen myötä yksittäisissä kunnissa on mahdollista, että toimintojen siirtyessä maakunnalle velkoja ei siirrykään, jolloin velkaantumisen taso suhteessa jäljelle jäävään toimintaan kasvaa.

– Omaisuutta siirtyy, mutta velkoja välttämättä ei. Lisäksi joissakin kunnissa verorahoituksen luonne eli varsinaisten verotulojen ja valtionosuuksien suhde voi muuttua. Tämä on asia, joka velanhallinnan ohella vaikuttaa talouden suunnitteluun.

Asetelma on tiedostettukin kunnissa, Vaine arvioi.

Maakuntien väliaikaishallinto lähtee käyntiin heinäkuun 2017 alusta ja maakuntavaalit käydään vuoden 2018 alussa.

– Koko ajan tulee uutta näkökulmaa ja keskustelua, joten en rohkene arvioida uudistuksen vaikutuksia eri vaiheissa. Mutta joka tapauksessa tilanne vaatii kunnilta varautumista ja valppautta, Vaine toteaa.

Haluatko saada selville kuntasi investointikestävyyden?

OTA YHTEYTTÄ Mikko Ruopio, myyntijohtaja mikko.ruopio@parmaco.fi 0400 392 977 6 PARMACO-TILAT

Veli Kronqvist työskenteli lähes 40 vuotta talous- ja rahoitusjohtajana julkisissa ja yksityisissä yrityksissä. Eläkkeelle siirryttyään hän aktivoitui tarkastelemaan kuntien taloudellista tilaa. Idea investointien vaikutuksista kertovan laskentamalliin luomiseen nousi keskustelussa Kuntaliiton talousjohdon kanssa.

Malli simuloi ja vertaa kunnan merkittävien hankintojen vaikutuksia kuntatalouden keskeisiin tunnuslukuihin, kun kunta rahoittaa rakennuskohteet joko velalla tai esimerkiksi vuokraa tilat.

MISTÄ LASKENTAMALLISSA ON KYSE? Malli sisältää Suomen kaikkien kuntakonsernien viimeksi julkistetut keskeiset

KESTÄÄKÖ KUNTASI TALOUS RAKENNUSINVESTOINNIN? VAIHTOEHTOTARKASTELU VELKAINVESTOINNILLE Useissa kunnissa toiminnan rahavirta ei ole viime vuosina riittänyt kattamaan kunnan nettoinvestointeja eikä kuntakonsernin rahoitus ole ollut tasapainoinen. Kuntakonsernit ovat velkaantuneet reippaasti ja finanssikriisivuoden 2008 jälkeen lainakanta on kasvanut 12 miljardilla. Myös lähivuosina investoinnit pysyvät edelleen korkealla tasolla, koska nykyisen rakennuskannan korjausinvestoinnit ja erityisesti kasvukeskusten uudis- ja infrainvestoinnit jatkuvat mittavina. Tämän johdosta kuntien on syytä tarkastella vaihtoehtoisia toteutusmalleja investoinneilleen perinteisen velkarahoituksen rinnalla.

taloudelliset tunnusluvut. Laskentamalli poimii näistä tunnusluvuista uuden kuntalain mukaiset kuntakonsernin velan kantokykyä kuvaavat niin sanotut kriittiset tunnusluvut, joita ovat omavaraisuusaste, suhteellinen velkaantuneisuus, lainakanta ja kertynyt yli-/alijäämä asukasta kohden sekä vuosikate.

– Malli vertaa rakennusinvestoinnin johdosta otetun velan ja rakennuksen vuokrauksen aiheuttamat muutokset kuntakonsernin tulokseen, rahoituslaskelmaan ja taseeseen ja näistä johdettuihin tunnuslukuihin. Uudessa kuntalaissa näille kriittisille tunnusluvuille on asetettu raja-arvot. Laskentamalli tulostaa muutokset ja vertaa niitä asetettuihin raja-arvoihin, Kronqvist selvittää.

Simulointimallin käyttö on vuorovaikutteista ja eri rahoitusvaihtoehtojen tulokset näkyvät heti havainnollisesti graafisessa muodossa.

KUNTIEN VELAN KÄYTTÖ TULISI PRIORISOIDA – Velalla tulisi rahoittaa ensisijaisesti niitä hankintoja, jotka lisäävät kuntakonsernin tuloja tai pienentävät menoja, lisäävät kunnan elinvoimaa ja tehokkuutta. Muuttuviin palvelutarpeisiin, kuten koulurakennukset ja päiväkodit, liittyvät hankinnat voidaan toteuttaa joustavasti vuokraamalla pitkäaikaisilla sopimuksilla ja näin siirretään rakennuksiin liittyvät ylläpito- ja jäännösarvoriskit lainaajalle, toteaa Veli Kronqvist.

LAINAAMINEN TULEVAISUUTTA Suomessa on totuttu ajattelemaan, että rakennusten omistaminen on aina hyvä investointi.

Muuttoliikkeiden ja alueiden suosion hankala ennustettavuus, julkisten rakennusten merkittävä korjausvelka ja kiinteistöriskien paisuvat kustannukset sekä paikallaan junnaava taloustilanne aiheuttavat kunnille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

– Ruotsissa rakennusten lainaaminen on paljon pidemmällä. Ajatellaan, ettei kaikkea tarvitse omistaa. Uskon, että lainaaminen tulee olemaan eri aloilla iso trendi tulevaisuudessa, arvioi Kronqvist.

PARMACO-TILAT 7

PALOASEMA PARMACON TILOISSA Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos siirtyi sisäilmaongelmien takia Parmacon toimittamiin tiloihin neljä vuotta sitten. Kesällä 2016 tiloja laajennettiin. Vanhan paloaseman pihaan sijoitettu kaksikerroksinen rakennus palvelee miehistöä vielä vuosia.

Tiloja käyttää yhteensä 125 henkilöä: palomiehiä, ensihoitajia ja päällystöä.

850-neliöisen rakennuksen yläkerrassa ovat pukuhuoneet ja toimistotilat, alakerrassa keittiö sekä oleskelu- ja lepotilat.

Parmacon rakennus sijaitsee samalla tontilla vanhan paloaseman vieressä, missä pidetään edelleen kalustoa ja korjaamoa.

– Kaupungilla ei ollut tarjota tiloja, joihin olisi voinut siirtää sekä kaluston että henkilökunnan. Parmacon pihaan toimitettava rakennus ratkaisi asian, palotarkastusinsinööri Tuomo Kukkonen kertoo.

Kukkonen kehuu tiloja hyvin toimiviksi.

Kun väki piti saada vanhoista tiloista pois, tilat järjestyivät Parmacolta nopeasti.

Laajennus tuli ajankohtaiseksi viime

8 PARMACO-TILAT

Apulaispäällikkö Petri Tuomi työskentelee tiloissa päivittäin.

kesänä ensihoitajien määrän kasvun myötä. Neljä uutta elementtiä sijoitettiin rakennuksen keskelle pukuhuoneiksi ja lepotiloiksi.

– Laajentaminenkin kävi hetkessä: rakennuksen päätyelementit nostettiin pois aamulla, elementit laitettiin väliin ja jo illalla rakennus näytti valmiilta, Kukkonen muistelee.

– Tämän enempää ei rakennusta voi kasvattaakaan, kun pihasta loppuu tila.

HELPPO JA NOPEA HANKINTAPROSESSI Viestimestari Mikko Malmstedt ja apulaispäällikkö Petri Tuomi työskentelevät tiloissa päivittäin.

– Olemme olleet tyytyväisiä, tilat toimivat. Ei tätä voi parakiksi kutsua, miehet toteavat.

– Vaikka neliöitä ei ole ihan niin ruhtinaallisesti kuin vanhassa rakennuksessa, pärjäämme kyllä, ja tärkeintähän on se, että tilat ovat puhtaat.

Oulun Tilakeskuksen vuokrausneuvottelija Virva Alalauri kertoo yhteistyön Parmacon kanssa sujuneen jouhevasti.

– Kilpailutus siirtokelpoisesta rakennuksesta tehtiin normaalisti, mutta Parmaco oli toimijoista ainut, joka pystyi vastaamaan tiukkaan aikatauluumme ja toiveisiimme tilojen suhteen. Parmacolta oli prosessissa mukana paljon rakennusalan ammattilaisia ja meillä oli koko ajan täysi yhteisymmärrys asioiden etenemisestä, Alalauri kuvailee.

Parmaco-rakennus on Oulun paloaseman käytössä vielä pitkään. Toiveissa on, että uusi palolaitos valmistuisi aikavälillä 2020-2022.

PARMACO-TILAT 9

KASVAVAN KAUPUNGIN KASVAVAT TARPEET Tukholma kasvaa vauhdilla ja kaupunki tarvitsee oppilasmääräennusteiden mukaan yli 28 000 uutta koulupaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Yksi vastuutahoista on Tukholmalle kouluja rakentava ja hallinnoiva SISAB. Uudisrakentaminen on keskeinen osa aluestrategiaa, mutta kysynnän kattamiseksi myös siirrettävät rakennukset kuuluvat pitkän aikavälin suunnitelmaan.

Tukholman kauppakamarin mukaan Tukholma on nykyään Euroopan nopeiten kasvava pääkaupunki. Vuonna 2040 kaupungissa odotetaan asuvan 1,3 miljoonaa asukasta. Tämä merkitsee lisääntyvää asuinrakentamista, mikä puolestaan lisää esi- ja peruskoulujen sekä lukioiden kysyntää. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan Tukholman peruskoulut tulevat tarvitsemaan 18 000 lisäoppilaspaikkaa jo vuoteen 2030 mennessä ja vielä 10 000 lisäpaikkaa vuoteen 2040 mennessä.

SISAB – Skolfastigheter i Stockholm AB – on kunnallinen yritys, joka rakentaa ja hallinnoi yli 600 koulua Tukholmassa.

Yritys on kokonaisvaltaisesti vastuussa toiminnasta, joka käsittää kaiken muun

10 PARMACO-TILAT

muassa terveellisen oppimisympäristön ja turvallisten koulupihojen luomisesta aina tilojen kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.

SISAB on kolminkertaistanut kuluneen kolmen vuoden aikana investointinsa 586 miljoonasta kruunusta 1,8 miljardiin kruunuun. Syynä tähän on oppilaspaikkojen kysynnän kova kasvu Tukholmassa.

Tänä vuonna he suunnittelevat saavansa valmiiksi 5 000 oppilaspaikkaa.

TUKHOLMA PANOSTAA MERKITTÄVÄSTI KIINTEISTÖIHIN – Tukholman kaupunki on parhaillaan tekemässä yhtä historiansa suurimmista panostuksistaan, sanoo Tukholman kou-

lulautakunnan valtuutettu Olle Burell.

Kaupunki on korvamerkinnyt 2,3 miljardia kruunua määrärahoistaan koulukiinteistöille. Osa summasta käytetään uudisrakentamiseen, mutta osa menee myös siirrettäviin rakennuksiin.

Siirrettävien rakennusten suurimpina haasteina ovat tilanpuutteen lisäksi kansalaisten ja viranomaisten tekemät valitukset. Viimeisin tapaus on korkeimman oikeuden päätös lokakuulta 2016, jossa Trekantenin lähellä sijaitsevan koulun rakentaminen määrättiin keskeytettäväksi rantojen suojeluun vedoten. Tukholman kaupunki teki maa- ja ympäristötuomioistuimen päätöksestä valituksen, joka kuitenkin evättiin.

kouluympäristöä koskevat vaatimukset ja tavoitteet. Tilojen täytyy olla oppimisen kannalta viihtyisiä ja innostavia, kertoo Parmacon maajohtaja Thomas Jansson.

Myös tämän takia osaamme suunnitella erityistarpeisiin soveltuvia tiloja, hän täydentää.

YHTEENSOVITTAMINEN JA KESTÄVYYS

TILAPÄISET RAKENNUSLUVAT RATKAISUNA ONGELMAAN SISAB vuokraa siirrettäviä koulurakennuksia vastatakseen kiinteistöjen nopeaan kysyntään, kaupungin nopeaan väestönkasvuun sekä remontoidakseen olemassa olevia kiinteistöjä. SISAB on tällä tavoin luonut vuoden 2016 aikana 2400 uutta koulupaikkaa.

Siirrettävät rakennukset saavat tilapäisen rakennusluvan nopeasti ja ne saa-

daan rakennettua vain muutamassa kuukaudessa verrattuna uudisrakennukseen.

Parmaco on yksi SISAB:n siirrettävien rakennusten RAM-sopimustoimittajista.

Rakennuksen keskimääräinen käyttöönotto on tilaushetkestä ja rakennusluvan vireille jättämisestä 3–16 kuukautta.

– Vaikka SISAB:n rakennuksiin verrattuna siirrettävät rakennukset ovat keskimäärin paikallaan vain 10–15 vuotta, koskevat meitä samat rakennuksia ja

Toimintojen yhteensovittaminen on tärkeää, sillä koululaitos vaikuttaa lukuisiin kaupungin eri toimintoihin. Kaupunki onkin perustanut erillisen elimen: Tukholman kaupungin perusopetuksen suunnittelutoimen, johon kuuluvat SISAB:n lisäksi opetushallinto, kaupungin rakennusvirasto, ympäristö- ja kaavoitusvirasto sekä liikuntatoimi. Tahojen tarkoituksena on tehostaa suunnittelua sekä tehdä työtä kaupungin tehokkaan suunnittelun ja toimintojen yhteensovittamisen varmistamiseksi ja helpottamiseksi. Järjestelyn avulla pyritään vähentämään Tukholman koulujen akuuttia ylikuormitusta.

PARMACO-TILAT 11

VIIHTYISÄ PÄIVÄKOTI VAASASSA ”Upea talo”, ihastelivat Parmacon toimittamaan Metsäkallion päiväkotiin muuttaneet lapset. Jakelukeittiö ja ruokasalikin saivat arvosanaksi 10+.

Vaasan Metsäkallion kaupunginosassa lapsiperheiden määrä on kasvanut viime vuosina hurjaa vauhtia. Siksi vuonna 2008 rakennetun päiväkotirakennuksen viereen lainattiin vuodenvaihteessa toinen päiväkoti Parmacolta. Parmacon valmistamassa 800neliöisessä päiväkodissa toimii tällä hetkellä kaksi eskariryhmää ja yksi päiväkotiryhmä. Suunnitelmien mukaan neljäs ryhmä aloittaa tiloissa ensi syksynä. Päiväkodin varajohtaja Mari Vehkaojalla on paljon hyvää sanottavaa tiloista jo muutaman kuukauden kokemuksella. Positiivista palautetta on kuulunut niin lapsilta, heidän vanhemmiltaan kuin henkilökunnaltakin.

– Pihan laitto on vielä vähän kesken, mutta kaikki muu on saanut rakennuksen käyttäjiltä paljon kiitosta. Suunnittelussa on huomioitu hienosti myös tontti: meistä on mukavaa, että pihaan on jätetty metsää. Pihaan tehtiin muutostöiden yhteydessä myös pieni mäki, joka on ollut kovassa käytössä koko talven, Mari Vehkaoja kertoo.

12 PARMACO-TILAT

Iso liikuntasali kiipeilyseinineen on ollut käyttäjien keskuudessa menestys.

PARMACO-TILAT 13

KÄTEVIÄ KÄYTÄNNÖN JUTTUJA Raikkaaksi kehutussa päiväkotirakennuksessa jokaisella ryhmällä on yksi iso huone pöytineen ja penkkeineen, yksi keskihuone pinottavine sänkyineen satuhetkiä varten ja yksi pikkuhuone rauhallisiin hetkiin ja leikkeihin. Yhteiskäytössä ovat liikuntasali sekä henkilökunnan toimisto-kahvihuone. Tavaroiden säilytykseen on varastot sisällä ja ulkona.

Alkuperäisestä välitilasta muokattiin henkilökunnan toiveesta ruokailutila, jossa kaikki päiväkotilaiset aterioivat.

Parmacon päiväkoti pitää sisällään paljon arkea helpottavia käytännön asioita.

– Materiaalit tuntuvat laadukkailta eikä tiloissa kaiu. Täällä on todella kodikasta. Heti sisään astuessa tuli hyvä tunne, Vehkaoja muistelee.

Tilavat eteiset ovat pienten pukiessa ja riisuessa käteviä. Ulko-oven yläpuolelle sijoitettu puhallin muuttaa eteisen kuivaushuoneeksi, kun välioven sulkee.

Kurahaalarit kuivuvat naulakossa itsekseen. Metalliraputkin ovat fiksu ratkaisu:

14 PARMACO-TILAT

suurimmat hiekat rapisevat jaloista jo rapuissa pois, eivätkä metalliset askelmat ole koskaan liukkaat.

Henkilökunnan mielestä sisäänkäynnin yläpuolella oleva lippakin on kekseliäs juttu: siitä ei sadekaan tule niin helposti sisään.

VÄLIAIKATIETOJA TYÖMAAAIDAN TAKAA - Parmacon kanssa hommat ovat toimineet hyvin. Jos jotakin toiveita on tullut, he ovat niihin avuliaasti reagoineet.

Jo rakennusvaiheessa saimme heistä ystävällisen fiiliksen: työskennellessämme saman pihapiirin toisessa päiväkotirakennuksessa he huikkailivat työmaalta väliaikatietoja asioiden etenemisestä.

Mari Vehkaoja tietää, että vanhemmille on aina tärkeää se, että lapset viihtyvät.

Metsäkallion päiväkodissa tämä ei ole ollut ongelma.

- Uusiin tiloihin päästyämme saimme lapsilta monia mukavia kommentteja, kuten: ”Tosi kiva olla tässä huoneessa!” ja ”Tämä on upea talo!”

Iso liikuntasali kiipeilyseinineen on ollut käyttäjien keskuudessa menestys.

Ruokalasta pitää kävijöiden lisäksi myös keittäjä, joka on kiitellyt jakelukeittiön laitteita erittäin hyvin toimiviksi.

– Keittäjä antoi oman työympäristönsä viihtyvyydeksi arvosanan 10+, Mari Vehkaoja kertoo.

LAHTEEN NOUSEE EUROOPAN SUURIN SIIRTOKELPOINEN KOULURAKENNUS Teimme Lahden kaupungin kanssa alkuvuodesta 2017 sopimuksen yli 6000 m2 käsittävän Mukkulan koulun lainaamisesta. Kaksikerroksiseen rakennukseen tulee esikoulu, alakoulu ja hammashoitola. Rakennuksen arvioitu valmistumisaika on syyskuun lopussa.

Tilat suunnitellaan uusien oppimisympäristöjen tarpeisiin ja nimenomaan Lahden oman mallin mukaan. Koulu on aluksi

lainassa neljä vuotta. Tämän jälkeen sopimus sisältää kolme kahden vuoden jatko-optiota, jolloin kaupungilla on mahdollisuus päättää tarpeesta joustavasti tilanteen mukaan.

AIKALISÄ KORJAAMISESSA JA RAKENTAMISESSA Lainaratkaisu antaa Lahden kaupungille mahdollisuuden seurata koululaismäärien kehittymistä.

– Lainattava koulu tulee vanhan huonokuntoisen rakennuksen tilalle. Lahti on tehnyt viisaan päätöksen ottamalla aikalisän korjaamisen ja uuden koulun rakentamisen kanssa. Usein tällaisten kohteiden korjaaminen tulee hyvin kalliiksi eikä takeita remontin onnistumisesta ole. Oman filosofiamme mukaan kaik-

kea ei yksinkertaisesti kannata korjata.

Kaupungille on tässä kohtaa edullisempaa edetä joustavasti rakennuksia lainaamalla, jolloin käytössä on aina oikea määrä oikeanlaisia tiloja, sanoo Parmacon myyntijohtaja Mikko Ruopio.

EUROOPAN SUURIN SIIRRETTÄVÄ KOULU Mukkulan koulu on valmistuessaan tiettävästi Euroopan suurin lainassa oleva siirtokelpoinen koulurakennus.

– Vuonna 2014 teimme Espoon Viherlaakson koulun, joka oli kooltaan 3600 neliötä. Se oli tuolloin Euroopan suurin lainakoulu. Tämän jälkeen Sysmään nousi 4700 neliön kokoinen koulu. Mukkulassa rikotaan jälkeen uusi tuhatluku, Ruopio iloitsee.

PARMACO-TILAT 15

KOULUN PIENIMPIEN OMA LORUPAJA Ymmerstan koulun eskarit ja ykköset aloittivat opinahjonsa viime syksynä Parmaco-rakennuksessa, joka sai nimekseen Lorupaja.

Kauniaisten kupeessa sijaitsevaan Espoon Ymmerstaan nousee uudisrakennuksia tiuhaan tahtiin. Asukasluvun lisääntymisen myötä myös oppilasmäärät kasvavat. Kun Ymmerstan koulun luokkatilat alkoivat loppua, päätettiin lisärakennus lainata Parmacolta. 720-neliöistä koulua käyttää nyt satakunta lasta: kaksi

esikouluryhmää ja kolme ykkösluokkaa.

– Kun lähdimme viime vuonna kesälomille, ei rakennuksesta ollut vielä tietoakaan. Mutta lomilta palattuamme täällä oli koulu paikallaan ja verhotkin ikkunoissa, luokanopettaja Henna Jämsä-Luoto kertoo.

Lorupajaksi ristitty koulu sijoitettiin urheilukentälle alkuperäisen, Tarinataloksi kutsutun koulurakennuksen viereen.

– Koulussamme korostetaan kirjallisuuden, ilmaisutaidon ja tiedonhallintataitojen opetusta. Siksi myös koulun kaikki tilat on nimetty kirjallisuuden mukaan, kertoo apulaisrehtori Minttu Ollila.

– Lorupajan luokkien nimet ovat Rytmi,

Riimi, Runo ja Räppi. Nimien kautta lapset tulevat harjoitelleeksi myös r-kirjaimen lausumista.

”IHAN EPISTÄ!”

Lorupajassa ykkösluokkalaisilla on yhteensä neljä luokkahuonetta ja kirjastona toimiva pienryhmätila. Molemmilla esiopetusryhmillä on käytössään kaksi tilaa.

Lisäksi rakennuksessa on opettajainhuone, varasto ja ulkoterassi.

– Iso terassi on toiminnan kannalta kätevä, koska sitä voi käyttää oppimisympäristönä. Leveällä käytävälläkin mahtuu tekemään yhtä sun toista, Jämsä-Luoto kertoo.

Tiloja on helppo muunnella, ja pulpettien sijaan käytössä ovat helposti liikuteltavat pöydät.

Myös luokanopettaja Heidi Munne on tyytyväinen Parmaco-kouluun.

– Toiminnallisuudeltaan tämä vastaa täysin pysyvää rakennusta. Ja lasten vanhemmat ne vasta ihmeissään olivatkin koulun nähdessään. He kun luulivat, että opetus tapahtuu parakeissa.

Koulun henkilökunnalla ei ennakkoluuloja ollut, sillä he tiesivät jo entuudestaan Parmacon rakennusten olevan laadukkaita. Osa oli käynyt tutustumassa lähistöllä olevaan Parmacon toimittamaan Kirstin kouluun.

Tarinatalon oppilaille järjestetyllä tutustumiskäynnillä oli hieman kateuttakin havaittavissa. ”Ihan epistä! Noilla on

noin hienoa!” tuumivat vanhemmat lapset Lorupajan puitteista.

Toiminnallisuudeltaan tämä vastaa täysin pysyvää rakennusta.

OHJELMOINNIN OPETTELUA MATOLLA Kaikki eskarilaisten ja ykkösten opetus järjestetään Lorupajassa, liikuntaa ja teknisiä töitä lukuun ottamatta. Tilat taipuvat myös uuden opetussuunnitelman mukaiseen, oppiaine- ja luokkarajat ylittävään

opetukseen. Tiloja on helppo muunnella, ja pulpettien sijaan käytössä ovat helposti liikuteltavat pöydät. Tavaroiden säilytykseen oppilailla on omat kaapit.

Uuteen opetussuunnitelmaan kuuluu myös ohjelmoinnin opetus, joka alkaa jo ensimmäisellä luokalla.

– Eräs opettajamme keksi, että laitetaan luokkiin shakkiruutuiset kokolattiamatot. Se on koodauksen opettamisen kannalta loistava oivallus! Pienet opettelevat ohjelmointia pikkuroboteilla, mutta matoilla he voivat harjoitella lisää antamalla toisilleen komentoja, joiden mukaan shakkiruuduilla sitten liikutaan, Minttu Ollila kertoo.

UUTISET PARMACOLLE KAUPPALEHDEN MENESTYJÄSERTIFIKAATTI Kauppalehti pisteyttää vuosittain suomalaiset kasvuyritykset ja myöntää kriteerit täyttäville yrityksille Menestyjä-sertifikaatin. Kauppalehti kertoo Menestyjä-yritysten olevan kotimaisen kilpailukyvyn ja kehityksen tukipilareita, joiden menestys koostuu monista osatekijöistä, kuten osaavasta yritysjohdosta, omistautuneesta henkilökunnasta, tehokkaista prosesseista ja asiakkaan ymmärtämisestä. Yhteistä Menestyjille on näkemys, rohkeus ja tahto hoitaa liiketoimintaa muita paremmin.

– On hienoa, että meidät on tällä tavalla noteerattu. Miellämme itsemme kasvuyritykseksi ja siihen ollaan

HEMOHESTUTKIMUS SELVITTÄÄ MODULAARISTEN RAKENNUSTEN KÄYTTÖÄ SOSIAALI- JA TERVEYSHUOLLOSSA

18 PARMACO-TILAT

suuntauduttu, joten sillä on merkitystä, että joku muukin tämän huomioi. Se antaa meille itseluottamusta yrityksenä ja kertoo, että olemme tekemässä oikeita asioita. Menestyjä-sertifikaatin myötä myös asiakkaat näkevät, että meillä on hyvä liiketoimintamalli, jota viemme menestyksekkäästi eteenpäin, iloitsee Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo.

– Tutkimuksen raflaava lyhenne tulee sanoista Healing and Modular Healthcare Facilities, kertoo hankkeesta vastaava professori Antti Peltokorpi Aaltoyliopiston rakennustekniikan laitokselta.

Tutkimuskumppanina on muun muassa Työterveyslaitos. Parmacolle on tarkoitus tuottaa tietoa siitä, millaisia sosiaalija terveyshuollon toimintoja lainattava ratkaisu palvelisi parhaiten.

– Olemme haastatelleet Parmacotilojen käyttäjiä HUS:n Hyvinkään

sairaalan kampuksella ja Lauritsalan hyvinvointiasemalla. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä ja palaute positiivista. Esimerkiksi sisäilmaolosuhteita on kehuttu verrattuna perinteisiin tiloihin.

Hallinnon puolelta päätöksentekijät ovat puolestaan kertoneet, että alun perin väistötiloiksi ajatelluista tiloista on tullut enemmän tai vähemmän pysyviä ratkaisuja. Jossakin alkuperäinen käyttö on jo siirtynyt muualle ja tilalle tullut muita toimintoja, selvittää Peltokorpi.

Jo tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että lainattavat tilat palvelisivat terveydenhuollossa hyvin satelliittimallin mukaisena sairaalakampuksena, joka koostuisi tarpeen mukaan erilaisista tutkimus-, poliklinikka- ja hallintorakennuksista sekä hoiva- ja vuodeosastotiloista. Lisää tutkimustuloksia saadaan syksymmällä, kun aiheesta valmisteilla oleva diplomityö valmistuu.

ESPOOSEEN SUOMEN ENSIMMÄINEN MAALÄMPÖÖN LIITETTÄVÄ LAINARAKENNUS

YLÄKOULU ESKILSTUNAAN – ERIKOISUUTENA SISÄPIHA Olemme sopineet Eskilstunan kaupungin kanssa koulurakennuksen lainaamisesta seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Kaupunki tarvitsee ennen syyslukukauden 2017 alkua uuden keskeisellä paikalla sijaitsevan yläkoulun. Fristadskolan – Högstadieskola on kooltaan 2630 m2 ja kaksikerroksinen. Rakennuksessa on kaikki tarvittavat tilat ruokasalista erikoisaineluokkiin. Erityispiirteenä koulussa on sisäpiha.

– Tietääksemme missään lainattavassa rakennuksessa ei vielä ole vastaavaa arkkitehtonista ratkaisua. On hienoa toimia lainattavien rakennusten laadun ja arkkitehtuurin suunnannäyttäjänä.

Suunnittelemme rakennukset aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Rakennuksen tulee olla sekä käyttötarkoitukseensa että ympäristöönsä sopiva, painottaa Parmacon Ruotsin maajohtaja Thomas Jansson.

SUOMEN 100-VUOTISJUHLAVUODEN KUNNIAKSI LAHJOITAMME TÄMÄN

Espoon kaupunki saa Karhusuolle Parmaco-koulun. Alakoululaisten käyttöön tuleva rakennus on kaksikerroksinen ja kerrosalaltaan 3000 neliömetriä.

Karhusuon koulu on suunniteltu yhteistyössä Espoon kanssa ja se vastaa uusien oppimisympäristöjen vaatimuksia; tilat ovat avoimia, muunneltavia ja sisältävät erikokoisia oppimisalueita vaihtuviin tarpeisiin. Tällä hetkellä koulun arvioitu valmistumisaika on alkusyksystä.

Erityisen hankkeesta tekee myös se, että rakennus on ensimmäinen maalämpöön liitettävä lainarakennus Suomessa. Vanha purettava koulurakennus lämpeni öljyllä. Kaukolämpö ei tule kysymykseen, koska yhteydet eivät yllä alueelle saakka.

– Meille on tärkeää, että kuhunkin kohteeseen löytyy oikeanlainen ratkaisu. Muokkaamme sitten suunnitelmat asiakkaan tarpeiden mukaan. Tässä tapauksessa Espoon kaupunki teki ennakkoluulottomasti energiatehokkaan ja ekologisen ratkaisun valitsemalla lämmitysvaihtoehdoksi maalämmön, toteaa Parmacon myyntijohtaja Mikko Ruopio.

VUODEN AIKANA NOUSEVIIN KOHTEISIIMME SUOMEN LIPUN JA LIPPUTANGON.

PARMACO-TILAT 19

LAINAAMME OIKEITA RAKENNUKSIA.

Alsiken koulu, Knivsta

Lainaamme laadukkaita ja muunneltavia rakennuksia, kuten päiväkoteja, kouluja, hoivakoteja ja toimistotiloja. Lainauskonseptimme ratkaisee tilatarpeenne nopeasti, kustannustehokkaasti ja riskittömästi.

parmaco.fi