Issuu

8 HYVINVOINTIVALMENNUSTA YRITTÄJILLE

16 GALLUP: VALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

nro 3 2021

WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI PETTERI KIVIMÄKI

OPISKELU ON OSA ARKEA Jaakko Suojanen aloittaa jokaisen päivän kirja kädessään uutta oppien. Googlen ja Facebookin vauhdissa pysyminen edellyttää Suomen Digimarkkinointi Oy:n ja sen henkilöstön jatkuvaa kehittämistä. Uuden oppiminen onkin osa yrityksen jokaisen työntekijän arkea. Sivut 4–6

PAREMPIA KOKOUKSIA JA RENTOUTTAVIA HETKIÄ Scandic Laajavuoressa järjestät paremmat kokoukset, juhlat ja tilaisuudet jylhien maisemien ympäröimänä, ja nautit vapaa-ajastasi rentouttavan hemmottelun tai virkistävien aktiviteettien parissa. Valitse se mitä tarvitset kylpylän poreista ja saunoista, hieronnoista ja hemmotteluhoidosta, tai keilaamisesta ja kuntoilusta. Kaiken kruunaa tietysti herkullinen ravintolaruoka. Turvallisesti tervetuloa!

Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä p. +358 300 870 883 (Puhelun hinta 0,26 €/min + pvm/mpm), sales.finland@scandichotels.com

LAAJAVUORI

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 34

SUOMEN YRITTÄJÄYSTÄVÄLLISIN PANKKI Satu, sijoitusasiantuntija

Jarno, asiakkuuspäällikkö

Tuomas, yksityispankkiiri

Ville, lakimies

Tiina, asiakkuuspäällikkö

Jussi, myyntijohtaja

TUTUSTU MEIHIN JA VARAA-AIKA saastopankki.fi/optia-yrityksille

SÄÄSTÖPANKKI OPTIA | saastopankki.fi/jyvaskyla

LET’S TALK BUSINESS SUOMEN SUOSITUIMMAT* PAKETTIAUTOT

Kun tarvitset kantavuutta ja 1–15 m 3 kuormatilaa, Ford-hyötyajoneuvot tarjoavat kuljetusratkaisun. Valitsetpa minkä tahansa malleistamme, niin vakiona on kattava varustelu ja 5 vuoden Ford Takuu *2 . Hyödynnä markkinajohtajan kesäedut:

0,5

%:n korko*3 + kulut

Transit Customiin automaatti alle 1.500 €*4

Esim. Transit Custom Trend Van 320 L2H1 2.0 130 hv A6 alk. 39.434 € tai 359 €/kk*3

ford.kayttoauto.fi KUVASSA TRANSIT CUSTOM VAN, TRANSIT VAN & RANGER. MALLISTOSSA ON MYÖS FIESTA VAN, TRANSIT COURIER & TRANSIT CONNECT. Ford Transit Custom Van CO2-päästöt 67–229 g/km, EUkeskikulutus 2,1–8,8 l/100 km. Ford Transit Van CO2-päästöt 215–297 g/km, EU-keskikulutus 8,2–11,3 l/100 km. Ford Ranger arvioidut CO2-päästöt 218–278 g/km, WLTP-yhdistetty kulutus 8,3-10,6 l/100 km. *25 vuotta/100 000 km tai 150 000 km (2 v ilman km-rajaa). *4Ford Transit Custom Trend Van 320 L2H1 2.0 130 hv A6 suositushinta alk. 39.434,04 €. Suositushinta ilmoitettu CO2-päästöillä 214 g/km ja sis. 600 € toimituskulut. Hintaero verrattuna vastaavaan manuaalimalliin vain 1.351 €. Suositushinta ilmoitettu 16.8.2021 hinnaston mukaan. *3Kertaluoton rahoitusesimerkki: Ford Transit Custom Van 320 2.0 130 hv A6 L2H1 Trend alk. 39.434,04 € (sis. toim. kulut), käsiraha 4.400 €, sopimusaika 60 kk, kuukausierä 359 €, luoton määrä yht. 35.224,04 € (sis. perustamismaksun 190 €), viimeinen suurempi erä 15.384,57 €. Kuukausierä sisältää koron 0,5 %, perustamismaksun 190 € ja käsittelykulun 12 €/kk. Luottokustannukset yht. 1.543,53 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 36.577,57 €, todellinen luottohinta 40.977,57 € ja todellinen vuosikorko 1,23 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Ford Credit palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki. Rahoitusetu voimassa ajalla 1.7.–30.9.2021. Etu ei koske Transit Custom ladattava hybridi (PHEV) tai Ranger Raptor -malleja. Lisätietoja saat Ford-liikkeestä. *Lähde: Traficom, pakettiautojen ensirekisteröinnit 2019–2021. Kuvan autot erikoisvarustein. Leipomonkuja 7, Jyväskylä, 014–3314 620 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosamyynti I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

TRANSIT KESKUS

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

35 • KESKISUOMALAINEN

3 • 2021

Juttuvinkit: ksy@yrittajat.fi

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

Työtapaturmia poikkeuksellisen vähän

Millainen on pk-yrityksen hallitus?

Vuonna 2020 työtapaturmia sattui ennätyksellisen vähän, mihin vaikutti koronan myötä hiipunut talous. Vakuutuslaitokset korvasivat yhteensä 103 700 palkansaajille ja 5 700 yrittäjille sattunutta työtapaturmaa vuonna 2020. Työtapaturmasta ilmoittaminen on työnantajan velvollisuus. https://bit.ly/3CekL2k

Pk-yritysten hallituksissa on keskimäärin 4,1 jäsentä. Hallituksen jäsenten keski-ikä on 53 vuotta. Nuorin hallituksen jäsen on keskimäärin 44-vuotias. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin PK-hallitusbarometri 2021 -kyselystä, johon vastasi maaliskuussa 804 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. https://bit.ly/37fKUzA

yrittajat.fi/keskisuomi

PÄÄKIRJOITUS

Tulevaisuuden monet kasvot

rittäjäjärjestössä on tehty skenaariotarkastelua siitä, mihin suuntaan yrittäjyyden toimintaympäristö kehittyy. Todellisuus ei noudata yhtä skenaariota, vaan muotoutuu niiden sekoitukseksi maustein vielä jostakin sellaisesta, mitä ei osata ennakoida. Populismin tie on yksi hahmoteltu skenaario. Poliittinen epävarmuus ja pandemian aiheuttama turvattomuus johtavat kansallismielisten agendojen nousuun. Sisäänpäin kääntyneiden valtioiden välit EU:ssa rakoilevat. Vähentynyt työvoiman liikkuvuus tekee työvoiman saatavuudesta yritysten kasvun suurimman esteen Suomessa. Yrittäjyyden muita esteitä pyritään poistamaan ja verotusta kevennetään. Pienet työnantajayritykset vähenevät ja yksinyrittäjyys verkostoissa lisääntyy. Ilmastoteot jäävät pitkälti kuluttajien ja yritysten harteille. Alustatyö on yleistä ja se on laajentunut uusille aloille. Toinen mahdollinen skenaario on Vihreä väylä. Ilmastonmuutokseen aletaan suhtautua yhteisenä kriisinä ja EU:n sisäiset ristiriidat vähentyvät. Vastuullisten valintojen merkitys kasvaa kuluttajilla. Käyttöön otetaan kulutusvero, joka pohjautuu tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren hiilijalanjäl-

keen. Paikallinen sopiminen ja joustot työmarkkinoilla lisääntyvät. Ammattiliittojen rooli tuki- ja neuvonantajaorganisaatioina korostuu. Itsensä työllistämisestä globaaleissa verkostoissa alustojen kautta tulee houkutteleva tapa rakentaa uraa. Kolmas skenaario on nimetty Taakkojen tieksi. Siinä koronakriisi pitkittyy vuosia kestäväksi pandemiaksi ja erityisesti Euroopassa talouden toipuminen kestää pitkään. Suurten teknologiayritysten vallan kasvu johtaa tiukempaan kontrolliin ja suurimpien yritysten pilkkomiseen tai toimintojen eriyttämiseen. Kasvavat ilmastoriskit ajavat yrityksiä hajauttamaan tuotantoketjujaan. Paikallisen sopimisen seurauksena ammattiliittojen asema lopulta vahvistuu. Yritysverot ja työnantajamaksut lisääntyvät, julkinen sektori paisuu. Korkea veroaste sekä työnantajavelvoitteet heikentävät suomalaisyritysten kilpailukykyä, ja kansainväliset suuryritykset saavat yhä vahvemman jalansijan myös kotimaan markkinoilla. Jokainen skenaario tuottaa omat vaikuttamiskärkensä yrittäjyyden näkökulmasta. Mitä tahansa kohti ollaankaan menossa, niin 24.–25.9. lyödään lisää löylyä bisnekseen Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä!

SANNA-MARI JYRÄKOSKI Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi @JyrakoskiSanna

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Iloa uuden oppimisesta Erika Nurmela on työskennellyt viitisen vuotta hierojana. Kiinnostus ihmiskehon toimintaan ja halu auttaa asiakkaita ovat innostaneet Nurmelan opiskelemaan uutta. Sivut 12—13

Uusia tuulia Laukaassa Kunnanjohtaja Linda Leinonen ja elinkeino johtaja Teemu Pinomäki haluavat Laukaaseen Suomen yrittäjäystävällisin kunta -palkinnon. Sivut 20—21

Työvoimapula on Petäjäveden Metallin kasvun este Alihankintakonepaja Petäjäveden Metalli on vahvassa kasvussa, mutta pula osaavasta työvoimasta jarruttaa kehitystä. Yrityksen perustaja Markku Salminen ratkaisisi ongelman helpottamalla ulkomaisen työvoiman saantia. Salminen vastaa yhä vaativista hitsaustöistä, kuten kuvan kahdeksanmetrisestä kuljetusta varten katkaistusta säiliönpäädystä. Sivut 18—19

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 36

Ketterästi uutta oppimaan Suomen Digimarkkinointi Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka menestys pohjautuu jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Yrityksessä uuden oppiminen on keskeinen osa jokapäiväistä työtä. Toimitusjohtaja Jaakko Suojanen sanoo, että he haluavat olla parhaita tulemaan paremmiksi. TEKSTI: PASI RAHIKAINEN KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

Jaakko Suojanen tietää, että jokainen päivä on hyvä päivä oppia uutta ja kehittyä, olla vähän parempi kuin eilen. Jyväskyläläisen Suomen Digimarkkinointi Oy:n (SDM) toimitusjohtaja ja perustaja aloittaa aina päivänsä heräämällä aamuviideltä ja lukemalla tunnin kirjaa ja oppimalla jotain uutta. – Tosin viimeksi kuluneet pari vuotta olen ensiksi meditoinut kaksikymmentä minuuttia ja ottanut kirjan käteeni vasta sitten. Meditointi rauhoittaa mielen ja kehon, minkä ansiosta otan uusia asioita paremmin vastaan. Meditointi myös palauttaa fyysisesti, joten meditoin välillä myös iltapäivällä. Lukemisen ja meditoinnin vaikutuksen huomasivat myös Firstbeatin mittaajat, kun päivän ainoat vihreät hetkeni olivat juuri silloin, Suojanen kertoo. Ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävä Suomen Digimarkkinointi auttaa nimensä mukaisesti asiakasyrityksiään myymään netissä. Toimitusjohtaja kehaisee, että he ovat työssään todella hyviä. – Tämä ei ole vain sanahelinää, sillä tulokset ovat mitattavissa. Olemme kahteen otteeseen voittaneet alan Vuoden toimisto -palkinnon, joka myönnetään asiakkailta kerätyn palautteen ja heidän antamiensa pisteiden perusteella. Laadun ylläpito vaatii jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. Omaa osaamistaan on myös välillä kannibalisoitava, jotta pysyy freesinä, Suojanen sanoo.

Jatkuvaa kehittämistä Digimarkkinointialalla on oltava ketterä ja pystyttävä oppimaan koko ajan uutta. Suojasen mukaan on turha luulla olevansa joskus valmis, kun yrittää pysyä Googlen ja Facebookin kaltaisten jättien vauhdissa. Ei ole liioiteltua sanoa, että jos hetkeksi pysähtyy tyytyväisenä huoahtamaan, niin juna meni jo menojaan. Alan kilpailu on kovaa ja pärjätäkseen on kehityttävä jatkuvasti. Suomen Digimarkkinointi Oy:n oppimispolku alkaa heti uuden työntekijän tullessa taloon. Ura alkaa kuuden kuukauden onboarding-jaksolla. – Kaikilla tiimeillämme on omat toimintatapansa. Opetamme uuden työntekijän kädestä pitäen sekä SDM:n (Suomen Digimarkkinoinnin)

että tulevan tiiminsä tapaan toimia. Kaikkein tärkeintä on, että hän oppii tuntemaan itsensä ja löytää ensimmäisen kuuden kuukauden aikana itselleen parhaat tavat kehittyä, Suojanen kertoo. – Puolen vuoden kuluttua hän on valmis digitoveri, hän saa siipensä konkreettisesti, ja pääsee lentämään digimarkkinoinnin maailmaan, Suojanen maalailee.

Oppiminen on osa työtä Yrityksessä pidetään kehityskeskustelut kaksi kertaa vuodessa. Niiden aikana jokaisen kanssa käydään läpi yrityksen, tiimin ja ihmisten omat tavoitteet ja miten niitä kohti lähdetään etenemään. – Jokainen työntekijä saa käyttää kuukaudessa kymmenen tuntia uuden opiskeluun. Näistä viisi tuntia tulee ohjatusti yrityksen puolelta eli kehitämme asioita yhdessä kvartaaliteemojen avulla. Toiset viisi tuntia jokainen saa käyttää, kuten haluaa. Voi lukea kirjaa, osallistua seminaariin tai webinaariin tai sparrata opiskelemaansa asiaa jonkun kokeneemman kanssa, Suojanen luettelee. Kerran kuukaudessa jokainen osallistuu digitoverin tunnille tiimivalmentajansa kanssa. Tunnilla keskustellaan, kuinka seuraavan kuukauden aikana aiotaan edetä. Samalla pohditaan muitakin asioita, kuten kunkin yksilöllistä palautumista eli esimerkiksi ruoan, liikunnan ja levon suhdetta. Tiimeillä on myös yhteiset viikkopalaverit, joissa kehitetään tiimitason asioita. – Kaiken tämän lisäksi kerran kuukaudessa järjestetään taisteluparitunnit, joissa yksittäiset digitoverit sparraavat toisiaan toistensa asiakkuuksissa. Myös tiimien välinen ristipölytys on hyvä tapa oppia toisilta ja se toteutuu ketterien asiakastiimien kautta, Suojanen huomauttaa. – Uuden oppiminen on meillä osa jokapäiväistä työtä, eikä täällä pääse sammaloitumaan. Me haluamme olla parhaita tulemaan paremmiksi, Suojanen linjaa filosofiansa, mikä on myös yksi yrityksen arvoista.

Itsensä kehittämistä, filosofiaa... Jaakko Suojaselle itselleen paras tapa oppia on lukeminen. Ihan joka aamu se ei onnistu, mutta 95 prosenttia päivistä käynnistyy kirja kädessä. JATKUU SIVULLA 6 uu

NUMEROT

170

pitkäaikaista asiakasta yli

100 000 tuntia digimarkkinoinnin käytännön tekemistä

390 000 kävijää verkkosivuilla vuodesta 2019

37 • KESKISUOMALAINEN

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

Suomen Digimarkkinointi Oy työllistää viitisenkymmentä asiantuntijaa, joista valtaosa työskentelee Jyväskylässä. Lauri Hirsilä (vas.) ja Mika Kyllönen ovat yrityksen asiakasvastaavia. Toimitusjohtaja Jaakko Suojanen (kesk.) sanoo, että he etsivät parhaillaan kaupungista uusia toimitiloja.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 38

JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA uu

Useimmiten Suojasen lukemat kirjat käsittelevät bisnestä, markkinointia, itsensä kehittämistä ja filosofiaa. Ray Dalion Principles on yksi hänen suosikeistaan. Haastattelupäivän hän aloitti Juuso Hämäläisen ja Henri Soran Strategia arkeen OKR-mallilla -teoksella. – Olen lukenut sen muutamaan kertaan. Tämän aamun uusi oppimani asia oli viestinnän tärkeys muutoksen läpiviennissä. Ajatusta pitää työstää omaan käyttöön ja se onkin jo muistissa omalla kanban-seinälläni muiden tavoitteiden kanssa, hän kertoo. Koko Suojasen työura on ollut uuden oppimista. Ennen omaa yritystä hän oli markkinointipäällikkönä firmassa, jossa hän vastasi yksin kaikesta yrityksen digimarkkinoinnista. Yritysidea syntyi niistä kokemuksista ja Suojanen perusti Suomen Digimarkkinointi Oy:n vuonna 2012. Kymmenessä vuodessa digitaalinen vallankumous on ollut huikean nopeaa ja siinä rinnalla myös digimarkkinointiala on kehittynyt valtavasti. Muutoksen vauhdissa on ollut ja on jatkossakin pakko pysyä. – Sitä, mihin kehitys johtaa, on vaikea tarkasti ennustaa, mutta lopulta varmasti kaiken tarvitsemansa voi ostaa verkosta ja siihen SDM:n strategia ”Transforming business to digital sales with MRACE” perustuu, Suojanen sanoo. n

Luovuutta. Tulevaisuutta. Future Factory - Fuel for Creativity Jaakko Suojasen mukaan kilpailussa pärjätäkseen on oltava valmis uudistumaan ja oppimaan koko ajan uutta. Hänelle itselleen paras tapa oppia on lukea kirjoja.

Tutustu toimintaan ja jätä toimeksianto: jamk.fi/futurefactory Suomen Digimarkkinointi Oy Kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2012 Perustaja: Jaakko Suojanen Toimiala: Markkinointi Liikevaihto: n. 4 Me (2021) Toimitusjohtaja: Jaakko Suojanen

Jyväskyläläinen kasvuyritys Digitalisaatio on mullistanut markkinoinnin ja myynnin. Samaan tahtiin on muuttunut myös ihmisten ostokäyttäytyminen, luultavasti pysyvästi. Nykyään melkein jokainen ostopäätöstä harkitseva menee ensimmäisenä Googleen ja tekee ostopäätöksensä tueksi haun. Koronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiota entisestään. Verkkokaupankäynti on ollut monelle yritykselle ainoa keino saada aikaan edes jonkinlaista liikevaihtoa. Jos yritys haluaa saada kuluttajat tuotteensa tai palvelunsa äärelle, digikanavien pitää olla hallussa. Jokainen voi toki kehittyä digimarkkinoinnin mestariksi, mutta kaikilla ei ole siihen tahtoa, aikaa tai muita tarvittavia resursseja. Juuri tähän tarpeeseen Jaakko Suojanen perusti Suomen Digimarkkinointi Oy:n vuonna 2012.

Tekoäly lisääntyy myös markkinoinnissa Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, yritys työllistää 50 asiantuntijaa, joista suurin osa työskentelee Jyväskylän Yliopistonkadun toimistossa. Yrityksellä on toimisto myös Helsingissä. Uusille työntekijöille on jatkuva tarve. — Mahdollinen laajentuminen muihin kaupunkeihin ratkaistaan sen perusteella, miten Helsingin toimisto kehittyy. Pääpaikka on nyt ja jatkossa Jyväskylä. Etsimme uusia toimitiloja, sil-

Onko sinulla tai yritykselläsi kehittämishaaste ratkottavaksi? Olemme yhdistäneet JAMKin eri osaamisalojen voimavarat JAMK Future Factoryksi, jossa monialaiset opiskelijatiimit ratkovat toimeksiantoja.

lä emme enää oikein mahdu näihin nykyisiin. Muutto tulee ajankohtaiseksi ensi vuonna, toimitusjohtaja Suojanen sanoo. Tekoäly muokkaa maailmaamme yhä vahvemmin, eikä digitaalinen markkinointi ole mikään poikkeus, päinvastoin. Alan jättiläiset, Google ja Facebook, ovat kovimpia tekoälyn hyödyntäjiä ja kehittäjiä. Se ei ole mikään ihme, kun tietää niiden käytössä olevan suunnattoman datamassan koon. Algoritmipohjainen tekoäly kykenee jo nyt tuottamaan ihmisten käyttäytymisen ja elämänmuutosten pohjalta personoitua automattista markkinointia. Laskentatehon kasvaessa kehitys entisestään kiihtyy. — Vaikean ja vähän puhutun kielemme ja suhteellisen pienen datapistekertymämme vuoksi Suomi ei markkinana ole edelläkävijä tekoälyn hyödyntämisessä markkinoinnissa. Toisaalta voimme rauhassa seurata, mihin tekoäly maailmalla kehittyy ja poimia meidän tarpeisiimme parhaiten sopivat sovellukset, Suojanen toteaa. Maailmalla on herätty myös somejättien ja muiden toimijoiden harjoittaman datan keräämisen kääntöpuoleen eli ihmisten yksityisyyden turvaamiseen. Suojasen mukaan on pelkästään hyvä asia, kun ihmisten seuraamiseen ollaan puuttumassa ja läpinäkyvyys lisääntyy. n

Tule tekemään kanssamme tulevaisuutta Luovuus rakastaa tiimityötä, vapaata ajattelua ja kokeiluja. Jamkilaisena olet luova suunnannäyttäjä opiskelijoille ja yrityksille. Meillä teet asioita, joilla on merkitystä tulevaisuudessa - toimitpa sitten lehtorina, tutkijana tai yrityksen tuki- tai kehittämispalvelujen työntekijänä. Työtapamme ja -ympäristömme ovat innovatiiviset ja monialaiset. Meillä olet osa luovaa asiantuntijaverkostoa, jossa voit kehittää ja kehittyä.

Katso avoimet työpaikat tai jätä avoin hakemus: jamk.fi/rekry

Tervetuloa mukaan alumnitoimintaan Tiesitkö, että lokakuussa vietetään alumnikuukautta! JAMKista valmistuneena alumnina olet arvokas osa korkeakouluyhteisöämme. Alumnina saat monipuolisia mahdollisuuksia omaan kehittymiseesi sekä ajankohtaista tietoa ja kontakteja eri aloilta. Samalla säilytät yhteyden opiskelukavereihisi ja korkeakouluyhteisöösi.

Tutustu alumnitoimintaan ja liity postituslistalle: jamk.fi/alumni

JAMK on arvostettu työelämän kehittäjä. Teemme yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. Osaavat asiantuntijamme, opiskelijat ja verkostot ovat käytössäsi. Valmiiden palvelutuotteiden lisäksi rakennamme asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa uusia, räätälöitäviä palvelukokonaisuuksia.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

39 • KESKISUOMALAINEN

Toimiva hallitus, menestyvä yritys Hallituspartnerit tarjoaa apuaan yrityksille hallitustyöskentelyn kehittämisessä. Keurusselkä Hotels Oy:ssä yhteistyö nähdään investointina tulevaisuuteen TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

Keurusselkä Hotels Oy:n omistaja Iris Mäkinen lähti hakemaan vauhtia yritystoimintaan uudistamalla yrityksen hallitustyöskentelyä. – Minulla on ollut pitkään ajatus, että joku päivä haluan lähteä kehittämään hallituksemme toimintaa. Nyt olemme siinä pisteessä, enkä voisi enää tyytyväisempi olla, Mäkinen iloitsee. Kun Keurusselkä Hotels perustettiin vuosi sitten kesäkuussa, yrittäjälle oli alusta saakka selvää, että hän haluaa yrityksen toiminnan tueksi vahvan ja hyvin toimivan hallituksen. Kaikkea ei tehdä enää yksin, vaan nyt lähdetään hakemaan ammattilaisia toiminnan tueksi, oli Mäkistä eteenpäin vielä ajatus. – Me Hallituspartnerit Keski-Suomella edistämme pk-yritysten ammattitaitoista hallitustyötä välittämällä yrityksiin kokeneita ja sitoutuneita hallitusjäseniä ja kehittämällä jäsentemme hallitusosaamista. Tällä hetkellä toiminnassamme on mukana 76 hallitustyöskentelyn ammattilaista, Hallituspartnerit Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja ja välitysvastaava Arto Maijala kertoo. – Prosessi lähti Hallituspartnereiden kanssa heti rivakasti käyntiin. Kävimme Maijalan kanssa läpi yrityksen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Teimme syväanalyysin ja kartoitimme laajan ydinsanalistan avulla läpi, millaista asiantuntijuutta ja osaamista yrityksemme hallitukseen tarvitaan, Iris Mäkinen muistelee. Ydinsanoilla skaalataan Hallituspartnereiden jäseniä läpi ja etsitään sopivia kandidaatteja kyseessä olevan yrityksen tarpeisiin. Lopuksi ydinsanoista valitaan 3–5 tärkeintä ja käydään Hallituspartnereiden ammattilaiset läpi vastaavilla sanoilla. – Ydinsanojen ja -osaamisen lisäksi mietimme tietysti myös sopivaa persoonaa. Lopuksi yrittäjälle esitellään muutama potentiaalinen asiantuntija, joista hän voi valita. Valintakierroksia tehdään, kunnes sopiva ammattilainen löytyy, Maijala täsmentää.

Hallituspalkkioita ja kahvinjuontia? Tekeekö ne muuta kuin nostavat hallituspalkkiot ja juovat kahvia? Näin moni miettii hallituksen jäsenistä. Oikealla tavalla toimiva ja osaava hallitustyöskentely on yrityksen kehittymisen ja jatkuvuuden kannalta tärkeää. Hallituksen tulee koko ajan arvioida yrityksen toimintaa suhteessa omistajien, asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin ja nähdä ennakoivasti, mihin suuntaan yritystä kehitetään. Avainasemassa ovat ammattitaitoiset ja sitoutuneet hallituksen jäsenet. – Hallituspartnereiden kautta tulevasta hallitustyön ammattilaisesta pu-

huttaessa kyse on aina ulkopuolisesta ja riippumattomasta hallituksen jäsenestä. Henkilö ei ole hallituksessa aloittaessaan yrityksessä palkallisessa työssä, eikä omista yrityksen osakkeita. Hallituspartnereiden kautta tullut hallituksen jäsen on yrittäjän aito kumppani, joka pystyy auttamaan yritystä hallitustyöskentelyn kautta laajasti, Maijala kertoo. Keski-Suomen Hallituspartnereiden korvaus yhdestä hallitusjäsenestä on 1 250 euroa ja sitä seuraavista 750 euroa per jäsen. Kuluja syntyy vasta siinä vaiheessa, kun avainsanojen kautta valikoituneiden henkilöiden cv:t on toimitettu yritykselle. – Arto Maijala toimitti minulle muutamia hyviä vaihtoehtoja, joista valitsimme yhden. Tapasimme kerran livenä, minkä jälkeen valintamme oli täysin selvää, Mäkinen sanoo.

Yhteistyön alku miellyttävä yllätys Ensimmäinen kokous valitun jäsenen kanssa oli lupaava. Hallituksessa lähti

liikkeelle hyviä keskusteluja ja strategista ajattelua. Yrittäjän yllätti se, millä intensiteetillä valittu henkilö paneutui tehtäväänsä ja kuinka syvälle hän oli tutustunut yrityksen toimintaan. – Käsittämätöntä, miten riippumaton henkilö voikin olla näin kiinnostunut meistä, Mäkinen jatkaa. Yhteistyötä miettiviä Maijala kehottaa pohtimaan, onko yrityksellä juuri tähän hetkeen sopiva hallitus ja henkilöt? Mitkä ovat yrittäjän omat voimavarat ja onko hän tyytyväinen hallituksen tämänhetkiseen työskentelyyn? – Jos sinulla herää epäilys, että kaikki ei ole hallitustoiminnassanne niin hyvin kuin pitäisi, ole rohkeasti yhteydessä minuun. Etsitään yrityksellenne kasvun ja kehittymisen kumppani. Keskustelun aloittaminen ei maksa mitään, Maijala kannustaa. – Luonnollisesti hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii minulta jatkossakin paljon, mutta yrityksen tulevaisuutta ajatellen tämä oli ainoa oikea ratkaisu ja koko yhtiön parhaaksi, Mäkinen kiteyttää. n

”Hallituspartnereiden kautta löytynyt hallituksen jäsen on tuonut meille mukanaan valtavasti uutta osaamista ja sparrausta. Olen todella tyytyväinen ja innoissani siitä, mitä tuleva tuo”, kertoo Iris Mäkinen Arto Maijalalle.

Hallituspartnerit Keski-Suomi ry • Hallituspartnerit Keski-Suomi ry on valtakunnallisen Hallituspartneritverkoston jäsen. Hallituspartnerit työskentelee keskisuomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi erityisesti pk-yritysten hallitustyöskentelyä kehittämällä. • Keski-Suomessa toiminnassa on mukana 76 hallitustyöskentelyn ammattilaista. Tärkeä osa toimintaa on Hyväksytty hallituksen jäsen, eli HHJ-koulutusten järjestäminen yhdessä kauppakamareiden kanssa. • keski-suomi.hallituspartnerit.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 40

RENAULT PRO + Parhaat työkaverisi

Koko Renault –mallistoon korkotarjous: 0 % + kulut

TRAFIC- ja MASTER –mallistoon talvirenkaat ja vetokoukku 0 € Keski-Suomen Yrittäjien hyvinvointivalmentajat Virve Lähdesmäki ja Essi Määttä kannustavat yrittäjiä mukaan hyvinvointivalmennukseen.

Lisäksi TRAFIC-mallistoon automaattivaihteisto veloituksetta Renault Express -mallisto alk: Blue dCi 75 3,3 m3 19 990 € (sis. toimituskulut 600 €), CO2 134 g/km, EU-yhd. 5,1 l/100 km. Renault Trafic -mallisto alk: dCi 120 L1H1 5,2 m3 Navi Edition 33 690 € (sis. toimituskulut 600 €), CO2 188 g/km, EU-yhd. 7,2 l/100 km. Renault Master -mallisto alk: dCi 150 L2H2 10,8 m3 Navi Edition 38 790 € (sis. toimituskulut 600 €), CO2 243 g/km, EU-yhd. 9,3 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. Takuu 4 vuotta tai 100 000 km. Tarjouskampanjat koskevat viimeistään 30.9.2021 tehtyjä asiakastilauksia. Kampanjatarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin, eikä se koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia, suurasiakas- tai leasingyhtiökauppoja. Kertaluoton rahoitusesimerkki: Trafic dCi 120 L2H1 5,2m3 Navi Edition, 33 690 € sis. toimituskulut 600 €, (CO2 188 g/km, EU-yhd. 7,2 l/100 km), vaihtoauto/käsiraha 12 000 €, rahoitettava osuus 21 880 € (sis. perustamiskulun 190 €), rahoitusaika max. 60 kk, käsittelymaksu 9 €/kk, korko 0 %, kk-erä 295,10 €. Poikkeava viimeinen erä 5 000 €, todellinen vuosikorko 1,08 %, luoton ja luottokustannusten yhteissumma 22 610 €, auton todellinen luottohinta yhteensä 34 420 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. renault.fi Harri Liimatainen p. 040 723 4851 harri.liimatainen @hameenauto.fi

Kuormaajantie 8 40320 Jyväskylä ma-pe klo 9-17 la klo 10-14

hameenauto.fi

Totta

Tarua

Totta

Tarua

Totta

Tarua

Valmennusta yrittäjän keholle ja mielelle TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

Syyskuun lopulla käynnistyy puolen vuoden mittainen yrittäjän hyvinvointivalmennus. Valmennus on tarkoitettu keskisuomalaisille yrittäjille, jotka haluavat kehittää omaa henkilökohtaista hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti. Valmennus on maksuton. – Valmennusohjelma koostuu kuudesta inspiroivasta ja vuorovaikutteisesta valmennuspäivästä sekä välitehtävistä. Jokaiseen valmennuskertaan sisältyy asiantuntija-alustuksen ohessa ohjattua ja tavoitteellista työskentelyä osallistujien kesken, kertoo Keski-Suomen Yrittäjien hyvinvointiasiantuntija Virve Lähdesmäki. Oma Tottahyvinvointi on tärkein pääoma, johon kannattaa sijoittaa. Kun yrittäjä Tarua jaksaa ja voi hyvin, hän on energisempi, tuottavampi ja luovempi. Kehon ja mielen valmennusohjelma perustuu tutkittuun tietoon ja hyödyntää osallistujien ja valmentajien kokemuksia. – Jo pienillä muutoksilla voi vaikuttaa paljon omaan arkeen ja työn hallin-

Totta

Tarua

JYTAKSIN PAIKALLISET YRITTÄJÄT PALVELUKSESSASI! Tilaa ilmaisella JYTAKSI APPilla tai numerosta 0100 6900. www.jytaksi.fi Puhelun hinta 1,92 € /vastattu puhelu + 0,25 € /10s + pvm/mpm

”Jo pienillä muutoksilla voi vaikuttaa paljon omaan arkeen ja työn hallintaan.”

taan. Valmennus on kokonaisvaltainen, kuten ihminenkin on. Jokainen saa itse valita, millaiset asiat ottaa omiksi painopisteikseen. Kyse on siitä, mikä antaisi itselle eniten voimavaroja, Lähdesmäki avaa.

Ohjelma vastaa yrittäjien toiveisiin Syyskuussa starttaava valmennusohjelma on toinen laatuaan. Edellinen puolen vuoden valmennusohjelma on jo loppusuoralla. Ensimmäisestä ryhmästä on saatu oppia uutta starttia varten. – Kehitämme hyvinvointivalmennusta koko ajan, jotta se vastaisi paremmin yrittäjien toiveita. Tavoitteenamme on tuotteistaa valmennusohjelma, jota voisi tulevaisuudessakin järjestää yrittäjille, kertoo Keski-Suomen Yrittäjien hyvinvointiasiantuntija Essi Määttä. Valmennuksen toteuttaa Lewell Oy. Osallistuja saa käyttöönsä yrityksen kehittämän verkkokuntosalin ja mahdollisuuden osallistua muun muassa kehon kuntoindeksimittaukseen. Päävalmentajana toimii Kaisa Wallinheimo. – Tule rohkeasti mukaan. Saat ympärillesi ammattilaiset ja vertaistukea muilta matkaan lähteneiltä yrittäjiltä, kannustaa Lähdesmäki. Tutustu valmennukseen Keski-Suomen Yrittäjien tapahtumakalenterissa ja ilmoittaudu mukaan 19. syyskuuta mennessä. n

Hyvinvointikartta-hanke • Hyvinvointikartta-hankkeen tavoitteena on vahvistaa KeskiSuomen mikro- ja pk-yritysten hyvinvointia, hyvinvoinnin osaamista ja johtamista. • Hankkeessa kehitetään hyvinvointia, tutkimustuloksiin perustuvia ja yrittäjän arkeen sopivia hyvinvointia tukevia ja edistäviä toimintamalleja. Tämän lisäksi tavoitteena on innostaa ja valmentaa yrittäjiä huomioimaan hyvinvointi arjen tekoina ja ottamaan oppia yrittäjäkollegojen hyvistä käytännöistä. • Hyvinvointikartta-hanketta toteuttavat Gradia, JAMK ja KeskiSuomen Yrittäjät. Tapahtumat ja tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille keskisuomalaisille mikro- ja pk-yrityksille: sekä yrittäjille että henkilöstölle. Osallistuminen ei edellytä KeskiSuomen Yrittäjien jäsenyyttä.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

41 • KESKISUOMALAINEN

MAINOS

Kikit kuriin Taomin keksinnöllä Kikki! Snooker-pelaajien kauhu, valkoisen lyöntipallon ja kohdepallon huonosta kontaktista johtuva virhepomppu, on pilannut monen ammattilaisen ja harrastajan päivän. Syy kikin syntymiseen pysyi vuosikymmenet mysteerinä, kunnes vuonna 2017 jyväskyläläinen Toni Ursin päätti löytää ratkaisun. Aikansa pohdittuaan hän päätteli, että kikki johtuu lyöntikepin päähän hierottavan liidun pöydälle jättämästä pölystä. Hän kehitti liidun, josta syntyy minimaalisen vähän pölyä perinteisiin liituihin verrattuna. Ja kuinka ollakaan, Ursinin liidulla kikit loistivat poissaolollaan. Nykyään valtaosa maailman snookerhuipuista on ottanut Ursinin ja hänen yhtiökumppaneidensa Taom-liidun käyttöönsä. Ammattilaisten hehkutuksen synnyttämä hype on levittänyt Taomin liidut myös biljardisaleihin eri puolille maailmaa. Markkinat ovat valtavat. Maailmassa biljardinpelaajia on, jos ei ihan miljardia, niin ainakin neljännes. Ursinin mukaan harrastajia on varovasti arvioiden 250 miljoonaa. Pelkästään Kiinassa pelaajia on yli 100 miljoonaa. Suosituin biljardilaji on tv-näkyvyytensä ansiosta snooker. ELY-KESKUKSEN TUELLA KASVUUN Taomin liidun kysyntä lähti vuoden 2017 lopulla rajuun kasvuun, joten myyntiä ja tuotantoa piti nopeasti kehittää. Keski-Suomen ELY-keskuksen kehittämispalveluiden konsultit laativat yrittäjien kanssa kehittämisohjelman, jonka toteuttamiseksi ELY-keskus myönsi 20 000 euron kehittämisavustuksen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). – Tuki tuli todella tarpeeseen ja siitä oli iso apu, Taomtips Oy:n toimitusjohtaja Toni Ursin sanoo. Yritys alkoi kasvaa. Kasvun myötä liitua kehitettiin yhä paremmaksi ja tuoteperhe laajeni. Oma verkkokauppa ei pystynyt enää vastaamaan kysyntään, joten seuraava kehitysaskel oli maailmanlaajuisen vähittäismyyntiverkon luominen. Tässä vaiheessa mukaan tuli Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta Business Finland. Taomille myönnettiin Business Finlandin Tempo-rahoitus. Sen avulla yritykset voivat parantaa valmiuksia kansainväliseen kasvuun, testata liiketoimintakonseptin toimivuutta, hankkia palautetta potentiaalisil-

Keski-Suomen ELY-keskuksen Jouni Hynynen (vas.) sanoo Taomtips Oy:n olevan malliesimerkki innovatiivisesta ja kasvuun pyrkivästä yrityksestä. Toni Ursinin mukaan ELY-keskus on ollut yrityksen tukena kaikissa merkittävissä kehitysvaiheissa. ta asiakkailta ja kartoittaa kysyntää uudella kansainvälisellä markkinalla. Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Jouni Hynynen pitää huolta siitä, että yrityksillä on tieto kaikista julkisista rahoituspalveluista. – Team Finland on verkosto, joka yhdistää kaikki kansainvälistymispalvelut maakunnasta maailmalle, Hynynen toteaa. – Tempo-rahoitus oli meille tärkeä startti kansainvälisyyteen. Rahoitus tuli parhaaseen mahdolliseen aikaan, sillä sen avulla kasvatimme jälleenmyyntiverkkoamme merkittävästi, Ursin lisää.

– Market Explorer on tarkoitettu juuri Taomin kaltaisille yrityksille, joilla on innovatiivinen tuote- tai palveluidea ja jotka etsivät uusia markkinoita ulkomailta ostamalla asiantuntijapalveluita, Hynynen toteaa. – Asiantuntijamme kolusi mahdollisten yhteistyökumppaneiden ja jälleenmyyjien yhteystietoja, ja muutama niistä olikin meidän tarpeisiimme sopiva, Ursin sanoo. Taomin yrittäjät ovat saaneet ELY-keskuksesta apua myös patentti- ja tavaramerkkiasioissa. Hynynen muistuttaa, että viennissä myös IPR-asiat on huolehdittava kuntoon hyvissä ajoin.

MARKET EXPLORER MAHDOLLISTI ASIANTUNTIJA-AVUN Aasian-myynnin kasvattamiseksi yrittäjät halusivat seuraavaksi tehdä markkinatutkimuksen. Tähän sopiva apu tuli Business Finlandin Market Explorer -rahoituspalvelusta.

KORONATUET PELASTIVAT PAHIMMALTA Kaikki näytti hyvältä maaliskuuhun 2020 asti. Sitten koronapandemia lopetti snookerturnaukset ja sulki biljardisalit kaikkialta. Myös jälleenmyyjät laittoivat ovet säppiin.

”ELY-keskus on ollut yrityksemme tukena kaikissa merkittävissä vaiheissa.” TONI URSIN

– Liikevaihdostamme hävisi hetkessä 87 prosenttia. Tunnelmat olivat aluksi synkät, mutta saimme nopeasti tietoa ELY-keskuksen kautta haettavista koronatuista. Teimme yhdessä tilanneanalyysin, päätimme tuen myöntämisen vaatimista kehittämistoimista ja lähdimme koronatukien turvin sitkeästi kehittämään uutta. – ELY-keskus on ollut yrityksemme tukena kaikissa merkittävissä vaiheissa. Toimintaa on koko ajan pystytty kehittämään ja olemme ottaneet tukien ansiosta isoja askelia ylöspäin, Toni Ursin kiittää. MAINOS

Yrittäjä, tarvitsetko apua yrityksesi kehittämiseen? Analyysi-palvelussa

tä Käy ja! po keh

Yritysten kehittämispalvelujen Analyysi ja Konsultointi ovat tehokkaita välineitä yrityksen muutostilanteessa.

käydään läpi yrityksen nykytilanne ja laaditaan yritykselle kehittämissuunnitelma. Palvelun kesto on 1-2 päivää. Hinta on yritykselle 260 euroa + alv / päivä.

Konsultointi-palvelussa

ratkotaan analyysin pohjalta nousseita kehittämistarpeita. Kestoltaan konsultointi on tavallisesti 2-5 päivää.

Konsultointipalvelua voi käyttää mm. kansainvälistymisstrategian laatimiseen, omistusjärjestelyjen suunnitteluun, liiketoiminnan digitalisoimisen suunnitteluun tai IPR-selvityksiin.

Lue lisää ja ota yhteyttä: yritystenkehittamispalvelut.fi Kehittämispäällikkö Pirjo Suhonen puh. 0295 024 601 Keski-Suomen ELY-keskus

ely-keskus.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 42

Keski-Suomessa selkeä parannus suhdanneodotuksissa Suhdanteiden paraneminen käy ilmi syyskuun alussa julkaistusta Pk-yritysbaro metrista, joka on tehty Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Finnveran yhteistyönä. TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ GRAFIIKKA: SUOMEN YRITTÄJÄT, VIESTINTÄ-PAPRICO

Pk-yritysten odotukset tulevasta vuodesta ovat parantuneet reilusti viime keväästä. Yleisiä suhdanneodotuksia vuosi eteenpäin kuvaava saldoluku on +22, kun se viime keväänä oli +3. Keski-Suomen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +23, kun lukema keväällä oli –1. Seuduittain suhdanneodotuksissa on vaihtelua: eteläisen Keski-Suomen saldoluku on huima +54, Jyväskylän seudulla +20 ja pohjoisessa Keski-Suomessa +16. – Mennyt vuosi on ollut hyvin jakaantunut pk-yrityksissä. Osan liikevaihto on ollut lähellä nollaa, osa on tehnyt elämänsä kasvuloikkia. Etelässä ja Jyväskylän seudulla noustaan kovaa, pohjoinen tulee hitaammin mukaan kasvuun. Pk-yritysten toimintaedellytykset koko maakunnassa ovat nyt elinvoiman kannalta keskeinen tekijä, kommentoi KeskiSuomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski. Liikevaihdon kehityksen suhteen saldoluku Keski-Suomessa on noussut tasolle +22 kevään tilanteesta +9. Se on Keski-Suomessa kuitenkin seitsemän yksikköä matalampi kuin maan keskimääräinen luku +29.

Eteläisessä Keski-Suomessa on noustu roimasti tasolta +15 tasolle +41. Jyväskylän seudun liikevaihdon kasvuodotuksissa myös on selkeä nousu tasolta +12 tasolle +27. Pohjoisessa Keski-Suomessa liikevaihdon kasvuodotukset ovat edelleen heikot, mutta nousseet syksyn tasosta –1 tasolle +3.

Henkilökuntaa lisätään maltillisesti Henkilökunnan määrän saldoluku on koko maassa +12, kun syksyllä oltiin tilanteessa +3. Keski-Suomen saldoluku on edelleen koko maata heikompi +2, kun syksyllä oltiin lukemissa +1. Jyväskylän seudulla rekrytointiodotukset ovat jopa laskeneet tasolle –1 kevään tilanteesta +5. Eteläisessä Keski-Suomessa odotukset ovat hypänneet kevään tasosta +4 tasolle +24. Pohjoisen KeskiSuomen saldoluku on –2: siinä on parannusta kevään tilanteesta, joka oli –13. Keskisuomalaisista pk-yrityksistä 16 prosenttia kokee, että työvoiman saatavuus on kasvun este. Saatavuusongelmia on eniten pohjoisessa Keski-Suomessa, jopa 22 prosentissa pk-yrityksistä.

Investointiodotuksissa piristymistä Pk-yritysten investointiodotukset ovat jo pitkään olleet matalalla, mutta nyt on nähtävissä lievää piristymistä. Investointiodotukset ovat koko maan tasolla kohonneet kevään lukemista –13 tasolle –1. Investointien saldoluku Keski-Suomessa on nyt –5, kun viime keväänä se oli –11 ja viime syksynä –25. – Investointien arvon kehitykseen liittyvät odotukset ovat edelleen negatiivisia, mutta vuodessa on tapahtunut sel-

keää parannusta. Eteläisessä Keski-Suomessa tilanne näyttää todella hyvältä tällä hetkellä. Innovaatioihin, tuotannon ja tuotteiden kehitykseen liittyvän saldoluvun nousu maakunnassa viime kevään tasolta +5 tasolle +12 on myös erinomainen käänne. Kiinnittäisin edelleen huomiota tutkimuksen ja tuotekehityksen tilanteeseen maakunnassamme ja pk-yritysten osallisuuteen kehittämisessä, jotta myönteisellä uralla pysytään, kommentoi Jyräkoski.

ELY:n yritysrahoituksessa merkittävää kasvua Vuonna 2020 ELY-keskusten rahoituksen pääpaino oli koronaan liittyvässä poikkeusrahoituksessa, ja odotukset vuoden 2021 puolelle olivat perusrahoituksen osalta maltilliset. Alkuvuosi näyttää kuitenkin siltä, että yritysrahoituksen kysynnässä ja myöntämisessä on tulossa ennätysvuosi kohta päättyvän EU-rahastokauden (2014–2020) aikana. – Yritykset ovat aktivoituneet sekä investointi- että kehittämishankkeiden käynnistämisessä. Vuoden 2020 aikana koronarajoitukset vähensivät etenkin kansainvälistymishankkeiden hakemuksia merkittävästi, mutta nyt tilanne on käynnistyvien hankkeiden valossa korjaantunut, Keski-Suomen ELY-keskuksen yksikön päällikkö Jaakko Ryymin toteaa.

Tilanne näkyy Finnveran rahoituksessa Suhdanneperusteisen käyttöpääomarahoituksen tarve on pudonnut merkittävästi vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Rahoitusmarkkina on normalisoitunut. Investointeihin ja yrityskauppoihin

kohdistuvan rahoituksen osuus on vuoden takaisesta kasvanut, mutta käännös investointeihin on kuitenkin vielä vähäinen ja painottuu suurempaan yrityskokoluokkaan. Keskisuomalaisten yritysten rahoitustarpeet ovat muuta maata enemmän kohdistuneet yritysten kehittämishankkeisiin mukaan lukien henkilökunnan osaamisen kehittäminen (Keski-Suomi 30 prosenttia, koko maa 22 prosenttia) sekä kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin (Keski-Suomi 42 prosenttia, koko maa 36 prosenttia).

”Yritykset ovat aktivoituneet sekä investointi- että kehittämishankkeiden käynnistämisessä.” Jaakko Ryymin Tulevissa rahoitustarpeissa keskisuomalaisilla yrityksillä korostuvat edelleen kehittämishankkeet mukaan lukien henkilökunnan osaamisen kehittäminen muuta maata enemmän (Keski-Suomi 29 prosenttia, koko maa 21 prosenttia). – Vaikka pk-barometrin mukaan rahoituksen saatavuuden on koettu hieman vaikeutuneen, se on vain harvoissa tilanteissa estänyt suunniteltujen hankkeiden toteutumisen. Keski-Suomessa vain 4 prosenttia rahoitushakemuksista ei ole johtanut myönteiseen rahoituspäätökseen, kun koko maan luku on 5 prosenttia, avaa Finnvera Oyj:n rahoituspäällikkö Kari Korhonen. n Lue koko raportti: www.yrittajat.fi/tutkimukset

PK-YRITYKSET JA SUHDANNENÄKYMÄT Yleinen suhdannenäkymä

Saldoluvun kehitys 1/2005–2/2021

(Saldoluku %)

KOKO MAA

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

LÄHDE: PK-YRITYSBAROMETRI, SYKSY 2021 ALUERAPORTTI

50 40 30 20

Savon Yrittäjät

0 -10

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT

Pirkanmaan Yrittäjät

Saldoluku

-20 2/05

2/06

2/07

2/08

2/09

2/10

2/11

2/12

2/13

2/14

2/15

2/16

2/17

2/18

2/19

2/20

2/21

Etelä- Savon Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät

Keski-Suomen alueen pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat linjassa koko Suomen keskiarvon kanssa ja pääsääntöisesti hieman korkeammalla kuin lähialueiden pk-yrittäjien suhdannenäkymät. Alueen pk-yrittäjien näkymät henkilökunnan määrän kehityksen suhteen ovat kuitenkin hieman lähialueita heikommat.

-30

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

43 • KESKISUOMALAINEN

KOLUMNI

Vain yritysten kautta Suomi voi olla kokoaan suurempi

PETRI SALMINEN Puheenjohtaja Suomen Yrittäjät petri.salminen@salminen-tikka.fi

eneltäkään talouskeskustelua seuraavalta ei varmastikaan ole jäänyt huomaamatta, että yritysten toimintaympäristöön ja menestymismahdollisuuksiin tulevaisuudessa merkittävimmin vaikuttavat tekijät tulevat olemaan kestävyys ja vastuullisuus. Uskallan sanoa asian suoraan, sillä tämän valinnan ovat julkistuksissaan tehneet niin yritysten rahoittajat kuin asiakkaatkin. Poliitikot nostavat julkiseen keskusteluun vastuullisuutta kuka mistäkin näkökulmasta. Liian usein nämä nostot vain valitettavasti tuntuvat olevan suunnattuja omalle ajatellulle kannattajakunnalle hurmoshenkeä, ja valitettavasti samalla vastakkainasettelua, nostattamaan. Kovaan ääneen vaaditaan lisää sääntelyä ja valtion väliintuloa. Toimivaan demokratiaan kuuluu olennaisena osana se, että erilaisia arvoja ja ideologioita voi tuoda vapaasti esille. Mahdollisuus esittää rohkeitakin ajatuksia synnyttää keskustelua, jonka pohjalta toivottavasti hioutuisi yhteinen näkymä paremmasta tulevaisuudesta. Usein kehittyminen edellyttää myös rakentavaa erimielisyyttä.

Suomen Yrittäjien elokuussa 2021 teettämässä Yrittäjägallupissa 86 prosenttia yrityksistä kertoi huomioivansa vastuullisuusajattelun toiminnassaan. Yrittäjien vastuullisuus on laaja-alaista yhteisten sopimusten ja lakien kunnioittamista, mutta myös vastuuta ympäristöstä, työntekijöistä ja asiakkaista. Voidaan siis sanoa, että suomalainen yrittäjä kiinnittää suuresti huomiota toimintansa vastuullisuuteen. Vastuullisuuden ja etenkin ilmaston lämpenemistä ehkäisevien toimenpiteiden osalta meidän kannattaa Suomessa katsoa valtion rajoja laajempaa kuvaa. Koulutettu ja sääntöjä kuuliaisesti noudattava kansa osaa kyllä varmasti säännellä itsensä hiilineutraaliksi, mutta voisiko tässä maassa jo tehtyä kehitystyötä käyttää auttamaan muita? Voisiko olla niin, että Suomen mahdollisuus

”Koulutettu ja sääntöjä kuuliaisesti noudattava kansa osaa kyllä varmasti säännellä itsensä hiilineutraaliksi.”

olla kokoaan suurempi ilmastovaikuttaja tapahtuisi mahdollistamalla suomalaisille tuotteille, palveluille ja toimintatavoille markkinoita siellä, missä ollaan meitä jäljessä? Enkä nyt vähäisimmässäkään määrin tarkoita sitä, etteikö meidän itsemmekin tulisi edelleen parantaa toimintaamme. Vaikka vaatimukset vastuullisuudesta tulevat jatkossa entistä enemmän yrityksille asiakkaiden ja rahoittajien suunnasta, on yhteiskunnalla mahdollisuus omilla päätöksillään joko edistää tai halvaannuttaa yritysten tekemää vastuullisuus- ja kestävyystyötä. Mikäli lyhytnäköisellä sääntelyllä tai veropäätöksillä heikennetään yritysten kykyä kilpailla, investoida ja kehittää uutta, niin Suomi pienenä maana ei tule olemaan potentiaalinsa kokoinen ilmasto- ja kestävyyshaasteiden ratkaisija. Mikäli taas kykenemme tekemään päätöksiä, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyä, mahdollistaa tämä kestävämmän toiminnan toteutumisen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tehdään siis itse enemmän ja paremmin, mutta nähdään myös mahdollisuuksia siinä, mitä olemme jo tehneet.

Kaipaako hallituksenne

täydennystä, uudistumista tai vahvistusta? Välitämme asiantuntijoita hallitukseenne.

Ota yhteyttä ja sovi kartoitustapaaminen: Arto Maijala, puh 040 533 2540 arto.maijala@hallituspartnerit.fi

www.hpks.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 44

Jatkuva opiskelu on hierojalle työn suola Erika Nurmela aloitti hierojana vuonna 2016. Kiinnostus ihmiskehon toimintaan houkuttelee opiskelemaan koko ajan uutta työn ohessa.

TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

Jyväskyläläinen Erika Nurmela, 51, sai valmiiksi hierojan ammattitutkinnon vuonna 2016. Sitä ennen hän oli suorittanut verhoilijan, merkantin ja merkonomin tutkinnot ja tehnyt palkkatyötä siivousalalla, toimistoissa, vähittäiskaupassa, ravintoloissa, tehtaassa ja rakennustyömailla. – Olen tyytyväinen, että päätin vaihtaa alaa ja lähteä opiskelemaan hierojaksi. Kiinnostus ihmiskehon toimintaan juontaa juurensa jo nuoruuteen, jolloin juoksin kilpaa. Myöhemmin työelämässä ilmenneet tuki- ja liikuntaelinvaivat saivat minut pohtimaan, millaisin keinoin erilaisiin vaivoihin löytyisi apua, Nurmela kertoo. Nurmelan mukaan oman työn kautta ihmiskehon monimutkaista toimintaa alkaa vähitellen ymmärtää yhä syvemmin, mikä ruokkii halua oppia lisää. Hierojan työn ohessa hän on koko ajan syventänyt osaamistaan lyhytkursseilla ja erikoisammattitutkintojen osilla. – Teen parhaillaan urheiluhierojan eri-

”Tuntuu siltä, että omat kädet oppivat löytämään päivä päivältä paremmin asiakkaan kipupisteet tavalla, jota on vaikea selittää.”

koisammattitutkintoa. Opiskelu ei lopu siihen, vaan suunnitelmissa on suorittaa myös muita alan erikoisammattitutkintoja. Lisäksi suunnitelmissa on osteopatiakoulutus, joka kestää neljä vuotta. Taustalla on halu oppia tuntemaan menetelmiä, joilla voin parhaiten auttaa asiakkaitani. Jatkuva kouluttautuminen on Nurmelalle voimavara, vaikka se vaatiikin aikaa ja työtä. – Vastapainona koulutukset antavat uutta tietoa ja osaamista. Koulutetut hierojat ovat Valviran ylläpitämässä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä, JulkiTerhikissä, josta jokainen voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön tiedot. Tervey denhuollon ammattihenkilö on lain mukaan velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa. Urheiluhierojan ammattitutkintoon sisältyy kuukaudessa kaksi lähiopiskelupäivää Lahdessa Hierojakoulu Relaxissa, minkä lisäksi opintoihin kuuluu itsenäistä opiskelua ja uusien menetelmien käyttöä työn ohessa. Koulutuksen järjestämisessä on mukana Savon ammattiopisto Kuopiosta. – Korvaan menetettyjä työpäiviä tekemällä asiakastyötä myös viikonloppuisin, Nurmela kertoo.

men kautta. Hierojaksi valmistunut pystyy harvoin hyppäämään suoraan päätoimiseksi yrittäjäksi. Nurmela arvelee, että oman toiminnan tunnetuksi tekeminen ja asiakashankinta kestävät pari vuotta. Monella hierojalla toiminta onkin aluksi sivutoimista. Nurmela tekee työtään Toiminimi Disa-Erikan kautta, ja hänen vastaanottonsa on Suomen Terveystaloon kuuluvassa Rela-hierojat Terveystalossa Yliopistonkadulla. – Itse koen järjestelyn hyväksi, sillä minun ei itse tarvitse kantaa huolta myyn-

nistä, markkinoinnista, ajanvarausjärjestelmistä tai koko ajan monipuolistuvista maksutavoista. Jos toimisin yksin omassa liiketilassa, oheistyötä olisi paljon enemmän, Nurmela pohtii järjestelyään.

Koronapandemia hiljensi asiakasvirran Rela-hierojien Yliopistonkadun toimipisteessä työskentelee neljä hierojaa. – Jokainen hieroja päättää itse työaikansa, mutta muodostuuhan siinä myös omanlaisensa työyhteisö, vaikka

Yrittäjyys on silti työyhteisössä Hierojat ovat tavallisesti yksinyrittäjiä, jotka harjoittavat toimintaansa toimini-

”Työ asiakkaiden kanssa sisältää paljon myös keskustelua, joskus vaikka ruokaresepteistä”, kertoo Erika Nurmela.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

45 • KESKISUOMALAINEN

LYHYESTI Kustannustuen neljännen kierroksen haku on käynnissä Neljäs kierros on tällä tietoa viimeinen mahdollisuus hakea tukia koronakriisin vaikutuksiin kaikilla toimialoilla. Viides hakukierros on kohdennettu ja tarkoitettu vain tietyille toimialoille.

Erika Nurmela tekee hierojan työn ohessa urheiluhierojan erikois ammattitutkintoa. Opiskelu ei lopu siihen, vaan suunnitelmissa on suorittaa myös muita alan tutkintoja.

jokainen tekeekin työtä itsenäisenä yrittäjänä. Aina voi kysyä kollegalta, jos haluaa mielipiteen johonkin ammatilliseen kysymykseen. Nurmela työskentelee arkisin tavallisesti aamu- ja iltakahdeksan välillä, mutta myös viikonloppuajat ovat suosittuja. Työpäivän aloitus vaihtelee tilanteen mukaan. – Suurin osa ajanvarauksista tulee tänä päivänä verkon kautta. Voin itse vaikuttaa työni rytmitykseen merkitsemällä kalenteriin taukoja sopiviin väleihin. Nurmelan vastaanotolla käy asiakkai-

ta laidasta laitaan. Mukana on esimerkiksi potilaita, jotka täydentävät hieronnalla leikkauksen jälkeistä muuta kuntoutusta. Tällä hetkellä Nurmela tekee noin 40-tuntista työviikkoa, mikä merkitsee noin 6–7 asiakasta päivässä. Asiakkaiden virta ei ole kuitenkaan itsestään selvää, minkä koronakevät osoitti kouriintuntuvasti. – Kun yleensä viikossa on noin 30 asiakasta, keväällä 2020 asiakkaita oli viikossa kymmenkunta. Oli pakko miettiä toimeentuloa ja tein jonkin aikaa siivouskeikkoja niin yrityksille kuin yksityisille.

Kesällä 2020 asiakasmäärä alkoi taas palautua, kun koronan leviäminen pysähtyi. Nurmelalle asiakaskohtaamiset eivät ole pelkkää hierontaa, vaan sosiaalinen vuorovaikutus on osa asiakkaalle varattua hetkeä. – Keskustelua riittää vaikka miten paljon, jos asiakas niin haluaa. Voimme jutella vaikka ruokaresepteistä. Ja tuntuu siltä, että omat kädet oppivat löytämään päivä päivältä paremmin asiakkaan kipupisteet tavalla, jota on vaikea selittää, yrittäjä miettii. n

Yhteisöllisyys viehättää järjestötyössä Erika Nurmela on yli viiden vuoden yrittäjätaipaleellaan pohtinut usein, miksi läheskään kaikki yksinyrittäjät eivät ole Suomen Yrittäjien jäseniä. — Järjestön kautta kyllä saa vastinetta jäsenmaksulle: ilmaista lakineuvontaa, tukea paikallisyhdistykseltä, koulutuksia ja hyvän tukiverkoston. Itse koen tärkeäksi yrittäjäjärjestön toimintaan osallistumisessa samanhenkisten ihmisten tapaamiset, Nurmela kertoo. Yksinyrittäjien asemassa on edelleen epäkohtia, joita Nurmela muuttaisi. — Osakeyhtiö voi esimerkiksi vähentää verotuksessaan henkilökunnan kuntosa-

likortit. Toiminimiyrittäjä ei voi sitä tehdä, vaikka esimerkiksi hierojalle kuntosalikäynnit olisivat oiva keino ylläpitää omaa työkykyä, hän ihmettelee. Nurmela on aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa. Hän on Jyväskylän Yrittäjien hallituksessa, Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:ssä ja yrittäjien edustajana Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta ry:ssä. — Järjestötyössä viehättää erityisesti yhteisöllisyys. Olen kokenut monia hauskoja hetkiä toisten yrittäjien kanssa, ja kohtaamisten kautta saanut uusia ystäviäkin. Lisäksi toisilta yrittäjiltä saa hyviä vinkkejä ja hyödyllisen verkoston.

Viime aikoina yrittäjät ovat olleet mukana keskustelemassa Jyväskylän ydinkeskustan kehittämisestä ja sen haasteista. Nurmelan mukaan mitään nopeita ratkaisuja keskustan vetovoiman parantamiseksi ei ole olemassa. — Kaikki tietävät tämän hetken haasteet, kuten feissarit, tyhjillään ammottavat liiketilat ja laitapuolen kulkijoiden kokoontumiset. Ne kaikki vähentävät keskustan houkuttelevuutta. Ainoa keino on tehdä pitkäjänteistä työtä vetovoiman parantamiseksi. Onneksi Jyväskylän kaupunki tekee aktiivista työtä elinvoiman palauttamiseksi, hän miettii. n

Kustannustuen neljännen kierroksen haku on käynnissä. Neljäs hakukierros on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia ajanjaksolla 1.3.—31.5. Verrokkina on vastaava ajankohta vuonna 2019. Neljäs tukikierros on tällä tietoa viimeinen mahdollisuus hakea kustannustukea kaikilla toimialoilla. Hakuaika päättyy 30. syyskuuta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi 1. syyskuuta, että valmisteilla on viides hakukierros, joka on suppeampi ja kohdennettu tukikierros vain tietyille toimialoille. Sulkemiskorvauksen haku päättyi alle 50 henkilön yrityksille tiistaina 31. elokuuta. Tuen vähimmäismäärä on 2 000 euroa ja maksimi miljoona euroa. Sitä voivat hakea myös yksinyrittäjät. Suomen Yrittäjät on ollut pettynyt siihen, että kustannustuen ehdot eivät ole muuttuneet kolmannesta kierroksesta. Kustannustuki on edelleen toimivampi mikroyrityksiä suuremmille yrityksille. Järjestö on myös ajanut kulujen korvaustason nostamista nykyisestä 70 prosentista 85 prosenttiin.

Hyväksytty 82 prosenttia Kustannustukea sekä sulkemiskorvausta voi saada, vaikka olisi hakenut ja saanut tukia jo edellisillä kierroksilla. Myönnetystä kustannustuesta vähennetään samoihin kustannuksiin kohdistuvat vakuutuskorvaukset sekä Valtiokonttorin myöntämä sulkemiskorvaus ja tapahtumatakuu. Tähän mennessä kustannustukihakemuksia neljännellä kierroksella on tullut 6 480. Päätöksen on saanut 3 418 yritystä, joista hyväksytyn päätöksen on saanut 2 804 yritystä eli 82 prosenttia hakeneista. Yhteensä tukea on jaettu runsaat 33 miljoonaa euroa. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 46

Jyväskyläläisyritys kehittää uusia välineitä vuorovaikutukseen

”Fyysistä läsnäoloa edellyttäviä tapahtumia ei enää pidetä itseisarvona, vaan pikemminkin etsitään keinoja, joilla esimerkiksi koulutus tai seminaari voidaan järjestää kaikissa olosuhteissa.” Pekka Neuvonen

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

47 • KESKISUOMALAINEN

Korona-aika on muuttanut ihmisten suhtautumista verkossa tapahtuvaan viestintään ja vuorovaikutukseen. Prospectum Oy kehittää palveluita asiakkaiden uudenlaisiin tarpeisiin keskellä tapahtuma-alan murrosta. TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

Digitaaliset ratkaisut helpottavat yhä useammin suurten tapahtumien ja vuorovaikutusta vaativien tilaisuuksien toteuttamista. Yritysten ja yhteisöjen viestintää ja vuorovaikutusta kehittäviin palveluihin erikoistunut jyväskyläläinen Prospectum Oy on huomannut, että tuotekehityksessä on kuunneltava herkällä korvalla asiakkaiden tarpeita. – Korona-aika on muuttanut ajattelua. Fyysistä läsnäoloa edellyttäviä tapahtumia ei enää pidetä itseisarvona, vaan pikemminkin etsitään keinoja, joilla esimerkiksi koulutus tai seminaari voidaan järjestää kaikissa olosuhteissa. Verkkototeutus mahdollistaa osallistumisen myös koronan kaltaisissa poikkeustilanteissa, miettii Prospectum Oy:n toimitusjohtaja Pekka Neuvonen, 46.

Kyläkaupasta oppia asiakaslähtöisyyteen Pekka Neuvonen pääsi tutustumaan asiakaslähtöiseen toimintakulttuuriin jo nuorena, kun hän työskenteli isänsä kyläkaupassa Nurmeksessa. – Käytössä ei ollut digitaalisia työkaluja, mutta sen ajan kyläkauppias tunsi tarkoin asiakkaidensa tarpeet. Asiakasdata oli vahvasti mukana kaupanteossa, mutta se oli kauppiaan omassa päässä. Kyläkaupan ohella Neuvoselle kertyi kaupan alan työkokemusta yliopistoopintojen ohessa myös Seppälän Prismasta. Opintojen jälkeen vierähti lähes 10 vuotta TeliaSoneran palveluksessa. Yrittäjyys käynnistyi Protomossa toteutetun ideointivaiheen jälkeen vuonna 2010. – Alkuvaiheessa pöydällä oli useita liikeideoita. Protomosta löytyneiden osaajien kanssa päätimme melko nopeasti keskittyä tapahtumien ja erityisesti vuorovaikutuksen digitalisointiin, Neuvonen muistelee. Ensimmäisenä lanseerattiin Viestiseinä-palvelu, joka mahdollistaa osallistujien aktiivisen vuorovaikutuksen tapahtumissa joko anonyymisti tai sosiaalisen median kautta. Aluksi käytössä ollutta tekstiviestipalvelua täydennettiin pian myös selain- ja Twitter-liitoksilla. Vies-

tiseinän esittely messuilla toi uusia ideoita. – Yksi asiakas tiedusteli, voisimmeko kehittää tapahtumahallintaan digitaalisen työkalun. Muutamassa kuukaudessa rakensimme uuden tuotteen, jonka nimi tänä päivänä on Eventos. Sen avulla voidaan hallita esimerkiksi tapahtumien ilmoittautumista, maksuliikennettä ja viestintää, Neuvonen kertoo.

Korona-aika lisäsi ratkaisujen kysyntää Pekka Neuvonen toteaa, että koronapandemian kokoontumisrajoitukset ovat lisänneet tarvetta Prospectumin tarjoamille palveluille. – Kun tapahtumien järjestäminen fyysisesti on osoittautunut vaikeaksi, kysyntä verkossa toimiville tapahtumien ja vuorovaikutuksen alustoille on lisääntynyt. Tarpeeseen vastataksemme kehitimme edelleen ProspectumLIVE-ratkaisua. ProspectumLIVE on virtuaalitapahtuma-alusta, jonka avulla esimerkiksi koulutustapahtuma voidaan striimata verkkoon studiosta tai tapahtumapaikalta. Osallistujat voivat esittää kysymyksiä ja kommentteja sekä verkostoitua keskenään viestittely- ja videopuhelutoimintojen avulla. Neuvosen mukaan palvelun vahvuus on skaalautuvuus: sen avulla voidaan järjestää yhtä hyvin 20 hengen kokoontuminen kuin tuhansien ihmisten suurtapahtuma. – ProspectumLIVE on korona-ajan synnyttämä tuote, mutta tarve säilyy myös tulevaisuudessa. Korona pakotti ihmiset muuttamaan omaa käyttäytymistään ja perehtymään erilaisiin etätyöja osallistumissovelluksiin. Ihmisten arkea helpottaville ratkaisuille on kysyntää pandemian jälkeenkin. Verkkoalustojen sovelluskohteet ovat lisääntyneet ja toiminnallisuutta on kehitetty asiakkaiden tarpeiden pohjalta. – Verkossa voidaan tänä päivänä järjestää myös virallisia kokouksia, kuten yhtiökokouksia. Esimerkiksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry järjesti jokin aika sitten yhtiökokouksen ProspectumLIVEn avulla. Alusta toimii virallisissa kokouksissa, sillä palvelussa on

mahdollisuus tunnistaa osallistujat luotettavasti ja toteuttaa reaaliaikaisia äänestyksiä.

Verkosta hyötyvät osallistujat ja ilmasto Prospectumilla on hyviä kokemuksia verkossa toteutetuista tapahtumista. – Eräs vuosikymmeniä järjestetty koulutustapahtuma toteutettiin koronan vuoksi ensimmäistä kertaa täysin virtuaalisena ProspectumLIVEn kautta. Tapahtuma sai kautta aikojen parhaat arvostelut, Neuvonen kertoo. Neuvonen näkee verkkotapahtumissa useita etuja. Esimerkiksi koulutustilaisuuksissa osallistuja voi joutua valitsemaan, mitä monesta samaan aikaan järjestettävästä luennosta hän seuraa. – Verkkotapahtumissa yhtä esitystä voi seurata reaaliajassa ja katsoa myöhemmin tallenteina muut esitykset. Hyvin striimattu esitys on osallistujalle selkeä ja asiapainotteinen: siitä puuttuu monia häiriötekijöitä, joita suurissa saleissa ja halleissa voi olla. Kommentointi- ja chattyökalut mahdollistavat kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen lisäten osallistumisaktiivisuutta. Monissa ammattitapahtumissa on mukana näytteilleasettajia. Jo tällä hetkellä

näidenkin tarpeita voidaan palvella myös verkkotapahtumissa. – Erona paikan päällä tapahtuvaan kohtaamiseen on se, että verkossa osallistuja ja näytteilleasettaja keskittyvät tiiviimmin itse asiasisältöön. Verkko-osallistuminen on mielekästä myös monien perhetilannetta ajatellen. Kun perheessä on lasten koulu- ja harrastuskiireitä, vanhemman koulutusmatka voi sekoittaa arkea. – Tuntuu, että tänä päivänä vapaa-ajan ja perheen arvostus on noussut, eikä turhaan matkustamiseen haluta käyttää aikaa. Myös ilmastokeskustelu vaikuttaa valintoihin ja paras matka ilmaston kannalta on se, joka jätetään tekemättä. n

Prospectum Oy Kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2010 Perustaja: Pekka Neuvonen Toimiala: Tapahtumiin, viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvien digitaalisten ratkaisujen suunnittelu ja toteutus. Liikevaihto: ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto n. 3,0 Me Toimitusjohtaja: Pekka Neuvonen

Pekka Neuvonen aloitti työuransa isänsä kyläkaupassa Nurmeksessa.

Mikä on live-tapahtumien tulevaisuus? Pekka Neuvonen myöntää pohtineensa, miten käy erilaisten live-tapahtumien, kun koronapandemiasta aikanaan päästään eroon. Kysymykseen ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. — Ihmisillä on luontainen halu tavata toisiaan ja fyysisillä tapaamisilla on varmasti paikkansa tulevaisuudessakin. On kuitenkin paljon asiapitoisia tapahtumia, kuten koulutustilaisuuksia, jotka voidaan järjestää verkkoalustalla. Se on hiilineutraalia, tehokasta ja järjestelyiltään kevyempää. — Korona on kohdellut kovalla kädellä messuhallien sekä kongressikeskusten ja -hotellien omistajia. Kysyntä live-tapahtu-

mille on rakennettava uudelleen koronan jälkeen. Kun ajatellaan kehitystä kiinteistöjen kannalta, niin toimistotilojen puolella ajattelussa on jo tapahtunut muutos. Tiloja mitoitetaan yhä useammin niin, että ainakin osa työntekijöistä tekee etätyötä. Toivottavasti tarvetta suuremmille tapahtumatiloille löytyy myös jatkossa, ja toivon koko tapahtuma-alan elpyvän nopeasti.

Asiakkaita kuunneltava käännekohdassa Neuvosen mukaan tulevaisuuden tapahtumissa vahvoilla voi olla myös hybriditoteutus, jossa tilaisuutta voi seurata pai-

kan päällä tai etänä. Yrittäjä kuitenkin uskoo suurten tapahtumien, messujen ja kongressien järjestämisen olevan käännekohdassa. Toimintatapoja muuttaa todennäköisesti myös se, että tulevaisuudessa päätöksiä tekee sukupolvi, joka on tottunut lapsesta lähtien hyödyntämään verkkoa, videota ja sosiaalista mediaa. — Osa tapahtumajärjestäjistä näkee verkkotyökalut mahdollisuutena. Verkkoon voidaan myydä osallistujapaikkoja rajattomasti. Lisäksi verkon kautta voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa. Digitalisaatio voi tuoda tapahtumajärjestäjälle koko-

naan uusia asiakkuuksia. Koronapandemian kaltaiset poikkeustilat ovat Neuvosen mukaan osoittaneet, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Siksi alalla toimiva yritys tarvitsee hyvät kontaktit asiakkaisiin, joiden tarpeiden pohjalta uusia viestinnän, vuorovaikutuksen ja osallistumisen digitaalisia työvälineitä kehitetään. — Asiakas kertoo, millainen sovellus palvelee parhaiten juuri hänen tarpeitaan. Meidän tehtävämme on rakentaa tilanteeseen soveltuvia työkaluja. Tosin usein tiukan aikataulun puitteissa, Neuvonen naurahtaa. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 48

Tunnelin päässä näkyy valoa Neljä Keski-Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajaa avasi mietteitään koronavuoden tuomista haasteista ja kertoi syksyn toiminnasta. Keski-Suomen Yrittäjäsanomat kysyi puheenjohtajien kuulumisia seuraavilla kysymyksillä: 1. Miltä syyskausi näyttää omassa yrittäjäyhdistyksessäsi? 2. Millaisia terveisiä sinulla on yrittäjäkollegoille ja päättäjille kuluvaan syyskauteen? 3. Miten olet itse kokenut korona-ajan? TEKSTIT: PIA TERVOJA

Petäjäveden Yrittäjät, Soile Juntunen 1. Syksy näyttää vielä hiljaiselta, mutta

Joutsan Yrittäjät, Visa-Matti Kuitunen KUVA: SUVI KALLIOINEN

1. Tunnelma on odottava. Yrittäjäyhdis-

pikkuhiljaa aletaan kokoontua. Petäjäveden Yrittäjät täytti keväällä 40 vuotta. Koronatilanteen vuoksi emme ole voineet juhlistaa yhdistyksen pitkää ikää. Toivottavasti voimme kuitenkin juhlia jollain tavalla loppuvuoden aikana.

tyksen toiminnassa tapahtumien järjestäminen on isossa roolissa, joten odotamme, mitä saa ja kannattaa tehdä. Olemme kuitenkin pyrkineet olemaan yhteydessä jäseniin ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä.

2. Toivotan kovasti voimia haastavaan

2. Yrittäjille toivotan tsemppiä ja jak-

tilanteeseen. Haluaisin valaa uskoa tulevaan, ja myös yrittäjät näkevät valoa tunnelin päässä. Rohkaisisin kuluttajia käyttämään palveluita ja tukemaan oman kylän yrittäjiä, koska yrittäjät varmasti tekevät parhaansa turvatakseen asiakkaiden terveyden korona-aikana. Päättäjiltä toivon uskallusta tehdä rohkeita päätöksiä, ettei suljettaisi kaikkea. Yrittäjillä ei ole juurikaan sosiaaliturvaa, vaan heidän täytyy pitää liiketoimintansa pyörimässä.

samista, koska toimintaympäristö on haastava. Päättäjiltä toivon jämptiä ja selkeää viestintää. Tuntuu, että ohjeistuksia tulee monelta suunnalta. Välillä on vaikea pysyä perässä siitä, mitä saa tehdä. Tämä koskee etenkin ravintola- ja tapahtumatuotantoalan yrityksiä.

3. Tilitoimistoyrittäjänä oma yritystoiminta ei ole ollut veitsenterällä, mutta monelle asiakkaalle tämä on ollut vaikeaa aikaa, mikä on tuntunut raskaalta. Osalla asiakkaista toiminta on hiljentynyt ja osa on lopettanut toimintansa kokonaan. Etenkin palvelualojen pienyrittäjät ovat olleet tiukoilla. Itse olen kaivannut kulttuuripalveluita ja ihmisten tapaamista kasvokkain. Jatkossa meidän on vain opittava elämään koronan kanssa. n

Luhangan Yrittäjät, Aki Virtaniemi

3. Yritykseni Lamminmäen Tilat toimii

”Päättäjiltä toivon uskallusta tehdä rohkeita päätöksiä, ettei suljettaisi kaikkea.

KUVA: OMA ALBUMI

3. Avasin vuonna 2020 löytötavaratalo Luhangan Helmen. Koronatilanne ei ole oikeastaan vaikuttanut yritykseni

Karstulan Yrittäjät, Satu Koskinen

”Välillä on vaikea pysyä perässä siitä, mitä saa tehdä. Tämä koskee etenkin ravintola- ja tapahtumatuotantoalan yrityksiä.”

KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

marras-joulukuussa, mutta koronarajoitukset määrittävät, voidaanko niitä järjestää vai ei. Olemme menneet viime aikoina aika matalalla profiililla. Rutiiniasiat olemme hoitaneet ja pitäneet yhdet ulkoilmatalkoot.

nistettiin uudelleen viime syksynä vuosien hiljaiselon jälkeen. Tämä syksy näyttää energiseltä. Meillä alkoi kesällä matkailuhanke, johon saimme ELY-keskukselta rahoitusta yli 142 000 euroa. Tavoitteena on lisätä Luhangan sekä sen yritysten tunnettavuutta ja näkyvyyttä muun muassa verkkosivujen, infokylttien ja tapahtumien muodossa.

hanka ei ole vielä päätynyt koronan tartuntatautilistalle. Päättäjiltä toivon selkeyttä tiedottamiseen. Rajoituksista tiedottaminen tulee hyvin lyhyellä varoitusajalla.

ravintola-, majoitus-, panimo- ja tapahtumatuotantoalalla, joihin kaikkiin koronatilanne on vaikuttanut eniten. Onneksi Joutsa on vahva mökkiläiskunta, ja kesä oli hyvä. Hotelli Aatossa ja Ellissä on riittänyt yöpyjiä, etenkin reissaavia työmiehiä, koska rakennusala ei ole niin paljoa niiannut. Panimotoimintaan luvattiin mahdollisuutta postimyyntiin, mutta lakimuutosta ei tullutkaan. Havahduimme tilanteeseen ja olemme saaneet ravintoloiden lisäksi hankittua vähittäiskauppadiilejä. n

1. Meillä on tarkoitus olla yrittäjäjuhla

1. Luhangan Yrittäjien toiminta käyn-

2. Yrittäjille toivon voimia. Onneksi Lu-

KUVA: ILONA SAVITIE

2. Terveiseni yrittäjille on, että olette

toimintaan mitenkään. Ihmiset ovat oppineet käyttämään hyvin maskeja. Positiivista tässä ajassa on ollut se, että ihmisten ajatusmaailma on muuttunut hyvään suuntaan. On opittu arvostamaan esimerkiksi Suomen puhdasta luontoa eikä aina katsota aidan toiselle puolelle. Luhangassa onkin ollut oikein vilkas kesä. Olemme myös muuttovoittokunta. n

hyviä ja teitä tarvitaan. Olkaa ylpeitä siitä, mitä teette. Koittakaa jaksaa koronavaiheen yli ja käyttäkää vertaistukea, jos tarve vaatii. Muistakaa myös auttaa kaveria. Rajoitukset eivät ole koskeneet kaikkia yrittäjiä samalla tavalla vaan osa on joutunut kantamaan suuremman vastuun ja ollut tosi kovilla. Päättäjiltä toivon ennakoivampaa viestintää.

3. Olen maatalousyrittäjä Luksanniemen karjatilalla. Korona-aika ei ole vai-

kuttanut juurikaan arkeemme. Tietysti muita ihmisiä on jo ikävä ja kaipaan oman verkoston ihmisten tapaamisia, kuten koulutuksia ja illanistujaisia. Toivottavasti kaikki saisivat mahdollisimman pian toisen rokotuksen ja päästäisiin lähemmäksi tavallista arkea. Kannustan kaikkia ottamaan rokotteet. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

49 • KESKISUOMALAINEN

Aina räätälöity Haluatko tietää, mitkä markkinoinnin muodot ja kanavat sopivat täydellisesti yrityksesi tarpeisiin? Kysy meiltä.

PRINTTI | DIGI | DIGITA ALINEN ULKOMAINONTA | R ADIO

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 50

Opa Muurikka on Petäjäveden Metallin suurin yksittäinen asiakas. Markku Salminen sanoo, että pannujen aihiot tulevat Keruulta Suomen Vesileikkaus Oy:ltä ja pannuissa käytetty rautakin on kotimaista.

Osaajapula rajoittaa kasvua Alihankintakonepaja Petäjäveden Metalli on hyvässä kasvussa. Liikevaihtoa olisi mahdollista nostaa reippaasti enemmänkin, mutta huutava pula osaajista jarruttaa kehitystä. Automaation lisääminen helpottaa jonkin verran, mutta paras ratkaisu ongelmaan olisi työperäisen maahanmuuton pikainen helpottaminen.

TEKSTI JA KUVAT: PASI RAHIKAINEN

– Neljä olisi hyvä, mutta kun sitä yhtäkään ei löydy, Oy Petäjäveden Metalli Ab:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Markku Salminen huokaa. Kyse on tietysti ammattitaitoisen työvoiman löytämisestä. Salminen ei ole ongelmineen yksin, sillä tilanne on sama kaikilla lähialueen metalliyrityksillä: työvoimapula on huutava. Virostakaan ei enää löydy apua, koska kaikki ne, jotka Suomeen haluavat, ovat jo täällä. Myös koronapandemia on vaikuttanut asiaan. – Meillä oli kaksi hyvää virolaista työntekijää, jotka lähtivät koronakriisin myötä takaisin kotiin. Meillä on ollut työntekijöitä myös Irakista, Thaimaasta, Unkarista ja Bulgariasta, mutta pysyvää apua ongelmaan heistäkään ei ole ollut. Löysimme jokin aika sitten Intiasta huippuammattilaisen, joka oli tehnyt töitä samanlaisilla koneilla kuin meillä, mutta työlupaa ei järjestynyt ajoissa, Salminen sanoo.

Tuossa on Salmisen mukaan ongelman ydin. Maailmalta löytyisi kyllä työntekijöitä, mutta Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien työlupabyrokratia on aivan liian kankeaa ja hidasta. Nyt olisi tarvetta yritykselle, joka etsisi sopivat työntekijät maailmalta ja hoitaisi työluvat korkeintaan kahdessa viikossa kuntoon. – Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen on helpotettava nopeasti, muuten meidät perii hukka. Poliitikot eivät ymmärrä, millaista arki metalliteollisuudessa ja muilla aloilla oikeasti on. Pääministeri puhuu nelipäiväisestä työviikosta, mutta hän elää todella kaukana yritysten todellisuudesta, Salminen napauttaa.

Jo kolmas polvi mukana Petäjäveden Metalli on 41-vuotias Salmisten perheyritys. Yrityksen perustaja Markku Salminen on ollut eläkkeellä jo seitsemän vuotta, mutta töitä hän paiskii silti koko ajan, tosin ilman palkkaa. Hän muun muassa hoitaa edelleen kaikki vaativat hitsaukset.

”Liikevaihtoa olisi mahdollista kasvattaa vielä monta kymmentä prosenttia lisää, jos vain työvoimaa olisi. Kisällitoimintaakin voisi kehittää, kunhan vain olisi opetettavia.” Markku Salminen

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

51 • KESKISUOMALAINEN

Markus Salminen on Petäjäveden Metallin toinen omistaja ja toimitusjohtaja.

Säiliönpäätyjen reunat hiotaan suoriksi.

Pitkälle automatisoidulla konepajalla on yhä tarvetta osaaville metallialan ammattilaisille.

Toimitusjohtajana on Markku Salmisen poika, Markus Salminen, jonka puoliso hoitaa yrityksen talousasioita. Heidän poikansa opiskelee alaa oppisopimuksella, ja tytärkin auttaa töissä parhaansa mukaan. Yhteensä yritys työllistää tällä hetkellä kahdeksan ihmistä. Markku Salminen omistaa yrityksestä 51 prosenttia ja Markus Salminen loput 49 prosenttia. Työvoimatilanne on kasvun pullonkaula ja se on johtanut siihen, että yrittäjät tekevät pitkää työpäivää ja -viikkoa. Tuotantoa olisi mahdollista kasvattaa reippaasti, mutta näissä oloissa se on hankalaa. – Kaikesta huolimatta meille tulee tänä vuonna kasvua noin 30 prosenttia. Mutta liikevaihtoa olisi mahdollista kasvattaa vielä monta kymmentä prosenttia lisää, jos vain työvoimaa olisi. Kisällitoimintaakin voisi kehittää, kunhan vain olisi opetettavia. Petäjävedellä on paljon työttömiä nuoria, mutta kukaan ei silti tule kyselemään töitä, Salminen päivittelee.

Kaikkiaan erilaisia alihankintaosia on kymmenittäin ja asiakasyrityksiä on noin kaksisataa. Määrä on niin suuri, että yhden asiakkaan tippuminen pois ei juurikaan heilauta yrityksen taloutta. – Yksi suurimmista asiakkaista on Pisla Oy:n Opa Muurikka, jolle teimme viime vuonna noin 50 000 tuotetta. Tuo määrä on tänä vuonna jo ylitetty. Toinen merkittävä tuoteryhmä on säiliönpäädyt, joita teemme halkaisijaltaan 70 sentistä aina kahdeksanmetrisiin raskaisiin kappaleisiin saakka, Salminen kertoo. Uusiin koneisiin on pakko investoida jatkuvasti. Osa tuotannosta on jo automatisoitu ja robotiikkaa on tulossa pian lisää. Mutta automaatiokaan ei riitä korvaamaan ihmistyön tarvetta. Tuotannon kasvaessa myös toimitilat ovat suurentuneet. Kun yritys aloitti toimintansa vuonna 1980, sillä oli käytössään noin 400 neliömetriä hallitilaa. Nyt, yksitoista laajennuskertaa myöhemmin, tilaa on jo yli hehtaarin. n

Lisää automaatiota ja robotiikkaa

Oy Petäjäven Metalli Ab

Alihankintakonepaja Petäjäveden Metalli on neljässä vuosikymmenessä kasvanut merkittäväksi osatoimittajaksi Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yritys on erikoistunut valmistamaan teräslevyistä ja muototeräksestä taivutettuja ja puristettuja osia.

Kotipaikka: Petäjävesi Perustamisvuosi: 1980 Perustaja: Markku Salminen Toimiala: Metalliteollisuuden alihankinta Liikevaihto: n. 3,6 miljoonaa euroa Toimitusjohtaja: Markus Salminen

Ruotsin ja Norjan kautta yrittäjäksi kotiseudulle Markku Salminen, 71, teki 1960-luvun lopulla saman ratkaisun kuin kymmenet tuhannet muutkin suomalaiset: hän lähti etsimään onneaan Ruotsista. Hän työskenteli muun muassa telakoilla Ruotsin lisäksi Norjassa. Kummankin maan kielen lisäksi hän oppi noina vuosina hitsaamaan. — Ensimmäisen yritykseni perustin jo 1970-luvulla Ruotsin Göteborgissa. Vuosikymmenen lopulla paluumuutto Suomeen alkoi houkuttaa ja palasin kotiseudulleni, Keuruulla syntynyt ja Petäjävedellä koulunsa käynyt Salminen kertoo. Yritystoiminta käynnistyi omassa autotallissa lämminvesivaraajien ja kattiloiden valmistuksella. Salminen suunnitteli myös oman puulämmitysjärjestelmän. Kun tilauskanta alkoi kasvaa, hän perusti Oy Petäjäveden Metalli Ab:n vuonna 1980. Pian tuotevalikoima laajeni säiliönpäätyjen valmistukseen. Vuonna 1985 Salminen teki Nesteelle öljykattilan kehitystyötä. — Aloimme kehittää tuotantomenetelmiämme ja otimme käyttöön automaattisia tuotantolinjoja. Samalla tuotantosuunta alkoi muuttua. Vuonna 1986 Petäjäveden Metalli muuttui alihankintayritykseksi, Salminen toteaa.

Merkittävä osa yrityksen tuotantolinjoista on automatisoitu ja robotiikkaa on tarkoitus lisätä.

Samana vuonna alkoi Muurikan pannujen valmistus. Säiliönpäätyjä viedään Pohjoismaihin ja Baltiaan. Katuvalotolppien jalkoja yritys on tehnyt vuodesta 1984. Muita esimerkkejä tuotteista ovat Rapalan jääkairojen ja Iskun julkiskalusteiden osat. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 52

Laukaa otti uuden kurssin

Laukaata ei viime vuosina ole mielletty kaikkein yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Mutta nyt asiaan on tulossa muutos. Uusi kunnanjohtaja ja historian ensimmäinen elinkeinojohtaja ovat laittaneet tuulemaan ja asettaneet tavoitteet korkealle: he haluavat Laukaaseen Suomen yrittäjäystävällisin kunta -palkinnon.

TEKSTI JA KUVAT: PASI RAHIKAINEN

Laukaan ensimmäinen elinkeinojohtaja Teemu Pinomäki on ollut virassaan reilun vuoden. Vielä tuoreempi on kunnanjohtaja Linda Leinonen, joka aloitti työnsä kevään korvilla, maaliskuun alussa. Kaksikko on lähtenyt määrätietoisesti päivittämään Laukaan kuntastrategiaa, jossa elinkeinopalvelut ja yrittäjien tarpeet ovat keskiössä. – Olemme kahdestaan kiertäneet tutustumassa yrityksiin ja kuunnelleet herkällä korvalla yrittäjien palautetta. Olemme järjestelmällisesti keränneet tietoa siitä, mitä yritykset tarvitsevat ja kotikunnaltaan toivovat, Linda Leinonen toteaa. Odotukset päivitettyä kuntastrategiaa kohtaan ovat kovat, mutta Leinonen ja Pinomäki uskovat onnistuvansa. Ainakin tavoitteet ovat korkealla, sillä he haluavat Laukaan voittavan tulevaisuudessa Suomen yrittäjäystävällisin kunta -palkinnon. – Lähdemme tavoittelemaan palkintoa tosissaan, mutta emme hampaat irvessä, he sanovat.

Uusia alueita yrityksille Tekemistä kunnassa riittää, sillä vuoden 2020 loppupuolella Taloustutkimuksen toteuttaman Laukaan yritystutkimuksen tulokset eivät olleet kovin mairittelevia. Laukaa sai yrittäjältä tyydyttävän arvosanan (7,1) yritysten sijaintipaikkana. Vain 15 prosenttia vastanneista oli valmis suosittelemaan Laukaata muille yrityksille. Vastanneista peräti 46 prosenttia oli harkinnut muuttoa pois

Elinkeinojohtaja Teemu Pinomäki ja kunnanjohtaja Linda Leinonen lupaavat, että Laukaan syksyn aikana valmistuvassa päivitetyssä kuntastrategiassa kuuluu yrittäjien ääni.

Laukaasta, tosin yli puolet vastanneista aikoi kunnassa pysyä. Kunnan yrityspalvelutkaan eivät saaneet kehuja: varauksetta niitä suosittelisi muille vain 12 prosenttia vastaajista. Pinomäki sanoo, että uusien yritysten houkuttelemiseksi on jo tehty paljon töitä. Tärkeitä vetovoimatekijöitä ovat uudet yritysalueet Ysitien Sampo Lievestuoreella, Sorajyvä Leppävedellä ja Laukaanportti Vehniällä. – Laukaanportti uuden Nelostien ja lentokentän vieressä on herättänyt paljon kiinnostusta. Lidlin suuri jakelukeskushan siellä jo on. Rautatyö Kröger rakentaa Sorajyvän alueelle parhaillaan uutta konepajaa ja siirtää valtaosan toiminnoistaan sinne, Pinomäki kertoo esimerkkejä. – Olemme jo kahteen otteeseen toteuttaneet puhelinmyyntikampanjan. Olemme soittaneet yrityksiin eri puolille Suomea ja kysyneet, onko heillä laajentumisaikeita ja sopisiko Laukaa. Meille on tultu kaukaakin katsomaan tontteja ja kiinnostuneita on riittänyt. Yritysten sijoittumispäätökset ovat aina pitkissä kantimissa ja koronakin on haitannut, mutta ehkä jo keväällä meillä on uutta kerrottavaa, hän jatkaa.

Oppilaitosyhteistyötä tarvitaan Kunnanjohtaja Leinonen muistuttaa, että yrityksen muuttaminen kuntaan tai siellä pysyminen on aina kokonaisvaltainen asia. Yritysten tarpeet huomioiva elinkeinopolitiikka on vain yksi osa kokonaisuutta. – Yrittäjien on vakuututtava siitä, että alueella on riittävästi osaavaa työvoimaa ja koulutusmah-

Rautatyö Kröger rakentaa konepajaa Sorajyvän yritysalueelle Leppävedelle.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

53 • KESKISUOMALAINEN

dollisuuksia. Jyväskylän läheisyys on meille plussaa, mutta teemme myös itse yhteistyötä oppilaitosten, kuten Poken ja Gradian kanssa, hän sanoo. – Laukaan kouluverkko on erinomaisessa kunnossa ja yrittäjyyskasvatuskin on huomioitu opetussuunnitelmissa. Teemme yhdessä yritysten ja 4H-yhdistyksen kanssa töitä sen eteen, että alueen nuoret löytäisivät kesätyö- ja harjoittelupaikkansa kunnan omista yrityksistä. Ponnistelemme yhdessä myös pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi, Leinonen jatkaa.

Strategia valmistuu syksyllä Laukaassa on hieman toista tuhatta yritystä. Luvussa on jonkin verran päällekkäisyyksiä tai jo toimintansa lopettaneita yrityksiä, minkä vuoksi tilaston ajantasaistaminen on parhaillaan käynnissä. – Laukaa on leimallisesti pk-yritysten kunta. Meiltä puuttuvat suuret yritykset kokonaan. Tämä on sekä positiivinen että negatiivinen asia. Isot yksiköt toisivat kuntaan yhteisöverotuloja, mutta toisaalta emme ole riippuvaisia yhden yrityksen tekemistä ratkaisuista, Pinomäki sanoo. Esimerkiksi matkailuelinkeinon tilanne Laukaassa on varsin hyvä. Pinomäen mukaan Keski-Suomessa on 5–6 kansainvälisesti merkittävää toimijaa ja niistä kaksi, Peurunka ja Varjolan tila, toimii Laukaassa. – Uusi päivitetty elinvoimaa painottava kuntastrategiamme valmistuu syksyn aikana, mutta varsinainen työ alkaa sen jälkeen. Matkan varrella tulee varmasti myös moitteita, mutta aiomme ottaa kaikesta yrittäjiltä tulevasta palautteesta oppia, Leinonen ja Pinomäki lupaavat. n

”Avoin keskusteluyhteys” Laukaan Yrittäjien puheenjohtaja Salla Ihalainen sanoo, että yrittäjät ovat panneet merkille kunnan johdon aiempaa aktiivisemman läsnäolon yrityksissä. Kunnanjohtaja Linda Leinosen ja elinkeinojohtaja Teemu Pinomäen omatoimisuus on kerännyt kiitosta. — Linda ja Teemu ovat hehkuttaneet yritysvierailujaan somessa ja hehkutusta saisi olla mieluusti enemmänkin. Kaikki positiivinen hengennostatus on hyväksi. Laukaassa on jo nyt hyvä tekemisen meininki ja uskon, että vauhti tästä vain paranee, Ihalainen sanoo. — Aktiivisuus on selvästi lisääntynyt. Lindakin kävi kesällä ahkerasti minun kahvakuulatunneillani. Hieno idea oli, kun hän keväällä haki somessa itselleen lenkkiseuraa. Moni yrittäjäkin lähti kunnanjohtajan kanssa lenkkipolulle. Kuntoilun lomassa pääsi tutustumaan puolin ja toisin sekä pystyi vaihtamaan ajatuksia yrittämisestä, hän lisää.

Positiivista kuvaa yrityksistä Kunnalla on silti myös petrattavaa. Esimerkiksi hankintoja tehdessään kunta ei Ihalaisen mielestä ota riittävästi huomioon omia pienyrittäjiään. Hankintapolitiikkaa kehittämällä ja hankintojen jakamisella osiin myös pienillä yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet päästä mukaan tarjouskilpailuun. — Pienten yritysten kannalta hankinta-

Ihalainen muistuttaa. — Nuoret on saatava kiinnostumaan yrittäjyydestä. Liian monella nuorella tuntuu olevan turhan negatiivinen käsitys yrittäjän urasta, hän lisää.

Aamukahvit jatkuvat

Laukaan Yrittäjien puheenjohtaja Salla Ihalainen sanoo, että yrityksissä on huomattu kunnanjohdon aiempaa aktiivisempi ote yrittäjien suuntaan.

politiikassa on minun kokemukseni mukaan menty jopa huonompaan suuntaan, jos tilannetta verrataan noin viiden vuoden takaiseen. Isommilla yrityksillä voi tietysti olla toinen tilanne, Ihalainen sanoo. Laukaan kunnan ja yrittäjien välillä on aina ollut avoin keskusteluyhteys. Salla Ihalainen arvostaa vapaata keskustelua, ja uuden kunnanjohdon kanssa se on käynyt luontevasti. Jatkossa hän kaipaa kunnalta lisää kannustusta ja tsemppausta. — Yrittäjyyttä ja Laukaata yrityskuntana on tuotava entistä enemmän esille ja nostettava keskusteluun yrittäjyyden positiivisia puolia. Tämä on tärkeää uusien yritysten houkuttelemiseksi kuntaan, mutta etenkin Laukaan omien nuorten kannalta,

LEXUS UX 300e & UX 250h

VALMIINA SEIKKAILUUN LEXUS ELECTRIFIED – AISTI JOKAINEN HETKI Sekä täyssähköinen UX 300e että itselataava 250h hybridi ovat täydellisyyteen asti hiottuja katumaastureita, jotka etenevät hiljaisesti ja määrätietoisesti niin kaupungissa kuin maanteillä. Aisti jokainen hetki Lexus Electrified -malleissa ja nauti sähäkästä sekä sähköisestä ajokokemuksesta täysin siemauksin. Tähän kaikkeen yhdistyy UX-malleille uljaat elementit: etusäleikkö, urheilullinen siluetti ja kevytmetallivanteet. UX 300e -mallille myönnämme 10 vuoden tai miljoonan kilometrin akkuturvan. Ajokilometrisi ovat takuuvarmoja ja tunnelmallisia. Tutustu malleihin ja varaa koeajo: lexus.fi

Lexus UX -mallisto alk. UX 250h Comfort 42 014 € (Sis. toimituskulut 600 €)

LEXUS EASY -rahoitus kk-erä esim. 313 €/kk*

LEXUS JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 5, Jyväskylä 010 522 8300 Avoinna ma–pe 9–17 Lexus UX 250h CO2 120–136 g/km, EU-yhd. kulutus 5,3–6,0 l/100 km (WLTP). *ESIMERKKILASKELMA: LEXUS UX 250h Comfort 42 503,90 € (sis. toimituskulut 600 € ja Winter Pack 490 €). LEXUS EASY kk-erä 313 €. Rahoitusaika 60 kk. Kilometrit 75 tkm. Käsiraha 25 % (10 625,88 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/ taattu hyvityshinta 15 282 €. Korko 1 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 1,62 %. Luototettava määrä 31 877,63 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 33 784,17 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa.

Laukaan Yrittäjien suositut aamukahvitilaisuudet jatkuvat taas syksyllä. Suositut keskustelutilaisuudet ovat koronan takia olleet tauolla, mutta syyskuun lopulla kahvipannu on taas kuumana. — Kokoonnumme Peurunkaan 29. syyskuuta kello 8—9. Kunnanjohtajakin on luvannut tulla paikalle. Aamukahveja voisi jatkossa kehittää niin, että kokoontuisimme palaveripöydän sijaan vaikka laavulla tai muualla luonnossa. Ottaisin mielelläni ohjelmaan myös kävelykokoukset, liikunta- ja hyvinvointiyrittäjä Ihalainen sanoo.

Eniten yrittäjävaltuutettuja Yrittäjien ääni kuuluu nyt myös Laukaan kunnanvaltuustossa. Kesäkuun kuntavaaleissa ehdokkaana oli 40 yrittäjäehdokasta, joista valituiksi elokuussa työnsä aloittaneeseen 43-paikkaiseen valtuustoon tuli 14. Yrittäjävaltuutettujen määrä on suurin koko Keski-Suomessa. Myös Salla Ihalainen oli vaaleissa ehdolla. — En tullut valituksi, mutta pääsin varasijalle. Olin kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla ja yllätyin siitä, että niinkin moni minua äänesti. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 54

Uutuusopintoja JYU avoimessa! Tutustu uutuuksiin: Projektiosaamisen opinnot Planetaarinen hyvinvointi -opinnot (maksuton) Kansalaisen kyberturvallisuus -kurssi (maksuton, avautuu 10/2021) Palvelurobotiikka-kurssi Sosiaalinen markkinointi -kurssi Talousjohtaminen-kurssi Koulutuksen talous -kurssi Terveystaloustiede-kurssi Tietotekniikan perusopintokursseja Henkilöstötyö ja johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -opinnot Useita uusia opintoja kasvatus- ja koulutusalalle Keski-Suomen seutukaupunkien opintotarjonnassa mm. Tulevaisuuden työelämätaidot & Ihmisen kehitys ja ympäristöt -osaamiskokonaisuudet JYU avoimessa ulottuvillasi on laaja valikoima yliopisto-opintoja, mm. kauppatieteet, it-ala, kasvatustieteet ja psykologia, humanistiset tieteet, liikunta- ja terveystieteet, bio- ja ympäristötieteet, yhteiskuntatieteet ja filosofia Opiskele verkossa, omassa tahdissasi, sinulle sopivassa laajuudessa. Ei pohjakoulutusvaatimuksia.

Avoin sinulle. Avoin kaikille.

AVOIN.JYU.FI Te teitte sen. Te teette sen. Joka päivä. Pidätte talouden moottorit käynnissä.

JOKAINEN YRITTÄJÄ ON SANKARI. Kiitos, että olette!

Yksin ja ilman apua ei tarvitse yrittää pärjätä. Tutustu Suomen Yrittäjien etuihin ja palveluihin yrittajat.fi/yhdessa-eteenpain

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

55 • KESKISUOMALAINEN

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Jyväskylässä toteutuvat TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ

Ensi viikolla 24.—25.9 vietetään Jyväskylässä Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumaa, Valtakunnallisia yrittäjäpäiviä. Toteamuksella on erityisen juhlallinen kaiku, sillä tapahtumaa on jouduttu siirtämään koronan vuoksi useaan otteeseen. Tapahtuma järjestetään vuosittain vaihtuvassa kaupungissa. Edellisen kerran Yrittäjäpäivät järjestettiin Jyväskylässä 2007. — Odotamme paikalle tuhatta osallistujaa. Paviljongin tilat ja järjestelyt mahdollistavat turvallisen tapahtuman suurellekin joukolle, laskennallisesti jopa paljon isommalle tapahtumalle kuin Yrittäjäpäivät, avaa Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

— Yrittäjän on saatava palvelut nopeasti yhdeltä luukulta. Kun kunta satsaa tähän, alue houkuttelee yrityksiä, uusia yrityksiä perustetaan ja jo toimivat yritykset voivat kasvaa, kertoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana toiminut Anssi Kujala, joka äskettäin siirtyi SKAL ry:n johtajaksi. Julkisen hallinnon rooleja ollaan muuttamassa työllisyyspalveluiden siirtyessä kuntien vastuulle samaan aikaan, kun kunnilta poistuu soten järjestämisvastuu. — Samalla yrityspalveluita pitää uudistaa ja niiden toimivuus pitää varmistaa, Kujala vaatii.

Avaus keskustelulle Jokainen yritys tarvitsee jossakin elinkaaren vaiheessaan neuvontaa ja ohjausta: esimerkiksi perustamisvaiheessa, tuotekehityksessä, kasvussa tai kansainvälistymises-

TAPAHTUMAT KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT 21.9. Yrittäjän hyvinvointivalmennus 6 kk 22.9. Toivakka: Yrittäjien aamukävelyt – virkisty ja verkostoidu 22.9. Jämsä: Yrittäjien aamukävelyt – virkisty ja verkostoidu 24.–25.9. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 29.9. Uuraisten yrittäjäilta 28.10. Doerstai – Nuoret yrittäjät 29.10. Yrittäjän päivän brunssi 2.11. Yrittäjän tietoturvawebinaari

SUOMEN YRITTÄJIEN MAKSUTTOMAT WEBINAARIT

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät tarjoaa kaivatun mahdollisuuden kohtaamisille. — Olemme siirtymässä kriisistä uuteen vaiheeseen. Voimme järjestää tapahtumia turvallisesti ja viranomaisten kanssa yhteisymmärryksessä. Ihmisillä on suuri tarve

kohtaamisille, Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo. Tapahtumaan saapuvat puhumaan muun muassa futisvalmentaja Markku ”Rive” Kanerva, Duud soneistakin tuttu Jarno Laasala sekä tunnejohtamisen sanansaattaja ja pioneeri Camilla Tuominen. n

Palvelut uudistettava, neuvonta samalle luukulle TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

sä. Lähes jokainen yritys tarvitsee erilaisia lupia. Suomen Yrittäjät esittää tuoreessa ”Yrityspalvelut ovat yrittäjän lähipalvelu” -raportissaan, miten nämä palvelut tulisi tulevaisuudessa järjestää. Raportti on keskustelunavaus jokaiselle yrityspalveluita tuottavalle taholle. Se käsittelee myös maakunnallisten ja valtakunnallisten palveluiden tuottamisesta. — Kunnan on kerrottava yrityksille yritysneuvonnan, lupapalveluiden ja muiden toimijoiden verkosto, josta paikallinen yrittäjä voi saada palvelut. Tähän palettiin on sisällytettävä valtion palvelut, kuten ELY-keskus ja Business Finland. Yrittäjälle hallinnollisten raja-aitojen on oltava huomaamattomia, Kujala sanoo. Tarkoitus on varautua erityisesti alkaneen kuntavaalikauden muutoksiin: sosiaali- ja terveyspalveluuudistukseen, kuntien kiristyvään taloustilanteeseen ja valtion työllisyys- ja yrityspalveluiden siirtoon kunnille.

Kujalan mukaan aloittavan yrittäjän pitää saada perusneuvonta samanlaisena ja yhtä laadukkaana eri puolilla maata.

16.9. Tuottajavastuun ABC valmistajille, maahantuojille, pakkaajille ja etämyyjille 29.9. Paranna yrityksesi näkyvyyttä hakukoneoptimoinnilla 12.10. Kun kauppa ei kannata – yrittäjän turva vaikeina aikoina 13.10. Tuo yrityksellesi näkyvyyttä Google My Businessin avulla 19.10. Näin luot mainoksia Google Adsillä 26.10. Nykyaikaisen B2B-markkinoinnin rakentaminen Keski-Suomen Yrittäjien tapahtumakalenteri: www.yrittajat.fi/keski-suomen-yrittajat/a/tapahtumat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT

Sanna-Mari Jyräkoski Toimitusjohtaja 050 563 7780

Katja Hyytiälä Viestintäpäällikkö 050 3741 617

Virve Lähdesmäki Hyvinvointiasiantuntija 0400 27 1919

Essi Määttä Hyvinvointiasiantuntija 050 5365496

Anni Peltonen Palvelupäällikkö 040 562 2941

Maiju Peltonen Koordinaattori 050 543 6647

Yrityspalvelut yhtiömuotoisesti Yrittäjien mielestä kunnan kannattaa järjestää yritys- ja elinkeinopalvelut kehitysyhtiön pohjalta. — Kehitysyhtiö tarjoaa kunnalle laajemman pohjan elinkeinopolitiikan tekemiseen ja yrityksille apua yritystoiminnan edistämiseen. Kehitysyhtiön kannattaa toimia mahdollisimman laajalla alueella, jotta riittävän monialaiset palvelut ovat yrityksille tarjolla, Kujala sanoo. Suomen Yrittäjät esittää, että myös maakuntien liittojen on otettava isompi rooli alueensa yritystoiminnan vahvistamisessa. — Esimerkiksi maakuntaliittojen on varmistettava, että alkavalla EU:n rakennerahastokaudella rahat suunnataan entistä enemmän suoraan yrityksille ja yrityksiä hyödyntäviin hankkeisiin. n

Toimiston puhelin: 010 425 9200 Sähköposti: ksy@yrittajat.fi Osoite: Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä Veli Puttonen Keski-Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat nro 3 • 2021 ISSN 2342-1533 (painettu) ISSN 2342-1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200 Toimitus Sanna-Mari Jyräkoski, päätoimittaja, Katja Hyytiälä, viestintäpäällikkö, sähköposti: etunimi. sukunimi@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä-Paprico Oy, Timo Sillanpää, sähköposti etunimi.sukunimi@paprico.fi Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti/KSML Jani Ylönen, p. 050 376 1215, jani.ylonen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, katja hyytiala@yrittajat.fi Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski-Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2021 Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 17.11.2021 aineistot viimeistään 4.11.2021

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 56

Varmista työn sujuvuus nopeilla yhteyksillä ja toimivilla työvälineillä

>>> elisa.fi/yhteystyo

Yrityspiste, Elisan myymälä Kauppakeskus Seppä Ahjokatu 7, Jyväskylä Nea Liukkonen, 050 462 4523 nea.liukkonen@elisa.fi

Elisan Yrityspiste, Gigantti Jyväskylä Ahjokatu 11, Jyväskylä Aapo Rantanen, 050 463 5701 ext-aapo.rantanen@elisa.fi