Issuu

7 UTELIAS MIELI LUO KASVUA

15 KUNTABAROMETRI PALJASTI KIPUPISTEET

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

nro 3 2020

WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI PETTERI KIVIMÄKI

NOPEITA RATKAISUJA KRIISIIN Yhä useampi tapahtuma siirtyy verkkoon ja sama suunta on myös tapahtumamyyntipalveluilla. Antti Korhosen luotsaama Liveto Oy on toiminut verkossa jo vuosia. Koronakriisi pakotti yrityksen uudistumaan ja rakentamaan pikavauhtia uudet pilvipalvelut myös verkkotapahtumia varten. Sivut 4–6

PAREMPI KOKOUSELÄMYS

Nyt Scandicin parempi kokouselämys on tarjolla kaikissa kokoushotelleissamme 31 paikkakunnalla Suomessa, myös meillä Scandic Laajavuoressa. Toimivien kokoustilojen lisäksi räätälöimme tilaisuuden tarjoilut huolella, sillä tiedämme hyvän ruoan tekevän tilaisuuksista parempia. Kokousasiantuntijamme toimivat apunasi suunnittelun ja toteutuksen jokaisessa vaiheessa. Me toteutamme ja sinä voit keskittyä olennaiseen! Varaa parempi kokouselämys sales.finland@scandichotels.com tai 0300 870 883 Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä scandichotels.fi/bettermeetings

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

TYÖNANTAJA, OSAAMISTA JA OSAAJIA YHDESSÄ

KESKISUOMALAINEN • 34

ASTETTA ENEMMÄN

Tarvitseeko henkilöstösi osaamisen päivitystä tai etsitkö uusia osaajia? Gradia tarjoaa tehokkaita ja edullisia koulutusratkaisuja myös muutostilanteissa. Ota yhteyttä: Työelämä- ja yrityspalvelut, p. 040 341 5056, yrityksille@gradia.fi Tutustu gradia.fi

OSAAMISTA TYÖELÄMÄÄN AVOIMESTA YLIOPISTOSTA

TOIMISTOTILAA HYVÄLLÄ SIJAINNILLA JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän Toimistotalo sijaitsee kauniissa puistomaisessa ympäristössä rauhallisen Tourujoen läheisyydessä. Jyväskylän keskusta on lyhyen kävelymatkan päässä. Vuokraamme eri kokoisia kokonaisuuksia asiakkaan tarpeen mukaan. Katso lisätietoja www.toimistotalo.fi tai soita 040-387 2300

OPINTOJA KAIKILLE, JOUSTAVASTI VERKOSSA / yliopisto-opintoja työelämän tarpeisiin / ei pohjakoulutusvaatimuksia / ilmoittautuminen ympäri vuoden MAKSUTON KURSSI: Pelillinen ja motivoiva Orientaatio jatkuvaan oppimiseen -kurssi on suunniteltu tukemaan osaamisen kehittämistä ja opinnoissa onnistumista. Ilmoittaudu: r.jyu.fi/Dle

Valitse omasi lähes 50 oppiaineesta. Tarjolla mm. / Kauppatieteitä, mm. viestinnän johtamista / Kasvatustieteitä / Psykologiaa / Liikunta- ja terveystieteitä / Bio- ja ympäristötieteitä / Yhteiskuntatieteitä, mm. sosiaalityötä / Suomea, kirjallisuutta ja kirjoittamista / Tekoälyn perusteita ja robotiikkaa AVOIN KAIKILLE

AVOIN.JYU.FI Ota yhteyttä: help.jyu.fi / 040 576 7760

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

35 • KESKISUOMALAINEN

3 • 2020

Juttuvinkit: ksy@yrittajat.fi

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/keskisuomi

Miten yritysten kustannustuki pitäisi toteuttaa?

Uusiutuva diesel tehokkain päästövähennyskeino

Koronaepidemian jatkuminen voi aiheuttaa uuden paineen yritysten tukemiseen. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää parhaana ratkaisuna elokuussa päättyneen kustannustuen modifiointia. Ongelmalliseksi paljastui esimerkiksi kustannustuen 2 000 euron alaraja, joka sulki pois pienimmät yritykset. https://bit.ly/3i7BPfv

Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen huomauttaa polttoaineiden veronkorotuksen ristiriitaisesta vaikutuksesta. Korotukset myös osuivat yrittäjien kannalta hankalaan ajankohtaan. “Teknologiarajoitteiden takia raskaassa liikenteessä tehokkain keino vähentää päästöjä on siirtyminen asteittain uusiutuvaan dieseliin.” https://bit.ly/2BVMH0w

ksymppis.fi

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäjien sote

osiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on suomalaisten hyvinvointipalveluiden laatuun, saatavuuteen ja soteyrittäjyyden kehittymiseen mittavasti vaikuttava muu-

tos. Hallituksen parhaillaan lausuntokierroksella oleva esitysluonnos ei valitettavasti tunnista paikallista palvelutuotantoa eikä huomioi työllisyysvaikutuksia tai kuntien elinvoiman kehittämistä. Yritysvaikutusten arviointia ei käytännössä ole laadittu. Lakiluonnos ei huomioi yli 18 000 sote-yrityksen merkitystä osana suomalaisten palvelutuotantoa. Yksityisissä sote-yrityksissä työskentelee noin 80 000 ihmistä. Suomalaisten palvelut voidaan turvata vain hyödyntämällä näiden yritysten ja ihmisten tarjoamia resursseja ja osaamista. Nykymuotoinen esitys johtaisi toteutuessaan siihen, että paikallinen monipuolinen palveluverkosto kuihtuu ja sen seurauksena saatavuus heikkenee erityisesti maaseudulla. Sote on valtava haaste, joka on mahdollista ratkaista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Mikro- ja pk-yrityksiä helpottavat välineet, kuten monituottajamalli, palveluse-

telit ja henkilökohtaiset budjetit, on otettava käyttöön. Palvelut voidaan turvata monituottajamallilla. Nyt esitys tunnistaa lähinnä julkisen tuottajan. Esityksestä puuttuvat lähes kokonaan palvelumarkkinoiden ylläpito ja kehittäminen. Yritykset pääsevät esitetyssä mallissa mukaan heikosti: enintään menestymällä raskaassa julkisessa hankinnassa, mikä usein suosii suuria yrityksiä. Ratkaisuina tähän palvelusetelin käytön on oltava velvoittava. Henkilökohtaisen budjetin käsite on sisällytettävä sotejärjestämislakiin. Palveluseteleistä on runsaasti hyvää kokemusta Keski-Suomessakin. Hallituksen esitys on ristiriidassa sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi esityksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ohjaavat toteutuessaan päinvastaisiin tuloksiin kuin tavoitteet ovat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta syntyy kannustimet kilvoitella parhailla ratkaisuilla. Sote-alan yrittäjien osaamista ja työpaikkoja alan yrityksissä ei saa nyt hukata.

SANNA-MARI JYRÄKOSKI Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi @JyrakoskiSanna

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Kohti ketterää oppimista Mukamas Learning Design kehittää Vilma Mutkan johdolla oppivia organisaatioita ja oppimisesta kiinnostuneita ihmisiä. Hän haluaa eroon näennäiskehittämisestä. Sivu 10

39 vuotta kalustealalla Seppo Happonen on työskennellyt huonekalualalla 39 vuotta. 20 vuotta sitten hän perusti vaimonsa Eeva Happosen kanssa EFG Jyväskylän/Sitwell Ky:n. Sivu 20–21

Veri veti veljekset takaisin isänsä hirsiveistämöön Karstulalainen veljessarja Johannes (vas.), Martti ja Ilkka Heikkilä jatkaa isänsä perustaman hirsiveistämön tarinaa. Raaka-aineen laatuun ja käsityön jälkeen intohimoisesti suhtautuvat veljekset hakevat Hirsityö Heikkilälle kestävää kasvua ja vientimarkkinoita. Vuoden sisällä toimintaa on tarkoitus laajentaa omaan veisto- ja kokoonpanohalliin. Sivut 8–9

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 36

Osaava tiimi ja digitalisaatio vievät Livetoa maailmalle Jyväskyläläinen tapahtumamyyntipalvelu Liveto Oy on koronakevään myllerryksen jälkeen valmiina uuteen kasvuun. Kotimaan tapahtumamarkkinan lisäksi tähtäimessä on myös kansainvälistyminen. TEKSTI: PASI RAHIKAINEN KUVA: PETTERI KIVIMÄKI

Digitaalisen tapahtumamyynnin edelläkävijä, jyväskyläläinen Liveto Group Oy, on uuden edessä, ja samaa voi sanoa koko tapahtuma-alasta. Liveto vei ensimmäisenä Suomessa tapahtumajärjestämisen ja siihen liittyvän oheistuotteiden myynnin pilvipalveluun, ja verkkoon on kovaan vauhtia menossa myös iso osa tapahtumista. Liveto aikoo pysyä teknisen kehityksen aallonharjalla jatkossakin. – Koronakriisi vauhditti striimattujen ja virtuaalisten tapahtumien yleistymistä. Vaikka verkossa toimiminen lisääntyy, perinteiset livetapahtumat eivät ole häviämässä. Päinvastoin uskon, että kunhan korona on voitettu, alkaa livetapahtumien kulta-aika, toimitusjohtaja ja Liveton perustaja Antti Korhonen sanoo. – Tapahtuma-ala toipuu ja sopeutuu uuteen tilanteeseen. Ihminen on laumaeläin, joka luonnostaan hakeutuu muiden seuraan. Paraskaan virtuaalitapahtuma ei korvaa live-elämystä, hän muistuttaa.

Lipunmyynnistä liikkeelle Liveton toiminta käynnistyi vuonna 2015 lipunmyynnillä. Ajatuksena oli luoda käyttäjälähtöinen digitaalinen alusta lippukaupalle eli palvelu, jossa tapahtumajärjestäjä pystyy myymään lippuja itsenäisesti. Pian fokus alkoi siirtyä siihen, että tapahtuman kaikki trafiikki saataisiin monikanavaisesti järjestäjän haltuun heidän omalle verkkosivulleen. – Kun tapahtuman asiakasta ei enää tarvitse ohjata muihin palveluihin, on seurauksena parempi käyttäjäkokemus. P ääsyliput, oheistuotteet, vip-passit,

”Ihminen on laumaeläin, joka luonnostaan hakeutuu muiden seuraan. Paraskaan virtuaalitapahtuma ei korvaa live-elämystä.”

ruokailut, pysäköintiliput ja kaikki muukin oheismyynti voi nyt olla järjestäjän oman domainin alla, Korhonen toteaa. – Liveton tavoitteena on auttaa tapahtumajärjestäjää kehittämään myyntiään ja saamaan liikevaihtoa jo ennen tapahtumaa. Tämä pienentää liiketoiminnan riskiä, kun taloudellinen tulos ei ole kävijämäärästä kiinni. Mitä enemmän myyntiä tapahtuman ympärille generoidaan, sitä enemmän myös meidän oma liiketoimintamme kasvaa, hän jatkaa.

Rekrytointeja luvassa Liveto työllistää 14 ihmistä. Henkilökunnan keski-ikä pyörii kolmessakympissä. Korhosen mukaan heillä on hyvät suhteen Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja moni on tullut taloon harjoittelun kautta heti valmistuttuaan. – Henkilökuntamme jakaantuu asiakastiimiin, myyntitiimiin ja teknisen kehittämisen tiimiin. Kaikkia meitä yhdistää mielenkiinto tapahtumia kohtaan ja halu kehittyä. Tarjoamme kehittymiseen hyvän ympäristön ja kunnon kannustimet, Korhonen sanoo. Mikäli syksy onnistuu suunnitelmien mukaan, vuoden vaihteen jälkeen on tarkoitus palkata uutta henkilökuntaa.

Tavoitteena kansainvälistyminen Kaikki Liveton tarvitsemat ohjelmat ovat sataprosenttisesti itse tehtyjä ja kokonaan yrityksen omistuksessa. Koska koko Liveton toiminta pohjaa digitaalisuuteen ja pilvipalveluun, on teknologian kehittämiseen investoitava etukenossa. Tämän ovat mahdollistaneet Livetoon uskovat pääomasijoittajat. Liveto valittiin mukaan Business Finlandin Nuoret Innovatiiviset Yritykset (NIY) -rahoitusohjelmaan. Sen ja muun rahoituksen avulla pyritään liiketoiminnan kansainväliseen skaalaamiseen. – Meidän kaltaisellemme ohjelmistotalolle kansainvälistyminen on teknisesti haastavaa, koska ohjelmien lokalisointi ja eri kieliversiot ovat monimutkaisia toteuttaa. Vaikeusastetta nostaa vielä se, että järjestelmässä kiertää raha. Meidän pitää siksi huomioida muun

muassa valuuttakurssit ja kansainväliset maksupalvelut, Korhonen valottaa. – Tällä hetkellä tähtäämme maantieteellisesti niille alueille, joissa aikaero Suomeen on +/– kaksi tuntia, hän lisää. n

Liveto Oy Kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2014 Perustajat: Antti Korhonen, Teemu Malinen, Sami Savisalo Toimiala: Ohjelmistopalvelut tapahtumille Liikevaihto: 270 000 euroa (2019) Toimitusjohtaja: Antti Korhonen

NUMEROT

200 000 Liveton kautta myytyä tapahtumiin liittyvää tuotetta vuodessa.

1 000

tapahtumassa on vuosittain käytössä Liveton alusta.

5–6

miljoonaa euroa myyntiä generoidaan tapahtumajärjestäjille vuosittain.

eri maassa on tähän mennessä ollut käytössä Liveton alusta.

37 • KESKISUOMALAINEN

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

Liveton myyntitiimin muodostavat Sami Salmenkivi (vas.), Antti Korhonen ja Lauri Hirsilä. Työpaikan henkeä nostattavat joka päivä toimistossa viihtyvät Hirsilän siperianhuskyt Tekla ja Koda.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA uu

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 38

LYHYESTI

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA uu

Luvat yhdeltä luukulta TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

Liveton toimitusjohtaja Antti Korhonen uskoo tapahtuma-alan toipuvan koronakriisistä. Vaikka tapahtumat siirtyvät enenevässä määrin verkkoon, ne eivät voi täysin korvata livekokemusta

Koronakevät vauhditti muutosta yrityksessä TEKSTI: PASI RAHIKAINEN KUVA: PETTERI KIVIMÄKI

– Vähän kevyesti siihen suhtauduin, sehän on siellä Kiinassa. Antti Korhonen myöntää sortuneensa samaan, kuin lähes kaikki muutkin, kun hän ensimmäisen kerran kuuli koronaviruksesta: ikävä juttu, mutta ei kosketa minua. Vuosi 2020 alkoi asiakasmäärien voimakkaana kasvuna, kun Liveto pääsi neuvottelemaan tapahtuma-alan suurimpien toimijoiden kanssa. Yrityksessä oli tälle vuodelle budjetoitu sadan prosentin kasvu. Sitten korona tuli päälle yhdessä yössä. – Teimme skenaariolaskelmia siitä, mitä pahimmassa tapauksessa voisi käydä, mutta todellisuus oli vielä pahempi. Seuraukset olivat sellaisia, joita emme ikinä olleet riskianalyyseihin ymmärtäneet kirjata. Käytännössä kaikki suuret asiakkaat hävisivät ja samalla myyntibudjetista haihtui jopa 60–70 prosenttia. Koko tapahtuma-alan kannalta pahinta oli epätietoisuus siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, Korhonen kertoo. Rajoitusten lieveilmiöt olivat hankalin seuraus. Koska Liveto myy ja hallin-

”Korona pakotti meidät kehittymään suuntaan, jota emme olleet suunnitelleet.”

noi asiakkaan rahavaroja tämän puolesta yleensä lopputilitykseen saakka, Liveton selvitettäväksi tuli kymmeniä tuhansia maksujen peruutuksia ja rahojen palautuksia. Tämän lisäksi satoja tapahtumia siirrettiin kuukausilla, jopa vuodella. – Olimme toki ajatelleet, että näinkin voi käydä, mutta tällainen mittakaava ei ollut koskaan tullut mieleen. Meillä ei kuitenkaan ollut aikaa jäädä ihmettelemään vaan lähdimme heti hakemaan ratkaisuja. Selvisimme lopulta kaikesta kuivin jaloin, hän sanoo. Vaikka Liveto selvisi mylläkästä, Korhonen on pahoillaan asiakkaidensa puolesta. Tapahtumajärjestäminen on hyvin riskaabelia ja investointien osalta etupainotteista. Tämän vuoksi ennakkomyyntiä yleensä osittain välitilitetään juoksevien kulujen kattamiseen. – Tämän vuoksi osalle järjestäjistä saattoi tulla isoja taloudellisia tappioita. Myynti oli investoitu kuluihin. Lopulta kulut jäivät, mutta myynti piti palauttaa asiakkaille. Onneksi suurin osa järjestäjistä selvisi, Korhonen toteaa.

Nopeasti uusi suunta Koska Liveton perusbisnes oli poissa eikä ydinosaamiselle ollut keväällä käyttöä, Korhonen lähti tiimeineen hakemaan yritykselle uutta suuntaa. Livetossa alettiin kehittää uusia ratkaisuja ja työkaluja niiden toteuttamiseen. – Laajensimme ensin lahjakorttipuolelle, mikä oli tärkeää etenkin ravinto-

loille. Se ei kuitenkaan ollut liiketoiminnallisesti riittävää. Seuraavaksi lanseerasimme ensimmäisinä Suomessa työkalut striimattujen tapahtumien ja niiden oheispalveluiden myynnin järjestämiseen, Korhonen kertoo. Tämän jälkeen samat palvelut tulivat liven ja striimauksen yhdistäviin hybriditapahtumiin, ja viimeisimpänä palveluna Liveto lanseerasi virtuaalitapahtumat. – Virtuaalitapahtumat ovat kovassa kasvussa etenkin B2B-puolella, Korhonen huomauttaa.

Yritys on nyt entistä arvokkaampi – Välitin heti koronakriisin alussa henkilöstölle viestiä, että mikään ei muutu ja me selviämme tästä tiiminä. Vaikka kevät ja kesä olivat taloudellisesti tiukkoja, emme lomauttaneet ketään emmekä tehneet radikaaleja säästötoimia. – Korona pakotti meidät kehittymään suuntaan, jota emme olleet suunnitelleet. Meidän täytyi rakentaa täysin uusia palveluita vain muutamassa viikossa. Pakko on hyvä motivaattori, mutta henkisesti se ei ole kestävää, Korhonen huokaa. Uusien palveluiden ja liiketoimintojen myötä kriisistä noustiin Korhosen mukaan entistä ehompana. Hän sanoo, että yrityksen arvo on keväästä vain kasvanut. Hänen mielestään Liveton IPR, eli henkinen ja aineeton pääoma, on nyt merkittävästi suurempi kuin alkuvuonna. n

Yrittäjät saavat jatkossa luvat viranomaisilta sähköisesti yhden luukun mallilla. Syyskuun alussa toimintansa aloittaneessa Luvat ja valvonta -palvelussa on aluksi haettavana teollisuuslaitoksen perustamiseen tai muutoksen tekemiseen aluehallintoviraston ympäristölupa ja Tukesin kemikaaliturvallisuuslupa. Loppuvuodesta palveluun on tulossa tapahtumajärjestämisen lupien hakupalvelut. Uusia lupia ja ilmoituksia lisätään palveluun vaiheittain. Palvelulla pyritään ennen kaikkea helpottamaan ja sujuvoittamaan jäykkiä ja usein pitkään kestäviä lupaprosesseja. – Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite on ollut, että lupaprosessit saadaan mahdollisimman joustaviksi ja nopeiksi. Yhden luukun malli on askel oikeaan suuntaan, toteaa SY:n lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen. Luvat ja valvonta -palvelussa yrittäjä voi tutustua suunnittelemansa toiminnan tarvitsemiin lupiin ja ilmoituksiin myös ilman tunnistautumista ja kirjautumista. Palvelussa voi myös käynnistää samanaikaisesti useita lupahakemuksia. – Olipa kyse kunnallisista tai valtion lupaviranomaisista, asiointi yhden henkilön kanssa helpottaa yrittäjän hallinnollista taakkaa, Toivonen sanoo. n

Sote-esitys vaatii muutoksia TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan mukana hallituksen soteesitystä on korjattava. – Pienillä muutoksilla esitys ei vastaa siihen, mitä ihmiset nyt hyvinvointipalveluita saadakseen tarvitsevat eikä liioin julkisen talouden kestävyyshaasteisiin tai palvelumarkkinoiden kehittämiseen, Kujala sanoo. Hallitus julkisti kesäkuussa lakiluonnokset sote- ja pelastustoimen uudistuksesta. Lausuntoaika päättyy 25.9. Suomen Yrittäjät julkisti näkemyksensä lakiluonnoksiin 3.9. herättämään keskustelua lakiluonnoksen huomattavista puutteista. Suurin ongelma esityksessä on Yrittäjien mukaan se, että se käytännössä unohtaa sosiaali- ja terveyspalveluyritysten ja niiden työntekijöiden työn. Suomessa toimii yli 18 000 sote-yritystä, joissa työskentelee 80 000 henkilöä. – Ilman heitä palveluverkosto erityisesti pienillä paikkakunnilla kuihtuu olemattomiin, Kujala sanoo. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan ilman merkittäviä muutoksia tällaista sote-uudistusta ei pidä tehdä. – Jos ehdotusta ei olennaisesti paranneta, toivomme esityksen kaatuvan. Ei ole suomalaisten etu, että yksityinen sote-yrittäjyys halvaantuu, Pentikäinen toteaa. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

39 • KESKISUOMALAINEN

KOLUMNI

Utelias mieli luo kasvua

TAPU HOLTTINEN Puheenjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät tapu@tapuholttinen.fi

eneillä oleva koronavuosi on vahvistanut sitä, että selviytymisen yksi keino on rohkea uudistuminen. Samoilla linjoilla on myös futuristi Perttu Pölönen, joka on todennut, ettei yksin vanhaa kehittämällä synny riittävästi uutta. Hänen mukaansa uutta syntyy uutta luomalla. Uuden oppiminen on luontevasti läsnä yrittäjän arjessa. On osattava kuunnella asiakkaita ja heidän muuttuvia tarpeitaan. On tulkittava toimintaympäristön muutoksia ja ennakoitava tulevia trendejä. On uskallettava myös kokeilla jotakin ihan uutta, jonka lopputulosta ei vielä tiedä. Joskus oppiminen jää kiireen ja tekemisen jalkoihin. Rutiinit kuljettavat päivästä toiseen. Väsymys vähentää huomiokykyä ympärillä tapahtuvista asioista. Kiire pakottaa keskittymään tutun tekemisen toistamiseen. Aina ei ole kirkkaana mielessä se, mitä voisi ja kannattaisi kehittää. Mielestäni yksi keskeinen oppimisen kohde on resilienssin taito. Siis taitoa joustaa, soveltaa ja ennakoida. Se on taitoa kohdata muutoksia ja kykyä tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa. Korona-aika, jos mikä, on haas-

tanut juuri resilienssitaitoja. Kykyä selviytyä, sopeutua ja uudistua. Taitoa toimia sinnikkäästi yllättävissä tilanteissa. Digitalisaatio on tullut jäädäkseen. Se tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Jotta niitä voi hyödyntää, tarvitaan paljon uuden oppimista. Tai pitäisikö sanoa mieluummin vanhan poisoppimista. Digitalisaatio kun on paljon enemmän kuin vain tietotekniikkaa tai vanhojen toimintatapojen korvaamista digitaalisilla toimintatavoilla.

”Yrittäjäjärjestön toiminta on oivallinen alusta oppia toisilta yrittäjiltä. Tässä myös yksi hyvä syy osallistua ja tulla mukaan.” Omasta hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Kun yrittäjä voi hyvin, bisneksellä on edellytykset kukoistaa. Haastavat ajat saavat yrittäjän keskittymään bisnekseen joskus oman hyvinvoinnin kustannuksella. Näin ei saisi olla. On tärkeää osata pysähtyä, ottaa aikaa itselle ja pitää itsestä huolta. Hyvinvoiva

yrittäjä tekee parempia päätöksiä ja jaksaa vaalia hyviä ihmissuhteita. Perttu Pölösen mukaan tulevaisuus on uteliaiden. Ihmisten, jotka osaavat ihmetellä ja joilla on rohkeutta kokeilla. Hän haastaa kysymään kysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia googlettamalla. Avoin ja utelias mieli tekee myös uudenlaiset bisnesmahdollisuudet näkyviksi. Tärkeä osaamisen kysymys onkin: Miten ruokin omaa uteliaisuuttani ja taitoani ihmetellä? Osaamisen kehittämistä voi tehdä pienin askelin ja monin eri tavoin. Oppimista tapahtuu työn tekemisen äärellä kokeilemalla. Uusia ideoita syntyy lukemalla, katsomalla, kuuntelemalla ja keskustelemalla. Yrittäjäjärjestön toiminta on oivallinen alusta oppia toisilta yrittäjiltä. Tässä myös yksi hyvä syy osallistua ja tulla mukaan. Aina ei tarvitse lähteä kauas oppiakseen uutta. Haastankin sinut miettimään, mitä sinä haluat oppia. Itse ajattelin sukeltaa resilienssin maailmaan. Haluan ymmärtää enemmän sitä, miten johtaja rakentaa muutoskyvykästä organisaatiota. Erilaiset muutokset kun ovat tulleet jäädäkseen. Riemullisia oppimisen hetkiä. n

LET’S TALK BUSINESS

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

NYT NOPEASTI KÄYTTÖÖN FORD TRANSIT CUSTOM VAN TAI TRANSIT VAN

SUOMEN SUOSITUIMMAT *** PAKETTIAUTOT

Meiltä nyt erä Ford Transit ja Transit Custom -malleja huippueduin ja nopeasti yrityksesi käyttöön. Kaikissa malleissa on vakiona 5 vuoden Ford Takuu ja yrityksellesi myös 5 vuoden Ford Liikkumisturva veloituksetta. Nyt esimerkiksi erinomaisesti varusteltu Ford Transit Custom Van 320 2.0 130 hv M6 L2H1 Trend 37.435 € tai vain 279 €/kk* Ford Credit -osamaksurahoituksella.

vuoden Ford Takuu

ford.fi

Autoja heti ajoon

%:n korko*/** + kulut

Leipomonkuja 7, Jyväskylä, 014–3314 620 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosamyynti I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

TRANSIT KESKUS

Transit Custom Van TDCi-malliston CO2-päästöt 186–242 g/km ja EU-keskikulutus 7,1-9,3 l/100 km. Ford Transit Van -malliston CO2-päästöt 215–305 g/km ja EU-keskikulutus 8,2–11,3 l/100 km. *Kertaluoton rahoitusesimerkki: Ford Transit Custom Van 320 2.0 130 hv M6 L2H1 Trend, hinta 37.435,40 € (sis. toim. kulut), käsiraha 8.000 €, sopimusaika 60 kk, kuukausierä 279 €, luoton määrä yht. 29.625,40 € (sis. perustamismaksun 190 €), viimeinen suurempi erä 13.872 €. Kuukausierä sisältää koron 0 %, perustamismaksun 190 € ja käsittelykulun 12 €/kk. Luottokustannukset yht. 910 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 30.345,40 €, todellinen luottohinta 38.345,40 € ja todellinen vuosikorko 0,84 %. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Ford Credit palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki. **Rahoitustarjous on voimassa 30.9.2020 asti erään Ford Transit Custom Van ja Transit Van -pakettiautoja. ***Lähde: Traficom, pakettiautojen ensirekisteröinnit 1-12/2019 –1-7/2020. Kuvan autot erikoisvarustein.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 40

”Mukavaa, mutta onneksi ei helppoa työtä” Karstulalaiset Heikkilän veljekset, Johannes, Martti ja Ilkka, luotsaavat isänsä perustamaa hirsiveistämöä. Tavoitteena on kasvu ja suomalaisen perinnesaunan vienti maailmalle. TEKSTI: PASI RAHIKAINEN KUVAT: PASI RAHIKAINEN JA HIRSITYÖ HEIKKILÄ

Haastavien hirsitöiden tekemiseen erikoistunut karstulalainen Hirsityö Heikkilä siirtyi muutama vuosi sitten isältä pojalle. Tai oikeastaan kolmelle pojalle, sillä Heikkilän perheyrityksen toimintaa jatkavat veljekset Johannes, 33, Martti, 33, ja Ilkka, 37. Yrityksen jatkaminen ei tainnut olla alusta pitäen täysin selvää, sillä jokainen veljeksistä ehti hankkia ihan toisenlaisen koulutuksen. Omilla käsillä tekeminen ja mielenkiintoinen työ veivät kuitenkin voiton. – On tämä mukavaa hommaa, mutta onneksi myös vaikeaa, muutenhan tätä tekisivät kaikki, filosofian maisteri ja Suomen historian opettajanakin työskennellyt toimitusjohtaja Johannes Heikkilä sanoo. Kaksoisveli Martti on tuotantotalouden insinööri. Veljeksistä vanhin, Ilkka, on tradenomi. Johannes Heikkilä tuli isänsä rinnalle vuonna 2009, kun yhtiömuoto vaihtui osakeyhtiöksi. Sukupolvenvaihdos toteutettiin vuonna 2016, jolloin muutkin pojat tulivat mukaan. Vaikka isä Erkki Heikkilä ei enää yrittäjänä olekaan, hän tekee yhä töitä muun muassa vanhojen hirsirakennusten kunnostusurakoissa.

Saunoja ja taiderakentamista Hirsityö Heikkilän asiakkaina on yrityksiä, julkisia toimijoita ja yksityisiä ihmi-

”Haluamme kehittää suomalaisen perinnesaunan vientimahdollisuuksia.” Johannes Heikkilä

siä. Yksityisille yritys tekee muun muassa omasta mallistosta saunoja, savusaunoja ja saunamökkejä. Myös arkkitehdin suunnittelemat hirsirakennukset onnistuvat. – Meillä on asiakkaita ympäri Suomen ja kysyntää on tänäkin vuonna riittänyt. Näyttää siltä, että ihmisillä on ollut aikaa suunnitella, Ilkka Heikkilä sanoo. Yrityksille ja julkiselle sektorille Hirsityö Heikkilä tekee myös räätälöityjä ja erikoisia rakenteita. Hyvänä esimerkkinä käy Keski-Suomen uuden Sairaala Novan sisäpuolelle toteutetut kaksi suurta hirsirakennusta, joista toinen on kahvilakioski ja toinen lasten leikkipaikka. Taiderakentamisesta esimerkkinä on niin ikään uuden sairaalan keskuskäytävälle ja pääsisäänkäynnin edustalle toteutetut massiiviset piilutetut lankkuseinät, joihin taiteilija Pasi Karjula on kaivertanut teoksensa.

Kannattavaa kasvua ja vientikauppaa Yrityksen pääpaikka on kotitilalla Karstulassa, missä käytössä on veistokenttä, iso vaakavannesaha sekä varasto- ja kuivatustilaa hirsille. Lisäksi yritys on vuokrannut lämpimän hirsirakennusten veisto- ja kokoonpanohallin Saarijärveltä. – Sijaintipaikan valinnassa ratkaisi se, että Saarijärveltä löytyi sopiva halli, jossa on siltanosturi. Noin vuoden aikajänteellä on suunnitelmissa rakentaa tai ostaa oma, riittävän iso halli Karstulasta tai lähikunnista. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää liiketoiminnalta riittävän suuren volyymin. Olemme kasvaneet lähes pelkästään tulorahoituksella eikä yrityksellä ole velkaa, Johannes Heikkilä sanoo. Yritys hakee vahvasti kasvua. Tämän vuoden liikevaihto asettunee 300 000 euron paikkeille eli kasvua edellisvuo-

Johannes (vas.), Martti ja Ilkka Heikkilä jatkavat isänsä perustaman Hirsityö Heikkilän toimintaa. Perinteikäs perheyritys hakee veljesten voimin kannattavaa kasvua.

teen kertyy noin 50 000 euroa. Vuosivaihtelusta ison osan selittää suurten projektien sijoittuminen. Vuosien saatossa Hirsityö Heikkilä on tehnyt jonkin verran ulkomaankauppaa, mutta edelliset viisi vuotta yritys on keskittynyt pääasiassa kotimaan markkinoille. Jatkossa tavoitteena on lisätä vientiä. – Haluamme kehittää suomalaisen perinnesaunan vientimahdollisuuksia. Siksi olemme mukana Sauna from Finlandin vientihankkeessa, Johannes Heikkilä sanoo. n

Hirsityö Heikkilä Oy Kotipaikka: Karstula Perustamisvuosi: 2004 (tmi), 2009 (Oy) Perustaja: Erkki Heikkilä Toimiala: Hirsi- ja puurakentaminen Liikevaihto: 250 000 e (2019) Toimitusjohtaja: Johannes Heikkilä

Hirsien ulkopinnat viimeistellään aina käsin piiluttamalla. Perinteinen ja kaunis piilupinta on myös säänkestävä.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

41 • KESKISUOMALAINEN

Heikkilät muokkaavat hirret käsityönä sopimaan täydellisesti toistensa päälle. Kuvan viimeistelemätön lohenpyrstöliitos on yksi lukuisista vaihtoehdoista.

Raaka-aine kuljetetaan metsästä vaikka yksi runko kerrallaan

Hirsityö Heikkilä toteutti uuteen Sairaala Novaan kaksi hirsirakennusta, jotka on tehty käsityönä keskisuomalaisesta männystä.

Keski-Suomessa riittää puuta, mutta raaka-aineen hankinta ei hirsiveistämölle ole helppoa. Aika harvoin samalta leimikolta löytyy useampia sopivia runkoja. Raaka-aineeksi yritykselle kelpaavat ainoastaan moitteettomassa kunnossa olevat valioyksilöt. – Olemme aina kiinnostuneita hyvistä laatupuuleimikoista, jos jollakin sellaisia metsistään löytyy, Johannes Heikkilä sanoo. Heikkilät hankkivat puunsa eri puolilta Keski-Suomea. He kaatavat puut itse käyttötarpeen mukaan, karsivat ne ja kuorivat kaarnan huolellisesti. Lopuksi hirsi-

aihio sahataan kahdelta sivulta kantikkaaksi. Vaikka Karstulan seudulla on tarjolla paljon kuivauskapasiteettia, on varastoa oltava riittävästi. Osan rungoista Heikkilät kuivaavat Honkarakenteen ja muiden paikallisten yritysten kuivaamoissa, mutta merkittävä osa puusta kuivaa vähintään vuoden itsekseen yrityksen omissa varastoissa. – Varaston on oltava etupainotteinen ja se sitoo melkoisesti pääomia. Uunikuivauksella saamme toki tarvittaessa nopeastikin puuta tuotantoon, Ilkka Heikkilä toteaa.

– Kun kaadamme puun itse, koko prosessi pysyy omissa käsissä. Puu säilyy kaadettaessa varmasti käyttökuntoisena ja voimme pätkiä rungon mittojen mukaan jo metsässä. Vaikka alkupäässä työmäärä lisääntyy, itse kaatamalla helpotamme prosessin loppupäätä, Johannes Heikkilä toteaa. Hirret muokataan perinteisenä käsityönä sopimaan täydellisesti toistensa päälle. Hirren ulkopintojen piiluttaminen eli käsin veistäminen viimeistelee parhaan lopputuloksen. Piiluttamalla puun syyt menevät tukkoon ja hirsiseinästä tulee säänkestävä. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 42

”Olemme saaneet kasvaa nopeasti yhdessä ketterän ja tiiviin porukkamme kanssa.” Vilma Mutka

Ketterän oppimisen asiantuntijat Mukamas Learning Desing on Suomen ensimmäinen oppimismuotoilutoimisto, joka auttaa luomaan työpaikoille ketterää oppimisen kulttuuria oppimismuotoilun, fasilitoinnin ja osallistavien valmennusten keinoin. TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

Jyväskylän Torikeskuksessa sijaitsevan Learning Hubin porraskäytävästä kantautuu iloinen puheensorina ja pian kirkkaanväriseen paitaan pukeutunut Mukamas Learningin Designin toimitusjohtaja Vilma Mutka, 45, ottaa minut vastaan. Mukamas jakaa tilansa Howspacen, Humap Consultationin ja Flowan kanssa. Työhuoneiden ikkunoiden takaa näkyy töihinsä uppoutuneita tekijöitä: valmentamassa, fasilitoimassa, piirustelemassa ja koodaamassa. Yhteistä työtilaa on vasta uudistettu, sisustussuunnitelman luonnokset roikkuvat yhä seinällä ja rottinkinen riippukeinu odottaa kattoon ripustamista. Nykyaikaiset tilat antavat viitteitä nykyaikaisesta toiminnasta. Eikä ensivaikutelma petä. Vuonna 2009 Vilma Mutka päätti omaa kymmenvuotista etsikkoaikaansa, jonka aikana hän oli tehnyt töitä Helsingissä, matkannut maailmalla, kasvatta-

nut verkostoaan, opiskellut Australiassa ja järjestänyt satoja erilaisia ammattitapahtumia Suomessa ja maailmalla. Pintaan puski silti turhautuminen. Mistä syntyy kohtaamisen aito vaikuttavuus? Missä on oppiminen? – Monissa ammattitapahtumissa laitetaan paljon aikaa ja rahaa puitteisiin sekä keynote-puhujiin. Kerta toisensa jälkeen verkostoituminen ja dialogi jäävät, kun osallistujat poistuvat tapahtumista nopeasti omille teilleen. Mietin, kuinka voisimme enemmän oppia vertaisilta, osaavilta ammattilaisilta, jotka kokoontuvat yhteen? – Minulle kiteytyi, että tämä on sitä työelämää, johon haluan ammentaa omaa osaamistani. Haluan kehittää oppivia organisaatioita ja oppimisesta kiinnostuneita yksilöitä. Piti luottaa siihen valtavaan tunteeseen, että tämä on minun juttuni ja hypätä rohkeasti tyhjän päälle. Asiakkaita ei vielä silloin ollut, mutta tiesin ja luotin, että niitä varmasti vahvojen verkostojeni kautta tulee, Mutka kertoo.

Kehittäminen on yhdessä oppimista Mutka sai Tiimiakatemian verkoston kautta ensimmäiset projektit ja valmennuspestit. – Ammatillisen kasvun ja yrittäjyyden kehittämistä ovat tukeneet sekä kansainvälinen johtamisen filosofiaa ja menetelmiä edistävä verkosto Art of Hosting että muiden yrittäjäkavereiden verkosto, Mutka toteaa.

Vuosina 2009–2017 Vilma Mutka teki töitä valmennuksen ja fasilitoinnin parissa verkostojensa kautta samalla hioen oppimismuotoilukonseptia. Vuonna 2016 Mutkalle tuli vahva tunne, että työn ympärille tarvitaan tiimi ja 2017 hän muutti yrityksensä osakeyhtiöksi ja alkoi kasvattamaan tiimiään. Tällä hetkellä Mukamas koostuu kuudesta alansa ammattilaisesta ja kumppaniverkostosta. Yritys on Suomen ensimmäinen oppimismuotoilutoimisto, joka auttaa luomaan työpaikoille ketterää oppimisen kulttuuria oppimismuotoilun, fasilitoinnin ja osallistavien valmennusten keinoin. – Olemme saaneet kasvaa nopeasti yhdessä ketterän ja tiiviin porukkamme kanssa. Ydintiimimme koostuu oppimisen fasilitaattoreista, valmentajista ja markkinoinnin tekijästä. Suurin osa asiakkaistamme on pääkaupunkiseudulla. Vahvuutemme on tehdä innostavaa prosessia yhdessä asiakkaan kanssa. – Ihmiset usein ajattelevat esimerkiksi kuullessaan sanan ”strategia”, että tylsää, ikävää ja raskasta. Olemme saaneet palautetta siitä, että pystymme romuttamaan tätä mielikuvaa ja saaneet innostettua ihmiset yhteiseen työhön, Mutka kertoo.

Korona vauhditti digiharppausta Monessa työyhteisössä on otettu suuria digiharppauksia menneen kevään ja kesän aikana. Mukamasilla etätyön pro-

sesseja on kehitelty jo vuosia. Koronan muuttaessa toimintakenttää he olivat valmiita muutokseen. – Tällä hetkellä etänä ja verkossa tehtävä työskentely on pakollista, mutta näen, että se on myös ympäristöystävällisempää, tehokkaampaa, viisaampaa ja säästää aikaa sekä resursseja. Meillä on vielä paljon opittavaa tästä kentästä, mutta olemme hyvällä matkalla. Suomessa on otettu niin isoja digihyppyjä, että vastaavien saavuttaminen olisi normaalitilassa ottanut vuosia. – Ihmiset eivät nähneet motivaatiota siirtyä uusien taitojen pariin aikaisemmin. Nämä tämän päivän työtaidot tulevat kantamaan pitkälle. n

Mukamas Learning Design Oy Kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2009 (toiminimi), 2017 (osakeyhtiö) Yrittäjä: Vilma Mutka Tiimi: Annu Karkama, Maija Kotamäki, Liisa-Maija Malinen, Katriina Pikkarainen, Paula Äijänen sekä kumppaniverkosto. Asiakkaita: Yritykset ja organisaatiot palveluja it-alalta (Elisa Oyj, korkeakouluja sekä valtion virastoja, kuten Valtiokonttori ja ELY-keskuksia) Liikevaihto: Tänä vuonna tavoitteena 400 000 e (v. 2019: 215 000 e)

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

43 • KESKISUOMALAINEN

Elinkeinopolitiikan osa-alueet tärkeysjärjestyksessä Keski-Suomessa (%) Vastaajat ovat voineet valita mielestään kolme tärkeintä osa-aluetta. Suluissa osa-alueen keskiarvot asteikolla 1–5. 75 (2,71) 71 (2,92)

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 54 (2,80) 52 (2,96)

Elinkeinopolitiikan asema kunnassa

50 (3,00) 50 (2,98)

Yrityspalvelut

41 (2,60) 40 (2,71)

Kunnan hankintapolitiikka

32 (2,92) 32 (2,94)

Koulutus ja osaaminen

31 (3,03) 35 (3,07)

Infrastruktuuri En osaa sanoa

4 5

Keski-Suomi Koko maa

Lähde: Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti

Kuntabarometri paljasti kehitystarpeet Keski-Suomessa yrittäjien ja kuntien välistä vuoropuhelua kehitetään Elinvoimaa kuntiin yhdessä -hankkeen avulla. TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ

Kuntien elinkeinopolitiikka sai Yrittäjien kuntabarometrissa Keski-Suomessa koko maan keskiarvoa heikomman arvosanan. Maan keskiarvo elinkeinopolitiikasta oli 2,97, mutta Keski-Suomessa 2,86. – Yrittäjien ja kuntien välinen yhteistyö ei vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla, Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski arvioi barometrin tuloksia. Keski-Suomen Yrittäjät pyrkii korjaamaan esille nousseita epäkohtia kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Keskeinen työväline on Keski-Suomen liiton rahoittama 2-vuotinen Elinvoimaa yhdessä kuntiin -hanke. Sen tavoitteena on parantaa kuntien ja yrittäjien yhteistyötä ja vuoropuhelua. Hanke kestää ensi vuoden loppuun saakka, ja sitä vetää Keski-Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Sari Laitinen. – Täytyy muistaa, että barometrikin on vain työväline, joka nostaa esille ne kehittämiskohteet, joihin yrittäjäjärjestön ja kuntien on yhdessä tartuttava. Meidän on löydettävä yhteiset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi sekä kehitettävä keskinäistä viestintää, Jyräkoski kertoo. Yrittäjien kuntabarometri eli entinen Elinkeinopoliittinen mittaristokysely julkaistiin jo kesäkuussa, mutta toimenpiteet sen tulosten pohjalta ovat vasta alkaneet. Koko maassa kyselyyn vastasi 10 404, Keski-Suomessa 687 yrittäjää. – Vastaajien määrä yli kaksinkertaistui tällä kierroksella, joten saimme kattavasti yrittäjät esittämään näkemyksiään, toteaa Laitinen. Kuntabarometrin avulla saatuja tietoja hyödynnetään yritysten ja kuntien välisen vuoropuhelun sekä elinkeinopolitiikan kehittämisessä.

Monet kunnat keskiarvon yläpuolella Sanna-Mari Jyräkosken mukaan yrittäjien ja kuntien välistä yhteistyötä on kehitettävä usealla osa-alueella. Esimerkiksi kuntien hankintapolitiikkaan

yrittäjät ovat tavoitelleet jo pitkään muutoksia, mutta Keski-Suomen tulos (2,6) on edelleen valtakunnan keskiarvon (2,71) alapuolella. – Keski-Suomessa koetaan keskimääräistä enemmän, että kuntien omat yhtiöt kilpailevat yritysten kanssa. Kunnallispolitiikan tasolla ei ehkä aina oivalleta, mitä kuntien on järkevä tehdä omana työnä, mitä kannattaisi ostaa yrityksiltä, Jyräkoski sanoo. Keskisuomalaisten yrittäjien mielestä kolme tärkeintä elinkeinopolitiikan osa-aluetta ovat kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, elinkeinopolitiikan asema kunnassa ja yrityspalvelut. – Valitettavasti kahdessa ensin mainitussa keskisuomalaiset kunnat menestyivät valtakunnan keskiarvoa huonommin. Esimerkiksi kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyydessä koko maan keskiarvo oli 2,92, Keski-Suomen 2,71. Yrityspalvelut sen sijaan olivat hieman maan keskiarvon yläpuolella. – Toisaalta meillä on monia kuntia, jotka nousevat yrityslähtöisyydessä selkeästi keskiarvon yläpuolelle. Kolmen kärki maakunnassa on Muurame, Viitasaari ja Hankasalmi. Parhaiten menestyneet kunnat ovat tehneet jo vuosia tiivistä ja tavoitteellista yhteistyötä yrittäjien kanssa, ja yrityslähtöisyys leikkaa läpi koko kunnan päätöksenteon. Yrityspalveluissa Keski-Suomi sai koko maata paremman arvosanan. Yrityspalveluissa Karstula, Muurame ja Keuruu pitävät kärkeä, mutta esimerkiksi Jyväskylä on selvästi keskiarvon alapuolella. – Näyttäisi siltä, että suurissa kaupungeissa yrityspalveluita arvioidaan kriittisemmin. Pienissä kunnissa yhteistyö yrityspalveluiden ja yrittäjien välillä on ehkä mutkattomampaa, kun ihmiset tuntevat toisensa hyvin, Jyräkoski miettii. – Karstulan arvosana yrityspalveluille (4,35) on erinomainen ja koko maan toiseksi paras, hän lisää. n

•

Yrittäjien kuntabarometrin KeskiSuomen raportti löytyy osoitteesta https://bit.ly/2QIrcnW Lisätietoa Elinvoimaa kuntiin yhdessä -hankkeesta löytyy osoitteesta https://bit.ly/34PXyFq

Luovuutta. Tietoa. AutoCAD, 3D-mallinnus ja 3D-tulostus Tarvitsetko työssäsi teknisen piirustuksen, eri kappalaiden, projektioiden ja leikkausten kuvaantamisen osaamista tai vaikkapa putkistosuunnittelua? Valitse sinulle sopivimmat AutoCADin, 3D-mallinnuksen ja 3D-tulostuksen opintojaksot. Kaikki opintojaksot voit suorittaa verkossa!

jamk.fi/3dtulostus

Avoimen AMK:n verkko-opinnot Kaipaatko uutta osaamista ja joustavaa opiskelumallia? Opinnot maksutta työttömille (myös lomautetuille) ja turvapaikanhakijoille 2020-21. Ilmoittaudu avoimen amk:n verkko-opintoihin:

jamk.fi/avoin/verkko-opinnot

Teollisuusrobotiikkaa pk-yrityksille Pk-yritys, autamme sinua teollisuusrobotiikan sekä yhteistyö- ja mobiilirobotiikan käyttöönotossa ja käyttöön liittyvien haasteiden ratkaisemisessa. Toteutamme pilotteja yrityksesi tarpeiden mukaisesti myös omassa toimintaympäristössäsi JAMKin laitteistoja hyödyntäen.

jamk.fi/ror

Tulevaisuuden digitaalinen liiketoiminta -kehitysohjelma Opi ymmärtämään ja määrittämään, miten digitaalisen liiketoiminnan keskeiset teemat valjastetaan yrityksesi kehityksen moottoriksi. 7 kk:n mittaiseen ohjelmaan otetaan mukaan 15 yritystä, tulevaisuuden voittajaa!

jamk.fi/digibisnes

JAMK on arvostettu työelämän kehittäjä. Teemme yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. Osaavat asiantuntijamme, opiskelijat ja verkostot ovat käytössäsi. Valmiiden palvelutuotteiden lisäksi rakennamme asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa uusia, räätälöitäviä palvelukokonaisuuksia.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 44

Suljettuja ovia ja pitkiä päiviä Kysyimme Suomen Yrittäjien Keski-Suomen paikallisyhdistysten yrittäjiltä, mitä heille kuuluu ja mitä liikkuu mielessä nyt, kun siirrytään kohti syksyä erikoisen kevään ja kesän jälkeen. TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ KUVAT: YRITTÄJIEN ARKISTOT

Kinnulan Yrittäjät

imo Kinnunen tunnetaan Kinnulassa lempinimellä Seppä Simo. Samaa nimeä kantaa hänen toiminimensä. – Olen harrastanut takomista 20-vuotiaasta saakka. Meillä on täällä Kinnulassa tapana antaa lempinimiä toisillemme, koska sukunimeä Kinnunen kantaa niin moni. Lempinimestä oli myös toiminimeksi, avaa Simo Kinnunen. Nimestään huolimatta Kinnusen yrittäjyys on aivan muuta kuin takomista. Hän pyörittää Kinnulassa uimahallia. Yrittäjäksi Kinnunen päätyi neljä vuotta sitten, kun hän mietti alanvaihtoa lomittajasta jollekin muulle alalle. – Päivittelin pojalleni, mitä alkaisin tekemään ja hän kertoi, että kunta hakee uimahallin pyörittäjää edellisen omistajan lopetettua. Perustin yrityksen, koulutin itseäni alalle ja otin osaa tarjouskilpailuun. Sillä tiellä ollaan. Yritystoimin-

ta on ollut haaveissani pitkään. Koronan vaikutukset ovat osuneet myös Kinnusen yritystoimintaan. Uimahallit suljettiin maaliskuussa ensimmäisten paikkojen joukossa. – Kesällä olisimme muutenkin olleet tauolla, mutta nyt tauko kasvoikin hieman pidemmäksi. Tekemistä olen kyllä keksinyt, eikä aika ole käynyt pitkäksi. Toki rahallisesti on joutunut tiukemmalle. Olen hakenut yksinyrittäjätukea ja keväällä sain työttömyystukea. – Sopimuskauteni kunnan kanssa oli umpeutumassa, mutta sovimme juuri sen jatkosta loppuvuoteen. Pääsemme avaamaan uimahallin viides lokakuuta. Ennen vuodenvaihdetta kunta laittaa uuden kilpailutuksen pystyyn seuraavien vuosien osalta. Katsotaan kuinka sitten käy, Kinnunen kertoo. n

Saarijärven Yrittäjät

eidi Karhu käynnistää arkisin autonsa aikaisin ja siirtyy Äänekoskelta Saarijärvelle pyörittämänsä paikallisen lounasravintolan, Karhun Kattilan, pariin. Yrittäjäksi Saarijärvelle hän päätyi puskaradion kautta, kun kaupungintalon lounasravintolaan etsittiin uutta yrittäjää. – Minulla on alan kokemusta 15 vuoden ajalta ja olen aina tuntenut oloni kotoisaksi asiakaspalveluammatissa. Saarijärvi ei ollut minulle ennestään tuttu paikka, mutta yritystoimintani on kotiutunut tänne hyvin ja minut on otettu paikkakunnalla lämpimästi vastaan. Karhun Kattilan ruoat tehdään itse joitakin puolivalmisteita ja valmisteita lukuun ottamatta. – Teen ruuat itse vaaleasta leivästä lähtien. Lihamme on maustamaton raakatuote, jota lähden maustamaan ja tekemään eteenpäin. Erikoisuutenamme on rehellinen, monipuolinen ja vatsaa täyttävä kotiruoka. Saarijärven kaupungintalo sulki ovensa maaliskuussa ja samalla Karhun Kattilan lounasruokailijat katosivat. Yrityksen ovet olivat kiinni pitkän tovin koro-

nan ja kesälomien vuoksi. – Sulun aikana mietin, kuinka pitkä tauko tulee olemaan ja palaavatko asiakkaat takaisin, kun jälleen starttaamme. Epävarmuus kalvaa vieläkin. En pysty vertaamaan tämän vuoden myyntiä edelliseen vuoteen, koska aloitimme toimintamme vasta viime vuoden lokakuun alussa. – Keväällä ja kesällä mietin, ryhtyisinkö tarjoamaan lisäksi pitopalveluja, mutta se pidentäisi työviikkoni seitsemänpäiväiseksi. Toiminnan laajentaminen saa vielä odottaa satunnaisia keikkoja lukuun ottamatta. Tällä hetkellä Karhun Kattila palvelee asiakkaita maanantaista perjantaihin klo 8–14. Lounasajat ovat yrityksessä edelleen hiljaisia. – Alkuvuodesta pystyin työllistämään yhden henkilön avukseni vuokrafirman kautta, mutta nyt tilanne on toinen. En ole heittänyt kuitenkaan kirvestä kaivoon, vaan olen edelleen toiveikas tulevasta. Isoistakin muutoksista voi seurata hyvää. Onneksi en ole yksin tämän asian kanssa. n

Äänekosken Yrittäjät

go pienentyi – sydän suurentui, näin Virpi Peuhkurinen kuvaa omaa työuupumustaan ja siitä nousua. Seitsemän ja puoli vuotta Peuhkurinen toimi päiväkotiyrittäjänä ja yrityksen vastuuhenkilönä sekä kahden päiväkodin johtajana. Se oli unelmatyö, joka imaisi hänet mennessään. – Ajoin itseni siihen kuntoon, että jouduin luopumaan osuudestani yrityksessä vakavan työuupumuksen vuoksi. Vuosi sitten ollessani heikoimmillani tein päätöksen, että jos tästä ikinä selviän, teen parhaani, ettei kenenkään tarvitsisi kokea samaa. Siitä lähti ajatus työstä työnohjaajana ja työhyvinvoinnin parissa. Tienhaara Oy on perustettu vuosien 2019 ja 2020 taitteessa. Tienhaara on yhden naisen yritys, joka tuottaa työhyvinvoinnin palveluita: työnohjaus-

ta, vertaistuellista palvelua, työyhteisökartoitusta ja -sovittelua sekä koulutusta ja luentoja asiakkaan toiveen mukaan. – Stressin purkuun ja rentoutumisen tukemiseksi teen myös Access Bars -energiahoitoja. Vaikka uupumisten taustalla onkin aina monia syitä, yhdistävää on usein miellyttämisenhalu ja omien rajojen huono veto. – Kasvatus ja yleinen kulttuuri altistavat myös. Halutaan täyttää tietyt normit, olla mahdollisimman tuottavia ja tehokkaita. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että millään alalla eivät työtunnit riitä siihen, jotta päästäisiin täydellisyyteen. Uupuminen voi tulla myös siitä, että joutuu koko ajan tekemään omaa rimaa hipoen, koska työtunnit eivät muuten riitä. Oma ar-

Joutsan Yrittäjät

rskan Rakennuspalvelun yrittäjänä toimii monitoimimies Arto Manninen. – Teemme kaikkea uudisrakentamisen ja remontoimisen väliltä. Isoja ja pieniä kohteita, ja hoidamme jopa puunkaadot ja mökkitalkkaripalvelut. Putki- ja sähkötyöt jätämme ammattitaitoisille kumppaneillemme, kertoo Manninen. Yrittäjän polkua hän on kulkenut jo noin 40 vuotta. Matkaan lähdettiin metsäalalta rakennusalalle kaartaen. Monipuolisesta työhistoriasta on ollut paljon ammennettavaa yrittäjyyteen. – Olen aina ollut näppärä käsistäni. Yrittäjyys on minun juttuni, sillä sen tuomat vapaus, vastuu ja jousta-

vuus sopivat minulle. Mottoni on, että työ mihin alan, tehdään kunnolla ja aikataulussa. Kevät hiljensi Mannisen, kuten monen muunkin, työtahtia. Toukokuussa tilanne alkoi kuitenkin kääntyä jo parempaan suuntaan. Kesällä töitä olisi saanut paiskia usean miehen voimin, vaikka kellon ympäri. – Ihmisten lomautukset ja siirtyminen etätöihin poikivat paljon remontoitavaa ja kunnostettavaa. Kotiremontit lisääntyivät selvästi. Työllistän itseni lisäksi oman poikani ja kesäisin pari muuta työntekijää. Tä-

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

45 • KESKISUOMALAINEN

Elämää kestävä keho Efector Pilates Studion yrittäjä Elina Pihlajamäki korostaa palautumisen merkitystä. Jos työ pitää ihmisen rapa kunnossa, on tehtävä muutoksia.

TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

vo koetaan muodostuvan siitä, kuinka paljon tekee ja kuinka hyvin. Tästä ajattelumallista olisi hyvä päästää irti. Peuhkurinen ehti juuri perustaa yrityksensä ja aloittaa toiminnan markkinoinnin, kun korona tuli muuttamaan suunnitelmia. – En ole oikeastaan päässyt vielä aloittamaan yritystoimintaani kunnolla. Näen oman historiani suureksi vahvuudeksi työnohjaajana. Minulla on kokemusta yrittäjyydestä, esimiestyöstä, alaistyöstä ja uupumuksesta. Voin lähestyä haasteita monelta kannalta. Sydämeni huutaa auttamaan. Yrittäjä kehottaa ottamaan häneen rohkeasti yhteyttä, jos aihe koskettaa. – Yhteistyössä voimme tehdä paljonkin yksilöiden ja työyhteisöjen työilmapiirin, työmotivaation, työssäjaksamisen ja työnlaadun avuksi. n

nä kesänä työtä on kuitenkin ollut niin paljon, että olemme joutuneet kieltäytymään osasta. Lähitulevaisuudessa Manninen aloittaa työt suuren 300-neliöisen uudisrakennuksen parissa. – Saimme kohteen suosittelujen kautta. Paras kiitos tästä työstä ovatkin tyytyväiset asiakkaat. Uskon, että hyvä työ poikii aina lisää työtä. – Toivotan kaikille yrittäjille menestystä tulevaan syksyyn. Pidetään Suomi pystyssä, vaikka hallituksen päätökset välillä vähän hirvittävätkin. Toivoisin, että valtio tekisi pienyrittäjyydestä kannustavampaa ja tasa-arvoisempaa esimerkiksi verotuksen osalta. Ja turvavälit – ei unohdeta niitä. n

Kuinka monella meistä onkaan ollut kroppa ja mieli koetuksilla menneen kevään ja kesän aikana. Seisonko enää edes suorassa? Päätetyöskentely, kiire ja huoli heijastuvat monien vartaloilta. Ilmassa on syksyn tuntua, kun tapaan jyväskyläläisen Efector Pilates Studion yrittäjän, Elina Pihlajamäen, 52. Hän todella osaa kantaa itsensä. Taustalla on taitoa ja tietämystä ihmisen liikuttamisesta. Elina Pihlajamäki on liikuntatieteiden maisteri, jonka liikunnan juuret tulevat nuoruusajan voimistelutaustasta. Hän on ohjannut Efectorin kautta erilaista liikuntaa 30 vuoden ajan. 2000-luvun alusta alkaen Efectorin pitkäaikaisen taukojumppaohjauksen rinnalle nousi Pilates ja Method Putkisto -tarjonta. Elina elää niin kuin opettaa. – Harrastan itse Method Putkiston ja Pilateksen lisäksi luonnossa liikkumista. Lenkkeilen, hiihdän ja uin avannossa. Minulta puuttuu kilpailuvietti. Kova halu pärjätä löytyy, mutta liikkuminen on minulle ennen kaikkea tunnetta ja liikkeen estetiikkaa. Liikun ylläpitääkseni toimintakykyäni ja mielenvireyttä. Tykkään siitä, että keho antaa enemmän mahdollisuuksia kuin rajoitteita, Pihlajamäki kertoo. Efectorin asiakkaat koostuvat kaikenikäisistä ja -kokoisista ja harjoitustaustaltaan erilaisista ihmisistä. Tyypillisin asiakas on kiireinen keski-ikäinen nainen, joka elää hektistä elämää. Yhdeltä ja samalta tunnilta löytyy kuitenkin eläkeläisiä, opiskelijoita, huippu-urheilijoita, jopa liikunnasta jostain syystä vieraantuneita tai joskus aikoinaan väkinäisen koululiikunnan nujertamia liikkujia, jotka nyt ovat löytäneet uuden kipinän liikkumiseen. Efector Pilates Studion lajit sopivat kaikille. – Ryhmämme ovat aina olleet pieniä ja väljiä, jotta voimme antaa jokaiselle henkilökohtaista ohjausta yksilölliset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Ohjaamme pääasiassa kahta menetelmää: Pilatesta ja Method Putkistoa. Molemmat menetelmät perustuvat harjoitteluun kehon ehdoilla – jokaisen omaa optimia tavoitellen, hän tarkentaa. – Oman kehon tuntemus ja sen kunnioittaminen ovat ohjauksemme perusta. Tavoitteenamme on luoda pohja kestävälle ja toimintakykyiselle keholle, josta voi nauttia läpi elämän. Toki kurssivalikoimassamme on muitakin kehonhallinta ja -huoltolajeja, kuten spiraalistabilaatio ja itse kehittämäni Body Flow ja Face Up.

Kaikki tarvitsevat palautumista Palautumisesta puhutaan paljon. Jos olet väsynyt ja uupunut, pitääkö vielä kasvattaa voimaa ja tiukkoja lihaksia? – Repivä liikunta ei ole ratkaisu väsyneelle kropalle. Palautumisesta huolehtiminen ei ole vain urheilijoille. Kovasta työrupeamasta, sairastelusta, synny-

”Parasta palautetta työssäni on se, kun kuulen asiakkaiden ihania tarinoita muutoksista ja näen niitä omin silmin”, Elina Pihlajamäki kertoo.

tyksestä ja pitkään jatkuneesta stressistäkin pitäisi palautua yhä paremmin nykytiedon valossa. Palautumisen edistäminen voi olla tietoista ja dynaamista sekä kehollisesti aktiivista. Pelkkä sohvalla makoilu ei palauta. Ilman palautumista et pysty oppimaan uutta ja pysymään kiivaassa työelämässä mukana tai edes nukkumaan kunnolla. Efectorilla ihmiset harjoittelevat kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena ei ole vain pinkeä peppu ja vatsan pieneneminen, vaan hyvien kokonaisvaltaisten ja elämän laatua kohottavien vaikutuksien tuominen kehoon. – Erikoiskurssimme, johon tällä hetkellä olemme erityisesti panostaneet, on kasvoihin keskittynyt harjoittelu, joka yhdistyy kehoon kokonaisuutena. Voimme lievittää niska-hartiaseudun jännityksiä, vapautua stressipurennasta, poistaa niskakyhmyn ja jopa vaikuttaa kasvoharjoittelulla lantion asentoon.

Korona ei anna armoa Koronan tuomat vaikutukset näkyivät Efectorilla yrityspuolen asiakkaiden peruutuksissa. Myös studion viikkotunteja jouduttiin perumaan ja sulkemaan ovet toviksi. Nyt yrityksetkin ovat taas alkaneet huomata taukoliikunnan ja kehonhuollon merkityksen ja koronaaikana niitä tarjotaan videopalveluina. – Aloitimme videoprojektimme koronan myötä. Moni asiakkaista oli pitkään toivonut videotuotteita, joten päätin vastata kysyntään. Videoistamme on tullut loistavaa palautetta, joten verkkopaketit tulevat pysymään tarjonnassamme ja laajennamme tarjontaa verkkokauppamme puolelle syksyn aikana. Asiakkailta saadun palautteen perus-

teella ne ovat hyvä lisä perinteisiin viikkotunteihimme. Elämän myötä keho on jatkuvassa muutoksessa, ja 50-vuotiaana kehon tarpeet ovat erilaiset kuin 25-vuotiaana. Tämä tulisi huomioida harjoittelussa. Keho ei odota ja jokainen liikkumaton, passiivinen päivä rapauttaa selkärankaa. Liikkuminen ja kehon huolto muodostavat yhden terveen elämän kulmakivistä. – Keho tarvitsee liikettä, jotta pysyt edes siinä, missä olet nyt. Pihlajamäki tietää, millaisia yrittäjän päivät voivat olla, mutta liikkumisesta ja lomista hän ei luovu. Yrittäjille hänellä on napakka viesti. – Jos yrittäjyys ei tuo sitä vapautta ja liikkumavaraa, jonka myötä jää aikaa huolehtia itsestä, se ei ole vaivan väärti. Ei ole kauaakaan siitä, kun yrittäjät kertoivat kilvan, kuinka vähän he pitävät lomia. Kysymys on valinnoista. Jos työ pitää sinut rapakunnossa, tee muutoksia – olet sen arvoinen. Olen aina viettänyt kunnon kesälomat lasten kanssa, enkä kadu yhtään. Väsyminen syö intoa, jota yrittäjyydessä ja työelämässä tarvitaan. n

Efector Pilates Studio Kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 1990 Yrittäjä/toimitusjohtaja: Elina Pihlajamäki Tiimi: Yrittäjä itse sekä aktiivinen yhteistyökumppaniverkosto ja osaaikaiset ohjaajat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 46

Yrittäjyyden ymmärtäjä Jyväskyläläinen Petri Salminen on ehdolla Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi.

TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ KUVA: PASI HAKALA

Keski-Suomen Yrittäjien hallitus päätti helmikuussa asettaa Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajan Petri Salmisen ehdokkaaksi lokakuussa Jyväskylässä järjestettävään puheenjohtajavaaliin. Kuusi vuotta Suomen Yrittäjien puheenjohtajana toiminut Jyrki Mäkynen ei järjestön sääntöjen mukaan voi enää asettua ehdolle, joten yrittäjäjärjestölle valitaan syksyllä uusi puheenjohtaja.

Yrittäjyyttä Suomen puolesta Petri Salminen on jyväskyläläinen yrittäjä myynnin, johtamisen ja rekrytoinnin palveluja tarjoavassa Salminen & Tikka Oy:ssä sekä omistajana perheensä konepajayhtiössä AJ-Tools Oy:ssä. Yrittäjyyden lisäksi hän on aktiivisesti mukana Suomen Yrittäjien toiminnassa rakentamassa parempia menestyvän yrittäjyyden edellytyksiä Suomeen. 16 vuoden yrittäjyyden ja konepajateollisuudessa toimivan perheyrityksen kautta hän tietää, kuinka valtava merkitys yrittäjyydellä ja kasvollisella omista-

”Yrittäjänä olen kokenut niin liiketoiminnan räjähdysmäisen kasvun mukanaan tuoman huuman kuin yritystoiminnan alasajopäätökseen liittyvän musertavan tuskankin.”

juudella on yhteiskunnan hyvinvoinnille ja uudistumiselle. – Yrittäjänä olen kokenut niin liiketoiminnan räjähdysmäisen kasvun mukanaan tuoman huuman kuin yritystoiminnan alasajopäätökseen liittyvän musertavan tuskankin. Yrittäjäjärjestön toiminnassa olen ollut mukana 15 vuoden ajan, Salminen kertoo. Suomen Yrittäjien puheenjohtajan paikkaa hän hakee, koska haluaa olla rakentamassa Suomen Yrittäjistä maan vaikuttavinta elinkeinoelämän järjestöä, joka on jäsenilleen merkityksellinen ja suomalaisille yrittäjille menestymisen mahdollisuuksia tarjoava yrittäjyyden alusta. – Tulevina vuosina meidän pitää olla nykyistäkin ketterämpiä nähdäksemme sekä aidosti ymmärtääksemme yrittäjyyden muutoksia ja yrittäjien tarpeita vaikuttamis- ja järjestötyömme pohjaksi. Haluan todella vaikuttaa siihen, että Suomessa on mahdollista menestyä yrittäjyydellä ja tehdä Suomesta aidosti houkutteleva maa yrittää, kasvaa ja investoida. Salmisen mukaan päättäjien on nykyistä paremmin ymmärrettävä yrittäjyyden merkitys ja moninaisuus. – Jäsenille ja yrittäjyyden puolesta ympäri maan toimiville aktiiveille yrittäjäjärjestön oltava yhteisö, joka tarjoaa liiketoimintahyötyjä, verkostoja sekä todellisia vaikuttamismahdollisuuksia.

Aitoa ymmärrystä yrittäjyydestä Salmisen mielestä Suomen Yrittäjät on onnistunut tuomaan julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon aitoa ymmär-

Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi ehdolla oleva Petri Salminen valittiin kaksi vuotta sitten Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi suurimmalla äänimäärällä.

rystä yrittäjyydestä. Järjestöstä on kehittynyt vahva, tuloksekas ja yhteistyökykyinen yrittäjyyden puolustaja. Tulevat vuodet ovat niin Suomen kuin yrittäjyydenkin jälleenrakentamisen aikaa, jossa tarvitaan nykyistä enemmän kansainvälisyyttä ja kykyä ymmärtää erilaista yrittäjyyttä – perinteistä ja uutta. – Jos minut valitaan, haluan olla rakentamassa yrittäjäjärjestöä, joka kykenee tunnistamaan yrittäjyyden muutokset, arvostaa aluejärjestöjen, paikallisyhdistysten ja toimialajärjestöjen työtä ja osaamista sekä välittää sen myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. – Näin Suomen Yrittäjät on entistäkin väkevämpi vaikuttaja ja yrittäjyyden puolustaja. Yrittäjyyttä, omistajuutta ja vastuuta kantavia yrittäjiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. n Tutustu Petri Salmisen kampanjasivustoon: petrisalminen.com ja ota seurantaan Facebookissa: Petri Salminen 2020

Yrittäjien puheenjohtaja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja johtaa yrittäjäjärjestöä ja toimii Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtaja johtaa yhdessä hallituksen kanssa yrittäjäjärjestön edunvalvontaa ja toimii yrittäjäjärjestön edustajana suhteessa valtiovaltaan ja muihin järjestöihin. Puheenjohtajan valitsee liittokokous, joka järjestetään Jyväskylässä 17.10.

”Pohtii asioita monista eri näkökulmista” Jyväskyläläisen Painotalo TarraPaita ACE Print Oy:n yrittäjä Satu Ässämäki on tuntenut Petri Salmisen yli 20 vuoden ajan. – Ystävyytemme on syntynyt luottamustehtävien kautta. Olimme molemmat oppilaskunta-aktiiveja omilla kouluillamme, minä Äänekoskella ja Petri Suolahdessa. Tapasimme ensimmäistä kertaa näissä merkeissä, kun Piispalassa järjestettiin tilaisuus kaikille Keski-Suomen oppilaskuntavaikuttajille. – Persoonana Petrissä on kaksi puolta: aivan käsittämättömän hyvä huumori sekä rauhallisuus. Petri pystyy pohtimaan asioita monelta eri kantilta, ennen kuin muodostaa mielipiteensä ja päätöksen. Hän on myös luotettava ystävä, johon voi aina turvata. – Petrillä on vankka kokemus järjestötyöstä ja hyvin objektiivinen kuva siitä, mihin suuntaan yrittäjyyttä ja järjestötyötä pitää kehittää. Hän, jos kuka, pystyy löytämään tämän maan yrittäjille hyviä ratkaisuja – hyvässä yhteishengessä. Petri on yhteistyö- ja päätöksentekokykyinen. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

47 • KESKISUOMALAINEN

VAHV I STA M M E

VAIKUTAM M E

V ER KOSTOIMME

Yksi kaikkien puolesta.

Yrittäjyyden puolesta.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 48

Suunta parempaan Vitreo Oy:n yrittäjän Perttu Hietasen mukaan niin yritysten kuin ostajien hankintaosaaminen on parantunut huimasti 15 vuoden aikana. TEKSTIT JA KUVA: TIMO SILLANPÄÄ

Jyväskyläläisen Vitreo Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Perttu Hietanen on osallistunut julkisiin hankintoihin yli 20 vuoden ajan. Hänen mukaansa hankintamenettely on koko ajan mennyt parempaan suuntaan, sillä niin yritysten kuin ostajien hankinta-asiantuntemus on lisääntynyt ja digitalisaation myötä tarjouspyynnöt saadaan helposti kaikkien potentiaalisten tarjoajien nähtäväksi. – Vielä 10–15 vuotta sitten valintakriteerit olivat toisinaan yrittäjän näkökulmasta käsittämättömiä. Tarjouspyynnöissä saattoi olla ehtona osallistumiselle yrityksen liikevaihto, mutta esimerkiksi liiketoiminnan kannattavuudesta ei kysytty mitään, Hietanen muistelee. Hietasen mukaan nykyään pientenkin yritysten on helpompi osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Kehittämisen varaa hankintamenettelyssä on toki edelleen. – Joillakin aloilla on tiukasti määriteltyjä koulutusvaatimuksia yrityksen henkilökunnalle. Kaikissa tapauksissa nämä eivät mielestäni ole perusteltuja, vaan pitäisi mennä osaaminen ja kokemus edellä, Hietanen pohtii. Vitreo on asiantuntijayritys, joka toimittaa asiakkailleen julkisilla alueilla tarvittavia kalusteita, kuten puistojen penkkejä, istuintasoja, kalusteryhmiä, istutusasioita ja monia muita rakennelmia. Yritys huolehtii osaltaan siitä, että maisema-arkkitehtien ja maisemasuunnittelijoiden visiot toteutuvat. – Julkiset hankinnat ovat tulleet tutuiksi yrityksemme toimialan vuoksi, sillä monet hankkeet ovat valtion laitosten ja kuntien toteuttamia. Yrityksen kalustusprojekteista suurin osa on pääkaupunkiseudulla. Vitreo toimittaa penkkejä esimerkiksi Länsimetron asemille. – Meillä ei ole omaa valmistusta, mutta teemme yhteistyötä Jyväskylän seudulla toimivien sopimusvalmistajien kanssa. Lisäksi hyödynnämme muun muassa ruotsalaisten ja saksalaisten valmistajien tuotteita, Hietanen kertoo.

Yritysten ja ostajien vuoropuhelua tarvitaan Vitreo tekee vuosittain pari sataa tarjousta julkisista hankinnoista. Kaikki tarjoukset tehdään digitaalisessa muodossa. – Hankintojen käytännön toteutukseen on tullut paljon digitaalisia uudistuksia, kuten Hilma-järjestelmä. Nämä toimivat ostajien ja myyjien kohtaamispaikkoina. Ennen sähköisiä portaaleja kuntien oli etsittävä tarjouskilpailuun sopivat toimittajat ja lähetettävä jokaiselle tarjouspyyntö erikseen, Hietanen kertoo.

Vitreo on mukana myös Luotettava kumppani -palvelussa, joka kertoo potentiaaliselle asiakkaalle, että yritys täyttää tilaajavastuulain vaatimukset. Hankintoja tekevät voivat ennen varsinaista kilpailutusta tehdä yrityksille tietopyynnön, jonka jälkeen yritykset voivat kertoa alansa uusimmista innovaatioista. Kun tarjouspyyntö valmistellaan huolellisesti, tarjouksista tulee vertailukelpoisia. – Meidän alallamme markkinoille tulee koko ajan aikaisempaa kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä materiaaleja. Ellei näitä materiaaleja ole mainittu tarjouspyynnössä, niiden tarjoaminen johtaa tarjouksen hylkäämiseen, koska tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen. – Olennaista on, että hankintoja tekevät tietävät, mitä he ovat hankkimassa ja heillä on tieto myös alan uusimmista innovaatioista. Jos tarjouksessa pyydettyä tuotetta tai palvelua ei ole määritelty riittävän tarkasti, tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia, Hietanen painottaa. Hietasen mukaan ”korkea laatu” on vaatimuksena hyvä esimerkki. Laatu ei ole mielipidekysymys, vaan tarjouspyynnössä on määriteltävä, mitä se tarkoittaa. – Esimerkiksi puistonpenkin kohdalla ”korkea laatu” voi tarkoittaa materiaalia ja materiaalivahvuuksia. Myös takuun sisältö on määriteltävä tarkoin.

Yritysten seurattava hankintoja aktiivisesti Perttu Hietasen mukaan julkisissa hankinnoissa on pohjimmiltaan kyse siitä, että julkisin varoin tehtävillä hankinnoilla saadaan mahdollisimman hyvä vastine rahalle. Silloin on tarkasteltava myös tuotteen ylläpitokustannuksia. – Hankintaa suunniteltaessa on tarkasteltava tuotteen elinkaaren aikaisia kustannuksia. Jos kaupunki hankkii puistonpenkin, joka on maalattava pari kertaa vuodessa, se ostaa samalla kunnossapitotyötä vuosiksi eteenpäin, vaikka penkki ostohetkellä olisikin halvempi kuin huoltovapaa tuote, hän havainnollistaa. Erityisesti pienissä kunnissa hankintojen toteuttamiseen on pienet resurssit ja viranhaltijat tekevät niitä muun työn-

Vitreo Oy Yhtiön kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2004 Toimiala: Julkistilojen ja ulkoalueiden kalustamisen asiantuntijayritys Liikevaihto: 931 000 (v. 2019) Työntekijöitä: 2 Yrittäjä: Perttu Hietanen

sä ohessa. Jos hankintaosaamista ei ole riittävästi, Hietanen kannustaa turvautumaan neuvojiin ja konsultteihin, sillä hankinnat ovat erityisosaamista vaativa ala. – Toisaalta suurten kaupunkien hankintaosaajat saattavat keskittyä vain kaikkein laajimpiin kilpailutuksiin. Kynnysarvon alittavat pienet hankinnat voivat joskus olla kevyemmin valmisteltuja. Silti ne ovat pienille yrityksille merkittäviä. Tiedonhankintavastuu meneillään ole-

vista hankinnoista on yrityksillä, mikä vaatii hankintojen seuraamista. – Luulen, että kaikki yritykset eivät vieläkään ole oivaltaneet, mistä tarjouspyynnöt löytyvät. Hietanen sanoo, että Jyväskylän kaupunki on hoitanut julkiset hankinnat hyvin ja vuoropuhelu yritysten kanssa toimii. Tämän mahdollistaa yhteinen keskustelu- ja tiedonvaihtokanava, hankintafoorumi, joka kokoontuu useita kertoja vuodessa. Foorumissa on mukana niin kaupungin kuin yrittäjien edustajia. n

Halvin ei ole aina paras Maakunnan ylivoimaisesti suurin hankkija on Keski-Suomen ELY-keskus, mikä selittyy suurilla tieinvestoinneilla. Lisäksi kuntayhtymät ja suurimmat kaupungit ovat hankintalistan kärjessä. Hankinta-asiamies Veli Puttosen mielestä kuntien hankintayksiköissä pitäisi tarkasti laskea, mitä palveluja kuntien kannattaa toteuttaa itse, mitä ostaa yrityksiltä. – Hankintastrategian tulisi olla pitkäjänteinen tapa toimia, eikä siihen saisi sekoittaa kunnallispolitiikkaa. Strategian taustaksi tarvitaan laskelmia siitä, mikä on kuntataloudelle edullisin tapa toimia. Joskus laskelmat voivat olla ikäviä yksittäisen viranhaltijan näkökulmasta, jos yritykseltä ostettava palvelu tulisi veronmaksajille halvemmaksi kuin kunnan

omin voimin tuotettuna. Puttosen mukaan kuntatalouden lähivuosien heikot näkymät ajavat kustannustehokkaaseen ajatteluun. – Pienissä kunnissa väestö ikääntyy, veronmaksajien määrä vähenee ja koronakriisi lisää talousvaikeuksia. Tässä tilanteessa kuntien kannattaa punnita, mitä palveluja voidaan ostaa ulkoa. Pienissä kunnissa on vaarana myös se, että kunnan verotulojen pohja heikkenee, jos alueen elinkeinoelämää ei kehitetä. – Kilpailutuksissa olisi hyvä muistaa myös se, että halvin tarjous ei takaa parasta lopputulosta. Kannattaa miettiä esimerkiksi käytön aikaisia kustannuksia. Varsinkin rakennushankkeissa on saatu aikaan paljon vahinkoa valitsemalla halvimmat tekijät. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

49 • KESKISUOMALAINEN

Julkiset hankinnat vuonna 2018 Jyväskylän kaupunki osti noin 5 000 yritykseltä palveluita ja tuotteita

229

miljoonalla eurolla (pois lukien KSSHP). Keski-Suomessa kansallisen ja EU-tason kilpailutusten arvo oli yhteensä

406

miljoonaa euroa. Palveluiden kilpailutusten arvo oli

162,6 miljoonaa euroa.

Rakennusurakoiden kilpailutusten arvo oli

213,4 miljoonaa euroa.

Tarvitsisiko neuvontaa, jos osallistuisit julkiseen hankintaan Vitreo Oy:n Perttu Hietanen kannustaa yrittäjiä seuraamaan aktiivisesti julkisia hankintoja. ”Tarjoukset eivät enää tule suoraan yrityksiin, vaan ne löytyvät esimerkiksi Hilmasta”, hän painottaa.

Julkisissa hankinnoissa liikkuu suuri määrä euroja Hankinta-asiamies Veli Puttonen kannustaa yrittäjiä osallistumaan valtion ja kuntien tarjouskilpailuihin, sillä julkisissa hankinnoissa on tarjolla valtava määrä työtä.

Julkisen sektorin toimijat, erityisesti kunnat, tarvitsevat yrityksiä toteuttaakseen palveluja. Toisaalta yritykset tarvitsevat kuntia liiketoimintansa pyörittämiseen. – Monet pienet yritykset vierastavat julkisia hankintoja peläten byrokratiaa ja raportointia. Kilpailutus on kuitenkin koko ajan yksinkertaistunut ja tänä päivänä tarjoukset tehdään sähköisesti. Paperisotaa ei tarvitse pelätä, KeskiSuomen Yrittäjät ry:n hankinta-asiamies Veli Puttonen kertoo. Monet yritykset tarvitsevat edelleen lisää osaamista osallistuakseen julkisiin hankintoihin. Toisaalta myös ostajan hankintaosaaminen on puutteellista varsinkin pienissä kunnissa. Puttosen mukaan hankintoihin liittyvää viestintää ja neuvontaa tarvitaan kaikilla tasoilla. Osaamisen puute kuntien hankintayksiköissä voi johtaa tarjouspyyntöihin, jotka yrittäjien mielestä ovat puutteelli-

sia tai jopa absurdeja. Puttonen korostaakin yritysten ja kuntien välistä kumppanuutta. Ennen kilpailutusta yritykset ja hankintayksiköt voivat tehdä yhteistyötä, jotta tarjouspyyntö olisi ajanmukainen ja kattaisi kaikki hankinnan osaalueet. – Tämänkaltainen yhteistyö on lisääntynyt. Jos esimerkiksi tuote tai palvelu on edellisen kerran kilpailutettu viisi vuotta sitten, voi tarjouspyynnön sisältö olla tänä päivänä aivan toisenlainen esimerkiksi teknologian kehittymisen vuoksi. Yrittäjät voivat kertoa tarjouspyyntöä suunnittelevalle oman alansa uusimmista ratkaisuista, mikä auttaa tarjouspyynnön tekemisessä. Puttonen näkee, että hyvään kumppanuuteen yrityksen ja ostajan välillä kuuluu myös avoimuus kustannusten muodostumisesta ja hinnoitteluperiaatteista.

Ilmaista neuvontaa kaikille yrityksille Hankintalaki edellyttää, että julkisten hankintojen toteuttamiseksi on tarjolla maksutonta neuvontaa. Käytännön tasolla neuvontaa on antanut vuodesta 2017 lähtien Suomen Yrittäjät aluejärjestöjensä kautta. Keski-Suomessa neuvontaa hoidetaan Keski-Suomen Yrit-

täjät ry:n kautta. Neuvontapalvelua rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Koska hankintaneuvonta on lakisääteistä ja valtion rahoittamaa, sitä voivat käyttää myös yrittäjät, jotka eivät kuulu yrittäjäjärjestöön. Neuvonnan tavoitteena on kehittää kuntien ja yrittäjien välistä vuoropuhelua. Neuvojat kannustavat yrityksiä osallistumaan julkisiin hankintoihin ja toisaalta auttavat kuntia laatimaan hankintailmoituksia. – Hankintaillat ja -seminaarit, joissa yritysten ja kuntien edustajat kohtaavat, ovat osoittautuneet toimiviksi keinoiksi lisätä hankintaosaamista sekä yritysten ja kuntien välistä vuoropuhelua. Hankintailtojen avulla voidaan rakentaa myös suuryritysten ja paikallisten pienyritysten välistä yhteistyötä. – Esimerkiksi Karstulassa järjestimme muutama vuosi sitten teemailtoja, joissa suuret rakennusurakoitsijat pääsivät tutustumaan seudun pieniin rakennusalan yrityksiin. Ajatuksena oli, että suuret urakoitsijat osaavat hyödyntää seudun pieniä yrityksiä.

Tarjouspyyntöjä voi seurata verkossa Julkisten hankintojen verkkosivusto Hilma eli hankintailmoitukset.fi uu-

35 % 35 % 48 %

16 %

Kyllä

En tiedä

LÄHDE: KANTAR TNS, YRITTÄJÄGALLUP, TAMMIKUU

distui tämän vuoden alussa. Hakuvahdit auttavat seuraamaan tarjouspyyntöjä. Yrittäjä voi Hilmaan kirjauduttuaan määritellä haluamansa hakusanat. Kun näitä aihepiirejä sisältäviä hankintailmoituksia julkaistaan Hilmassa, yrittäjä saa ilmoituksen sähköpostiinsa. – Jos yrittäjä kokee tarjouksen tekemisen vaikeaksi, tehtäväni on auttaa. Usein kysymykset liittyvät käytännön asioihin, kuten liitteisiin ja itse tarjouksen tekoon. Puttonen korostaa, että yrittäjien pitää olla tarjouksia tehdessään tarkkana. – Tarjouksen tekemistä ei kannata jättää viime tippaan. Jos tarjouksessa on muotovirheitä tai sitä ei toimiteta määräajassa, se hylätään armottomasti. Pienhankinnat löytyvät osoitteesta pienhankintapalvelu.fi. Pienhankinnoiksi kutsutaan hankintoja, jotka alittavat kansalliset kynnysarvot. Arvot vaihtelevat toimialoittain. Suurimmat kilpailutukset käydään EU:n tasolla. – Uutta on niin sanottu dynaaminen hankintajärjestelmä eli DPS, jossa järjestelmään hyväksytään soveltuvuusehdot täyttäviä toimittajia koko hankintajärjestelmän keston ajan toisin kuin puitejärjestelyssä. Tarjouspyynnöt osoitetaan sähköiseen järjestelmään hyväksytyille toimittajille, Puttonen kertoo. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 50

Rekrytointiapua, koulutuksia ja neuvontaa

Monipuoliset palvelut yrittäjän apuna etänäkin TEKSTI: TUULIA MARTTILA KUVA: TE-PALVELUT/ARKISTO

RekryKoulutuksia, yrittäjävalmennuksia, yrityskäyntejä – Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen TE-palvelut palvelevat yrityksiä kasvun ja kehittämisen kysymyksissä tiiviisti. – Korona muutti hetkessä monia asioita ja asetti myös TE-toimistot ja ELYkeskukset täysin uuteen tilanteeseen. Olemme kuitenkin pystyneet sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen ja halunneet taata monipuolisia palveluita yrittäjille poikkeusajasta huolimatta, Keski-Suomen TE-palveluissa yrityspalveluprosesseista ja kumppanuustyöstä vastaava asiantuntija Anu Jormanainen kuvailee. – ELY-keskuksessa ryhdyttiin keväällä ripeästi käsittelemään uusia poikkeusrahoitushakemuksia. TE-toimistossa pystyimme osaltamme turvaamaan yrittäjien toimeentuloa, kun hallitus päätti laista, joka koski yrittäjien määräaikaista työttömyysturvaa. Olemmekin saaneet yrittäjiltä paljon positiivista palautetta, Jormanainen jatkaa. Syksyllä työnantajille ja yrittäjille on kasvuun ja kehittämiseen tarjolla muun muassa pk-yritysten avainhenkilöille suunnattuja kehittämispalveluiden johtamiskoulutuksia sekä monipuolisia konsultointi- ja analyysipalveluita. Myös yrityskontaktointia tehdään tiiviisti ja uutena palvelumuotona on yritystapaamisten virtuaalinen versio.

Työntekijöitä kasvavaan yritykseen rekrytointipalveluilla Palveluiden toteuttamisessa on otettu huomioon turvallisuusnäkökulmat ja monet niistä siirrettiin hetkeksi lähes täysin etämuotoon. Alkukesästä KeskiSuomen TE-toimistossa käynnistettiin virtuaalinen versio Miitti-rekrytointipalveluista. – Virtuaali-Miitissä työnantaja voi esitellä työmahdollisuuksiaan ja yritystään työnhakijoille virtuaalisesti järjestettä-

Yrityskäynnit muuttuivat keväällä puhelinsoitoiksi ja myöhemmin mukaan tulivat myös virtuaaliset yritystapaamiset.

vässä tapahtumassa ekologisesti paikasta riippumatta. Tällaisessa etätapahtumassa työnantaja tavoittaa työnhakijat myös muilta paikkakunnilta, Jormanainen kertoo. Palvelua testasi elokuussa Lokki Henkilöstöpalvelut Oy, joka etsi uusia työntekijöitä yritykseensä. – Tapahtuma onnistui hyvin, etätapahtuma oli tehokas ajankäytön osalta ja saimme yhteydenottoja Miitin perusteella, Unto Suksi Lokki Henkilöstöpalveluista kertoo kokemuksesta. Miitti Keski-Suomi -palvelu tarjoaa yritykselle räätälöityä ja kohdennettua rekrytointipalvelua ja sitä on järjestetty kasvokkaisena palveluna jo vuosia. Palvelun avulla voi tehdä omaa yritystä ja toimialaansa tunnetuksi ja kartoittaa työntekijöiden saatavuutta alueella. – Palvelu oli joustava ja tehokkaasti järjestetty – tällaisessa tapahtumassa saadaan tehokkaasti asiaa levitettyä

eteenpäin, kun on sopiva kuulijakunta linjoilla, Suksi sanoo. Mikäli ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole saatavilla eikä alan osaajia valmistu lähiaikoina, vaihtoehtona on myös RekryKoulutus-palvelu. – Työnantajan tarpeisiin räätälöity RekryKoulutus on tehokas palvelu rekrytointiin niin työnantajan kuin rekrytoitavien henkilöiden näkökulmasta, KeskiSuomen ELY-keskuksen koulutusasiantuntija Minna Haapala kuvailee. Koulutuksen rahoittaa ELY-keskus yhdessä työnantajan kanssa ja se toteutetaan kouluttajan, työnantajan ja TE-palvelujen yhteistyönä.

Etäpalvelut ovat tulleet jäädäkseen Yrityskäynnit muuttuivat keväällä puhelinsoitoiksi ja myöhemmin mukaan tulivat myös virtuaaliset yritystapaamiset. – Virtuaalisilla yritystapaamisilla käy-

dään keskustelua aivan samalla tavalla kuin perinteisillä fyysisillä yrityskäynneillä. Keskustelemme ja käymme läpi työnantajia ja yrittäjiä koskevia asioita ja kehittämissuuntia, jonka pohjalta etsimme kuhunkin tilanteeseen sopivia palveluita. Palvelu on samaa niin etänä kuin paikan päällä, Jormanainen kertoo. – TE-toimistosta ja ELY-keskuksesta saa henkilökohtaista palvelua muun muassa kasvun kysymyksiin ja rekrytointeihin sekä tietoa erilaisista mahdollisuuksista. Palvelukirjomme on laaja, yrittäjä tai työnantaja, ota yhteyttä! n

• •

Työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalvelu, p. 0295 046 006 Yritysasiantuntijoiden suorat yhteystiedot toimistot.te-palvelut.fi/ keski-suomi/tyonantaja

Hyvällä johtamisella tuloksia!

Pk-yrittäjä, kaipaatko uusia työkaluja markkinoinnin ja asiakkuuksien johtamiseen tai talouden ja tuottavuuden johtamiseen. Jyväskylässä käynnistyy syksyllä 2020 kaksi pk-yritysten avainhenkilöille suunnattua koulutusta. Ryhmäkoko on max. 15 ja järjestelyissä huomioidaan tarkasti korona-ajan ohjeistukset.

Markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen

Aloitus 8.10.2020, kouluttajana Balentor Oy Kehitysohjelma yrityksesi myynnin, markkinoinnin ja asiakkuuksien kehittämiseen. Hinta 1 470 € + alv 24 % /osallistuja Ilmoittautuminen 28.9.2020 mennessä

Talouden ja tuottavuuden johtaminen

Aloitus 3.11.2020, kouluttajana Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Koulutusta talouden ja tuottavuuden merkityksestä yrityksen toiminnan tehostamiseksi. Hinta 1 470 € + alv 24 % /osallistuja Ilmoittautuminen 23.10.2020 mennessä Koulutukset sisältävät 10 valmennus/koulutuspäivää, kaksi päivää kuukauden välein + 2 yritys/osallistujakohtaista konsultointipäivää.

Asiantuntijapalvelua

Kaipaatko oman yrityksesi kasvuajatuksille ulkopuolista, ammattilaisen näkemystä kehittämiseen? (tuki 75–80 %) Tutustu ja ilmoittaudu: www.yritystenkehittamispalvelut.fi www.ely-keskus.fi/tapahtumat ja koulutukset (aluevalinta Keski-Suomi) Ota yhteyttä Yritysten kehittämispalvelut Pirjo Suhonen, p. 0295 024 601

Henkilökohtaista palvelua yrittäjille ja työnantajille TE-toimistossa Yrittäjä tai yrittäjäksi aikova: tuemme uusissa mahdollisuuksissa, kasvun kysymyksissä ja henkilöstön rekrytoinneissa. Ota yhteyttä työnantaja- ja yrityspalveluihin, p. 0295 046 006 (arkisin klo 9–16.15).

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

51 • KESKISUOMALAINEN

Suuri rekrytointi- ja koulutustapahtuma järjestetään jälleen tammikuussa Jyväskylässä.

Tule näytteilleasettajaksi! REKRY2021 kokoaa yhteen rekrytoivat yritykset ja työpaikkaa vaihtavat tai etsivät ammattilaiset sekä yrittäjyyttä harkitsevat. Tapahtumakonsepti sisältää messutapahtuman lisäksi vahvan monikanavaisen markkinoinnin maakunnan ykkösmedioissa.

Kysy lisää!

Valmiit messuosastot avaimet käteen -periaatteella!

Tuija Pietiläinen p. 050 460 1228 tuija.pietilainen@media.fi rekryjatyoelama.fi

Varmista paikkasi maakunnan ykköstapahtumassa!

Tapahtumaa järjestämässä:

PAVILJONKI 19.1.2021 TYÖPAIKAT

KOULUTUS

YRITTÄJYYS

KESÄTYÖT

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 52

Toimivan toimiston tekijät

EFG Jyväskylä on toteuttanut 20 vuoden ajan toimistojen sisustus- ja kalusteratkaisuja. Yrittäjät Seppo ja Eeva Happonen pitävät perheyrityksen valtteina joustavaa asiakaspalvelua ja kykyä vastata asiakkaiden tarpeisiin nopeasti. TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

Vuosituhanteen vaihteessa Suomessakin innostuttiin avo- eli maisemakonttoreista. Avoimien tilojen ajateltiin parantavan työyhteisön sisäistä tiedonkulkua ja lisäävän työntekijöiden välisiä kohtaamisia. Toimistojen kalustamiseen ja sisustamiseen erikoistuneen EFG Jyväskylän/Sitwell Ky:n yrittäjät Eeva ja Seppo Happonen kertovat, että avokonttorit ovat vähitellen muuttuneet monitilatoimistoiksi. – Työntekijät tarvitsevat myös hiljaisia tiloja esimerkiksi puhelinkeskusteluja ja keskittymistä vaativia työtehtäviä

varten. Monitilatoimistoissa on paitsi avointa tilaa myös äänieristettyjä tiloja. Esimerkiksi puhelinkeskusteluja varten on kehitetty erityisiä puhelinkoppeja. On ollut mielenkiintoista seurata alan trendien muutoksia, kertoo 39 vuotta huonekalualalla toiminut Seppo Happonen. Ennen perheyrityksen perustamista Seppo Happonen työskenteli muun muassa Asko Huonekalu Oy:n myymäläpäällikkönä Kuopiossa ja Mikkelissä sekä Asko Julkikalusteen aluemyyntipäällikkönä Jyväskylässä. Oman yrityksen perustamista hän sanoo miettineensä jo ollessaan palkkatyössä. – Sopiva hetki yrityksen perustamiselle tuli, kun ruotsalainen EFG osti Asko Julkikalusteet 1990-luvun loppupuolella, Happonen muistelee. Yrittäjänä Happonen sanoo olevansa 110-prosenttisesti sitoutunut yritykseen. – Yrityksen menestyminen on omasta aktiivisuudesta kiinni. Kyse on oikeastaan elämäntavasta, hän sanoo.

Toimistoista on tullut kodinomaisia EFG Jyväskylä työllistää Happosten lisäksi kaksi kalusteasentajaa. Suurissa

kalustusprojekteissa hyödynnetään lisäksi alihankkijoita. Eeva on keskittynyt erityisesti markkinointiin ja myymälämyyntiin, Seppo hoitaa laajasti erilaisia toimistokalusteisiin liittyviä projekteja. – Toteutamme toimistojen kaluste- ja sisustusratkaisuja avaimet käteen -periaatteella. Ensin kartoitamme asiakkaan tarpeet, minkä jälkeen suunnittelemme toimivan kokonaisuuden ja hoidamme kalusteiden toimituksen ja asennuksen, Happoset kertovat. Yrittäjät ovat vuosien varrella nähneet, miten muoti muuttuu toimistoissakin. – Toimistojen viihtyisyyteen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Tiloihin haetaan viihtyisyyttä ja kodinomaisuutta käyttämällä monipuolisesti värejä ja pehmeitä kalusteita. Harmaiden ja valkoisten toimistojen aika on ohi, Eeva Happonen sanoo. Suunnittelussa näkyy myös työergonomiaan liittyvän tiedon lisääntyminen. Staattisen istumatyön haittoja käsittelevien tutkimusten jälkeen sähkösäätöisten pöytien ja aktiivituolien kysyntä on lisääntynyt. – Sähköisesti säädettävä pöytä mahdollistaa sen, että välillä voi työskennellä

istuen, välillä seisoen. Työskentelyasentojen vaihtelu vähentää tuki- ja liikuntaelinten rasitusta. Meillä käy myös fysioterapeutteja tutustumassa alan uusimpiin tuotteisiin, Happoset kertovat. Vuosien aikana toimistokalusteista on tullut pienempiä ja kompaktimpia, koska säilytystilan tarve on digitaalisuuden myötä vähentynyt. Viime kevään koronaepidemian aikana Happoset huomasivat, että myös kotien työpisteiden ergonomia halutaan päivittää ajan tasalle. Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:ssä aktiivisesti toimiva Eeva Happonen sanoo koronakevään tuoneen yhden positiivisen ilmiön: mediassa kannustettiin hyödyntämään paikallisten yritysten tarjontaa. – Moni löysi meidänkin yrityksemme kampanjoinnin ansiosta. Päätöksenteon nopeus ja tarve lyhyisiin toimitusaikoihin on Seppo Happosen mukaan ominaista tämän päivän kaupanteolle. – Sähköinen viestintä on muuttanut työrytmiä. Toimitusaikojen on oltava lyhyitä, ja meidän on kyettävä reagoimaan tilauksiin mahdollisimman nopeasti. Yrityksellä voi olla avajaispäivä tulossa

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

53 • KESKISUOMALAINEN

Yritysten menestys määrää markkinat Konttori- ja myymäläkalusteiden globaali markkina on työ- ja elinkeinoministeriön huonekalualan toimialaraportin mukaan noin 43 miljardia euroa, josta Suomen osuus on noin 300 miljoonaa euroa. Suomen markkinasta toimistojen arvioidaan olevan noin puolet, toisen puolen muodostavat koulut ja oppimisympäristöt sekä julkiset tilat. Alan suurimpia toimijoita Suomessa ovat Isku Interior Oy ja Martela Oyj. Alan yritysten menestys on riippuvainen talouden suhdanteista, jotka heijastuvat toimitilarakentamiseen ja toimistotilojen kokoon. Vuonna 2018 ruotsalainen sisustusalan konserni Input Interior hankki omistukseensa alan toisen ruotsalaisen toimijan, EFG:n eli European Furniture Groupin. Input Interior toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli noin 300 miljoonaa euroa. – Kauppa merkitsee EFG-tuotemerkin ja Input Interiorin aseman vahvistumista Suomessa. Toisaalta me voimme itse-

näisenä yrityksenä tarjota asiakkaillemme minkä tahansa valmistajan kalusteita eli pyrimme mahdollisimman joustavaan palveluun, Seppo Happonen toteaa. Happoset haluavat pitää yllä hyviä asiakassuhteita ja luoda verkostoja maakunnan yrittäjien kanssa. He järjestävät Tourulassa Ailakinkadulla sijaitsevassa 250-neliöisessä näyttelytilassaan asiakkailleen kevät- ja syysbrunsseja, joissa on parhaimmillaan käynyt yli 200 asiakasta muutaman tunnin aikana. – Olemme halunneet kiittää asiakkaitamme yhteistyöstä. Kevään brunssin ehdimme pitää juuri ennen kuin Suomi sulkeutui koronan vuoksi. Nyt olemme taas koronan vuoksi tilanteessa, jossa syksyn brunssin ajankohtaa ei uskalla vielä veikkailla, Eeva Happonen pohtii. EFG Jyväskylässä kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti verkkosivuja ja verkkokauppaa. Myös some-markkinointiin on tarkoitus panostaa ja digitalisoida tuotekuvasto. Verkkokauppa onkin jo osoittanut voimansa, sillä uusia asiakkuuksia on tullut eri puolilta Suomea. n

LYHYESTI Yksinyrittäjä ehtii vielä hakea tukea TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

Kahden tuhannen euron yksinyrittäjätukea on haettu selvästi vähemmän kuin odotettiin. Tukea voi hakea syyskuun loppuun saakka. – Koska rahaa jää nyt käyttämättä, Suomen Yrittäjät on esittänyt hakuajan pidentämistä vuoden loppuun. Yrittäjät on myös esittänyt yrityskehitysseteliä, joka on tarkoitettu yksinyrittäjän toiminnan kehittämiseen, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo. Yksinyrittäjätukien käsittely on sujunut pääsääntöisesti hyvin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Hämeenniemen mukaan yksinyrittäjätuen käsittelyajoissa on jonkin verran vaihtelua eri puolilla maata, mutta keskimääräinen aika hakemuksen käsittelystä maksatukseen on noin viikon verran. – Yksinyrittäjätuen hakemuksia on tullut selkeästi vähemmän kuin odotettiin. Toki hakuaikaa on vielä jäljellä. Tukea kannattaa ehdottomasti hakea syyskuun loppuun mennessä, jos täyttää hakukriteerit, kannustaa Hämeenniemi. – Hakemusten odotettua pienempään määrään on varmaankin useita syitä. Tuen kriteerit eivät kaikilla täyty, tukea pidetään liian pienenä, hakuprosessi voi tuntua vaikealta ja joillakin voi myös olla asenne, että ”mitään tukia en ole hakenut enkä hae”, Hämeenniemi listaa.

Muista myös työttömyysturva

Seppo ja Eeva Happonen kertovat, että heidän keskinäinen yhteistyönsä sujuu mutkattomasti, vaikka he tekevät työtä ja harrastavat yhdessä.

aivan lähiaikoina, mutta kalusteet puuttuvat. Me joustamme siinä tilanteessa.

Pk-yritysten kanssa on helppo työskennellä EFG Jyväskylän asiakaskunnasta suurimman osan muodostavat pk-yritykset, mutta kauppaa tehdään jonkin verran myös julkisen sektorin kanssa. Yrityksen päätoimialue on Keski-Suomi, mutta Seppo Happonen on mukana EFG:n kalusteliiketoiminnassa myös Oulussa ja Joensuussa, mikä tuo näkemystä alan kehitykseen laajemmalta alueelta. – Pk-yrityksissä päätöksenteko on mutkatonta. Niissä yrittäjät ymmärtävät hyvin toista paikallista yrittäjää, Seppo Happonen kehuu. Sen sijaan julkisen sektorin hankinnat ovat EFG Jyväskylän yrittäjien mielestä vaativia. – Tarjousten teko on työlästä ja monimutkaista. Lisäksi alan kova kilpailu merkitsee sitä, että tarjouksia tehdään miltei nollakatteella. Julkisia hankintoja tulisi kehittää niin, että myös alan pienten toimijoiden olisi niihin nykyistä helpompi osallistua, Happoset pohtivat. Oman asiakasryhmänsä muodostavat

”Huumori on meille arjen suola, sitä tarvitaan”, Seppo ja Eeva Happonen kertovat.

yksityishenkilöt: niin opiskelijat kuin seniorit haluavat työ- ja tietokonepisteensä kuntoon. – Meillä on tarjolla erityisiä seniorituolejakin, Eeva Happonen toteaa.

Ajatukset pikkuhiljaa eläkepäiviin Eeva Happonen on työskennellyt muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hankkeissa kehittämässä keskisuomalaisten elintarvikealan pk-yritysten toimintaa. – Palasin työskentelemään yritykseemme kokopäivätoimisesti vuonna 2014. Työ kehittämishankkeissa oli mielenkiintoista ja palkitsevaa, mutta toisaalta olin henkisesti koko ajan mukana myös perheyrityksemme toiminnassa, hän kertoo. Happoset kertovat, että heidän keskinäinen yhteistyönsä sujuu mutkattomasti, vaikka he tekevät työtä ja harrastavat yhdessä. Pariskunnan vapaa-aikaan kuuluu muun muassa golfia, ulkomaanmatkoja ja luontovaelluksia. – Kun kerran päivässä vähän riitelee, niin hyvin menee, Seppo Happonen naurahtaa.

Happosten kolme lasta ovat jo aikuisia, ja lastenlapsiakin on neljä. Yrittäjät muistelevat, että yhteisellä taipaleella on sattunut monenlaisia asioita, joille voi myöhemmin nauraa. – Asuessamme Mikkelissä meillä oli kotona remontti. Lapset olivat pieniä ja nukuimme Askon myymälätiloissa näyttelysängyissä. Tulipahan niitäkin testattua, he nauravat. Seppo Happonen sanoo, että into yrittäjyyteen on edelleen kova. Happoset ovat kuitenkin vähitellen valmistautumissa siihen, että jossain vaiheessa yritys tarvitsee jatkajan. – Yrittäjäpolven vaihdokseen on valmistauduttava vähitellen, pitkän linjan kalustealan ammattilainen miettii. n

EFG Jyväskylä/Sitwell Ky Yrityksen kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2000 Toimiala: Toimistotilojen sisustuksen ja kalustuksen suunnittelu, myynti, toimitus ja asennus

Hämeenniemi muistuttaa vaikeassa tilanteessa olevia yksinyrittäjiä myös yrittäjän työttömyysturvan hakemisesta. – Työmarkkinatuki on tärkeä apu, eikä se ole este yksinyrittäjätuen saamiselle. Yksinyrittäjätuen saamisen edellytyksinä ovat muun muassa 30 prosenttia pudonnut liikevaihto, YEL-rekisterissä oleminen tai vähintään 20 000 euron liikevaihto. Tarkemmat hakukriteerit löytyvät työ- elinkeinoministeriön verkkosivuilta. – Osalla yksinyrittäjistä onneksi on mennyt ihan kohtuullisesti, eikä liikevaihto ole pudonnut 30 prosentilla. Suomessa on virallisen tilaston mukaan 182 000 yksinyrittäjää. Hallitus varasi heille nimikoituun tukeen 250 miljoonaa euroa.

Kiinteät kulut juoksevat Graafisen alan yksinyrittäjä kertoo, että yksinyrittäjätuki on tarpeen kiinteiden kulujen hoitamiseen. Hän haluaa esiintyä jutussa nimettömänä. – Työhuoneen vuokra pitää maksaa, puhelin ja netti, kirjanpitäjä, yrittäjä luettelee. – Koronan vuoksi huhtikuu oli todellakin kuukausista julmin, yrittäjä siteeraa tunnettua sanontaa. Koronashokki iski joka puolella ja työt loppuivat kuin seinään. – Ensimmäisen kuukauden tein kaikenlaista. Tärkeintä oli kuitenkin se, että soitin aktiivisesti asiakkaille. Pikkuhiljaa tilanne on piristynyt ja töitä on alkanut järjestyä uudelleen, yrittäjä kertoo. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 54

SE ON VAHVA. SE ON VARMA. SE ON TOYOTA.

TOYOTA PROACE.

JA SE ON TULOSSA MYÖS NELIVETONA.

Automaattivaihteinen

Kun työkaverinasi on Proace, voit keskittyä töihisi täysillä. Valittavanasi on kolme korimallia tehokkailla ja taloudellisilla moottoreilla sekä kattavilla vakiovarusteilla. Odotettu Proace neliveto nyt ennakkomyynnissä – kysy lisää meiltä.

AUTOMATIC EDITION

Tervetuloa tutustumaan myös Proace-perheen uutuuksiin: Kompaktiin Proace Cityyn sekä 5- tai 7-paikkaiseen Proace City Verso -henkilöautoon.

TOYOTA PROACE

34 079 €

TOIMI NOPEASTI! Edullinen rahoitustarjouksemme voimassa 19.9. saakka.

0,5 %

PROACE L2 2.0 D 120 Automatic Edition kokonaishinta 34 079,32 €*, sis. toimituskulut 600 €. WLTP CO2-päästöt 196 g/km ja EU-yhd.kulutus 7,5 l/100 km. PROACE L2 2.0 D 120 4x4 5-ovinen kokonaishinta 43 544,31 €, sis. toimituskulut 600 €. WLTP CO2-päästöt 210 g/km ja EU-yhd.kulutus 8,0 l/100 km. PROACE CITY Active L1 1.5 D 100 4ov kokonaishinta 26 547,49 €, sis. toimituskulut 600 €. WLTP CO2-päästöt 142 g/km ja EU-yhd.kulutus 5,4 l/100 km. PROACE CITY Verso Active L1 1.2 110 5ov kokonaishinta 24 731,21 €, sis. toimituskulut 600 €. WLTP CO2-päästöt 153 g/km ja EU-yhd.kulutus 6,7 l/100 km. TAKUU 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. Proace City -malliston CO2-päästöt 142–160 g/km ja yhdistetty kulutus 5,4–7,1 l/100 km. Proace-malliston CO2-päästöt 178–210 g/km ja yhdistetty kulutus 6,9–8,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein.*Kampanjahinta, voimassa toistaiseksi. ESIMERKKILASKELMA: Toyota Proace L2 2.0 D 120 Automatic Edition 34 079,32 € (sis. toimituskulut 600 €). Kuukausierä 388,87 €. Rahoitusaika 48 kk. Käsiraha 5 000 €. Suurempi viimeinen osamaksuerä 12 000 €. Korko 0,5 %. Käsittelymaksu 12 €/kk. Perustamiskustannus 220 €. Todellinen vuosikorko 1,47 %. Luoton määrä 29 079,32 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 30 288,83 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki. • JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 5, automyynti: 0300 870 681, ma-pe 9–17, la 10–14 huolto: 0300 870 682, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 0300 870 683, ma-pe 8–16.00

• JÄMSÄ Koskentie 6, automyynti: 0300 870 656, ma-pe 9–17, la 10–14 huolto: 0300 870 657, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 0300 870 658, ma-pe 7.30–16.30

Vaihdepalvelu palvelee ma-pe klo 7.30-16.30 puh. 0300 870 650

Teleoperaattorin veloitus yritysnumeroihin Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24%) Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min (alv 24%)

• ÄÄNEKOSKI Rahastajantie 2, automyynti: 0300 870 668, ma-pe 9–17, la suljettu huolto: 0300 870 688, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 0300 870 689, ma-pe 7.30–16.30

www.okauto.fi www.toyota.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

55 • KESKISUOMALAINEN

Korona kutisti Yrittäjäpäivät Lokakuun Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään koronan vuoksi liittokokousmuodossa. TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ

Suomen Yrittäjät järjestää Valtakunnalliset yrittäjäpäivät tänä vuonna liittokokouksen muodossa. Liittokokous järjestetään lauantaina 17. lokakuuta Jyväskylässä. Kokouksessa muun muassa valitaan Yrittäjille uusi puheenjohtajisto. Koronaviruksen vuoksi yrittäjäpäiviä ei järjestetä tänä vuonna perinteisesti messujen tyyppisenä yli tuhannen hengen tapahtumana. Suomen Yrittäjien työvaliokunta päätti asiasta 25. elokuuta. – Tilanne on valitettava. Korona aiheuttaa niin paljon epävarmuut-

ta, että jouduimme tekemään tämän päätöksen, kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. – Tämä on valitettava päätös, mutta tässä tilanteessa oikea. Liittokokouksessa on tiedossa paljon mielenkiintoista seurattavaa muun muassa Suomen Yrittäjien puheenjohtajavaalin myötä. Kannustan kaikkia kuulolle tähän aikaan sopivin tavoin, kommentoi Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

Jännittävä kisa johtopaikoista Kongressitoimisto on yhteydessä kaikkiin niihin, jotka ovat jo ilmoittautuneet Valtakunnallisille yrittäjäpäiville. Suuret yrittäjäpäivät lukuisine esiintyjineen sekä gaalailta on tarkoitus järjestää ensi vuoden loka-

kuussa. Tämän vuoden tapahtumaan ostettu lippu käy automaattisesti ensi vuodelle. Lipun hinta palautetaan, mikäli asiakas niin haluaa. Liittokokoukseen Jyväskylän Paviljonkiin saapuu joukko virallisia kokousedustajia. Normaalisti liittokokouksessa on 150–200 virallista edustajaa. Lisäksi paikalle saapunee jonkin verran väkeä jäsenjärjestöistä. Liittokokous järjestetään viranomaisten turvallisuusohjeita tarkasti noudattaen. Sitä voi seurata myös verkon kautta. Liittokokous järjestetään joka toinen vuosi. Siellä valitaan yrittäjäjärjestön puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Kokouksessa myös käsitellään toimintakertomus ja tilinpäätös sekä päätetään seuraavan kauden toimintasuunnitelmasta ja budjetista. n

Suomen Yrittäjät apuna ja tukena koronakriisissä Yrittäjäjärjestö keskittyy koronakriisin aikana siihen, että yrittäjät ja yritykset selviäisivät kriisistä mahdollisimman hyvin. TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

Koronakriisi on iskenyt rajusti yrittäjiin ja yrityksiin. Yrittäjäjärjestö ei ole säästellyt voimiaan löytääkseen tilanteeseen kaiken sen avun, mitä saatavilla on. Näin on toimittu paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnan tasolla. Suureen osaan yrittäjien avuntarpeesta tarvitaan poliittinen päätös tai lakimuutos. Suomen Yrittäjät onkin ollut tiiviisti yhtey dessä maan hallitukseen ja esittänyt useita ratkaisuja pienten ja keskisuurten yritysten ahdingon helpottamiseksi. Suomen Yrittäjät oli keväällä eduskunnassa useimmin kuultu järjestö koronalakeja säädettäessä. Asia käy ilmi Suomen Kuvalehden selvityksestä. Yrittäjät vaati suoraa tukea. Kunnat alkoivat jakaa tukea kesällä,

ja sitä ehtii vielä hakea syyskuun loppuun saakka. Yrittäjät esitti myös nopeita uudistuksia työllistävien yritysten rahoituksen turvaamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Myös näitä viestejä hallitus kuuli. Yrittäjille oli tarjolla kehittämistukea Ely-keskuksista (1–5 henkilöä työllistävät) ja Business Finlandista (6 henkilöä tai enemmän työllistävät pk-yritykset). Nämä haut päättyivät alkukesästä, mutta osa hakemuksista on vielä käsittelemättä. Lisäksi järjestö vaati kriisin alusta saakka yleistä tukea koronakriisistä kärsiville yrityksille. Kustannustuki tulikin haettavaksi heinäkuussa, ja oli haettavissa elokuun loppuun saakka. Suomen Yrittäjät vaatii, että kustannustukea jatketaan ja sen myöntämisperusteita muutetaan yrittäjiltä saadun palautteen perusteella. Järjestö on vaatinut myös joustoa verojen maksuun, ja tässä on verohallinto tullut vastaa monin tavoin. Esimerkiksi arvonlisäverot, joiden eräpäivä oli tammi-, helmi- ja

TAPAHTUMAT ETÄKOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT 16.9. 22.9. 22.9. 23.9. 24.9. 24.9. 8.10. 17.10. 22.10. 28.10. 29.10. 4.11. 26.11.

Muiden webinaari: Asiakaslähtöinen innovaatio, ongelmia etsimässä. Timo Tiainen, KONE Oyj Webinaari: Yrittäjän tärkeät sopimukset Muiden webinaari: 10 tapaa tehdä bisnestä paremmin, Saarijärvi Onko tämä poikkeustila vai muutos? Jyväskylä Doerstai, Jyväskylä Muiden webinaari: 10 tapaa tehdä bisnestä paremmin, Äänekoski Muiden webinaari: 10 tapaa tehdä bisnestä paremmin, Viitasaari Suomen Yrittäjien liittokokous, Jyväskylä Keski-Suomen yritystreffit, Keuruu Webinaari: Verkkokaupan perustaminen Doerstai, Jyväskylä Muiden webinaari: 10 tapaa tehdä bisnestä paremmin, Jämsä Doerstai, Jyväskylä

SUOMEN YRITTÄJIEN ETÄKOULUTUKSIA 18.9. 25.9. 29.9. 2.10.

7.10. 16.10. 3.11. 13.11.

Myynnin kannattavuus ja hinnoittelu Mainosta Facebookissa Yrittäjän turva sairastaessa Yrityksenä TikTokissa Oikein tehdyt verkkokauppaehdot antavat turvaa yrittäjälle Hyvä sosiaalisen median sisältö eri kanavissa Tavoitteet ja työsuorituksen johtaminen etänä Facebook-mainonnan jatkokurssi

Kalenteri päivittyy osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi. Tapahtumien sisällöistä ja ilmoittautumisesta lisää myös kotisivuillamme tai kysy lisää KSY:n toimistolta p. 010 425 9200.

maaliskuussa 2020, yrittäjä voi hakea maksujärjestelyn kautta takaisin. Pyyntö oli tehtävä viimeistään 31.8. Kyseessä on laina. Tarkemmin verotuksen koronamuutoksista voi lukea Kaikki koronasta yrittäjälle -sivustolta osoitteesta yrittajat.fi/korona. Suomen Yrittäjät esitti, että yrittäjä olisi oikeutettu työmarkkinatukeen ilman, että joutuu lopettamaan yritystoimintansa. Tämä määräaikainen lakimuutos on nyt voimassa ja tuki haettavissa vuoden loppuun saakka. Tukea on saanut jo yli 40 000 yrittäjää.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Toimiston puhelin: 010 425 9200 Sähköposti: ksy@yrittajat.fi Osoite: Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ yrittajat.fi

Sanna-Mari Jyräkoski Toimitusjohtaja 050 563 7780

Sari Laitinen Järjestöpäällikkö 040 538 4602

Veli Puttonen Keski-Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Anni Peltonen Koordinaattori 040 562 2941

Apua yrittäjille verkossa Suomen Yrittäjät avasi yrittäjiä varten laaditun Kaikki koronasta yrittäjälle -sivuston heti kriisin puhjettua. Sinne kootaan olennainen tieto, jonka yrittäjä kriisistä selvitäkseen tarvitsee. Sivustolle nousevat myös Yrittäjät.fi:n koronauutiset ja Yrittäjien tiedotteet. Näin on haluttu varmistaa se, että tietoa on yrittäjille tarpeeksi, ja se on helppo löytää. n

Katja Hyytiälä Viestintäpäällikkö 050 3741 617

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat nro 3 • 2020 ISSN 2342-1533 (painettu) ISSN 2342-1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200 Toimitus Sanna-Mari Jyräkoski, päätoimittaja, Katja Hyytiälä, viestintäpäällikkö, sähköposti: etunimi. sukunimi@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä-Paprico Oy, Timo Sillanpää, sähköposti etunimi.sukunimi@paprico.fi Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti/KSML Jani Ylönen, p. 050 376 1215, jani.ylonen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, katja hyytiala@yrittajat.fi Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski-Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2020 Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 18.11. aineistot viimeistään 4.11.

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 56

JO TUHANNET

YRITTÄJÄT TYÖSKENTELEVÄT HUIPPUNOPEASSA

5G-VERKOSSA. Elisan uudet 5G-yritysliittymät toimivat automaattisesti aina parhaassa verkossa. Huippunopeassa 5G-verkossa pääset surffaamaan jo yli 20 kaupungissa ja muualla työskentely sujuu sukkelasti kattavassa 4G-verkossa. Vauhdita sinäkin liiketoimintaasi 5G-nopeuksilla: elisa.fi/yritysliittymät

Suomen Yrittäjien jäsenille 5G-liittymät parhaaseen hintaan. Lue lisää: elisa.fi/ yrittajaedut

YRITYSLIITTYMÄ 5G

Elisa Yrityspiste, Forum, Vapaudenkatu 49–51, Jyväskylä Nea Liukkonen, 050 462 4523 nea.liukkonen@elisa.fi