7 TUETAAN NIITÄ OIKEITA YRITYKSIÄ
9 JAMK AUTTAA MAAKUNNAN YRITYKSIÄ
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
1
Keski-Suomen
Yrittäjäsanomat
KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI
MAIJALLA ON KARITSA Business Finlandin tuki mahdollistaa majoituspalvelujen kehittämisen Hakamaan Lammastilalla. Iloa yrittäjä Maija Suutarisen elämään tuovat myös karitsat, niin mustat kuin lumivalkeat. Sivut 4—6
nro 2 2020
WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI
2
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
KESKISUOMALAINEN • 38
Made to dominate.
FORD TAKUU VUOTTA tai 100 000 km
ESITTELYSSÄ FORD RANGER RAPTOR
Ennennäkemätön suorituskyky ja ajo-ominaisuudet, suunniteltu vaativaan maastoajoon:
• 2.0 Ford EcoBlue 213 hv / 500 Nm -kaksoisturbodieselmoottori • Ajomukavuuden varmistava A10-automaattivaihteisto • 4WD-neliveto • Ford Performance -alusta ja -muotoilu • Fox ® -jousitus, 17” erikoisvanteet ja -renkaat • Terrain Management System -ajotilavalinnat • Maavara 850 mm, kahluusyvyys 281 mm • Sisätilat ja varustelu täydentävät ajonautinnon. Saatavana myös alennetun veron pakettiautona ja kevytkuorma-autona. www.ford.kayttoauto.fi/hyotyajoneuvot Ford Ranger Raptor 5-paikkaisena (N1) alkaen 99.219,31 € ja 2-paikkaisena (N1) alkaen 76.089,20 €. Hinnat ilmoitettu CO2-päästöillä 281 g/km ja sis. toimituskulut 600 €. Ford Ranger Raptor CO2-päästöt 281 g/km ja WLTP-yhdistetty kulutus 10,7 l/100 km.
HYÖTYAUTOJA
KAIKENLAISIIN KULJETUKSIIN
CITROEN JUMPER HDI 130 35 L3H2
FORD TRANSIT CUSTOM 2.2 TDCI 125HV TREND L2H1
VOLKSWAGEN CRAFTER 2.0 TDI 163HV, 4325 K-A TAKALAITANOSTIN
FORD RANGER DOUBLE CAB 3.2TDCI 200HV A6 4X4 LIMITED
MERCEDES-BENZ CITAN 109CDI K KESKIPITKÄ
TOYOTA PROACE 1.6 D 90 ACTIVE L2H1
2012 123 000 KM
2014 107 000 KM
2016 44 000 KM
2019 28 000 KM
2016
2014 98 000 KM
13 890 €
19 990 €
29 990 €
44 890 €
9 990 €
13 890 €
FORD RANGER SUPER CAB 2.0TDCI 170HP M6 4X4 XLT
MERCEDES-BENZ VITO 113CDI PITKÄ
RENAULT TRAFIC DCI 145 TWINTURBO L2H1 NAVI EDITION
DACIA DOKKER VAN DCI 90 S&S NAVI EDITION 3.3M3
FORD RANGER SUPER CAB 3.2TDCI 200HV WILDTRAK A6 4X4
FORD TRANSIT VAN 310 2.2 TDCI 125HV TREND L2H2
2019 6 000 KM
2013 113 000 KM
2018 33 000 KM
2017 72 000 KM
2015 65 000 KM
2015 154 000 KM
41 990 €
16 990 €
29 790 €
13 790 €
31 890 €
19 790 €
FORD TRANSIT VAN 310 2.2 TDCI 155HV TREND L3H2
PEUGEOT BOXER L2H1 HDI 130
OPEL VIVARO 2.0 CDTI L2H1
CITROEN JUMPER HDI 150 35 L2H1 PRO
NISSAN NP300 PICK UP KING CAB 2.5D 4X4 COMFORT PLUS
FORD TRANSIT CUSTOM 2.0TDCI 170HV TREND L2H2
2015 84 000 KM
2013 108 000 KM
2011 139 000 KM
2014 91 000 KM
2011 163 000 KM
2017
21 890 €
13 690 €
12 990 €
Leipomonkuja 7, Jyväskylä, 014–3314 620 automyynti ark. 9–18, la 10–14
17 890 €
12 890 €
automyynti I huolto I varaosamyynti I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI
19 890 €
TRANSIT KESKUS
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
39 • KESKISUOMALAINEN
2 • 2020
Juttuvinkit: ksy@yrittajat.fi
facebook.com/keskisuomenyrittajat
@KSyrittajat
instagram.com/keskisuomenyrittajat
yrittajat.fi/keskisuomi
Pk-yrityksillä keskeinen rooli Euroopassa
Vienti veti, kunnes korona tuli
Euroopan komissio on julkaissut uuden pk-yritysstrategian (SME Strategy). “Euroopan komissiolla on kanssamme yhteinen ymmärrys pk-yritysten keskeisestä merkityksestä koko Euroopan kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille”, asiantuntija Mira-Maria Kontkanen Suomen Yrittäjien Brysselintoimistolta toteaa. https://bit.ly/347QMs9
Suomen vienti EU:n ulkopuolisiin, kolmansiin maihin kasvoi kuusi prosenttia tammi-maaliskuussa, osoittavat kauppakamareiden vientiasiakirjatilastot. Tammikuussa kasvua oli 19 ja helmikuussa 3 prosenttia. Koronapandemian jyllätessä maaliskuussa vientiasiakirjojen kysyntä putosi 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. https://bit.ly/2UVUFw8
3
ksymppis.fi
PÄÄKIRJOITUS
Koronasta eteenpäin
T
erveyden ja talouden yhdistävä tie ulos kriisistä on löydettävä nopeasti. Yritystuet ovat tarpeellisia, mutta eivät riitä korvaamaan eristäytymisen ja sulkujen menetyksiä. Elinkeinonvapauden rajoittaminen vaarantaa kansantalouden ja samalla kansanterveyden ylläpidon perusteet pitkäksi aikaa. Tällä hetkellä olemme noin –10 prosentin BKT:n muutosvauhdissa, parhaimmillaankin tämän vuoden muutos olisi –5 prosenttia. Sulkujen pitkittyessä menetämme vuosikymmenten verran tuotantoa ja elintasoa. Kriisi on tuonut myös mahdollisuuksia. Digiharppaus muutamassa viikossa on ollut huima. Kokouksista on tullut tehokkaampia ja koulutukset ovat muuntuneet webinaareiksi. Tiimien sisäinen työskentely saattaa sujua aiempaa mielekkäämmin. Yrittäjäjärjestön verkostotapahtumia on siirtynyt verkkoon. Vapaa kuulumisten vaihto ja sparrauskin onnistuvat, vaikka toki kohtaamisilla kasvokkain on ainutlaatuista arvoa ja merkitystä. Yritykset rakentavat kovaa vauhtia omia selviytymissuunnitelmiaan. Kriisi muuttaa monia toimialoja pysyvästi. Uuden oppiminen, testaus ja kokeilu vievät aikaa. Paikkaavaa lii-
ketoimintaa akuutissa kriisissä on löytynyt esimerkiksi noutoruoan, suojavaatteiden sekä verkkoon siirtyneiden liikuntaja ohjauspalveluiden kautta. Palvelujen kehitys on parhaimmillaan rikasta vuorovaikutusta yrityksen ja asiakkaan välillä. Kriisi saattaa muuttaa myös teollisuuden tuotanto- ja arvoketjuja ja tuoda valmistusta meitä lähemmäs. Tarvitsemme Keski-Suomeen oman selviytymissuunnitelman. Keski-Suomen Yrittäjät, Keski-Suomen kauppakamari sekä MTK Keski-Suomi esittivät maakuntahallitukselle suunnitelman laadinnan starttaamista, ja maakuntahallitus hyväksyi esityksen 24. huhtikuuta. Maakunnan selviytymissuunnitelmaan kuuluvat ainakin seuraavat asiat: yhteinen tilannekuva Keski-Suomen yritysten, työpaikkojen ja aluetalouden tilanteesta kriisin jälkeen, elinkeino- ja yrittäjävaikuttajien yhteistyömuodoista sopiminen, vahvuuksien ja erityisosaamisen kartoittaminen koko maakunnan alueelta, selkeät rakenteet toiminnan johtamisessa ja tekemisen vastuuttamisessa sekä päätösten yritysvaikutusten arviointi raikkain näkökulmin Yhdessä selvitään!
SANNA-MARI JYRÄKOSKI Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi @JyrakoskiSanna
TÄSSÄ LEHDESSÄ
Sisustusmies Nieminen Yrittäjyys on ollut Keski-Suomen Sisustusmiehet Oy:n Marko Niemiselle haave pikkupojasta lähtien. Remonttiyrityksen tavoitteena on aina tyytyväinen asiakas. Sivu 14
Tuliaisia Etelä-Amerikasta Alpa Finlandia sai alkunsa Heikki Timlinin Etelä-Amerikan-matkalta. Hän oivalsi reissullaan, että alpakan villa olisi hyvä materiaali neulepuseroihin. Sivut 16–17
Koronakriisi on yritykselle mahdollisuus oppia ja innovoida Tuuli Kirsikka Pirttiaho (oik.) ja Marja-Liisa Järvinen muistuttavat, että vaikka koronakriisi on vakava, sekin loppuun aikanaan. Kriisit tarjoavat aina yrityksille ja ihmisille mahdollisuuden uuden oppimiseen ja innovointiin. Omia selviytymistaitojaan voi harjoitella ja yrityksen toimintaa kehittää sellaiseksi, että koronakevään jälkeen ollaan valmiita uuteen normaaliin. Sivu 8
4
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
KESKISUOMALAINEN • 40
Lampaita ja paljon muutakin Koronaviruskriisi sai Hakamaan Lammastilan selvittämään tarkemmin majoituspalvelujen tuottamista. TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI
Koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset olivat lähellä aiheuttaa suuret menetykset Petäjävedellä toimivalle Hakamaan Lammastilalle. Kun kriisi iski, kävi ilmi, että ravintoloiden kanssa sovitut kaupat tilan tuotteista eivät toteudu. – Kärjistäen voi sanoa, että koronaviruskriisi muutti suunnitelmat yhdessä yössä. Budjetoidusta myynnistä oli katoamassa 80 prosenttia, kun ravintolat ja hotellit joutuivat sulkemaan oviaan, kertoo yrittäjä Maija Suutarinen. Lampaita ei onneksi ollut teurastettu eikä lihoja pakattu ravintoloiden tilausten mukaisiin suuriin pakkauksiin. – Muutimme nopeasti suunnitelmaa niin, että liha ja lihajalosteet myytiin pienemmissä erissä kuluttajille. Pääsiäissesonki vauhditti myyntiä. Onneksi myös kaikki asiakkaamme maksoivat laskunsa ennen kuin rajoitukset iskivät kunnolla päälle, Suutarinen kertoo.
Business Finlandilta tukea esiselvitykseen Hankkeisiin ja yritysrahoitukseen perehtynyt Suutarinen päätti ensimmäisten yrittäjien joukossa hakea koronavirusepidemian vuoksi yrityksille suunnattua poikkeustilanteen rahoitusta. Koronakriisin alkuvaiheessa tukea haettiin Business Finlandilta, mutta myöhemmin poikkeustilanteen rahoitusta siirryttiin kanavoimaan myös ELY-keskusten ja kuntien kautta. Rahoituskanavaan vaikuttaa yrityksen koko. Business Finland myönsi Hakamaan Lammastilalle esiselvitysrahoituksen, jonka avulla se voi selvittää ja suunnitella uusia liiketoimintoja koronaviruksen aiheuttamassa häiriötilanteessa. – Käytämme rahoitusta matkailuliiketoiminnan kehittämiseen, mikä on ollut pitkäaikainen haaveeni. Suunnitelmissa on saada työvoimaa asiakaspalveluun ja kehittää erilaisia vaihtoehtoja majoituksesta kiinnostuneille asiakkaille. Haaveeni on, että tulevaisuudessa Hakamaa profiloituisi myös majoituspaikkana. Suutarisen mukaan maatilamajoituksen kohderyhmänä ovat erityisesti maaseudusta kiinnostuneet ihmiset, joille elintarviketuotannon ekologisuus ja eettisyys ovat tärkeitä lähtökohtia. Suomalaisten tilojen majoitusmahdollisuudet kiinnostavat myös kansainvälisiä matkailijoita.
– Uutena majoitusmahdollisuutena meillä on Tentsile-majoitus, jonka myynti aloitettiin äskettäin. Tentsile on teltan ja riippumaton yhdistelmä. Matkailijalla on mahdollisuus viettää yönsä siellä, missä eläimiä laidunnetaan. Tämä on juuri sitä eksotiikkaa, jota ekologisuudesta ja ruoan alkuperästä kiinnostuneet kohderyhmät etsivät, Suutarinen kertoo. Tilalla kehitetään myös toimintamuotoja, joissa eläinten terapeuttisia ominaisuuksia voidaan hyödyntää. – Yhtenä uutena palvelumuotona olemme kokeilleet lapsille suunnattua kuntouttavaa toimintaa, jossa sosiaalisia taitoja kehitetään eläinten tuella, Suutarinen sanoo. Suutarinen on kannustanut muitakin pienyrityksiä miettimään koronakriisin aikana, missä määrin tukirahoja voi hyödyntää uusien toimintatapojen ja tuotteiden suunnittelussa. Kun muu liiketoiminta on vähentynyt, yrittäjillä on enemmän aikaa miettiä, mitkä ovat yrityksen tuotteita ja palveluita tulevaisuudessa. – Yrittäjien hätä on näkynyt kriisin alusta lähtien. Yhtenä päivänä sain 40 puhelua, joissa mietittiin, mitä pitäisi tehdä, kun koronaviruskriisi on vienyt pohjan liiketoiminnalta. On aivan selvää, että kukaan ei ole pystynyt varautumaan tämän kaltaiseen kevääseen. Esiselvityshankkeella ei tietenkään voi investoida, mutta sen avulla voi hahmottaa, millaisia investointeja tulevaisuudessa tarvitaan.
Pientuottajat ovat verkostoituneet Hakamaan Lammastilalla kehitetään koko ajan uudenlaisia tapoja hyödyntää lampaista saatavia tuotteita. Tilan talouden turvaksi ja kehittämistä vauhdittamaan perustettiin osakeyhtiö loppuvuodesta 2018. – Pienten lammastilojen on mahdotonta kilpailla suurten tuottajien kanssa. Tiloille suora yhteys kuluttajiin on olennaisen tärkeää, jotta tuottaja tulee kuluttajalle näkyväksi. Käytämme pienteurastamoja ja myymme yhteistyöverkoston
”Yhtenä päivänä sain 40 puhelua, joissa mietittiin, mitä pitäisi tehdä, kun koronaviruskriisi on vienyt pohjan liiketoiminnalta.”
tuotteet itse, jotta tuottajat saisivat lihasta sellaisen hinnan, että tuotanto olisi kannattavaa. Tällä hetkellä näin ei ole. Koska yhden pientilan tuottaman lampaanlihan määrä on suhteellisen pieni, Suutarinen on koonnut kestävästi toimivien tilojen verkoston. Näillä tiloilla eläinten hyvinvointi on kaiken toiminnan lähtökohta. – Tällä hetkellä verkostossa on kuusi tilaa. Kaikille tiloille on yhteistä pyrkimys käyttää mahdollisimman vähän teollista rehua ja halu taata eläimille laadukkaat elinolosuhteet. Tiloilla nähdään, että eläimillä on muutakin arvoa kuin lihan hinta. Tilaverkoston liha myydään tällä hetkellä Hakamaan Lammastilan brändin alla, Suutarinen tarkentaa. Hakamaan Lammastilalla kaavailtiin ensin, että liha myytäisiin suoraan tilalta. Tarkoitusta varten vanha hirsirakennus muutettiin tilapuodiksi, jossa voidaan myydä lihan lisäksi maaseudul-
la tuotettuja hilloja ja mehuja sekä lampaantaljoja ja villatuotteita. – Toiminta kuitenkin on kasvanut sen verran nopeasti, että pääosa kaupasta tehdään verkossa. Yhteistyökumppanina tuotteiden jakelussa kuluttajille on ruokaa maatiloilta toimittava Vaahteramäen Eggspress, Suutarinen kertoo. Hakamaan Lammastila markkinoi tuotteitaan pääasiassa verkossa. – Facebook on kanava löytää asiakkaita ja kuulla ihmisten toiveita. Esimerkiksi Vaahteramäen Eggspressin FB-ryhmässä on noin 15 000 ihmistä, jotka haluavat ostaa eettisesti tuotettua lihaa. Lammastila tekee yhteistyötä myös jyväskyläläisen Lankakauppa Titityyn kanssa. – Tukuwool Hakamaa -brändin langat on kehrätty meidän lampaidemme villoista. Luonnonväriset langat ovat saaneet hyvän vastaanoton eri puolilla maailmaa, Suutarinen kertoo. n
41 • KESKISUOMALAINEN
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
5
Tilan lampola rakennettiin vuonna 2014. Vastoinkäymiset eivät ole Maija Suutarista pysäyttäneet, sillä uusia ideoita tilan kehittämiseksi syntyy koko ajan. ”Oma vahvuuteni on myynnissä ja tuotekehityksessä”, Suutarinen sanoo. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA uu
HAKAMAAN LAMMASTILAN TEESIT
1 2 3 4
Eettisyys ja reiluus Eläimet saavat elää lajilleen tyypillistä elämää. Tuotteiden hinnat ovat rakentuneet pohjalle, joka takaa kestävän ja terveen ruoantuotannon. Turvallisuus Tilalla korostetaan elintarvikehygieniaa ja halutaan lisätä turvallisuutta ensisijaisesti teknisin keinoin, ei kemikaaleja lisäämällä. Paljon aitoa makua, vähän sokeria Elintarvikkeissa tavoitellaan aitoutta ja herkullisuutta mahdollisimman vähällä sokerilla ja mieluiten täysin ilman säilöntäaineita. Tyylistä ei tingitä Tilalla panostetaan tuotepakkausten tyylikkyyteen ja etsitään koko ajan myös entistä ekologisempia pakkausratkaisuja.
Hakamaan Lammastilalla on noin 80 lammasta. Kevään karitsoinnin aikana määrä lähes kaksinkertaistuu. Tilapuodissa on myytävänä muun muassa villa- ja lihatuotteita, taljoja sekä mehuja ja hilloja.
6
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
KESKISUOMALAINEN • 42
JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA uu
Hullua, rohkeaa vai hullunrohkeaa? TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ KUVA: PETTERI KIVIMÄKI
Hakamaan Lammastila sijaitsee Petäjäveden Metsäkulmalla, josta on matkaa Jyväskylään noin 35 kilometriä. Tilan lammaslaumaan kuuluu noin 80 lammasta: suomenlampaita, kainuunharmaksia, norjalaisia rygja-lampaita sekä näiden rotujen yhdistelmiä. Kevään aikana lauma miltei kaksinkertaistuu karitsoinnin ansiosta. Jyväskylän yliopistossa ympäristötieteitä ja varhaiskasvatusta opiskellut Maija Suutarinen sanoo, että Hakamaan Lammastila syntyi puolivahingossa. — Halusimme mieheni Sampan kanssa maalle asumaan. Ajatuksena oli tuottaa lähiruokaa perheen tarpeisiin. Kummallakaan ei ollut kokemusta maatilan töistä, kun vuonna 2010 ostimme tilan. Lampaatkin tulivat aluksi parturoimaan pihan ruohikkoa. Suutarisen vanhemmat olivat näet lukeneet, että lampaat ovat tehokkaita ”ruohonleikkureita”. — Ostimme kolme kesälammasta, joita ensimmäisen kesän jahtasimme pitkin pihaa, kunnes opimme tekemään niille kunnollisen aitauksen. Ensimmäinen kesä oli opettelua kantapään kautta, Suutarinen muistelee. Syksyllä teuraaksi päätyi vain kaksi pässiä, sillä Leo-pässi sai jäädä tilalle. — Saimme lisäksi lahjoituksena neljä ”eläkeikäistä” uuhta, jotka tulivatkin yllättäen tiineeksi. Seuraavana vuonna meillä oli 11 karitsaa. Samalla kun juotin tuttipullolla muutamaa karitsaa, pullotin myös perheemme esikoista. Voi sanoa, että kiirettä piti.
Lihalle oli keksittävä käyttöä Kun lampaita oli melkoinen lauma, piti miettiä, mitä lihalle tehdään. Sosiaalisen median kautta löytyi ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita ekologisesti tuotetusta lampaanlihasta. — Ennen lihanmyyntiä piti selvitellä monia asioita, kuten teurastukseen ja lihan myyntiin liittyviä lupakäytäntöjä. Aloimme suunnitella myös uuden lampolan rakentamista.
Samppa ja Maija Suutarinen ovat ripustaneet ensimmäiset Tentsile-teltat Hakamaan Lammastilalle. Tentsile on teltan ja riippumaton yhdistelmä. Maija Suutarisen tavoitteena on kehittää uudentyyppisiä majoitusvaihtoehtoja tilalle.
Tilan kehittäminen pysähtyi vuoden 2013 alkupuolella, kun Suutarinen joutui rajun kolarin seurauksena pyörätuoliin ja useisiin leikkauksiin. Samoihin aikoihin perheeseen syntyi toinen lapsi. — Nopeasti kuitenkin päätin, että tästä on vain yksi suunta, eteenpäin. Vaikeuksien keskellä tosin pohdimme mieheni kanssa, pitäisikö tila myydä ja muuttaa kerrostaloon. Samppa oli kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että tästä selvitään. Kolari tapahtui talvella, mutta kesään mennessä Suutarinen oli jo hoitamassa lampaita. Suutarisen kuntoutuminen on kestänyt näihin päiviin saakka ja välillä kehityksessä on ollut takapakkia. — Vaikeuksista huolimatta rakensimme lampolan 2014. Päädyimme tekemään
tasalattiaisen 100-neliöisen hallin. Ajatuksena oli, että halli voidaan muuttaa toiseen tarkoitukseen, jos lammastalous ei kannata. — Halusimme alusta asti, että kuka tahansa lampaista kiinnostunut voi tulla katsomaan, mistä liha on peräisin ja kuinka eläimistä pidetään huolta. Tästä alkoi myös elämyspalveluiden tuottaminen. Lampaiden lisäksi hankimme tilalle kanoja, poneja, koiria ja kissoja. Kaikilla eläimillä on oma tärkeä roolinsa Hakamaan Lammastilan kokonaisuudessa, Suutarinen kertoo. Ura lammastilan yrittäjänä ei ole ollut helppoa. Taloudelliset huolet vaanivat aina nurkan takana. — Teen tätä työtä intohimolla. Olemme pystyneet maksamaan 1—2 työntekijäl-
le palkkaa. Toivottavasti itsekin yrittäjänä saisin tulevaisuudessa tilan töistä saman palkan, jota työehtosopimuksen mukaan on maksettava työntekijöille. n
Hakamaan Lammastila Oy Yhtiön kotipaikka: Petäjävesi Toimipaikka: Metsäkulmantie, Petäjävesi Perustamisvuosi: 2018, sitä ennen liiketoimintaa toiminimellä Työntekijöitä: 1–2 Yrittäjä: Maija Suutarinen Toimiala: Lammastila, elintarvikkeiden myynti, maatilamatkailu
Gallup: Yrittäjillä pitkät työviikot, osa uupuu TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT
Yrittäjistä 44 prosenttia tekee töitä yli 50 tuntia viikossa. 43 prosenttia kertoo pitävänsä lomaa korkeintaan kaksi viikkoa vuodessa. 24 prosenttia yrittäjistä on jatkuvasti ylirasittunut tai lähellä loppuun palamista. Tiedot ilmenevät Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemästä kyselystä. Samalla nousee esille se, että yrittäjien työssä jaksaminen on erittäin huonolla tolalla. Kahdeksan prosenttia yrittäjistä on lähellä loppuun palamista ja 16 prosenttia jatkuvasti ylirasittunut.
Tilanne on pahentunut selvästi edellisestä, vuonna 2017 tehdystä kyselystä. Silloin lähellä loppuun palamista oli kolme prosenttia ja jatkuvasti ylirasittunut yhdeksän prosenttia vastaajista. – Kehitys on erittäin huolestuttava. Tuore kysely tehtiin koronakriisin alkumetreillä. Se vaikuttaa ymmärrettävästi tuloksiin. Moni yrittäjä on nyt erittäin ahtaalla, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo. – Koronakriisin takia yrittäjille tarjottava taloudellinen tuki on erittäin tärkeää, mutta jaksamisen tuki on vähintään yhtä tärkeää. Jos yrittäjän voimat loppuvat, rahallista tukea on vaikea hyödyntää, Pentikäinen toteaa.
Vain 35 prosenttia yrittäjistä kertoo, että heillä ei ole jaksamisongelmia.
Yrittäjillä todella pitkät työviikot Yli 70-tuntista työviikkoa tekee kahdeksan prosenttia yrittäjistä, 60–69-tuntista 12 prosenttia, 50–59-tuntista 24 prosenttia ja 40–49-tuntista 27 prosenttia yrittäjistä. Pisintä työviikkoa tekevät yli 10 työntekijää työllistävät yrittäjät, lyhyintä yksinyrittäjät. Heistäkin kuitenkin 56 prosenttia tekee yli 40-tuntista viikkoa. Samaa kysyttiin viimeksi vuonna 2017, ja tuntimäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. n
Montako tuntia viikossa teet keskimäärin töitä? 20–29 tuntia
Alle 20 tuntia En osaa sanoa Yli 70 tuntia 60–69 tuntia
3
5
7
30–39 tuntia 15
8
% 12
27
40–49 tuntia
24
50–59 tuntia
LÄHDE: KANTAR TNS, YRITTÄJÄGALLUP, KIERROS 2/2020 MAALISKUU
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
43 • KESKISUOMALAINEN
7
KOLUMNI
Tuetaan niitä oikeita yrityksiä
S
PETRI SALMINEN Varapuheenjohtaja Suomen Yrittäjät petri.salminen@salminen-tikka.fi
Suomi on viime päivinä täyttynyt yrittäjyyden asiantuntijoista, jotka ovat päivitelleet yrityksille myönnettyjä koronatukia. Medioiden ja some-keskustelujen sisällön voi kiteyttää erään silmiini osuneen twiitin mukaisesti: ”Jos yritys on menestyvä, se ei ansaitse tukea. Jos yritys on vaikeuksissa, se ei ansaitse tukea. Jos yritys toimii IT- tai asiantuntijapalveluiden alalla, se ei ansaitse tukea. Jos yritys on suuri, se ei ansaitse tukea. Myöskään pieni yritys ei tukea ansaitse.” Uutisoinnissa ja keskusteluissa on hieman kommentoijan mukaan paheksuttu milloin minkäkinlaiselle yritykselle myönnettyjä avustuksia. Valitettavasti näistä kommenteista on usein paistanut läpi enemmän kommentoijan tarve moraaliposeeraukselle kuin aito ymmärrys yrittäjyydestä. Toki paljon on pinnalla myös ymmärrettävää lohduttomuutta ja turhautumista niiltä, jotka parhaillaan kamppailevat vaikeuksien keskellä. On tärkeää, että yhteiskunnan varojen käyttöä ja tukien kohdentumista arvioidaan kriittisesti. Kriisi saa liikkeelle myös niitä, jotka haluavat käyttää hyväkseen järjestelmää ja muiden tuskaa.
Tällainen toiminta on moraalitonta eikä sille tarvitsekaan löytyä ymmärrystä. Minulle koronan ja rajoitusten aiheuttama epävarmuus tarkoitti välittömästi noin 15 000 euron menetystä, mutta vielä peruuntuneita tai määräämättömäksi ajaksi siirtyneitä kauppojakin pahempaa on epätietoisuus siitä, kuinka kauan kriisi kestää ja kuinka paljon se kokonaisuudessaan vaikuttaa liiketoimintaan. Voin vain kuvitella, kuinka suurta epävarmuutta ja ahdistusta ovat viime viikkoina kokeneet ne, joilla summat ovat moninkertaisia ja joilla liiketoiminta tyrehtyi hetkessä täydellisesti.
”Viime viikkojen tapahtumilla ei ole mitään tekemistä normaalin yrittäjäriskin, suhdannevaihteluiden tai markkinatalouden kanssa.” Viime viikkojen tapahtumilla ei ole mitään tekemistä normaalin yrittäjäris kin, suhdannevaihteluiden tai mark-
kinatalouden kanssa. Epätietoisuus kriisin syvyydestä ja kestosta aiheutuu maailmanlaajuisesta pandemiasta, mutta häiriöt yritysten toiminnassa johtuvat ennen kaikkea valtioiden asettamista rajoituksista. Ei siis markkinoiden häiriöstä tai kuplasta. Mikä sitten on oikeanlaista yrittäjyyttä? Itse olen päässyt tarkastelemaan yrittäjyyttä monen eri toimialan kautta. Yrittäjyyteen olen kasvanut konepajateollisuudessa toimivan perheyrityksemme kautta. Asiantuntijayrittäjyyttä olen nähnyt 16 vuotta sitten perustamani konsulttiyrityksen myötä. Vaimoni perhe taas pyörittää lounasravintolaa. Lisäksi asiakkaideni ja yrittäjäjärjestön kautta olen päässyt vuosien varrella tutustumaan tuhansien yritysten ja yrittäjien toimintaan. Ihan oikeita yrityksiä kaikki. Kokemukseni pohjalta voin sanoa, että ihan kaikilla aloilla ja kaikenkokoisissa yrityksissä yrittäjän intohimo omaa osaamistaan ja yritystään kohtaan on yhtäläinen. Yrittäjä suhtautuu yritykseensä, henkilöstöönsä ja läheistensä hyvinvointiin vastuullisesti – usein jopa tunteellisesti. Se on sitä oikeaa yrittäjyyttä. n
JYTAKSILTA KULJETUSPALVELUT MYÖS YRITYKSILLE!
Maistuisiko 5 % säästö ruokaostoksista?
Meiltä mm. taksirahakortit, yrityssopimukset sekä pakettikuljetukset. Ota rohkeasti yhteyttä www.jytaksi.fi!
Yrittäjävetoiset K-kauppiasjäsenemme tarjoavat tämän ja monia muita etuja Keski-Suomen Yrittäjien jäsenille. Edun saat näyttämällä Yrittäjien jäsenkorttia kassalla, alennukset vaihtelevat toimipaikoittain ja tuotteittain 0-25%, tarkka listaus mukana olevista kaupoista ja eduista Keski-Suomen Yrittäjien nettisivuilla: alueelliset jäsenedut. K-MARKET: Ainola | Aittorinne | Halssila | Jyskä | Jämsä | Kaipola | Kangaslampi | Kannontori | Kekkolantie | Kinkomaa | Konnevesi | Kotiväylä | Koulumäki | Kuokkalanpelto | Lohikoski | Mansikka | Saarijärvi | Schaumanin puistotie | Vaajakoski | Vihtori | Vilja | Äijälä K-SUPERMARKET: Laukaa | Lutakko | Minttu | Suosikki | Viitasaari K-CITYMARKET: Palokka | Äänekoski K-RAUTA: Palokka | Saarijärvi | Seppälä | Tourutorni | Äänekoski NESTE K: Jari-Pekka | Kirri | Tourula INTERSPORT: Tourula
TYÖNANTAJA, OSAAMISTA JA OSAAJIA YHDESSÄ
ASTETTA ENEMMÄN
Poikkeukselliset olot edellyttävät työntekijöiltä uusien taitojen nopeaa oppimista. Gradia tarjoaa tehokkaita ja edullisia koulutusratkaisuja myös muutostilanteissa. Ota yhteyttä, niin keskustellaan juuri teille sopivista ratkaisuista: Työelämä- ja yrityspalvelut, p. 040 341 5056, yrityksille@gradia.fi Tutustu gradia.fi
8
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
KESKISUOMALAINEN • 44
Koronakeväästä uuteen nousuun Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Kokeneet ja monet talouskriisit läpikäyneet yrittäjät Marja-Liisa Järvinen ja Tuuli Kirsikka Pirttiaho pohtivat, mitä hyvää voi jäädä käteen, kun koronakriisi joskus helpottaa. TEKSTI JA KUVA: PASI RAHIKAINEN
Vaikka sosiaalisen eristäytymisen ja liiketoiminta-alojen sulkemisen maailmassa tulevaisuus saattaa näyttäytyä surkeana, voi koronakriisistä syntyä myös paljon hyvää. Epäjärjestyksen aika tuottaa uusia ulostuloja ja raikkaita toimintatapoja. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden uudistumiseen ja innovaatioihin. Yksilötasolla jokaisella on mahdollisuus löytää itsestään uutta potentiaalia ja ottaa se käyttöön. – Koronakriisi voi olla myös voimaannuttava juttu. Globaalissa kriisissä selviytyäkseen jokaisen pitää toimia itseohjautuvasti. Tämä koskee sekä yrittäjiä että työntekijöitä. Samassa veneessä me olemme kaikki ja teemme töitä yhteisen hyvän eteen. Kriisi auttaa ymmärtämään, että yritysten pärjääminen on kaikkien etu. Työmarkkinajärjestöt näyttivät hienoa esimerkkiä, kun työaikalainsäädännön väliaikaiset muutokset saatiin läpi nopeasti, asianajotoimisto Winlaw Oy:n toimitusjohtaja, varatuomari Marja-Liisa Järvinen sanoo. Korona on koetellut etenkin matkailu-, ravintola- ja palvelusektoreita. Valmentaja ja Thewind Oy:n toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho on kuullut yrittäjiltä myös selviytymisviestejä. – Vaikka asiakkaiden lukumäärä onkin laskenut, ei myynti välttämättä seuraa samaa linjaa. Turhien tarjousten kirjoittaminen on vähentynyt ja ”renkaanpotkijoita” on harvemmassa. Ne, jotka paikalle tulevat, ovat valmiita ostamaan ja kertaostokset ovat usein suurempia. Yrittäjälle on myös henkisesti tärkeää huomata, että oma tuote tai palvelu kiinnostaa edelleen, Pirttiaho huomauttaa.
tinsa valmennus- ja konsulttialan kansainvälisissä verkostoissa ovat lisääntyneet. Webinaarit, tilannekatsaukset ja muut yhteydenpidot ovat päivittäisiä. – Nykytilanne antaa mahdollisuuden kansainvälistymiseen myös muilla aloilla. Jokainen voi alkaa miettiä, kuinka kaukana omat markkinat voisivatkaan olla. Yksi pienyrittäjäasiakkaani lähti juuri englannin kielen kurssille tämän oivallettuaan. Innostavia signaaleja on tullut muutenkin, Pirttiaho toteaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka mahdollisuuksia on, kansainvälistymistä pitää miettiä realistisesti. Vaarana on höynähtää sellaiseen, mihin omat rahkeet eivät oikeasti riitä.
VINKIT YRITTÄJÄLLE 1 2 3 4 5 6
Keskity olennaiseen. Tee selviytymissuunnitelma. Markkinoi palvelujasi ja tuotteitasi uudella innolla. Mieti, minkä vähemmän tärkeän liiketoiminta-alueen voit jättää pois. Mieti, minkä työvaiheen voit jättää omasta roolistasi pois ja vaikka ulkoistaa. Pidä mielialasi vireänä eri elämänalueilla. Huolehdi kuntoilusta ja palautumisesta.
Etätyö haastaa työnjohdon Pakon edessä otettu digiloikka haastaa yrityksen työskentelytavat myös kriisin jälkeen. Etätyö ja uudet palaverikäytännöt kannattaa pitää työkalupakissa jatkossakin. Järvinen muistuttaa, että etätyö antaa mahdollisuuden löytää omaa osaamistaan aivan uudella tavalla ja se antaa lisää puhtia arkeen. – Olen itse tehnyt töitä kotitoimistossa, joka sijaitsee järven rannalla. Olen ikkunasta pystynyt seuramaan kevään etenemistä ja luonnon heräämistä aivan eri tavalla kuin ennen. Se on oikeasti ollut voimaannuttavaa, hän sanoo. – Etätyön lisääntyminen vaatii uutta näkökulmaa myös työn johtamiseen ja ohjaukseen. Johdon tehtävänä on innostaa porukkaa, saada se jaksottamaan työmääränsä oikein, pitämään taukoja ja käymään välillä luonnossa liikkumassa, jos siihen on mahdollisuus. Etätyössä on löydettävä keinot myös epäviralliseen käytäväkeskusteluun, jotta työyhteisön henki ei kärsi, Pirttiaho lisää. n
Ryhtiä hankintapolitiikkaan Yritykset ovat vaikeuksissa ilman omaa syytään. Valtiovallan tukitoimet ovat herättäneet julkisuudessa vilkasta keskustelua. Marja-Liisa Järvinen ja Tuuli Kirsikka Pirttiaho muistuttavat, että rahoitus- ja tukipäätöksiä on mahdotonta tehdä sataprosenttisen tasapuolisesti. Vasta jälkeenpäin nähdään, miten siinä onnistuttiin. Asia voi kääntyä positiiviseksi, jos yritykset alkavat tajuta, että muitakin rahoituskanavia kuin se oma tuttu pankki on olemassa. Tämä voi johtaa siihen, että rahoitusta kehityshankkeisiin osataan jatkossa hakea paremmin. Toinen hälinää aiheuttanut ja yrityksiä koskettanut asia on ollut sekoilu suojavälineiden hankinnassa. Järvinen
ja Pirttiaho ihmettelevät, onko julkinen hankintainfra oikeasti näin heikko. — Koronakriisi on osoittanut julkisten hankintaorganisaatioiden surkean kyvyn reagoida nopeasti. Onko mitään järkeä tehdä suojavarusteista megaluokan hankintoja maailmalta? Suomalaiset pkyritykset voisivat muuttaa tuotantoaan parissa viikossa sellaiseksi, että kotimaan tarve pystyttäisiin kattamaan, Järvinen ihmettelee. — Mihin ihmeeseen julkisissa hankinnoissa on hävinnyt yritysvaikutusten arviointi. Tämä, jos mikä, on osoittanut, että ei saa olla vain yhtä megahankintayksikköä, jonka hankintoihin ei pk-yrityksillä ole minkäänlaista mahdollisuutta päästä mukaan, hän lisää. n
Selviytymiskykyä voi treenata Koronakriisistä selviäminen on monelle yritykselle elämän ja kuoleman kysymys. Moni yrittäjä miettii, onko hänellä itsellään kykyä selvitä. Järvinen sanoo, että kaikilla pitää olla jonkinlainen selviytymisstrategia. Tämä koskee yksittäisiä ihmisiä ja myös yrityksiä. Selviytymistaitoja voi myös harjoitella ja jokainen voi kehittää omaa muutosvalmiuttaan. – Kriisi on mahdollisuus muutokselle, eikä muutosta tarvitse tehdä yksin. Monenlaista apua ja valmennusta on tarjolla. Selviytymiseen tarvitaan ratkaisukeskeistä ajattelua. Katse täytyy suunnata eteenpäin eikä pohtia mennyttä. Omaa tapaansa suhtautua kriisiin voi kehittää. Kyse on siitä, millaisia ratkaisuja teet seuraavan päivän tai seuraavan tunnin aikana, Pirttiaho sanoo. Pirttiaho on omassa työssään jo huomannut muutoksen. Yritysten johtamisessa ja sisäisessä viestinnässä on selviä muutoksia parin kolmen kuukauden takaiseen verrattuna. Hänen omat kontak-
Monet talouskriisit läpikäyneet yrittäjät Tuuli Kirsikka Pirttiaho (vas.) ja Marja-Liisa Järvinen muistuttavat, että arki jatkuu koronasta huolimatta. Kriisi tarjoaa yrityksille ja yksittäisille ihmisille myös mahdollisuuden uudistua.
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
45 • KESKISUOMALAINEN
9
JAMK auttaa maakunnan yrittäjiä Yrittäjät voivat saada ammattikorkeakoululta apua tukihakemusten laatimiseen, liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiseen sekä osaamisen vahvistamiseen.
”Kävimme tiimissämme kahvien lomassa keskustelua siitä, kuinka me voisimme auttaa yrittäjiä tässä tilanteessa. Vahvuuksiamme ovat vankka osaamisemme hanketyöskentelyssä ja jo saadun rahoituksen raportoinnissa. Tästä löytyi nopeasti näkökulma tarjoamaamme maksuttomaan palveluun. Kokosimme konsultoivan porukan yhteen ja aloimme tarjota apua. Puhelin on soinut tämän jälkeen tiuhaan”, kertoo projektiasiantuntija Harri Mustonen JAMKilta.
TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ KUVITUS: LINDA SAUKKO-RAUTA
Koronavirustilanteen myötä taloudelliset haasteet koskettavat yhä useampaa maakunnan yrittäjää. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) haluaa täyttää oman osansa yhteiskuntavastuusta auttamalla yrittäjiä poikkeuksellisina aikoina. JAMKin asiantuntijat tarjoavat veloituksetonta konsultointiapua kaikille Keski-Suomen yrittäjille. Yrittäjät voivat saada apua ja sparrausta muun muassa tukihakemusten laatimiseen, yrityksen toiminnan ja uusien liiketoimintojen suunnitteluun, liiketoiminnan uudelleensuuntaamiseen, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä osaamisen vahvistamiseen. – Meillä työskentelee monipuolinen asiantuntijaverkosto, jolla on laaja-alaista liiketoiminnan kehittämisen osaamista. Haasteellisena aikana on tärkeää, ettei kukaan jää yksin. Uskon, että pienikin yhteinen keskusteluhetki hektisen arjen keskellä voi auttaa, toteaa projektiasiantuntija Harri Mustonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Kartoitetaan, räätälöidään ja ideoidaan uutta Yrittäjien yhteydenotot ovat työllistäneet Mustosta avun käynnistämisen jälkeen täysipäiväisesti. Tavallisimmat avuntarpeet liittyvät rahoitushakemusten täyt
Yrittäjät voivat jättää yhteydenottopyynnön JAMKin nettisivuilla osoitteessa www.jamk.fi/koronakonsultointi.
tämiseen ja jatkotoimenpiteiden suunnittelemiseen esimerkiksi jo saatujen rahoitusten osalta. – Aika usein lähdemme yrittäjän kanssa liikkeelle siitä, että katsomme ensin läpi Keski-Suomen Yrittäjien laatiman tsekkauslistan. Sen avulla käymme läpi, millaisia toimenpiteitä voidaan tehdä yritystoiminnan sopeuttamiseksi tähän tilanteeseen. Tämän jälkeen ideoimme, miten yrittäjän omaa tai liiketoiminnan kehittämistä voitaisiin lähteä viemään eteenpäin. Kartoitamme eri tukimuodot ja sen, mitä niiden hakeminen vaatii. Mustonen kertoo, että jokainen avunpyyntö tarkastellaan ja apu räätälöidään yrityksen tarpeiden mukaan. Lisäksi JAMKin nettisivuille on koottu yrittäjille hyödyllisiä linkkejä ja tahoja, joiden kautta saa lisää neuvoja. – Yhteydenoton jälkeen sovimme mahdollisimman nopeasti ajan yhteiselle keskustelulle, joka käydään joko puhelimitse tai etäyhteyden välityksellä. Jutte-
lemme asiakkaan kanssa noin puoli tuntia, minkä jälkeen annamme vielä sähköpostitse kirjallisen tietopaketin ja yrittäjän tilanteeseen sopivat linkit. Jos näiden jälkeen tulee vielä kysyttävää, meihin voi olla uudelleen yhteydessä. Katsomme jokaisen tilanteen tapauskohtaisesti.
Apua valtavaan informaatiotulvaan Yrittäjien arki on nyt hektistä ja jokaisella on paljon tulipaloja sammutettavanaan. Ideoita on vaikea keksiä yksin, mutta yhteisten keskustelujen pohjalta tulevaisuuden punainen lanka alkaa hahmottua ja rahoitushakemukset oieta. – JAMK on yrittäjien tukena oikomassa kapulakieltä. Painotamme, että hakemusten täyttämisestä ei kannata ottaa liikaa paineita. Esimerkiksi tekstin ei tarvitse olla kielellisesti täydellistä. Kerrotaan asiat niin kuin ne ovat, Mustonen painottaa. Mustonen kertoo, että yksi suuri haas-
te on valtava informaatiotulva. Myös tässä JAMKin asiantuntijat auttavat. – Voimme olla apuna neuvomassa, mitkä ovat ne oikeat tahot ja paikat, joista ajankohtainen ja relevantti tieto löytyy. Ohjaamme tarpeellisen sisällön pariin. Yrittäjän ei tarvitse itse tehdä valtavaa googletusta. On hyvä pysähtyä hetkeksi juuri oikean sisällön pariin ja käydä ohjeistukset huolella lävitse. Mustonen painottaa, että vaikka kassa saataisiinkin tässä tilanteessa kuntoon, niin yrittäjän omassa jaksamisessa saattaa olla ongelmia. On tärkeää, että löytyy joku, jonka kanssa voi keskustella ja pallotella ideoita – se avaa tilannetta. – Käytyjen keskustelujen pohjalta täytyy kyllä sanoa, että olen tosi ylpeä yrittäjistä. Aika on haastava, mutta yrittäjien asenne on erinomainen. Pelkoa omasta toimeentulosta on, mutta asenne on positiivinen. Tähdätään katseita parempaan huomiseen. Tästä selvitään yhdessä. n
10
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
KESKISUOMALAINEN • 46
Hallitusremontti uudisti yrityksen toiminnan
CRM-service Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja Mikko Korpela tietää, että hallituksella ja sen työskentelytavoilla on ratkaiseva rooli yrityksen menestyksessä.
Jyväskyläläinen CRM-service Oy laittoi hallitustyöskentelynsä uusiksi vuonna 2018. Hallituksen uudet jäsenet ja tuoreet työskentelytavat ovat nostaneet yrityksen toiminnan uusiin sfääreihin. TEKSTI JA KUVA: PASI RAHIKAINEN
Johdonmukainen ja ammattitaitoinen hallitustyöskentely on menestyvän yrityksen perusta. Hyvä esimerkki tästä on jyväskyläläinen CRM-service Oy. Vuonna 2007 perustettu yritys on rakentanut oman ja täysin kotimaisen asiakkuudenhallintajärjestelmän ja pärjännyt hyvin kilpailussa kansainvälisten CRM-jättien, Microsoftin ja Salesforcen, kanssa. CRM-servicen perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Korpela kertoo oivaltaneensa jo varhain hallitustyöskentelyn tärkeyden. Taustatukea hän on saanut vuodesta 2015 Hallituspartnerit Keski-Suomi ry:ltä, jonka jäseniin hän tutustui suorittaessaan EMBA-koulutusta. – Olemme vuosien ajan sparranneet säännöllisesti hallituspartnereiden kanssa. Noiden keskustelujen aikana omat ajatukseni hallitustyön kehittämisestä kirkastuivat ja huipentuivat vuoden 2018 lopulla. Olimme kasvaneet kannattavasti sellaiseen kokoluokkaan, että oli
aika laittaa hallitustyöskentely täysin uusiksi, Korpela kertoo. Tuolloin yhtiön hallitukseen nimitettiin kolme uutta ja ulkopuolista jäsentä. He toivat hallitustyöskentelyyn ison annoksen muun muassa kasvun, kansainvälistymisen ja juridiikan asiantuntemusta. – Emme kuitenkaan halunneet puhtaita hallitusammattilaisia, vaan kaikki kolme tahtoivat myös sitoutua yritykseen tulemalla osakkaiksi, CRM-servicen pääosakas Mikko Korpela sanoo.
Kovat tavoitteet ja välineet niiden saavuttamiseen Uusi viisihenkinen hallitus aloitti työnsä joulukuussa 2018 analysoimalla yrityksen silloisen tilanteen ja strategian. Tämän jälkeen tunnistettiin keskeiset kehityskohteet ja valittiin keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. Yrityksen CRM-järjestelmän graafinen käyttöliittymä uusittiin kokonaan ja kehitettiin järjestelmän mobiilikäyttöominaisuuksia. Uudistuksessa huomioitiin
”Tarkoituksemme on minimoida asiakkaan it-projektin koko ja saada asiakas ottamaan järjestelmät käyttöön mahdollisimman nopeasti.”
myös EU:n saavutettavuusdirektiivi, jonka tavoitteena on ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. – Nyt täysin sokeakin pystyy käyttämään meidän CRM-järjestelmäämme. Se on myös yhteensopiva EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen GDPR:n kanssa, Korpela toteaa. Iso askel kansainvälistymisessä oli Tukholman toimiston avaaminen joulukuussa 2019. Vaikka Ruotsiin avattiin ensimmäinen ulkomainen toimipiste, on yhtiön toiminta varsin kansainvälistä: yrityksen CRM-järjestelmää käytetään jo yli 50 maassa. CRM-servicen kotimaan toimipaikat sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella ja Helsinki-Vantaan lentoaseman WTC-rakennuksessa. – Kehittämisen työkaluksi otimme käyttöön MWB-tuloskortin, jonka avulla strategia jalkautetaan yrityksen toimintaan. Korttien avulla saamme kuukausittain tiedon eri osa-alueiden kehityksestä. Olemme saaneet korteista positiivista palautetta ja ne ovat luoneet yritykseen uutta kehittämisdraivia, Korpela sanoo. – Arkisessa aherruksessa mennään helposti vähän kuin laput silmillä. Kortit ovat auttaneet henkilökuntaa näkemään paremmin omat kehittämiskohteensa.
Omarahoitteista ja kannattavaa kasvua CRM-service Oy ja sen tarjoamat järjestelmät ovat kokonaan suomalaisia. Ohjelmistot ovat kotimaisia ja pilvipalve-
luihin tallennetut tiedostot ovat yhtiön omissa datasaleissa useissa suomalaisissa kaupungeissa. – Olemme pärjänneet kilpailussa isojen toimijoiden kanssa. Toimintafilosofiamme on erilainen. Tarkoituksemme on minimoida asiakkaan it-projektin koko ja saada asiakas ottamaan järjestelmät käyttöön mahdollisimman nopeasti. Graafisen käyttöliittymämme ansiosta käyttöönotossa ei tarvita koodareita, Korpela sanoo. CRM-servicen asiakkaissa on liittoja ja järjestöjä sekä B2B- ja B2C-yrityksiä eri toimialoilta. Yrityksen vuosittaiset kasvuprosentit ovat liikkuneet 35:n ja 50:n välillä. – Olemme poikkeuksellinen pilvipalveluyritys siinä mielessä, että olemme kasvaneet omarahoitteisesti ja kannattavasti. Olemme alalla ”musta lammas” ja haluamme pitää tästä kiinni. Kun ei ole ulkopuolista rahoitusta, kaikki langat pysyvät omissa käsissä, Korpela linjaa. n
CRM-service Oy Yhtiön kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2007 Perustaja ja toimitusjohtaja: Mikko Korpela Toimiala: Asiakkuushallintajärjestelmien toteutus Liikevaihto: 2,3 Me (v. 2019)
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
47 • KESKISUOMALAINEN
11
Hallituspartnerit tarjoaa koronatukea Koronakriisi koettelee yrittäjiä, mutta ongelmien keskellä ei tarvitse pärjätä yksin. Hallituspartnerit Keski-Suomi ry on omalta osaltaan neuvomassa vaikeuksiin ajautuneita yrittäjiä löytämään juuri heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivaa apua. TEKSTI: PASI RAHIKAINEN
– Kaikissa kriiseissä, myös koronapandemiassa, yrityksen hallituksen rooli korostuu. Hallituksen tehtävänä on painia päivittäisten ongelmien kanssa ja löytää niihin ratkaisut. Olemme saaneet huolestuneita viestejä yrittäjiltä, joten päätimme tehdä asialle jotain, Hallituspartnerit Keski-Suomi ry:n puheenjohtaja Esa Kainulainen sanoo. Hallituspartnereiden vastaus yrittäjien huoleen on palvelu, joka auttaa vaikeuksissa olevia yrittäjiä. Palvelun kaut-
”Kriisi on hallituksille oppimisen paikka ja siksi päätökset on talletettava tulevaisuutta varten.”
ta saa muun muassa vertaistukea, keskusteluapua sekä neuvontaa esimerkiksi rahoitusongelmissa ja strategiatyössä sekä henkilöstöhallintoon liittyvistä asioista. Rahoitusasioissa yrittäjiä ohjataan oikean palvelun piiriin ja neuvotaan julkisen tuen ja muiden rahoitusmuotojen hakemisessa. – Olemme koonneet jäsenistöstämme oman asiantuntijaryhmän yrittäjiä auttamaan. Ryhmästä löytyy laaja kirjo asiantuntemusta eri toimialoilta, Kainulainen sanoo. Yksi hallituspartnereiden jäsen ottaa vastaan ilmoittautumiset, selvittää millaista apua tarvitaan ja etsii ryhmästä oikean ihmisen auttamaan. Ilmoittautua voi sähköpostitse osoitteessa arto.maijala@outlook.com. – Kyselyitä on tullut, joten palvelulle on tarvetta, Kainulainen sanoo.
Hallitukset kriisin keskiössä Kriisi on koskettanut kaikkia yrityksiä, toisia enemmän, toisia vähemmän, mutta moni yritys taistelee nyt elämästä ja kuolemasta. Kainulaisen mukaan hallitus on kriisinhallinnan keskiössä ja kokouksia onkin yrityksissä pidetty aktiivisesti – Toivottavasti koronakriisi opettaa yrityksiä myös resurssien järkevään käyttöön. Hallituksissa osataan varmasti jatkossa paremmin erottaa välttämätön
ja tarpeellinen kaikesta muusta, Kainulainen uskoo. – Kriisin aikana hallitusten täytyy jäsentää toimintakulttuuriaan ja keskittyä olennaiseen. Kokouksissa pitää käsitellä enintään kolmea asiaan kerrallaan ja kokoontua tarvittaessa useammin. Jos käsittelyssä on yrityksen strategiatyö, niin silloin ei muita asioita kannata esityslistalle ottaa, hän muistuttaa. Etätyö on tullut monen yrityksen arkipäivään ja digiloikka on pitänyt tehdä pakon edessä. Se, kuinka paljon etätyötä tehdään kriisin jälkeen, jää Kainulaisen mukaan nähtäväksi. Varmaa on kuitenkin, että kynnys etätöiden tekemiseen jatkossa madaltuu.
Koronakriisi iski yllättäen, mutta Kainulainen uskoo, että se kasvattaa yritysten kriisivalmiutta jatkossa. Nyt epävarmuutta lisää se, että kukaan ei tiedä, kauanko poikkeusajat kestävät. Tulevaisuuden kannalta on tärkeä, että hallitusten tekemät toimenpiteet dokumentoidaan tarkasti. – Kriisi on hallituksille oppimisen paikka ja siksi päätökset on talletettava tulevaisuutta varten. Kriisin mentyä ohi hallitusten pitää tehdä analyysi tilanteesta ja tehdyistä toimenpiteistä sekä ottaa niistä oppia. Mitä paremmin toimenpiteet on dokumentoitu, sitä paremmin päästään eteenpäin ja ollaan valmiina seuraavaan kriisiin, Kainulainen muistuttaa. n
Hallituspartnerit Keski-Suomi ry • Virallinen toiminta käynnistyi vuonna 2011. • Kehittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallitustyöskentelyä. • Toiminnassa on mukana 72 yrittämisen, liikkeenjohdon ja hallitustyöskentelyn asiantuntijaa. • Hallituspartnerit on voittoa tavoittelematon yhdistys. • Hallituksen jäsenehdokkaiden etsintä kartoitus on maksuton, mutta ehdokkaiden etsintä ja heidän tietojensa toimittaminen muodostavat yhden kokonaisuuden, jonka hinta on 1 250 e alv 0%. Tämä laskutetaan siinä vaiheessa, kun ehdokaslista toimitetaan yritykseen. Mikäli yritys valitsee useamman kuin yhden henkilön, laskutetaan lisäksi 750 e alv 0%/henkilö. • Hallituspartnerit järjestää Hyväksytty hallituksen jäsen- eli HHJ-koulutuksia kauppakamarien kanssa. • Hallituspartnerit Keski-Suomi ry on yksi Suomen yhdestätoista alueyhdistyksestä.
Kaipaako hallituksenne
täydennystä, uudistumista tai vahvistusta? Välitämme asiantuntijoita hallitukseenne.
Ota yhteyttä ja sovi kartoitustapaaminen: Arto Maijala, puh 040 533 2540 arto.maijala@outlook.com
www.hpks.fi
12
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
KESKISUOMALAINEN • 48
Aava & Bangissä järjestetään perjantaisin onnistujaäänestys, jossa kaikki pääsevät äänestämään viikon onnistujaa. ”Tällä tavalla nostamme esiin onnistumisia, teemme tekemistä näkyväksi sisäisesti ja jaamme kiitosta”, Pete Okkonen (kuvassa vas.) kertoo. Kuva on otettu ennen koronakriisin kokoontumisrajoituksia.
”Olemme tämän jälkeen entistä vahvempia” Aava & Bang Oy juhli helmikuussa Great Place to Work -kilpailun voittoa. Sitten tuli koronaepidemia mittaamaan, miten työ yhteisö toimii tiukassa paikassa.
TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ
Markkinoinnin valmennusta ja markkinointiviestintäpalveluja tarjoavan Aava & Bang Oy:n toimitusjohtaja Pete Okkonen kertoo, että yrityksen loppukeväälle ennustettiin kovaa kasvua vielä helmikuussa. Yritys oli juuri päässyt kertomaan Great Place to Work -kilpailun voitosta pienten organisaatioiden sarjassa. Viime vuonna liikevaihto oli kasvanut lähes 40 prosenttia ja uusia työntekijöitä rekrytoitu 17. – Sitten tuli koronavirusepidemia, joka sotki niin meidän kuin useimpien muidenkin yritysten suunnitelmat. Asiakkaat keskeyttivät meneillään olevia
projekteja, ja lähitulevaisuuden näkymä muuttui sumuiseksi. Alkushokin jälkeen oli myönnettävä, ettei kesäkuun lopussa päättyvän tilikauden kasvutavoite tule toteutumaan, Okkonen sanoo. Okkonen on paitsi Aava & Bangin toimitusjohtaja myös yksi Kasvu Openin asiantuntijoista. Hän tuntee logiikan, jolla yrityksiä saatetaan kasvun tielle. Toisaalta Okkonen tietää myös sen, että yllättävienkin haasteiden edessä on toimittava. Huonoin vaihtoehto on lamautua tai panikoida. – Ratkaisevaa selviytymisen kannalta on se, miten yritys toimii alkujärkytyksen jälkeen yhteisönä ja millaisiin toimenpiteisiin yrityksen johto ryhtyy, Okkonen tiivistää.
Okkosen mukaan koronakriisin kaltaisessa tilanteessa yritysten on ollut pakko myöntää ne tosiasiat, joiden puitteissa on elettävä. Samalla on pitänyt miettiä, miten haasteiden läpi luovitaan niin, että mahdollisista sopeuttamistoimenpiteistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa yrityksen työntekijöille ja yritykselle. Yrityksen johto teki heti koronatilanteen alussa kolme skenaariota sen vaikutuksista yritystoimintaan huhti-kesäkuun välisenä aikana. Erilaisten skenaarioiden pohjalta laadittiin toimintasuunnitelmia lähikuukausille. – Kun yrityksen työntekijät olivat olleet viikon ajan etätöissä, pidin henkilökunnalle verkossa infon. Kerroin yt-neuvottelujen aloittamisesta pitääksemme kaikki toimintavaihtoehdot auki tilanteessa, jossa tulevaisuutta on mahdoton ennakoida. – Suomen parhaassakin työpaikassa voidaan joutua turvautumaan yt-neuvotteluihin, kun tilanne sitä vaatii. Silloin on ratkaisevaa, että viestitään avoimesti ja ratkaisuja haetaan yhdessä. Koen, että olemme tässäkin tilanteessa onnistuneet säilyttämään keskinäisen luottamuksen ja tekemään fiksuja päätöksiä. Siksi tulevaisuus näyttää valoisalta tämän hetken haasteista huolimatta, Okkonen kertoo.
Nyt luodaan pohja uudelle kasvulle Vaikeudet tarjoavat mahdollisuuden oppimiselle ja uudistumiselle, joita kasvu aina vaatii. Tästä Aava & Bangilla on kokemusta vuoden 2009 taantuman ajalta. – Teimme keväällä 2009 kasvusuunnitelman ajatellen, ettei maailmalla voi-
miaan kerännyt lama yllä meihin saakka. Kuitenkin kesälomien jälkeen noin 40 prosenttia liikevaihdosta hävisi, Okkonen muistelee. Uusi markkinatilanne vauhditti uusien valmennuspalvelujen kehittämistä ja toiminnan painopisteen muutosta kokonaisvaltaisiin kasvumarkkinointipalveluihin. – Olemme sillä tiellä edelleenkin eli yritys uusiutui kriisin yhteydessä. Noin puolet liikevaihdostamme tulee markkinoinnin ja sisäisen viestinnän valmentamisesta, toinen puoli markkinointiviestinnän suunnittelusta, Okkonen kertoo. Vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa Aava & Bang teki runsaan neljän vuoden kasvu- ja kehittämissuunnitelman, jonka yhteydessä yrityskulttuurin kehittäminen nostettiin strategian ytimeen. – Suunnitelman tekohetkellä liikevaihtomme oli 1,2 miljoonaa euroa. Asetimme tavoitteeksi 4 miljoonan euron liikevaihdon kesäkuussa 2021 päättyvällä tilikaudella. Päätimme myös, että olemme kolmen parhaan joukossa kilpailussa Suomen parhaista työpaikoista kesäkuussa 2021, Okkonen kertoo. Menestys parhaan työpaikan kilpailussa ylitti tavoitteet ja odotukset, kun Aava & Bang voitti Great Place to Work -kilpailussa pienten yritysten sarjan helmikuussa 2020. Liikevaihtokin on vuodesta 2016 lähtien yli kaksinkertaistunut. – Tulos yllätti meidät täysin. Jälkeenpäin ajateltuna voi sanoa, että Great Place to Work -kilpailussa menestyminen on vaatinut vuosien työn, mutta olemme onnistuneesti yhdistäneet nopean kas-
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
49 • KESKISUOMALAINEN
AAVA & BANG
Great Place to Work mittaa henkilöstö kokemusta Great Place to Work on maailman suurin henkilöstökokemusta mittaava tutkimus. Kaikkiaan henkilöstökokemusta tutkitaan lähes 60 maassa. Suomessa Great Place to Work Finland on listannut parhaat työpaikat 18 kertaa. Tutkimuksessa suurin painoarvo on työntekijöiden arvioilla omasta työpaikastaan. Helmikuussa 2020 julkaistiin tulokset huhti-marraskuussa 2019 tehdyistä tutkimuksista. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 150 yritystä, joista kolmannes palkittiin. Aava & Bang voitti pienten organisaatioiden (20—49 työntekijää) sarjan. Kolmanneksi samassa sarjassa sijoittui jyväskyläläinen Suomen Digimarkkinointi. Keskisuurten organisaatioiden (50—499 työntekijää) sarjassa jyväskyläläislähtöinen Paytrail sijoittui toiseksi. Trust Index -henkilöstökysely selvittää luottamuksen, ylpeyden ja yhteishengen toteutumisen työntekijöiden keskuudessa. — Aava & Bangin Trust Indexin tulos oli 95 prosenttia, kun se yrityksissä keskimäärin on 50—60. Henkilökunnan kyselyssä erityisenä vahvuutena nousi esiin hyvä yhteishenki. Koska Trust Indexin tulos oli yli 70 prosenttia, Aava & Bangille myönnettiin Great Place to Work -sertifikaatti jo kesällä 2019, toimitusjohtaja Pete Okkonen kertoo. n
Avuksi yrittäjän arkeen
Ajankoh
taista yrittäjill e
Tarvitsetko apua koronarahoituksen hakemiseen? Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjoaa yrityksille maksutonta konsultointiapua poikkeustilanteeseen: • Millaista rahoitusta poikkeustilanteessa on saatavilla? • Miten yrityksen toimintaa voi mukauttaa tai kehittää? • Mitkä tahot voivat auttaa edelleen? JAMKin asiantuntijat ovat keskisuomalaisten yrittäjien käytettävissä. Autamme muun muassa tukihakemusten laatimisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Lue lisää: jamk.fi/koronakonsultointi
Hyödynnä avoin AMK Kasvata osaamistasi avoimessa AMK:ssa! Avoimesta löydät opintoja kaikilta koulutusaloiltamme. Tee laajempia opintokokonaisuuksia, polkuopintoja tai yksittäisiä opintojaksoja. Tiesithän, että avoimen AMK:n opinnot ovat vuonna 2020 maksuttomia työttömille työnhakijoille (myös lomautetuille) ja turvapaikanhakijoille. jamk.fi/avoin
vun ja myönteisen työntekijäkokemuksen kehittämisen. Voittoa tärkeämpää on kuitenkin se, että ulkopuolinen taho on arvioinut yrityksemme toimintakulttuuria ja todennut sen hyväksi.
Vahva yhteisö kestää vaikeuksia Aava & Bangissä on rakennettu systemaattisesti hyvää yrityskulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Näihin sisältyvät positiivinen viestintä, työkaverien huomioiminen ja yhteinen tekeminen, joiden avulla työyhteisöön on syntynyt keskinäisen luottamuksen ilmapiiri. – On tärkeää, että työntekijöillä on hyvä olla. Hyvän työyhteisön maine helpottaa myös uusien osaajien palkkaamista. Tärkeintä on se, miten teemme yhteistyötä arjessa. Myös vuosittain tehtävä koko henkilöstön yhteinen ulkomaanmatka on konkreettinen tapa vahvistaa yhteisöllisyyttä, Okkonen kertoo. Työyhteisön vahva sisäisen luottamuksen ilmapiiri nousee uuteen arvoon koronakriisin kaltaisessa tilanteessa. – Nousukaudella on helppo rakentaa hyviä työpaikkoja, mutta poikkeustilanteissa punnitaan, miten työyhteisö reagoi vaikeuksiin. Koronaepidemia vei meidät pääasiassa etätöihin, mutta olemme aktiivisesti pitäneet yllä yhteisöllisyyttä verkon kautta. Toistuvat rutiinit arjessa ja viestintä ihmisten kanssa auttavat selviytymään myös poikkeusoloissa, Okkonen sanoo. Etätyöaikanakin Aava & Bangissä on pidetty verkossa joka päivä aamukahvitilaisuus, jossa johto ja työntekijät ovat voineet vaihtaa kuulumisia.
Aava & Bang Oy Yhtiön kotipaikka: Muurame Toimipaikat: Jyväskylä, Helsinki, Tampere Toimiala: Markkinoinnin konsultointi ja koulutus sekä markkinointiviestintä. Kasvu Openin perustajaosakas ja toteuttajakumppani. Liikevaihto: 2,2 Me (6/2019), arvio 2,8 Me (6/2020) Työntekijöitä: 39 Perustamisvuosi: 2005 (Osakeyhtiöön ovat yhdistyneet Markkinointitoimisto Aava ja Mainostoimisto Bang vuonna 2005 sekä mainostoimisto Tuotantokopla vuonna 2009). Toimitusjohtaja: Pete Okkonen
Okkonen painottaa, että Great Place to Work -menestys ei merkitse sitä, että työ hyvän työpaikan kehittämiseksi olisi nyt valmis. – Tulemme panostamaan työyhteisön ja -kulttuurin kehittämiseen entistä enemmän. Pitkään Aava & Bangin kulttuurin kehittämisen priimusmoottorina muiden tehtäviensä ohella toiminut Hanne-Mari Miskala työskentelee jatkossa kokopäiväisesti henkilöstöjohtajana. Myös kasvutavoitteemme ovat kovat. Kun koronakriisi on ohi, tavoitteena on kasvaa sen verran, että voimme seuraavaksi kilpailla hyvän työpaikan tittelistä yli 50 henkilöä työllistävien yritysten sarjassa, Okkonen toteaa. n
n mine Osaa ksi kyvy u l i a kilp
JAMK on arvostettu työelämän kehittäjä. Teemme yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. Osaavat asiantuntijamme, opiskelijat ja verkostot ovat käytössäsi. Valmiiden palvelutuotteiden lisäksi rakennamme asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa uusia, räätälöitäviä palvelukokonaisuuksia.
13
14
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
KESKISUOMALAINEN • 50
Esittelemme palstalla mielenkiintoisia keskisuomalaisia yrittäjiä Valtakunnallisten yrittäjäpäivien teemoituksen, kasvun, hyvinvoinnin ja yhteistyön ympäriltä.
Marko Nieminen (etualalla) kannustaa yrittäjiä yhteistyön tekemiseen. ”Etsi itsellesi sellaiset kumppanit, joille yhdessä menestyminen on tärkeää. Menestyminen voi olla myös henkistä, positiivista ilmapiiriä luovaa toimintaa.” Kuvassa vasemmalla Julius Saarnio ja taustalla Ilari Nissinen.
Kumppanuutta parhaimmillaan Keski-Suomen Sisustusmiehet on päässyt näyttämään osaamistaan myös Huvila ja Huussi -ohjelmassa. Yrittäjyys on ollut Marko Niemisen haave pikkupojasta lähtien.
neidemme kanssa. Olen kerännyt ympärilleni sellaisia tekijöitä ja ihmisiä, jotka antavat tilaa kasvaa ammatillisesti ja ihmisenä. Vastuun antaminen ja sen ottaminen ovat tärkeä osa tätä prosessia. Työskentelemme yhdessä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Olemme innostuneita työstämme ja tämä inspiroi muita tiimin jäseniä.
TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ
Projekteissa tarvitaan monen alan osaamista
Keski-Suomessa toimiva Sisustusmiehet Oy toteuttaa laadukkaita remonttikokonaisuuksia yrittäjänsä Marko Niemisen johdolla. – Hyvin tehty remontti on yrityksellemme kunnia-asia. Kaikki työt suunnitellaan huolellisesti ja toteutetaan ripeästi sovitussa aikataulussa. Toimintamme kulmakiviä ovat tyytyväinen asia kas, virheetön työnjälki ja kestävällä tavalla rakennettu kokonaisuus. Kaikki kodin remontit tehdään kokonaistoimituksena, mukaan lukien LVIS-työt. Suurin osa uusista toimeksiannoista tulee tyytyväisten asiakkaiden suositusten kautta, Nieminen kertoo. Yrittäjän kanssa keskustellessamme nousevat useasti esiin sanat luottamus, kunnioitus ja kannattavuus. Yrityksellä, joka tekee laajasti töitä eri yhteistyökumppaneiden kanssa, nämä teemat nousevat suureen arvoon. – Olemme tiimi yhteistyökumppa-
Yritys työllistää kokoaikaisesti Markon ja osa-aikaisesti hänen vaimonsa Minnan. Sisustusmiesten ”perheeseen” lukeutuu kuitenkin useita yhteistyötahoja, jotka työllistyvät heidän kauttansa välillisesti. Tekijöitä on putkimiehestä kiinteistövälittäjiin, kaikkiaan 14 henkilöä. – Teemme yhteistyötä myös sisustussuunnittelijoiden kanssa. Tällä hetkellä meillä on meneillään kolme eri kohdetta suunnittelijoiden Ilona Koposen ja Annukka Mörskyn kanssa. Tuoreimpana yhteistyökuviona Nieminen mainitsee yhteistyön kiinteistövälittäjä Piritta Huumon kanssa. Huumo työskentelee Bo LKV:lla. Yhteistyö tuntuu kotoisalta molemmille osapuolille. – Törmäämme remonttikohteissamme usein koteihin, joita kunnostetaan myyntiä varten ja kiinteistönvälittäjät taas asiakkaisiin, jotka kaipaavat remonttia ostamaansa kotiin. Yhteistyö Huumon kanssa tuntuu luontevalta ja
kannattavalta suhteelta, jossa kaikki osapuolet voittavat.
Yllättävä kutsu suosikkiohjelmaan Vaikka yrittäjyys on ollut Niemiselle haave pienestä pojasta saakka, löytyy matkan varrelta myös hetkiä, jolloin hanskat olisi tehnyt mieli tipauttaa. – Suurimmat onnistumisen ja ilon tunteet, joita olen yrittäjyydestä saanut, ovat olleet niiden hetkien jälkeen, kun voimat ovat olleet jo vähissä ja on tehnyt mieli lopettaa. Pahimmalla hetkellä on aina tullut jokin eteenpäin sysäävä ja innostava suunta. Yhden tällaisen hetken koin viime vuonna, kun sain yllättäen soiton Huvila ja Huussi tv-sarjan tuotantoyhtiöltä. Pääsimme mukaan ohjelmaan yhtenä kumppanina. Projekti oli tiukka, kiireinen ja hikinen, kuten arvata saattaa. Ohjelman jaksot pyörivät parhaillaan televisiossa. – Nyt tiukoille aikatauluille voi jo hieman naurahtaa. Jälleen ollaan yhtä kokemusta ja elämään tulleita ihmisiä rikkaampia, hymähtää Nieminen. Yritys on tehnyt kuluneen tilikauden aikana noin 120 000 euroa kasvua. – Suunnitelmissa ei ole kasvaa holtittomasti. Haaveenamme on pitää toiminta stabiilina, vähentää omaa kuormaa fyysisen tekemisen puolelta ja siirtyä enemmän yrityksen johtamiseen ja myyntiin. n
MARKO NIEMISEN VINKIT YHTEISTYÖHÖN
1 2 3
Pidä mielessä, että yhteistyössä on tärkeää kummankin osapuolen menestyminen. Yhteistyö kulkee molempiin suuntiin. Osapuolilla tulee olla sama tahtotila ja panostus kumppanuuteen. Etsi yhteistyömahdollisuuksia oman mukavuusalueesi ulkopuolelta, sieltä löytyvät suurimmat kasvun paikat ja vahvistavat tekijät oman yhtiösi ja itsesi osaamisen kehittämiseen.
Keski-Suomen Sisustusmiehet Oy Yhtiön kotipaikka: Uurainen Perustamisvuosi: 2012 Yrittäjä ja toimitusjohtaja: Marko Nieminen Toimiala: Sisustus-, keittiö- ja kalusteremontit Toteutettuja remontteja 2012–20: noin 250 Liikevaihto: 244 000 (v. 2019)
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
51 • KESKISUOMALAINEN
SE ON VAHVA. SE ON VARMA.
SE ON TOYOTA. TOYOTA PROACE.
Automaattivaihteinen Toyota Proace Automatic Edition nyt manuaalin hinnalla 34 383 € RAHOITUSTARJOUS Nyt edullisella rahoituksella 399€/kk
Malli Proace L1 2.0 D 120 Proace L2 2.0 D 120 Automatic Edition
Autoverollinen Toimitus- Kokonaishinta WLTP CO2 kokonaishinta kulut toim.kuluineen -päästöt*
31 856,76 € 33 783,06 €
600 € 600 €
Sisältää: Proace L2 2.0 D 120 Automatic Edition, seinä- ja lattiavaneroinnin, talvirenkaat. Koskee uusia asiakastilauksia. Voimassa 6.3. -30.6.2020 välisenä aikana.
0,95 %
Työ ei ole koskaan vain työtä. Se on luottamuksen rakentamista. Aikataulujen ja lupausten pitämistä. Odotusten ylittämistä. Kun työkaverinasi on Proace, voit keskittyä töihisi täysillä.
+ kulut WLTP EU-yhd. kulutus*
32 456,76 € 190 g/km 7,2 l/100 km 34 383,06 € 196 g/km 7,5 l/100 km
Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. *Proace-malliston CO2-päästöt 178–197 g/km ja yhdistetty kulutus 6,9–7,5 l/100 km. *Kuvan autot erikoisvarustein.
ESIMERKKILASKELMA: Toyota PROACE L2 2,0 D 120 Automatic Edition 36 095,32 € (sis. toimituskulut 600 €, seinä- ja lattiavaneroinnin 810 €, talvirenkaat 1206 € ). Rahoituksen kk-erä 398,84 €. Rahoitusaika 48 kk. Käsiraha 4 000 €. Suurempi viimeinen osamaksuerä 14 850,00 €. Korko 0,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 1,61 %. Luoton määrä 31 915,32 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 30 613,09 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki.
• JYVÄSKYLÄ
• JÄMSÄ
Kuormaajantie 5, automyynti: 0300 870 681, ma-pe 8–17, la 10–14 huolto: 0300 870 682, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 0300 870 683, ma-pe 8–16.00
• ÄÄNEKOSKI
Koskentie 6, automyynti: 0300 870 656, ma-pe 9–17, la 10–14 huolto: 0300 870 657, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 0300 870 658, ma-pe 7.30–16.30
Vaihdepalvelu palvelee ma-pe klo 7.30-16.30 puh. 0300 870 650
Teleoperaattorin veloitus yritysnumeroihin Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24%) Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min (alv 24%)
Rahastajantie 2, automyynti: 0300 870 668, ma-pe 9–17, la 10–14 huolto: 0300 870 688, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 0300 870 689, ma-pe 7.30–16.30
www.okauto.fi www.toyota.fi
VALTAKUNNALLISET YRITTÄJÄPÄIVÄT JYVÄSKYLÄ 16.–17.10.2020 Lisää löylyä bisnekseen, kasvuun ja kehittymiseen. Riisu rasitteet, ole avoin kohtaamisille, anna energian virrata, panosta hyvinvointiin ja kannusta kaveria.
#VYP2020
VARAA PAIKKASI LAUTEILTA! yrittajapaivat.fi 230 € + alv / 2 päivää
hinta voimassa kesäkuun loppuun
15
16
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
28-vuotias Heikki Timlin aloitti yrittämisen jo 14-vuotiaana tuomalla Saksasta mopoautoja Suomeen. Vanhempien tuontiyritys mahdollisti helpot yhteydet. Työtä pelkäämätön nuori rekisteröi autot, pesi ja myi eteenpäin.
KESKISUOMALAINEN • 52
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
53 • KESKISUOMALAINEN
Timlin toi aarteen Etelä-Amerikasta ”Yrityksen ensimmäisinä vuosina rahat olivat tiukassa ja kaikesta piti säästää”, AlpaFinlandia Oy:n toimitusjohtaja Heikki Timlin kertoo. Yrityksen tavoitteena on selvitä koronakriisistä ilman lomautuksia tai irtisanomisia ja keskittyä tuotekehitykseen. TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ KUVAT: PETRI VÄHÄJYLKKÄ, TERO TAKALO-ESKOLA
AlpaFinlandia Oy:n tarina sai alkunsa vuonna 2012, kun Heikki Timlin tutustui Etelä-Amerikassa matkustellessaan alpakkatuotteisiin. Tuosta hetkestä käynnistyi mielenkiintoinen matka alpakan villasta tuotettujen vaatteiden myyntiin. Reissun lisäksi tarvittiin toki muutakin, nimittäin uskallusta, laskelmien tekoa, heittäytymistä ja kovaa luottoa tekemäänsä. Sitä kaikkea Timliniltä löytyi. – Lähdin lomalle Ecuadoriin parikymppisenä. Sanoin, että pidän silmät auki, jos jotain kiinnostavaa tulisi vastaan. Ja tulihan siellä, nimittäin alpakan villa. Suomeen palaamisen jälkeen idea alpakkaneuleista jäi vaivaamaan. Kerroin suunnitelmistani eteenpäin. Osa ihmisistä piti ajatusta ihan siistinä, mutta osa epäili, voiko alalla menestyä, Timlin kertoo. Timlin on aina laskenut kaiken tarkasti. Luvut kannustivat matkaan ja jälkikäteen katsottuna alun laskelmat ovatkin pitäneet hyvin paikkaansa. Toki kovaa työtä menestyksen eteen on saanut tehdä. Ennen koronakriisin iskeytymistä Alpa teki kovaa kasvua. Neljä vuotta sitten yrityksen liikevaihto oli 200 000 euroa, viime vuonna jo 1,4 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä yritys työllistää yhdeksän henkilöä. Heikki Timlinin lisäksi yrityksessä vaikuttavat sen osakkaat Ilari Kinnunen ja Lauri Hilliaho.
Kymmenentuhatta kiloa alpakanlankaa
pelkästään säästäminen ei ollut ratkaisuun ajava voima, muistelee Timlin. Ensimmäiset kolme vuotta olivat yritykselle kovia aikoja. Sekä langat että tuotanto tulivat Perusta. Pienet tilausmäärät eivät olleet tehtaalle houkuttelevia. Toimitukset sakkasivat ja kulttuuriset erot olivat huomattavia. – Oli hetkiä, kun jouduimme todella miettimään, jatkammeko vai lopetammeko. Asiat kuitenkin kääntyivät parempaan suuntaan, kun saimme siirrettyä tuotannon Liettuaan. Nyt tilaamme Perusta vain langat.
Ei Alpaa ilman Ainomaria Haatajaa Heikki Timlinin siskolla Ainomaria Haatajalla on merkittävä rooli yrityksen tuotteiden suunnittelussa. Tekstiilitaiteen maisteriksi kouluttautuneella Haatajalla on intohimoinen ote pintoihin, muotoihin ja laadukkaisiin materiaaleihin ja se näkyy Alpan tuotteissa. – Alpan suunnittelijana on hyvä olla, sillä saan suunnitella rehellisesti omien arvojeni mukaisia laadukkaita ja eettisesti tuotettuja vaatteita, jotka kestävät aikaa, Haataja kertoo – Arvostan myös sitä, että saan ajan kanssa työstää suunnitelmiani tuotteiksi, joilla on oikeasti suunnittelijan kynästä lähtenyt sielu ja tarina. Jokainen yksityiskohta ja muoto on harkittu.
Tavoitteena verkkokaupan suosion kasvu Koronakriisin vuoksi Alpan kaupat Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä ovat hiljentyneet, kuten suurimmalla
osalla erikoisliikkeistä. Asiakkaita riittää vielä verkkokaupan puolella, mutta kokonaisuudessaan myynnistä on hävinnyt 30–40 prosenttia. – Huoli jälleenmyyjistämme on iso ja olemme antaneet heille maksuaikaa tässä tilanteessa. Jälleenmyyjämme ovat auttaneet meitä myynnin kanssa, ja nyt on meidän vuoromme auttaa heitä, Heikki Timlin kertoo. – Omalla toimistollamme pyrimme viimeiseen saakka siihen, että meidän ei tarvitsisi lomauttaa tai irtisanoa ketään. Meillä on todella hyvä porukka ympärillämme. Emme halua missään nimessä ottaa riskiä, että menettäisimme hyviä työntekijöitämme. Tarpeen tullen pihistämme vaikka omista palkoistamme. Alpan Jyväskylän pääkonttorilla siirryttiin varastotyöntekijää lukuun ottamatta etätöihin heti kriisin puhjettua. – Keskitymme tällä hetkellä tuotekehitykseen ja verkkokauppaamme. Käytämme hiljaisen ajan hyödyksi ja kannustamme verkkokauppamme pariin myös niitä asiakkaita, joille siellä asioiminen ei ole vielä niin tuttua. n
LYHYESTI Keski-Suomelle selviytymissuunnitelma KATJA HYYTIÄLÄ
Keski-Suomen maakuntahallitus on hyväksynyt Keski-Suomen Yrittäjien, MTK Keski-Suomen ja Keski-Suomen kauppakamarin tekemän aloitteen maakunnallisen selviytymissuunnitelman laatimisesta. Suunnitelma laaditaan yhdessä yritysten, maakunnan, kuntien, oppilaitosten, ELY-keskuksen, kehittämisyhtiöiden, uusyrityskeskuksen, kolmannen sektorin ja ay-toimijoiden sekä pankkien ja alueen Finnveran edustajien kanssa. – Meidän on koronakriisin jälkeen etsittävä yhdessä ratkaisut siihen, miten Keski-Suomen maakunnan elinvoima palautetaan kriisin jälkeen mahdollisimman nopeasti. Keski-Suomeen tarvitaan selviytymissuunnitelma ja olen tyytyväinen, että maakuntahallitus hyväksyi tekemämme aloitteen, Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski painottaa. Koronakriisi on asettanut yritysten toimintaedellytykset, työpaikat ja kuntien elinvoiman vaakalaudalle. Kriisin aikana alueen elinkeinovaikuttajat, viranomaiset ja yrittäjät ovat vahvistaneet yhteistyötään, jota on jatkettava akuutin vaiheen jälkeen. Selviytymissuunnitelma perustuu alueen luontaisiin ja olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin. n
AlpaFinlandia Oy Yhtiön kotipaikka: Tampere Päätoimipaikka: Jyväskylä Toimiala: Alpakan villasta tehtyjen asusteiden myynti Liikevaihto: 1,4 Me (2019) Työntekijöitä: 9 Perustamisvuosi: 2012 Toimitusjohtaja: Heikki Timlin
AlpaFinlandian menestystä on rakennettu hiljakseen sen suurempaa ääntä pitämättä. Vaikka yritys ei toiminnallaan ole millään lailla vaatimatonta, sen rohkeasta yrittäjästä vaatimattomuus sen sijaan huokuu.
Important information in English, Turkish and Kurmanci to entrepreneurs regarding the corona crisis SUOMEN YRITTÄJÄT
”Oli hetkiä, kun jouduimme todella miettimään, jatkammeko vai lopetammeko.” Periksiantamattomuudesta ja vaatimattomuudesta kertoo osansa jo se, että Timlin asui yrityksen alkumetreillä kaksi vuotta asuntoautossa säästääkseen kuluissa ja kuten itse sanoo: osittain myös kokeilunhalusta. – Yrityksen ensimmäisinä vuosina rahat olivat tiukassa ja kaikesta piti säästää. Nautin vaatimattomista oloista, vanhoista autoista ja retkielämästä, joten
17
Suomen Yrittäjät has compiled a comprehensive information package for nonFinnish-speaking entrepreneurs on the corona crisis, the package contains answers to the most frequently asked questions by entrepreneurs in English. The site has videos in different languages (including Arabic, Kurmanci and English) with instructions on how to apply for different grants. There are also references to various services such as Mieli ry’s English and Arabic crisis mental health helpline. n Alpa Finlandia Oy:n toimitusjohtaja Heikki Timlinille ojennettiin Jyväskylän Yrittäjien myöntämä Vuoden yrittäjä -palkinto Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa 25.1. Kuvassa Heikki Timlin ja hänen vaimonsa Aino-Riitta Timlin sekä Jyväskylän Yrittäjien entinen puheenjohtaja Maarit Venäläinen.
www.yrittajat.fi/en/corona-information-entrepreneurs
18
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
KESKISUOMALAINEN • 54
TULOSSA 4.11.2020!
TERVETULOA SIJOITUSMESSUILLE JYVÄSKYLÄÄN! Raha & Talous -sijoitusmessut kokoaa marraskuussa yhteen alueen rahoitusalan yritykset ja sijoittamisesta kiinnostuneet yksityishenkilöt. Messut tarjoaa kattavan katsauksen markkinoihin sekä parhaat vinkit ja välineet parempaan sijoittamiseen.
MAALISKUUN
PARAS SIJOITUSVINKKI:
Tapahtuman järjestävät:
Laita päivämäärä 4.11. kalenteriin jo nyt!
PUHEENVUOROJA
ASIANTUNTIJOITA WWW.RAHATALOUS.FI
SIJOITUSVINKKEJÄ
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
55 • KESKISUOMALAINEN
Yrittäjien uusi jäsen: NyT Siivous
19
TAPAHTUMAT ETÄKOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT 8.5. 12.5. 14.5. 19.5. 16.–17.10.
Pk-yrityksen arvon määritys Työmatkat työntekijän ja osakkaan verotuksessa Viekö kriisi sinua vai sinä kriisiä? Korona – mitä tapahtuu, jos yrittäjä itse, yrittäjän perheenjäsen tai yrityksen työntekijä sairastuu? Valtakunnalliset yrittäjäpäivät
KOULUTUSTALLENTEET www.yrittajat.fi/keski-suomen-yrittajat/a/tapahtumat n Paranna yrityksesi näkyvyyttä netissä ja somessa n Näin luot menestyvän verkkokaupan, joka toimii myös
Siivousalan yrittäjä Tuija Nygård otti heti koronakriisin puhjettua työssään käyttöön desinfioivammat aineet. ”Itse työ on pitkälti samaa, mutta kosketuspintoihin kiinnitetään enemmän huomiota.”
Energinen ihminen tarvitsee liikkuvan työn TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ
Tuija Nygård perusti vuoden 2019 lopussa siivousalan yrityksen, NyT Siivouksen. Yrittäjän ammattitutkinto, kymmenen siivousalalla vietettyä vuotta, johtamisen opinnot, merkonomin tutkinto ja oma palo kirvoittivat Nygårdin yrittäjäksi. Työssään hän panostaa laatuun, luottamukseen ja kokemukseen. – Minulle on todella tärkeää, että koulutukseni siivousalalle sekä omat valmiudet yrityksen kasvuun ovat hyvät. Jos et hallitse hevosta ratsastaessa, tipahdat kyydistä, entinen ratsastuksenohjaaja kuvailee. Yrittäjä itse on oikea energiapakkaus ja hän kertookin alan sopivan hänelle mainiosti. – Olen todella energinen ihminen, minulle liikkuva työ sopii hyvin. Työn touhussa mieli työstää samalla uusia bisnesideoita ja ratkoo kirjanpitoa. Siivotessa saan paljon aikaan ja pystyn purkamaan loputonta energiaani. Nyt on jo mielessäni yrityksen kasvu ja suunnittelen tulevaa ajatellen, että minulla on jossain vaiheessa työntekijöitä. Vielä on kuitenkin hyvä näin, Nygård kertoo.
uksen teknisen laadun arviointiin ja mittaukseen. On kohde sitten pieni tai iso, jokainen työmaa on Nygårdille uniikki kohde, jota hän kunnioittaa korkealla siivouslaadulla sekä energisellä ja hyvällä asiakaspalvelulla. – Yrittäjänä saan vapauden toteuttaa itseäni ja työtäni omannäköisesti. Vaikka olenkin siivoojana suurimmalle osalle asiakkaistani näkymätön työni suorittamisen ajankohdan vuoksi, haluan, että se mitä minusta heille näkyy, on hyvä siivousjälki. – Yritykseni käynnistämisvaiheessa selasin läpi lukemattoman määrän siivousalan nettisivustoja ja mietin asiakaskuntaani. Tajusin, että yhdessä kerrostalokohteessa voi olla jopa 60 asiakasta. En tule koskaan tapaamaan heitä kaikkia, mutta he kaikki näkevät kohteeseen jättämäni siivouslaadun. Siivousala ja yrittäjyys ei ole aina ollut Nygårdin haaveammatti. Liikunnan ja ratsastuksen lisäksi hän kertoo lapsuuden haaveammatistaan seuraavaa. – Minusta piti tulla prinsessa. Mutta täytyy sanoa, että vähän on jäänyt vaiheeseen, Tuija kertoo ja purskahtaa iloiseen nauruun. n
mobiilissa n Sähköpostimarkkinointi: Miten viestit tehokkaasti kontakteillesi sähköpostilla? n Google My Business: Tule löydetyksi Google Searchsissä ja Google Mapsissa n Katso myös kaikki koronaan liittyvät tietoiskut ja tallenteet sivulta: yrittajat.fi/korona
Kalenteri päivittyy osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi. Tapahtumien sisällöistä ja ilmoittautumisesta lisää myös kotisivuillamme tai kysy lisää KSY:n toimistolta p. 010 425 9200.
KAIKKI KORONASTA YRITTÄJÄLLE Kerromme sinulle, mitä juuri yrittäjän pitää tietää koronasta. yrittajat.fi/korona
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Toimiston puhelin: 010 425 9200 Sähköposti: ksy@yrittajat.fi Osoite: Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ yrittajat.fi
Sanna-Mari Jyräkoski Toimitusjohtaja 050 563 7780
Sari Laitinen Järjestöpäällikkö 040 538 4602
Veli Puttonen Keski-Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793
Anni Peltonen Koordinaattori 040 562 2941
Asiakkaille näkymätön Yrittäjäksi ryhtymisessä Nygård on tukeutunut neuvoon ”kun luotat itseesi, sinä onnistut”. – Yritykseni on osa minua, minun luottamustani itseeni ja asiakkaisiin sekä ennen kaikkea asiakkaiden luottamusta minuun ja laadukkaaseen sekä ammattitaitoiseen siivoustasooni. Tähän siivoustasoon olen kouluttautunut muun muassa INSTA 800 -kursseilla, joissa perehdytään siivo-
NyT Siivous Yrittäjä: Tuija Nygård Toiminta-alue: Jyväskylä Perustettu: 2019 Asiakkaat: Taloyhtiöt, asunnot, toimistot
Katja Hyytiälä Viestintäpäällikkö 050 3741 617
Keski-Suomen
Yrittäjäsanomat nro 2 • 2020 ISSN 2342-1533 (painettu) ISSN 2342-1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200 Toimitus Sanna-Mari Jyräkoski, päätoimittaja, Katja Hyytiälä, viestintäpäällikkö, sähköposti: etunimi. sukunimi@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä-Paprico Oy, Timo Sillanpää, sähköposti etunimi.sukunimi@paprico.fi Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi
Ilmoitusmyynti/KSML Jani Ylönen, p. 050 376 1215, jani.ylonen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, katja hyytiala@yrittajat.fi Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski-Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2020 Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 16.9. aineistot viimeistään 2.9.
Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.
20
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT
Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenenä saat kattavat jäsenedut yrityksesi ja perheesi vakuutuksiin. Elo on Fennian työeläkevakuutuskumppani. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa.
Testaa sinäkin palvelumme ja ota yhteyttä. Soita 010 503 4604 ma-pe klo 8-17. Tutustu myös fennia.fi/suomenyrittajat.
KESKISUOMALAINEN • 56