Parmaco tilat12

TILAT PARMACON SIDOSRYHMÄLEHTI 12 • 2018

TEHDÄÄNKÖ KUNNISSA VASTUULLISIA PÄÄTÖKSIÄ?

WINELLSKA SKOLANIN SISÄILMAONGELMAT LOPPUIVAT LAINATILOISSA SIVU 4

SIVU 3 AKTIIVIVESI KORVAA KEMIKAALIT SIIVOUKSESSA SIVU 8

PARMACO MUKANA METSÄALAN TULEVAISUUSTUTKIMUKSESSA SIVU 17

SISÄLTÖ

TILAT SIDOSRYHMÄLEHTI 12 • 2018

”Parmacoon on pystynyt luottamaan.

Tulos vastaa juuri sitä, mitä tilasimme.”

3

Pääkirjoitus

HUS-Kiinteistöt Oy:n rakennuttamisjohtaja Carl Sirén

4

Winellska skolanin sisäilmaongelmat loppuivat

8

Aktiivivesi korvaa kemikaalit ja vähentää sisäilmaongelmia

9

Arkkitehdin sielu ja insinöörin mieli: Maarit Auvinen

”Parmacon avulla tilat ovat siellä, missä niiden tarvitsee kulloinkin olla, ja ne muuntautuvat tarpeen mukaan.”

Parmacon tekninen johtaja Maarit Auvinen

10

Uumajan uusi esikoulu lyhentää pienimpien lasten matkoja

13

Lainattava rakennus palvelee monen kunnan tarpeita

14

Sairaalan väistötilat toteutettiin rinnetontille

17

Parmaco mukana tulevaisuustutkimuksessa

18

Uutiset

HENKILÖSTÖUUTISIA UUDET PARMACOLAISET

Ahlberg Aku tuotesuunnittelija

Kontkanen Eetu työnjohtaja

Simberg Jussi asennustyönjohtaja

Huotari Ville projekti-insinööri

Mehtonen Tommi kehityspäällikkö

Palonen Jarno asiakaspäällikkö

Reinikainen Tomi sähkösuunnittelija

Mäkelä Jarno asennustyönjohtaja

Tuuri Mika projektipäällikkö

Nissi Lotta taloushallinnon assistentti

Luukkonen Erno projektipäällikkö

Saarinen Kimmo projektipäällikkö

Soininen Antti suunnittelupäällikkö

Määttä Hanna rakennesuunnittelija

NIMITETTY

Auvinen Maarit tekninen johtaja

2 PARMACO-TILAT

Niskanen Lassi työnjohtaja

Björninen Samuli projektipäällikkö

PÄÄKIRJOITUS TEHDÄÄNKÖ KUNNISSA VASTUULLISIA PÄÄTÖKSIÄ?

Valtion ja kuntien velkaantumisesta on ilmoilla kahdenlaista mielipidettä.

Osa ottaisi suhdannehuipun huumassa roimasti lisää velkaa ja osa toppuuttelee voimakkaasti. Velkahan ei sinänsä ole mörkö, se on osa markkinataloutta, mutta kuten monessa muussakin asiassa, kannattaa tässäkin kulkea kieli keskellä suuta. On varmaa, että korot lähtevät jossakin vaiheessa nousuun.

Meillä on Euroopasta vain muutaman vuoden takaa hurjia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun valtion maksukyky joutuu äärimmilleen tai loppuu kokonaan. Nämä tuskin ovat suoraan Suomea koskettavia skenaarioita, mutta pitkä taantumajakso ja sen seuraukset ovat meilläkin vielä tuoreessa muistissa.

Toki on myös eri asia investoida velkarahalla tuottaviin kohteisiin kuin tehdä syömävelkaa. Kuntien tulisi pitää myös investoinneissa pää kylmänä ja arvioida tuottavuutta huolellisesti. Tässä peräänkuulutamme vastuullisuutta päättäjiltä. Vaikka näennäisesti kunnan oma rakennuskanta kasvattaa pääomaa, se ei ole kaikkialla automaatio. Hiljentyvään taajamaan rakennettu koulu tai päiväkoti aiheuttaa ylimääräisiä ylläpitokustannuksia, jos toiminta pyörii vuosi vuodelta yhä vajaammalla kapasiteetilla. Lisäksi rakennus kasvattaa korjausvelkaa. Entä mitä tapahtuu rakennukselle sitten, kun tarve loppuu kokonaan? Toisaalta uusille asuntoalueille tarvitaan nopeasti päiväkoteja ja kouluja, mikä on varsinkin ensimmäisinä vuosina järkevää ratkaista lainattavilla rakennuksilla, ennen kuin tiedetään, mille tasolle lapsiperheiden määrä asettuu.

Pysyvä rakentaminen ei ole aina paras ratkaisu. Kuntien resursseja tulisi ohjata nykyistä paremmin tärkeimpään pääomaamme, koulutukseen. Uudenlainen ajattelu on saamassa myös rakentamisessa ilahduttavasti jalansijaa; kaikkea ei ole pakko omistaa. Lainauskonsepti tarjoaa kunnille riskittömiä ja tarpeiden mukaan joustavia oikeita rakennuksia. Lainattava rakennus ei kasvata kunnan korjausvelkaa tai turhia ylläpitokustannuksia. Se pidetään hyvässä kunnossa koko laina-ajan ja viedään pois, kun tarve loppuu.

Olemme SuomiAreenassa perjantaina 20.7.2018 keskustelemassa rakentamisen vastuullisista ratkaisuista. Tervetuloa mukaan!

Ossi Alastalo

JULKAISIJA Parmaco Oy PÄÄTOIMITTAJA Ossi Alastalo TOIMITUS Kaski Agency KUVAT Okko Sorma, Anton Köberg TAITTO Kaski Agency

KIRJAPAINO Grano PAINOSMÄÄRÄ 12 000 kpl OSOITTEENMUUTOKSET JA PALAUTE asiakaslehti@parmaco.fi Parmaco Oy, Tampere PL 50 (Haarlankatu 4 F), 33231 Tampere p. 020 734 0011 faksi 020 734 0016

Parmaco Production Oy, Leppävirta PL 7 (Teollisuustie 13), 79101 Leppävirta puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016 Parmaco Production Oy, Pyhäjoki Annalantie 15-17, 86100 Pyhäjoki puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0017

Parmaco AB Månskärsvägen 10B, 5tr 14175 Kungens Kurva Sverige tel. +46 8 235 455 etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi

PARMACO-TILAT 3

WINELLSKA SKOLANIN SISÄILMAONGELMAT LOPPUIVAT LAINATILOISSA 4 PARMACO-TILAT

Parmacon lainatilat tarjoavat kirkkonummelaisen koulun oppilaille turvallisen oppimisympäristön ja kunnalle aikaa suunnitella isoa uudistusta.

Kirkkonummelaisen Winellska skolanin koululaiset ja henkilökunta saivat käyttöönsä lainatilat Parmacolta ja pääsivät toimimaan terveellisiin tiloihin. Vanhassa koulurakennuksessa oli pahoja sisäilmaongelmia, jotka aiheuttivat oireita sekä lapsille että aikuisille.

Aluksi ongelmia pyrittiin vähentämään rakennusta korjaamalla, mutta kunta päätyi pian hankkimaan lainatilat. Vanha rakennus sai purkutuomion.

– Teetimme kattavan kuntotutkimuksen, jossa todettiin, että koko rakennuksen korjaaminen olisi ollut todella kallista. Oli mietittävä, korjaammeko vanhaa vai sijoitammeko suurin piirtein saman rahan uusiin tiloihin. Riskit ovat huomattavan paljon pienemmät uusissa tiloissa, toteaa Kirkkonummen kunnan toimitilapäällikkö Jarno Köykkä.

Kirkkonummi lähti kiireellä hankkimaan siirtokelpoista koulurakennusta, jossa Winellska skolan voisi toimia uusien tilojen valmistumiseen saakka. Ripeä aikataulu oli eräs kriteeri kilpailutuksessa, jonka Parmaco voitti.

TARPEIDEN MUKAISET TILAT Parmaco toimitti Winellska skolanin käyttöön viihtyisät ja valoisat, noin 2500 neliön koulutilat. Köykän mukaan tällä hetkellä ainoa ongelma on se, että lainatilaa ei vielä ole riittävästi, koska kunta on saanut tyhjennettyä koulukeskuksen rakennuksista vasta yhden. Parmacon tilojen käyttäjiltä tullut palaute on ollut erittäin hyvää.

– Sisäilmaan liittyvät ongelmat ratkesivat kertaheitolla. Rakennus on toimiva ja opetus on voinut jatkua aivan normaalisti.

Saimme juuri sitä, mitä tilasimme, kertoo Köykkä.

Hänen mukaansa kunta on oppinut hankkeesta paljon – esimerkiksi sen, että aikataulut kannattaa laatia heti realistisiksi.

– Kunnalle on uutta lainatilojen käyttö tällaisessa mittakaavassa. Tämä ei ole perinteinen urakka, jossa me olemme rakennuttajana. Siksi meidän on pitänyt selvittää muun muassa, miten vastuunjako tehdään tällaisessa tilanteessa, toimitilapäällikkö sanoo.

– Koulukeskuksessa maanrakennustyöt kuuluivat kunnalle ja niiden aikataulu venähti. Myöhästyimme alkuperäisestä aikataulusta, mikä herätti vanhemmissa huolta. Sekä meillä että vanhemmilla oli tietenkin kiire, mutta kiireessä asiat eivät aina mene niin hyvin kuin ne voisivat mennä. Se on tärkein oppimme, Köykkä pohtii.

SUOMEN SUURIMPIA KOULUKESKUKSIA Kirkkonummen Gesterbyn koulukeskus on yksi Suomen suurimmista. Winellska skolan on ruotsinkielinen yhtenäiskoulu, ja samassa pihapiirissä toimii myös esiopetusryhmiä, suomenkielinen peruskoulu ja ruotsinkielinen lukio. Kaikkiaan alueella on noin 1500 oppilasta.

Koska Kirkkonummi ja Parmaco ovat tehneet sopimuksen Winellska skolanin lainatiloista viideksi vuodeksi, kunnalla on aikaa miettiä isoa koulutilojen uudistamisen kokonaisuutta.

– Koko koulukeskuksesta tulee uudishanke, mutta ensin kunnan on ratkaistava, mitkä osat vanhasta säilytetään ja mitkä puretaan. Hanke on pitkä, kertoo Jarno Köykkä.

PARMACO-TILAT 5

”Sisäilmaan liittyvät ongelmat ratkesivat kertaheitolla.”

6 PARMACO-TILAT

Uusi koulurakennus sai nimen Paviljonki Winellska skolanin rehtori Kristiina Koli kertoo, että koulun henkilökunta ja oppilaat sekä heidän vanhempansa olivat onnellisia, kun koulu vihdoin pääsi pois vanhoista tiloista.

– Uuden rakennuksen ulkonäkö oli meille positiivinen yllätys, sillä se näyttää oikealta koululta sekä ulkoa että sisältä. Kutsummekin rakennusta nimellä Paviljong (suom. paviljonki) luodaksemme oikeanlaista mielikuvaa.

Kolin mielestä Parmaco on ymmärtänyt koulun henkilökunnan toiveet ja ottanut heidän näkökulmansa huomioon. Tällä oli suuri merkitys esimerkiksi kiireellä tehdyn muuton aikaan.

– Pääsimme tutustumaan tiloihin etukäteen, mikä auttoi muuton suunnittelussa, rehtori kertoo.

– Lisäksi Parmaco huomioi toiveemme siitä, miten työmaaliikenne pitäisi ajoittaa. Kun alueella käy koulua 1500 oppilasta, piha-alue ei voi olla täynnä rekkoja heidän tullessaan kouluun tai lähtiessään kotiin.

PARMACO-TILAT 7

AKTIIVIVESI KORVAA KEMIKAALIT JA VÄHENTÄÄ SISÄILMAONGELMIA Kirkkonummella muutamissa tiloissa, kuten Winellska skolanissa, siivouskemikaalit on korvattu Aktiivivedellä.

Sen ansiosta sisäilmaan ei päädy haitallisia yhdisteitä.

Aktiivivesi on äärimmäisen puhdasta vettä, johon on lisätty vain happea. Siksi se on ekologinen, turvallinen ja tehokas siivousaine, selvittää Aktiivivesi Suomen toimitusjohtaja Timo Kantola.

Aktiiviveden valmistamisessa käytettävää tekniikkaa on hyödynnetty juomaveden puhdistamiseen jo sata vuotta. Ensimmäinen siivoukseen tarkoitettu laitteisto tuli markkinoille Kanadassa, ja vuonna 2013 Kantola toi Aktiiviveden Suomeen.

Nykyään puhdistettua vettä käytetään esimerkiksi päiväkodeissa, hoivakodeissa, eläinlääkäriasemilla ja ravintoloissa. Laitteistosta saatavalla käyttövalmiilla Aktiivivedellä voi puhdistaa kaikki pinnat, kuten lattiat, kokolattiamatot ja ikkunat sekä koko vessan.

SIIVOOJIEN OIREET HÄVISIVÄT Kirkkonummen toimitilapäällikkö Jarno Köykkä kertoo, että kaupunki otti Aktiiviveden käyttöön kokeilumielellä. Kokemukset ovat olleet hyviä.

8 PARMACO-TILAT

Esimerkiksi Winellska skolanissa alettiin käyttää Aktiivivettä vuonna 2015, koska koulussa oli huomattu sisäilmaongelmia. Kemikaaleista luopumisen jälkeen tilanne helpottui jonkin verran, mutta oli selvää, että koulu tarvitsi uudet tilat. Kun Parmaco toimitti Kirkkonummelle terveelliset ja turvalliset tilat, Winellska skolanissa haluttiin jatkaa siivoamista ilman kemikaaleja.

– Aktiivivesi on yksi keino vähentää sisäilmaongelmia, ja sillä on ollut suuri vaikutus myös siivoojiemme hyvinvointiin. Esimerkiksi heidän iho-oireensa ovat hävinneet, Köykkä kertoo.

– Aktiivivesi toimii hienosti, ja sillä saadaan pinnat todella puhtaiksi. Tämän näkee erityisesti lattioissa, joista lähtee pois kemikaalikerroksia.

Timo Kantola huomauttaa, että yleensä eri pinnoilla olevia puhdistusainejäämiä on poistettava säännöllisesti vahvoilla siivousaineilla.

– Aktiivivedestä ei jää pinnoille mitään, joten siivooja ehtii tehdä myös sellaisia töitä, joihin hänellä ei ole aiemmin riittänyt aikaa. Sisäilman kannalta on tärkeää, että hän ehtii pyyhkiä esimerkiksi kaappien päällystät.

Tamperelainen diplomi-insinööri ja rakennusarkkitehti Maarit Auvinen piirsi jo pikkutyttönä ruutuvihot täyteen rakennuksia ja pohjapiirroksia. Eikä siinä auttanut muu kuin ryhtyä alalle; nyt Auvinen on nimitetty Parmacon tekniseksi johtajaksi.

– Rakennusala on kiinnostanut pienestä pitäen ja haaveilin arkkitehtiopinnoista, mutta teekkariksi päädyin. Vaikka sieluni on enemmän arkkitehdin, tarvitsen nykyisessä työssäni enemmän insinööriosaamista, Auvinen arvioi.

– Vahvuuteni on se, että minussa on molemmat puolet.

Auvisen tutkintojärjestys on tavanomaisesta poikkeava. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja useamman työvuoden jälkeen hän suoritti AMK-tasoisen rakennusarkkitehtikoulutuksen ja perusti oman suunnitteluyrityksen. Kuinka ollakaan, yksi suurimmista tilaajista oli Tilamarkkinat-niminen yritys. Ossi Alastalo, nykyisin Parmacon toimitusjohtaja, houkutteli Auvisen aikanaan Tilamarkkinoiden palvelukseen. Tilamarkkinat Oy:n nimi ja siten myös Auvisen työnantaja vaihtui matkan varrella Cramoksi, josta Parmaco puolestaan Alastalon johdolla eriytyi kuutisen vuotta sitten. Nyt tiet kohtasivat jälleen.

YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS TÄRKEÄ MOTIVAATTORI Parmacon konseptissa Auvista kiehtoo paitsi moduulikaluston rinnastuminen pysyviin rakennuksiin, myös sen yhteiskunnallinen merkitys. Parmacon lainattavilla rakennuksilla ratkaistaan isoja yhteiskunnallisia ongelmia, joita moni ei Auvisen mukaan lainkaan oivalla.

– Monet kunnat olisivat tukalassa tilanteessa ilman näitä ratkaisuja. Kuntien

ARKKITEHDIN SIELU JA INSINÖÖRIN MIELI TEKNINEN JOHTAJA MAARIT AUVINEN TUNTEE LAINATTAVAT RAKENNUKSET ei aina kannata investoida kiinteisiin seiniin, kun tarve vaihtelee 15 vuoden aikana valtavasti niin haja-asutusalueilla kuin suurissa kaupungeissakin. Parmacon avulla tilat ovat siellä, missä niiden tarvitsee kulloinkin olla, ja ne muuntautuvat tarpeen mukaan.

Tilaelementtitekniikka on Auviselle tuttua Cramon-vuosilta, mutta teknisesti Parmacon moduulirakentaminen on haastavampaa. Häntä kiehtoo muunnel-

tavien tilojen samankaltaisuus pysyvien rakennusten kanssa.

– Ulkonäkökin on aivan erilainen näissä oikeissa siirtokelpoisissa rakennuksissa: on harja- ja pulpettikatot, ja ulkoseinissä verhoilu, joka ei korosta tilaelementtijakoa. Nämä eivät ole mitään legopalikoita. Teknisesti Parmacon tilaelementit ovat pysyvään rakentamiseen rinnastettavissa mm. lämmöneristykseltään. Erona on se, että tontti voidaan

ennallistaa sen jälkeen, kun rakennus on viety seuraavaan paikkaan, Auvinen luonnehtii.

TARVE JA KYSYNTÄ KOVASSA KASVUSSA Suurin osa uusista Parmacon kohteista rakennetaan pääkaupunkiseudulle, mutta koko maassa kysyntä on kovaa. Kasvu suuntautuu myös Suomen ulkopuolelle.

– Tekemistä riittää! Parmacon konsepti on löydetty nyt myös Ruotsissa.

Esimerkiksi Halmstadissa on iso kohde, ja kiehtova projekti hypätä mukaan.

Parmaco kasvaa vauhdilla. Yrityksen uutuus, 3-kerroksinen rakennus on nyt valmis markkinoille. Tuotekehitystä tehdään kuitenkin jatkuvasti. Siihen liittyvät muun muassa asennettavuus, hintataso, kestävyys ja helppous; käytetäänkö oikeita materiaaleja, palvelevatko ratkaisut meidän asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla, Auvinen kertoo.

VIRTAA LUONNOSTA Vapaa-ajallaan Auvinen lataa akkuvirtaa luonnosta ja liikunnasta. Talvella vuorossa ovat perinteiset ulkoilulajit kuten hiihtäminen, kesäisin vaeltaminen yhdessä aviomiehen kanssa. Parmacon tulevaisuuden Auvinen näkee valoisana.

– Itse näen, että Parmacolla on hyvä tulevaisuus ja hyvä draivi päällä. Täällä pääsee tekemään mielekästä työtä, tuote on hyvä ja se kehittyy yhdessä liiketoiminnan kanssa. Parmaco on ketterä ja innovatiivinen. Meillä on nuorekas yritys, joka tekee eikä meinaa!

Maarit Auvinen on Parmacolla vastuussa projektien teknisestä suunnittelusta (rakenne, LVIA, sähkö). Hän osallistuu tuotekehityshankkeiden eteenpäin viemiseen osana kansainvälistä teknistä ryhmää. Työn kuvaan kuuluu päivittäin yhteistyö Parmacon sisäisten tiimien ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden sekä eri asiantuntijatahojen kanssa.

PARMACO-TILAT 9

Lapset leikkivät Stråkenin pihalla, jonne on leikkejä varten jätetty pieni metsikkö.

UUMAJAN UUSI ESIKOULU LYHENTÄÄ PIENIMPIEN LASTEN MATKOJA 10 PARMACO-TILAT

Valoisat tilat ja leikkihuoneet.

Uumaja kasvaa kovaa vauhtia ja sen myötä alueelle nousee uusia asuinalueita.

Uusilla alueilla esikoulujonot ovat pienimpien lasten osalta pitkiä ja monen lapsen päiväkotimatka on ollut pitkä. Uudella Tomtebo-alueella on tammikuusta lähtien kuitenkin toiminut upouusi esikoulu. Esikoulussa on 51 lasta sekä henkilökunta, ja se on tuonut alueelle tervetulleen lisän.

Uumaja kasvaa monen muun Ruotsin kunnan tavoin vauhdilla. Esikoulupaikkojen tarve on jo pitkään ollut kova ja jatkuu samalla tasolla myös tulevaisuudessa.

Jonotuslista on halutuille päiväkotipaikoille pitkä.

– Tarve on täällä Tomtebossa erityisen suuri, koska alueella tehdään paljon uudisrakentamista ja sen myötä tänne on muuttanut paljon lapsiperheitä. Viereisen alueen lähimmän esikoulun jono on kah-

den vuoden pituinen. Siinä ajassa lapset ehtivät jo kasvaa isoiksi, sanoo uuden Stråken-esikoulun esikoulupäällikkö Linda Nordgren.

Toukokuinen päivä on aurinkoinen ja lämmin. Lapset juoksevat pihalla ja leikkejä varten säilytetyssä pienessä metsikössä iloisina. Piha ei ole aivan vielä kokonaan valmis. Nurmikkoa ei vielä ole ja asfaltointiakin tarvitaan.

STRÅKEN RAKENNETTIIN NOPEASTI JA TOIMINTA PÄÄSTIIN ALOITTAMAAN SUJUVASTI Esikoulupäällikkö Linda Nordgren kertoo, että esikoulu on kooltaan 642 neliömetriä ja se käsittää kolme eri osastoa, jossa kussakin on 17 lasta. Jokaisella osastolla on kaksi esikouluopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Henkilöstötiloja, kuten työhuo-

PARMACO-TILAT 11

Olen todella tyytyväinen siihen, että esikoulu on näin hyvin äänieristetty ja että jokaisessa huoneessa on lattialämmitys. Tämä on vankka talo, eikä todellakaan anna minkään väliaikaisuuden tunnetta.”

Linda Nordgren Stråken-esikoulun johtaja

Suunnittelu, alustava työ, koulutettu henkilökunta ja sujuva rakennusten valmistusprosessi ovat Linda Norbergin mukaan suoraan menestykseen vaikuttaneita tekijöitä.

neita, toimisto, lepohuone ja varasto on reilusti. Sekaikäryhmiin jaetut lapset ovat iältään 1–5-vuotiaita.

– Tämä on erinomainen ratkaisu, kun tarve on korkeimmillaan. Uuden rakentaminen on hidasta ja tämä rakennus valmistui nopeasti ja sujuvasti. Minulle näytettiin rekrytoimisen osalta vihreää valoa lokakuussa ja toiminta aloitettiin tammikuussa, sanoo Linda Nordgren.

Rakennuslupaa haettiin syyskuussa 2017 ja esikoulu valmistui jo 5. tammikuuta 2018. Henkilöstö pääsi tiloihin muutamaa viikkoa ennen esikoulun avaamista, joten sisustaminen ja sisätilojen järjestäminen oli mahdollista tehdä rauhassa.

Ensimmäinen lapsiryhmä aloitti 22. tammikuuta. Henkilöstö jakoi toiminnan sisään ajamisen niin, että kukin osasto tuli tiloihin porrastetusti. Totuttaminen tehtiin suunnitelmallisesti ja lapsiin 12 PARMACO-TILAT

keskittyen, jotta he viihtyisivät hyvin ja tuntisivat olonsa turvalliseksi.

– Toiminnan käynnistäminen on ollut todella sujuvaa. Henkilökunnasta on jo kehittynyt vahva tiimi ja lapset viihtyvät.

Tilasimme kalusteet ja kaiken pedagogisen materiaalin etukäteen, joten toiminta voitiin aloittaa heti kun esikoulu oli valmistunut, Nordgren kertoo.

MYÖNTEISIÄ REAKTIOITA VANHEMMILTA JA HENKILÖKUNNALTA Nordgren sanoo kuulleensa vanhemmilta ja henkilökunnalta pelkästään myönteisiä reaktioita. Viime viikon vanhempien kokouksessa puhuttiin pelkästään positiiviseen sävyyn.

– Moni vanhempi oli positiivisesti yllättynyt, kun esikoulu valmistui. He olivat odottaneet, että tilat olisivat parakkimai-

sia, eivät he odottaneet oikeaa rakennusta. Itse olen erittäin tyytyväinen siihen, että esikoulu on hyvin äänieristetty ja jokaisessa huoneessa on lattialämmitys.

Tämä on vankka talo, eikä todellakaan anna mitään väliaikaisuuden tunnetta, sanoo Nordgren.

Hän myös arvostaa rakennukseen virtaavaa luonnonvaloa, jonka ansiosta huoneet ovat erittäin valoisia ja raikkaan oloisia.

Nordgrenilta on jo tiedusteltu, miten kauan Stråken jatkaa. Sitä ei vielä tiedetä, rakennus on paikalla tarpeen mukaan. Tilaa vuokrataan aina viisi vuotta kerrallaan.

LAINATTAVA RAKENNUS PALVELEE MONEN KUNNAN TARPEITA MINERVASKOLAN TOIMII PARHAILLAAN TILOISSA, JOIDEN MATKA ALKOI OULUNSALOSTA VUONNA 2004 Helsingin Minervaskolan on toiminut vuodesta 2017 lähtien Parmacon toimittamissa rakennuksissa. Kyseiset tilat ovat hieno esimerkki siitä, miten lainattavat rakennukset voivat elinkaarensa aikana täyttää useamman kunnan tilatarpeita.

Kun yhdessä paikassa tarve päättyy, rakennus lainataan seuraavaan, missä se sopii sen hetkisiin tarpeisiin.

Nyt Minervaskolanin käytössä olevat kaksi rakennusta on alun perin toimitettu Oulunsaloon vuonna 2004. Kahdeksan vuoden jälkeen Pitkäkangas 1 ja 2 -nimisten rakennusten tiet erkanivat. Toisen tie ennen nykyistä sijoituspaikkaa vei

Sipooseen ja toisen Lievestuoreelle.

Vuonna 2017 rakennukset palasivat jälleen yhteen palvelemaan helsinkiläisiä koululaisia aivan Hietaniemen uimarannan viereen.

– Lähes sata vuotta vanha koulumme on remontissa ja saimme sen ajaksi Parmacon rakennukset käyttöömme.

Siirryimme tiloihin toukokuussa 2017, ja remontti päättyy tämän vuoden lokakuussa. Itselläni on aikaisempaakin kokemusta Parmacon tiloista Kaisaniemestä. Mielestäni ne toimivat ihan hyvin pientä tilanahtautta lukuun ottamatta, mutta se ei ole Parmacosta johtuva asia.

Myös opiskelijoiden ja henkilökunnan mukaan tilat ovat toimivat ja rakennukset istuvat hyvin ympäristöönsä, kertoo koulun rehtori Ronnie Rehn.

Pitkäkangas 1 Oulunsalo 2004 – 2012 > Sipoo 2012– 2016 > Helsinki 2017– Pitkäkangas 2 Oulunsalo 2004 – 2014 > Lievestuore 2014– 2017 > Helsinki 2017–

PARMACO-TILAT 13

SAIRAALAN VÄISTÖTILAT TOTEUTETTIIN RINNETONTILLE

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri tarvitsi Parmacolta lainatilat, koska Meilahdessa alkoi suuri uudisrakennushanke. Sairaala-alueella erityisen tärkeitä ovat kattava tiedottaminen ja rakennushankkeen suunnitelmallisuus. HUS-Kiinteistöillä ollaan tyytyväisiä, koska Parmacon kanssa kaikki on sujunut täsmällisesti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä eli HUSilla on meneillään sen historian suurin rakennushanke, jossa Meilahden sairaala-alueelle Helsinkiin rakennetaan vuosina 2018–2022 Siltasairaala. Uuden sairaalan tieltä oli purettava Meilahden sairaalan laboratoriosiipi, ja ennen purkamista sairaalan työntekijöille hankittiin korvaavia työtiloja. Väistötilojen toteuttajaksi HUS valitsi kilpailutuksen perusteella Parmacon.

Parmacon toimittamiin tiloihin sijoitettiin sairaalahenkilö-

14 PARMACO-TILAT

kunnan työhuoneita sekä neuvottelu- ja taukotiloja. Henkilöstö työskentelee osittain Tornisairaalassa, joten lainatilat oli saatava määrätylle paikalle sairaalan lähistölle.

Väliaikaisille tiloille varattu paikka on haastavalla rinnetontilla.

Lisäksi aikataulu oli tiukka, sillä kilpailutusvaiheesta aikaa tilojen vastaanottoon oli noin puoli vuotta. HUS-Kiinteistöt Oy:n rakennuttamisjohtaja Carl Sirén kertoo pelänneensä, että kokonaisuus on liian haastava.

PARMACO-TILAT 15

Sirén sanoo yllättyneensä positiivisesti lopputuloksesta ja erityisesti viimeistelyn tasosta. ”Tilat ovat esteettisesti korkeatasoisia eivätkä lainkaan muistuta työmaaparakkeja. Olen erittäin tyytyväinen sekä tilojen ulkonäköön että sisätiloihin”.

– Parmacolta kuitenkin tuli kommentti, että ei aikataulumme ole erityisen kireä. Se oli mukava kuulla.

Rinnetontin vuoksi HUSin tilat toteutettiin siten, että työtiloissa on yksi kokonainen kerros samassa tasossa, mutta toisessa päässä rakennusta tilat jatkuvat yhden kerroksen alaspäin ja toisessa päässä yhden kerroksen ylöspäin.

SUJUVAA VIESTINTÄÄ HUS-Kiinteistöjen projekti-insinööri Tomas Fagerström on tyytyväinen yhteistyöhön Parmacon kanssa. Hän huomauttaa, että sairaala-alueella toimittaessa suunnitelmallisuuden ja tiedottamisen merkitys korostuu. Lisäksi on otettava huomioon esimerkiksi kulkuväylät sekä mahdollisimman pölytön ja puhdas rakentaminen.

– Rakennushankkeet eivät yleensä toteudu täysin häiriöttä, joten edellytämme toimijoilta tarkkuutta, ja siihen Parmaco pystyi. Mitään hankaluuksia ei ole ollut, vaan hankkeessa on toimittu suunnitelmallisesti koko ajan. Viestinvaihto on sujunut ja yhteyshenkilömme ovat pysyneet samoina. Se on aina hyvä asia, toteaa Fagerström.

– Parmacoon on pystynyt luottamaan. Meille annettiin hyvin täsmälliset kuvaukset siitä, mitä saamme, ja toimitus tapahtui ajallaan. Tulos vastaa juuri sitä, mitä tilasimme, Carl Sirén jatkaa.

TILAVIA MODUULEJA HUS-Kiinteistöjen edustajat kiittelevät sitä, että lainatilat ovat viihtyisät, modernit ja laadukkaat. Myös tilojen käyttäjät ovat tyytyväisiä.

Tomas Fagerström huomauttaa, että Parmacon toimittamat moduulit ovat tilavampia ja monipuolisempia kuin monet muut vastaavat. Siksi työpisteiden sijoittelu oli helppoa ja muunneltavuutta on riittävästi.

Myös Sirén sanoo yllättyneensä positiivisesti lopputuloksesta ja erityisesti viimeistelyn tasosta. Etukäteen hänellä oli mielikuva työmaaparakeista ja julkisivussa näkyvistä elementtien saumoista. Parmacon rakennus on kuitenkin aivan toisenlainen.

– Tilat ovat esteettisesti korkeatasoisia eivätkä lainkaan muistuta työmaaparakkeja. Olen erittäin tyytyväinen sekä tilojen ulkonäköön että sisätiloihin.

16 PARMACO-TILAT

HUS-Kiinteistöt Oy:n rakennuttamisjohtaja Carl Sirén

PARMACO MUKANA METSÄALAA JA PALVELUITA KOSKEVASSA TULEVAISUUSTUTKIMUKSESSA Itä-Suomen yliopiston tutkija Päivi Pelli tekee väitöskirjatutkimusta palveluihin liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista metsäalalla. Kohteena on ollut rakennusala puutuotealan ja laajemminkin metsäalan asiakkaana. Viimeisessä tutkimusvaiheessa katsottiin rakennettua asumisen ja oppimisen ympäristöä vuoteen 2050. Ryhmä asiantuntijoita haastettiin katsomaan käynnissä olevia muutoksia uudesta näkökulmasta: mitä palvelut ja palveluna tuottaminen tulevaisuudessa on? Mukana oli tahoja ministeriöistä tutkimus- ja kehityslaitoksiin, yrityksiin ja kansalaistoimijoihin.

Yhtenä alan toimijoista löydöksiä pääsi testaamaan myös Parmaco.

– Tutkimukseni liittyy metsäalan ennakointiin ja tulevaisuuden tutkimukseen. Tunnistetaan että palveluiden merkitys on kasvanut, mutta mistä tänä päivänä puhutaan palveluina ei ole sama asia kuin miten toimittiin vaikkapa vain parikymmentä vuotta sitten. Siksi olisi tärkeä ymmärtää mitä asiakasaloilla on käynnissä, miten siellä lähestytään asiakkaiden tarpeita ja kokeillaan uudenlaisia toimintatapoja. Asiakas ei aina osaa määritellä mitä tarvitsee — fyysisen tuotteen, aineettoman palvelun vai muun ratkaisun — mutta metsäalakaan ei välttämättä osaa määritellä mitä se voi tarjota palveluna ja kuka on sen asiakas tai hyödynsaaja, Pelli avaa tutkimuksen lähtökohtia.

VISIOINTIA JA AJATUSTEN HERÄTTELYÄ – Se, millaisia päätöksiä teemme nyt, ovat osa arkipäivää 50 vuoden kuluttua.

OIKEITA KYSYMYKSIÄ ETSIMÄSSÄ

Ajatellaan vaikkapa puiden istuttamista.

Niiden kasvaminen aikuiseksi ottaa useamman kymmenen vuotta. Miten ilmasto muuttuu ja millaista puun pitäisi tuolloin olla, jotta se vastaa ajan tarpeisiin, miettii Parmacon tuotantojohtaja Ismo Koponen, ja heittää perään vision palamattoman tukkipuun jalostamisesta.

Voisiko palamaton puurakennus olla joskus mahdollinen?

– Olin eräässä Metsäkeskuksen seminaarissa puhujana herättelijä-nimikkeellä.

Sain samalla mahdollisuuden heitellä villejäkin ideoita. Tutkimuksessa mukana oleminen on antanut paljon ajattelemisen aihetta, Koponen kiittelee.

Pelli pitää tärkeänä sitä, että tutkimukseen löytyi rohkeita oman ajattelunsa haastajia. Tällaisia foorumeita pohtia asioita ääneen ei ole liikaa. Moni on aivan uudenlaisen ajattelutavan äärellä.

–Teknologinen kehitys on nopeaa ja se avaa uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää asumisen ja oppimisen ympäristöjä siinä missä metsätalouttakin. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana, mutta samalla nousee myös uudenlaisia epävarmuuksia.

Mistä tiedämme että tämän päivän päätökset ja valinnat osoittautuvat oikeiksi sinne 50 vuoden päähän? Tutkimus toi esiin, miten eri tavoin jo pohdimme palveluita ja palveluna tuottamista: rakennettu ympäristö luo puitteet, missä tuotetaan erilaisia palveluita, mutta yhtä lailla rakennettu ympäristö yhdessä naapuriston ja lähimetsän kanssa voitaisiin nähdä ’palvelukonseptina’. On kyse valinnoista, millaista tulevaisuutta tavoittelemme.

Valmiita vastauksia ei ole. Työ on myös oikeiden kysymysten etsimistä, Pelli selvittää.

– Meidän täytyy Parmacossa olla hyvin perillä siitä, mihin maailma on menossa.

Millä tavoin esimerkiksi oppimisen tavat ja oppimisympäristöt muuttuvat seuraavien vuosikymmenten aikana, ja mitä se tarkoittaa meidän näkökulmastamme, Koponen pohtii.

Kerromme tutkimuksesta myöhemmin lisää Tilat-lehdessä.

PARMACO-TILAT 17

UUTISET

PARMACO TOIMITTAA ÄHTÄRIIN ENSIMMÄISET LAINATILAT Ähtärin keskustaan on valmistumassa 72-paikkainen päiväkoti, jonka Parmaco toimittaa. Kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki kertoo, että Ähtäri halusi kaupungin tilantarpeeseen pitkäaikaisen ja laadukkaan ratkaisun.

Uusi päiväkoti otetaan käyttöön elokuussa. Tilat ovat turvalliset, laadukkaat ja varhaiskasvatukselle sopivat. Suunnittelussa on huomioitu myös digitalisaatio ja sen mahdollistaminen.

Tulevan päiväkodin tilat ovat Ähtärin ensimmäiset lainatilat, joten hanke on kaupungille merkittävä. Pienimäen mukaan kokemus on ollut positiivinen.

18 PARMACO-TILAT

– Aivan varmasti tämä toteutusvaihtoehto on varteenotettava myös jatkossa, sillä se tarjoaa meille tiettyä huolettomuutta, kaupunginjohtaja toteaa.

Hän on tyytyväinen etenkin Parmacon asiakaslähtöisyyteen. Asiakkaan kuunteleminen näkyy muun muassa muutostoiveiden toteuttamisena.

– Kaupungin ja Parmacon samanhenkisyys on tärkeää: työt tehdään tosissaan mutta ei totisena. Esimerkiksi palavereissa on ollut huumoria, mutta asioihin on silti suhtauduttu vakavasti. Asiat etenevät hyvässä hengessä, Jarmo Pienimäki kuvailee.

PARMACON SPONSOROIMA NUORI URHEILIJA TÄHTÄÄ KORKEALLE 20-vuotias ampumahiihtäjä Tuukka Invenius käyttää harjoitteluun tuhansia tunteja vuodessa. Kuluva kausi on ollut onnistunut, sillä Invenius saavutti muun muassa kolmannen sijan IBU Junior Cup-kisassa, joka käytiin Obertilliachissa Itävallassa.

– Sijoitus tuli vähän yllätyksenä itsellenikin. Hiihto alkoi kulkea hyvin ja ammuntakin sujui, joten kisan lopputulos oli hyvä. Olen tehnyt paljon töitä, joten on palkitsevaa saavuttaa menestystä, Invenius sanoo.

Hän asuu Leppävirralla, jossa sijaitsee Parmacon tehdas. Parmaco on sponsoroinut nuorta lupausta jo parin vuoden ajan. Yhteistyön merkkinä Parmacon logo näkyy Inveniuksen asevaljaiden etupuolella.

– Sponsoroinnin merkitys on minulle suuri. Hiihtourheilu on kallista, joten se ei

onnistuisi ilman tukijoita, kertoo Invenius.

Syksyllä hän aloittaa rakennustekniikan opinnot Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa valmistuakseen insinööriksi. Urheilussa Inveniuksen tavoite on, että parin vuoden kuluttua hän yltää maailmancupissa onnistuneella suorituk-

sella kymmenen parhaan joukkoon. Sen jälkeen hän aikoo kivuta yhä korkeammille sijoituksille.

– Vahvuuteni ovat kestävyyspuolella: olen ahkera ja periksiantamaton ja teen asiat loppuun asti.

UUTTA HENKILÖSTÖÄ RUOTSISSA Henkilöstömme kasvaa hyvää vauhtia myös Ruotsin puolella, jonne on kevään 2018 aikana nimitetty seuraavat henkilöt: Erik Folkare, Junior Controller; Fredrik Zäll, Area Sales Manager; Soufiane

Bettal, Designer; Fredrik Gabrielsson, Technical Manager; Nedim Murtic, Financial Adviser ja Mirza Kahvic, Project Designing Designer. Kaikille lämpimästi tervetuloa Parmaco-tiimiin!

PARMACO-TILAT 19

Alsiken koulu, Knivsta