Issuu

LAPSET JAT K A M A A N Nuorempi sukupolvi astuu pian Hutungin johtoon.

H Y V I N VO I N T I A TA N S S I S TA Hotelli Keurusselkä houkuttelee tanssinharrastajia.

H Y VÄ Ä O L O A T YÖ S S Ä Suomen Digimarkkinointi räätälöi työympäristöä työntekijöiden ehdoilla.

02 2018 yrittajat.fi/ keskisuomi

V I E R A I L E V E R KOS S A : W W W.Y R I T TA J AT. F I / k e s k i s u o m i K E S K I – S U O M E N Y R I T TÄ J i e n j ä s e n L E H T I

Y R I T TÄ J Ä S A N O M AT

PETTERI KIVIMÄKI

Liiku, nuku ja palaudu Hyvinvointiyrittäjä Henna Ruusumaan resepti työssäjaksamiseen on yksinkertainen: liiku ja ole aktiivinen, mutta muista rentoutua ja nukkua tarpeeksi palautuaksesi.

4–6

Kokoukset Laajavuoressa maistuu Monipuolinen kokonaisuus palkitsee! Puh. 0200 58 668 (0,17 €/puh + 0,81 €/min) central.sales@restelhotels.fi, cumulus.fi Cumulus Resort Laajavuori, Laajavuorentie 30, Jyväskylä

KESKISUOMALAINEN • 50

Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa. Katso vinkit nnvera./pk-vienti

Varaa aika omasp.fi

Tyytyväisten yrittäjien pankki

Oma Säästöpankki on Suomen suurin säästöpankki. Haluamme tarjota paikkakunnan parasta pankkipalvelua kaikenkokoisille yrityksille. Meiltä saat räätälöidyt rahoitusratkaisut sekä toimivat maksuliikenne-, kassanhallintaja sijoituspalvelut. Päätökset teemme paikallisesti ja nopeasti. Varaa aika tai pyydä meidät käymään.

Tanja Sulin yritysasiantuntija p. 020 758 2221

omasp.fi

Tarja Vakoniemi palveluneuvoja p. 020 758 2297

Oma Säästöpankki Kauppakatu 18 B 15, Jyväskylä

Puhelun hinta lankapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,07 €/min ja matkapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,17 €/min.

VAHVASTI ITSEVARMA.

Uusi ŠKODA KODIAQ Iso katumaasturi on yhä monipuolisempi uusien SPORTLINE- ja SCOUT-mallistojen ansiosta. Saatavilla myös nelivetona ja jopa 7-paikkaisena. Tervetuloa tutustumaan lähimmälle ŠKODA-jälleenmyyjällesi. ŠKODA KODIAQ alkaen 31 124,10 € CO2-päästöllä 139 g/km. ŠKODA KODIAQ 4x4 alkaen 36 897,10 € CO2-päästöllä 155 g/km. ŠKODA KODIAQ SCOUT alkaen 50 073,09 € CO2-päästöllä 163 g/km. ŠKODA KODIAQ SPORTLINE alkaen 45 835,39 € CO2-päästöllä 143 g/km. Malliston yhdistetty EU-kulutus 5,0–7,4 l/100 km ja CO2-päästöt 131–170 g/km. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Kysy myös ŠKODA Huolenpitosopimuksesta ŠKODA-myyjältäsi tai lue lisää: skoda.fi/huolenpitosopimus.

Laakkonen JYVÄSKYLÄ Palokankaantie 20 40320 Jyväskylä

Avoinna Ma-pe 9-18, la 10-15 ŠKODA-myynti 010 214 8486

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

skoda.fi

KESKISUOMALAINEN • 51

2/18

Lähetä meille uutisvinkkisi: ksy@yrittajat.fi

YRITTA JAT. F I / K ESKISU OMI

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

Ovatko yrityksesi GDPR-asiat jo kunnossa?

yrittajat.fi/keskisuomi

ksymppis.fi

Vedättikö luettelofirma yritystäsi?

EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR astuu voimaan 25. toukokuuta. Se koskee kaikkia yrityksiä: asiakkaiden henkilötiedot ja -rekisterit on hoidettava hyvin ja turvallisesti. https://bit.ly/2uM9TKc

Luettelopalveluita verkossa tarjoavat yritykset ovat lähettäneet yrittäjille perusteettomia laskuja. Lue, miten huijaustapauksissa kannattaa toimia: https://bit.ly/2Jm3HvQ

pä ä k i r j o i t u s

Hyvinvoinnin vaaliminen on päätös Hyvinvointi ei tule itsekseen eikä pysy yllä vaalimatta. Hyvinvoinnin vaaliminen on päätös, joka vaatii ensin ajattelun muuttumista ja hyvinvoinnin nousua korkealle omassa arvomaailmassa. Onko kunnia-asia painaa eteenpäin ilman liikuntaa ja lomia itsensä uhraten vai saako ajasta omistaa osan liikunnalle ja vapaalle? Puuttuuko asiaan, jos näkee kaverin olevan jaksamisen reunalla? Erikoissairaanhoidon kustannuksista Keski-Suomessa kolmanneksi suurin erä tulee psykiatriasta. Hyvä, että hoidetaan. Tuossa vaiheessa ollaan kuitenkin jo pitkällä mielen ongelmissa. Olemme Suomessa hyviä erikoissairaanhoidossa, mutta heikompia perustasolla ja erityisesti ennaltaehkäisyssä. Tutkimukset osoittavat, että liikunnalla jo pieninä määrinä on valtava vaikutus sekä fysiikkaan että mieleen. Liikunta jää helposti vähiin, ellei sitä erikseen päätä pitää mukana arjessa. Tarvitsemme myös lepoa. Kun kiire kaatuu päälle, paras liike saattaa olla heittäytyä sohvalle ja palata asiaan hiukan myöhemmin. Ratkaisu syntyy yllättävän sujuvasti, kiire häviää ja palaset loksahtavat paikoilleen. Näin voi käydä myös harrastuksessa, joka vaatii täydellistä keskittymistä ja samalla lataa akun valmiiksi muita tehtäviä varten. Hyvät naurut ystävän kanssa voivat ajaa saman asian. Olennaista on löytää parhaat tavat eri tilanteisiin ja kannustaa muitakin siihen. Hyvinvointi on päätös ja yhteinen asia!

TÄSSÄ NUMEROSSA

SUHDANTEET

Liikevaihto Jyväskylän seutukunta Koko maa

2010

Keski-Suomen maakunta

2017

Vuoden 2017 kasvu % Jyväs- Keski- Koko kylän Suomi maa seutu

6,0 5,0 6,1

Revontuli ideoi koko ajan uutta Markku Kinnunen sanoo, etteivät Lomakeskus Revontulen toimintaa enää häiritse sen edeltäjän Hanka-Motellin yrittäjien konkurssit. Sivut 8–9

Henkilöstömäärä Vuoden 2017 kasvu % Jyväs- Keski- Koko kylän Suomi maa seutu

2,8 2,0 1,8 Vuonna 2017 kasvun kärjessä olivat KIBS-alat eli asiantuntijapalvelut, joiden liikevaihdon kasvu oli

12,2 % Viennin määrä oli n. 3,2 miljardia €, jossa kasvua oli

16,4 %

Staari luottaa koulutukseen

Kiinteistöjen vahinkosaneerauksiin erikoistunut Staari kouluttaa henkilöstöään hyödyntämällä ELYkeskuksen tarjontaa. Sivu 15

Jyväskyläläinen Emmi Virtanen on vuoden muotokuvaaja

Valokuvaaja Emmi Virtasen eli By Emmin asiakkaina käy yhä enemmän ihmisiä, jotka haluavat itsestään näyttävän muotokuvan. Virtasella meriitit ovat kunnossa, sillä hänet valittiin vuoden muotokuvaajaksi Suomen ammattivalokuvaajat ry:n järjestämässä vuosikilpailussa. Sivu 21

Viennin määrä saavuttaa vuoden 2018 aikana vuoden 2008 tason, joka oli

3,4

miljardia €

LÄHDE: KESKI-SUOMEN AIKAJANA 1/2018

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.hynninen @yrittajat.fi @HynninenMari

Tiedätkö tuttavapiirissäsi henkilöitä, jotka päivästä toiseen hoitavat työt, perheen ja harrastukset ilolla ja voimaa täynnä? Tuntuuko, että heillä on enemmän tunteja käytössään, valtava energiataso ja eri kellotaajuus kuin muilla? Tunti on meille jokaiselle hieman erilainen aikaansaamisen mahdollisuus. Yleiskunto ja geenit liittyvät tähän, kuten myös mallioppiminen, rutiinit, verkostot sekä kokemus, jota aikaansaamisesta on ehtinyt kertyä elämän varrella. Kaikki ihmiset kuitenkin tarvitsevat lepoa ja palautumista. Uskon, että kaikkein parhaiten voivat ne, jotka ovat opetelleet tunnistamaan itselleen parhaat tavat palautua ja toisaalta kuormittavat tekijät. Itsetuntemus on yksi nipun avaimista myös siihen, että osaa johtaa muitakin voimaan hyvin ja rakentaa olosuhteita, joissa hyvinvointi on mahdollista. Moni ryhtyy yrittäjäksi, koska yrittäjyys tuo vapauden rakentaa arjesta parempaa. Lapsuudestakin muistamme, että joskus oli vaikuttavampaa perustaa oma leikki kuin yrittää muuttaa vinoon mennyttä toisten leikkiä. Yrittäjän hyvinvoinnin kannalta riski piilee kuitenkin siinä, ettei yrittäjä ole tilivelvollinen kenellekään omasta jaksamisestaan. Kuormaa pääsee helposti tulemaan liikaa ennen kuin kukaan siihen puuttuu. Toiminta yrittäjien verkostoissa voi olla lääke tähän. Tulee perspektiiviä tekemiseen ja huolta pitäviä kavereita, jotka ymmärtävät tismalleen, mistä on kysymys.

KESKISUOMALAINEN • 52

Tavoitteena hyvä olo Työssä jaksamisen merkitys yrityksen menestykselle ymmärretään jo hyvin, mutta liikunnan, levon ja varsinkin palautumisen merkitys on monelle vielä epäselvä. teksti PASI RAHIKAINEN kuvat PETTERI KIVIMÄKI, PASI RAHIKAINEN

yysistä työtä tekevät yli viisikymppiset miehet. Siinä on jyväskyläläisen LeWell Oy:n yrittäjän Henna Ruusumaan mielestä kaikkein haastavin ryhmä, kun puhutaan työhyvinvoinnin kehittämisestä. – Kyse on jääräpäisistä äijäporukoista, joissa vanhat asenteet ja vuosia sitten opitut elämäntavat istuvat tiukassa. Mutta kun heidät saa tönäistyä oikealle tielle, ryhmähenki ja kilpailuvietti heräävät. Silloin hekin huomaavat, että tässähän tapahtuu hyviä asioita ja kiinnostus oman hyvinvoinnin parantamiseen herää, Ruusumaa luonnehtii. Yrittäjien kiinnostus omaa ja henkilökunnan työhyvinvointia kohtaan on kasvussa ja se näkyy muun muassa hyvinvointialan yrityksissä. Taustalla vaikuttaa taloustilanteen kohentuminen, mutta tutkitusti henkilöstön hyvinvointiin investoivat yritykset kasvavat ja menestyvät parhaiten. – Yrittäjän kannalta hankalin tilanne on pienissä firmoissa, joissa omistaja tekee samoja töitä kuin muutkin. Liian usein työpäivän päätyttyä yrittäjällä alkaa toinen työpäivä paperisodan parissa. Näitä yrittäjiä on tärkeää auttaa jaksamaan, Ruusumaa sanoo.

värikoodinsa. Noin 15 prosenttia työikäisistä on vihreitä, jotka voivat hyvin ja pitävät työhyvinvoinnistaan huolta. Toiset 15 prosenttia ovat punaisia, jotka eivät huolehdi hyvinvoinnistaan juuri lainkaan. Loput 70 prosenttia ovat keltaisia tai oransseja sen mukaan, kuinka lähellä he ovat ääripäitä. Nyrkkisääntö on, että jokainen työhyvinvointiin sijoitettu euro tulee kuusinkertaisena takaisin. – Ei välttämättä tule, ainakaan jos puhutaan vihreistä. Jos tuloksia oikeasti halutaan, on tuo suuri massa keltaisia ja oransseja saatava voimaan paremmin. Sillä on merkitystä yrityksille, mutta myös koko kansantaloudelle, Ruusumaa napauttaa. Myös työeläkeyhtiöt ovat huomanneet, että panostus työhyvinvointiin hyödyttää kaikkia, kun ihmiset pysyvät pidempään työelämässä. – Tuen tasapuolinen jakaminen on kuitenkin haastavaa, ja edellyttää aktiivisuutta myös yrityksiltä. Yritysten olisi järkevää esimerkiksi laatia työhyvinvointisuunnitelma, jota pitkäjänteisesti noudatetaan, eikä tehdä vain yksittäisiä pistotoimenpiteitä, joilla ei ole jatkuvuutta, Ruusumaa toteaa.

Kokonaiskuormitus ratkaisee

Työssä jaksamisessa tärkeintä on palautuminen, mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen. Huono fyysinen kunto estää palautumista, mutta silloin ei myöskään kannata treenata kovaa. Palautumisen kannalta ratkaisevaa on uni, erityisesti sen määrä ja laatu. – Yrittäjien perisynti on yöunista tinkiminen. Vähäinen uni on pois seuraavan päivän energiasta. Valmennuksessamme varmistamme aina ensin, että palautuminen on kunnossa ja mittaamme sen hyvinvointiteknologialla. Vasta sitten alamme miettiä muita toimenpiteitä, kuten fyysisen kunnon kohentamista, Henna Kautto sanoo. Energinen työpäivä tarvitsee paitsi hyvät yöunet myös oikeanlaista ravintoa. Kautto antaa muutaman vinkin, millä energiatasot saa pysymään korkealla koko päivän. – Varaa aamiaisen ja lounaaseen riittävästi aikaa. Hotkimalla elimistö ei pyHenna Kautto. sy vauhdissa mukana ja kroppa reagoi sen mukaan. Sovi mahdollisimman usein lounaspalavereita. Pidä mukanasi joku hedelmä, pähkinöitä ja vesipullo, sillä asiakastapaamiseen kannattaa aina mennä energiatasot täynnä, hän muistuttaa. Vaikka työnantaja kuinka kannustaa liikkumaan ja terveelliseen elämään, on vastuu viime kädessä ihmisellä itsellään. Se ei kuitenkaan ole aina helppoa. – Itsensä johtaminen on vaikea taito, vaikeampi kuin muiden johtaminen. Jos se ei onnistu, niin apua on saatavilla ja sitä kannattaa hakea, Henna Kautto huomauttaa.

Samaa mieltä on myös IWELLO Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Henna Kautto. Hän muistuttaa, että toiseen työpäivään ei tarvita edes paperisotaa, sillä myös tavalliset arkiset kotityöt kuormittavat ja haittaavat palautumista. – Moni hakeutuu yrittäjäksi yrittäjävapauden takia. Kuulen usein sanottavan, että on hienoa, kun työ ja vapaa-aika lomittuvat niin kivasti. Mutta ei se aina toimi näin. Loppujen lopuksi työn ja vapaa-ajan sekoittaminen tuntuu vaikealta hallita ja siksi moni kokee, että on koko ajan töissä. Työhyvinvointia saadaan parannettua tekemällä raja työn ja vapaa-ajan välille, hän sanoo. – Kyse on kokonaiskuormituksesta ja ennen seuraavaa työpäivää pitää palautua. Jos yöunet ja muu rentoutus eivät riitä palautumiseen, niin silloin esimerkiksi kovasta treenaamisesta ei ole mitään hyötyä, päinvastoin, Kautto muistuttaa. Yrittäjän hyvinvoinnin kannalta keskeistä on yrityksen talous. Jos talous ei ole kunnossa, ei yrittäjäkään koe voivansa hyvin. Kauton mukaan hyvinvointivalmennuksen kautta on mahdollista parantaa myös yrityksen taloutta. Kun yrittäjän suorituskyky nousee, myös tulokset yleensä paranevat. Yrittäjä voi siirtää katseen tulevaisuuteen tästä päivästä selviytymisen sijaan.

Pitkäjänteistä työtä Sekä LeWell että IWELLO valmentavat yrittäjiä ja yritysten henkilöstöä voimaan paremmin. Valmennuksen, niin fyysisen kuin henkisenkin, pitää olla tavoitteellista, systemaattista ja pitkäjänteistä. Koko porukan viikoittainen sählytunti kyllä ryhmäyttää, mutta työhyvinvoinnin ja jaksamisen kanssa sillä ei välttämättä ole paljonkaan tekemistä. – Mitä isompi firma, sitä systemaattisemmin työhyvinvoinnin kehittämiseen yleensä suhtaudutaan. Tämä on luonnollista jo senkin takia, että isoissa organisaatioissa on HR-ihmisiä, jotka tekevät sitä työkseen, Ruusumaa huomauttaa. Hän jakaa työssä olevat hyvinvoinnin perusteella neljään ryhmään, joita kutakin kuvaa oma

Kaikki lähtee palautumisesta

LeWell Oy:n yrittäjä Henna Ruusumaa sanoo, että yrittäjien kiinnostus omaa ja henkilöstönsä hyvinvointia kohtaan on kasvussa. Valmentaja Hanna Fredriksson liikuttaa asiakkaita työkseen.

KESKISUOMALAINEN • 53

2 500 EUROA

heikentyneen työtehon kustannus henkilötyövuotta kohti

350 EUROA

yhden sairauspoissaolopäivän hinta keskimäärin

MILJOONAA EUROA

unettomuudesta johtuvan menetetyn työpanoksen kustannus vuodessa

Palautuminen ratkaisee työhyvinvoinnin Työhyvinvointikeskustelussa toistuu usein sana palautuminen, mutta useimmille sen merkitys jää hämäräksi. Jyväskyläläinen Firstbeat Technologies Oy on vuosien ajan tutkinut palautumista sykevälimittauksiin perustuvan datan avulla. Firstbeatin tekniikalla on mitattu jo yli 250 000 suomalaista työntekijää eli kymmenen prosenttia koko työikäisestä väestöstä. – Tutkituista 5–10 prosentilla on ollut selkeitä ongelmia palautumisessa. Heidät on mittaustulostemme pohjalta ohjattu eteenpäin jatkotoimenpiteisiin, Firstbeatin työhyvinvoinnin asiantuntija Akimatti Katainen sanoo. Tutkituista 25–30 prosentilla palautuminen on viivästynyt, mutta tilanne ei ole vaatinut akuuttia hoitoa tai muita toimenpiteitä. Kataisen mukaan tämän ryhmän tilanne korjaantuu elämäntapamuutoksilla. Suurimmalla osalla, 60–70 prosentilla tutkituista, kyky palautua on ollut vähintään kohtalainen tai hyvä.

Myös arki kuormittaa Palautuminen tarkoittaa vireystilan laskua unen tai muun rentoutumisen aikana. Palautumisen aikana keho lepää ja korjaa itseään fyysisesti ja henkisesti. Kunnollinen palautuminen vaatii oikei-

ta valintoja, asennemuutosta ja joistakin asioista luopumista. Kaikki päivän aikana tehnyt ja kohdatut asiat nostavat ihmisen vireystilaa ja käynnistävät stressireaktion. Nukkuessaan tai rentoutuessaan ihminen palautuu kuormitusta edeltäneeseen tasapainotilaan. Moni asia, kuten alkoholi, tupakka, epäterveellinen ruoka, liian vähäinen uni, sairaudet sekä huolet ja murheet, voivat haitata tai kokonaan estää palautumisen käynnistymisen. Hyvä fyysinen kunto auttaa palautumaan. – Mittaustemme perusteella on havaittu, että aktiivisesti yli kolme tuntia viikossa liikkuvat palautuvat kaikkein parhaiten. Ilman riittävää palautumista keho ylikuormittuu, mikä johtaa hyvinvoinnin heikkenemiseen, Katainen sanoo. – Palautuminen vaatii rentoutumista, mikä tahansa työn ulkopuolinen ei palauta. Päinvastoin, mittaustulostemme perusteella lauantai on viikon stressaavin päivä, sillä kivakin tekeminen kuluttaa voimavaroja. Jos viikonloppu on aikataulutettu yhtä tiukasti kuin arki, ei levolle jää aikaa, eikä palautuminen riitä, kun uusi työviikko alkaa, Katainen muistuttaa.

JATKUU SIVULLA 6 uu

KESKISUOMALAINEN • 54

Harri Lahtinen, Sanna Paso ja arkiliikuntataulukko. Ääneseudun Kuntokeskuksessa uskotaan vahvasti, että ihmiset saadaan helpommin liikkeelle, kun he huomaavat tekevänsä omassa arjessaan jo paljon.

Pienestä liikkeelle ja arki aktiiviseksi Jaksaminen ja hyvinvointi ovat viime kädessä jokaisen omalla vastuulla. Arkiliikuntataulukko auttaa oivaltamaan omaa aktiivisuuttaan. teksti ja kuva PASI RAHIKAINEN

Ääneseudun Kuntokeskus Oy:n toimitusjohtaja Harri Lahtinen on tyytyväinen siihen, että työnantajat ovat ymmärtäneet kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin hyödyt. Työnantaja voi tukea taloudellisesti henkilöstönsä liikku-

mista, mutta tietty omavastuu on hyvä olla. – Kun ihminen laittaa hyvinvointiinsa omaakin rahaa, se motivoi jatkamaan. Jos kaikki on ilmaista, sillä ei ole ihmiselle mitään arvoa, Lahtinen sanoo. Hän korostaa muutenkin yksilön osuutta asiassa. Lahtinen kuvaa itseään vanhan liiton mieheksi, jonka mielestä jaksaminen ja hyvinvointi ovat viime kädessä jokaisen omalla vastuulla. – Tämä ei tarkoita sitä, että työnantajan pitäisi pysyä erossa asiasta, mutta ketään ei voi pakottaa liikkumaan. Motivaation on löydyttävä ihmisestä itsestään.

Jokapäiväistä liikuntaa – Melkein jokaisella työpaikalta löytyy se himoliikkuja, joka suu-

reen ääneen valittaa eilisen menneen laiskotteluksi, kun ei ehtinyt pyöräillä kuin 70 kilometriä. Samalla muiden päät painuvat ja itsetunto vajoaa ajatukseen ”minusta ei ole mihinkään, koska en liiku yhtään”, Lahtinen toteaa. – Monen arki voi olla silti hyvinkin aktiivista, mutta sitä ei vain tule ajatelleeksi. Jos vaikka käy koiran kanssa kolme kertaa päivässä lenkillä, se on jo ihan hyvin Ihmisten herättelemiseksi Lahtinen on kehittänyt arkiliikuntataulukon, jonka voi laittaa työpaikan seinälle. Siihen ihmiset kirjaavat kuukauden ajan päivittäiset tekemisensä vapaa-aikanaan: siivosin autotallin, leikkasin nurmikon, kävin marjassa, tein lumityöt, ulkoilutin koiraa, makasin sohvalla ja join kuusi kaljaa. Siis ei otsa rypyssä vaan pilke silmä-

kulmassa. – Taulukko auttaa ihmisiä oivaltamaan, että minähän oikeasti teen jo jotain. Sen jälkeen kävely- tai pyörälenkki, kuntosalista puhumattakaan, ei enää ole niin ison kynnyksen takana, ja aloittaminen on helpompaa, Lahtinen valottaa ideaansa. – Lisäksi taulukko toimii työpaikan ilmapiirin ja yhteishengen kehittäjänä. Ihmiset tutustuvat toisiinsa, kun vaikka kahvitauolla vertaillaan edellisillan tekemisiä. Saattaa siinä syntyä uusia ystävyyksiäkin, kun työkaverista huomaa yhteisiä mielenkiinnon kohteita, hän lisää.

Pienillä teoilla suuri vaikutus Ääneseudun Kuntokeskuksen personal trainer Sanna Paso sanoo,

että ihan ensin kannattaa kiinnittää huomiota aktiivisuuden lisäämiseen arjessa. Hyviä keinoja ovat tutut istumisen vähentäminen, portaiden kapuaminen hissin sijaan ja kävely tai pyöräily autoilun sijaan. Tämän jälkeen voi alkaa ajatella esimerkiksi lihaskuntoharjoittelua salilla. – Kun arki on aktiivista, sillä on iso merkitys kokonaisuudelle. Viikossa on 168 tuntia. Jos niistä kolme käyttää vaikka kuntosalilla, se ei riitä mihinkään, jos muut tunnit ovat passiivisia, Paaso muistuttaa. Paason mukaan itselleen pitää kuitenkin antaa aikaa, eikä suuria muutoksia kannata tehdä kovin montaa kerrallaan. – Pienilläkin teoilla on vaikutusta työkykyyn.

Innostuneella kasvuyrittäjällä on uupumisen riski Kun firma kasvaa ja kaikilla on kova vauhti päällä, myös innostunut yrittäjä kokee työnsä mielekkääksi ja olonsa loistavaksi. Tämän todistaa myös Työeläkeyhtiö Elon puolitoista vuotta sitten toteuttama Yrittäjämittari -tutkimus, jonka mukaan kasvuyrittäjät ovat työhönsä kaikkein tyytyväisimpiä. Kasvuyrittäjillä on myös suurin loppuun palamisen riski. Työn imu ja menestys kannattelevat yrittäjää, eikä hän ehdi miettiä

jaksamistaan. Työhyvinvoinnin merkitys realisoituu usein vasta yrityksen vakiintuessa, kun yrittäjän jaksaminen hiipuu.

Yrittäjien lomat ovat lyhentyneet Hyvinvoivilla yrittäjillä on muita korkeampi riskinottokyky ja muutosvalmius sekä paremmat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Huonoimmin jaksavilla sosiaaliset verkostot olivat selvästi muita yrittäjiä heikommat.

”Yksi tutkimuksessa havaittu huolestuttava piirre oli se, että yrittäjät lomailivat aikaisempaa vähemmän.”

Heikoin työkyky oli yli 15 vuotta yrittäjinä toimineilla miehillä. Yksi tutkimuksessa havaittu huolestuttava piirre oli se, että yrittäjät lomailivat aikaisempaa vähemmän. Yli kolmannes yrittäjistä ei ollut pitänyt lomaa lainkaan tai korkeintaan kymmenen päivää vuoden aikana.

Kolme hyvinvointiryhmää Yrittäjien itsensä kokema työkyky oli selkeästi yhteydessä yrityksen menestykseen, sairauspoissaoloihin ja pidetyn loman määrään. Yrittäjistä 25 prosenttia ilmoitti tuntevansa itsensä väsyneeksi uuden työpäivän alkaessa ja 37 prosenttia koki usein vai-

keuksia selvitä työmäärästä. Alle puolella yrittäjistä oli käytössään työterveyshuolto. Yrittäjämittarissa yrittäjät jakaantuivat kolmeen hyvinvointiryhmään. Yrittäjistä 42 prosenttia on hyvinvoivia. He arvoivat työkykynsä ja työhyvinvointinsa korkeaksi, yritys menestyy ja työstä palaudutaan hyvin. He arvoivat riskinottokykyään ja muutosvalmiuttaan myönteisesti. Tutkimuksen mukaan kaikista yrittäjistä 41 prosentilla on riski uupua työssään. Näitä tasapainoilijoita kuormittaa liika työmäärä tavallista enemmän ja he kokevat työstä palautumisen kehityskohteeksi. Tyytyväisyys yrittäjänä oloon ja koettu työkyky ovat alentuneet.

Tasapainoilijoiden vahvuutena on se, että työ koetaan merkitykselliseksi ja se tuottaa onnistumisen tunteita. Kolmanteen ryhmään eli sinnittelijöihin kuului 17 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä. Heille henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantaminen olisi tärkeintä. He eivät palaudu riittävästi, suuri työmäärä kuormittaa, liiketoiminnassa olisi parannettavaa eivätkä sosiaaliset verkostot ole kunnossa. Tutkimuksessa kysyttiin myös, millaisiin asioihin yrittäjät kaipaavat tukea. Kolmen kärki oli henkilökohtainen hyvinvointi, yritystoiminnan kehittäminen ja ajanhallinta. Teksti: Pasi Rahikainen

KESKISUOMALAINEN • 55

Tarjolla 100 000 kesätyöpaikkaa Pienistä ja keskisuurista yrityksistä 28 prosenttia kertoo palkkaavansa kesätyöntekijöitä. Kesätyöpaikkoja on tarjolla pk-yrityksissä noin satatuhatta. Kantar TNS kysyi Suomen Yrittäjien pyynnöstä yli tuhannen pk-yrityksen edustajalta, aikovatko yritykset palkata kesätyöntekijöitä. Lähes kolmasosa siis aikoo. Näistä 52 prosenttia aikoo palkata kahdesta viiteen työntekijää ja 39 prosenttia yhden työntekijän. – Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan yhdestä kolmeen kesätyöntekijää, joten pienet ja keskisuuret yritykset ottavat töihin noin 100 000

määräaikaista työntekijää kesän aikana, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen laskee. – Yksinyrittäjät palkkaavat noin 18 000, muut mikroyritykset noin 41 000 sekä pienet ja keskisuuret yritykset noin 41 000 kesätyöntekijää. Suomen Yrittäjät on jälleen mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Mukaan lähtevä yrittäjä pääsee kehittämään kesätyöprosesseja ja esimiestyötä tutkimustiedon ja nuorten omien kesätyökokemusten pohjalta sekä työnantajien yhteisissä, maksuttomissa seminaareissa.

Keittiönäyttely avoinna TI-PE 10-16 Heinämäentie 20, 40250 JYVÄSKYLÄ (käynti Antinniityntien puolelta) OTA YHTEYTTÄ Puh. 020 786 2222 myynti@trio-keittiot.fi

Varaamalla esittelyajan varmistat kiireettömän palvelun, palvelemme sovittaessa myös iltaisin!

Tilaa yritykseesi kevätsiivoukset luotettavalta paikalliselta toimijalta. SAAT MEILTÄ: • ikkunanpesut • lattioiden peruspesut ja suojakäsittelyt • yläpölyjen poistot • tekstiilikalusteiden puhdistukset • kaikki muutkin kiinteistön ylläpitoon liittyvät palvelut Kysy lisää 040 513 5305 / Riikka tai myynti.total@totalpalvelut.fi

S aat me iltä myös ihastutta v kesäkuk at ka asetelm a istutettu t na .

www.totalpalvelut.fi

TOTAL KIINTEISTÖPALVELUT - aidosti asiakasta lähellä

Renault TRAFIC Paras vakiovarustelu

Trafic -mallisto alkaen 33 190 € sis. tk 600 € Kulutus 6,0 l/100 km, CO2 155 g/km

Vakiovarusteena mm. • Suomenkielinen navigointi • Peruutuskamera ja peruutustutka • Ilmastointi • Kaukoohjattava keskuslukitus 3-toimi avaimella • Lisälämmitin ajastimella • Vakionopeudensäädin • Sade- ja valotunnistin • Nahkaverhoiltu ohjauspyörä • Tavaratila jopa 4,15 m läpilastausluukulla (L2H1) • TwinTurbo-moottorit.

Vielä ehtii ilmoittaudu viimeistään 8.5.2018

Lisäksi Renault 120v juhlapaketti 0 € Trafic-mallistoon. • Talvirenkaat • Vetokoukku • Vanerointi • Pysäköintitutka edessä • Tavaratilan LED-valaistus • Lisälämmittimen kauko-ohjaus integroidulla ajastimella. Asiakasetu lähes 4 000 € Kampanja on voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.5.2018 saakka. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia eikä suurasiakaskauppoja. Autot rekisteröitävä 30.6.2018 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin tai tarjouksiin. Kuvan auto erikoisvarustein. Lue lisää renault.fi.

Takuu 4 vuotta tai 100 000km sisältäen 24 h Tiepalvelun. JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 Automyynti 010 5228 210, ma-pe klo 9-17, la klo 10-14

hameenauto.fi

Tavara-automyyjä Marko Tikkanen p. 010 5228 209

KESKISUOMALAINEN • 56

Lähes hallittuja riskejä Lomakeskus Hanka-Motellista on kuoriutunut monipuolinen Lomakeskus Revontuli. Mittavan muutoksen taustalla on yrittäjien kyky ideoida uutta ja investoida rohkeasti. Seuraavaksi Revontuleen nousee lasikattoigluja, joihin houkutellaan vieraita erityisesti Kiinasta ja Japanista. teksti ja kuvat TIMO SILLANPÄÄ

MATKAILUYRITTÄJYYS Suomea koskevissa Google-hauissa tärkeimpiä matkailuun liittyviä hakusanojat ovat iglu, sauna ja northern lights eli revontulet. Lomakeskus Revontulessa hakusanat on otettu vakavasti, sillä Hankasalmen maisemiin halutaan kansainvälisiä turisteja. – Ensimmäiset kaikilla mukavuuksilla varustetut lasikattoiglut nousevat Iso-Virmasjärven rantamaisemiin lähiaikoina. Haluamme niiden avulla houkutella uusia asiakasryhmiä Japanista, Kiinasta ja Keski-Euroopasta, kertoo Revontulen toimitusjohtaja Tiia Valkama. Valkama sanoo, että igluja voi nousta lähimaisemiin toista sataa, jos hankkeelle löytyy ulkopuolinen investori. Lupaus lasikattoiglusta näkyvistä revontulista ei ole tyhjän päällä. Hankasalmi on kuulemma niin pimeä paikka, että taivaan tulet hehkuvat siinä missä Lapissakin. Ilmatieteen laitoksellakin on 1970-luvun puolivälistä lähtien ollut revontulitutka Hankasalmella.

Tuhannen tarinan lomakeskus Revontulen taival motellista kansainvälisiä matkailijoita houkuttelevaksi lomakeskukseksi on ollut pitkä ja monisäikeinen. Tiia Valkaman isä, Markku Kinnunen, myi ravintola Iisopin Nokialla vuonna 1988, minkä jälkeen koko perhe lähti vuodeksi Amerikkaan. Kun perhe 1990-alkupuolella palasi Suomeen, Kinnunen alkoi miettiä paluuta bisnekseen. – Lähdin etsimään korpihotellia, joka sijaitsee järven rannalla. Tarjolle tuli Hanka-Motelli, joka suoraan sanottuna oli surkeassa kunnossa. Kiinteistöt olivat rapistuneet ja liiketoiminta huonosti hoidettu. Aluksi ajatuksena oli, että jalostetaan paikka myyntikuntoon ja myydään pois, Kinnunen muistelee vuoden 1993 tilannetta. Hanka-Motellin vuosista liikkui paljon tarinoita. Motelli oli erityisen kuuluisa yrittäjistään, joiden liiketoiminta päättyi aina konkurssiin. Suurten lehtien otsikoi-

Lomakeskus Revontulen toimitusjohtaja Tiia Valkaman mukaan Hanka-Motellin vanha maine ei enää rasita tämän päivän liiketoimintaa.

hin motelli nousi muun muassa silloin, kun ex-poliitikko Urpo Leppänen teki konkurssin. – Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana menneisyyden taakka oli kova. Meillekin ennustettiin pikaista konkurssia, Kinnunen naurahtaa. Alkuvaiheessa Kinnunen keskittyi kehittämään Hanka-Motellia ruokaravintolana. Alkuvuosina ideoitiin muun muassa jatkot, jonne väki saapui sankoin joukoin, kun viimeinen valssi Hangan lavalla oli soitettu.

Isä ja tytär ideoivat uutta Tiia Valkama sai vuonna 1997 kauppatieteiden opinnot päätökseen Tampereella ja aloitti pian valmistumisensa jälkeen Revontulen toimitusjohtajana. – Lähdimme 1990-loppupuo-

lella laajentamaan tanssiparkettia. Ensimmäinen laajennus, Revontuli-sali, oli onnistunut ratkaisu, sillä innokkaat tanssijat täyttivät myös majoitustilat. Lisäksi tanssisalin laajennuksen ansiosta saimme meille nimekkäitä artisteja, Valkama kertoo. Kun tulorahoitusta alkoi kertyä, yrittäjät hankkivat Arsenalilta omistukseensa lähistöllä olevan mökkikylän, jota myös laajennettiin. Vuonna 2001 päärakennusta laajennettiin edelleen Aurora-salilla. Valkama ja Kinnunen nimittävät aikaa vuosituhanteen molemmin puolin vauhtivuosiksi. Vuonna 2001 organisoitiin ensimmäinen Revontulipilkki, jossa oli pääpalkintona oli C-sarjan mersu. Seuraavana vuonna paikalle tuli 15 000 osallistujaa, kun palkintona oli kaksi mersua.

– Järjestimme viitenä peräkkäisenä vuonna massiiviset pilkkikisat. Se toi meille mainetta ja vähensi menneisyyden taakkaa. Liiketaloudellisesti ne olivat plusmiinus nolla, sillä järjestelyihin ja markkinointiin kului paljon rahaa. Parhaimmillaan työntekijöitäkin pilkkikisoissa oli pari sataa, Valkama kertoo. Valkama ja Kinnunen muistelevat, että haastavin oli vuosi 2003. Silloin aloitettiin täysimittaisen golfkentän rakentaminen ilman ulkopuolista rahoitusta. – Rahaa hankittiin omaisuutta myymällä ja henkilökohtaisilla lainoilla. Mutta se kannatti: 15 vuotta sitten avattu golfkenttä on maksettu ja uskon, että ilman golfkenttää meitä ei olisi. Golfkaudella liikevaihto on kaksinkertainen muuhun aikaan verrattuna, Kinnunen sanoo.

SIIRTOHALLIT OY

Lasikattoiglujen uskotaan houkuttelevan Hankasalmelle kansainvälisiä turisteja. Kinnusen mukaan elämäntapojen muutos näkyy golfin suosiossa. Yritysneuvotteluja käydään viheriöllä sen sijaan, että istuttaisiin kabinetissa konjakkia maistellen. Vilkkain sesonki Revontulessa on heinäkuu, jolloin majoitustilojen käyttöaste on lähes 100 prosenttia.

KESKISUOMALAINEN • 57

Revontulessa

Tutustu tarjontaan

Osaam in kilpailuk en yvyksi

KLT-valmennus – ilmoittaudu viimeistään 13.5. KLT-valmennuskoulutus on suunnattu henkilöille jotka työskentelevät taloushallinnon ammattitehtävissä sekä henkilöille, jotka aikovat suorittaa KLT-tutkinnon. Koulutus tarjoaa ajankohtaisen katsauksen kirjanpitoon, tilinpäätökseen, verotukseen sekä juridiikkaan. jamk.fi/kltvalmennus

Adobe Illustrator -koulutus – ilmoittaudu viimeistään 20.5. Keilahallin yhteydessä olevan Bowling Diner -ravintolan 1950-lukua henkivät kalusteet on valmistettu Yhdysvalloissa. Tiia Valkama on työskennellyt yli 20 vuotta Lomakeskus Revontulen toimitusjohtajana. Hänen isänsä Markku Kinnunen on edelleen tärkeä taustatuki yritystoiminnassa.

Nuori ja koulutettu naisjohtaja herätti aluksi epäluuloja Tiia Valkama aloitti Revontulen toimitusjohtajana 1990-luvun loppupuolella ollessaan vasta 24-vuotias. Hän muistelee, miten alkuvaiheessa nuorta, akateemisen koulutuksen saanutta toimitusjohtajaa katsottiin hieman hitaasti ja epäluuloisesti. – Toimitusjohtajan työssä on vierähtänyt jo 20 vuotta, ja epäluulot ovat uskoakseni väistyneet, Valkama pohtii.

Monta koukkua vedessä Valkaman mukaan tänä päivänä Revontulen tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat golfarit, tanssinharrastajat, yritysasiakkaat sekä Suomen luonnosta ja saunasta innostuneet kansainväliset turistit. – Tanssipuolella ajatuksena on kehittää ohjelmaa huippuartistien varaan ja lisätä nuorekasta bilemeininkiä, Valkama kertoo.

Työ uusien kohderyhmien saavuttamiseksi on Valkaman mukaan pitkäjänteistä ja systemaattista. – Käymme alan messuilla, osallistumme erilaisiin matkailun kehittämishankkeisiin ja tuomme bloggareita tutustumaan Lomakeskus Revontulen tarjontaan. Valkaman mukaan yksi keskeinen kehitettävä kohde on myös Revontulen saunapolku -ohjelma, joka valittiin Visit Finlandin kärkituotteeksi viime vuonna.

jamk.fi/adobekoulutukset

Hankintaosaaja 30 op tai korkeakouludiplomi – hae 14.3.–31.7. Hankinnat ovat olennainen osa menestyvää bisnestä! Opit tunnistamaan hankintojen mahdollisuudet ja haasteet ja kehittämään hankintoja osana menestyvää liiketoimintaa. jamk.fi/hankintaosaaja

Erikoistumiskoulutukset Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon suorittaneille ja työelämässä jo toimiville suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä opintoja. Erikoistumiskoulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Biotalous, 30 op. Hae 2.4.–1.6. Etäratkaisut kuntoutumisen tukena, 30 op. Hae 30.4.–31.5. Metsäteollisuuden tehdasosaaminen, 30 op. Hae 2.4. – 31.5. jamk.fi/erikoistumiskoulutukset

Isän apu tarpeen kiinteistöjen hoidossa Valkaman isä Markku Kinnunen on edelleen mukana Revontulen taustajoukoissa. – Erityisesti kiinteistönhuoltokysymyksissä isän asiantuntemus on korvaamatonta. Olen sitä aina kaivannut, kun hän on ollut pidempiä aikoja matkoilla, Valkama kertoo.

”Tanssipuolella ajatuksena on kehittää ohjelmaa huippuartistien varaan ja lisätä nuorekasta bilemeininkiä.” Lomakeskus Revontuli • Alun perin Hanka-Motelli, joka on perustettu vuonna 1973. Siirtynyt nykyisille omistajille vuonna 1993, minkä jälkeen toimintaa on kehitetty ja monipuolistettu. • Palveluihin sisältyy majoitusta, viihdettä, keilausta, saunoja, golfia, ravintolatoimintaa, juhlapalveluja. 250 vuodepaikkaa. • Lomakeskus Revontulen liiketoiminnasta vastaa kaksi yhtiötä: Lomakeskus Revontuli

Illustrator on graafinen suunnittelutyökalu, jolla tuotat näyttävää grafiikkaa, kuten logoja ja kuvakkeita julkaisuihin ja websivuille. Koulutuksessa opit perusteet ohjelman käyttöön sekä tehokkaita työtapoja.

Oy (liikevaihto 1,7 Me vuonna 2017) ja Revontuli Golf Oy (liikevaihto 320 000 e vuonna 2016). Työllistää 13 työntekijää sekä kesällä kymmeniä kausityöntekijöitä. • Lomakeskus Revontuli Oy:n omistavat Markku Kinnunen ja hänen lapsensa. Golfyhtiön osakkeista 80 prosenttia on Kinnusen perheen omistuksessa, loput ovat yksittäisten golfareiden omistuksessa.

kö Etsit ijää tai k önte jaa? y t ä kes joitteli / har ä: jamk.fi t isä Lue l kelijatyo s opi

JAMK on arvostettu työelämän kehittäjä. Teemme yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. Osaavat asiantuntijamme, opiskelijat ja verkostot ovat käytössäsi. Valmiiden palvelutuotteiden lisäksi rakennamme asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa uusia, räätälöitäviä palvelukokonaisuuksia.

KESKISUOMALAINEN • 58

Hutungin liikuntajohtaja Jukka Poutiainen on koulutukseltaan liikunnanopettaja ja tekee parhaillaan väitöskirjaa keilailun terveysvaikutuksista. Toimitusjohtaja Tuija Poutiaisella on taustallaan kaikkiaan kuusi vuotta kaupallisia opintoja: merkonomitutkinnon lisäksi yrittäjän ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.

Hutunki seisoo lujasti paikallaan Yrittäjäpariskunta Tuija ja Jukka Poutiainen hidastaa vähitellen tahtia, kun Hutungin vetovastuu siirtyy lapsille. teksti ja kuvat TIMO SILLANPÄÄ

PERHEYRITTÄJYYS Jyväskylän Vaajakoskella Reinontiellä sijaitseva SOK:n entinen lautavarasto oli 1950-alussa tilavuudeltaan Suomen suurin tiilistä muurattu betonirunkoinen rakennus. Vankasti tehty rakennus on kestänyt hyvin paitsi viimat ja tuiskut, myös yhteiskunnan rakennemuutokset. – Muutos jatkuu. Me seuraamme koko ajan vapaa-ajan liikuntatrendejä ja mukautamme tarjontaamme kysynnän mukaan, sanoo Hutungin yrittäjäpariskunta Tuija ja Jukka Poutiainen. Poutiaiset tulivat Hutunkiin yrittäjiksi vuonna 1996, kun Vaajakosken Rakennuspalvelun perustama Palloilukeskus Hutunki halusi ulkoistaa liiketoimintansa. Bisneksensä pohjaksi Poutiaiset

perustivat uuden yhtiön, Hutunki Pelit Oy:n. He olivat toimitiloissa vuokralaisina kolmisen vuotta, kunnes ostivat Palloilukeskus Hutunki Oy:n osakekannan, joka oikeuttaa kiinteistön ja tontin omistamiseen. – Tuntui hurjalta ottaa lainaa 10 miljoonaa markkaa. Vuokralaisena olimme kuitenkin päässeet seuraamaan, voisiko Hutungilla olla tulevaisuutta ja hyvältähän se näytti, muistelee toimitusjohtaja Tuija Poutiainen. Yrityksen alkuvaiheessa Jukka

Poutiainen työskenteli liikunnanopettajana. Kahdestaan yritystä hoitaneen pariskunnan työpäivät venyivät yömyöhään, mutta into oli kova ja ideoita paljon. – Hutunki oli perustettu tennis-, sulkapallo- ja squash-keskukseksi. Lähdimme nopeasti monipuolistamaan lajivalikoimaa. Suuri käänne oli 12-rataisen keilahallin avaaminen vuonna 1999. Investointi tuplasi liikevaihdon ja kävijämäärän, kertoo liikuntajohtaja Jukka Poutiainen.

”Tuntui hurjalta ottaa lainaa 10 miljoonaa markkaa.”

Tänä päivänä Hutunki on yksi Suomen suurimmista yksityisen omistuksessa olevista liikuntakeskuksista. Tarjolla lähes parikymmentä eri lajia ja ohjattua ryhmä-

Yrittäjyys ei ole pelkkää menestystä

liikuntaa. Uusin laji on mailapeli padel, jossa yhdistyvät tennis ja squash. Lisäksi yrityksille räätälöidään erilaisia kokouspaketteja, joihin voi valita ohjattua liikuntaa, pelejä, kokouksia, ruokailua, saunomista ja vaikka rentoutumista porealtaassa. Poutiaiset ovat yli parinkymmenen yrittäjävuotensa aikana saaneet nähdä, miten suhdanne- ja trendimuutokset voivat heiluttaa lupaavaakin liiketoimintaa. Ensimmäisten vuosien aikana toiminta kasvoi nopeasti, ja liikevaihdon huippu saavutettiin 2008. – Meillä oli paljon yritysasiakkaita, joiden määrä alkoi vähentyä vuonna 2008 alkaneen laman vuoksi. Yritykset kiristivät henki-

löstölle tarjoamiaan etuja ja muuttivat tapojaan hankkia liikunta- ja virkistyspalveluja. Se näkyi meillä selvästi, Tuija Poutiainen kertoo.

Laajentamistakin on mietitty Kilpailu alalla on vuosi vuodelta kiristynyt, mutta Hutunki on onnistunut säilyttämään asemansa ja tekemään joka tilikausi voitollisen tuloksen. Yrityksen liiketoimintaan on aina sisältynyt jatkuvaa ideoimista, uuden rakentamista ja tarjonnan monipuolistamista. Sisätilojen lisäksi myös pihaalue on otettu käyttöön: minigolfia voi pelata 18-reikäisellä radalla ja tennistä golfradan vieressä olevalla kentällä. Kun pahin on ohitettu, on toi-

KESKISUOMALAINEN • 59

Hutungin nykyisiä ja tulevia yrittäjiä. Alarivissä Tuija ja Jukka Poutiainen. Tuijan sylissä on Jasmiinan 2-vuotias poika Joel. Ylärivissä tuleva yrittäjäpolvi, vasemmalta Miikka sylissään 4-vuotias Iiris-tytär, Jasmiina kolmen kuukauden ikäisen Laurin kanssa ja Oona. Kuvassa myös espanjanvesikoirat Nupu, Lotta ja Kikka.

minnan laajentaminenkin noussut silloin tällöin esille. – Liiketoimintaa laajennetaan, jos se on realistista. Esimerkiksi Jämsän Himoksen kanssa on käyty keskusteluja keilailuun liittyen, Jukka Poutiainen sanoo. Tuija Poutiainen on yrittäjäuransa aikana pyrkinyt vaikuttamaan myös yhteiskunnallisiin epäkohtiin, jotka yrittäjän näkövinkkelistä ovat nousseet esille. Keskeisin kysymys on kiinteistövero, joka Poutiaisten mukaan kaipaa täydellistä remonttia. – Kiinteistövero on esimerkiksi teollisuusyrityksellä alhaisempi kuin liikunta-alan yrityksellä. Kiinteistöveron määräytymisen perusteiden tulisi olla läpinäkyviä ja verotuksen tulisi kohdella yrityksiä samalla tavalla toimi-

alasta ja sijainnista riippumatta, hän pohtii.

Tulevaisuus näyttää hyvältä Tänä päivänä Hutungin toimistotiloissa on tunnelma kuin Serranon perhe -televisiosarjassa, kun Tuija ja Jukka Poutiaisen kolme lasta ja heidän pienet lapsensa sattuvat paikalle samaan aikaan. Ensi vuonna 60 vuotta täyttä-

”Ajatus on, että nuorempi polvi ottaa tuellamme vähitellen vastuulleen Hutunki Pelit Oy:n.”

vän yrittäjäpariskunnan suunnitelmat sukupolvenvaihdoksesta alkoivat kypsyä, kun heidän kolme lastaan Miikka (33), Oona (31) ja Jasmiina (27) päättivät ryhtyä jatkamaan vanhempiensa yritystoimintaa. – Me emme heitä ratkaisuun pakottaneet, mutta työskentely vieraan palveluksessa ajoi vähitellen jokaisen lapsen pohtimaan Hutungin jatkamista, Jukka Poutiainen huomauttaa. Lapset ovat pienestä pitäen totutelleet Hutungin tapoihin. Nyt jokaisella on oma vastuualue yrityksessä. Oonalla on taustallaan suurtalouskokin ja ravintolakokin tutkinnot. Hän vastaa Hutungin kahvilasta ja tilausruokailun järjestämisestä. Miikkalla puolestaan on liikun-

tapaikka- ja ratamestarin koulutukset. Hutungissa hänen vastuualueenaan ovat kaluston ylläpito ja huolto, urheilutarvikemyynti sekä kiinteistöön liittyvät huoltotehtävät. Jasmiina on koulutukseltaan yo-merkonomi ja tanssillisen liikunnan ohjaaja. Hän vastaa ryhmäliikuntatuntien lisäksi yrityksen taloushallinnosta sekä myynnistä ja markkinoinnista. – Lähdemme toteuttamaan sukupolvenvaihdosta vielä tämän vuoden puolella. Ajatus on, että nuorempi polvi ottaa tuellamme vähitellen vastuulleen Hutunki Pelit Oy:n. Kiinteistöyhtiö eriytetään omaksi yhtiöksi ja me seniorit jäämme huolehtimaan sen toiminnasta toistaiseksi, Tuija Poutiainen kertoo.

Liikuntakeskus Hutunki • Jyväskylän Vaajakoskella toimiva yksityinen liikuntakeskus. • Nimi Hutunki on peräisin Vaajakosken Rakennuspalvelun Asko Holmströmin Kiinanmatkalta. Liikuntakeskus muistutti Pekingin Hutong-kaupunginosaa, johon kokoonnuttiin suurin joukoin. • Hutunki Pelit Oy:n liikevaihto: 588 000 e (v. 2017). Yhtiö omistaa kiinteistöyhtiö Palloilukeskus Hutunki Oyn, jonka liikevaihto on 92 000 e (v. 2018). • Työntekijöitä 8 mukaan lukien yrittäjät

KESKISUOMALAINEN • 60

Hyvinvoinnin tanssiaskeleet Hotelli Keurusselän yrittäjä Satu Jokihalme tietää, mikä tanssikulttuurissa vetoaa ihmisiin. teksti ja kuvat OSKARI VILLANEN

– Perinteiseen tanssimusiikkiin on jo selvästi alkanut sekoittua kevyemmän musiikin piirteitä, mikä taas houkuttelee uusia harrastajia kulttuurin pariin, kertoo Hotelli Keurusselän yrittäjä Satu Jokihalme.

TANSSIKULTTUURI Hotelli Keurusselän tanssilattialla on vauhtia, kun noin sata innokasta tanssijaa on saapunut laittamaan jalalla koreasti iltapäivätansseissa. Päivätansseissa on pääasiassa hieman iäkkäämpää väkeä, mutta on joukossa nuorempiakin tanssijoita. Bändi soittaa ikivihreitä iskelmäklassikoita humpasta valssiin, ja baaritiskillä on vilskettä. Kello on vartin yli kaksi iltapäivällä ja on torstai. – Päivä- ja iltatanssit ovat aivan oma maailmansa, mutta varsin kivasti myös näin päiväseltään ollaan saatu porukkaa liikkeelle. Tuo 100–150 henkeä on päivätansseille todella hyvä kävijämäärä. Iltatanssit viikonloppuisin vetävät 200–400 tanssijaa. Suurin osa viikonloppukävijöistä saapuu parin kolmen tunnin ajomatkan päästä. He majoittuvat viikonlopuksi hotelliin, nauttivat

päivien mittaan luonnosta, kylpylästä ja muista Keurusselän aktiviteeteista ennen illan tansseja. Ikään kuin viikonlopun mittainen miniloma tanssin parissa, Hotelli Keurusselän yrittäjä Satu Jokihalme kertoo.

Musiikki tarjoaa myönteisiä elämyksiä Ihmisillä on lukemattomia tapoja vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja tanssi on yksi tapa muiden joukossa. Oli kyseessä sitten päivätanssit tai viikonlopun mittainen tanssiloma, ihmiset hakevat tanssista hyvinvointia liikunnan, yhteisöllisyyden, sosiaalisuuden, musiikin ja jopa rakkaudenkin muodossa. – Musiikki itsessään jo vaikuttaa positiivisesti ihmisten hyvinvointiin. Kun musiikkiin yhdistetään kevyt liikunta ja kanssakäyminen muiden samanhenkisten ihmisten kanssa, ihminen nauttii varmasti. Tästä syystä ihmiset ha-

keutuvat näihin tilanteisiin uudelleen ja uudelleen. Tanssiravintolat eivät lähimainkaan aina toimi sellaisina tosielämän Tindereinä kuin usein ajatellaan, mutta totta kai tällaisessa asetelmassa, kuten missä tahansa muussakin ravintolassa, syntyy kontakteja ihmisten väleille ja voi ihan huomaamatta se elämän rakkauskin sieltä löytyä, Jokihalme sanoo. Hotelli Keurusselkä on yleisöäänestyksessä valittu tänä ja viime talvena vuoden viihtyisimmäksi talvitanssipaikaksi. Kesäksi ohjelmakattaus muuttaa muotoaan ja tanssiravintola tekee ohjelmavalinnoilla enemmän tilaa kesälavoille.

Tanssikulttuurin haasteet ovat tiedossa Tansseissa käyminen mielletään herkästi lähinnä iäkkäämpien ihmisten harrastukseksi. Tämä pitää Jokihalmeen mukaan osittain paikkansa, mutta tanssipaikkojen

KESKISUOMALAINEN • 61

Hyvä porukka kannustaa harrastamaan liikuntaa Laukaan Yrittäjissä havahduttiin jonkin aikaa sitten siihen, että jotain liikunnallista olisi kiva harrastaa yhdessä. Lopputuloksena perustettiin Laukaan Yrittäjien hyvinvointiryhmä, jonka tulokset ovat olleet vaikuttavia. teksti ja kuva OSKARI VILLANEN

RYHMÄT Laukaan Yrittäjien puheenjohtaja Heikki Elomaa keskustelee rauhallisesti yrityksensä Keox Oy:n tiloissa Laukaan Kuusassa. Elomaa on yhdessä Laukaan Yrittäjien kanssa pyörittänyt hieman alle puoli vuotta Laukaan Yrittäjien hyvinvointiryhmää, joka järjestää alueen yrittäjille erilaisia liikuntakokeiluja, kuntotestejä, mittauksia ja luentoja. – Itse olen toiminut yrittäjänä jo vuosia. Ajan mittaan on tullut todettua, ettei ole aivan helppoa yhdistää yrittäjyyttä ja liikunnallista elämäntapaa tai ylipäätään omaan hyvinvointiin panostamista. Ei ikään kuin muista huolehtia itsestään. Päätimme pienellä porukalla lopulta laittaa tällaisen ryhmän pystyyn ja odotimme siihen vain muutamia innokkaita. Saimmekin lopulta kasaan Laukaan alueelta 23 hengen hyvinvointiryhmän ilman sen suurempia markkinoinnillisia panostuksia, Elomaa avaa ryhmän taustoja.

Tavoitteena aktivointi ja muutos elämäntavoissa Paikalliset yrittäjät tarjoavat ryhmän tarvitsemat palvelut. Laukaalaiset personal trainerit, ravintokonsultit ja muut alan toimijat tekevät tarjouksen palveluistaan, ja kustannukset jaetaan hyvinvointiryhmän jäsenten kesken. – Lisäksi Laukaan kunta on lähtenyt sponsoroimaan toimintaamme. 23 osallistujan voimin olemme saaneet myös kulupuolen rakennettua niin, että hyvinvointiryhmän toiminnasta ei ole tullut suurta taloudellista rasitetta ke-

ohjelmistolla voidaan myös vaikuttaa selvästi kävijäkunnan ikähaitariin. – Päivätanssit ovat pitkälti juuri vanhemman väen tansseja. Selvästi silti huomaa sen, että jos viikonloppuiltana on esiintymässä erimerkiksi Saija Tuupanen tai Lauri Tähkä, niin nuorempaakin väkeä on reilusti liikkeellä. – Meillä ei liioin tanssietikettiä noudateta yhtä tiukasti kuin tanssilavoilla. Tästä syystä monet kokevat, että on selvästi rennompi tulla tänne vaikka vain oleskelemaan tanssien ajaksi, kun ei tarvitse stressata omaa osaamistaan, Satu Jokihalme pohtii. Nykypäivän kuusikymppisten sanotaan olevan yhtä hyvässä kunnossa kuin 1980-luvun nelikymppisten. Tulevaisuuden haasteet ovat Jokihalmeella tietenkin tiedossa, mutta sopeutumiskyky kul-

loinkin vallitsevaan tilanteeseen on avainsana tanssikulttuurin jatkumiseen. – Valitettava fakta on, että nuoria ei tällainen tanssikulttuuri kiinnosta enää siinä määrin kuin vanhempia sukupolvia. Toisaalta heräämistä on pikkuhiljaa ollut havaittavissa erilaisten tanssikurssien ja tapahtumien myötä, Jokihalme toteaa. Esimerkiksi Seinäjoen Tangomarkkinoiden jälkeen on aina pienimuotoinen tanssibuumi myös nuorempien ihmisten keskuudessa. – Myös musiikki elää. Perinteiseen tanssimusiikkiin on jo selvästi alkanut sekoittua kevyemmän musiikin piirteitä, mikä taas houkuttelee uusia harrastajia kulttuurin pariin. Ihmiset ovat myös paremmassa kunnossa kuin aiemmin, mikä vaikuttaa siihen, että jaksetaan käydä entistä pidempään tanssimassa, Jokihalme kertoo.

nellekään, Elomaa kertoo. Hyvinvointiryhmä kokoontuu suunnilleen kerran kuukaudessa. Sen vuoksi tarkoituksena ei ole pelkästään näiden tilaisuuksien puitteissa saada ihmisiä voimaan paremmin, vaan innostaa laukaalaisia yrittäjiä pitämään itsestään huolta ja panostamaan esimerkiksi liikuntaan omalla vapaa-ajallaan. – Ryhmän toiminnasta tullut on tullut myönteistä palautetta. Parhaimmat ovat laihtuneet ryhmän toiminnasta saadun kimmokkeen ja oman aktiivisuuden myötä reilusti toistakymmentä kiloa. Pelkästään kerran kuussa tapahtuvien valmennusten puitteissa tällaisia isoja muutoksia on vaikea saada aikaan, mutta tavoitteena onkin nimenomaan aktivoida ihmisiä pitämään itsestään parempaa huolta. Toteutimme lähtötasomittauksen ryhmää perustettaessa, puolen vuoden päästä aloituksesta on tulossa toinen mittaus ja ajatuksena oli, että vielä kolmas mittaus toteutetaan puolen vuoden päästä siitä, Elomaa kertoo.

Kysyntää ja potentiaalia riittää Mitään varsinaisia tavoitteita ryhmää perustettaessa ei ole asetettu. – Halusimme tarjota monipuolista ohjelmaa ja koulutusta aiheista, joista ihmisille olisi hyötyä. Tähän mennessä olemme käyneet läpi muun muassa kuntosalitreenaamista ja ravintokonsultointia sekä levon ja stressistä palautumisen merkitystä hyvinvoinnille. Lisäksi olemme toteuttaneet erilaisia lajikokeiluja, joista kukin voi poimia itselleen mieluisim-

man liikuntamuodon. Kysyntää tällaiselle toiminnalle on reilusti. Hyvinvointiryhmään ilmoittautui ensimmäisellä kerralla 23 henkeä käytännössä ilman markkinointia. Potentiaalia suurempiin ryhmiin pienillä markkinointipanostuksilla olisi selvästi. Tulevaisuudessa Laukaan Yrittäjissä jatketaan todennäköisesti vastaavanlaista toimintaa. – Vielä ei ole lyöty ensi vuotta lukkoon, mutta todennäköisesti jollain tapaa jatkamme toimintaa. On myös mahdollista, että emme sido hyvinvointiryhmän toimintaa näin tiiviisti puolen vuoden mittaisiin ohjelmiin vaan alamme panostaa lajikokeiluihin. Esimerkiksi kamppailulajikokeilut tai Laukaan Yrittäjien sulkapallovuorot voisivat tulla kyseeseen, Elomaa visioi.

Sijoitus, joka kaikkien tulisi tehdä Hyvinvointiryhmän toiminta vaatii jonkin verran panostuksia, mutta Elomaa näkee, että kyseessä on sijoitus, joka kannattaa tehdä. Sen tuotto näet palautuu itselle moninkertaisena takaisin, jos siihen lähtee täysillä mukaan. – Uskon, että monet yrittäjät painivat samojen kysymysten äärellä. Tällaisen toiminnan käynnistäminen on aina vaikein osuus ja kyllähän se vähintään yhden aktiivisen puuhahenkilön vaatii, jotta ryhmä saadaan kasaan. En kuitenkaan näe mitään estettä sille, etteikö tämänkaltaisia hyvinvointiryhmiä voitaisi kehittää myös muissa Keski-Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksissä, Elomaa pohtii.

– Ei ole aivan helppoa yhdistää yrittäjyyttä ja liikunnallista elämäntapaa tai ylipäätään omaan hyvinvointiin panostamista, pohtii Laukaan Yrittäjien puheenjohtaja Heikki Elomaa.

KESKISUOMALAINEN • 62

Tutkimus selvittää yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvaa rikollisuutta

Porukka omien polkujen suunnistajille yrittajat.fi liity

Helsingin yliopisto toteuttaa yritys uhritutkimuksen, jossa kartoitetaan vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipisteisiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvia rikoksia. Yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuva rikollisuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen aiheuttavat kustannuksia ja haittoja liiketoiminnalle sekä heikentävät henkilöstön turvallisuutta ja työssä viihtymistä. Siksi Helsingin yliopisto tutkii ilmiötä matkailu- ja ravintolayrityksissä. Tutkimuksen puhelinhaastattelut ovat käynnistyneet. Haastatteluja tehdään kesäkuuhun 2018 saakka. Tutkimuksessa selvitetään yrityksiin kohdistuvia varkauksia ja vahingontekoja sekä työntekijöiden kokemia väkivalta- ja uhkatilanteita. Tuloksia käytetään yritys- ja työturvallisuuden kehittämiseen, seurantaan

ja tutkimukseen. – On tärkeää tutkia yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta ja rikollisuuden muuttuvia tekomuotoja, jotta lainsäädäntömme tukee jatkossakin riittävässä määrin rikoksen uhriksi joutunutta yrittäjää. Tämän vuoksi myös Suomen Yrittäjät on mukana yritysuhritutkimuksen taustaryhmässä, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo. Puhelinhaastattelut tekee Kantar TNS Oy Helsingin yliopiston toimeksiannosta. Tutkimuksessa on mukana noin 3 000 vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipaikkaa ero puolilla Suomea. Tutkimus toteutetaan luottamuksellisesti. Tulokset raportoidaan siten, että toimipaikat tai yritykset eivät ole tunnistettavissa. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.

Etkö näy Googlen valtatiellä? Haluatko näkyä Googlessa, kun ihmiset etsivät yrityksesi tuotteita ja palveluita? Silloinkin, kun asiakas ei ole vielä tietoinen Sinusta? Googlen hakusanamainonta on tehokas tapa tuoda yrityksesi esille juuri silloin, kun Sinulla on mahdollisuus täysin uusiin kontakteihin ja kauppoihin. Ota yhteyttä niin katsotaan yhdessä miten teidän Google-mainontaa ja markkinointia voidaan lähteä viemään eteenpäin.

Pssst…Tiesithän, että olemme osa valtakunnallista Mediatalo Keskisuomalaista, joka tekee meistä Keski-Suomen alueen monipuolisimman markkinointikumppanin. Kauttamme saat laajat media- ja markkinointiviestinnän palvelut yhden luukun kautta, myös valtakunnallisesti.

Lehti- ja digimediat

Digipalvelut

Tuotantopalvelut

Markkinointi ja viestintä

Tutkimuspalvelut

Painopalvelut

Soita 014 622 001 tai meilaa myynti.keskisuomenmedia@media.fi mediamyynti.keskisuomenmedia.fi

Olemme Google Partner -kumppani.

KESKISUOMALAINEN • 63

Jatkuvan koulutuksen taktiikka

Kiinteistöjen vahinkosaneeraukseen erikoistuneessa Staarissa osaamista päivitetään yrityksen tarpeiden pohjalta räätälöityjen koulutusten avulla. teksti ja kuva TIMO SILLANPÄÄ

KOULUTUS Jyväskyläläisen Star rakennus- ja kuivauspalvelut Oy:n eli Staarin työntekijät joutuvat usein tiukalla aikataululla uuteen kohteeseen, jossa on otettava hallintaan kosteus-, palo- tai myrskyvaurio. Vahinkosaneeraukseen erikoistuneessa yrityksessä tarvitaan monipuolista rakennusalan ja kiinteistötekniikan osaamista sekä erilaisten turvallisuussäädösten tuntemusta. – Me kartoitamme vahingon, puramme vahingoittuneet rakenteet ja korjaamme ne kuntoon. Jos esimerkiksi kiinteistön rakenteissa on asbestia, on tiedettävä, miten purku ja suojaus hoidetaan oikein, toteaa toimitusjohtaja Petri Pietikäinen. Esimerkiksi asbestityölupa on välttämätön Staarin toiminnalle, sillä laki on tiukka asbestia sisältävien rakenteiden purkamiseen liittyvissä toimintatavoissa. Staarin kolmella työntekijällä on tällä hetkellä asbestityölupa. Yrityksen kaksi työntekijää sai viime vuonna asbestityöluvan käytyään Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta toteutetun täsmäkoulutuksen. Täsmäkoulutuksella tarkoitetaan yrityksen tarpeisiin erityistilanteissa räätälöityä koulutusta, jolla päivitetään työntekijöiden osaamista. – Molemmilla koulutuksen saaneilla on taustallaan rakennusalan perustutkinto. Itse koulutus toteutettiin Jyväskylän aikuisopistossa (nykyinen Gradia). Koulutukseen kuului sekä teoriaa että käytännön työskentelyä, kertoo Staarin henkilöstöpäällikkö Minna Autio. Staarissa henkilöstä koulutetaan jatkuvasti. Koulutuksella halutaan varmistaa, että työntekijät toimivat vahinkokohteissa asianmukaisesti. Koulutuksen avulla varmistetaan myös kasvuhakuisen yrityksen johdon osaaminen.

Konsultoinnista tukea markkinoinnin kehittämiseen Vuonna 2010 perustetun Staarin avainhenkilöt osallistuivat vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-kes-

Staari-yritysilme syntyi Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta hankitun markkinoinnin ja asiakkuuden konsultoinnin tuloksena. Yritysilmettä esittelevät toimitusjohtaja Petri Pietikäinen ja henkilöstöpäällikkö Minna Autio. kuksen kautta hankittuun markkinoinnin ja asiakkuuden konsultointiin, jonka sisällöstä vastasi markkinoinnin ja myynnin asiantuntijayritys Aava&Bang Oy. – Vuonna 2015 yrityksessämme toteutettiin omistusjärjestelyjä. Halusimme näiden muutosten jälkeen täsmentää yrityksen markkinointia ja toimintakonseptia, kertoo Petri Pietikäinen. Viisi päivää kestäneen konsultoinnin aikana syntyi yhtenäinen Staari-yritysilme, joka näkyy nyt kaikessa markkinoinnissa, esimerkiksi verkkosivuilla sekä yrityksen autoissa ja työasuissa. – Työstimme konsultin johdolla yrityksemme toimintaideaa: mitä yrityksemme tekee, mihin markkinointia kannattaa suunnata ja millä tavalla yritystä kannat-

taa laajentaa. Kaikilla osallistujilla oli asioista erilaisia näkemyksiä, jotka saatiin mukavasti yhdistettyä konsultoinnin aikana, Pietikäinen kertoo. – Vaikka teemme käytännön tasolla monenlaisia asioita, toiminnan keskeinen idea on se, että Staari on vahinkosaneerauksen erikoisyksikkö. Konsultoinnin jälkeen Staari on vähitellen laajentanut toimintaansa. Kolmas toimipiste perustettiin Äänekoskelle viime syksynä, ja nyt laajentumissuunnitelmat ovat jälleen ajankohtaisia. Yhteistyö Keski-Suomen ELYkeskuksen kanssa jatkuu, sillä yritys tarvitsee räätälöityä koulutusta liiketoimintansa kasvun tueksi. ELY-keskuksen kanssa tehty yhteistyö on Minna Aution mukaan

ollut helppoa ja tuloksellista. – Toimintamme kehittyessä tarvitsemme tulevaisuudessa lisää vahinkosaneerausalan ammattilaisia, esimerkiksi vahinkokartoittajia. Kuivaketju10-toimintamalli, joka liittyy rakennusaikaisen kosteuden hallintaan, työllistää jatkossa lisää muun muassa kosteudenmittaajia. Lisäksi tarvetta on lähitulevaisuudessa työnjohdon ja talousjohtamisen lisäkoulutuksille, Autio toteaa.

Kasvu vaatii usein ulkopuolista näkemystä Keski-Suomen ELY-keskus tarjoaa räätälöityjä analyysi- ja konsultointipalveluja pk-yrityksille, jotka ovat kehittämässä liiketoimintaansa. – Usein ulkopuolisen asiantun-

tijan näkemystä tarvitaan, kun yritys haluaa kaupallistaa uusia innovaatioita, uudistaa liiketoimintaansa sekä kasvaa ja kansainvälistyä, kertoo koulutusasiantuntija Teija Taskinen KeskiSuomen ELY-keskuksesta. Kun yritys tarvitsee lisää työntekijöitä, eikä sopivia osaajia ole tarjolla, yksi keino tilanteen ratkaisemiksi on yrityksen tarpeiden pohjalta räätälöity RekryKoulutus. Työnantajan maksuosuus RekryKoulutuksessa on kolmannes, ELY-keskus maksaa loput. Lisäksi tarjolla on TäsmäKoulutus, joka päivittää yrityksen henkilöstön osaamista erityistilanteissa.

Lisätietoja: www.yritystenkehittamispalvelut.fi

Yrittäjä, koetko yrityksesi kasvun johtamisessa haasteita?

Kaipaatko uusia työkaluja ihmisten johtamiseen, positiiviseen työyhteisökulttuurin luomiseen ja menetelmiä kasvuhaasteiden ratkomiseen? Pienryhmävalmennuksia Jyväskylässä käynnistyy toukokuussa kolme pk-yritysten johtamiskoulutusta. Teemoina ovat markkinointi ja asiakkuus, kasvu sekä talous ja tuottavuus. Kasvun johtaminen aloitus 15.5.2018, kouluttajana Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Talouden ja tuottavuuden johtaminen aloitus 17.5.2018, kouluttajana Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy

Koulutukset kestävät 5 x 2 pv sisältäen myös kaksi yrityskohtaista konsultointipäivää. Koulutus sisältää julkista tukea 75 % ja hinta osallistujayritykselle on 1 470 € + alv / osallistuja. Asiantuntijapalvelua Tarjolla tuettua (75-80 % tuki) asiantuntijapalvelua. Kaipaatko oman yrityksesi kasvuajatuksille ulkopuolista, ammattilaisen näkemystä kehittämiseen? Tutustu ja ilmoittaudu: www.yritystenkehittamispalvelut.fi Ota yhteyttä Yritysten kehittämispalvelut Pirjo Suhonen, p. 0295 024 601

KESKISUOMALAINEN • 64

Kolumni KOLUMNI

Viisi väitettä – totta vai tarua Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus on iso ja moniulotteinen kokonaisuus. Siitä on helppo poimia klikkiotsikoita ja väittää milloin mitäkin. Mutta ovatko väitteet totta? Susanna Kallama Elinkeinoasioiden päällikkö Suomen Yrittäjät susanna.kallama @yrittajat.fi

Väite 1: Syntyy lisää byrokratiaa. Suomeen muodostuu uusi hallinnon taso. Kuntien ja valtion väliin tulee maakunta, jonne äänestämme päättäjät vaaleilla. Lisää byrokratiaa ei kuitenkaan synny. Maakunnille siirtyviä tehtäviä ovat tähän asti hoitaneet lähes 300 kuntaa, lähes 400 kuntayhtymää tai kuntien yhteistoiminta-aluetta sekä 15 TE-toimistoa ja 15 ELY-keskusta. Nämä purkautuvat ja samoja tehtäviä hoitaa jatkossa 18 maakuntaa. Ei voi väittää, että byrokratia tai hallinto lisääntyy. Väite 2: Asiakas joutuu valintojen viidakkoon. Ei joudu. Jokainen meistä tekee kaksi valintaa. Valitsemme suunhoidon yksikön hammashoitoomme ja sote-keskuksen muihin sote-palveluihin. Sen jälkeen tiedämme, kenen puoleen käännymme, kun tarvitsemme sote-palveluja. Ja jos emme ole tyytyväisiä saamamme palveluun, voimme vaihtaa paikkaa puolen vuoden välein. Jos emme halua valita, maakunta osoittaa meille sote-keskuksen – ihan samalla tavalla kuin kunta terveyskeskuksen nykyään. Jos tarvitsemme myös muita palveluja, meillä voi olla oikeus asiakasseteliin tai henkilökohtaiseen budjettiin. Silloin voimme valita, jos haluamme. Jos emme halua, maakunta tuottaa palvelumme. Väite 3: Suuryritykset valtaavat markkinat. Valinnanvapauden myötä myös yksityiset yrittäjät, yritykset ja järjestöt voivat tuottaa julkisia eli verorahoilla maksettuja palveluja. Laki ja maakunta määrittelevät kriteerit. Kaikki, jotka ne täyttävät, pääsevät mukaan tuottamaan palveluja. Lain määrittelemät kriteerit voi täyttää myös pk-yrittäjä. Jää maakunnan vastuulle huolehtia, että pk-yrittäjä voi täyttää myös maakunnan asettamat vaatimukset. Voi myös kysyä, mitä maakunta hyötyisi lisäkriteereistä. Jos yrittäjällä on lain mukaan oikeus tuottaa sote-palveluja, miksi hän ei voisi tuottaa niitä myös

maakunnan asukkaille. On siis maakunnan päätöksistä kiinni, onko pk-yrittäjillä mahdollisuus toimia. Ja asiakkaiden valinnoista riippuu, pärjäävätkö yrittäjät. Yrittäjät tietävät, että laatu ja läheisyys, ovat menestystekijöitä myös sote-palveluissa. Väite 4: Palvelut maksavat enemmän. Asiakas maksaa verorahoilla tuotetuista eli julkisista sote-palveluista asiakasmaksun maakunnalle. Asiakasmaksua ei määrittele palveluntuottaja, vaan maakunta. Ja asiakasmaksu on sama riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa. Maakunta määrittelee asiakasmaksun lain raameissa. Asiakkaiden maksusta päättävät siis eduskunta ja maakunta. Tuottajat saavat rahansa maakunnalta. Kaikki tuottajat saavat samasta palvelusta saman rahan. Väite 5: Säästöjä ei synny. Virhe on siinä, että sote-palveluista ei ole tarkoituskaan säästää. Jatkossakin niihin kuluu enemmän rahaa kuin nykyään. Tavoite on, että kulujen kasvu olisi runsaan kahden prosentin sijasta alle prosentin. Maakunnat eivät saa rahaansa kulutuksen, vaan niin sanottujen tarvetekijöiden mukaan. Tarvetekijöitä ovat muun muassa asukasmäärä ja ikärakenne. Maakunnan on tuotettavat lain määrittelemät sote-palvelut niin, että rahat riittävät. Jos rahat eivät riitä, voi edessä olla maakunnan liittäminen toiseen. Tämä kannustaa maakuntia parempaan. Pitää miettiä, miten tuotetaan sote-palveluja fiksusti. Mutta ennen kaikkea pitää myös kannustaa maakuntalaisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, jotta palveluja tarvitaan vähemmän. Tämä kannustaa myös kustannustehokkuuteen. Ja se hillitsee kustannusten kasvua. Tällä hetkellä kunnilla ei ole vastaavaa kannustinta, koska kustannustehokkuuden parantamisen sijasta on aina voinut korottaa kuntaveroa. Sairaanhoitopiirit taas ovat voineet aina lähettää kunnille lisälaskun, joka kuntien on ollut pakko maksaa. Rahat on kerätty säästämällä muualta tai korottamalla kuntaveroa. Väitteitä on varmasti vähintään viisi enemmän. Laita tulemaan, katsotaan, ovatko ne totta vai tarua!

Luottamus on perusta yrityskummitoiminnalle Suomen Yrityskummien tekemän asiakaskyselyn perusteella yrittäjät arvostavat eniten yrityskummien asiantuntemusta ja keskustelukumppanuutta. Kyselyyn vastanneet yrittäjät kokivat, että yrityskummit auttoivat heitä selkeyttämään yrityksen prosesseja ja mentorointi vahvisti yrittäjän itsevarmuutta. Kyselyyn vastasi 223 viime vuonna mentoroitua yrittäjää. Helmikuussa 2018 tehdyn asiakaskyselyn perusteella yrittäjät eri puolilla Suomea olivat erittäin tyytyväisiä yrityskummipalveluun. Yli puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä kertoi, että yritysten myynti ja kannattavuus ovat lähteneet kasvuun ja heistä peräti 25 prosenttia ilmoitti, että yrityksen henkilöstömäärä on kasvanut. – Tämän asiakaskyselymme tulos vahvistaa maamme 1 200 yrityskummin uskoa ja motivaatiota jatkamaan tekemäänsä vapaaehtois-

työtä. Moni kyselyyn vastanneista koki, että mentorointi selkeytti yrityksen prosesseja ja vahvisti yrittäjän itsevarmuutta, toteaa Suomen Yrityskummien hallituksen puheenjohtaja Peter Schulman. Viime vuonna yrityskummit auttoivat yhteensä 1 217 yritystä ja käyttivät siihen yli 18 000 tuntia. Eniten yrityskummit mentoroivat pieniä, alle viisi henkeä työllistäviä yrityksiä. Keski-Suomessa uusia yrityskummitoiminnan piiriin hakeneita yrittäjiä oli noin 50 vuonna 2017.

Keski-Suomi menestyi alueena hyvin Asiakaskyselyssä Keski-Suomi menestyi alueena hyvin ja yrityskummitoiminta sai arvosanan ”excellent” NPS-luvun (asiakastyytyväisyysluku) ollessa 85. Yrityskummitoiminnassa on muutenkin hyvä vauhti päällä, kun Kes-

Keski-Suomen Hyvinvoinnin Osaamiskeskittymä rakentuu

ki-Suomen Yrityskummien ja KeskiSuomen Yrittäjien yhteistyö on lähtenyt reippaasti liikkeelle. – Aloitimme syksyllä Yrityskummien Roadshow-kiertueen ja olemme nyt kiertäneet yhdeksällä paikkakunnalla. Vastaanotto on ollut todella hyvää ja kunnat sekä kehittämisyhtiöt ovat aktivoineet yrittäjiä mukaan aamukahvi- ja iltatilaisuuksiin, aluekummi Raimo Saarinen summaa. – Näiden tilaisuuksien ansiosta olemme tavanneet noin 160 yrittäjää ja yrityskummiehdokasta, 40 kuntien ja kehittämisyhtiöiden edustajaa sekä saaneet uusia asiakkaita 60 ja mikä parhainta, yli 20 uutta yrityskummia toimintaan mukaan. Siis aivan huikeita lukuja! Voimme sanoa, että yrityskummeja tarvitaan ja työtämme arvostetaan Teksti: Sari Laitinen

Keski-Suomen Hyvinvoinnin Osaamiskeskittymä (KeHO) kokoaa keskisuomalaisia sosiaali- ja terveysalan, liikunta- ja urheilualan sekä hyvinvoinnin asiantuntijoita, osaajia ja toimijoita yhteen monialaiseksi verkostoksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tutkimus, koulutus, innovaatiot ja hankkeet ovat KeHOn ydintä. Terveys- ja hyvinvointiliiketoiminta on rajusti kasvava toimiala globaalisti. Mittaaminen, tekoäly ja ennaltaehkäisyn korostuminen ovat alan kasvun ajureita. KeHO etsii alan yrityksiä mukaan verkostoonsa ja on tänä keväänä kumppanina muun muassa Kasvu Open Future Wellbeing and Health Kasvupolulla sparraamassa yrityksiä. Kasvu Open -karnevaalin yhteydessä 24.10. järjestetään Ke-

HO Areena -tapahtuma, joka tuo yhteen hyvinvointiosaajat yrityksistä, koulutusorganisaatioista, tutkimuslaitoksista sekä järjestöistä kiinnostavien keskustelujen äärelle. Kutsumme mukaan myös sijoittajat ja muut kasvun osaajat.

Kansainvälinen osaamiskeskittymä KeHOon on tällä hetkellä sitoutunut 18 organisaatiota ja lähes 80 asiantuntijaa. KeHOn missiona on tehdä Keski-Suomesta kansainvälisesti kilpailukykyinen hyvinvoinnin osaamis- ja yrityskeskittymä. KeHOssa työskentelee viisi työryhmää: KeHO Research, innovaatio-, koulutus-, hanke- sekä viestintäryhmä sekä ohjausryhmä. Teksti: Helmi Jukkala, Sanna-Mari Hynninen

KESKISUOMALAINEN • 65

UUSI FORD TRANSIT CUSTOM

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

Nyt ennakkomyynnissä.

HINTA ALKAEN

33.67530 €*

Täydellinen kumppani työpäivääsi Uudessa Ford Transit Customissa työpäiväsi on mukavampi ja tehokkaampi. Vakiona on rohkea, tyylikäs muotoilu sekä täysin uudistunut ohjaamo ja runsas vakiovarustelu. Suorituskykyinen Ford EcoBlue 2.0 TDCi -moottori on saatavana M6-manuaali- tai A6-automaattivaihteistolla. Vakiona mm. LED-päiväajovalot • Parkkitutkat edessä ja takana • Vakionopeudensäädin • Lämmitettävä tuulilasi • Bluetooth • llmastointi • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella • Tavaratilan läpilastausluukku • Tavaratilaa jopa 8,3 m 3. w w w.ford.fi/kayttoauto * Uusi Ford Transit Custom -mallisto alk. 33.675,30 € (autoveroton hinta 30.490 € + arvioitu autovero CO2 -päästöillä 161 g/km 2.585,30 € + 600 € toimituskulut). Uusi Ford Transit Custom -malliston CO2-päästöt 161–187 g/km ja EU-keskikulutus 6,1–7,2 l/100 km. Vapaa autoetu alk. 665 €, käyttöetu 515 €.

Leipomonkuja 7, Jyväskylä automyynti ark. 9–18, la 10–14, 014–3314 620 huolto ark. 7.30–18, 014–3314 640

varaosamyynti ark. 8–18, 014–3314 630 vauriokorjaamo ark. 9–16, 014–3314 644 KAYTTOAUTO.FI

TRANSIT KESKUS

Osaajapulaan täsmäapua koulutuksesta Vahva talouskasvu on saanut yritysten rekrytointihanat aukeamaan, sillä kasvu on kiinni osaavista tekijöistä. teksti NIINA LUTTINEN

KOULUTUS Liikevaihto kasvaa vauhdilla myös jyväskyläläisessä siivous-, kiinteistönhuolto- ja viherpalveluita tarjoavassa TLMaint Oy:ssä. Kasvun haasteisiin on löytynyt ratkaisut Gradian tuottamista koulutuspalveluista oman henkilöstön osaamisen laajentamisen sekä uusien osaajien rekrykoulutusten avulla. – Saamme paljon työpaikkahakemuksia mutta silti työvoiman saatavuudessa on haasteita. Meille tärkeintä on henkilöstön osaa-

gradia.fi

minen ja sitoutuminen, sanoo siivouksen toimialajohtaja Riikka Koukkumäki.

ammattitaidostaan ylpeät työntekijät, minkä myös asiakkaat ovat huomanneet.

Rekrykoulutuksella uusia osaajia

Nopeasti liikkeelle

TL-Maint on käyttänyt uusien osaajien palkkaamiseen työvoimakoulutuksena toteutettavaa rekrykoulutusta. – Olemme kokeneet sen äärettömän hyvänä reittinä löytää uusia alasta kiinnostuneita henkilöitä, koska koulutuksen aikana päästään tutustumaan puolin ja toisin. Alan vaihtajat pääsevät tätä kautta hyvin esiin, Koukkumäki sanoo. Gradian työelämä- ja yrityspalvelut on tarjonnut täsmäratkaisut myös oman henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen. Koukkumäki näkee henkilöstön kouluttamisen kilpailuvalttina. – Palvelun laatu on noussut hintaakin tärkeämmäksi valintakriteeriksi. Koulutusten ansiosta meillä on motivoituneet ja omasta

Yhteydenoton helppous ja nopea toiminta saavat Koukkumäeltä kiitosta. – Koulutukset suunnitellaan yhdessä ja kaikkiin tarpeisiin on löytynyt ratkaisu. Koulutukset on aloitettu vähintään kuukauden sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta. Uusi Gradia-nimi otettiin käyttöön vuoden alussa kun Jyväskylän aikuisopisto, oppisopimuskeskus ja ammattiopisto yhdistyivät Gradia Jyväskyläksi. Samalla Jämsän ammattiopisto muuttui Gradia Jämsäksi. – Muutos Gradiaksi selkeytti asiointia. Vaikka organisaatio on iso, koulutusten sisältöön pääsee vaikuttamaan kunnolla ja toiminta on joustavaa, Koukkumäki summaa.

KUVA: GRADIA

Siivouksen toimialajohtaja Riikka Koukkumäki löytää uusia osaajia ja monipuolistaa henkilöstön osaamista Gradian räätälöityjen koulutuspalveluiden avulla. Tuloksena on työstään innostunut henkilöstö ja tyytyväiset asiakkaat.

TYÖKALUJA OSAAJAPULAAN Gradian työelämä- ja yrityspalvelut – henkilöstön osaamisen kehittämisen ja uusien osaajien täsmäkouluttamisen kumppanina! YritysOnline puh. 040 341 5056, yrityksille@gradia.fi

KESKISUOMALAINEN • 66

Nimikkoyrittäjä Tapu Holttinen on Anne Kalmarin nimikkoyrittäjä. Kasvokkain tapaamiset kivijärveläisen kansanedustajan ja jyväskyläläisen yrittäjän kesken ovat harvassa, mutta muuten viestintä on aktiivista puolin ja toisin. teksti PASI RAHIKAINEN

”Lopetetaan kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu” Yhteys Anne Kalmariin syntyi kolmisen vuotta sitten, kun Tapu Holttinen ”peri” nimikkoyrittäjäsuhteen Petrikki Tukiaiselta. Naiset eivät tunteneet toisiaan vanhastaan, mutta reilun kahden vuoden aikana on tultu jo hyvinkin tutuiksi. Vaikka kasvokkain tapaaminen ei etäisyyden vuoksi kovin usein onnistu, on yhteydenpito muulla tavoin sitäkin aktiivisempaa. Yrittäjien viesti Arkadianmäelle ja takaisin kulkee yhtä hyvin myös sähköpostilla. Seuraavassa Annen ja Tapun ajatuksia muutamasta ajankohtaisesta teemasta.

MAAKUNTAUUDISTUS? Anne: Uudistus tuo lisää rahaa ja päätäntävaltaa maakunnallemme. Voimme tehdä asiat mahdollisimman joustaviksi ja antaa mahdollisuuksia uusille yrittäjille. Valittaminen vähenee, kun viranomaisten välinen valitusinstanssi jää pois. Voimme kehittää sitä, missä olemme hyviä, ja luoda uusia innovatiivisia toimintamalleja. Esimerkiksi palveluseteleistä on jo hyviä kokemuksia ja voimme sparrata julkista terveydenhuoltoa yksityisellä toiminnalla. Tapu: Maakuntien ja kuntien rooli syntyy uudelleen. Uskon, että roolien uudelleentarkastelu tuottaa hyvää kaikille keskisuomalaisille. Onnistunut maakuntauudistus mahdollistaa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen osaavasti, kustannustehokkaasti ja asukkaita lähellä. Uudella maakunnalla on 25 tehtäväalaa. Maakunnan menestyksen kannalta tärkeitä tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi ovat esimerkiksi alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä maatalouden ja maaseudun kehittäminen.

KESKI-SUOMEN MENESTYKSEN EVÄÄT? Anne: Meillä on huimaa osaamista it-alalla, metallialalla, matkailussa sekä biotaloudessa. Metsien kestävä hyödyntäminen aina tietokoneohjatusta seinäreliefeistä ja puukerrostaloista biokomposiitteihin ja mäntymekkoihin ovat tulevaisuutta. Antibioottivapaat kotieläintuotteet voivat olla tulevaisuuden juttu. Uusiutuva energia kaikissa muodoissa on Keski-Suomen vahvuuksia. Vähälle hyödyntämiselle on jäänyt vielä puhdas vesi. Mielestäni myös yhdessä tekemisen kulttuuri on omaleimaista Keski-Suomessa. Eri alojen yhdistäminen ja toisten sparraus kantavat. Tapu: Elinvoimainen maakunta ja sen kunnat huomioivat yrittäjyyden merkityksen hyvinvoinnin tuojana. Osaavan työvoiman saatavuus on varmistettava. Yhteistyö alueen oppilaitosten ja työelämän kanssa on tässä keskeisessä roolissa. Uskon, että yhteisen hyvän hakeminen ja yhteistyön tekeminen ovat avainasemassa menestyksemme kannalta. Oman edun tavoittelu, keskinäinen kyräily tai toisiamme vastaa kilpailu vie aina taaksepäin. Kasvun maakunnassa haluamme tehdä hyviä ja vaikuttavia tekoja maakuntamme parhaaksi.

MITEN MAASEUTU PIDETÄÄN ASUTTUNA? Anne: Kaikki lähtee saavutettavuudesta. Bitin ja rekan pitää pystyä liikkumaan. Kiinteistöverotus tulee porrastaa alueittain siten, että verotus vastaa kiinteistön todellista arvoa. Osaaminen vie alueita eteenpäin. Vähintään toisen asteen koulutus riittävän lähellä kotia auttaa kiinnittymään alueelle. Maaseudun potentiaali voi olla merkittävä osa Suomen seuraavaa kasvutarinaa. Harvaan asuttu maaseutu kattaa vain 5,3 prosenttia väestöstä, mutta 68 prosenttia Suomen pinta-alasta. Luonnonvarat sijaitsevat valtaosin siellä. Laaja maa

ei ole riippa vaan voimavara. Maaseudulla yritysten vakuusarvot ovat usein pienempiä kuin kaupungeissa ja lainansaanti vaikeaa. Rahoituksen pullonkaulat tulee ratkaista. Rekrytointiongelmiin tarvitaan nopeaa täsmäkoulutusta, mestari-kisällimallia ja maahanmuuttajien työllistämisen helpottamista. Yrittäjäksi ryhtymisen riskiä pitää pienentää sujuvoittamalla siirtymää työnhakijasta tai työntekijästä yrittäjäksi sekä sovittamalla yhteen sosiaaliturvaa, palkkatuloja ja yritystuloja osaksi kokonaistoimeentuloa. Ja ehkäpä vielä rohkenen ehdottaa, että brändätään harvaan asuttu maaseutu laadukkaan asumisen, matkailun, vapaaajan ja yrittämisen paikkana sekä kehittämisen kohteena nostamalla alueen vahvuudet esille Tapu: Maaseudun asuttuna pysyminen on tärkeää. Lopetetaan turha kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu, sillä alueet ovat monin tavoin vuorovaikutuksessa keskenään. Toki maaseudun kehittäminen vaatii panostusta. Tieyhteydet eivät ole kunnossa, tietoliikenneyhteyksistä puhumattakaan. Digitalisaation tuomat ratkaisut mahdollistavat työn tekemisen etänä. Pidän tärkeänä sitä, että Suomessa on jatkossakin erilaisia ympäristöjä, joissa asua ja tehdä työtä. Yrittämisen edellytykset maaseudulla turvataan kuntien elinvoimapolitiikalla. Eli sillä, että kunnat yhteistyössä yrittäjien kanssa rakentavat yrittäjyydelle suotuisia olosuhteita.

JYVÄSKYLÄN MERKITYS KOKO MAAKUNNAN VETURINA? Anne: Jyväskylässä on yliopiston ja ammattikorkean myötä paljon osaamista. Sen muuta maata suurempi kasvu säteilee hyvin lähialueille, mutta on tärkeää, että eri seutukunnilla löydetään omia vahvuuksia.

Jyväskylä toimii nykyään hyvin koko maakunnan asialla, eikä imuroi työpaikkoja ja osaamista omasta maakunnasta epäreilulla kilpailulla. Keski-Suomessa – juuri Jyväskylän johdolla – eri toimijoiden verkostoituminen on harvinaisen aktiivista ja monipuolista. Jyväskylä kilpailee hyvin muiden maakuntakeskusten kanssa, mutta tietyt asiat on huolehdittava kuntoon. Ratayhteydet on saatava sellaisiksi, että matka Helsingistä sujuu alle kolmen tunnin. Jyväskylän yliopiston ja JAMKin on suunnattava yrityselämän kannalta merkittäville sektoreille humanismin ohella. Talouden, markkinoinnin, automaation ja digitalisaation pitää näkyä koulutuksessa entistä vahvemmin. Poliittisten päättäjien pitää huolehtia siitä, että syntyy alueellistamispäätöksiä pääkaupungista Jyväskylään. Lisäksi nelostien kunnostusta tulee jatkaa ja lentoliikenne säilyttää. Tapu: Jokainen maakunta tarvitsee veturinsa, mutta veturi ei rakenna menestystä yksin. Se tarvitsee rinnalleen menestyviä seutukuntia. Tässäkin yhteistyön merkitys korostuu, kukaan ei rakenna maakuntamme hyvinvointia ja menestystä yksin. Mielestäni Jyväskylä on vireä, innovatiivinen ja rohkea kaupunki, jonka kärkihankkeet ovat Hippos, Kukkula ja Kangas. Laaja koulutustarjonta tekee kaupungin katukuvasta nuorekkaan ja vireän. Tärkeää on oman, muista erottuvan identiteetin löytäminen ja sen vahvistaminen. Tällainen identiteetti voi syntyä esimerkiksi #yrittäjyyspääkaupunki-teemassa. Jyväskylän kaupunki on rohkea kokeilija. Käyttöön on otettu niin palveluseteli kuin nyt yritystoiminnan kehittämiseen liittyen yrityspalveluseteli. On synnytetty Yritystehdas Oy ja rakennettu BusinessJyväskylä. Tarvitsemme jatkossakin rohkeaa, kokeillen kehittämisen kulttuuria.

KESKISUOMALAINEN • 67

Eikö Facebook markkinointisi toimi? Haluatko saada ihmiset kiinnostumaan brändistäsi ja tarjonnastasi? Tehokkaan Facebook-kampanjan luominen vaatii ammattitaitoa ja kiinnostavaa mainossisältöä. Suunnittelemme puolestasi kohderyhmät ja mainokset. Saat näkyvyyttä siellä, missä ihmiset viettävät aikaansa ja markkinointiviestisi kohdennetaan tarkasti otollisimmille kohderyhmille!

Ota yhteyttä niin katsotaan yhdessä miten teidän Facebook-mainontaa ja markkinointia voidaan lähteä viemään eteenpäin. Soita 014 622 001 tai meilaa myynti.keskisuomenmedia@media.fi mediamyynti.keskisuomenmedia.fi

Kun et kuitenkaan tiedä - kysy ammattilaiselta!

Nopea

Kattava

Mitattava

Kustannustehokas

Tarkka kohdennus

Pohjautuuko yrityksesi toiminta luuloon vai tietoon? Tiedätkö oikeasti mitä asiakkaasi teiltä odottavat tai miten tyytyväisiä työntekijäsi ovat? Yrityksen alkuvaiheessa luulo ja kova usko monesti riittävät, mutta mitä pitemmälle toiminta menee, sitä enemmän päätöksenteon on pohjauduttava tietoon. Mitä paremmat tiedot, sitä paremmat päätökset ja sitä parempi menestys. Eikä se yrityksen alkuvaiheessakaan haittaa, jos tietää enemmän kuin luulee.

www.tietoykkonen.fi

OLENNAISTA YMMÄRRYSTÄ PS. Meiltä myös laadukkaat Call center -palvelut

Tutustu tutkimuspalvelutarjontaamme ja ota yhteyttä!

KESKISUOMALAINEN • 68 64

Vähemmän istumista, enemmän liikuntaa Mitattavaan digitaaliseen markkinointiin keskittynyt jyväskyläläinen Suomen Digimarkkinointi Oy on tehnyt merkittäviä panostuksia organisaation työntekijöiden hyvinvointiin. teksti ja kuva OSKARI VILLANEN

JOHTAMINEN Asemakadun yläpäässä Jyväskylän keskustassa sijaitsee Suomen Digimarkkinointi Oy:n toimisto. Ensimmäisenä toimistoon astuessa silmään pistää sohvanurkkaus, jossa on sohvien ja ison television lisäksi pelikonsoli, kahvakuulia ja trampoliini. Ei aivan perinteisin näkymä toimistotiloissa. Suomen Digimarkkinoinnin toimitusjohtaja ja perustaja Jaakko Suojanen tervehtii ovella ja esittelee tiloja. – Kyllähän jokaisessa toimistossa trampoliini pitäisi olla, Suojanen naurahtaa. Suojanen on ihan oikeassa. Trampoliinilla pomppiminen on erittäin tehokas liikuntamuoto ja vetreyttää myös niveliä staattisen toimistotyön ohessa. Tällä hetkellä 21 henkilöä työllistävällä Suomen Digimarkkinoinnilla on otet-

tu työntekijöiden hyvinvointi huomioon myös muutenkin erittäin tarkasti. – Kaikki lähtee siitä, että työntekijän oma työpiste on mukava ja juuri sellainen kuin työntekijä itse toivoo. Työntekijöillä on sähköpöydät ja he saavat valita haluamansa työtuolit. Jotkut työskentelevät kahdella näytöllä, toiset yhdellä. Setupin on oltava kunnossa, Suojanen korostaa. Suojasen mukaan liikunta on tehokkain hyvinvoinnin tekijä. Yrityksessä järjestetään tiistaisin ja torstaisin keskellä päivää toimiston taukojumppa, jossa kevyellä hartiajumpalla tai vastaavalla pyritään saamaan työpäivän putki katkeamaan ja ihmisiä hieman heräteltyä toimistotyön staattisuudesta. – Näen, että istuminen on meidän työssämme merkittävin hy-

”Kaikki lähtee siitä, että työntekijän oma työpiste on mukava ja juuri sellainen kuin työntekijä itse toivoo.”

– Kun meillä on onnellisia ihmisiä töissä, voimme taata parhaat tulokset asiakkaillemme, Suomen Digimarkkinoinnin toimitusjohtaja ja perustaja Jaakko Suojanen kertoo.

vinvoinnin riski. Siksi sitä pyritään vähentämään järjestelmällisesti. Lisäksi kaikille meidän työntekijöillemme kuuluu automaattisesti myös läheisen kuntosalin jäsenyys.

”Meillä ei tarvitse elää viikonloppuja varten” Suomen Digimarkkinoinnissa hyvinvoinnin johtaminen on viety organisaation strategiaan ja tulokset puhuvat puolestaan. Yrityksen kasvu on ollut vahva, ja ennen kesää on jo luvassa jälleen kolmen uuden ihmisen rekrytointi vastaamaan kasvavaan liiketoimintaan. – Kun meillä on onnellisia ihmisiä töissä, voimme taata parhaat tulokset asiakkaillemme. Voikin sanoa, että yritysstrategiamme voi kiteyttää tällaiseen kulttuuristrategiaan, missä matala hierarkia ja ihmisten hyvinvointiin tehdyt panostukset kantavat koko organisaation vakaaseen kasvuun, Suojanen toteaa. – Työhyvinvointi on myös selkeä kilpailuvaltti työmarkkinoilla. Mitä paremmin meillä viihdytään, sitä helpompi meidän on

rekrytoida alan huippuja töihin ja sitä parempaa palvelua pystymme tarjoamaan, Suojanen tiivistää. Yritys on myös pyrkinyt tarjoamaan työntekijöille sellaisia positioita, jotka tukevat heidän omia unelmiaan. – Jos esimerkiksi työntekijällä on tulevaisuudessa unelmana perustaa oma yritys, pyrimme tarjoamaan työtehtäviä, jotka tukevat näitä suunnitelmia ja vaadittavaa osaamista. Suojasen mukaan säännöllisillä kehityskeskusteluilla ja työnohjauksella seurataan jatkuvasti työntekijöiden tyytyväisyyttä ja muokataan työtehtäviä sellaisiksi, että ne tukevat ihmisten hyvinvointia ja tavoitteita elämässä. – Jos työ ei tue koko elämän pakettia, niin omasta näkökulmasta se on todella vanhanaikainen tapa ajatella työtä, Suojanen kertoo.

Työelämän muutos luo haasteita hyvinvoinnille Stressi, muutos ja kiihtyvä tempo työelämässä ovat esimerkkejä teemoista, jotka nousevat Suojasen puheissa esiin, kun mietitään tu-

levaisuutta työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Miten organisaatiot ovat valmiita vastaamaan näihin haasteisiin? Se riippuu Suojasen mukaan paljon arvoista ja panostuksista, joita organisaatiot ovat valmiita tekemään. – Epävarmuus ja hallinnan tunteen puuttuminen luovat stressiä. Jostain syystä meillä on sisäänrakennettu pelko tuntematonta kohtaan, mikä näyttäytyy työelämässä stressinä asioiden muuttuessa, Suojanen toteaa. Suojasen mukaan muutos on varsinkin markkinoinnin alalla niin valtavaa digitalisaation ja automatisaation myötä, että sitä on toisinaan vaikea edes käsittää. – Näen sen itse sekä haasteena että mahdollisuutena. Joitakin nämä muutokset stressaavat niin paljon, että on varmasti fiksua hakeutua muihin tehtäviin. Nämä muutokset kuitenkin luovat mahdollisuuksia matalan hierarkian ketteriin organisaatioihin, joissa päätöksenteko voidaan tuoda lähelle asiakasrajapintaa. Meillä paras ajatus voittaa, tuli se sitten keneltä vain, Suojanen huomauttaa.

KESKISUOMALAINEN • 69

Kasvun maakunnan ajatushautomo kurvailee ympäri Keski-Suomea

Uusi jäsen

Emmi Virtanen uskoo laadukkaan henkilökuvan voimaan.

Jyväskyläläinen By Emmi on vuoden muotokuvaaja Itsensä valokuvauttamiseen liittyy edelleen vanhanaikaisia ja kriittisiä asenteita. Näitä käsityksiä vuoden muotokuvaaja Emmi Virtanen haluaa ravistella. teksti ja kuvat OSKARI VILLANEN kuva TIINA SALMINEN/TIITU DESIGN

YRITTÄJYYS By Emmi eli Emmi Virtanen haluaa nähdä muutoksen valokuvauskulttuurissa. Riittikuvauksien ja yrityskuvauksien lisäksi Virtasen asiakkaina käy entistä enemmän henkilöitä, pääasiassa naisia, jotka haluavat saada itsestään hyvännäköisiä kuvia. – Määrä kasvaa koko ajan. On upea nähdä, miten ihmisen itsetunto kohoaa silmissä, kun hänestä saadaan otettua hieno kuva. Prosessi itsessään voi olla toki varsin vaativakin, sillä vain hyvin pieni prosentti suomalaisista oikeasti viihtyy kameran edessä, Virtanen naurahtaa. Virtanen on ajautunut alalle hieman poikkeuksellista reittiä. – En ole juurikaan harrastanut valokuvausta aikaisemmin. Lukiossa ajatus jo hieman lähti itämään, mutta lukion jälkeiset vuodet kassatyöntekijänä kypsyttivät idean siihen pisteeseen, että uskalsin lähteä oppisopimuksella opiskelemaan alaa. Silloisen työn-

antajan kanssa lopulta totesimme, että koska homma alkaa sujua ja oma tyylini poikkeaa hänen tyylistään, niin on parempi laittaa oma yritys pystyyn, Virtanen muistelee.

Voitto tuli viiden kuvan sarjalla Vuoden muotokuvaaja -titteli on ollut Virtasen tavoitteena jo aiemminkin, mutta tänä vuonna vihdoin mestaruus matkasi Virtasen mukana Jyväskylään. – Kilpailuun osallistutaan viiden kuvan sarjalla, joissa jokaisella kuvalla on oma kategoriansa. Näistä kategorioista eniten yhteis-

”Seuraavana vuorossa voisi mahdollisesti olla EM- tai MM-kisat, mutta katsotaan nyt mihin lopulta päädyn.”

pisteitä kerännyt kuvaaja kruunataan vuoden muotokuvaajaksi. Ihan mahtavalta tuntui lopultakin voittaa. Aiempinakin vuosina voitto on ollut lähellä, mutta minulle se ei vaan oikein riitä, Virtanen nauraa. – Seuraavana vuorossa voisi mahdollisesti olla EM- tai MM-kisat, mutta katsotaan nyt mihin lopulta päädyn. Kilpailut kiinnostavat edelleen kyllä kovasti. Ensi vuonna en vuoden muotokuvaaja -titteliä pääse puolustamaan, koska säännöt velvoittavat edellisen vuoden voittajan toimimaan tuomarina seuraavana vuonna, Virtanen jatkaa.

Alan liiketoiminta muuttuu nopeasti Valokuvausbisnes elää vahvaa murrosta. Edelleen ajatellaan usein, että on jollain tapaa noloa käydä kuvauttamassa itseään ammattikuvaajalla. Virtanen uskoo vakaasti, että tähän on tulossa muutos.

– Sehän on aivan upea asia, jos itsestään saa onnistuneita kuvia. En ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi se olisi noloa. Loppupeleissä jokainen meistä kuitenkin katsoo itsestään mieluummin hyvää kuin huonoa kuvaa. Virtasen mukaan muutos asenteissa on jo vahvasti käynnissä. – Uskon vakaasti, että muutaman vuoden sisällä itsensä kuvauttaminen yleistyy selvästi, Virtanen sanoo.

By Emmi • Emmi Virtanen perusti By Emmin vuonna 2016. • Vuoden Muotokuvaaja 2018. • Eniten työllistävät: muotokuvaukset, yritys kuvaukset, riittikuvaukset.

Keski-Suomen Yrittäjät ja KeskiSuomen kauppakamari toteuttavat yhteisen Kasvun maakunnan ajatushautomokiertueen. Ajatushautomopäiviin haettiin avoimella tarjouskilpailulla kumppania viestintään sekä fasilitaattoreita viiden eri ajatushautomopäivän toteutukseen. Määräaikaan mennessä saatiin 11 laadukasta tarjousta fasilitointiin ja seitsemän viestintään. Viestinnässä palveluntarjoajaksi valittiin Dot Productions. Fasilitaattoreiksi valittiin Unique thinkers + Jooli, Business Arena, Intotalo, Humap sekä Zestmark. Ajatushautomokiertue starttaa Jämsästä 16.5. ja kurvaa 29.5. Piispalaan pohjoiseen KeskiSuomeen. Kiertue jatkuu syksyllä Keuruulla 19.9., Äänekoskella 8.11. ja päättyy Jyväskylään 28.11. Kasvun maakunnan ajatushautomolle on myönnetty Keski-Suomen liiton AIKO-rahoitus. Hankkeen toteutusaika on 2.1.-31.12.2018. Yhteishankkeen ohjausryhmänä toimii #kasvunmaakuntaryhmä. Ajatushautomossa nostetaan esiin pitkän aikavälin kasvun haasteita ja etsitään niihin ratkaisuja. Yrittäjät, yritysten edustajat, julkinen sektori, poliittiset päättäjät, järjestöt ja seurakunnat ovat tervetulleita hautomopäiviin ideoimaan ja luomaan uutta yhdessä. Teksti: Sanna-Mari Hynninen

Palvelut yhden luukun taakse Suomi.fi-sivulle keskitetään kaikki yrittäjän ja viranomaisten väliset asiat, muun muassa verottajan palvelut. Tavoitteena on, että vuodesta 2022 eteenpäin yrittäjän ei tarvitse enää täyttää paperikaavakkeita, vaan homma hoituu digitaalisesti yhden luukun periaatteella. – Suomi.fi-verkkopalvelun yritysosiosta löydät yritystoimintaan liittyvät tiedot, neuvot ja viranomaispalvelut yhdestä paikasta, vinkkaa digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä. Aloittavalle yrittäjälle on tietoa esimerkiksi yrityksen perustamisesta ja rahoituksen hakemisesta. Kasvavalle yritykselle on tietoa työntekijöiden palkkaamisesta ja työnantajan velvollisuuksista. Suomi.fi-luukun takana on myös kattavasti tietoa, joka helpottaa liiketoiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Verkkopalvelussa kerrotaan esimerkiksi yrityksen kansainvälistymiseen tarjolla olevista palveluista. – Suomi.fi:ssä voit myös varmistaa, mitä lupia ja velvoitteita yritykselläsi on ja miten niitä haetaan. Lupahaku näyttää tarvitsemasi luvat toimialasi mukaisesti.

KESKISUOMALAINEN • 70

KASVUN MAAKUNNAN AJATUSHAUTOMO -KIERTUE

MITEN MEILLÄ MENEE 2020-LUVULLA? Kutsumme mukaan yrittäjät, yritysten edustajat, viranhaltijat, päättäjät, kehittäjät sekä järjestöt pohtimaan Keski-Suomen tulevaisuutta kehittävällä otteella. JÄMSÄ 16.5.2018

Ilmoittaudu 10.5. mennessä: www.lyyti.in/ajatushautomo_jamsa

PIISPALA 29.5.2018

Ilmoittaudu 21.5. mennessä: www.lyyti.in/ajatushautomo_piispala

#kasvunmaakunta

Yrittäjävetoiset K-kauppiasjäsenemme tarjoavat edun Keski-Suomen Yrittäjien jäsenille

Keski-Suomen Yrittajien uusi jasenetu kesakuusta 2018 alkaen

Edun saat näyttämällä Yrittäjien jäsenkorttia kassalla, alennukset vaihtelevat toimipaikoittain ja tuotteittain 0-25%, tarkka listaus mukana olevista kaupoista ja eduista ilmoitetaan myöhemmin.

TOUKOKUUN HURJA VAIHTOTARJOUS UUTEEN PROACEEN!

Vaihda vanha pakettiautosi uuteen Proaceen toukokuun aikana. Hyvitämme vanhasta paketti- tai kuormaautostasi VÄHINTÄÄN 5000 €. Autosi käy käsirahasta Toyota Jousto Pro -rahoituksen yhteydessä johon saat lisäksi erityisen edullisen TARJOUKSEN NYT 0,9 % KOROLLA!

Neljän dieselmoottorin valikoima tuottaa parhaimmillaan 180 hv:n tehon ja 400 Nm:n väännön. Tilavimmassa L2-mallissa on kantavuutta lähes 1,4 tonnia ja vetokykyä jopa 2,5 tonnia. Kuormatilan suurin pituus on 2,8 m ja tilavuus 6,1 m3, läpilastausluukulla 4,0 m ja 6,6 m3.

PRO WORK -VARUSTEPAKETTI 490 €

ETUSI JOPA

1 570 €

Sisältää talvirenkaat teräsvanteilla sekä lattia- ja seinävaneroinnin. LISÄKSI Webasto-lämmitin kauko-ohjaimella ja talvirengassarja.

Proace 2.0 D L2 120 4ov TOYOTA JOUSTO PRO -RAHOITUKSELLA 355 €/kk* 0,9 % KOROLLA TOUKOKUUN AJAN (Sis. huoltosopimus 21,90 €/kk ja käsittelymaksu 9 €/kk) Malli

Autoverollinen kokonaishinta

Toimitus- Kokonaishinta kulut toim.kuluineen

CO2päästöt

Proace Compact 2.0 D 120 Proace L1H1 1.6 D 95 Proace L2H1 2.0 D 120

28 772,33 € 30 141,02 € 32 588,68 €

600 € 600 € 600 €

139 g/km 5,3 l/100 km 144 g/km 5,5 l/100 km 139 g/km 5,3 l/100 km

29 372,33 € 30 741,02 € 33 188,68 €

EU-yhd. kulutus

Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. Varustepakettietu koskee uusia asiakastilauksia (pois lukien Proace Verso ja suurasiakaskaupat) ja on voimassa rajoitetun ajan.

ESIMERKKILASKELMA: TOYOTA Proace 2.0 D L2 120 4ov 33 678,68 € (sis. toimk. 600 € + Pro Work paketti 490 € ). TOYOTA JOUSTO kk-erä 355 € (sis. huoltosopimus 21,90 €/kk 48kk/80tkm ja käsittelymaksu 9 €/kk) Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 80 tkm. Käsiraha 5 000 €. Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 14 394 €. Korko 0,9 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 1,62 %. Luototettava määrä 28 678,68 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 28 678,68 € + 1 391,85 € = 30 070,53 €. Hyvitys vanhasta liikennekelpoisesta ja katsastetusta paketti tai kuorma-autosta vähintään 5 000 €. Auto riittää käsirahaksi. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin. Max. rahoitusaika 60 kk. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa. Kampanja-aika 1.5.- 31.5.2018. Koskee uusia asiakastilauksia.

KESKISUOMALAINEN • 71

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Majoitus, ravintola, elintarvike Vuokrataan tai myydään ravintolahuoneisto kalusteineen ja laitteineen Muuramen ydinkeskustassa lähes 40 vuotta toiminut ravintola, jolla laaja vakiintunut asiakaskunta. Huoneistossa on tilaa 255 m2. Asiakaspaikkoja 120, ja lisäksi terassilla 40. Muurame on KeskiSuomen nopeimmin kasvava kunta, jossa on asukkaita yli 10 000.

5184

Vuokrataan asunnoksi ja yrityskäyttöön Lehtolan koulu Saarijärvellä Lehtolan koulu sijaitsee Saarijärven Lehtolan kylässä. Keskustaan on matkaa noin 17 km. Ikkunoista avautuu luonnonkaunis maisema Vartejärvelle. Koululla on yöpymistilat 10 hengelle, leirimajoitusmahdollisuus noin 50 hengelle sekä erillinen asunto (n. 65 m2). Kiinteistö soveltuu esimerkiksi matkailu-, majoitus-, pito- tai juhlapalveluyritykselle.

3814

Myydään matkailu- ja virkistyskeskus järven rannassa (kartano) Vuodepaikkoja vuodenajasta riippuen käytössä 80–100. Kokonaisuuteen kuuluvat venelaituri, uimaranta, rantasauna, kota ja laavu. Runsaasti nurmikkoaluetta. Osaa sisätiloista peruskorjataan parhaillaan, osa on jo uudistettu osittain. Kokonaisuus sisältää huoneita ja huoneistoja. Ravintolan valmistuskeittiö on tilava ja mahdollistaa isompienkin ryhmien ruokailut. Ravintolatiloja on useampia, 150–350 henkilölle. Loistavat liikenneyhteydet maitse, vesitse ja jopa ilmateitse.

5164

Kauppa Myydään liikekiinteistö Myydään, vuokrataan tai vaihdetaan liikekiinteistö Karstulassa. Asunto 180 m2, myymälä 600

m2, varastot 450 m2, tontti 4 500 m2, hyvällä paikalla keskustan alueella. Vapaa 1.2.2018. Vaihdossa käy myös lomaosake.

4778

Palvelut Hypoxi-studion liiketoiminta Jyväskylässä Myydään Hypoxi-studion liiketoiminta, jonka pohjana on maailman tehokkain kohdistettuun rasvanpolttoon liittyvä menetelmä. Käytössä ovat menetelmään liittyvät huolletut laitteet, joita on jo osaksi uusittu. Liiketoimintaan ja menetelmään annetaan koulutusta. Liikepaikka sijaitsee osoitteessa Yliopistonkatu 18, 40100 Jyväskylä. Liiketoimintakaupassa siirretään edullinen vuokrasopimus, myydään kalusto ja koneet sekä annetaan pitkäaikaisten asiakkaiden asiakasrekisteri. www.hypoxi.fi

5089

Alueen johtava autolasien, lasitusten ja kehystyksen erikoisliike Perinteikäs ja tunnustettu autolasihuolto sekä lasituksen ja kehystyksen erikoisliike. Monipuolinen autojen ja työkoneiden lasituspalvelu. Myös lasiterassit kuuluvat valikoimaan. Myydään liiketoiminta ja liikeomaisuus. Hintapyynnön perustelut: yritystoiminnan oikaistu tuottavuus.

3838

Teollisuus

T u l e v i a ta pa h t u m i a

TOUKOKUU Ammatillisen koulutuksen reformi, Bistro Soppa, Jyväskylä

15.5.

Digivalmennus – yrityksen tietosuoja, Piispala, Kannonkoski

29.5. Kasvun maakunnan

Jyväskylän Hankintamarkkinat, Jyväskylän kaupungintalon alakerta

30.5. Webinaari: Hyödynnä

Muut toimialat

5076

Verhoomon kalusteet, koneet ja varasto Myynnissä lopettavan verhoomon koneet, kalusteet ja varasto. Tästä löytyvät kaikki tarvittavat koneet sekä varastoa pitkäksi aikaa. Ompelukone ostettu kesällä 2017. Myytävien tuotteiden lista löytyy Yrityspörssistä.

4972

Keilahallin liiketoiminta Myydään Viitasaarella seitsemän vuotta toimineen keilahallin liiketoiminta. Keilahalli sijaitsee hyvällä liikepaikalla aivan kaupungin keskustassa vuokratiloissa. Keilahallissa on kuusirataiset Brunswick-laitteet. Tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan, esimerkiksi kahvila- ja ravintolatoiminnan ja kokouspalvelut. Tässä olisi innokkaalle yrittäjälle hyvä mahdollisuus liiketoimintaan!

Valinnanvapauden tietojärjestelmät ja Kanta, Jyväskylän kaupungintalon juhlasali

9.5.

15.5.

Kylmälaitealan osaaja Pitkään toiminut myynti- ja asennuspalvelupalvelu Keski-Suomessa. Ilma- ja maalämpöpumput sekä kylmälaitteet: myynti, asennus ja huolto. Omat toimitilat, toimintaan soveltuvat koneet ja kalusto sekä osaava henkilökunta. Toiminta keskittyy pääosin yrityksen lähiympäristöön, mutta joitakin merkittäviä toteutuksia on tehty kautta maan. Yritys on toiminta-alueellaan merkittävän kokoluokan toimija. Soveltuu esimerkiksi alalla jo toimivan yrityksen laajennukseksi.

28.5. Soteuttamo –

ajatushautomo, Piispala, Kannonkoski

rohkeasti uutta teknologiaa, Case Apple

30.5. Webinaari: Saatko kuulijasi

16.5. Webinaari: Taklaa arjen

haluamaan lisää? Näin teet hyvän hissipuheen

tehottomuutta pistämällä perusasiat kuntoon

16.5. 18.5.

Kasvun maakunnan ajatushautomo – Jämsä (Savion Hovi) Webinaari: Suosittelu ja tarina markkinoinnissa

KESÄKUU

7.6.

OP:n aamukahvit, Hotelli Alba, Jyväskylä

7.6.

Arvokas yritys – kannattava kauppa omistajanvaihdosseminaari, Cumulus Resort Laajavuori

19.6.

Webinaari: Tiedätkö paljonko maksat puhelimesi käytöstä seuraavalla ulkomaanreissulla?

21.5. Kuntoutusyrittäjän

markkinointi- ja myyntiosaaminen, Kammintie 4, Jyväskylä (Lewell Oy)

21.5. Soteuttamo Networking -ilta, Ravintola Fiilu, Innova 1, Jyväskylä

23.5. Kunnallisjohdon seminaari

LOKAKUU

2018, Tampere-talo

25.5. Webinaari: Pivot-raportointi

19.–20.10.

Excelillä

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Turku

Kalenteri päivittyy osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi. Tapahtumien sisällöistä ja ilmoittautumisesta lisää myös kotisivuillamme tai kysy lisää KSY:n toimistolta p. 010 425 9200.

Keski–Suomen Yrittäjät ry:n henkilökunta

4942

Kannattava metallialan konepaja Keski-Suomessa Myydään kannattava metallialan alihankintaa valmistava konepaja. Yritys toimii tällä hetkellä yhdessä vuorossa ja sen tuotantokapasiteetti on 100-prosenttisesti käytössä. Valmius siirtää tuotanto kahteen vuoroon, mikä mahdollistaa liikevaihdon tuplaamisen. Yrityksessä on töissä 8 henkilöä, vuokratilat. Tuotantolaitteet ja koneet uusittu 5 viime vuoden aikana.

5262

Kannattava metallialan yritys Jyväskylässä Yhden miehen velaton metallialan yritys Jyväskylän Palokassa. 13 vuotta toimineella yrityksellä on laaja asiakaskunta. Tuotantoon kuuluvat väestönsuojien osien hitsaus ja pientalojen pellitykset sekä teräsrakennetyöt. 100 neliön vuokratilat ja asiaan kuuluva koneisto. Kysy lisää, p. 0400 510 358.

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja 050 563 7780

Sari Laitinen Koordinaattori 040 538 4602

Kirsi Veijonen Assistentti 040 728 7273

Oskari Villanen Tiedottaja 050 522 1569

Veli Puttonen Keski–Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Kerttu Pylvänäinen Kehityspäällikkö 050 407 0077

4853

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrityspörssi ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi/keskisuomi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Yrittäjien oma järjestö. Liity jäseneksi. www.yrittajat.fi/liity

facebook.com/ keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/ keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/ keskisuomi

ksymppis.fi

ISSN 2342–1533 (painettu), ISSN 2342–1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski–Suomen Yrittäjät, Lutakonaukio 7, (Innova 2), 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200. Toimitus Sanna–Mari Hynninen, päätoimittaja • Oskari Villanen, tiedottaja, oskari.villanen@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä–Paprico Oy, Timo Sillanpää, etunimi.sukunimi.@paprico.fi. Ilmoitusmyynti Keski–Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@ yrittajat.fi Ilmoitusmyynti/KSML Timo Vilpponen, p. 040 551 9240, timo.vilpponen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, kirsi.veijonen@yrittajat.fi Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2017. Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski–Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 18.9., aineistot viimeistään 4.9. Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli– tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKISUOMALAINEN • 72

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat nyt puhelimeen 100M datanopeuden 50M hinnalla tai tietokoneeseen 200M datanopeuden 100M hinnalla. Katso kaikki edut elisa.fi/yedut

Hyödynnä jäsenetusi soittamalla Elisan Yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 04411 tai varaa aika yrittäjäpalveluun elisa.fi/ajanvaraus.

Elisa Yrityspiste, Forum, Vapaudenkatu 49–51, Jyväskylä Jussi Laurila, 050 500 5527 ext-jussi.laurila@elisa.fi

Elisa Yrityspiste, Gigantti, Ahjokatu 1, Jyväskylä Ville Aalto, 050 331 0853 ext-ville.aalto@elisa.fi