Issuu

D OERS SAI H Y VÄ N A L U N Uusi verkosto toimii nuorten yrittäjien ehdoilla.

Y R I T TÄ J I E N Ä Ä N I KU U LU U Tapu Holttinen pitää puheenjohtajuutta kunniatehtävänä.

E U R O VA A L I T L Ä H E S T Y VÄT Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa EU:n suuresta merkityksestä yrittäjyydelle.

02 2019 yrittajat.fi/ keskisuomi

V I E R A I L E V E R KOS S A : W W W.Y R I T TA J AT. F I / k e s k i s u o m i K E S K I – S U O M E N Y R I T TÄ J i e n j ä s e n L E H T I

Y R I T TÄ J Ä S A N O M AT

PETTERI KIVIMÄKI

Rohkeutta yrittäjyyteen Sisustussuunnittelija ja -bloggaaja Maru Hautala kannustaa suomalaisia heittäytymään rohkeasti uusiin haasteisiin. Yrittäjyyteen liittyy epäonnistumisia, mutta niistä voi oppia. ”Epäonnistumisten sietäminen erottelee yrittäjyydessä jyvät akanoista”, Hautala painottaa.

4–5

PAREMPI KOKOUSELÄMYS

Nyt Scandicin parempi kokouselämys on tarjolla kaikissa kokoushotelleissamme 31 paikkakunnalla Suomessa, myös meillä Scandic Laajavuoressa. Toimivien kokoustilojen lisäksi räätälöimme tilaisuuden tarjoilut huolella, sillä tiedämme hyvän ruoan tekevän tilaisuuksista parempia. Kokousasiantuntijamme toimivat apunasi suunnittelun ja toteutuksen jokaisessa vaiheessa. Me toteutamme ja sinä voit keskittyä olennaiseen! Varaa parempi kokouselämys sales.finland@scandichotels.com tai 0300 870 883 Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä scandichotels.fi/bettermeetings

KESKISUOMALAINEN • 46

Ratkaise vientikaupat rahoituksella

Varaa aika omasp.fi

Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa. Katso vinkit nnvera./pk-vienti

Tyytyväisten yrittäjien pankki

Oma Säästöpankki on Suomen suurin säästöpankki. Haluamme tarjota paikkakunnan parasta pankkipalvelua kaikenkokoisille yrityksille. Meiltä saat räätälöidyt rahoitusratkaisut sekä toimivat maksuliikenne-, kassanhallintaja sijoituspalvelut. Päätökset teemme paikallisesti ja nopeasti. Varaa aika tai pyydä meidät käymään.

Pasi Arponen konttorinjohtaja p. 020 764 0607

omasp.fi

Markus Raaska yritysrahoituspäällikkö p. 020 758 2707

Oma Säästöpankki Kauppakatu 18 B 15, Jyväskylä Puhelun hinta 0,0835 €/puh. + 0,1669 €/min.

ENSIESITTELYSSÄ NYT MEILLÄ

TÄYSIN UUSI LEXUS UX LEXUS SELF-CHARGING HYBRID Kokonaan uudelle alustalle ja jousitusrakenteelle valmistettu uusi UX tarjoaa matalan painopisteen ja ketterän ajokokemuksen. UX crossoveria liikuttaa Lexuksen uusi itselataava hybridijärjestelmä, joko etuvetoisena tai nelivetoisena. Vakiona on Lexus Safety System+, joka sisältää Pre-Collision-järjestelmän jalankulkijan tunnistuksella, kaistavahdin kaistanseuraustoiminnolla, automaattiset kaukovalot sekä mukautuvan vakionopeussäätimen. Lue lisää mallista: lexus.fi

UX 250h alk. 41 024,27 € (sis. toimituskulut 600 €) LEXUS EASY kk-erä 398 €

LEXUS JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 5, Jyväskylä 010 522 8300 Avoinna ma–pe 9–17 UX 250h CO2 120 - 137 g/km, EU-yhd. kulutus 5,3 - 6,0 l/100 km. Arvot perustuvat WLTP-mittaustapaan. Kuvan auto erikoisvarustein. ESIMERKKILASKELMA: LEXUS UX 250h Comfort 41 024,27 € (sis. toimituskulut 600 €). LEXUS EASY Kk-erä 398 €. Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 60 tkm. Käsiraha 20 % ( 8 204,85 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 17 732 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 3,62 %. Luototettava määrä 32 999,42 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 32 999,42 € + 3 619,56 € = 36 618,98 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa.

KESKISUOMALAINEN • 47

2/19

Lähetä meille uutisvinkkisi: ksy@yrittajat.fi

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

Maahanmuuttajilla halu kasvaa ja työllistää

YRITTAJAT.FI / KESKISUOMI

Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat kasvuhakuisempia ja aikovat työllistää enemmän kuin suomalaissyntyiset. Tämä käy ilmi maahanmuuttajayrityksille tehdystä kyselystä. https://bit.ly/2HNAAEf

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/keskisuomi

ksymppis.fi

Pk-yritykset haluavat kasvaa ja investoida

Pk-yrityksillä on kasvuhaluja, mutta kaavoituksen ja rakennuslupien sujuvoittamista kaivataan. Tiedot ilmenevät kauppakamareiden pk-hallitusbarometristä, johon vastasi 1 100 yritysjohtajaa. https://bit.ly/2OxjT0l

pä ä k i r j o i t u s

Kasvuun tarvitaan oikeita kannustimia Yrittäjille suunnatussa puheessa toistuvat usein kasvuun liittyvät toiveet: kehotetaan tavoittelemaan suurempaa myyntiä, suurempaa liikevoittoa ja suurempaa henkilöstöä. Käytännössä kasvu merkitsee erilaisia sisältöjä ja on usein seurausta pitkäaikaisesta vakaasta ja kannattavasta toiminnasta. Oma ryhmänsä on kasvuyritykset, jotka tavoittelevat hyvin nopeaa kasvua ja tähtäävät kansainvälisille markkinoille.

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.hynninen @yrittajat.fi @HynninenMari

Käyttöpääoman hallinta on kaikille yrittäjille ja erityisesti kasvua tekeville olennaisen tärkeää. Kassakriisistä on vaikea selvitä, paljon vaikeampaa kuin muista kriiseistä. Joustava kulurakenne auttaa, mikäli on pakko sopeuttaa. Toimimattomaksi osoittautuvasta kasvusuunnitelmasta on myös osattava luopua ajoissa. Tässä voimme ottaa mallia pelialan yrityksistä. Kasvun tekeminen on joka tapauksessa niin haastavaa, että ylimääräisiä kapuloita rattaisiin ei tarvita. Siihen meillä ei ole varaa. Hallitusneuvotteluissa on paljon pelissä kasvun mahdollistamisessa tai kasvun esteiden luonnissa. Verotus on ratkai-

sevan tärkeä tekijä. Lähes puolet (45 prosenttia) yrittäjistä on sitä mieltä, että nykyinen verotus ei kannusta yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään. Yksinyrittäjistä tätä mieltä on 35 prosenttia, 2–9 henkilöä työllistävistä mikroyrittäjistä 54 prosenttia ja yli 10 henkeä työllistävistä 51 prosenttia. Voitonjaon verotus on olennainen kasvun kannustin. Osinkoverotuksen kiristäminen olisi onneton päätös ja suoraan pois kasvusta sekä työllisyydestä. Arvonlisäverotuksen liukuva alarajahuojennus taas poistaa kasvun esteitä pieniltä yrityksiltä ja on merkittävä kasvun kannustin. Laajoihin veronkevennyksiin ei valitettavasti ole varaa, mutta verotuksen painopisteet on suunnattava tarkkaan. Sitran tuoreen selvityksen mukaan verotuksen painopisteen siirto työn ja yritystoiminnan verotuksesta kohti hiilipäästöjen verotusta on mahdollista tehdä niin, ettei valtion budjettia tarvitse kasvattaa tai pienentää. Veromallia kannattaa selvittää tarkemmin. Siinä on aineksia yrittäjyyden bkt:n kasvun, työllisyyden sekä ilmaston kannalta toimivaan ratkaisuun.

TÄSSÄ NUMEROSSA

SITAATIT

SARI LAITINEN

” Karjulasta Vuoden nuori yrittäjä Trustmary Groupin yrittäjä Johannes Karjula näkee, että hyvä myyjä ei luo ongelmaa, vaan ratkaisee sen ja auttaa asiakasta. Sivu 8

JOONAS MIKKILÄ DIGI- JA KOULUTUSASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ SUOMEN YRITTÄJÄT

”Digijohtajaksi!hanke sai miettimään, olisiko aikaisemmissa toimintatavoissani jotain kehitettävää” kertoo Sofia Stark Maarla Oy:stä. Sivut 14–15

TIMO SILLANPÄÄ

OSKARI VILLANEN

” Uusia työkaluja Maarla Oy:lle

Yrittäjiä ei pidä velvoittaa digitaaliseen viranomaisasiointiin ennen kuin kunkin viranomaisen digitaaliset asiointipalvelut toimivat laadukkaasti ja niiden käyttöön on tarjolla riittäväsi ohjausta ja tukea. Esimerkiksi tulorekisterin käyttöönotossa nämä ehdot eivät ole valitettavasti kaikilta osin täyttyneet.

Aiwo Digital kehittää tekoälyyn pohjautuvia sovelluksia Jyväskyläläisen Aiwo Digital Oy:n toimitusjohtaja Atso Vesterinen uskoo, että tekoäly on it-alan seuraava megatrendi. Viime syksynä perustettu yritys on kehittänyt tekoälysovelluksen, joka analysoi nopeasti luonnolliseen kieleen pohjautuvaa laadullista aineistoa, kuten palvelupuheluita. ”Pystymme analysoimaan nopeasti, mistä, miten ja miksi puhutaan”, Vesterinen sanoo. Sivu 21

Meillä palkat eivät jousta ylös, kun firmalla menee hyvin, eikä alas, kun menee huonosti. Tällainen palkkamalli istuu erittäin huonosti tilanteeseen, jossa yritykset kohtaavat kovan globaalin kilpailun ja jokaisella on ainutlaatuinen kilpailutilanne. MIKAEL PENTIKÄINEN TOIMITUSJOHTAJA SUOMEN YRITTÄJÄT

KESKISUOMALAINEN • 48

Rohkeat ratkaisut vievät eteenpäin Jyväskyläläinen sisustussuunnittelija ja -bloggaaja Maru Hautala näkee, että yrittäjyys on paras tapa toteuttaa omia ammatillisia unelmia. ”Epäonnistumisen pelko saattaa olla yrittäjyyden esteenä, vaikka juuri niiden kautta ihminen oppii parhaiten”, Hautala huomauttaa. teksti TIMO SILLANPÄÄ kuva PETTERI KIVIMÄKI

oskus yrittäjyys tulee elämään vähän kuin takavasemmalta. Näin kävi jyväskyläläiselle Maru Hautalalle (32), joka vanhempainvapaalla alkoi tehdä rivitaloasunnossaan pieniä remontteja. Tekemistään remonteista hän ryhtyi kirjoittamaan tee se itse -hengessä blogia syyskuussa 2013. – Blogin myötä minulle alkoi tulla tiedusteluja myös sisustussuunnittelusta, Hautala kertoo. Hautala perusti oman toiminimen sisustussuunnittelun ja bloggaamisen taustalle. Se oli itse asiassa tärkeä askel kohti unelma-ammattia, sillä Hautala on ollut nuoresta lähtien kiinnostunut kaikesta sisustamiseen liittyvästä. – Yrittäjyyden aloittaminen tuntui helpolta. Pääsin aloittamaan pikku hiljaa, lastenhoidon ohessa. Lapset olivat vauvaiässä hyvin tyytyväisiä, joten lastenhoidon yhteydessä jäi hyvin aikaa itsensä toteuttamiselle, Hautala naurahtaa. A-lehtien Meillä kotona -blogisivuston Marulla-blogilla on tällä hetkellä lähes 30 000 uniikkia eli yksilöllistä seuraajaa. Hautala hyödyntää lisäksi aktiivisesti Instagramia ja Facebookia. Muuta markkinointia ei tarvita. Toiminimen perustettuaan Hautala irtisanoutui rohkeasti vakituisesta työstään. – Olen alkuperäiseltä koulutukseltani sosionomi (amk). Ennen ensimmäisen lapseni syntymää työskentelin muun muassa lastenkodissa ja lastenpsykiatrisen osaston sairaalakoulussa. Työ oli antoisaa, mutta koin organisaatioiden hierarkian rajoittavan omaa luovuuttani, Hautala pohtii. – Ajattelin myös, että sosionomina saan töitä myöhemminkin, jos oma yritystoiminta ei ole kannattavaa.

Tila vaikuttaa ihmisiin monin eri tavoin Maru Hautala aloitti kokopäivätoimisena yrittäjänä vuonna 2014. Yrittäjyys koostuu monenlaisesta sisustukseen liittyvästä asiantuntijatyöstä sekä kaupallisesta blogiyhteistyöstä. – Teen yksityiskotien ja yritysten sisustussuunnittelua ja kirjoitan blogien lisäksi asiantuntija-artikkeleita. Teen tiivistä yhteistyötä myös Honkarakenteen kanssa: olen esimerkiksi suunnitellut sille kesän 2018 epävirallisen

asuntomessukohteen, Kontti-malliston, mökit. Parhaillaan työpöydällä on kesän 2020 asuntomessukohde. Hautala sanoo pohtineensa yritysten toimitilojen vaikutusta ihmisiin jo aikaisemmassa työssään. – Olen pohtinut paljon, miten tilat vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja miten yritys voi viestiä arvomaailmastaan sisustuksen avulla. Hautalalla itsellään on toimitila Jyväskylän Crazy Townissa, joka siirtyi viime vuonna Lutakosta ydinkeskustaan tavaratalo Anttilan entisiin tiloihin. – Suunnittelin koko Crazy Townin 2 000-neliöisen tilan sisustuksen alusta loppuun. Projekti kesti lähes vuoden päivät. Suunnittelussa kiinnitin huomiota siihen, että tilat mahdollistavat ihmisten kohtaamisia. Se on myös Crazy Town -asiantuntijayhteisön toiminta-ajatus: saattaa eri alojen ihmisiä luontevasti yhteen.

Jatkuvaa uuden opiskelua Yrittäjyyden ohessa Hautala opiskelee koko ajan. Hän on suorittanut sisustussuunnitteluun, valaistukseen ja visuaalisuuteen liittyviä täydennyskoulutuksia muun muassa Helsingissä toimivassa AJK-Jatkokoulutuksessa. – Olen kotoisin Rautalammilta Pohjois-Savosta. Nuoruudessani en edes uskaltanut puhua sisustussuunnittelijan työstä, joten oli luonteva lähteä opiskelemaan jotain muuta. Vasta nyt koen tekeväni työtä, johon minulla on suuri intohimo, Hautala pohtii. Sisustussuunnittelulle on tänä päivänä kova kysyntä. Hautala uskoo, että aiheeseen liittyvät tv-ohjelmat ja sosiaalinen media ovat osaltaan lisänneet ihmisten kiinnostusta hyödyntää kotiensa sisustuksessa ulkopuolista asiantuntijaa. Esimerkiksi uuden talon rakentajilla on projektissaan niin paljon mietittävää, että sisustuksen yksityiskohtien suunnitteluun halutaan ulkopuolista apua. Toisaalta yrityksissä suunnittelijoita halutaan käyttää, jotta työntekijät viihtyisivät ja työympäristön ergonomia olisi kunnossa. Monella alalla kilpaillaan parhaista tyypeistä, minkä vuoksi yritykset haluavat panostaa viihtyisiin toimitiloihin. – Tällä hetkellä vajaa puolet suunnittelukohteistani on yksityiskoteja. Tavoitteena on jat-

kossa saada entistä enemmän yritysasiakkaita. Myös julkisia tiloja tulee jatkuvasti enemmän työn alle, Hautala sanoo. Haastavinta on Hautalan mukaan se, jos työn tilaajalla ei ole mitään toivomuksia lopputuloksesta. – Jonkinlainen punainen lanka olisi hyvä olla olemassa, koska muuten suunnittelija on tyhjän päällä. Onneksi aikaisempi työ opetti tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ristiriitatilanteissakin. Siitä on suuri apu, sillä toisinaan tässäkin työssä joutuu tilanteeseen, jossa tilaavan osapuolen edustajilla on erilaisia näkemyksiä suunnittelijan roolista. Hautalan mukaan suurin haaste yhden hengen yrityksessä on ajankäyttö. Kun työ on intohimo, työpäivät helposti venähtävät liiankin pitkiksi. – Toisaalta lapset tarvitsevat aikaa, mikä säätelee hyvin omaa työmäärää. Ilman heitä paiskisin töitä varmasti ympäri vuorokauden, Hautala naurahtaa ja sanoo tiedostaneensa myös sen, että intohimoinen suhde työhön voi uuvuttaa. – Ihminen tarvitsee vastapainoa mukavallekin työlle, hän sanoo.

Tiedusteluja tulee ympäri Suomea Toimeksiantoja Hautalalle olisi tarjolla enemmän kuin hän ehtii tehdä. Pääasiassa kohteet ovat Keski-Suomessa, mutta sosiaalisen median ja blogin ansiosta uusia tiedusteluja tulee eri puolilta Suomea. – Tavoitteena ei ole luoda massiivista suunnittelutoimistoa, vaikka kysyntää juuri nyt riittääkin. Yksi vaihtoehto on etsiä kumppaniksi yrittäjäpohjalla toimiva suunnittelija, jotta voisin vastata kaikkiin kiinnostaviin toimeksiantoihin. Yksinyrittäjä sanoo kaipaavansa sosiaalisia kontakteja. Niitä on löytynyt Crazy Townin yrittäjäyhteisöstä sekä Keski-Suomen Nuorten Yrittäjien ja Kasvuyrittäjien Doers-verkostosta. Myös Keski-Suomen Yrittäjät ry:n järjestämät aamukahvitilaisuudet ovat edesauttaneet verkostoitumista. – Doers tarjoaa nuorille yrittäjille mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja näkemyksiä. Itseäni kiinnostavat erityisesti näkemykset siitä, miten luovalla alalla kova tekemisen intohimo muutetaan menestyväksi liiketoiminnaksi.

Uskallusta heittäytyä uusiin haasteisiin Maru Hautala aloittaa lähiaikoina livekuvituksiin erikoistuneen Linda Saukko-Raudan kanssa podcastin tekemisen. – Meillä molemmilla on samankaltainen tausta ja haluamme erityisesti tuoda esille luovalla alalla yksin toimivien naisyrittäjien näkökulmaa yrittäjyyteen. Lisäksi aiomme pohtia podcastissa sosiaalisen median merkitystä markkinoinnissa, Hautala kertoo. Podcast-projekti on Hautalalle tyypillistä heittäytymistä. Hänen mukaansa yrittäjän on menestyäkseen kyettävä rohkeasti ottamaan askelia kohti uusia aluevaltauksia. Se voi jos-

kus merkitä epäonnistumistakin, joita suomalaiset erityisesti pelkäävät. – Suomalaisten pitäisi löytää yrittäjyyteen rennompi ote. Jokaisella yrittäjällä on huonoja hetkiä. Niistä pitää oppia, mutta epäonnistumisiin ei saa jäädä kiinni. Jos pieniä takapakkeja ei kestä, yrittäjänä toimiminen on todella vaikeaa. Epäonnistumisten sietäminen erottelee yrittäjyydessä jyvät akanoista, hän painottaa. Myönteinen suhde yrittäjyyteen voi syntyä jo lapsuudessa, jos lähipiirissä on yrittäjyyttä. Hautalan molemmat vanhemmat ovat yrittä-

jiä, ja perheen neljästä lapsesta kolme työskentelee tällä hetkellä yrittäjinä. – Jos lähipiirissä ei ole ollut yrittäjiä, se maailma voi vaikuttaa vieraalta. Itse olen nähnyt yrittäjyyden aina luontevana tapana toteuttaa omaa osaamistani. Lapsuudenkodissani maatilalla on tehty aina paljon töitä ja olen oppinut sen, että työ on osa identiteettiä, ei irrallinen osa elämää. Työstä täytyy ennen kaikkea osata nauttia! blogit.meillakotona.fi/marulla/ www.maruhautala.fi

Maru Hautala on suunnitellut Crazy Town Jyväskylän 2 000-neliöisen tilan sisustuksen. Urakka kesti lähes vuoden.

KESKISUOMALAINEN • 49

MARU HAUTALA Noin

600 BLOGITEKSTIÄ Noin

SUUNNITELTUA KOHDETTA

ASUNTOMESSUKOHDETTA Suurin suunnittelukohde

2 000 NELIÖMETRIÄ

KESKISUOMALAINEN • 50

Sanoista tekoihin Doers-verkosto tarjoaa puitteet nuorten ja kasvuhaluisten yrittäjien vertaistuelle ja kehittymiselle. teksti ja kuva OSKARI VILLANEN

DOERS Keski-Suomen Nuorten yrittäjien ja Kasvuyrittäjien Doers-verkosto näki päivänvalon marraskuussa 2018 Jyväskylän Yritystehtaalla järjestetyssä kickoff-tilaisuudessa. – Homma lähti käyntiin ydintiimin kokoamisella kickoff-tilaisuuden jälkeen. Doers-verkoston ydintiimin kokoonpanoksi muodostui lopulta Kimmo Valkeinen, Markus Mäntynen, Juhani Alanko, Henni Porkkala, Maru Hautala, Susanna Kallio, Mikko Pitkänen, Joonas Pylvinen ja Sari Laitinen. Kokoonnuimme ydintiimin kanssa ensimmäistä kertaa tammikuun puolella, jolloin aloimme varsinaisesti ideoida tulevia tilaisuuksia ja tapahtumia, kertovat ydintiimiläiset Joonas Pylvinen ja Sari Laitinen. Toiminnan starttivaihe alkaa olla nyt takana. Seuraavaksi kääritään hihat ja aloitetaan niin sanottu työvaihe. – Olemme saaneet ydintiimin kanssa hyvät eväät siihen, millaista toimintaa Doers-verkostolta toivotaan, Pylvinen jatkaa.

Kasvukasvot ja puskaradio käytössä Tähän mennessä verkoston puitteissa on järjestetty kolme avointa

tilaisuutta. Ydintiimi toimii näiden tilaisuuksien järjestäjänä ja taustavoimana, mutta ei välttämättä itse ole tilaisuuksien keskiössä, vaan vetonauloina on hyödynnetty paikallisia ”kasvukasvoja”. – Vuodenvaihteen jälkeen järjestimme aamukahvitilaisuuden teemalla ”Mikä startupeissa mättää”. Tämän tilaisuuden veti oman ydintiimimme kasvuasiantuntija Markus Mäntynen. Maaliskuussa kokoonnuimme verkostolounaan merkeissä teemalla Kasvuverkostot. Siinä vetäjänä toimi Kasvun Roihun perustaja Matti Härkönen. Huhtikuun Kasvujameilla yrittäjä Lennu Keinänen avasi rahoituksen ja sijoittajien maailmaa. Tilaisuudessa palkittiin Keski-Suomen Vuoden nuori yrittäjä 2019, Laitinen avaa. Doers-ydintiimin tahtotilana on kehittää toimintaa sen pohjalta, millainen toiminta nuoria yrittäjiä ja kasvuyrittäjiä kiinnostaa.

Vertaistukea, oppimista ja suoria liidejä Verkostoitumisen lisäksi Doersin ideana on tarjota vertaistukea yrittäjille, joiden yritykset ovat samassa vaiheessa yrityksen elinkaarta. Myös verkoston puitteissa

avautuvat liiketoimintamahdollisuudet ovat luoneet kiinnostusta nuorten ja kasvuyrittäjien keskuudessa. Palaute toiminnasta on ollut positiivista. Ihmisten kommentit tilaisuuksien yhteydessä ovat olleet myönteisiä. Doers-verkoston toiminta on suunnattu ensisijaisesti nuorille, nuorenmielisille ja kasvuhaluisille yrittäjille. Mukaan päästäkseen ei tarvitse täytellä erillisiä hakupapereita tai suorittaa kelpoisuuden osoittavia testejä. – Toimimme Keski-Suomen Yrittäjien alla nimenomaan nuorille ja kasvuhaluisille yrittäjille toimintaa ja tilaisuuksia järjestävänä yksikkönä. Periaatteessa kaikki Keski-Suomen Yrittäjien jäsenet, jotka kokevat tämän ryhmän omakseen, ovat tervetulleita mukaan. Mikäli olet nuori yrittäjä ja kaipaat vinkkejä tai inspiraatioita omaan yritystoimintaasi, tai vaihtoehtoisesti jo pidemmälle ehtinyt yrittäjä, jonka yritystoiminta on kasvussa tai kasvuhaluisuutta yrityksestä löytyy, niin mukaan vaan Doers-tapahtumiin, Laitinen selventää. – Toiminta kehittynee siihen suuntaan, että järjestämme vuo-

Doersin ydintiimiläiset Joonas Pylvinen ja Sari Laitinen.

den aikana muutamia avoimia tilaisuuksia, joihin kuka vaan on tervetullut tutustumaan Doersverkoston ja samalla Keski-Suomen Yrittäjien toimintaan. Näiden lisäksi järjestämme myös pelkästään jäsenille avoimia tilaisuuksia, joista osallistujien on mahdollista saada vielä enemmän irti omaan tekemiseen ja yrityksen kehittämiseen, Pylvinen päättää.

Tulevia tapahtumia • DOERS-kasvuteema 22.5. Kansainvälinen brändi, Kati Rauhaniemi • Nuorten Yrittäjien Get Together 24.–25.5. PowerPark

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

FORD TRANSIT

BUSINESS Uudessa Ford Transit Business -erikoismallissa on vakiona mm. kaikki nämä • 350 L3H2 tai 350 L3H3 • 2.0 TDCi 130 hv tai 170 hv • Aktiivinen vakionopeudensäädin • Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä • Kaistavahti • Driver Alert -vireystilan valvonta • Peruutuskamera, kiinteä • Parkkitutka, anturit edessä ja takana • Automaattiset kaukovalot • Etusumuvalot • Lämmitettävä tuulilasi • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä • Ilmastointi TRANSIT BUSINESS-MALLISTO

BUSINESS-VARUSTELU 0 €

FORD LIIKKUMISTURVA**

alk. 39.842 €*

Etu jopa 1.650 €

0 € / 5 vuotta

Valitse Business-varusteltu kuljetusten jättiläinen, saat parasta vastinetta rahallesi! Tervetuloa koeajolle Käyttöautoon! www.ford.kayttoauto.fi Lauri Muhonen p. 050 3363 801

Marko Tikkanen p. 0400 205 656

* Ford Transit Business 350 L3H2 130 hv M6 -pakettiauto alkaen 39.842 € (autoveroton suositushinta 35.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 179 g/km 3.592 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Business -malliston CO2-päästöt 179–182 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–8,8 l/100 km. **Ford Liikkumisturva on lisäpalvelu säännöllisesti Ford-merkkihuollossa huolletuille Ford-ajoneuvoille. Liikkumisturva auttaa, jos matka katkeaa yllättävän vian vuoksi. Palvelu kattaa myös liikennevahingot. Ford Liikkumisturva 0 € / 5 vuotta. Lisätiedot: Ford-liike tai ford.fi. Kuvan auto erikoisvarustein.

Leipomonkuja 7, Jyväskylä automyynti ark. 9–18, la 10–14, 014–3314 620 huolto ark. 7.30–18, 014–3314 640

varaosamyynti ark. 8–18, 014–3314 630 vauriokorjaamo ark. 9–16, 014–3314 644 KAYTTOAUTO.FI

TRANSIT KESKUS

KESKISUOMALAINEN • 51

Kolumni KOLUMNI

Yrittäjäjärjestö on oiva alusta kasvulle Petri Salminen Varapuheenjohtaja, Suomen Yrittäjät petri.salminen @salminen-tikka.fi

Yritysten kasvu on kestopuheenaihe. Tutkimusten mukaan vain alle puolet yrittäjistä kokee olevansa halukkaita kasvattamaan yritystään. Tutkimustulokset on helppo kuitata toteamalla, että suomalaiset yrittäjät ovat kasvuhaluttomia. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Yrittäjien kanssa keskustellessa huomaa varsin nopeasti, että yrittäjien luonteenpiirteistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Erityisesti vastuullisuus, uteliaisuus ja terve ylpeys omistajuudesta ovat laajasti yrittäjille yhteisiä ominaisuuksia. Yrittäjät ovat sekä toiminnassaan että ajattelussaan myös usein konkreettisia. Mikäli yrittäjältä tiedustelee, mitä tavoitteita hänellä on kuluvalle vuodelle tai tulevaisuudelle, vastauksena saa monesti täsmällisen liikevaihtoon, henkilöstömäärään tai esimerkiksi konekannan uusimiseen liittyvän tavoitteen. Yrittäjä saattaa helposti nähdä esimerkiksi liikevaihtoonsa nähden merkittävän konehankinnan olevan yrityksen normaalia toimintaa, kun yhteiskunnan silmissä tällainen investointi on merkittävä kasvupanostus. Puhuttaessa yritysten kasvuhalukkuudesta ja kasvun tukemisesta olisikin tärkeää ymmärtää nykyistä paremmin yrittäjyyttä ja omistajuutta. Yrittäjät lähtökohtaisesti haluavat kehittää yritystään ja pitää toimintansa kilpailukykyisenä, mutta eivät monestikaan arvosta juhlallisia kasvujulistuksia, joille ei ole mietittynä toteutustapaa. Siksi kysymys, ”Oletko kasvuhaluinen?”, on herkästi yrittäjälle hieman liian epämääräinen. Pari vuotta sitten yrittäjien kasvuhalukkuudesta tekemäni selvityksen tuloksena oli havainto, ettei yrittäjiä tai yrityksiä voi jakaa pelkästään kasvuhaluisiin ja kasvuhaluttomiin. Todellisuudessa kasvu ja kasvun hakeminen jakautuvat kasvuhaluun ja kasvukykyyn. Voi siis olla, että yritys on kasvukykyinen ja -haluinen, vain jompaa kumpaa tai ei kumpaakaan. Tämän jaottelun pohjalta myös määräytyvät kas-

vun tueksi tarvittavat toimenpiteet, jotka taas vaativat taustalleen laajaa ymmärrystä yrittäjyydestä. Suomen Yrittäjät on erinomainen alusta yritysten kasvulle. 115 000 jäsenyritystä tekee yrittäjäjärjestöstä maan suurimman elinkeinoelämän järjestön, joka jo sinällään mahdollistaa tukea, verkostoja ja kasvun esteiden poistamiseen tarvittavaa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tehokkaasti. Suomen Yrittäjien erityisyys piilee näkemykseni mukaan siinä, ettei kukaan muu ymmärrä yrittäjyyden monimuotoisuutta, yritysten tarpeita ja yrittäjien ylpeyttä omistajuudestaan yhtä hyvin kuin yrittäjien itsensä johtama yrittäjäjärjestö. Suomen Yrittäjien puolitoista vuotta sitten käynnistetty kasvuyrittäjäverkosto on osoittanut tehokkuutensa tuomalla tarjolle uudenlaisia mahdollisuuksia yrittäjille kasvattaa ja kehittää omaa yritystään sekä osallistua muiden yrittäjien kasvun rakentamiseen. 365 päivässä pörssiin ja yrittäjäenkeli -ohjelmat ovat erinomaisia avauksia, joilla suomalaisia yrityksiä kutitellaan kasvun polulle. Keski-Suomessa yrittäjäjärjestö on jo pitkään tarjonnut sekä itse että kumppaneidensa kanssa tapahtumia ja palveluja, joiden kautta yrityksensä kehittämisestä kiinnostuneet yrittäjät pääsevät tutustumaan toisiinsa ja saavat käytännönläheistä tukea kasvuvaiheen toteuttamiseen tai yrityksen kehittämiseen. Nuorten yrittäjien toiminnassa Keski-Suomi on ollut edelläkävijä jo pitkään ja hiljattain käynnistetyt nuorten yrittäjien ja kasvuyrittäjien toimintaa yhdistävä Doers-verkosto, yrityskummitoiminta sekä Millennial Board vievät edelläkävijyyttä jälleen uudelle tasolle. Yrittäjäjärjestöön kannattaa kuulua ja tarjolla olevia palveluja hyödyntää, sillä yritysten mukana kasvaa myös Suomen hyvinvointi!

Täsmäkoulutus tukee perheyrityksen hallittua kasvua Perheyrityksessä osaamista on kertynyt kahdelle sukupolvelle paljon. Uutta hankitaan täsmäkoulutuksella lähtien liikkeelle yrityksen tarpeesta ja oppijan tilanteesta. teksti ELISA AIRASVIRTA kuva TERO TAKALO -ESKOLA

Serviplan Oy on koko ajan kasvava ja kehittyvä teollisuuden kunnossapidon yritys. Työt ovat paperi-, sellu- ja puunjalostusteollisuudessa sekä voimalaitoksissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Yritys etsii jatkuvasti uusia alan ammattilaisia ja myös kouluttaa heitä itse kumppaninaan Gradia. Silva Havukainen toimii Serviplanin talous- ja henkilöstöjohtajana. Parhaillaan hän opiskelee työn ohessa Gradiassa liiketoi-

gradia.fi

minnan erikoisammattitutkintoa osaamisalanaan taloushallinto. Yrityksessä työskentelevät myös perheen kolme poikaa, joista yksi suoritti loppuun oppisopimuksella viime jouluna kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon ja toinen opiskelee parhaillaan samaa tutkintoa loppuun oppisopimuksella. – Meille on ollut tärkeää, että koulutukset rakennetaan meidän tarpeisiimme. Kaikilla on jo paljon alan osaamista, ja opintojen aloittaminen niin sanotusti alusta olisi turhauttanut. Joustavat koulutukset palvelevat tällaista perheyritystä parhaiten, Silva Havukainen pohtii. Serviplanin toimitusjohtaja Antti Havukainen nyökyttelee. – Yrittäjänä toivon koulutukseen muunneltavuutta yrityksen tilanteen ja työaikataulujen mukaan. Olemmekin voineet hienosti vaikuttaa oppimisen sisältöihin ja ajoitukseen, Havukainen jatkaa. Itsekin aikanaan oppisopimuksella kouluttautunut Antti Havukainen arvostaa oppisopimuksen

yrityskohtaista mukautuvuutta: sitä opiskellaan, mitä tarvitaan. Niin hän kuin puoliso Silvakin pitävät jatkuvaa oppimista avaintekijänä, ja Serviplanilla jokaista työntekijää kannustetaankin kouluttautumaan. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi ovat ensiarvoisen tärkeitä. Serviplan myös tarjoaa työssäoppimispaikkoja alan ammatillista koulutusta suorittaville. Harjoittelijat ovat Antti ja Silva Havukaisen mukaan voimavara ja tuottavaa työtä tekeviä. Monet yrityksen työntekijät ovat tulleet töihin nimenomaan harjoittelun kautta, ja siksi he hyvin ymmärtävät, miten tukea harjoittelijan kehittymistä. Oppipojasta tai -tytöstä mestariksi! – Tulevaisuuden näkymät ovat erittäin positiiviset. Olemme vähän jopa hillinneet yrityksen kasvua, jotta kaikki toiminnot pysyvät kehityksessä mukana. Tärkeä arvomme on vastuullisuus ja laatu – niistä ei tingitä. Oppiminen on välttämätöntä, jotta olemme jatkossakin alamme huippuosaajia, Antti Havukainen summaa.

Silva ja Antti Havukainen näkevät, että jatkuva oppiminen pitää perheyrityksen alansa huippuosaajana. Yritystoiminnassa ovat mukana kaikki kolme poikaa, joista Topias ehti yhteiseen kuvaan.

OSAAJIA JA OSAAMISTA YHDESSÄ! Gradia työelämä- ja yrityspalvelujen kautta ratkaisuja rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen. Ota yhteyttä puh. 040 341 5056, yrityksille@gradia.fi

KESKISUOMALAINEN • 52

Yrittäjyyden puolestapuhuja Kolmekymppisen Johannes Karjulan yrittäjänura on kestänyt lähes kymmenen vuotta. Nuori ja menestynyt yrittäjä puhuu mielellään yrittäjyydestä ja jakaa kokemuksiaan muillekin. Ei siis mikään ihme, että hänet palkittiin KeskiSuomen Vuoden nuori yrittäjä 2019 -palkinnolla. teksti ja kuva PASI RAHIKAINEN

PALKINNOT Johannes Karjulan (31) näkemys yrittäjyydestä on yksinkertainen: löydä asiakkaan ongelma, tarjoa siihen ratkaisu ja toteuta se taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tämän oivalluksen varaan hän on rakentanut menestyvän Trustmary Groupin eli entisen Suomen Asiakaskokemukset Oy:n sekä kokemuksia.fi-sivuston. – Kaiken kannattavan yritystoiminnan edellytyksenä on tietysti myynti. Hyvä myyjä saa kaivettua asiakkaan tarpeen esiin ja löytää siihen ratkaisun. Kyse ei ole tyrkyttämisestä vaan asiakkaan auttamisesta. Myyjä ei luo ongelmaa, myyjä ratkaisee sen, Karjula linjaa. Kokemuksia.fi-sivuston idea perustuu oivallukseen, että ostopää-

töstä miettivä kuluttaja ei luota mainonnan informaatioon vaan hakee ostopäätöksensä perustelut muualta. Päätökseen vaikuttavat nykyään verkosta haetut muiden ihmisten kokemukset yrityksestä, tuotteesta tai palvelusta. – Tuo oivallus ei tietenkään ollut minun. Mutta se oli, että kukaan ei ollut tuotteistanut asiakkaiden kokemuksista kertomista ja tehnyt siitä yritystoimintaa, Karjula sanoo. Vuonna 2015 perustettu Trustmary Group Oy on kasvanut vakaasti.

Selkeä tavoite ja resurssit sen saavuttamiseksi Trustmaryn 40 työntekijän keskiikä on reilusti alle 30 vuotta. Johannes Karjulan mukaan hänellä

on ympärillään huippujengi. Lahjakkaat nykynuoret ottavat järjestelmän nopeasti haltuunsa ja kehittävät sitä edelleen. – Johtajan tärkein tehtävä on asettaa yritykselle ja työntekijöille tavoite, antaa riittävät resurssit sen saavuttamiseen sekä olla kaiken aikaa ihmisten tukena, hän linjaa. Karjula sanoo, että nykynuoria ei työelämässä motivoi raha, vaan mielenkiintoinen ja merkityksellinen työ. Työntekijälle pitää antaa vastuuta ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseen. – Johtajan on hyvä muistaa, että jokainen on jossakin asiassa häntä itseään fiksumpi. Paras lopputulos saavutetaan, kun työntekijät pääsevät hyödyntämään omia vahvuuksiaan, hän sanoo. Omasta ja työntekijöiden jaksamisesta täytyy pitää huolta. Yrittäjänä Karjula voi itse päättää työajastaan. Hänen päätöksensä on kahdeksan tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa. – Teen töitä kahdeksasta neljään ja käytän työajan tehokkaasti. Merkitsen kalenteriin kaikki tehtävät työt, ja hoidan ne sil-

Trustmary Group Oy ”Myynti on menestyvän yrityksen kivijalka. Trustmaryn myyjien tulokset kirjataan tauluun kaikkien nähtäville”, kertoo Johannes Karjula.

Johannes Karjulalla on ympärillään nuori ja osaava tiimi. Asta Kautonen (vas.) tuli Trustmaryyn puolisen vuotta sitten ja Inka Huuskonen tämän vuoden alussa.

• Perustettu vuonna 2015. • Työllistää 40 työntekijää. • Liikevaihto noin 2,4 Me.

loin, kun niiden aika on. Päässäni ei ole yhtään to do -listaa. Illat ja viikonloput on omistettu perheelle. Minulle tämä työmäärä on riittänyt jo yhdeksän vuotta, eikä mitään tarvetta muutokseen ole.

sä. Nykyään kaikilla tuntuu olevan omat kiireensä ja sitten ihmetellään, kun parisuhde ei toimi, hän pohtii.

Uusi koti rakentui Laukaaseen

Johannes Karjulan elämä on aktiivista. Hän pitää jaksamisestaan huolta harrastamalla crossfittiä, kuntosalia ja uimista, tosin vastentahtoisesti, mutta kuitenkin säännöllisesti. Se, mistä hän nauttii, on yleinen touhuaminen kotona eli ”säpiseminen” joka suuntaan. – Perheen kahden auton siivoaminen on ylivoimaisesti mieluisinta hommaa. Se on tärkeää myös jaksamisen kannalta. Firstbeatin tekemät mittaukset osoittivat, että palautumiseni oli parasta juuri autoa siivotessa. Toiseksi parhaiten palaudun selaamalla päivän päätteeksi sosiaalista mediaa. – Illalla on hyvä olo, kun kokee antaneensa kaikkensa. Elämä on aika hyvällä mallilla, kun nukahtaa alle puolen tunnin, nukkuu 7–9 tuntia yössä eikä herää ennen aikojaan. Valinta vuoden nuoreksi yrittäjäksi kertoo Karjulalle ennen kaikkea siitä, että hänet on otettu hyvin vastaan ja häntä pidetään jo aitona keskisuomalaisena. Maakunta on antanut hänelle paljon, ja Karjula antaa mielellään myös takaisin. Hän puhuu aktiivisesti yrittäjyydestä ja jakaa muutenkin kokemuksiaan sekä tietojaan kaikille kiinnostuneille.

Raahessa syntynyt Karjula tuli Helsingin kautta Jyväskylään opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä vuonna 2009. Samasta syystä mukana tuli myös hänen silloinen tyttöystävänsä. – Menimme naimisiin vuonna 2010 ja samoihin aikoihin syntyi ensimmäinen yritykseni Eeroplan tmi, nykyinen Oy, Karjula kertoo. – Yrittäjänä minua ei ole koskaan motivoinut taloudellinen menestys, vaan ideaalin työpaikan rakentaminen itselleni ja hyvän elämän luominen perheelle. Nuo tavoitteet ovat pitkälti toteutuneet, hän jatkaa. Karjulan perheessä on kolme pientä lasta. Perheen uusi koti valmistui tammikuussa rantatontille Laukaaseen, ja se on yksi lisäetappi pohjalaisen pariskunnan keskisuomalaistumisprosessissa. – Rakentaminen oli mielenkiintoinen projekti, johon kuului satoja isoja ja pieniä päätöksiä. Teimme loppuelämäksemme itsemme näköisen talon, jossa toteutuivat kaikki haaveemme. Rakentaminen onnistui ilman stressiä ja se vain vankisti parisuhdettamme entisestään, Karjula sanoo. – Pariskuntien pitäisikin tehdä paljon enemmän asioita yhdes-

Aktiivista säpisemistä joka suuntaan

KESKISUOMALAINEN • 53

TEKEE HISTORIAA HUOMENNAKIN. TÄYSIN UUSI BMW 3-SARJA. SAATAVANA MYÖS LADATTAVANA HYBRIDINÄ.

BMW 3-sarja on ollut ajamisen ilon edelläkävijä jo yli neljä vuosikymmentä. Sen seitsemäs sukupolvi jatkaa edeltäjiensä osoittamalla tiellä. Tervetuloa koeajamaan Laakkoselle. Lue lisää BMW.fi. Täydennä kattavaa varustelua lisäpaketeilla: Connected-paketti 1.990 €, Comfort-paketti 1.490 € ja Heat paketti 1.690 €. BMW 3-sarjan Sedan, alk. 39.816,81 €. Autoveroton hinta 33.200 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 6.016,81 € uuden WLTP-päästömittaustavan mukaisella CO2-päästöllä 148 g/km ja kulutus 6,4 l/100 km. Vapaa autoetu 770 €/kk, käyttöetu 605 €/kk. (BMW 320i A Business). Kuvan auto erikoisvarustein.

Laakkonen JYVÄSKYLÄ Palokankaantie 20, 40320 Jyväskylä Vaihde 010 214 8400

Avoinna Ma-pe 9-18, la 10-15 BMW-myynti 010 214 8484

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

VAIN LAAKKOSELTA RAJATTUUN ERÄÄN ASTRA-MALLEJA 3.000 € ETU! Opel Astra Astra Innovation 1.4T 150hv alk.

25.000 € * 219 €/kk tai 1,9 % korolla

Varusteina mm. metalliväri, Webasto polttoainetoiminen lisälämmitin ja LED Matrix –ajovalot. Tervetuloa koeajamaan! OPEL ASTRA -malliston yhdistetty polttoaineen kulutus 4,5–6,6 l/100 km, CO2-päästöt 129–176 g/km (uusi WLTP-mittaus). OPEL ASTRA 5-ov Innovation 1.4 Turbo Start/Stop 110kW MT6 kokonaishinta varusteineen 25.049,92 (sis. toimituskulut ja 3.000 € edun). *RAHOITUSESIMERKKI 1,9 %: Astra 5-ovinen Innovation 1.4 Turbo Start/Stop 110kW MT6 kokonaishinta toimituskuluineen 25.049,92€, korko 1,9 %, perustamiskulu 220 €, käsittelymaksu 12 €/kk, luottoaika 72 kk, käsiraha 5 000 €, luoton määrä 20 049,92 €, kk-erä 218,79 €, suurempi viimeinen erä 6 262,48 €, luotto + luottokustannukset yhteensä 27 660,47 €, KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 3,30 %. Rahoitus edellyttää luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus, Aleksis Kivenkatu 9, 00500 Helsinki. Rahoitustarjous koskee uusia Opel-kauppoja ja on voimassa kampanja malleihin vain Laakkosen Opel toimipisteissä 31.5.2019 asti. Kampanja on voimassa vain Laakkosen Opel –liikkeissä uusiin Astra tilaus- ja kauppasopimuksiin toistaiseksi asti eikä voi yhdistää muihin tarjouksiin tai kampanjoihin.

Laakkonen JYVÄSKYLÄ Palokankaantie 20, 40320 Jyväskylä Vaihde 010 214 8400

Avoinna Ma-pe 9-18, la 10-15 Opel-myynti 010 214 8487

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

KESKISUOMALAINEN • 54

Sakari Siilin ja Katarina Mustonen ovat mukana Millennial Boardin toiminnassa. Millenniaaleilla tarkoitetaan 1981–1996 syntynyttä sukupolvea.

Millenniaaleilla onnistunut alku Millennial Board on vasta päässyt vauhtiin KeskiSuomessa, mutta ensimmäisiä konkreettisia tuloksia on jo näkyvillä. teksti ja kuva OSKARI VILLANEN

VERKOSTOT Millennial Board on Digijohtajaksi!-hankkeen puitteissa Keski-Suomeen rantautunut millenniaalien ja yrittäjien kohtaamisia mahdollistava foorumi. Konsepti on alkujaan lähtöisin Helsingistä ja sen on perustanut liikkeenjohdon konsultointitoimisto D11 Helsinki. Millennial Board koostuu eri teemoihin paneutuvista round table -tapaamisista, jotka kokoavat yrittäjät ja millenniaalit samaan paikkaan keskustelemaan kulloinkin käsillä olevasta teemasta sekä millenniaalien ja yrittäjien itse muodostamien mentorointiparien kohtaamisista.

Yhteinen sävel heti alkutahdeista Vuoden ensimmäinen round table -tapaaminen järjestettiin maaliskuussa ja sen teemana oli millenniaalien sitouttaminen organisaatioihin. Tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että yritykset saavat pidet-

tyä kiinni osaavasta työvoimasta. Round table -tapaamiseen osallistuivat myös millenniaaliyrittäjät Sakari Siilin ja Katarina Mustonen Byway Communications Oy:stä. – Ensimmäisessä round table -tapaamisessa oli välitön tunnelma. Lähtökohtana Millennial Boardissa on, että saamme muodostettua tiiviitä mentorointipareja, joissa yrittäjät saavat tuoreita näkökulmia nuoremmalta sukupolvelta ja millenniaalit tärkeitä vinkkejä omalle uralleen kokeneemmilta yrittäjiltä, Siilin kertoo. Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Hynninen oli vaikuttunut ensimmäisen round table -tapaamisen annista. – Vallitseva käsitys on se, että nuoret haluavat vaihtaa työpaikkaa jatkuvasti, eivätkä halua vakiintua yhteen yritykseen tai organisaatioon. Tämä on luonut ikään kuin vastakkainasettelun nuorten työntekijöiden ja yrittäjien välille. Round table -tapaamisessa kävi varsin nopeasti ilmi, että vastakkainasettelu ei ole niin voimakasta kuin on saatettu ajatella. Nuoret haluavat kasvaa työpaikan mukana. Mikäli organisaatio mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen ja etenemismahdollisuuksia löytyy, millenniaalit tarttuvat mielellään näihin mahdollisuuksin, Hynninen tiivistää.

Ketkä muodostavat Millennial Boardin? Kahdesta round table -tapaamisesta sekä mentoriparien keski-

näisistä tapaamisista koostuneeseen kevään Millennial Boardiin haettiin mukaan 20 millenniaalia ja 10 yrittäjää. – Näkemyksellisten millenniaalien löytämiseksi laitoimme pystyyn markkinointikampanjan. Teimme kampanjan toteutuksessa yhteistyötä Jyväskylä Entrepreneurship Society ry:n kanssa ja lähestyimme myös paikallisia korkeakouluja ja ainejärjestöjä, Mustonen avaa. Mukaan hakeneet millenniaalit täyttivät lyhyen hakulomakkeen, minkä jälkeen heidät kutsuttiin ryhmähaastatteluun. Vaikka millenniaalit rekrytoitiin mukaan vain kevään boardiin, tavoitteena on luoda Keski-Suomeen pysyvä millenniaaliyhteisö. Millenniaalit voivat aktiivisesti kehittää yhteisön toimintaa ja osallistua sekä paikallisiin että D11 Helsingin järjestämiin työpajoihin ja tapahtumiin. Keski-Suomen Yrittäjien pääyhteistyökumppanina Millennial Boardissa on LähiTapiola KeskiSuomi. LähiTapiolan liiketoimintajohtaja Ermo Piispanen oli tyytyväinen ensimmäiseen round table -tapaamiseen. – Itse näen, että on kahdenlaisia yrityksiä, jotka voivat hyötyä Millennial Boardista. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat sellaiset yritykset, jotka ovat toimineet jo pidempään ja ovat nyt siinä tilanteessa, että uusia näkökulmia tulisi saada ajettua organisaatiossa sisään. Millenniaalit ikään kuin haastavat näitä yrittäjiä näkemään oman liiketoimin-

tansa uusista näkökulmista. Toiseen ryhmään kuuluvat yrittäjät, jotka ovat oman yrityksensä kanssa vasta aivan alkutaipaleella ja tarvitsevat tukea ja mahdollisesti uusia ideoita siihen, mistä polku kasvuun voisi löytyä, Piispanen linjaa.

Millennial Boardin tulevaisuus ja mahdollisuudet Millennial Board on konseptina taipuisa. Seuraavana askeleena on kehittää selkeä malli mentorointiparien muodostamista varten. – Tavoitteena on luoda strukturoitu malli, jonka avulla saisimme millenniaalit ja yrittäjät entistä tehokkaammin luomaan mentorointipareja. Toistaiseksi parit ovat muodostuneet ikään kuin luomuna eli henkilöiden kemiat ja intressit ovat round table -tapaamisessa kohdanneet ja he ovat päättäneet jatkaa keskustelua, Mustonen kertoo. – Mentoriparitoimintaa ei ole tässä mittakaavassa kokeiltu aiemmin Millennial Boardin yhtey dessä muualla. Pääsemme nyt seuraamaan läheltä, millaiset toimintamallit ja rakenteet tähän parhaiten sopivat. Toistaiseksi tuloksena on kuulemamme mukaan ollut jo ainakin yksi työhaastattelu sekä useampi mentorointitapaaminen. Yksi millenniaali rohkaistui round table -tapaamisen myötä kokeilemaan yrittäjyyttä, Siilin jatkaa. Yrittäjän ja yhteistyökumppanin näkökulmasta Millennial Boardin mahdollisuudet ovat laajat.

Jatkossa yrittäjiä halutaan houkutella mukaan entistä enemmän ja tässä muiden yrittäjien positiiviset kokemukset näyttelevät suurta roolia. – Aidot aikaansaannokset herättävät kiinnostusta. On tärkeää, että yrittäjät kuulevat onnistumisista ja positiivisista kokemuksista, joita muilla yrittäjillä on Millennial Boardin toiminnasta ollut. Uskon, että tulevaisuudessa tämän toiminnan kautta syntyvä Millennial Board -verkosto alkaa houkutella yrittäjiä mukaan samalla tapaa kuin yrityskummiverkosto tällä hetkellä, Ermo Piispanen visioi.

Heittäytyminen vaatii rohkeutta Verkostoituminen ja muiden osaamisen hyödyntäminen ovat nykyisin lähes välttämättömiä taitoja, mikäli yritys tai henkilö haluaa menestyä. – Näen, että Millennial Board on yrittäjille mahdollisuus pysähtyä sekä hieman tuulettaa ja jopa haastaa omia toimintatapojaan. Vaatii tietenkin rohkeutta heittäytyä mukaan toimintaan, missä omatkin toimintatavat saattavat joutua kyseenalaistetuiksi, Siilin kertoo. – Koko maailma perustuu tietyllä tapaa kumppanuuksiin ja verkostoihin. Harva pärjää enää pelkästään omilla tiedoillaan. Joku on hyvä tuossa ja toinen taas tässä. Kun saamme nämä ihmiset tuotua yhteen, lopputuloksesta hyötyvät kaikki, Piispanen päättää.

KESKISUOMALAINEN • 55

Yrittäjyyden näköalapaikalla Tapu Holttinen on ensimmäinen nainen Keski-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtajan tehtävässä. Hän uskoo, että järjestöllä on hyvät mahdollisuudet tuoda maakunnan yrittäjien ääntä kuuluviin. teksti ja kuvat TIMO SILLANPÄÄ

JÄRJESTÖTYÖ Pitkän linjan yrittäjä Tapu Holttinen (44) aloitti tammikuussa Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtajana. Uuden puheenjohtajan valinta tuli ajankohtaiseksi viime syksynä, kun kolme vuotta pestiä hoitanut Petri Salminen valittiin Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi. Holttinen sanoo, että puheenjohtajuus on hänelle kunniatehtävä, johon hän on kasvanut Suomen Yrittäjien ja Keski-Suomen Yrittäjien luottamustehtävissä noin 15 vuoden ajan. – Maakunnallisen yrittäjäjärjestön puheenjohtajan tehtävä on näköalapaikka yrittäjyyden kehittämiseen. Keski-Suomen Yrittäjillä on järjestönä hyvät mahdollisuudet vaikuttaa yrittäjyyden edistämiseen maakunnassa, Holttinen sanoo. Tehtävää puheenjohtajalla riittää. Maakunnalliseen yrittäjäjärjestöön tulisi saada lisää jäseniä, yritysten ja kuntien yhteistyötä pitäisi tiivistää entisestään ja saada yrittäjien ääni kuuluviin myös Arkadianmäellä. – Haluan erityisesti vaikuttaa siihen, että yrittäjäjärjestön jäsenet saisivat myönteisen kokemuksen kuulumisestaan järjestöön. Yksi loistava avaus nuorten yrittäjien tukemiseen on Doers-verkosto. Meidän tulisi pohtia myös muita keinoja, joilla saisimme nykyistä enemmän mukaan nuoria yrittäjiä, Holttinen sanoo. Myös yksinyrittäjien hyvinvoinnista ja sparrauksesta tulisi pitää huolta. – Digijohtajaksi!-hanke oli hyvä esimerkki siitä, miten kaikkein pienimmätkin yritykset saatiin mukaan miettimään digitalisaation mahdollisuuksia liiketoimintansa kehittämisessä.

”Veronkorotuksiin ei ole varaa” Jotta kansanedustajat tuntisivat maakunnan yrittäjien arkea ja yrittäjien viestit menisivät päätöksentekijöiden korviin, alkaa eduskuntavaalihumun jälkeen jälleen nimikkoyrittäjätoiminta. – Maakunnan jokaisella kansanedustajalla on yksi nimikkoyrittäjä. Kansanedustajalle nimikkoyrittäjä on luonteva kontakti yrittäjän arkeen. Se on tärkeä keino vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja tuoda yrittäjän ääntä esille, Holttinen kertoo. Uusi puheenjohtaja sanoo jännityksellä seuraavansa, mitä vaalitulos merkitsee yrittäjyydelle. Veronkorotuksiin ei ole varaa, mikäli Suomessa halutaan kannustaa uuteen yrittäjyyteen ja yritysten kasvuun. – Toivon, että tuleva hallitus tekee yrittäjämyönteisiä päätöksiä. Uskon, että yhä useampi ihminen hankkii tulevaisuudessa ytunnuksen, jotta voi ainakin ajoittain työskennellä myös yrittäjänä. Työurat muuttuvat hybrideiksi: niihin voi sisältyä sekä projektinomaisia työsuhteita että työskentelyä oman yrityksen kautta. En usko, että kansantaloudella on

”Työurat muuttuvat hybrideiksi: niihin voi sisältyä sekä projektinomaisia työsuhteita että työskentelyä oman yrityksen kautta. En usko, että kansantaloudella on enää varaa takavuosikymmenten eläkevirkoihin.” Tapu Holttinen

enää varaa takavuosikymmenten eläkevirkoihin, hän pohtii. Epävarmuus tulevan hallituksen suhtautumisesta yrittäjyyteen saattaa Holttisen mukaan hidastaa yrittäjien halua tehdä kasvuuralle tähtäävää riskinottoa: päätöksiä saatetaan lykätä veronkorotusten pelossa.

Jokainen yrittäjä tarvitsee sparrausta Holttinen itse tekee yrityskonsultointia ja -valmennusta Villinikkarit Oy:ssä, jota hän oli perustamassa 20 vuotta sitten opiskellessaan Tiimiakatemiassa. Lisäksi hän työskentelee osa-aikaisesti yrittäjyyttä edistävän Roihu-kehittämishankkeen aluepäällikkönä Pieksämäellä. – Näen, että pitkä ura yrittäjänä antaa vahvan näkökulman sparrata aloittavia yrittäjiä. Tunnen hyvin sekä yrittäjyyden hyvät että huonot puolet. Olen myös tarkastellut yrittäjyyttä monista eri näkökulmista: tiimiyrittäjänä, yksinyrittäjänä, naisyrittäjänä. Holttiselle yritysten kasvun haasteet ovat tuttuja. Kasvun esteille ei ole yhtä selittävää tekijää, mutta hän haastaa pieniäkin yrityksiä laittamaan omia liikeideoitaan rohkeammin ulkopuolis-

ten asiantuntijoiden arvioitavaksi. Esimerkkeinä sparraajista hän mainitsee yrityskummit ja kuntien yritysneuvojat. – Usein suurimmat kasvun esteet ovat yrittäjän ajattelutavassa. Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten aktiivisesti yrittäjä lähtee tarkastelemaan ympärillään olevia mahdollisuuksia kasvuun. Ulkopuolinen asiantuntija voi aina arvioida, onko yrittäjä jämähtänyt liian paljon alkuperäiseen liikeideaan ja myös pohtia, pitäisikö liiketoiminnan suuntaa muuttaa. Holttinen huomauttaa, että joillakin aloilla kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. – Ict-alalla kasvun pullonkaulana on pula osaavista tekijöistä. Toisaalta varsinkin pienissä yrityksessä ollaan arjen työssä niin tiiviisti kiinni, ettei kasvuponnistuksille tai esimerkiksi digitaalisten palveluiden kehittämiselle jää tarpeeksi aikaa. Asiakkaan tilaukset on kuitenkin hoidettava, jotta bisnes pyörisi. Yksinyrittäjien työtä Holttinen sanoo arvostavansa suuresti. – Yksinyrittäjillä on valtava merkitys kansantaloudelle, vaikka yritykset eivät kasvaisi. He työllistävät itsensä ja vastaavat monien palveluiden tuottamisesta. On-

neksi myös Suomen Yrittäjät on lähtenyt tukemaan yksinyrittäjien toimintaa erityisen ohjelman kautta.

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Jyväskylään Puheenjohtajakauden alkuvaiheeseen on sisältynyt paljon yhteistyön hiomista Keski-Suomen yrittäjien hallituksessa. Holttinen luottaa siihen, että hyvät tekijät saavat edistystä aikaan ja muutoksen voima on ihmisissä itsessään, kunhan se saadaan esille. – Näen puheenjohtajana, että ihmiset tekevät asioita yhdessä ja haluan, että Keski-Suomen yrittäjien hallitus tekee työtään in-

nostavassa ilmapiirissä. Arvostan myös suorapuheisuutta. Kun asiat sanotaan suoraan, on sen jälkeen helppo tehdä päätöksiä. Holttinen pitää erityisesti ensi vuotta jännittävänä. Tammikuussa Jyväskylässä järjestetään normaaliin tapaan maakunnallinen yrittäjäjuhla ja syksyllä valtakunnalliset yrittäjäpäivät. – Jyväskylä ja Keski-Suomi näkyvät yrittäjäpäivien ansiosta vahvasti mediassa syksyllä 2020. Tapahtuman kiinnostavuutta lisää myös se, että Suomen Yrittäjien nykyisen puheenjohtajan Jyrki Mäkysen kausi päättyy, ja hänen tilalleen valitaan uusi puheenjohtaja.

Tapu Holttinen • Luottamustehtävät: Keski-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja 1.1. alkaen. Sitä ennen työskennellyt noin 15 vuotta Suomen Yrittäjien ja KeskiSuomen Yrittäjien luottamustehtävissä. • Koulutus: KTM Jyväskylän yliopistosta, tradenomi JAMKin Tiimiakatemiasta, opettajapätevyys JAMKin Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. • Yrittäjyys: 20 vuoden yrittäjäkokemus. Tällä hetkellä Villinikkarit Oy:n yrittäjä: valmentaja, kehittämisasiantuntija ja konsultti. • Harrastukset: liikunta, matkustaminen, lukeminen ja kirjoittaminen.

KESKISUOMALAINEN • 56

Vapaaherrantie 2 (Tourukeskus), 40100 Jyväskylä Avoinna: Ma–Pe 8:00 –17:00

suomenbrodeeraus.com

Meiltä löydät laadukkaat

• TYÖVAATTEET • EDUSTUSVAATTEET • LIIKELAHJAT Suomen Brodeeraus tarjoaa: • asiakkaalle räätälöidyn oman verkkokaupan • nopean reagoinnin, nopeat toimitukset

• asiakkaan tuotteiden varastoinnin • tuotteiden kulutuksen raportoinnin

• työvaatekartoituksen asiakkaan henkilökunnalle • laskutusmahdollisuuden useaan eri toimipisteeseen

Olemme yritysvaatetuksen osaavia ammattilaisia. ity ö l ä t rää a. i s le sel alikoim ppa! k y Yrit uotev kokau t k ver a Om

SÄÄSTÄ! AIKAA JA RAHAA.

SB-OHITUSKAISTA

PALVELUMME KÄYTETTÄVISSÄSI 3 VRK SISÄLLÄ

TILAA TUOTTEET HALUAMALLASI TAVALLA

TOIMITUS 24H TILAUKSESTA

hyväksyttyäsi tuotevalikoiman

verkkokauppa, myymälä, puhelin, sähköposti

tai nouto heti myymälästä

HINNOITTELUMME ON REILUA -

EI PIILOKULUJA TAI LISÄKUSTANNUKSIA OHITUSKAISTALLA

ET JOUDU JONOTTAMAAN TERVETULOA ETUASIAKKAAKSEMME!

ALENNUS KOKO VALIKOIMASTAMME omilla tunnuksillasi LISÄALENNUS NETTITILAUKSISTA KAMPANJATUOTTEITA ETUHINNOIN sopimustuotteiden nouto myymälästä PAINATUS ODOTTAESSA sopimustuotteiden TOIMITUS 24H TILAUKSESTA KOONTILASKUTUSMAHDOLLISUUS

KESKISUOMALAINEN • 57

Soita 040 745 3905 ja tarjoamme juuri Sinun yrityksellesi sopivan tuotekokonaisuuden. Kampanjatarjous

Classic polo pique Nyt 29€/kpl (ovh. 35€)

sis. Logomerkkauksen. (minimitilaus 25 kpl)

Meiltä myös muut laadukkaat Craft-tuotteet jotka saat niinikään myös yrityksesi logolla. Craftin lisäksi valikoimissamme myös mm. Cutter&Buck golf ja vapaa-ajan vaatteet sekä Cliquen monipuoliset yritysvaatteet.

KUN VAADIT MUKAVAA, TURVALLISTA JA SÄÄNKESTÄVÄÄ TYÖVAATETTA.

Fristads on skandinavian johtava työvaatevalmistaja. Löydät Fristadsilta laadukkaat työvaatteet päästä varpaisiin monille eri ammattialoille. Fristads tuotteet löydät Suomen Brodeerauksen kattavasta valikoimasta. Tarjoamme laajan valikoiman materiaaleja, kokoja ja värejä. fristads.com

Suomen Brodeerauksen valikoimissa mm. nämä laadukkaat tuotemerkit, merkkauksella tai ilman:

KESKISUOMALAINEN • 58

DIGIJOHTAJAKSI!-HANKE

Digitaalisuuden ytimessä Kolme vuotta kestänyt Digijohtajaksi!-hanke päättyi maaliskuussa. Hanke auttoi mikro- ja pk-yrityksiä lisäämään digiosaamista ja -valmiuksia. teksti OSKARI VILLANEN kuvat OSKARI VILLANEN, MIKA NYKÄNEN

DIGITALISAATIO Keski-Suomen Yrittäjät toimi osatoteuttajana vuonna 2016 alkaneessa kolmivuotisessa Digijohtajaksi!-hankkeessa. Digijohtajaksi! päättyi maaliskuuhun 2019, minkä vuoksi nyt on hyvä hetki kerrata, mitä kaikkea hankkeessa saatiin aikaan ja kuulla mukana olleita yrittäjiä. Hankkeen aikana toteutettiin peräti yli 60 erilaista tilaisuutta ja tapahtumaa, joissa on ollut kolmen vuoden aikana mukana yli 600 keskisuomalaista yritystä. Digijohtajaksi!-hankkeen projektipäällikkönä toimi Katja Järvelä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiasta. Hän on tyytyväinen tuloksiin. – Erittäin hyvä fiilis on tällä hetkellä. Tapahtumien puolesta hanke on tullut päätökseensä, mutta jälkityöt jatkuvat vielä hetken aikaa. Voin sanoa, että olen todella tyytyväinen hankkeen onnistumiseen. Otimme vielä loppukirin vuoden alussa, kun peräti 12 tilaisuutta järjestettiin kolmen kuukauden aikana, Järvelä kertoo.

Selvät tavoitteet ja muuttuvat aiheet Digijohtajaksi!-hankkeen tavoitteena oli lisätä keskisuomalaisten mikro- ja pk-yritysten digiosaamista ja digivalmiuksia. – Halusimme nostaa esiin erityisesti selkeitä askeleita ottaneiden edelläkävijäyritysten tarinoita. Lisäksi tärkeää on ollut hankkeessa mukana olevien oppilaitosten – Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Gradian – monipuolinen ja toisiaan täydentävä osaaminen. Sitä on hyödynnetty vahvasti esimerkiksi digitaalisen markkinoinnin koulutuksissa. Suosittuja ovat olleet myös tietoturvaan, tietosuojaan sekä niiden johdannaisiin liittyneet koulutukset. Esimerkiksi GDPR-koulutuksia järjestimme samaan tahtiin tietosuoja-asetuksen voimaantulon kanssa, Järvelä kertoo.

Myös keskisuomalaisten yrittäjien asennoituminen digitaalisuuteen saa Järvelältä kiitosta. Pitkän hankkeen parhaimpia puolia on, että lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja keinoja voidaan tarvittaessa muokata hankkeen aikanakin. – Emme osanneet vuonna 2016 ennustaa tai oikeastaan edes arvella, millaista Digijohtajaksi!hankkeen toiminta olisi vuonna 2019. Keräsimme hankkeen aikana jatkuvasti tietoa ja palautetta tapahtumiin osallistuneilta yrittäjiltä. – Tämän tiedon valossa muokkasimme toimintaa ja tulevia tapahtumia vastaamaan kulloiseenkin kysyntään. Pystyimme myös kohdentamaan koulutuksia paremmin juuri niille yrittäjille, joilla oli täsmäoppimisen tarpeita. Koen, että keskisuomalaiset yrittäjät ovat digitaalisesti valveutuneita. Eräässä palautelomakkeessa oli varsin pysäyttävä kommentti yrittäjältä, joka linjasi, että jos nyt ei reagoi digitaalisuuteen, niin omaa yritystä ei kohta enää ole. Mielestäni tämä kuvastaa keskisuomalaisen yrittäjäkentän ymmärrystä, Järvelä pohtii.

Konkreettista hyötyä ja erilaisia oppeja Siinä missä Digijohtajaksi!-hankkeen projektipäällikkö Katja Järvelä osaa parhaiten arvioida hankkeen onnistumista kokonaisuutena, on myös aiheellista kysyä yksittäisten yrittäjien näkökulmia hankkeen aikana järjestetyistä koulutuksista ja tilaisuuksista. Tätä juttua varten haastateltiin kolmea Digijohtajaksi!-hankkeen koulutuksiin osallistunutta henkilöä. Heillä kaikilla oli hieman erilaiset lähtötilanteet yrityksensä ja myös itsensä osalta digitaalisuutta kohtaan. Kokemukset olivat kuitenkin kaikilla positiivisia ja arkikäyttöönkin on siirtynyt joitain oppeja ja käytäntöjä.

Digijohtajaksi! • Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä (ESR) 20162019. • Päätoteuttaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia. Osatoteuttajat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen Yrittäjät. • Hanke järjesti yli 60 tilaisuutta kolmen vuoden aikana. • Yli 600 keskisuomalaista yritystä osallistui Digijohtajaksi!hankkeen toimenpiteisiin.

SOFIA STARK, MAARLA OY:

”Opin paljon uutta” Maarla Oy on viitasaarelainen metallialan teollisuusyritys, joka on keskittynyt ohutlevy- ja lankatöihin. Sofia Stark toimii Maarla Oy:n operatiivisena johtajana ja on osallistunut Digijohtajaksi!hankkeen koulutuksiin yhdessä saman konsernin Jussi Hämäläisen kanssa. – Osallistuimme Digijohtajaksi!hankkeen puitteissa viiden koulutuspäivän mittaiseen kokonaisuuteen. Muutosjohtaminen toimi kantavana teemana koulutuksissa. Koulutuksissa esiteltiin erilai-

sia työkaluja, joilla digitaalisuutta hyödyntäen muutosjohtamista on mahdollista helpottaa, Stark kuvailee. Ryhmämme oli varsin tiivis, ja meitä osallistui tähän koulutusjaksoon viidestä eri yrityksestä. Itse koin, että kouluttajat näissä tilaisuuksissa olivat hyvin osaavia, mutta omaa oppimista edisti suuresti myös se, että ryhmämme oli niin osallistuva. Ylipäätään koulutuksen henki oli sellainen, että kaikki uskalsivat tuoda omat ideansa ja näkökulmansa esiin.

Vuorovaikutuksellinen oppimisympäristö toi myös konkreettisia työkaluja Starkin myötä Maarla Oy:n toimintaan. – Opin paljon uutta. Myös ihan konkreettisia työkaluja tuli otettua käyttöön koulutusten myötä. Esimerkiksi palaverien pidossa meillä on tälläkin hetkellä järjestelmä, jonka käytön opin hankkeen tarjoamassa koulutuksessa. Maarlan konsernissa on meneillään isompiakin muutoksia, joiden vuoksi muutosjohtamiseen keskittyvä koulutuskokonaisuus

tuli äärimmäiseen hyvään saumaan. Esimerkiksi taloudenhallintajärjestelmä on menossa meillä kokonaan uusiksi ja tuotannon puolellakin muutoksia on luvassa tehokkaampaan suuntaan, Stark pohtii. – Uskon, että itselleni tärkein anti koulutuksella oli se, että pääsin katsomaan oman yrityksen toimintaa ulkopuolelta. Pystyin koulutuksen myötä ottamaan askeleen ulos omista toimintatavoistani ja miettimään, olisiko niissä kehitettävää.

Gradian Katja Järvelä on tyytyväinen Digijohtajaksi!hankkeen tuloksiin.

KESKISUOMALAINEN • 59

ILKKA TALVI, ERÄOPASPALVELU TALVI:

”Lisää rohkeutta” Eräopaspalvelu Talvi tarjoaa erilaisia opastettuja retkiä luontokohteisiin eri puolilla Keski-Suomea, mutta pääsääntöisesti Jämsän alueella. Myös melontaretket ovat olleet kysyttyjä jo useampana kesänä. Yrittäjä Ilkka Talvelle digitaalisuus on tullut ajankohtaiseksi vasta aivan viime aikoina, ja Digijohtajaksi!-hanke on ollut tässä suurena apuna. – Tällaiselle vanhemmalle herrasmiehelle nämä koulutukset ovat olleet opettavaisia. Pelkästään tietokoneiden kanssa on ollut ajoittain hieman hankaluuksia, minkä vuoksi digitaalisuuteen paneutuminen oma-aloitteisesti on ollut aiemmin hieman haastavaa. Kuten ammattini kertoo, omat henkilökohtaiset intressini ovat myös jossain aivan muualla kuin ruudun ääressä. Tämäntyyppiset koulutukset ja tilaisuudet tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppia. Ne tarjoavat konkreettisia ideoita siihen, miten voin erilaisia laitteita omassa työssäni hyödyntää, Talvi kertoo. Digijohtajaksi!-hankkeen koulutuksista on Talvelle ollut hyötyä monellakin tapaa. Mikäli digitaaliset ratkaisut ja sovellukset eivät ole tuttuja, usein jo pelkkä käytön aloittaminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta. – Se on eräänlaista rimakauhua. On yllättävän helppo tuudittautua siihen, että tekee omil-

Kaikki pankki- ja asiantuntijapalvelut omalta yhteyshenkilöltä Handelsbanken Family Office Omat, perheesi ja yrityksesi pankkipalvelut hoituvat yhdestä konttorista, yhdellä kertaa, oman yhteyshenkilön kautta.

la laitteillaan pelkästään niitä asioita, jotka ovat itselle jo entuudestaan tuttuja. Tästä omasta kuplasta pääseminen vaatii rohkeutta ja koen, että tällaiset koulutukset ovat omiaan auttamaan. On ollut mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea pystyn esimerkiksi tietokoneella tekemään yritystoimintani edistämiseksi. – Toinen selkeä konkreettinen asia, minkä sain aikaan pitkälti näiden koulutusten rohkaisemana, oli älypuhelimen hankkiminen. Uskallan väittää, että olen sitä oppinut varsin hyvin käyttämäänkin. Älypuhelin on mahdollistanut esimerkiksi sen, että pystyn ottamaan melontaretkillä helpommin kuvia asiakkaista, kun he sitä haluavat. Myös karttasovellukset ovat olleet todella suuri apu retkien toteutuksessa ja suunnittelussa, Talvi kertoo.

Yhteyshenkilöt ja suorat puhelinnumerot osoitteessa handelsbanken.fi/ jyväskyla

Yritys

Päivittäisasiat

Varallisuus

Perhe

Tervetuloa!

Handelsbanken Jyväskylä Asemakatu 12. puh. 010 444 3470* jyvaskyla@handelsbanken.fi *Puhelun hinta 0,0835 e/puh. + 0,1209 e/min.

JANNE SALMELA, PROSOLVE OY

”Täsmäiskuja” ProSolve Oy on vuonna 2004 perustettu jyväskyläläinen asiantuntija- ja suunnitteluyritys, jonka pääasiallinen tuote on mekaniikkasuunnittelu. Kyseessä on todellisuudessa kaksi yritystä eli ProSolve ja ProDeliver. Työnjako menee niin, että ProDeliver toteuttaa sen, mitä ProSolve suunnittelee. ProSolve Oy:n toimitusjohtaja Janne Salmela osallistui useampiinkin Digijohtajaksi!-hankkeen koulutuksiin. – Minulle jäi sellainen kuva, että hankkeen puitteissa toteutettiin täsmäiskuja sinne, missä digitalisaation suhteen oli tarvetta. Parhaiten mieleeni on jäänyt Rajakadulla JAMKin tiloissa järjestetty digitaaliseen markkinointiin keskittynyt koulutustilaisuus. Pidän itseäni hieman tavallista valveutuneempana digitaalisten alustojen käyttäjänä, mutta esimerkiksi tässä koulutuksessa annettu sosiaalisen median käyttökoulutus oli itselleni todella hyödyllinen, Salmela kertoo. – Olen sellainen innostuja, joka on aina äärimmäisen tohkeissaan uusista asioista, mutta sitten ne uudet asiat tuppaavat jäämään taka-alalle, kun seuraava innostava asia tulee eteen. Siksi koen, että Digijohtajaksi!-hankkeen kaltaiset kokonaisuudet ovat todella hyödyllisiä, koska koulutuksissa näytetään, miten näitä itseäni innostavia asioita on mahdollista käyttää ja hyödyntää.

Usein yrityksen digitaalinen valveutuminen kulkee käsi kädessä yrittäjän oman valveutuneisuuden kanssa. Salmelan kohdalla Digijohtajaksi!-hanke sai aikaan innostumisen sosiaalisen median mahdollisuuksista. – Heräsin hankkeen koulutusten myötä siihen, että sosiaalista mediaa on mahdollista hyödyntää liiketoiminnassa. Helpot ja yksinkertaiset esimerkit, kuinka yrityksen on mahdollista käyttää sosiaalista mediaa hyödyksi, ovat kaikista toimivimpia ja itse koen niitä koulutuksissa saaneeni. Sosiaalinen mediakin on vain sellainen kokonaisuus, että pitäisi jatkuvasti pystyä seuraamaan aktiivisesti viimeisimpiä trendejä, jotta siitä saisi maksimaalisen tehon irti. – Tällä hetkellä haluaisin tietää, kuinka voisimme hyödyntää LinkedIn-palvelua liiketoiminnassa. Videoiden hyödyntäminen viestinnässä on toinen kiinnostava kysymys, Salmela päättää.

TYÖHYVINVOINTIA JOKAISELLE NYT UUTTA! VAKOOJAMYSTEERI

KEVÄÄN TYHY-UUTUUDET!

Tiimityöskentelyyn haastava huonepakopelin-kaltainen mysteeri odottaa ratkaisijaansa! Mysteerin ohella on mahdollisuus herkutella joko kevyesti tai pidemmän kaavan kautta.

HAASTETTA JA RENTOUTUMISTA Skumppaa ja saunajoogaa, äijäjoogaa, crossia korsussa ja juoksuhaudoissa... Tyhy-uutuuksina erilaisia jooga- ja kehonhuoltopaketteja joihin jäykempikin taipuu!

KYSY LISÄÄ JA VARAA! 020 751 6300 peurunka@peurunka.fi Puh.hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.

LÄHELLÄ vain 20 min. Jyväskylästä!

PEURUNKA.FI

KESKISUOMALAINEN • 60

EUROPARLAMENTTIVAALIT 2019

Yrittäjien ääntä europarlamenttiin MARKUS SOMMERS

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kannustaa yrittäjiä ja kaikkia suomalaisia äänestämään toukokuun lopun Europarlamenttivaaleissa. Euroopan unioni ja sen lainsäädäntöelimet säätelevät monin tavoin yritysten toimintaympäristöä. teksti PASI RAHIKAINEN

POLITIIKKA Europarlamenttivaalit ovat Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä yrittäjille merkittävät kahdesta syystä. Ensiksi on tärkeää, että EU:n päätöksenteossa on mukana yrittäjyyttä ymmärtäviä ihmisiä. Tämä koskee kaikkea EU:n päätöksentekoa, mutta erityisesti parlamenttia, joka käsittelee lakiehdotukset ja päättää niistä ministerineuvoston kanssa. – Toinen näkökulma on laajempi. Kaikille suomalaisille, myös yrittäjille, on tärkeää, että meillä on Euroopan unioni ja Euroopan sisämarkkinat. Se avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia. Vaikka lähtökohdat ovat hyvät, sisämarkkinoiden pitäisi toimia paljon nykyistä paremmin, Pentikäinen sanoo. – EU on tärkeä myös turvallisuuden kannalta. Usein unohdetaan, millainen rauhanprojekti EU on ollut. Se on yhteistyörakenne, joka on turvannut länsimaisten arvojen, liberaalin demok ratian ja markkinatalouden aseman Euroopassa. Yksikään näistä ei ole ollut Euroopan historiassa itsestään selvä, eivätkä ne ole sitä nykyäänkään, hän lisää.

EU sääntelee yrityksiä monin tavoin Ei ole samantekevää, millaisia päätöksiä ja lakeja EU:ssa tehdään. Pentikäinen muistuttaa, että iso osa suomalaisia yrityksiä koskevasta sääntelystä on tavalla tai toisella kytköksissä Euroopan unioniin. Siitä, mikä tuo osuus on, on olemassa monia tulkintoja ja monia tapoja laskea, mutta määrä on kuitenkin merkittävä. – Usein on niin, että EU:sta tulevat raamit ja kansallisella lainsäädännöllä voidaan päättää, millä tavalla EU-sääntelyä noudatetaan. On toki olemassa sääntelyä, joka on otettava sellaisenaan käyttöön. Hyvä esimerkki tällaisesta on koko EU:n laajuinen kilpailulainsäädäntö, Pentikäinen toteaa. – EU:n arvonlisäverotusta ja tilintarkastusaikoja koskevat direktiivit vaikuttavat voimaan tullessaan myös suomalaisiin yrityksiin, hän lisää. Yksi keskeinen asia, mihin Euroopan parlamentti vaikuttaa, on kauppasopimusten tekeminen. Osa yritysten sääntelystä tulee suoraan EU:n neuvottelemista kauppasopimuksista. – Parlamentilla on paljon valtaa myös EU:n maatalouspolitiikkaan, jonka uudistaminen on seuraavan parlamenttikauden tärkeimpiä asioita. Ympäristöpolitiikassa ja hiilinielukeskustelussa nähtiin, kuinka suuri vaikutus parlamentilla voi olla esimerkiksi

Suomen metsäpolitiikkaan, Pentikäinen muistuttaa. – Erilaisten rahastojen kautta EU vaikuttaa myös investointeihin ja esimeriksi infrarakentamiseen. Unionilla ja sen parlamentilla on parhaimmillaan todella iso vipuvaikutus suomalaisen yrittäjyyden edellytyksiin.

Kultausta halutaan vähentää Julkisessa keskustelussa ja kansalaisten mielissä EU-lainsääntö asetuksineen ja direktiiveineen mielletään usein byrokraattiseksi ja tiukaksi. Tiukkuus ei kuitenkaan aina lähde Brysselistä, vaan jäljet johtavat usein kansalliseen lainsäädäntöön. – Suomessa tyypillistä on, että tehdään kireämpää sääntelyä, kuin EU edellyttää. Tätä kutsutaan kultaamiseksi eli gold plating -ilmiöksi, Pentikäinen sanoo. Kultaamisessa EU-direktiivejä kuorrutetaan kansallisilla lisäyksillä ja tehdään niistä kireämpiä kuin direktiivi edellyttäisi. Kultausta on myös se, että direktiiviä tiukempaa kansallista lainsäädäntöä ei pureta direktiivin tullessa voimaan tai direktiivi pannaan kansallisesti toimeen EU-tasoa nopeammalla aikataululla. Kultaamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi kuluttajansuojan kannalta, mutta se voi yhtä lailla haitata oman maan yritysten mahdollisuuksia pärjätä sisämarkkinoilla. EU on todennut paremman sääntelyn ohjeissaan, että yrityselämällä ja etenkin pk-yrityksillä on suurin riski kärsiä ylisääntelystä. Siksi EU on pyrkinyt vähentämään kultaamista jäsenmaissaan.

Aktiivista vaikuttamista ja edunvalvontaa Monella on sellainen käsitys, että Suomen 13 mepillä ei ole juurikaan sananvaltaa 751 jäsenisessä Euroopan parlamentissa. Pentikäisen mielestä asia ei ole ihan näin yksioikoinen. – Suomi ei voi parlamentissa sanella, mutta meillä on ollut hyviä parlamentaarikkoja, jotka ovat saaneet äänensä kuuluviin. Kun on ollut tiukka paikka, suomalaiset ovat pystyneet kokoamaan voimansa ja vaikuttamaan asioihin. He ovat myös hyvin verkostoituneita omissa ryhmissään ja valiokunnissaan, mikä on erittäin olennaista. Keskeinen osa parlamentin päätöksentekoa on eri intressiryhmien edunvalvonta, jota myös lobbaamiseksi kutsutaan. Suomen Yrittäjillä on Brysselissä oma toimisto, joka toimii itsenäisesti, mutta myös yhteistyös-

”Euroopan unionin päätöksentekoon tarvitaan lisää yrittäjyyttä ymmärtäviä ihmisiä. Erityisen tärkeää tämä on Euroopan parlamentissa”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. sä muiden suomalaisten, pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten elinkeinoelämän etujärjestöjen kanssa. – Meidän edunvalvontamme ei rajoitu vain käytäväkeskusteluihin. Asiantuntijamme osallistuvat yrityksiä koskevien lakien valmisteluun alusta lähtien, joten he ovat hyvin sisällä keskustelussa

”Suomi ei voi parlamentissa sanella, mutta meillä on ollut hyviä parlamentaarikkoja, jotka ovat saaneet äänensä kuuluviin.”

siinä vaiheessa, kun direktiivi tulee kansalliseen lainsäädäntöön, Pentikäinen sanoo.

Usean jäsenmaan vaalitapa hidastaa nuorten esiinmarssia Pentikäinen ei ole huolissaan yrittäjien EU-vaali-innosta. Hän uskoo, että yrittäjät ymmärtävät keskimääräistä paremmin EU:n merkityksen Suomelle. Suurempi huoli on, miten suomalaiset kokonaisuudessaan saataisiin uurnille. – Äänestysprosentit ovat EUvaaleissa olleet alhaisia. Ihmiset kokevat EU-asiat etäisiksi, ja varsinkin tänä keväänä kotimaan politiikka on vienyt huomiota EUvaaleista, Pentikäinen sanoo. – On jännä nähdä, näkyykö äänestyksessä eduskuntavaalien tulos ja millä tavalla. Äänestämällä on mahdollisuus ottaa kantaa

muun muassa hallitusneuvotteluiden tilanteeseen, hän jatkaa. Meppien keski-ikä on tällä hetkellä 55 vuotta ja suomalaismepit ovat vielä hitusen tätä vanhempia. Naisten osuudessa suomalaiset ovat ylivoimaisessa kärjessä 77 prosentillaan, kun keskimäärin 36,5 prosenttia mepeistä on naisia. Vaikka EU-parlamentin työssä kokemuksesta on hyötyä, näkisi Pentikäinen mielellään nuorten esiinmarssin eduskuntavaalien tapaan. Monissa jäsenmaissa käytössä oleva vaalitapa ei tätä kuitenkaan edistä. – Monen mepin ei tarvitse edes siivota työhuonettaan, koska kotimaansa listavaalien ansiosta hän tietää tulevansa valituksi uudelleen. Tässä mielessä suomalainen vaalitapa on demokraattisempi.

KESKISUOMALAINEN • 61

EUROOPAN PARLAMENTTI

Lähes joka viides eurovaaliehdokas on yrittäjä Sunnuntaina 26. toukokuuta järjestettävissä eurovaaleissa on ehdolla kymmeniä yrittäjiä. Vaalien 269 ehdokkaasta yrittäjiä on 19 prosenttia eli kaikkiaan 51. Suomen Yrittäjien jäsenyritysten yrittäjiä on ehdolla 24. Ehkä hieman yllättäen eniten yrittäjäehdokkaita on Seitsemän Tähden Liikkeellä, jonka listoilla heitä on yhdeksän. Liikkeen kaikista ehdokkaista 45 prosenttia on yrittäjätaustaisia.

Toiseksi eniten yrittäjäehdokkaita on Kokoomuksella, yhteensä kuusi. Perussuomalaisilla ja vihreillä on molemmilla viisi yrittäjäehdokasta. Eduskuntavaalien voittajalla SDP:llä määrä on kaksi. Suomen Yrittäjien Kestävän kasvun Eurooppa -vaaliohjelmassa painotetaan muun muassa sisämarkkinasääntöjen avaamista ja pk-yritysten kasvumahdollisuuksia sekä työllistämisen helpottamista EU-alueella.

EU:ssa toimii yli 24 miljoonaa yritystä. Niistä 94 prosenttia työllistää alle 10 työntekijää. Yksinyrittäjien merkitys on suuri, sillä he muodostavat 61 prosenttia kaikista EU-alueen yrityksistä. Suomalaisyritysten viennistä noin 60 prosenttia suuntautuu muihin EUmaihin ja tuonnista 73 prosenttia tulee EU-alueen sisältä. Lähde: Suomen Yrittäjät

Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä on 751. Uudet mepit Brysselin istuntosaliin valitaan toukokuun lopulla. Suomessa vaalit järjestetään 26. toukokuuta.

Yrittäjien Euroopassa Suomen Yrittäjien EU-vaaliohjelma sisältää askelmerkit, joilla Euroopan unioni kehittyy entistä yrittäjäystävällisempään suuntaan. Yrittäjäjärjestön mielestä pk-yritysten kasvun mahdollisuuksia on parannettava vahvistamalla sisämarkkinasääntöjä. Se avaa ovia myös laajempaan kansainvälistymiseen. Myös digitalisoitumista tulee edistää. Yritykset ovat keskeisiä toimijoita ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja siihen on EU:ssa panostettava enemmän. Päästövähennykset pitää toteuttaa kustannustehokkaasti. Työllistämisen helpottaminen on tärkeä EU-sääntelyn tavoite. Työmarkkinoille ei tarvita

lisää jäykkyyksiä, vaan yrityskohtaista työehtojen määrittelyä on edistettävä. Suomen Yrittäjien mielestä EU:n rahoitussääntelyssä on kiinnitettävä aktiivisesti huomiota siihen, miten sääntely vaikuttaa asiakkaisiin. Talous- ja rahaliiton perusrakenteet on uudistettava. Yhteisten varojen käytön tulee tukea Euroopan tulevaisuuden kannalta keskeisiä elementtejä, kuten talouskasvua, työllisyyttä ja pk-yritysten kilpailukyvyn kehitystä. Lisäksi EU-lainsäädännön pitää perustua aina huolelliseen vaikutusten arviointiin, jotta sääntelyllä vastataan yrittäjien ja kansalaisten todellisiin tarpeisiin ja kannustetaan yrittäjyyteen.

Keittiönäyttely avoinna TI-PE 10-16 Heinämäentie 20, 40250 JYVÄSKYLÄ (käynti Antinniityntien puolelta) OTA YHTEYTTÄ Puh. 020 786 2222 myynti@trio-keittiot.fi

Varaamalla esittelyajan varmistat kiireettömän palvelun, palvelemme sovittaessa myös iltaisin!

EUROOPAN PARLAMENTTI

Euroopan parlamentin rakennus Ranskan Strasbourgissa.

Euroopan unionin säädökset • Asetukset: Asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on sovellettava kaikilta osiltaan kaikkialla EU:ssa. • Direktiivit: Direktiiveissä määritellään tavoitteet, joihin kaikkien EU-maiden on yllettävä. Maat saavat kuitenkin itse päättää laeista, joilla tämä toteutetaan. • Päätökset: Päätökset sitovat niitä, joille ne on osoitettu (esimerkiksi yksittäinen EU-maa tai yritys), ja niitä sovelletaan sellaisinaan. • Suositukset: Suositukset eivät ole sitovia. Suosituksen avulla eri toimielimet voivat ilmaista kantansa ja ehdottaa toimia ilman, että suosituksen kohteena oleville seuraisi siitä oikeudellisia velvoitteita. • Lausunnot: Lausuntoja voivat antaa EU:n keskeiset toimielimet ja ilmaista näin kantansa, mutta siitä ei seuraa lausunnon vastaanottajille mitään oikeudellisia velvoitteita. Lausunto ei ole sitova. Lähde: Euroopan unioni

TERÄS-MEKANO OY Ohutlevytuotteiden valmistusta teollisuuteen ja rakentamiseen.

Lävistys, leikkaus, särmäys/kanttaus, hitsaus, maalaus ja kokoonpano. Tuotantomme: • metallilistat, kynnykset, suojakotelot • julkisivukasetit ja fasetit • tarkastusluukut • levytyökeskustyöt Valmistamme tuotteemme asiakkaan mukaan, eri raaka-aineista. Myös kotitalouksille. K-S Teräsmekano Oy Puuppolantie 125, 40270 PALOKKA

Puh. 010 396 7200 mekano@elisanet.fi www.terasmekano.fi

KESKISUOMALAINEN • 62

Uudenlaista isännöintiä Digitaalisuus ja ihmisläheinen palvelu ovat rantautuneet myös isännöintialalle. Taloyhtiöiden digitaaliset ratkaisut helpottavat asiointia ja tuovat läpinäkyvyyttä toimintaan. teksti ja kuva OSKARI VILLANEN

YRITTÄJYYS Isännöinti- ja kiinteistöala kokonaisuudessaan käy läpi voimakasta murrosta. Vielä noin kymmenen vuotta sitten saattoi kerrostaloissa asua yhdessä huoneistossa myyttinen hahmo, jonka tittelinä oli talonmies. Talonmiesten virkaa hoitavat tänä päivänä tavallisesti huoltoyhtiöt. Seuraavana katoavien asioiden listalla ovat rappukäytävistä tai taloyhtiöiden seinustoilta löytyvät postilaatikot, joihin voi tiputtaa terveisensä huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle. – Isännöinti on jotenkin aina näyttäytynyt itselleni hieman si-

”Vihdoin myös meidän alallamme ohjelmistokehittäjät ovat heränneet siihen, että digitaalisille ratkaisuille on kysyntää”, sanoo IDEAL isännöinnin yrittäjä Atte Porkkala.

säänpäin kääntyneeltä toiminnalta, missä isännöitsijä ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja keskenään ovat sopineet asioista. Tähän olen halunnut tuoda muutoksen. Haluan lisää yhteisöllisyyttä ja läpinäkyvyyttä isännöintitoimintaan. Digitaaliset alustat taloyhtiöille nopeuttavat ja helpottavat asiointia sekä ennen kaikkea luovat läpinäkyvyyttä toimintaan, IDEAL isännöinnin yrittäjä ja toimitusjohtaja Atte Porkkala kertoo.

Uudet näkökulmat muovaavat alaa Digitaalisuus on myös tällä alalla ollut käynnistävä tekijä murrokselle. Nuorempi sukupolvi on tuonut muutenkin uusia tuulia alalle. Sen myötä isännöintiala on ottanut isoja askelia kohti asiakaslähtöistä palvelua, jossa pyritään luomaan asiakaskokemuksesta mahdollisimman miellyttävä. IDEAL isännöinnin verkkosivuille toimintaperiaatteet onkin kirjattu näin: ”IDEAL isännöin-

”Jos työ on vain pelkkien tulipalojen sammuttamista, toiminta ei pääse kehittymään.”

nin lähtökohta on ollut alusta alkaen taloyhtiön asukkaiden huomiointi ja kokonaisvaltainen palvelu. Isännöinti on nimenomaan taloyhtiötä, ja ennen kaikkea taloyhtiön asukkaita varten tuotettu ihmisläheinen palvelu. Sellaisena sen tulee myös asiakkaille näkyä.” – Itselleni digitaalisuus on ollut aina se juttu. Vihdoin myös meidän alallamme ohjelmistokehittäjät ovat heränneet siihen, että digitaalisille ratkaisuille olisi kysyntää. Tulevaisuudessa ala tulee kehittymään siihen, että asukkaat voivat hoitaa asiansa puhelimella, kuten nykyään käytännössä kaiken muunkin. Asukkaat voivat lähitulevaisuudessa tarkistaa oman maksutilanteensa, seurata huoltopyyntöjen kehitystä, varata sauna- ja pyykkivuorot sekä autopaikat tai esimerkiksi tarkistaa oman taloyhtiön yleiset tiedot suoraan verkosta omalla puhelimella vain tätä tarkoitusta varten räätälöidyn alustan kautta. – Valitettavasti osa vanhoista tekijöistä tippuu pois, jos he eivät halua hypätä digitalisaatioon mukaan, Porkkala kertoo. Porkkalan mukaan myös kulttuuri on muuttunut viime vuosina selvästi. Ihmiset haluavat, että heidän huoliaan ja asioitaan kuunnellaan. Enää ei välttämättä riitä se, että hoidettava asia otetaan työlistan jatkoksi postilaa-

”Täytyy myöntää, etten varsinaisesti koskaan kuvitellut itse ryhtyväni yrittäjäksi.” tikosta löytyvän vikailmoituksen myötä ja hoidetaan kuntoon, kun ehditään. – Itse olen pyrkinyt selvittämään, mikä olisi paras ratkaisu asiakkaan ongelmaan. Lähdemme selvittämään asiaa yhdessä. On kaikkien etu, kun ajattelemme yhdessä asioita hieman pidemmällä perspektiivillä. Jos työ on vain pelkkien tulipalojen sammuttamista, toiminta ei pääse kehittymään, Porkkala jatkaa.

Taloyhtiön hallituksesta isännöitsijäksi Porkkala on vielä varsin uusi tekijä isännöintialalla. Taustalla on myös tuttu tarina siitä, miten omien vanhempien yrittäjyyden myötä Porkkala ei itse aikonut koskaan ryhtyä yrittäjäksi. Sysäys yrittäjyyteen löytyi lopulta taloyhtiön hallituksen kautta. – Alkujaan olen kotoisin Jämsän maaseudulta. Vanhemmillani oli maatila, jota nykyään pyörittää veljeni. Siinä pääsi varsin läheltä seuraamaan, millaista yrittäjyys on. Täytyy myöntää, etten

varsinaisesti koskaan kuvitellut itse ryhtyväni yrittäjäksi. Porkkala päätyi ammatillisten opintojen jälkeen työelämään ja asettui asumaan rivitaloon Jämsässä. – Olin ollut työelämässä 7–8 vuotta, kun yrittäjyys alkoi kiehtoa. En vain tiennyt, mitä alkaisin tehdä tai millaisen firman laittaisin pystyyn. Samoihin aikoihin olin aloittanut opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. Opintoihini kuului taloushallinnon ja juridiikan kursseja. Opintojeni ollessa vasta alkuvaiheessa minua pyydettiin taloyhtiömme hallituksen kokouksen päätteeksi oman taloyhtiömme isännöitsijän tehtäviin, koska aikaisempi isännöitsijä oli päätellyt työn kiinnostavan minua opintojeni johdosta, Porkkala kertoo. Asiat etenivät vauhdilla ja pian Porkkala toimi taloyhtiön isännöitsijänä. – Lopulta päädyin perustamaan IDEAL isännöinnin vuonna 2014 ja nykyään toimimme Jämsän lisäksi Korpilahdella, Jämsänkoskella ja Hallissa. Jonain päivänä Jyväskyläkin tulee ajankohtaiseksi, mutta se vaatisi melkeinpä oman toimiston paikan päälle. Haluan kasvattaa yritystä ja tavoitteena olisi lähitulevaisuudessa työllistää muitakin kuin vain itseni, Porkkala kertoo suunnitelmistaan.

KESKISUOMALAINEN • 63

Oma elokuvanäytös Keitä sinun perheeseesi kuuluu? Meidän mielestämme perhe on laaja käsite, johon voivat kuulua lähiperheen lisäksi myös esimerkiksi t yökaverit, ystävät, kummi- ja bonuslapset tai lasten kaverit vanhempineen. Mitä jos kutsuisitkin tänä vuonna heidät kaikki elokuviin? Oma elokuvanäy tös on kustannustehokas, mieleenpainuva ja kokonaisvaltainen elämys, josta pitävät niin isot kuin pienetkin yrit ysvieraat.

Finnkino Oy | 09-1311 9205 | yritysmyynti@finnkino.fi

HELSINKI

ESPOO

VA N TA A

L A P P E E N R A N TA

LAHTI

TURKU

TA M P E R E

PORI

JYVÄSKYLÄ

KUOPIO

OULU

KESKISUOMALAINEN • 64

Hallitustyöskentelyn mestarit Hyvin ja johdonmukaisesti toimiva hallitus on yrityksen menestyksen avain. Aina hallitustyöskentely ei kuitenkaan ole kunnossa tai muutostilanteen edessä yritys saattaa tarvita uudenlaista asiantuntemusta. Silloin voi kääntyä Keski-Suomen Hallituspartnereiden puoleen. teksti ja kuvat PASI RAHIKAINEN

HALLITUSTYÖ Mistä on hyvä hallitus tehty? No ainakin johdonmukaisuudesta, vastuunkannosta, vaivannäöstä ja ammattitaitoisista ihmisistä. – Hallitustyöskentely ei ole mitään rakettitiedettä. Siinä onnistuminen kysyy ennen kaikkea johdonmukaisuutta ja halua kantaa vastuuta, sanoo hallitusammattilainen ja Hallituspartnerit KeskiSuomi ry:n työkaluvastaava Seppo Sneck. – Hyvä hallitus noudattaa lakeja ja yhtiöjärjestystä, on ennustettava päätöksissään ja toimii suunnannäyttäjänä yhtiön johdolle ja työntekijöille, Hallituspartnerien puheenjohtaja Esa Kainulainen ja välitysvastaava Kimmo Jantunen täydentävät. Hallituksen ja toimitusjohtajan roolit on pidettävä erillään. Hallituksen pitää puuttua niihin asioihin, jotka sille kuuluvat ja toimitusjohtaja hoitaa oman tonttinsa. Myös kullakin hallituksen jäsenellä on hyvä olla oma vastuualueensa. Puheenjohtajalla on suurin vastuu siitä, että hallituksen työ on tuottavaa ja tehokasta. – Jokaisen hallituksen jäsenen velvollisuus on ajaa yhtiön ja sen omistajien etuja. Jos tulee ristiriitatilanteita esimerkiksi osingonjaossa, yhtiön etu menee edelle. Tä-

Välitysvastaava Kimmo Jantunen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Esa Kainulainen Hallituspartnerit Keski-Suomi ry:stä sanovat, että heidän verkostostaan löytyy asiantuntija kaikkiin pk-yritysten ongelmatilanteisiin.

tä edellyttää jo osakeyhtiölakikin, Sneck muistuttaa. – Huolimattomasti tehtyjä päätöksiä ei voi hyväksyä. Hallitus voi tehdä vääriäkin päätöksiä, kunhan ne ovat perusteltuja siinä ajassa. On tärkeää kirjata kaikki päätökset kokouspöytäkirjaan, mutta yhtä tärkeää on kirjata myös päätösten perustelut, hän jatkaa.

Täsmäapua yritysten tarpeisiin Vaikka hallitustyöskentely ei periaatteessa ole vaikeaa, voi se silti monelta pk-yritykseltä olla hukassa. Pienissä yrityksissä ei aina tunneta kaikkia hallitustyöskentelyn työkaluja eikä näin ollen voida niitä myöskään hyödyntää. Joskus jopa perustermit voivat olla vieraita, eikä osata lukea esimerkiksi tuloslaskelmaa ja tilinpäätöstä. Onneksi kenenkään ei tarvitse olla ongelmineen yksin, vaan

apua on saatavilla. Keski-Suomen Hallituspartnerit tarjoaa pk-yritysten käyttöön 58 hallitustyöskentelyn ammattilaista ja valtakunnallisen verkoston kautta vielä paljon enemmän. – Meiltä voi saada hallituksen jäsenen, joka on yrittäjän aito kumppani ja pystyy laaja-alaisesti kehittämään hallituksen työskentelyä ja samalla koko yritystä. Välitämme ammattilaisia myös eri kehitysvaiheissa olevien yritysten täsmätarpeisiin, Esa Kainulainen sanoo. – Tapaukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Apua voidaan tarvita yrityksen elinkaaren alussa, silloin kun toimintaa ollaan laa-

”Jokaisen hallituksen jäsenen velvollisuus on ajaa yhtiön ja sen omistajien etuja.”

jentamassa, tuotekehitysvaiheessa tai vaikka kansainvälistymisen kynnyksellä. Meiltä löytyy asiantuntemusta kaikkiin tapauksiin ja käytössämme ovat jäsentemme laajat verkostot, Kimmo Jantunen lisää.

Asiakkaita yhdistää muutoksen tarve Tyypillinen hallituspartnereiden asiakas on pk-yritys, jonka liikevaihto on alle 25 miljoonaa euroa, mutta se voi yhtä hyvin olla vaikka muutamia satojatuhansia. Joukossa on kymmeniä vuosia toimineita tai vasta pari vuotta sitten perustettuja yrityksiä. Paikallisesti tai alueellisesti toimivat yritykset painottuvat. Yritysten omistajien määrä vaihtelee yhdestä yli sataan. – Yhdistävä tekijä on se, että yrityksessä halutaan merkittävää muutosta, mutta sen toteuttamiseen kaivataan tukea ja apua, Kainulainen luonnehtii.

Hallituspartnerit kehittävät yrityksiä hallitustyön kautta, mutta kehittämisen kohteena ovat myös hallituksen käyttämät työkalut. Tämä työ kuuluu jo tittelinkin perusteella työkaluvastaava Seppo Sneckille, joka itse toimii kahdeksan yrityksen ja yhden yhdistyksen hallituksissa – Pidän jatkuvasti silmät auki ja esittelen sellaisia hallitustyöskentelyn työkaluja, jotka ovat tulleet itselleni vastaan. Viime aikoina olen esimerkiksi perehtynyt erilaisiin pilvipalveluihin ja niiden hyödyntämiseen päätösten dokumentoinnissa ja arkistoinnissa. Luen myös paljon toimialaraportteja ja -katsauksia sekä talous- ja ammattilehtiä ja niiden teemaliitteitä, Sneck kertoo. – Jatkossa päätöksenteossa voidaan hyödyntää tekoälyä entistä enemmän. Tekoäly pystyy helposti viipaloimaan suurista datamääristä sellaista tietoa, josta on hallitukselle hyötyä, hän jatkaa.

Yrittäjällä aito valinnan mahdollisuus Hallituspartnerit Keski-Suomi ry aloitti virallisesti toimintansa vuonna 2011. Se on yksi Suomen yhdestätoista alueyhdistyksestä. Keski-Suomessa on toiminnassa mukana 58 yrittämisen, liikkeenjohdon ja hallitustyöskentelyn ammattilaista. Keski-Suomessa hallituspartnereiden välittämisestä vastaava Kimmo Jantunen sanoo, että apua kaipaavien yritysten kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä. Tämän jälkeen selvitetään yrityksen edustajien kanssa, millaista

apua he tarvitsevat. – Sitten etsimme verkostostamme sopivat ehdokkaat. Tarjoamme yritykselle aina useamman vaihtoehdon. Yrittäjällä on aito valinnan mahdollisuus ja hän tekee lopullisen päätöksen itse. Jos sopivaa ehdokasta ei löydy, voimme tehdä uuden, laajemman haun. Kun oikea henkilö löytyy, yrityksen edustajat päättävät partnerin roolista hallituksessa, Jantunen sanoo. Hallituspartnerit on voittoa tavoittelematon yhdistys. Eh-

dokkaiden etsintä maksaa yritykselle 500 euroa ja jokaisesta hallitukseen valitusta partnerista veloitetaan sama summa. Tärkeä osa yhdistysten toimintaa on Hyväksytty hallituksen jäsen- eli HHJ-koulutusten järjestäminen kauppakamarien kanssa. Vuosittain järjestetään 35 HHJ-kurssia, joissa on 650 osallistujaa. HHJ-tutkinnon suorittaa vuosittain noin 400 ihmistä.

• Lisätietoa: www.hpks.fi

”Hallitustyöskentely ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii johdonmukaisuutta ja vastuunkantoa”, Seppo Sneck sanoo.

KESKISUOMALAINEN • 65

TEKOÄLY ASIAKASVIESTINNÄSSÄ

Tehokkuutta myyntiin, markkinointiin ja asiakaspalveluun Jyväskyläläisyrityksen kehittämä tekoälysovellus analysoi nopeasti valtavan määrän puhuttua tai kirjoitettua kieltä. teksti ja kuva TIMO SILLANPÄÄ

TEKOÄLY Jyväskyläläisen Aiwo Digital Oy:n toimitusjohtaja Atso Vesterinen sanoo lukeneensa parin viime vuoden aikana paljon tekoälyä koskevaa kirjallisuutta. Syykin lukuintoon on selkeä: tekoäly on ict-alan seuraava megatrendi, joka tulee vauhdilla. Vesterinen perusti syksyllä 2018 Aiwo Digitalin yhdessä Hannu Klemetin kanssa kehittämään tekoälyyn pohjautuvia kaupallisia tuotteita. Tuotekehitystä on tehty useita kuukausia Midinvest Management Oy:n riskisijoituksen sekä Keski-Suomen ELYkeskuksen myöntämän yrityksen kehittämisavustuksen turvin. – Olemme tuomassa markkinoille tekoälyyn pohjautuvan luonnollisen kielen sisältöjä analysoivan palvelun. Analysoimme tekoälyllä asiakasviestintää täysin uudella tavalla ja luomme tarkan kuvan asiakas- ja palvelukokemuksesta. Voimme reaaliaikaisesti seurata, kuinka asiakkaat kokevat tai viestivät tuotteista, palveluista ja organisaatiosta. Havainnot voidaan kytkeä paremmin myynnin tai markkinoinnin kohdentamiseen ja kehittämiseen sekä tehokkaampaan tuoteja palvelukehitykseen. Ensimmäiset pilotit asiakkaiden kanssa ovat parhaillaan käynnissä ja teemme myyntityötä koko ajan, Vesterinen kertoo. Vesterisen mukaan Aiwo Digitalin menetelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa. Koska kilpailu alalla on kovaa, on tuote saatava markkinoille mahdollisimman nopeasti, jotta yritys saisi etumatkaa kilpailijoihin. – Tavoitteena on, että jo vuoden 2020 ensimmäisellä kvartaalilla olemme kansainvälisillä mark-

kinoilla, kertoo Vesterinen, joka on työskennellyt it-alalla vuodesta 1993 lähtien.

Monitieteellistä tuotekehitystä Aiwo Digital työllistää tällä hetkellä Vesterisen ja Klemetin lisäksi seitsemän työntekijää: tietojärjestelmäosaajia, datatieteilijöitä sekä laadullisen tutkimuksen asiantuntijoita. – Menetelmän kehittäminen lähti liikkeelle laadullisen tutkimuksen haasteista. Ihmisvoimin toteutettavan laadullisen aineiston analysointi on hidasta ja tulkinnat voivat riippua tekijästä. Aiwo Digitalissa nähtiin, että suurten yritysten ja organisaatioiden puhelinpalveluissa, sähköposteissa, sosiaalisessa mediassa ja asiakaspalautteissa liikkuu paljon luonnolliseen kieleen pohjautuvaa kommunikaatiota, jonka perusteellinen ymmärtäminen olisi arvokasta. – Suureen organisaatioon voi tulla valtava määrä palvelupuheluita. Kehittämämme menetelmän avulla suuresta datamäärästä voidaan nopeasti tehdä luonnollisen kielen tulkintaa yhdistämällä laadullisen tutkimuksen menetelmiä sekä tekoälyä. Pystymme analysoimaan nopeasti, mistä, miten ja miksi puhutaan, Vesterinen tarkentaa. Analysoimalla eri medioissa liikkuvaa kommunikaatiota voidaan päästä syvälle kielen eri tasoille. Mistä asiakas puhuu ja miksi? Miten uuden palvelun tuonti markkinoille muuttaa kommunikaatiota? – Tämän kaiken tiedon muuttaminen ymmärrettävään muotoon merkitsee asiakkaalle parempaa

asiakasymmärrystä. Menetelmällä saadaan huomattavasti syvällisempää tietoa kuin pyytämällä asiakasta arvioimaan saamansa palvelun laatua kouluarvosanalla. Uudella sovelluksella on valtava määrä käyttökohteita. Se on myös rakennettu siten, että skaalaaminen kansainvälisille markkinoille on helppoa. – Koskaan aikaisemmin ei ole ollut mahdollisuutta analysoida näin nopeasti ja syvällisesti laadullista aineistoa. Voimme tutkia esimerkiksi myyntityöhön liittyvää kommunikaatiota ja selvittää, miksi yhdenlainen markkinointipuhe tuottaa tuloksia, toisenlainen ei. Olennaista on, että tieto auttaa asiakasta ymmärtämään erilaisissa tilanteissa asioiden välisiä syy-seuraussuhteita.

Tekoälyä kehittävät Aiwo Digital Oy:ssä Atso Vesterinen (etualalla), sekä takana vasemmalta laadullisen tutkimuksen asiantuntija Aate Autio, teknologiajohtaja Hannu Klemetti ja datatieteilijä eli data scientist Antti Räbinä.

Vaativiin hankkeisiin rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin sanoo, että yrityksen kehittämisavustus on yksi tapa motivoida pk-yrityksiä merkittävien kehittämishankkeiden käynnistämiseen. Viime vuonna KeskiSuomessa myönnettiin 4,4 miljoonaa euroa kehittämisavustusta, joilla rahoitettiin noin 50 kehittämishanketta. – Haluamme kannustaa keskisuomalaisia pk-yrityksiä hankkeisiin, joilla on kansainvälistymistä ja pitkän aikavälin kilpailukykyä parantava vaikutus, Ryymin toteaa. Avustuksen enimmäismäärä

on kehittämishankkeissa enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Alkavalle yritykselle on usein merkittävää tuen saanti kehittämishanketta toteuttavien avainhenkilöiden palkkaukseen ja ulkopuolisen asiantuntijapalveluiden hankintaan. Lisäksi yritys voi hakea investointeihin tukea, joka vaihtelee yrityksen koosta ja sijainnista riippuen. Investointituki on korkein Saarijärven–Viitasaaren seutukunnalla sekä Konnevedellä (10–30 prosenttia) ja muualla Keski-Suomessa 10–20 prosenttia. Investointeihin liittyvässä

tuessa suositaan erityisesti vähähiilisyyttä edistäviä hankkeita ja uutta teknologiaa, kuten robotiikkaa ja tekoälyä. – Mikäli kehittämishankkeen kohde, esimerkiksi uusi teknologia, vaikuttaa epävarmalta, sen esiselvitykseen ennen varsinaista kehittämishanketta voidaan myöntää valmistelurahaa. Sen tuella yritys voi selvittää, kannattaako laajempaa kehittämisprojektia aloittaa.

• Lisätietoja: yritystenkehittamispalvelut.fi, ely-keskus.fi/yrityksen kehittamisavustus

Kasvuun johtaminen -valmennus Keski-Suomen pk-yrityksille alkaa toukokuussa 2019 Onnistunut kasvu tarvitsee kestävän ponnistuspohjan

Yrityksesi saa valmiudet tavoitteelliseen ja hallittuun kasvuun. Koulutus tarjoaa työkaluja kehittämistyöhösi ja kasvun johtamiseen.

Ohjelman sisältö ja menetelmät: Yhteensä 10 ryhmäkoulutuspäivää, kaksipäiväisinä koulutusjaksoina (5 x 2 pv). Lyhyitä asiantuntijan tietoiskuja ja aiheiden työstämistä yhdessä. Yrityskohtainen työskentely (2 pv).

Ilmoittautumiset 13.5.2019 mennessä. www.yritystenkehittamispalvelut.fi > koulutus > kasvuun johtaminen Keski-Suomi Valmennuksen hinta on 1470 €/henkilö (+ alv 24%). Hinnassa on jo huomioitu ELY keskuksen tuki 70%.

Lisätiedot Pekka Pirnes p. 040 830 8286, Hannu Peltomäki p. 044 989 1620 Valtteri Puolitaival p. 040 830 8289, etunimi.sukunimi@tjkoulu.fi Pirjo Suhonen, ELY-keskus p. 0295 024 601, pirjo.suhonen@ely-keskus.fi

KESKISUOMALAINEN • 66

Pitkä kokemus kansainvälistymisestä Saarijärveläinen Finn-Rotor Oy on onnistunut siinä, mistä monet vain haaveilevat. Yritys on kansainvälistynyt voimakkaasti.

Uusi jäsen

teksti ja kuva OSKARI VILLANEN

UUSI JÄSEN Vuonna 1978 perustettu Finn-Rotor Oy on saarijärveläinen hydraulisiin toimilaitteisiin, rotaattoreihin, venttiileihin sekä erilaisiin apulaitteisiin keskittynyt yritys, joka kulkee tällä hetkellä jo toisessa polvessa. Vuonna 2003 aloitetun sukupolvenvaihdoksen jälkeen perheyrityksen johdossa ovat toimineet nykyiset pääomistajat, veljekset Jussi ja Janne Mäkelä. – Osakkaina ovat myös nuorin veljemme Jouni Mäkelä ja äitimme Vuokko Mäkelä. Järjestely kesti yli 10 vuotta, eikä kolmatta sukupolvenvaihdosta tulla todennäköisesti näkemään, ellei siihen liittyvä verotus oleellisesti muutu Suomessa, kertoo Jussi Mäkelä Yrityksen johto vastaa toiminnan kehittämisestä, jossa mukana on yrittäjäveljesten lisäksi myös myyntijohtaja Ari Hurskainen. – Päivittäisestä toiminnasta huolehtii osaava henkilöstö, joka

”Finn-Rotor on nykyään todella kansainvälinen yritys.”

mahdollistaa meidän keskittymisen tulevaisuuden rakentamiseen, Janne Mäkelä kertoo. Finn-Rotorin asiakaskunta löytyy nykyisin pääasiassa Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainvälistyminen alkoi vahvasti jo 1980-luvun loppupuolella. – Finn-Rotor on nykyään todella kansainvälinen yritys. Liikevaihdosta hieman yli 90 prosenttia muodostuu vientikaupasta. Tämän lisäksi ne muutamat suomalaiset asiakkaamme ovat myös sellaisia, joiden omasta liikevaihdosta iso osa koostuu viennistä, Jussi Mäkelä avaa.

Tuotekehitystä kysynnän ja tarpeen mukaisesti Vientimarkkinat aukesivat yritykselle juuri sopivasti ennen 1990-luvun alun lamaa. – Ruotsista saimme alkujaan hieman isommin jalansijaa, minkä jälkeen olemme toimineet varsin laajasti eri puolilla Eurooppaa. Nykyisin toimimme Euroopan lisäksi Venäjällä, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä jonkin verran Euraasian alueen maissa. Suoria vientimaita on tällä hetkellä 45. Kolmekymmentä viime

vuotta ovat tuoneet kasvua pitkälti vientimarkkinoilta ja sama suunta näyttäisi olevan myös jatkossa, Janne Mäkelä selventää. Finn-Rotorin asiakaskunta on varsin laaja. Osa tuotteista on standardituotteita, minkä ansiosta asiakkaat voivat tilata tarvitsemansa erän haluamiaan tuotteita suoraan valikoimasta. Valtaosa uusista tuotteista sen sijaan syntyy asiakkaiden tarpeista ja yhteisen tuotekehityksen kautta. – Panostamme voimakkaasti asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, joka on yrityksemme kilpailukyvyn ja menestymisen perusedellytys. Asiakkaitamme löytyy laidasta laitaan laitevalmistajista, jakelijoista ja erilaisista yksittäisistä yhteistyökumppaneista, Jussi Mäkelä kertoo. Yrityksen yhteistyökumppanit ja asiakkaat ovat metsätalouden, maatalouden, kaupunkirakentamisen ja kierrätysalan toimijoita. – Käytännössä meidän tuotteemme ovat asiakkailla jonkinlaisen kuormaimen yhteydessä olevan kouran ja puomin välissä kääntölaitteena tai sitten toisessa päässä ohjausventtiileinä, Janne Mäkelä tiivistää.

Jussi (vas.) ja Janne Mäkelä ovat saarijärveläisen Finn-Rotor Oy:n nykyiset pääomistajat.

Finn-Rotor Oy • • • • • •

Yritys on perustettu vuonna 1978. Perheyritystä johtavat toisessa polvessa Janne ja Jussi Mäkelä. Yritys työllistää noin 60 henkilöä. Liikevaihto oli vuonna 2018 noin 6,2 Me. Pääkonttori, myynti, hankinta ja tuotekehitys Saarijärvellä. Tuotantolaitos sijaitsee Viron Pärnussa.

Kaipaako hallituksesi

täydennystä,uudistumista tai vahvistusta? Välitämme ulkopuolisia hallituksen jäseniä.

Ota yhteyttä ja sovi kartoitustapaaminen: keski-suomi.hallituspartnerit.fi Esa Kainulainen, puh. 0400 541 041 esakainulainen1@gmail.com

www.hpks.fi

KESKISUOMALAINEN • 67

T u l e v i a ta pa h t u m i a

TOUKOKUU

Tutustu tarjontaan

Osaam in kilpailuk en yvyksi

13.6.

9.5.

Jyväskylän Hankintamarkkinat, Jyväskylän kaupungintalo 2. krs

9.5.

Oppilaitosvierailu, Yrittäjäkahvit, Vaajakummun yhtenäiskoulu

Hankintaosaaja, 30 op

14.5.

Hankinnat ovat olennainen osa menestyvää bisnestä! Opi tunnistamaan hankintojen mahdollisuudet ja haasteet ja kehittämään hankintoja osana menestyvää liiketoimintaa. Ilmoittaudu 31.5.2019 mennessä.

15.–16.5.

Kunnallisjohdon seminaari, Holiday Club Saimaa

22.5.

jamk.fi/hankintaosaaja

DOERS-kasvuteema: Kansainvälinen brändi

24.–25.5. Get Together 2019, PowerPark

Teollisuuden kunnossapito-osaajakoulutus on erityisesti suunnattu jo töissä oleville teollisuuden ammattilaisille, jotka haluavat kasvattaa omaa alan osaamista. Opiskele työn ohessa! Ilmoittaudu 31.5.2019 mennessä. jamk.fi/kunnossapito-osaaja

Suomalaisen työelämän osaaja, 60 op Urapolkuja ja osaamista maahanmuuttajille! Kehitä osaamistasi liiketalouden alalla, suomen kielen taitoasi ja suomalaisen työelämän tuntemustasi. Opiskele Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomi. Haku alkaa kesäkuun 2019 alussa. jamk.fi/tyoelamanosaaja

KESÄKUU

4.6.

Kevätkauden päättäjäiset M/S Rhealla ja jatkot M/S Musta Magialla

8.–9.6.

Yrittäjäristeily, Silja Europa

11.6.

Jyväskylän Yrittäjien aamukahvit, JAMK

3.9.

Uusien jäsenten sparrausilta, Crazy Town

5.9.

Yrittäjän päivän treffit

25.9.

Millennial Board Round table 3/2019

LOKAKUU

26.10.

Pohjoisen Keski-Suomen yrittäjäjuhla, Pihtipudas

MARRASKUU

8.11.

Pikkujoulut

20.11.

Millennial Board Round table 4/2019

26.11.

Uusien jäsenten sparrausilta, Crazy Town

Keski-Suomen Yrittäjien ja Elisan Digi-ilta

5.6.

SYYSKUU

Uusien jäsenten sparrausilta, Crazy Town

Kunnossapito-osaaja, 30 op

Aamulenkki Nordean kanssa

Kalenteri päivittyy osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi. Tapahtumien sisällöistä ja ilmoittautumisesta lisää myös kotisivuillamme tai kysy lisää KSY:n toimistolta p. 010 425 9200.

Keski–Suomen Yrittäjät ry:n henkilökunta

Opiskele kesällä avoimessa! Tee AMK-opintoja kesällä! Voit tehdä opinnot valmiiksi jo ennen juhannusta, joten ehdit vielä lomailemaankin! Toinen vaihtoehto on napata nonstop-kurssi ja tehdä se täysin omassa tahdissa. jamk.fi/avoinamk

lla tasa n a j a Pysy utuksista . koul htumista pa e ja ta iskirj je t u u Tilaa /uutiskir .fi jamk

JAMK on arvostettu työelämän kehittäjä. Teemme yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. Osaavat asiantuntijamme, opiskelijat ja verkostot ovat käytössäsi. Valmiiden palvelutuotteiden lisäksi rakennamme asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa uusia, räätälöitäviä palvelukokonaisuuksia.

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja 050 563 7780

Sari Laitinen Järjestöpäällikkö 040 538 4602

Oskari Villanen Tiedottaja 050 522 1569

Veli Puttonen Keski–Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

facebook.com/ keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/ keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/ keskisuomi

ksymppis.fi

ISSN 2342–1533 (painettu), ISSN 2342–1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski–Suomen Yrittäjät, Lutakonaukio 7, (Innova 2), 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200. Toimitus Sanna–Mari Hynninen, päätoimittaja • Oskari Villanen, tiedottaja, sähköpostit etunimi.sukunimi@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä–Paprico Oy, Timo Sillanpää, etunimi.sukunimi.@paprico.fi. Ilmoitusmyynti Keski–Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@ yrittajat.fi Ilmoitusmyynti/KSML Timo Vilpponen, p. 040 551 9240, timo.vilpponen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, oskari.villanen@yrittajat.fi Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2019. Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski–Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 17.9., aineistot viimeistään 3.9. Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli– tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKISUOMALAINEN • 68

Oman elämänsä tekijöiden takana Yritysasiakas, poikkea konttorissamme Kauppakatu 37, Jyväskylä tai soita 010 503 4604.