Issuu

K U N TAVA A L I T JA Y R I T TÄ JÄT Yrittäjäsanomat selvitti, missä kunnissa on eniten yrittäjiä kuntavaaliehdokkaina.

Y H D I S T YS GA L LU P Kuntavaalit ja yrittäjyys puhuttivat paikallisyhdistysten puheenjohtajia.

H A N K I N N AT O N N I S T U I VAT Uuraisilla vuokratalojen isännöinti- ja huoltohankinnat onnistuivat erinomaisesti.

01 2017 yrittajat.fi/ keskisuomi

V I E R A I L E V E R KOS S A : W W W.Y R I T TA J AT. F I / k e s k i s u o m i K E S K I – S U O M E N Y R I T TÄ J i e n j ä s e n L E H T I

Y R I T TÄ J Ä S A N O M AT

PETTERI KIVIMÄKI

Kunnallisia ajatuksia Yrittäjät Noora Mäkiaho, Tomas Nordström, Visa-Matti Kuitunen ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen (kok.) innostuivat pohtimaan, millainen on yrittäjäystävällinen kunta. Tulevat kuntavaalitkin nousivat keskustelussa esiin.

4–5 Yrittäjämyönteinen päätöksenteko tarvitsee puolustajansa jatkossakin. Tehdään Jyväskylästä #yrittäjyyspääkaupunki JYVÄSKYLÄN VUODEN YRITTÄJYYDEN EDISTÄJÄ 2015 (JYVÄSKYLÄN YRITTÄJÄYHDISTYKSET)

KOKOOMUS J YVÄ S KY L Ä Maksaja: Ehdokas

www.jaakkoselin.fi

 @jaakkoselin Jaakko Selin

kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Yrittäjä, tradenomi syntyperäinen jyväskyläläinen ja 1-vuotiaan tytön isä.

KESKISUOMALAINEN • 46

25v iikan edelläkävijänä

n tietotek

www.jkcenter.fi

JK-CENTER OY ON KESKI-SUOMEN JOHTAVA IT-TUOTTEIDEN JA -PALVELUIDEN KOKONAISTOIMITTAJA.

NETTIKAUPPA AVATTU, KÄY TUTUSTUMASSA!

Yritysmyynti/yrityshuolto

Palvelut Ylläpitosopimus on tehokkain ja joustavin tapa huolehtia siitä, että yrityksesi tietoverkon ja laitteiston hallinta on aina osaavissa käsissä. Office 365 on käyttöpaikasta ja laitteistosta riippumaton sähköposti- ja kalenteripalvelu. Virtuaalipalvelin on aito vaihtoehto perinteiselle palvelimelle. Virtuaalipalvelin ei vaadi laitteistoinvestointeja. Varmistuspalvelut tarjoaa keskitetyn ja luotettavan tavan työasemien, kannettavien sekä palvelimien tietojen varmistamiseen.

• Olemme paikallinen yritys ja sen vuoksi tunnemme hyvin myös muiden paikallisten yrittäjien tarpeet ja haasteet. • Meiltä saat oikeanlaiset, liiketoimintaa tukevat laitteet, palvelut ja opastukset. • Ammattitaitoiset yritysmyyjämme auttavat sinua löytämään ratkaisun pulmiisi. • Saat kokonaisvaltaisen asennus-, huolto ja ylläpitopalvelun tarpeidesi mukaan. • Kaikki samasta osoitteesta.

F-Secure tietoturvapalvelu on testatusti luotettavin ja turvallisin tietoturvaratkaisu. Verkkoratkaisu suunnittelee ja toteuttaa yrityksesi tietoverkon joko kaapeloimalla tai langattomalla ratkaisulla. Visma Nova on kattava ja monipuolinen taloushallinto-ohjelmisto. ASP-ratkaisu on paikkariippumaton.

Jyväskylä

Saarijärvi

Tourulantie 11, 40100 Jyväskylä 014 618 373 myymala.jyvaskyla@jkcenter.fi

Palvelut

Kauppakatu 7, 43100 SAARIJÄRVI Puh. 014 424 890 myymala.saarijarvi@jkcenter.fi

Yritysmyynti 044 7626 026

PAKKAUSTUKKU.FI • Seppälän varastomyymälästä pakkaus-, postitusja hinnoittelutarvikkeet yrittäjän arkeen • Samat edulliset hinnat myös yksityishenkilöille Kirjekuoret

Kuplamuovikuoret

alk.

Tekstiilipistoolit

alk.

0,04 €

0,11 €

Uudelleensuljettavat pussit alk.

Postituspussit

kpl

0,68 €

100 kpl

Hintalaput

9,90 €

kpl

Pahvilaatikot

alk.

8,90 €

100 kpl

alk.

0,005 €

kpl

Postituskotelot (kirjepostiin)

alk.

0,32 €

kpl

0,31 €

kpl

(Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%)

Katso koko valikoima ja hinnat verkkokaupasta: www.pakkaustukku.fi

Varastomyymälä avoinna arkisin klo 9–17 Itä-Päijänteentie 63, 40320 Jyväskylä

KESKISUOMALAINEN • 47

1/17

Lähetä meille uutisvinkkisi: ksy@yrittajat.fi

YRITTA JAT. F I / K ESKISU OMI

pä ä k i r j o i t u s

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja sanna-mari.hynninen @yrittajat.fi

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/keskisuomi

ksymppis.fi

Julkisten hankintojen seminaari

Yrittäjyyden Edistäjä Sarita Humppi

Kolmas maakunnallinen julkisten hankintojen seminaari järjestetään Jyväskylän yliopiston Agorassa torstaina 30.3. Seminaari on maksuton. urly.fi/JWy

Jyväskylän kaupungin erikoissuunnittelija Sarita Humppi on Vuoden Yrittäjyyden Edistäjä 2016. Lue lisää osoitteessa urly.fi/JWz

Mitä yrittäjä tuo mukanaan valtuustoon Sote-uudistuksen myötä sote-palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuvat kunnilta. Kuntien käyttötalous pienenee samalla keskimäärin 57 prosentilla. Lovi on iso, mutta monilta osin sote-menot ovat sellaisia, joihin valtuusto ei lopulta ole kovin paljon voinut vaikuttaa. Valtuuston resursseja vapautuu siihen, mihin aidosti voidaan vaikuttaa. Vapautuvat voimavarat on mahdollista suunnata elinvoiman, koulutuksen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Yritykset luovat työtä ja palveluita kuntalaisille sekä verotuloja kunnalle. Yrittäjät ovat arjessaan elinvoiman tekijöitä. Kuntapäättäjänä yrittäjä tuo valmisteluun ja päätöksentekoon monipuolista liiketoiminta- ja talousosaamista. Yrittäjälle raha ei tule budjetista – huomio on jakamisen sijaan siinä, miten jaettavaa saadaan lisää. Yrittäjän liiketoimintaosaamiseen yhdistyy luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä, jotka vievät keskustelua eteenpäin ja aut-

tavat uusien näkökulmien löytämistä haastavissa tilanteissa. Lisäksi yrittäjän verkosto koostuu usein toisista yrittäjistä, joten arjen elinvoiman eturintama on yrittäjää lähellä oman yrityksen ulkopuolellakin. Fiksu kunta toimii mahdollistajana ja alustojen rakentajana eikä itse pyri markkinoille. Fiksu kunta siis antaa yrittäjien yrittää. Väärin valitut roolit näkyvät perustamattomina, kuihtuvina tai kunnasta joko pois muuttavina tai sinne sijoittumattomina yrityksinä sekä tarpeettoman korkeina julkisina menoina. Välillä oikeita rooleja on vaikea löytää ja erot ovat hiuksen hienoja. Kannattaa kysyä yrittäjiltä ja rakentaa uutta yhdessä. Valtuustoissa yrittäjät osaavat avata oikeiden roolien merkitystä myös lopullisessa päätöksenteossa. Kuntavaalit ovat 9.4., ennakkoäänestys on käynnissä kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Ajattelin äänestää yrittäjää. Upeita kampanjoita kaikille ehdokkaille!

TÄSSÄ NUMEROSSA

t wiitit

@suomenyrittajat Yrittäjä, onko verkkokauppa perusteilla? – Kysely kertoo suurimmat katteensyöjät http://dlvr.it/ NYk4GQ #yrittäjäsanomat

Kännyköiden konkari Midaren hallituksen puheenjohtaja Pekka Raudasoja on seurannut aitiopaikalla matkapuhelinkauppaa neljällä vuosikymmenellä. Sivu 14

@suomenyrittajat Päivän #yrittäjäfakta: Suhdannenäkymät ennustavat BKT:n tulevaa kasvua #pkbaro #yrittäjät #pkyritykset #yrittäjyys @patriklindfors Jussi Pesonen: Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin katsoa ulos ja verrata toimintaedellytyksiä kilpailijamaihin #menestystämetsästä

”Hankintapolitiikka on kunnan käsissä” Antti Neimalan mukaan julkisten varojen käytön näkökulmasta on järkevää, että pk-yritykset saavat mahdollisimman suuren osan hankinnoista. Sivu 17

vinkit

Ommellinen kotiäiti teki harrastuksesta menestyvän yrityksen Liisa Häklin ompeluharrastus kehittyi pikkuhiljaa yhä monipuolisemmaksi yritystoiminnaksi. Ompelun rinnalla hän alkoi pitää Ommellinen-blogia vuonna 2012 ja kaksi vuotta myöhemmin oli aika avata verkkokauppa. Nyt Häklin Ommellinen-yritys myy omien vaatteiden lisäksi Suomessa suunniteltuja kankaita. Elokuussa 2016 yritys avasi omat liiketilat Muuramessa. Sivu 22

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen siihen, että hallituksen esityksen mukaan maakunnan on erotettava järjestäjä ja tuottaja sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa että kasvupalveluissa. www.yrittajat.fi

KESKISUOMALAINEN • 48

Neljä näkemystä yrittäjäystävällisestä kunnasta Mitään erityisiä temppuja ei tarvita, jotta kunta olisi haluttu sijoittumispaikka yrityksille. Halu katsoa asioita yritysten näkökulmasta ja tehdä johdonmukaisia päätöksiä vie jo pitkälle. Tärkeää on myös se, että kunnan palvelut ovat kunnossa. teksti ISMO MYLLYLÄ kuvat PETTERI KIVIMÄKI

yväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen (kok.) ja nuoret yrittäjät Noora Mäkiaho Keuruulta, Tomas Nordström Kuhmoisista ja VisaMatti Kuitunen Joutsasta ovat hyvin samoilla linjoilla arvioissaan siitä, millainen kunta vetää puoleensa yrityksiä ja kannustaa yrittäjyyteen. – Olennainen asia on kyky yhteistyöhön. Se on tärkeä voimavara. Hyviä asioita voidaan saada aikaan, kun kunta ja yrittäjät toimivat yhtenä joukkueena. Yrityksen näkökulmasta tärkeää on myös se, että ihmiset viihtyvät paikkakunnalla. Silloin tarjolla on osaavaa työvoimaa, summaa Mäkiaho, joka vastaa Matka Mäkelä Oy:n myynnistä ja markkinoinnista. – Pienissä kunnissa elinvoimaisuuden säilyttäminen on tärkeää. Niissähän luontaiseen kiertoon kuuluu, että nuoret lähtevät opiskelemaan muualle. Todellinen haaste on saada heidät palaamaan takaisin valmistumisen jälkeen. Se edellyttää palveluja, mutta ennen kaikkea työpaikkoja. Kunnissa kannattaisikin kiinnittää huomiota siihen, miten työllistäviä yrityksiä voidaan auttaa toimimaan kunnan alueella, jatkaa Kuitunen, josta tuli Lamminmäen tilat Ay:n yrittäjä kuusi vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen myötä. Puulon Oy:ssä myynnistä ja markkinoinnista vastaava Tomas Nordström muistuttaa vielä siitä, että yrittäjät ja yritykset haluavat ennen kaikkea keskittyä tekemään omaa työtään. Yrittäjäystävällinen kunta tarjoaa siihen hyvän pohjan. – Yksi tärkeä asia on yritystä koskevien päätösten ennustettavuus. Jos välillä päätetään yhteen ja välillä toiseen suuntaan, se ei houkuttele yrityksiä sijoittumaan paikkakunnalle ja laittaa olemassa olevat yrityksetkin miettimään. Isolle osalle yrityksiä ei ole

nimittäin ratkaisevaa merkitystä sillä, missä kunnassa ne toimivat. Ne sijoittuvat sinne, missä niiden toiminnalle on hyvät olot.

Asenne ratkaisee 24 vuotta ensin Jyväskylän maalaiskunnan ja sitten Jyväskylän kaupungin valtuustoissa vaikuttanut Pauli Partanen sanoo näkemysten tuntuvan tutuilta ja perustelluilta. Hän tietää kokemuksesta, että kunnat saattavat tehdä yksittäisen yrityksen kannalta oudonkin tuntuisia ratkaisuja. – Kunnan näkökulmasta nämä päätökset voivat olla järkeviäkin. Mielestäni yritystä tai yrityksiä koskevissa asioissa kannattaisi kuitenkin aina esittää kysymys, onko tämä ratkaisu hyvä yrityksen kannalta. Pitää muistaa, että juuri yritykset tuovat ne veroeurot kuntaan. – Ajattelen itse niin, että kunta luo parhaimmillaan alustan, jossa yritys pystyy toimimaan kannattavasti ja yrittäjä keskittymään mahdollisimman paljon yrityksen arjen pyörittämiseen. Tässä on kyse konkreettisista toimista, mutta myös virkakoneiston ja kunnan päättäjien asenteista. Heillä on avaimet siihen, miten asioita hoidetaan yritysten näkökulmasta, Partanen toteaa.

Päättäjillä oltava kosketus arkeen Kuntavaalien alla Partanen kuuluttaa myös yrittäjien vastuuta olla kehittämässä kotikuntiaan. Heitä pitäisi olla valtuustoissa enemmän. – Minulla on pieni huoli siitä, että yrittäminen ja työelämä laajemminkin on muuttunut niin hektiseksi, ettei aikaa ja voimia tahdo riittää luottamustehtäviin. Ei saa kuitenkaan käydä niin, että valtuustossa on pelkästään eläkeläisiä ja kunnan työntekijöitä. On tärkeää, että siellä säilyy kosketus arkeen.

s. 6 uu

Pauli Partanen • 24 vuotta Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin valtuustossa. • 3 kautta valtuuston puheenjohtajana. • Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja jne. • Lentokonehuoltoupseeri, majuri res. • Ei lähde enää ehdokkaaksi kevään 2017 kuntavaaleissa.

Visa-Matti Kuitunen • Yrittäjänä Lamminmäen tilat Ay:ssä, joka tarjoaa ravintola- ja matkailupalveluita maalaismiljöössä Joutsassa. Yritys pyörittää myös Hotelli Aatto & Elliä Joutsan keskustassa ja tarjoaa ruokapalveluja. • Perustettiin yrityksenä yksitoista vuotta sitten. • Yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos 6 vuotta sitten. Juhani-isä on edelleen aktiivisesti mukana yrityksen toiminnassa. • 6 ulkopuolista työntekijää.

Yrittäjät Noora Mäkiaho, Tomas Nordström ja Visa-Matti Kuitunen sekä Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen innostuivat pohtimaan, millainen on yrittäjäystävällinen kunta.

KESKISUOMALAINEN • 49

KESKUSTELUSSA

6 KAUTTA VALTUUSTOSSA Pauli Partanen

2 VUOTTA YRITTÄJÄNÄ Tomas Nordström

80 -VUOTIAS YRITYS Noora Mäkiaho

6 VUOTTA SUKUPOLVENVAIHDOKSESTA Visa-Matti Kuitunen

KESKISUOMALAINEN • 50

uu Asia vain korostuu hänen mielestään sote-uudistuksen ja maakuntahallinnon myötä. Ne merkitsevät melkoista mullistusta kunnissa ja voivat tuoda mukanaan arvaamattomia riskejä kunnalliseen päätöksentekoon.

– Ehdokkaaksi on kysytty, mutta en ole luvannut, vaikka yrittäjänäkökulmaa valtuustoissa kyllä tarvitaan. Käytännön esteenä on sekin, että Kuhmoisten asiat kiinnostavat, mutta asun toisella paikkakunnalla, Nordström päättää.

Ei ehdokkaiksi – ainakaan vielä

Partanen lähtee yrittäjäksi

Partasenkaan houkuttelusta huolimatta Mäkiaho, Kuitunen ja Nordström eivät lähteneet ehdokkaiksi tulevissa vaaleissa. Kolmikko ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että olisi jossain vaiheessa mukana. – Ainakaan vielä ei ole ollut sen aika. Hartaasti toivon kuitenkin, että nuoria yrittäjiä lähtisi ehdokkaaksi. Valtuusto tarjoaa nimittäin mahdollisuuden vaikuttaa siihen, minkälaista tulevaisuutta rakennamme, Mäkiaho sanoo. – Kysytty on, mutta lähtenyt en ole ainakaan vielä. Oman yrityksen toiminta on siinä vaiheessa, ettei aika riitä. Onhan minulle sanottu, ettei valtuustotyö välttämättä niin paljon aikaa vie, mutta tiedän itsestäni, etten osaisi lähteä vain katselemaan, Kuitunen toteaa.

Tulevissa kuntavaaleissa ehdokkaana ei nähdä Pauli Partastakaan. 24 vuoden valtuustourakan jälkeen hän ei ole lupautunut enää mukaan. – On hyvä ja luonnollista, että valtuustoissa tapahtuu verenvaihtoa. Omalta kohdaltani etenkin kolme kautta valtuuston puheenjohtajana ovat olleet täysipäiväistä työtä, joten tuntui, että nyt on aika tehdä vielä jotain muuta. Tekemistä Partanen uskoo itsellään kyllä riittävän. Tietyllä tavalla kierros tulee myös täyttymään, sillä yrittäjyyden ja yrittäjien asiaa työssään korostanut Partanen on ryhtymässä itse yrittäjäksi. – Kyse on suvun ja omien metsien hoidosta ja myynnistä. Uskon, että siinä yhdistyy huvi ja hyöty, kuten yritystoiminnassa parhaimmillaan.

Noora Mäkiaho

Tomas Nordström

• Vastaa myynnistä ja markkinoinnista keuruulaisessa Matka Mäkelä Oy:ssä. • Yrittäjänä perheyrityksessä yhdessä serkkunsa, toimitusjohtaja Matti Mäkelän kanssa. Osakkaina myös Jukka Mäkelä ja Tiina Oksanen. • Yritys tekee tilausajoja, järjestää matkoja ja harjoittaa reittiliikennettä. • Yritys on perustettu vuonna 1937 ja sitä pyörittää nyt neljäs sukupolvi. • Työllistää 16 henkilöä.

• Vastaa myynnistä ja markkinoinnista Puulon Oy:ssä. • Nordström hankki perinteikkään huonekaluvalmistajan omistukseensa Unto Sarvalalta vuonna 2015 yhdessä Olli Hietajärven (tj) ja Jaakko Järven kanssa. Kaikki kolme ovat hienopuuseppiä ja opiskelukaveruksia. • Puulon valmistaa kotimaisia design-huonekaluja Suomeen ja vientimarkkinoille. • Työllistää 20 henkilöä.

Noora Mäkiaho, Tomas Nordström, Visa-Matti Kuitunen ja Pauli Partanen kaipaavat kunnanvaltuustoihin riittävästi yrittäjiä, jotta niissä säilyy kosketus arkeen.

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Ammattilaiselle varusteltu.

usi Asiakaset € jopa 2300

Paketoimme kunnon varuste-edun Transporter- ja Caddy-mallistoon. Tervetuloa tutustumaan Volkswagen-hyötyautojen laajaan mallistoon! Caddy-mallisto alk. 23 849 €. Hinta CO₂-päästöllä 131 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 4,5–5,6 l/100 km, CO₂-päästöt 115-146 g/km. Transporter-mallisto alk. 32 121 €. Hinta CO₂-päästöllä 159 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 6,1-8,3 l/100 km, CO₂-päästöt 156-216 g/km. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan autot erikoisvarustein.

Jyväskylän Autotarvike Oy Aholaidantie 2, Jyväskylä, hyötyautomyynti 0207 751 545 Automyynti: ma-pe 8.30–17, la 10–14 • www.jklautotarvike.fi

Volkswagen-hyötyautot Pasi Majamaa 0207 751 547 Miika Viskari 0207 751 548 Aimo Rajasärkkä 0207 751 546

Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihimme lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis.alv. 24 %).

Varaa autollesi merkkihuolto kätevästi ja nopeasti osoitteessa www.jklautotarvike.fi/varaa-huolto

KESKISUOMALAINEN • 51

JARKKO ÖVERSTI

”Kilpailu jalostaa, tehostaa ja tukee monituottajuuden syntymistä,” kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä sanoo.

Kunta pois markkinoilta! Jotta kunnassa riittää verovaroja, työtä ja palveluita, tarvitaan paikallisia yrityksiä. Parhaiten kunta huolehtii elinvoimastaan parantamalla yrittäjien mahdollisuuksia yrittää, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä sanoo. KILPAILU Huhtikuun kuntavaaleissa valitut valtuutetut ovat uuden edessä: kun sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tulee voimaan ja sote-palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, jää valtuuston kokouksissa enemmän aikaa ja puhtia muille asioille. – Kunnan menestyksen kannalta tärkeintä on huolehtia kunnan elinvoimasta, Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo.

”Kaikkien toimijoiden tulisi olla samalla viivalla samassa toiminnassa.”

Sanahirviö kilpailuneutraliteetti tarkoittaa tasapuolisuutta yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä. Kun toinen kilpailee julkisten varojen turvin ja toinen taas omilla varoillaan, kilpailuneutraliteetti saattaa häiriintyä. Häiriöt ilmenevät muun muassa kilpailua vääristävinä tukina sekä yksinoikeuksina. – Kuntayhtiön on helppoa laajentaa liiketoimintaa markkinoille, kun sillä on asiakkaana yksinoikeudella suuri kaupunki. Pienellä paikallisella pk-yrityksellä tätä etuoikeutta ei ole, Grekin sanoo.

Kunnat aiheuttavat kilpailuhäiriöitä Yksi elinvoimaisen kunnan piirre on toimivat markkinat, joiden kautta palvelut kehittyvät, inno-

vaatiot leviävät ja tehokkuus ja työllisyys paranevat. Joskus kunnissa toimitaan markkinoilla itse. Taustalla voi olla tilanne, jossa kunnalla on omistuksessaan tai hallussaan liiketoimintaan soveltuvaa omaisuutta, mikä halutaan ottaa hyötykäyttöön. Jos kunta toimii markkinoilla poikkeavin etujen turvin maksamatta niistä markkinaehtoista korvausta, puhutaan markkinahäiriöstä. – Esimerkiksi liikuntapalveluissa kunnat aiheuttavat jatkuvasti kilpailuhäiriöitä omalla palvelu-

tarjonnallaan. Lisäksi tilavuokrien suosivuudella tai muilla tuilla ja avustuksilla on saatettu syrjäyttää yritykset, kun seurat ovat saaneet kilpailuetua, Grekin kertoo. – Kaikkien toimijoiden tulisi olla samalla viivalla samassa toiminnassa. Grekinin mukaan kunnan elinvoimaisuus ei tarkoita, että kunta itse olisi markkinatoimija tai markkinatoimijan omistaja. – Päinvastoin. Kunnan ei pidä ottaa veronmaksajien rahoilla riskejä, jotka kuuluvat yksityisille sijoittajille. Elinvoimapoli-

”Kunnan menestyksen kannalta tärkeintä on huolehtia elinvoimasta.” tiikalla kunta rohkaisee yrityksiä tarttumaan näihin mahdollisuuksiin. Elinvoimainen kunta on ennen muuta mahdollistaja – ei itse markkinatoimija.

Kunnan oltava yrittäjyyden mahdollistaja Kunnassa tulee tiedostaa, miten siellä mahdollisesti jo toimitaan markkinoilla. Tämän jälkeen omistajaohjauksella voidaan vaikuttaa jatkoon. – Pitää tietää ja tunnustaa, miksi kunta on markkinoilla – se kun on aina pois jonkun yrityksen toiminnasta, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä sanoo. – Jos taustalla on selvä markkinapuute, on hyvä tarkistaa vähintään viiden vuoden välein, onko ti-

lanne muuttunut. Silloinhan kunta voi toimia yrittäjyyden mahdollistajana, ei estäjänä. Grekinin mukaan kunnan tulee vetäytyä markkinoilta tai vähintään poistaa neutraliteettihäiriöt yhtiömuodolla ja markkinaehtoisella hinnoittelulla. – Vetäytymällä ja jättämällä toiminta markkinoiden hoidettavaksi kunta antaa tilaa muille tehdä sama kannattavasti muun muassa innovaatioita hyödyntämällä. Palvelualoitteen käyttöönotto

on tässä oikeansuuntainen askel, hän sanoo. Omistajana kunta voi asettaa tuottotavoitteita yhtiölleen. – Yrittäjäystävällinen kunta on tässä suhteessa pidättyväinen, sillä korkea tuottotavoite ohjaa laajentumaan markkinoille ja kaventaa yksityisten toimijoiden elintilaa, Grekin sanoo. – Luonnollinen monopoli voi olla järkevää säilyttää kuntaomistuksessa, mutta muulloin, kun kysyntää on, tarjontaa syntyy aina.

KESKISUOMALAINEN • 52

383 yrittäjää pyrkii valtuustoon

24 10

Keski-Suomen vaalipiirissä on huhtikuun kuntavaaleissa yhteensä 383 yrittäjätaustaista ehdokasta. Kaikkiaan ehdokkaita on 2 068, joten yrittäjiä ehdokkaista on 18,5 prosenttia. Yrittäjäehdokkaita on mukana vaaleissa kaikissa kunnissa. Määrällisesti eniten heitä on ehdokaslistoilla Jyväskylässä (yhteensä 57), Laukaassa (33) ja Jämsässä (26). Suhteellisesti eniten yrittäjiä on ehdolla Kyyjärvellä (10 ehdokasta 24:stä eli 41,6 prosenttia), Karstulassa (25/63 eli 39,7 %) ja Multialla (10/28 eli 35,7 %). Suhteellisesti vähiten yrittäjiä on ehdolla Jyväskylässä (57/581 eli 9,8 %), Keuruulla (9/82 eli 11,0 %) ja Saarijärvellä (17/124 eli 13,7 %). Yrittäjien suurta osuutta pienissä kunnissa selittää se, että niissä on ehdolla paljon maatalousyrittäjiä. Puolueista yrittäjäehdokkaita on selvästi eniten keskustalla, jonka ehdokaslistoilla on yhteensä 184 yrittäjää. Keskustan listoilla yrittäjiä on kaikissa Keski-Suomen vaalipiirin kunnissa. Määrää kasvattaa se, että ehdokkaina on runsaasti maatalousyrittäjiä. Myös kokoomuksella on yrittäjäehdokkaita lähes kaikissa kunnissa. Yhteensä heitä on 80. Kolmanneksi suurin yrittäjäpuolue Keski-Suomessa on perussuomalaiset, joilla on 45 yrittäjäehdokasta 16 kunnassa.

10 9

10 5

Kyyjärvi

Viitasaari

Kannonkoski

Karstula

11 Saarijärvi

Äänekoski Konnevesi

Keuruu Petäjävesi

Laukaa

Muurame

184

12 Hankasalmi

Jyväskylä

Uurainen

Kivijärvi

Multia

Puolueet ja yrittäjäehdokkaiden määrä Keski-Suomessa

Pihtipudas

Kinnula

teksti ISMO MYLLYLÄ grafiikka MARTTI HÄNNINEN

Toivakka

Jämsä

5 80

Joutsa

Luhanka

Keskusta

Vihreät

Kokoomus

Vasemmistoliitto

Perussuomalaiset

SDP

Muut

13 Kuhmoinen

Näin laskettiin Yrittäjien määrä laskettiin 28.2. mennessä kuntien keskusvaalilautakuntiin jätetyistä ehdokaslistoista. Yrittäjiksi laskettiin ehdokkaat, joiden ammatiksi oli ilmoitettu yrittäjä tai vastaava. Myös maatalousyrittäjät ja maanviljelijät laskettiin yrittäjiksi.

KESKISUOMALAINEN • 53

Valtuutettu voi vaikuttaa sote-palveluihin JARKKO ÖVERSTI

Huhtikuun kuntavaaleissa valittavilla valtuutetuilla on mahdollisuus vahvistaa oman kunnan sotepalveluja pitkälle tulevaisuuteen. SOTE-PALVELUT Kunta voi vielä vuosina 2017 ja 2018 vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä sosiaali- ja terveyspalveluja kunnassa on tarjolla lähipalveluna. – Ottamalla nopeasti käyttöön uusia palveluseteleitä ja laajentamalla jo olemassa olevien käyttöä kunta voi lisätä paikallisten sote-palveluiden tarjontaa. Näin säilytetään lähipalvelut kuntalaisille, syntyy uutta paikallista yrittäjyyttä ja jo olemassa olevat yritykset vahvistuvat ja työllistävät, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo. – Jos näin toimitaan, on kunnissa jo valmiina paikallisia sotealan yrityksiä, kun valinnanvapaus vuoden 2019 alussa tulee voimaan, Kallama huomauttaa. – Ne tarjoavat kuntalaisille jo tuttuja palveluita. Sote-palvelujen lisäksi myös sote-alan työpaikat ja veroeurot säilyvät kunnassa. Sote-uudistuksen jälkeenkin kuntien tehtävänä säilyy tervey-

”Kunta ei saa syödä yrittäjien elintilaa hyvinvointipalveluissa, vaan sen pitää hyödyntää paikallinen yrittäjyys, kun se edistää terveyttä ja hyvinvointia”, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

den ja hyvinvoinnin edistäminen. – Kun liikunta sisällytetään viralliseen palvelurakenteeseen terveystyön osaksi, voidaan ennaltaehkäistä sairauksia, säästää hoitotoimenpiteiden kustannuk-

sissa, tehostaa kuntoutusta ja tarjota lisää toimintakykyä, Kallama vinkkaa. Lähes 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jossa on yksityinen liikuntapalveluntuottaja.

– Kunta ei saa syödä yrittäjien elintilaa hyvinvointipalveluissa, vaan sen pitää hyödyntää paikallinen yrittäjyys, kun se edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kallaman mukaan sote-palveluiden lisäksi kunnan kannattaisi

järjestää myös terveyttä edistävät liikuntapalvelut palvelusetelimallilla. – Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyisi ja yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat olisivat tasapuolisessa asemassa.

Kunnallisvero yhä kunnille tärkein

”Vaaleissa kannattaa muistaa, että yrittäjähenkinen kunta pitää taloutensa terveenä sekä vero- ja maksutasonsa vakaana ja kilpailukykyisenä ja näin vahvistaa yritysten sitoutumista kuntaan”, johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä sanoo.

Huhtikuun kuntavaaleissa äänestäjät ja tulevat päättäjät ovat uudessa tilanteessa. Niin moni asia muuttuu sosiaali- ja terveyspalveluja maakuntauudistuksessa. – Se mullistaa kuntien talouden historiallisella tavalla, johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä sanoo. Kun tehtäviä siirretään kunnilta tuleville maakunnille, myös kuntien tulot alenevat vastaavasti. Kunnallisveroprosentteja alennetaan vuonna 2019. Tämän hetken arvion mukaan alennus on

kaikilla 12,3 prosenttiyksikköä. Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. Kiinteistöveron suhteellinen osuus kuntien tulonlähteenä nousee ja valtionosuuksien suhteellinen osuus kuntien tulonlähteenä hieman alenee. Sote-uudistuksessa kuntien käyttötaloudesta poistuu keskimäärin 57 prosenttia. – Se on paljon, mutta todellisuudessa kunnat ovat voineet vaikuttaa sote-menoihin vain rajatusti.

Tulevaisuudessa tilanne muuttuu: kunnat voivat vaikuttaa enemmän omaa talouttaan koskevaan päätöksentekoon. Lundénin mukaan tasapainoinen talous, toiminnan tehostaminen ja veroeurojen vastuullinen käyttö ovat kunnan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeitä. – Kuntien pitää omilla toimillaan ennakoida sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusta kunnan rahoitukseen ja toimia niin, ettei muutos valtionosuusjärjestelmän uudistuessa ole liian raju.

Yrittäjä. Tiesitkö, että yrityksesi

voi kustantaa sinulle silmälasit? Varaa aika työnäköoptikollemme, niin kerromme miten!

Näköset Sinua palvelevat yrittäjät Anne ja Niina sekä optinen myyjä Sari

Muurame

Torikeskus Jyväskylä puh. 050 542 1277 Muuramen kauppakeskus puh. 020 734 1190 www.nakoset.fi

KESKISUOMALAINEN • 54

Paikallisyhdistyksillä sata Kontaktoimme Keski-Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksien puheenjohtajia ja kysyimme heiltä, mitä ajatuksia alla olevat asiat heissä herättävät. Näin kysyimme: Mitä sinulle tulee mieleen seuraavista asioista? 1. Suomi 100 vuotta, Keski-Suomen Yrittäjien vuoden 2017 teema ”Yrittäjyyttä sata lasissa” 2. Paikallisyhdistys 3. Yrittäjyys 4. Kuntavaalit 5. Sinun kuntasi

Matti Tiainen Toivakan Yrittäjät

Mari Muhonen Kinnulan Yrittäjät

Pekka Hujanen Leivonmäen Yrittäjät

1. Yrittäjyys on hyvässä nosteessa ja on hienoa, että se on pystytty kytkemään Suomen juhlavuoteen ja Keski-Suomen Yrittäjien teemaan. Toivakassa on yrittäjien omat juhlat loppuvuodesta ja kesällä järjestämme kunnan kanssa markkinat. Suomen merkkivuosi näkyy myös siellä. Toivakassa kunta ja yrittäjät tekevät mielestäni muutenkin hienosti yhteistyötä.

1. Meillä on tulossa syksyllä useamman kunnan alueellinen yrittäjäjuhla, jossa aiomme ottaa juhlavuoden huomioon. Kunta on myös aktivoitunut yritysten ja yhdistyksen suuntaan teeman puitteissa. Yhteiskunnalta toivoisin vielä enemmän huomiota yritysten toimintaedellytyksiin.

1. Suomen merkkivuosi on hieno asia ja on mielekästä, että se on otettu huomioon myös yrittäjäjärjestön teemassa. Juhlavuosi avaa varmasti monelle yrittäjällekin erilaisia mahdollisuuksia ja piristää ehkä kaikkinensa hieman alamaissa ollutta Suomea.

2. Olen ollut hallituksessa mukana kaksi vuotta, mutta puheenjohtajana olen ihan uusi. Meillä on hyvä tsemppi päällä. Nyt on paljon virtaa ja mukana erilaisia yrittäjiä. Meillä on uusi ja nuorekas hallitus ja teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kun mukaan tulee uusia yrittäjiä, saamme arvokkaita ideoita ja mielipiteitä, mikä virkistää mukavasti. Kinnulan paikallisyhdistyksellä on ennen kaikkea halua olla läsnä ja lähellä yrittäjiä.

2. Paikallisyhdistys on elintärkeä toimija omalla seudullaan, se on tärkeässä roolissa esimerkiksi paikallisen liiketoiminnan ylläpidossa. Vaikka kuulummekin Joutsan kuntaan, on meille silti todella tärkeää pitää kiinni myös omasta paikallisyhdistyksestä. Tämä on iso juttu pienelle kylälle ja sen yrittäjille.

2. Olen ollut Toivakan yrittäjien hallituksessa mukana neljä vuotta, nyt uutta on puheenjohtajan pesti. Kaikilla on hyvä uudistamishenki päällä. 3. Yrittäjyydestä minulle tulevat mieleen työ ja toimeentulo. Minulle yrittäminen on tuttu ja itsestään selvä asia. Yrittäjyys on nykyään arkipäiväistä ja jollain tapaa tuttua kaikille. 4. Monella yrittäjällä on varmasti aika kortilla ja sekin vaikuttaa ehdokkaaksi asettumisessa. Me kannustimme järjestönä paikkakunnallamme yrittäjiä lähtemään mukaan. 5. Toivakalla on ollut mahdollisuus saada lisää yrittäjiä jo monta kymmentä vuotta, mutta jostain syystä monet yritykset ovat löytäneet paikkansa naapurikunnista. Keskustassa uusin liikerakennus on 24 vuotta vanha. Onneksi kunta on nyt kaavoittanut uusia yritystontteja ja muutenkin infraan investoidaan. Luotan, että nyt saadaan noste aikaan ja kunnan väkiluku kasvamaan. Eihän tällä sijainnilla kasvun pitäisi olla mikään ongelma.

Tunne oikea hetki – yrityskaupalla kasvuun Finnveran tavoitteena on edistää rahoituksen keinoin yritysten omistajanvaihdoksia. Tarjoamme lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus! Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos

3. Yrittäjyys edustaa minulle sinnikkyyttä ja omaan tekemiseen uskomista. Se on elämäntapa, joka yhdistää toimijoita alasta riippumatta. 4. Alueemme yrittäjät ovat olleet hieman varovaisia lähtemään vaaleihin. Yhdistyksenä kuitenkin kannustimme tähän. Yrittäjä on hyvä ehdokas ja kuntavaalit läheisin tapa vaikuttaa yrittäjiä koskettaviin asioihin. 5. Kinnula on hyvä paikka yrittää. Täällä on myönteinen ilmapiiri yrittäjyyteen ja positiivinen henki. Elämme sen verran syrjässä, että täällä eivät maailmantalouden yläja alamäet tunnu niin jyrkkinä. Täällä on luontoa ja rauhaa olla ja yrittää.

3. Yrittäjyys on tänäkin päivänä vakava asia ja kova haaste monelle. Kun tähän hommaan lähtee, siihen pitää antaa kaikkensa ja heittäytyä vakavasti mukaan. Tämän päivän Suomessa on haasteellista olla yrittäjä. 4. Kuntavaalit aiheuttavat sekavia tunteita. Tulevaisuuteen liittyy paljon isoja muutoksia, kuten se, millaisiksi kuntien tehtävät rakentuvat tulevaisuudessa. On hienoa, että meillä on vaaleissa mukana yrittäjäehdokkaita. Heitä tarvitaan. 5. Leivonmäellä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Yhdessä pystymme kyllä vielä parempiin lopputuloksiin.

KESKISUOMALAINEN • 55

lasissa Keski-Suomessa

Janne Tiainen Petäjäveden Yrittäjät

Kari Leppänen Konneveden Yrittäjät

Markku Parkkonen Joutsan Yrittäjät

Tanja Lillstrang Karstulan Yrittäjät

Lea Lerkkanen Uuraisten Yrittäjät

1. Juhlavuoteen on hieman kaksijakoiset ajatukset. Pitäisikö nyt juhlia ja vähän höllätä vai painaa hommia sata lasissa?

1. Kyllä nämä positiivisia ajatuksia herättävät. Sata lasissa on kekseliäs brändi ja sitä kannattaakin hyödyntää. Nyt on hyvä hetki yrittää ja kehittää yrittäjyyttä seuraavat 100 vuotta tietysti historiaa kunnioittaen.

1. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että saamme olla ylpeitä itsenäisestä Suomesta. Paikallisesti, valtakunnallisesti ja yrittäjyydenkin näkökulmasta ajateltuna on hienoa, että saamme olla täällä kansalaisia ja yrittäjiä. Suomen historia on kaikkinensa upea menestystarina.

1. On todella hienoa, että Suomi on jo 100-vuotias, meillä on kaikki asiat pääpiirteittäin hyvin. Suomessa on hyvä ja turvallinen olla. Kuluvana vuonna Karstula viettää 150-vuotisjuhlaansa ja meidän paikallisyhdistyksemme 40-vuotista juhlavuottaan. Paljon on siis juhlia tulossa. Oikeasti täytimme 40 jo viime vuoden puolella, mutta halusimme siirtää juhlistamisen Suomen merkkivuoden kanssa samaan vuoteen.

1. Sata lasissa yrittäjänä mennään ja Suomikin on yhä hyvässä kunnossa. Yrittäjän olisi hyvä hiljentää vauhtia välillä, suosittelisin hieman downshiftaamaan. Rauhoitu ja ulkoista, vaikka tuntisit olevasi korvaamaton.

2. Meillä on Petäjävedellä mukava ja leppoisa meininki. Teemme yhdessä yrittäjien kanssa monenlaista, muun muassa tansseja, kesämarkkinoita ja Suomen juhlavuoteenkin sopivaa sisältöä. 3. Yrittäminen on meillä monimuotoista ja kasvavaa. Mielestäni itse yrittäjyys-sana voitaisiin korvata tekijä-sanalla. Se kuvaisi tätä toimintaa paremmin. 4. Toivon että kuntavaalit menee hyvin maaliin. Petäjäveden valtuutetuista on tällä hetkellä 66 prosenttia yrittäjiä ja uskon, että tulevissa vaaleissa päästään 50 prosentin yrittäjäedustukseen. 5. Petäjävesi on kasvava, monipuolisten palveluiden kunta, joka suosii yrittäjyyttä.

2. Konneveden paikallisyhdistys on elinvoimainen. Meillä on paljon osaamista porukassamme ja paikallisyhdistys onkin erittäin tärkeä linkki Suomen Yrittäjiin täällä pienellä kylällä. Porukassa on monipuolista osaamista ja olemme kohtuullisen tärkeä tekijä pienellä kylällä. Paikallisille yrityksille järjestö on hyvä paikka verkostoitua. 3. Kerran yrittäjä aina yrittäjä. Tämä on elämäntapa. 4. Vaalit ovat tärkeä vaikuttamispaikka ja yrittäjien mukanaolo siellä tärkeää. Tulossa on paljon isoja ja merkittäviä päätöksiä. 5. Konnevesi on hyvä paikka elää, asua ja yrittää!

2. Mielestäni paikallisyhdistys on se kaikkein tärkein yksikkö yrittäjäjärjestössä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen lanseerasi toimitusjohtajaksi tulleessaan vertauksen kansanliikkeestä. Se on mielestäni hyvä termi tälle toiminnalle ja sen luonne konkretisoituu hyvin paikallisyhdistyksissä. 3. Yrittäjämäistä ajattelutapaa olisi hyvä viedä jokaiseen oppilaitokseen ja työpaikkaan, olivat ne sitten julkisia tai yksityisiä. Ihan jokainen kansalainen tarvitsee jossain yrittäjämäistä asennetta. 4. Joutsassa kannustimme yrittäjiä lähtemään ehdolle. Paikallisessa elossa on tärkeää, että saadaan oikeanlaisia päättäjiä mukaan valtuustoon. 5. Joutsa on rakas kotipaikkakunta. Täällä on pääosin hyvä olla ja yrittää ja ympärillä on paljon tuttuja ja mukavia ihmisiä.

2. Meillä on innostunut ja idearikas Karstulan Yrittäjien hallitus ja hyvä porukka siinä mukana. Uskon, että saamme sillä paljon aikaan kuluvana vuonna. 3. Minulle yrittäjyys on elämäntapa ja keino työllistää itseni ja mahdollisesti myös muita. 4. Edessä on monellakin osa-alueella isoja uudistuksia ja muutoksia. Toivon, että saamme valtuustoon juuri sellaisia henkilöitä, jotka ovat asialleen vihkiytyneitä ja joilla riittää intoa ja aikaa perehtyä asioihin täysin. Edessä on haasteellinen työ, joka vaatii oikeaa mielenkiintoa. 5. Karstula on mielestäni hyvä paikka. Täällä on paljon luontoa ympärillä ja kokonaisuus on hyvä. Ainakin minulla on ollut helppoa olla yrittäjänä Karstulassa. Täällä on hyvä henki ja paljon mukavia ihmisiä.

2. Paikallisyhdistys on se ensimmäinen taho, jonka kanssa paikalliset yrittäjät järjestöasioissa asioivat. Siellä on tuttuja ja paljon yhdessä tekemistä. Paikallisyhdistys on läheisin linkki yrittäjäjärjestöön. 3. Kaikesta huolimatta yrittäjyys edustaa minulle edelleen vapautta ja vastuullisuutta. Suomessa on paljon vastuullisia ja velvoitteensa erinomaisesti hoitavia pienyrittäjiä. Pienet yrittäjät pitävät huolta yhteisöstään ja ovat hyviä työnantajia. 4. Ehdokkaaksi lähteneet ovat vaativassa ja vastuullisessa paikassa. Tulossa on isoja muutoksia ja monivaikutteisia päätöksiä kuntienkin kannalta. Näihin pitää ehdokkaalla riittää aikaa paneutua hyvin. Jos emme saa itse yrittäjiä niin paljon valtuustoon, niin toivoisin, että mukana olisi yrittäjähenkisiä kunnan elinvoiman puolesta puhuvia persoonia. 5. Uurainen on luonnollisen kasvun paikka. Meillä on ikäpyramidi päälaellaan, täällä on paljon lapsiperheitä ja nuoria yrittäjiä, mikä näkyy yhdistyksenkin työssä. Kunnan kanssa olemme hyvässä yhteistyössä. Yhdessä saamme enemmän aikaan. Teksti: Katja Hyytiälä

TILAA KESÄN PARAS PÄIVÄ varaa aika nyt! Pyydä tarjous ne�lomakkeella www.paijanne-risteilythilden.ﬁ tai sähköpos�tse info@paijanne-risteilythilden.ﬁ HENKILÖKOHTAINEN PALVELU puhelimitse 010 320 8820 arkisin klo 9.00-16.00

KESKISUOMALAINEN • 56

”Elinvoima ja sen edistäminen on jatkossakin tärkeä osa niin minun kuin kuntienkin tehtäviä”, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo.

Timo Koivisto: Yrityspalveluille uusi Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto näkee yrityskentässä paljon positiivisia signaaleja. Myös työttömyysaste on kääntynyt laskuun. Työajastaan Koivisto käyttää valtaosan elinkeinopolitiikan edistämiseen. Hän haluaa Jyväskylän seudun kehitämisyhtiö Jykes Oy:n alasajon jälkeen rakentaa yritysten palvelukentän alusta asti uusiksi. teksti ja kuva KATJA HYYTIÄLÄ

ELINKEINOPOLITIIKKA Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön vasta julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan Keski-Suomessa on muuta maata selvempää nousua pk-yritysten suhdanneodotuksissa sekä työllistämisaikeissa. Hyvä vire kantautuu myös Jyväskylän kaupunginjohtajan Timo Koiviston työn ääreen. – Mielikuvani yrityskentästämme on positiivinen. Saamieni signaalien ja tunnuslukujenkin valossa tapahtuu paljon hyvää. Yritysten liikevaihdot ovat jo useamman vuosineljänneksen kehittyneet nopeammin kuin muussa maassa keskimäärin, ja vaikka työttömyysasteemme on vielä edelleen erittäin korkea, se on laskenut koko viime vuoden. Jyväskylän työttömyysaste oli joulukuussa 2016 ensimmäistä kertaa samoissa lukemissa kuin vuonna 2013. Viime aikoina on kuulunut positiivisia uutisia myös perusteollisuuden puolelta, Koivisto kertoo. Sekä pk-yritysbarometri että kaupunginjohtajan oma kokemus kertovat selvästi, että Jyväskylän elinvoiman kasvua jarruttaa vielä työvoimapula muun muassa ICT-sektorilla.

– Joillekin yrityksille Jyväskylään siirtymisen pullonkaulana saattaa toimia juuri oikeanlaisen työvoiman suppea saatavuus. Toisaalta tämä on positiivinen ongelma. Se kertoo siitä, että meillä on ICT-sektorilla vahvasti kasvavia yrityksiä, Koivisto muistuttaa. Tämä ei ole pelkästään koulutuksella ratkaistava haaste. Jyväskylän on kaupunkina oltava myös tarpeeksi vetovoimainen ja pärjättävä kilpailussa muiden kaupunkien rinnalla. Koiviston mukaan Jyväskylän tulee pysyä houkuttelevana kaupunkina yrityksille ja osaaville työntekijöille.

– Äärimmäisen tärkeä osa elinvoimaisuutta on myös se, että olemme houkutteleva asuinpaikka, että meillä on vetovoimaa ja pitovoimaa. Olemme pärjänneet tässä toistaiseksi hyvin. Paikalleen ei pidä kuitenkaan jäädä. Kilpailu on kovaa ja sitä ei käydä pelkästään suomalaisten kaupunkien kesken. Me kilpailemme myös eurooppalaisten kaupunkien kanssa, Koivisto jatkaa.

Kunnan edistettävä elinvoimaa Koivisto käyttää valtaosan työajastaan elinkeinopolitiikkaan ja elinvoiman edistämiseen.

Koiviston toiveet maakuntauudistuksessa • ”Yhteistyö maakunnan ja keskuskaupungin kanssa täytyy olla sujuvaa.” • ”Ei päällekkäisiä tehtäviä. Elinvoiman rakentaminen on ennen kaikkea kaupunkien ja kuntien tehtävä, maakunnat kasvupalveluillaan voivat sitä täydentää.”

• ”Maakunta on ennen kaikkea perustettu sote-uudistusta varten. Siksi toivon, että uutta rakennettaessa ei unohdeta, että haemme myös tehoja ja tuottavuutta. Uudistuksen yksi keskeinen lähtökohtahan oli kestävyysvajeen pienentäminen.”

KESKISUOMALAINEN • 57

Myydään / Vuokrataan

UUSIA HALLIOSAKKEITA Muuramen Punasillassa!!

• Osake koot alk. 34,5 m2 • Myynti Hinnat alkaen 39 600€ / Vuokraus 8€ /m2

ja joustava malli Myös kunnissa tämä on ollut tärkeä osa-alue jo pitkään. Jyväskylän kaupunginjohtajan mielestä elinvoiman rakentamisen painoarvo nousee yhä tärkeämpään rooliin, kun sote-asiat lähtevät vuoden 2019 alusta kunnilta pois. Muutos mahdollistaa myös johtamisen resursoinnin kohdentamisen yhä enenevässä määrin elinkeinon edistämiseen. Koivisto kokeekin tämän yhdeksi avain asiakseen. – Elinvoima ja sen edistäminen on jatkossakin tärkeä osa niin minun kuin kuntienkin tehtäviä. Meillä on elinvoiman rakentamiseen keskeiset välineet, kuten asemakaavoitus ja maapolitiikka. Toisaalta meillä on myös verotusoikeuden mukanaan tuoma vastuupuoli.

Mitä Jykesin jälkeen? Kaupunki viestittää, että Jykesin lakkauttaminen ei vaikuta negatiivisesti yritysten neuvontapalveluiden saamiseen. – Olemme osoittaneet Jykesille resursseja joka vuosi noin kolme miljoonaa euroa. On selvää, että vähintään se sama määrä ohjataan jatkossakin kaupungin

elinvoimaan ja elinkeinopolitiikkaan. Siitä ei leikata tai säästetä. Nyt onkin hyvä tilaisuus rakentaa yritysten palveluja toimintaympäristökenttä ihan alusta asti uusiksi, Koivisto avaa. Kaupunki miettii parhaillaan, voisiko neuvontapalvelujen järjestäminen toteutua osittain myös palvelusetelein. Tällä tavoin hyödynnettäisiin enemmän yksityisiä toimijoita ja annettaisiin laajempi osaajien verkosto palveluita tarvitsevien käyttöön. – Jokaisen yrittäjän tarve on erilainen ja avulle tarvittava aika vaihtelee. Emme voi julkisella puolella vastata kaikkiin tarpeisiin, joten on mietittävä asiaa laajemmin. Kehitetään joustava toimintamalli, jolla autetaan yrityksiä mahdollisimman hyvin. – Tämä on nimenomaan yksi askel kohti parempaa toimintaympäristöä täällä Jyväskylässä. Yksi askel kohti tärkeää tavoitetta, että Jyväskylä olisi helppo ympäristö yritysten toimia. Jykesin alasajo ja siltä osin elinkeinopolitiikan uudelleen järjesteleminen parantavat meidän yritystemme toimintaympäristöä, Koivisto summaa.

Asfalttipiha, maalämpö, 4,5 m korkeat nosto-ovet, tilojen korkeus yli 5 m, Ki Oy yhteiskäyttö wc /osakkeissa wc varaukset mahdollista rakentaa oma wc, korkea tila mahdollistaa myös täysikorkean parven rakentamisen!!

Kuvia kohteesta www.savolin.fi/toimitilat

KIINNOSTUITKO – OTA YHTEYTTÄ ROHKEASTI Tommi Rimpeläinen Teräskaksikko Oy

p. 0400 468 923

Juha Niska LKV Savolin

p. 050 597 4745

TERÄSKAKSIKKO

Tervetuloa Menestymään Yritteliääseen ilmapiiriin Muurameen!!

KESKISUOMALAINEN • 58

Svante Myllylahti (vas.) on yksi Midaren järjestelmäasiantuntijoista. Työssään hän kouluttaa yritysasiakkaita käyttämään järjestelmiä ja ratkoo yrittäjien tietoteknisiä ongelmia. Tuomas Saarinen on Midaren toimitusjohtaja.

Midaren historia juontuu puhelinkauppaan Kännyköiden konkari Pekka Raudasoja omistaa älypuhelimen ja omien sanojensa mukaan karvalakkimallinkin. Toista käytetään arjessa ja toista metsätöissä nujutessa. teksti ja kuva KATJA HYYTIÄLÄ

YRITYS Pekka Raudasoja, 73, on yksi Midare Oy:n perustajajäsenistä. Hän on ollut Midare Oy:n matkassa sen perustamisvuodesta

saakka. Vuosiin on mahtunut monenlaista ja bisneksen kulma on muuttunut matkan varrella useaan otteeseen. Kaksi on kuitenkin

Pekka Raudasoja on eläkkeellä, mutta hän on yhä aktiivinen Midaren hallituksessa.

pysynyt: palava into tekniikkaan ja asiakkaiden kokonaisvaltaiseen palveluun. Yritys sai alkunsa monen mutkan kautta, kun aikoinaan huolto- ja elektroniikkapuolellakin toiminut Are-konserni alkoi myydä osaa toiminnastaan pois. Vuonna 1985 yhdestä palasesta muodostui Midare Oy. Tuolloin myös Arella työskennellyt Raudasoja siirtyi Midaren palvelukseen. Yrityksen alkutaipaleelle mahtui useita toimitusjohtajia ja omistaja, kunnes 1990-luvulla omistus siirtyi yrityksen pitkäaikaiselle toimitusjohtajalle Pekka Raudasojalle ja kahdelle muulle omistajalle. Suvut omistavat Midaren edelleen. – Toiminta alkoi puhelimien ja liittymien myynnillä. Kun teimme ensimmäisiä sopimuksia Nokian kanssa, tavoite oli myydä vuodessa 300 puhelinta, joiden kappalehinta oli 15 000 markkaa. Se oli siihen aikaan kova tavoite, Raudasoja hymähtää. Alkuun eivät yksityisasiakkaiden varat riittäneet puhelimiin. Hintojen laskiessa ja kännyköiden tullessa kaikkien saataville, alkoikin sitten vuosikausia kestävä nousukausi. – Parhaimpina aikoina 3 000– 4 000 ihmistä osti kuukaudessa

liittymän sekä puhelimen. Se oli hurjaa nousun aikaa. Kilpailu on aina ollut markkinallamme kovaa, erilaisia myymälöitä on tullut ja mennyt, mutta me olemme pysyneet, Raudasoja kertoo. – Vahvuutemme on se, että palvelemme kokonaisvaltaisesti. Asiakassuhde ei lopu siihen, kun asiakas poistuu ovesta. Raudasoja itse siirtyi eläkkeelle ja yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi viisi vuotta sitten. Siteet yritykseen ovat kuitenkin edelleen hallitustoiminnan kautta vahvat.

Toimintaa pyörittää rautainen tiimi – Meillä on tällä hetkellä lähes 20 asiantuntevaa työntekijää, joiden kanssa mietimme jatkuvasti, kuinka teemme toimintaamme aina vaan paremmaksi. Olemme isojen asiakkaiden kanssa viikoittain tekemisissä ja pystymme sukkelan rakenteemme vuoksi tekemään nopeitakin muutoksia toimintaamme, jos asiakassuhde sitä vaatii, Midaren toimitusjohtaja Tuomas Saarinen kertoo. Tämän työn suola on ehdottomasti yksityisten ja yritysten auttaminen arjen haasteissa ja työn digitalisoinnissa, Saarinen jatkaa.

Vaikka yrityksen toiminta kytkeytyi alkuaikoina vahvasti puhelimiin, on tämän päivän Midare myös paljon muuta. – Tietotekniikkapuoli on viimeisen viiden vuoden aikana nostanut päätään ja viimeiset neljä vuotta olemme tarjonneet myös it-tukea. Vuosi sitten otimme 24/7-tuen käyttöömme ja nyt olemme yritysasiakkaiden tavoitettavissa kellon ympäri. Etäyhteydellä ratkaistaan ongelmat sukkelaan, olit sitten missä päin Suomea tahansa. – Tänä vuonna uutena ovat tulleet heti valmiit tietokoneet. Asennamme koneet täysin valmiiksi, jotta asiakkaan ei tarvitse tehdä oston jälkeen muuta kuin käynnistys. Tavoitteenamme on, että esimerkiksi yritysasiakkaiden oma työnteko häiriintyisi mahdollisimman vähän. Me huolehdimme heidän puolestaan asennuksista ja tietoturvasta. Jatkossa myös kuluttajat saavat meiltä asennuskäyntejä, Saarinen avaa. – Meillä on voimakas yhteisöllisyys. Olemme saman katon alla vuodesta toiseen ja kahvikupillisesta toiseen, arkinen tekeminen yhdistää. Toivomme toki, että henkilökunnan hyvinvointi ja hyvä fiilis heijastuisivat myös asiakkaisiin, Saarinen päättää.

KESKISUOMALAINEN • 59

ONGELMA?

ELISA YRITYSGURU RATKAISEE SEN SAMAN TIEN.

.. .. HELLO YRITTAJA! Apua teknisiin ongelmiin 0600 900 200 (2,19 €/min + pvm/mpm)

LUE LISÄÄ OSOITTEESTA ELISA.FI/YRITTÄJÄ Elisa Yritysgurulta saat nopean avun, kun arki tökkii: teknistä tukea, neuvontaa ja asennusapua puhelimessa ja paikan päällä.

Elisa Yrityspiste, Forum, Vapaudenkatu 49–51, Jyväskylä Jalo Kouvonen, 050 500 5573 ext-jalo.kouvonen@elisa.fi

Elisa Yrityspiste, Gigantti, Ahjokatu 1, Jyväskylä Ville Aalto, 050 331 0853 ext-ville.aalto@elisa.fi

KESKISUOMALAINEN • 60

Uuraisilla hyviä kokemuksia hankinnoista Uuraisten kunta kilpailutti vuokratalojensa isännöintipalvelut reilu vuosi sitten. Pian tämän jälkeen kilpailutettiin myös vuokratalojen kiinteistönhoito ja muut huoltotyöt. Hankintojen kaikissa vaiheissa oli tukena Keski-Suomen hankinta-asiamies Veli Puttonen. teksti ja kuva PASI RAHIKAINEN

JULKISET HANKINNAT Vaajakoskella toimistoaan pitävä Isännöintipalvelu HeiniKari Ay on vastannut Uuraisten Vuokratalot Oy:n talojen isännöinnistä reilun vuoden. Yrittäjäpariskunta Kari ja Heini Sulkulalle uusi asiakas merkitsi sitä, että keskiviikkopäivät kuluvat nykyään Uuraisilla. – Meillä on toimisto Uuraisten kunnantalossa ja olemme täällä paikalla joka keskiviikko. On tärkeää olla läsnä, koska vuokratalojen isännöintiin liittyy paljon sellaista, mihin normaaleissa taloyhtiöissä ei ole totuttu, Kari Sulkula toteaa.

Hankinta-asiamies apuna Isännöitsijät ovat tiiviissä suhteessa kuntaan ja kuntalaisiin, koska heidän vastuullaan on myös asuntojen vuokraustoiminta eli vuokralaisten hankinta. Asukkaiden kanssa ollaan muutenkin enemmän tekemisissä. Vuokra-asunnoilla on kysyntää,

Kari Sulkula vastaa vaimonsa Heini Sulkulan kanssa kaikkien Uuraisten Vuokratalot Oy:n talojen isännöinnistä. Rivitaloasuntoja on Uuraisten keskustassa yhteensä 134.

sillä vuokrausaste pyörii 98 prosentin hujakoilla. Uuraisten Vuokratalot Oy:llä on 11 rivitaloa ja niissä 134 vuokraasuntoa. Kaikki talot sijaitsevat Uuraisten keskustassa. Uuraisten Vuokratalot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti-Pekka Kotilainen kertoo, että isännöintipalveluiden tarjouskilpailuun päädyttiin, koska haluttiin laskea isännöinnin kustannuksia. – Otin heti yhteyttä Keski-Suomen hankinta-asiamieheen Veli Puttoseen. Kävimme hänen kanssaan yhdessä läpi, mitä tarjouspyynnössä pitää olla ja mitä vaatimuksia hankintalaki asettaa. Hän myös osasi neuvoa, millaisia kriteerejä tarjoavalle yritykselle pitää asettaa, Kotilainen kertoo. – Puttonen laati tarjouspyyntöasiakirjat, joiden perusteella saimme selkeästi enemmän tarjoajia kuin aikaisemmilla kerroilla. Hankinta-asiamiehen apu oli meille todella tärkeää ja itseltä säästyi aikaa. Hoidan näitä asioi-

ta luottamusmiehenä, joten hankinta-asiamies oli korvaamaton tuki. Uskallan suositella häntä kaikille hankintojen kanssa tekemisissä oleville, Kotilainen sanoo.

Ensimmäinen tarjouskilpailu Kari ja Heini Sulkulalle Uuraisten Vuokratalot oli ensimmäinen kokemus julkisesta tarjouskilpailusta. He huomasivat asiasta ilmoituksen Keski-Suomen Yrittäjien nettisivulla ja päättivät ottaa osaa. – Sopimuskausi alkoi 1. maaliskuuta 2016. Sopimus tehtiin 2+1-vuotiseksi ja ensimmäisen vuoden jälkeen sopimusta jatkettiin. Prosessi on edennyt hyvin, vaikka paljon on matkan varrella pitänyt oppia uutta, Kari Sulkula kertoo. Vuokraustoiminnan lisäksi isännöitsijän vastuulle kuuluu talojen korjausrakentaminen. Rakennuskanta on vanhaa, joten jatkuvasti on jotain remontoitavaa. Remontit pyritään mahdollisuuk-

sien mukaan ajoittamaan vuokralaisten vaihtumisten yhteyteen. – Meillä on vaimoni kanssa selkeä työjako jo pelkästään koulutustaustamme vuoksi. Minä vastaan teknisestä isännöinnistä ja Heini hallinnollisesta isännöinnistä, mutta tarvittaessa roolit menevät myös ristiin, Sulkula toteaa.

Huoltotyötkin kilpailutettiin Viime vuonna Sulkulat pääsivät mukaan julkiseen hankintaan myös aidan toiselta puolelta. Uuraisten kunta halusi keskittyä omien kiinteistöjensä hoitoon ja päätti ulkoistaa vuokra-asuntojen kiinteistönhoidon. Jälleen apuun kutsuttiin hankinta-asiamies. Hänen kanssaan päädyttiin siihen, että hankinta jaetaan osiin, jotta myös pienet yritykset pystyvät tarjoamaan. Kiinteistönhuolto, talven lumityöt, kesän pihatyöt sekä rakennus- ja korjaustyöt kilpailutettiin erikseen. Veli Puttonen laati jäl-

leen hankinta-asiakirjat ja tarjouksia tuli runsaasti. Tarjouskilpailun perusteella kiinteistönhoito, lumenauraus ja nurmikonhoito menivät samalla yritykselle, Uuraisten Jokihaarassa toimistoaan pitävälle HuoltoS Oy:lle. Se sai myös puitesopimuksen rakennus- ja korjaustöistä, joissa on toinenkin yritys. – Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olimme mukana julkisessa tarjouskilpailussa. Tarjouksen laatiminen meni yllättävän helposti. Kiersin kaikki kohteet läpi, laskin tarvittavan ajan ja työlle hinnan, HuoltoS Oy:n yrittäjä Sakari Lapinkangas kertoo. – Koska tarjouspyyntö oli jaettu useaan osaan, teetti tarjouslaskelma ehkä vähän normaalia enemmän töitä. Teimme tarjouksen kaikista osa-alueista, mutta minun piti tietysti arvioida myös kokonaisuutta. Tarjouksen tekeminen oli kuitenkin helppoa, koska tarjouspyyntö oli selkeästi rakennettu, Lapinkangas jatkaa.

Hankinta-asiamies auttaa kaikkia hankinnan osapuolia Keski-Suomen hankinta-asiamies Veli Puttonen auttaa tarjouskilpailuihin osallistuvia yrittäjiä, mutta myös tarjouspyyntöjä laativia kuntia ja muita julkisen sektorin toimijoita. Hankinta-asiamiespalvelu on käyttäjälle aina maksuton. Kuluista puolet maksaa Keski-Suomen liitto ja toisen puolen Keski-Suomen Yrittäjät sekä kunnat ja kehittämisyhtiöt. Kuntien ja yritysten teknisen vuoropuhelun kehittäminen on Puttosen tärkeimpiä tehtäviä. Paras tulos saadaan, kun hankinnan eri osapuolet kohtaavat jo ennen tarjouspyynnön jättämistä.

Uusi hankintalaki tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Sen perusajatuksena on parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia päästä tarjouskilpailuihin mukaan sekä tehostaa julkisten varojen käyttöä. Uuden lain myötä kansallisten hankintojen kynnysarvot kaksinkertaistuivat. Tavaroille ja palveluille se on nyt 60 000 euroa. Rajan alle jäävien pienhankintojenkin kilpailutusmenettely on kevyempi. Myös kansallisten hankintojen menettely on keventynyt. – Uuden hankintalain myötä kuntien hankintaohjeet on tehtävä uusiksi. Kunnan hankin-

tastrategiassa on hyvä miettiä tarkkaan, mitä hankitaan, keneltä hankitaan ja miten hankitaan. Hankintojen jakaminen osiin parantaa pienten yritysten mahdollisuuksia päästä tarjoamaan. Oman alueen yritysten pääseminen mukaan tuo kuntaan työtä ja veroeuroja, Puttonen muistuttaa. Yksi hankintalain uutuuksista on innovaatiokumppanuus. Sen tavoitteena on, että yritykset ja kunta voisivat yhdessä kehittää sellaisia innovatiivisia tuotteita tai palveluita, joita markkinoilla ei vielä ole.

Hankinta-asiamies Veli Puttonen auttaa kuntia ja yrittäjiä löytämään toisensa.

KESKISUOMALAINEN • 61

Hyvillä hankinnoilla työtä ja rahaa kuntaan Hankinnat. Tuo sana nousee esiin yrittäjätapahtumissa ennen kuin tervetuliaissumpit on hörpitty. Vaaleissa kannattaa muistaa, että hankintapolitiikka on aina kunnan käsissä.

hankintojen jakamista osiin, menettelyiden tehostamista ja taloudellisia voimavaroja koskevia vaatimuksia, varatoimitusjohtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä sanoo. Lisäksi pienhankinnoilta edellytetään niiden järjestämistä mahdollisimman avoimesti. – Nämä muutokset poistavat esteitä pienten ja keskisuurten yritysten mukaanpääsylle. Suomen Yrittäjät teki hartiavoimin töitä näiden tavoitteiden eteen, ja voi rehdisti sanoa, että onnistuimme hyvin, Neimala sanoo.

Kyse isoista summista HANKINTAPOLITIIKA Julkisella hankinnalla tarkoitetaan kaikkia julkisista varoista tehtäviä hankintoja, kuten kunnan ostoja oman organisaation ulkopuolelta. Tähän asti yrittäjät ovat olleet sitä mieltä, että kunnissa ei osata hankkia. Hankintalainsäädäntö uudistui juuri. Suurimpia hankintoja säännellään aiempaa yksityiskohtaisemmin ja pienempiä aiempaa kevyemmin. Keskeinen uudistus on tavoite pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyn parantamisesta. – Konkreettisimmin tavoite näkyy säännöksissä, jotka koskevat

Julkisten hankintojen kokonaisarvo on Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain. Kuntien osuus tästä on ollut noin 18 miljardia euroa. – Kyse on siis merkittävästä summasta. Julkisten varojen käytön näkökulmasta on järkevää, että pk-yritykset saavat mahdollisimman suuren osan julkisista hankinnoista, Neimala sanoo. Neimalan mukaan markkinat toimivat paremmin, ja kilpailu huolehtii niin korkeasta laadusta kuin kustannuskuristakin. – Pk-yritysten vahva osuus on hyvä myös siksi, että ne maksavat veronsa toiminta-alueelleen ja li-

JARKKO ÖVERSTI

säävät näin alueiden elinvoimaa. Verotuloja ja paikallisuutta ei voi suoraan pitää perusteina ratkaista tarjouskilpailuja. – On kuitenkin järkevää, että paikallisille pk-yrityksille tarjotaan lain puitteissa mahdollisimman hyvät edellytykset osallistua julkisiin hankintoihin. Samalla vahvistettaisiin yritysten kasvun edellytyksiä, Neimala sanoo.

Hankintapolitiikka kunnan käsissä Neimala muistuttaa, että hankintapolitiikka on aina kunnan käsissä. – Vaikka hankinnan toteutus olisi ulkoistettu, hankintapolitiikkaa ei tule koskaan ulkoistaa. Tietoisella hankintapolitiikalla poistetaan esteitä erityisesti pienhankinnoissa alueen yritysten markkinoille pääsyyn. – Jos yritys saa kokemusta julkisista kilpailutuksista, se on valmiimpi kasvamaan ja kansainvälistymään. Kunnan tulee linjata omistajaohjauksellaan myös omistamiensa yhtiöiden hankintapolitiikkaa, Neimala sanoo. Neimala huomauttaa myös, että aktiivisen, hankintojen osittamiseen perustuvan hankintapolitiikan lisäksi kunnan kannattaa ruokkia valinnanvapausmallilla alueen palveluntarjontaa.

”Edistääkseen elinvoimaa ja palveluita kunnan ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Elinvoima syntyy menestyvien yritysten toiminnan kautta”, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo.

Löytääkö hakukone yrityksesi? Meiltä saat digimarkkinoinnin palvelut hakukone ja some-ympäristöihin. Kysy lisää! Digitaaliset markkinointiratkaisut markkinointi@keskisuomalainen.fi 014 622 001

KESKISUOMALAINEN • 62

syytä valita

JAMK

Yksilöllinen ja laaja tarjonta

alaa

Tarjoamme 1500 opiskelupaikkaa kevään 2017 yhteishaussa.

Yrityskummitoimintaa kaavaillaan Keski-Suomen Yrittäjiin YRITYSKUMMIT Yrityskummitoiminnan jatkosta Jyväskylän seudulla on käyty keskustelua Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n lopettamisuutisen jälkeen. Jykes onkin ansiokkaasti vastannut toiminnan järjestämisestä jo vuosien ajan. On oltu huolissaan siitä, jatkuuko kummitoiminta, ja jos jatkuu, niin kenen vetämänä. Keski-Suomen Yrittäjät näkee kummitoiminnan arvokkaana tukena yritysten liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvulle sekä yrittäjien omalle jaksamiselle. Parhaillaan kartoitetaan vaihtoehtoja sille, kuinka kummitoiminta voitaisiin järjestää osana KeskiSuomen Yrittäjien palvelukokonaisuutta.

– Haluamme maakunnan suurimpana yritysten etujärjestönä ja yrittäjyyden asiantuntijana olla tukemassa yritysten toimintaa kaikin mahdollisin tavoin. Yrityskummitoiminta olisikin meidän nykyiseen sisältöömme varsin luonteva lisä, Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen toteaa. Osana Keski-Suomen Yrittäjiä kummitoiminta olisi mahdollista laajentaa koko maakunnan kattavaksi. Salminen kertoo, että tulevan kevään aikana arvioidaan yhdessä yrityskummien kanssa, onko KeskiSuomen Yrittäjät oikea koti kummitoiminnalle. Teksti: Katja Hyytiälä

Voit opiskella ympäri vuoden 7 alalla, yli 2500 opintojaksolla.

8000 2 Kansainvälisyys Edustamme yli 60 kansalaisuutta. Vuosittain opintoja ulkomailla suorittaa lähes 600 opiskelijaa. Opintoja on suomeksi ja englanniksi.

Keittiönäyttely avoinna TI-PE 10-16

Yrittäjyys ja innovaatiot

Innovaatioviikolle osallistuu vuosittain 1700 opiskelijaa. Tuloksena 170 000 ideaa.

Heinämäentie 20, 40250 JYVÄSKYLÄ (käynti Antinniityntien puolelta) OTA YHTEYTTÄ Puh. 020 786 2222 myynti@trio-keittiot.fi

Varaamalla esittelyajan varmistat kiireettömän palvelun, palvelemme sovittaessa myös iltaisin!

Jokainen opiskelija suorittaa vähintään 5 op yrittäjyysopintoja.

Joustavuus

2 verkossa suoritettavaa tutkintoa. Useita monimuotototeutuksia.

Renault TRAFIC NAVI EDITION

Renault tavara-auto mallistoon nyt rahoituskorko 0 % – ei muita kuluja. Myös ilman käsirahaa.

33 190 €

Opiskelijaelämää

Trafic Navi Edition -mallisto alk. . sis. toimituskulut L2H1 tavaratilan pituus 2,94 m (läpilastausluukku avattuna 4,15 m)

200 tutor-opiskelijaa tukenasi. 50 opiskelijatapahtumaa vuodessa. Korkeakoululiikunta tarjoaa 100 liikuntavuoroa viikossa.

Hae 15.3.–5.4.2017. Lue lisää jamk.fi/tutkinnot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Euroopan myydyin tavara-automallisto jo 18 vuotta – 4 vuoden takuulla. Renault TRAFIC dCi 125 TwinTurbo L1H1 5,2 m3 NAVI EDITION, 32 590 €, + toimituskulut 600 €. CO2 155 g/km, EU-yhd. 6,0 l/100 km. Teho 125 hv / 320 Nm. Vetopaino 750/2 000 kg. Vakiovarusteina mm. lisälämmitin ajastimella, peruutuskamera ja -tutka, navigaattori ja kolmitoimiavain. Rahoitusesimerkki: Trafic dCi 125 TwinTurbo L1H1 5,2 m3 Navi Edition, 33 190 €, vaihtoauto/käsiraha 15 500 €, rahoitettava osuus 17 690 € (sis. perustamiskulun 0 €), rahoitusaika max. 60 kk, käsittelymaksu 0 €/erä, korko 0 %, kk-erä 294,83 €. Todellinen vuosikorko 0 %. Luoton ja luottokustannusten yhteissumma 17 690 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 33 190 €. Rahoituksen tarjoaa Nordea rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Rahoitustarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia. Rahoitustarjous on voimassa koko tavara-auto mallistoon 31.3.2017 asti. Kuvan autot erikoisvarustein. JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 Automyynti 010 5228 210, ma-pe klo 9-17, la klo 10-14

hameenauto.fi ● facebook.com/hameenautovaruste 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu +17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24%.

KESKISUOMALAINEN • 63

Jatkuva kouluttautuminen on elinehto Graafinen ala on muuttunut vuosien aikana merkittävästi, joten henkilöstön osaamisen päivittäminen on ollut välttämätöntä. Media-alan erilaiset ammattitutkinnot oppisopimuksella suoritettuina ovat olleet ilmoitus- ja taittopalveluita tarjoavalle Mediasepille oivallinen ratkaisu tarvittavan ammattitaidon ylläpitämiseen.

”Jatkuvasta osaamisen kehittämisestä on tullut meille tapa”, sanoo Mediaseppien toimitusjohtaja Sauli Vuorinen.

teksti ja kuva KATI KUMPULAINEN

osaamisen kehittämisestä on tullut meille tapa, toimitusjohtajana työskentelevä Vuorinen sanoo.

”Varmistetaan henkilöstön osaaminen” Oppisopimuskoulutus on ollut Mediasepillä suosittu ja hyväksi havaittu keino ylläpitää ammattitaitoa ja kehittää henkilöstön osaamista. Vuorinen kertoo, että yhteistyötä Oppisopimuskeskuksen kanssa on ollut Mediasepät Oy:n alusta lähtien. Oppisopimusopiskelu on erinomainen tapa varmistaa henkilöstön ajantasainen osaaminen. Tällä hetkellä tärkeimmät koulutukset Mediasepille ovat Oppisopimuskeskuksen tarjoamat audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto, digitaalipainajan ammattitutkinto, faktorin erikoisammattitutkinto, painopinnanvalmistajan ammattitutkinto ja me-

dia-alan ammattitutkinto. Lisäksi tehdään myynnin ja tuotannon johtamisen esimieskoulutusta. Yhteistyö Oppisopimuskeskuksen kanssa on sujunut hyvin. Yhteistyö on aina ollut mutkatonta. Virallinen puoli oppisopimuksissa on helppo hoitaa, kun asiat on valmisteltu hyvin eikä prosessia rasiteta turhalla byrokratialla. Kun useampi työntekijä opiskelee, pystytään lähiopetus pääsääntöisesti järjestämään työpaikalla. – Opiskeluun menee jonkin verran työntekijöiden aikaa, mutta emme ole nähneet sitä ongelmalliseksi. Se on vain järjestelykysymys. Saamme automaattisia muistutuksia siitä, mitä missäkin vaiheessa opiskelijoiden kanssa tulee tehdä. Opiskelu on tavoitteellista ja väliarviot auttavat kohti lopullista päämäärää.

Opiskelu piristää työntekijöiden arkea Suhtautuminen kouluttautumiseen on henkilöstön parissa otettu hyvin vastaan: opiskelu ja lisäkouluttautuminen lisäävät henkilöstön tyytyväisyyttä. – Myös stressin on nähty lievittyvän henkilöstön ammattitaidon kasvun myötä. Aluksi opiskelu saattaa aiheuttaa keskustelua, mutta pääasiassa työntekijät ovat vain tyytyväisiä, kun saavat päivittää osaamistaan

ja työnantaja antaa siihen mahdollisuuden. – Työnantajan näkökulmasta henkilöstön kouluttaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin, Vuorinen sano. – Osaavan henkilöstön myötä pystymme tarjoamaan asiakkaillemme laadukkaita ja kilpailukykyisiä palveluita. Yhteistyö Oppisopimuskeskuksen kanssa jatkuu varmasti tulevaisuudessakin, sillä aina tulee uusia koulutustarpeita, hän jatkaa.

Mediasepät Oy • Tuottaa ilmoitus- ja taittopalveluita noin 50 lehdelle • On osa Keskisuomalainenkonsernia

Henkilöstön opiskelu tukee osaamista ja vahvistaa kaupallisia tavoitteita. Oppisopimuskeskus on sparrannut meistä tuotekehityksen ammattilaisia!” Toimitusjohtaja Janne Särkkä, Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskus Oy

Oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää yrityksen osaamista ja liiketoimintaa. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yrityksellesi sopiva koulutusratkaisu.

• Toimii Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Tuusulassa • Noin 70 työntekijää • Noin 80 000 ilmoitusta vuosittain

jao.fi

OPPISOPIMUSKOULUTUS Sauli Vuorinen on ollut mukana Mediasepissä alusta asti, vuodesta 2009. Mediasepät tuottaa ilmoitus- ja taittopalveluita Keskisuomalainen-konsernin lehdille Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Tuusulassa. Mediasepissä työskentelee noin 70 työntekijää, jotka tekevät vuosittain noin 80 000 ilmoitusta 50 eri lehteen. Graafinen ala on muuttunut radikaalisti vuosien aikana, joten henkilöstön uudelleen kouluttautuminen on ollut elinehto. Lähes jokainen Mediaseppien työntekijöistä on jossain vaiheessa uraansa hankkinut lisäkoulutusta, joko uuden tutkinnon tai lyhyempien koulutusten muodossa. – Toimintaympäristö ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Osaamisen päivittäminen on ehdotonta, jos haluaa pysyä mukana kilpailussa. Jatkuvasta

KESKISUOMALAINEN • 64

Avoimet ovet 24.3.2017 MILTÄ NÄYTTÄÄ NAAVAN SISÄLLÄ? Tule tutustumaan maailmaa valloittavan Naavan tuotantoon! Kuule yrityksemme perustajien tarina, kysy tutkijoiltamme tieteestä Naavan sisällä ja näe kuinka älyviherseinä syntyy. Kehitä työyhteisösi hyvinvointia ja osta oma Naava erikoishintaan suoraan tehtaalta. Varaa paikkasi ilmaiselle, tunnin mittaiselle kierrokselle klo 9.00, 11.00 tai 14.00 osoitteessa www.naava.io/fi/avoimetovet. Paikkoja on rajoitetusti.

Nähdään raikkaissa merkeissä! Naava, Laukaantie 4, täällä Jyväskylässä

SIESTA PAKOLLISEKSI.

KEIJO JAATINEN (sit.) KuNNANvALTuuSTOON.

ÄÄNESTÄ MIELUUMMIN YRITTÄJÄÄ. yrittäjät.fi/kuntavaalit

KESKISUOMALAINEN • 65

Kolumni KOLUMNI

Yhteisenä tehtävänä elinvoimaisuus Tapu Nieminen Varapuheenjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät tapu.nieminen@ villinikkarit.fi

On kuntavaalien kevät. Tulevissa vaaleissa valitaan valtuutetut, jotka lähtevät toteuttamaan uutta kuntalakia. Uuden kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää alueensa elinvoimaa. Tämä tehtävä on myös maakunnallisella yrittäjäjärjestöllä. Olemme määritelleet tehtäväksi yhdessä toimien vahvistaa yrittäjien menestymistä ja sitä kautta koko maakunnan sekä Suomen kilpailukykyä. Voidaan siis todeta, että uusilla valtuutetuilla ja yrittäjäjärjestöllä on yhteinen tehtävä. Mistä sitten syntyy alueiden elinvoimaisuus? Uskon, että vastauksia kysymykseen voimme löytää hyvästä johtamisesta, ketterästä kehittämisestä ja aidosta yhteistyöstä. Alueiden elinvoimaisuuden edistäminen edellyttää hyvää johtamista. Muutosjohtamista, jossa luodaan selkeä yhteinen visio tulevasta. Johtamista, jossa on kirkkaasti tunnistettu oman alueen ja toiminnan vahvuustekijät. Johtamista, jossa uskalletaan rohkeasti fokusoida tekemistä. Elinvoimaisuuden vahvistaminen edellyttää jaettua johtajuutta, jonka avulla on mahdollista jakaa osaamista, luottamusta ja arvostusta. Se edellyttää osallistavaa johtajuutta, joka mahdollistaa laajan osallistumisen yhteisen vision aikaansaamiseksi. Jaetun johtamisen mallissa annetaan tilaa luovuudelle, oppimiselle sekä laadukkaan työskentelyn mahdollistavalle yhteistyön kulttuurille. Elinvoimaisuuden vahvistumista on parempi johtaa hyvin.

UUTUUKSIA KOTIISI Recliner kotiteatterisohva

Lev. 196 kork. 108 • paras istuinmukavuus • istuintyynyt kylmävaahtomuovia • sohvan keskellä pöytä säilytystilalla • useita värejä, laadukkaita kankaita. • myös suorana sohvana ja tuolina

1599€

Meidän tulee olla avoimia sille, mikä synnyttää aitoa elinvoimaa. Yhdessä oppiminen on yksi tapa löytää uusia keinoja. Meidän tulee luoda erilaisia kohtaamisfoorumeita, joissa pääsemme kohtaamaan ja oppimaan toisiltamme. Yhdessä oppiminen ei vielä riitä. Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi tarvitaan ketterää kehittämistä ja rohkeita kokeiluja. Olemme tilanteessa, jossa ei varmoja, saati oikeita vastauksia ole olemassa. On uskallettava kokeilla ja oppia kokeiluista. On haluttava uudistaa ja uudistua. Ja mikä tärkeintä, on kyettävä ottamaan riskejä. Meidän tulee hyväksyä se, että kun otamme riskejä, on mahdollisuutena onnistua tai epäonnistua. Onnistumisia voimme juhlia isosti yhdessä. Epäonnistumisista otamme opiksi ja jatkamme hymysuin yhteistä matkaa. Elinvoima syntyy yhteistyöllä ja yhteistyössä. Se edellyttää halua ja kykyä katsoa asioita yhteisen hyvän kautta. Tehdä päätöksiä, jotka koituvat alueen ja yrittäjyyden parhaaksi. Yrittäjäjärjestö on ennen kaikkea yhteistyöjärjestö. Arvomme vastuu kertoo, että omalla yrittäjyydellämme kannamme vastuuta kilpailukykyisen yhteiskunnan ja maakunnan edistämisestä. Vaikutamme omalla työllämme aktiivisesti siihen, että elinvoimaisuus ja hyvinvointi maakunnassamme kasvavat. Tätä tärkeää työtä haluamme tehdä yhdessä kuntien kanssa. Siksi maakunnan yrittäjien elinvoima- ja yrittäjyysosaaminen on käytössä kunnissa meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Luodaan elinvoima yhdessä!

Sähköpalvelua Jyvässeudulla suunnittelusta urakointiin!

(2499€)

Siro,selkeälinjainen sohva

• nahka- tai kangasverhoilu • myös nojatuolina ja kulmasohvana • ihana istuinmukavuus • huippulaatua vuodesta 1967! bdmobel.com

Silja ruokaryhmä

Pöytä 190x90+ 6 tuolia. Istuimissa sininen verhoilu

NYT

799€

(1499€)

jksahkopalvelu.fi • 050 564 4560

• käytännölliset muovimatot • helppohoitoiset ja kestävät • konepesu 30° • runsaasti kokoja ja värejä • ruotsalaista huippulaatua Alk.

39€

pappelina.com

S I S U S TA JA N PA R A T I I S I

Kevään uutuuksia saapunut Olisiko aika vaihtaa alusasut hyvin istuviin ja trendikkäisiin väreihin. Palveleva alusasujen erikoisliike Väinönkadun ja

Tourulantie 11, P. 675 544, ARK 10-18, la 10-15

piste

Palvelemme ma-pe 9.30–18, la 9–14 Väinönkatu 32 p. (014) 610 688

www.liivijasukka.fi

KESKISUOMALAINEN • 66

KATJA HYYTIÄLÄ

Uusi jäsen

Liisa Häkli on ommellinen yrittäjä Kuka olet ja mitä teet? Olen Liisa Häkli, 35. Yritykseni Ommellinen valmistaa kotimaisia vaatteita sekä myy suomalaisten suunnittelijoiden luomia kankaita. Ompeluharrastukseni alkoi vuonna 2012 ja samana syksynä aloin kirjoittaa ommellinen-blogia. Ennen kolmannen lapsemme syntymää kesällä 2014 avasimme verkkokaupan ja siitä vuoden päästä kysyntä oli kasvanut jo niin suureksi, että Kimperi factory alkoi valmistaa alihankintana osan vaatteistamme. Vuonna 2016 otimme yrityksenä ison harppauksen eteenpäin, kun ostimme Pehemiän liiketoiminnan. Siitä lähtien meiltä on saanut tekemiemme vaatteiden lisäksi myös suomalaisten suunnittelijoiden suunnittelemia kankaita. Viime elokuusta lähtien meillä on ollut myös omat liiketilat Muuramessa. Millainen on asiakaskuntanne? Alun perin ajatuksenani oli valmistaa pienesti lastenvaatteita tuttaville ja ystäville. Pian selvisi kuitenkin, että suurin kysyntä onkin valmistamissani naistenvaatteissa. Asiakkaamme ovat ompelusta ja suomalaisista vaatteista innostuvat naiset. Tuotteidemme

Liisa Häklin ajatus pienimuotoisesta kavereille myymisestä osoittautui pian yrityksen perustamisen jälkeen liian vaatimattomaksi ajatukseksi. ”Minä ompelin yöt ja Jesse puuhasi verkkosivuja. Aamulla oli taas verkkokauppa tyhjä”, naurahtaa Liisa.

Hyvää huomenta!

”Yrittävästä kotiäidistä on tultu pitkä matka tähän” hinnat ovat sellaiset, että niitä voi peruskuluttajakin ostaa. Toimimme Muuramessa, mutta asiakkaita meillä on ympäri Suomen. Kankaita menee paljon myös ulkomaille, esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Australiaan, Ruotsiin ja Saksaan.

Ketä kuuluu Ommellisen ydinporukkaan? Mieheni Jesse Häkli on ollut alusta saakka mukana yrityksessä. Jesse on tehnyt verkkosivumme ja ollut muutenkin suurena tukena ja apuna. Voi sanoa, että Ommellinen on perheyritys. Tällä hetkellä yritys työllistää minut kokopäiväisesti, mieheni tekee yritykselle kaksi päivää viikossa ja on palkkatöissä lopun viikkoa. Lapsemme ovat kasvaneet kankaiden keskellä ja olemme saaneet hurjasti tukea ja apua kavereilta ja sukulaisilta. Lisäksi porukkaamme kuuluu osa-aikaisia ompelijoita ja kaavoittajia.

Miten markkinoitte toimintaanne? Ilman sosiaalista mediaa emme pärjäisi. Eri kanavilla on merkittävä vaikutus näkyvyyteen, asiakkaiden tavoittamiseen sekä aktivoimiseen. Hyvät valokuvat ja some ovat meille elintärkeitä. Nettisivujemme lisäksi Facebook on yksi tärkeimmistä kanavistamme, sen kautta nettikauppaamme ovat löytäneet ulkomaalaisetkin ostajat. Mitä kuuluu tulevaisuuteen? Onneni on ollut, että harrastuspohjalta aloittaessa on ollut vapautta tehdä ja kokeilla. Ommellinen on mennyt kuitenkin niin hurjaa vauhtia eteenpäin, että yritystoimintamme on jo pitkällä, mutta työn tekemisen toimintamallit laahaavat vielä perässä. Yrittävästä kotiäidistä on tultu pitkä matka tähän päivään lyhyessä ajassa. Tulevaisuudessa on mietittävä, miten tehostamme verkkokauppaa, viestintää sekä ulkomaankauppaa. Teksti: Katja Hyytiälä

Ommellisen Mielikuvitusta ja mukavuutta – myyntinäyttely Suomen käsityön museossa 15.3.–19.5.2017

– keijo jaatinen

TERVETULOA PUKUMIEHEN AAMUTAPAHTUMAAN! Torstaina 16.3. klo 8-10 kaikki normaalihintaiset tuotteet S-Etukortilla -20%. Tarjolla ajankohtaisia muotivinkkejä sekä herkullisia croissantteja, tuoremehua ja hedelmiä. TERVETULOA!

S-Etukortilla

-20% mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä?

Torikeskus 2. krs. Ma-pe 10–19, la 10–16

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

KESKISUOMALAINEN • 67

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ erikseen on mahdollista.

Majoitus, ravintola, elintarvike Myydään menestyvän grillin liiketoiminta Keskisuomalaisessa taajamassa sijaitsevan, kasvavan kehityksen ja laajan asiakaspiirin omaava grilli on kooltaan 62 neliötä ja pitää sisällään 17 asiakaspaikkaa. Hyvät, toimivat tilat sekä ympärillä paljon paikoitustilaa. Huom! Mahdollisuus myös ostaa liiketila.

4130

Myydään kahvila-ravintola Satamakapteeni Oy Korpilahden satamassa Satamakapteeni Oy eli kahvila-ravintola satamakapteeni on Korpilahden satamassa sijaitseva palveluja ravintolayritys. Satama on valittu vuoden vierasvenesatamaksi 2006. Lisäksi satama sai kunniamaininnan Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n vuotuisessa vierassatamaäänestyksessä keväällä 2012 ja 2014. Yrityksen omistaman palveluja ravintolarakennuksen kokonaisala on 368 m2. Rakennus sijaitsee vuokratontilla. Yrityksen toiminta on ympärivuotista. Veneilykauden ulkopuolella ravintola- ja saunatiloja vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin. Myynnissä on yhtiön osakeet tai liiketoiminta. Lisätietoja Satamakapteeni Oy / Erja Rosala p. 040 719 5613

3948

Myydään hotelli-ravintola Äänekoskella biotuotetehtaan läheisyydessä Kokonaisuuteen kuuluu 22 hotellihuonetta, 200 asiakaspaikkaa käsittävä ruoka- ja tilausravintola a-oikeuksilla, baari, kesäterassi, saunaosasto sekä 3 kokoustilaa 15–40 hengelle. Oma tontti 1,8 ha, oma kiinteistö 1 350 m2, kalusteet ja laitteet. Yhtiö ollut samoilla omistajilla 23 vuotta, myydään eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Lähetämme tarkempia tietoja sähköpostiisi, kun lähetät omat tietosi (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti) sähköpostilla osoitteeseen aila.vuorenmaa@pp.inet.fi

3680

Palvelut Keski-Suomessa, kasvavassa Laukaan kunnassa toimiva, hyvin tunnettu huoltoasema Kokonaisuuteen kuuluu polttoainemyynnin lisäksi autokorjaamo, varaosa- ja tarvikemyynti, pesuhalli ja lounaskahvila. Toimitilat ja kalustot ovat hyvässä kunnossa. Liiketoiminta ja kiinteistö ovat erillisissä yhtiöissä, joten ostaminen

4122

Myydään Tilitoimisto Jyväskylässä Etsitään yrittäjää osakkaaksi tilitoimistoon Jyväskylässä. Toivomme että olet kirjanpidon ammattilainen ja sinulla on tilitoimistotyöstä kokemusta. Tarjoamme mahdollisuuden osakkuuteen kasvavassa tilitoimistossa. Sinulla voi olla myös omia asiakkaita.

4081

Myydään kiinteistöhuoltoalan liiketoiminta Myydään kiinteistöhuoltoalan liiketoiminta Jämsässä. Yritys toimii pääasiassa Himoksen matkailukeskuksen alueella. Asiakkaina yksityisiä mökin omistajia sekä yrityksiä. Yrityksellä hyvä asiakaskunta. Liiketoimintakauppaan kuuluvat asiakaskunta sekä tarvittavat koneet ja kalustot. Yritys on alueella tunnettu ja luotettava toimija. Kiinteistöhuoltoon kuuluu mm. ulkoalueiden hoitoa, puiden ja pensaiden harvennusta, rakennusten kunnossapitohuoltoa. Etsitään jatkajaa yritykselle, josta on helppo aloittavankin yrittäjän jatkaa sekä laajentaa toimintaansa.

4046

Alueen johtava autolasien, lasitusten ja kehystyksen erikoisliike Perinteikäs ja tunnustettu autolasihuolto sekä lasituksen ja kehystyksen erikoisliike. Monipuolinen autojen ja työkoneiden lasituspalvelu. Myös lasiterassit kuuluvat valikoimaan. Myydään liiketoiminta ja liikeomaisuus. Hintapyynnön perustelut: yritystoiminnan oikaistu tuottavuus. Yrityskaupassa luottamus on yhteinen asia. Tarkempien lisätietojen saanti edellyttää salassapitosopimuksen allekirjoittamista. Jos haluat tarkempia tietoja tästä kohteesta, ota yhteyttä kohteen välittäjään.

3838

3995

MAALISKUU

21.4.

Pk-yrityksen arvonmääritys

16.3.. Yrittäjän iltakoulu,

LähiTapiolan kanssa

Lastenkirppis Hippakauppa + lastenvaatteiden verkkokauppa ella ja ebba Myydään Keski-Suomen siistein lastenkirppis Hippakauppa ja lastenvaatteiden verkkokauppa ella ja ebban kanssa liiketoimintakauppana, joko yhdessä tai erikseen. Tällä hetkellä yritykset muodostavat toimivan kokonaisuuden samassa liiketilassa Vaajakoskella.. Liiketila on vuokrattu ja siinä on hyvä vuokrasopimus, joka voidaan siirtää uudelle yrittäjälle. Kaikki nykyiset sopimukset ovat siirrettävissä ostajalle. Yritykset myydään perheen paikkakunnalta muuton vuoksi. P. 045 1875 717 / Hippakauppa tai s.posti kauppa@ hippakauppa.fi

16.3.

Google Analytics

17.3.

Arvopaperit kirjanpidossa ja verotuksessa

23.3.

Keski-Suomen Yrittäjien kevätkokous

28.4.

Hakukoneoptimointi

TOUKOKUU

5.5.

Joukkorahoitus tutuksi

Kahvikiihdytys: Kuka täällä auttaa ja miten?

24.3. Katelaskennalla parempaa

5.5.

28.3.

Digijohtajaksi: Edelläkävijät 2017

11.-12.5.

30.3.

Maakunnallinen julkisten hankintojen seminaari

31.3.

Instagram markkinoinnissa

tulosta

Yrityksen investointilaskelmat Onnistu yrityskaupassa – omistajanvaihdos seminaari

12.-13.5.

HUHTIKUU

15.5.

5.4.

Miten rakentui vahva brändi ja kasvu? Case: Biancaneve Oy

19.5.

Digijohtajaksi: Digimatchmaking opiskelijoille ja yrittäjille

KESÄKUU

3990

6.4. Teollisuus Menestyvä terästen/erikoisterästen maahantuotiyritys KeskiSuomessa Menestyvä erikoisterästen yritys Keski-Suomessa. Olemme toimineet alalla noin 16 vuotta. Toimitamme laajan valikoiman raaka-aineita metalliteollisuudelle ympäri Suomea. Oma tuontimme on n. 90 prosenttia, lähinnä EU:sta. Hintamme ovat kilpailukykyisiä. Kaikki raaka-aineet toimitetaan suoraan asiakkaan varastoon n. kerran viikossa. Omaa varastoa ei ole. Yritys on AAA-luottokelpoinen sekä täysin velaton. Opastamme uuden yrittäjän alkuun sopimuksen mukaan.

26.4.

23.3. Markkinointi-iltamat

7.4. 7.4.

Digijohtajaksi: Digikokeilupaja

Google AdWords

Brändi – tärkeämpi kuin koskaan

7.-8.6.

Kahvikiihdytys: Rakenna heimoa – verkostoituminen ja Linkedin

Nuorten Yrittäjien Get Together, Tampere

Kunnallisjohdon seminaari, Oulu

LOKAKUU

20.-21.10 Valtakunnalliset

20.4. ”Yritys digikuntoon”, Fonectan kanssa

Yrittäjäpäivät, Joensuu

Kalenteri päivittyy osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi. Tapahtumien sisällöistä ja ilmoittautumisesta lisää myös kotisivuillamme tai kysy lisää KSY:n toimistolta p. 010 425 9200.

Keski–Suomen Yrittäjät ry:n henkilökunta

3901

Sorvaamon liiketoiminta myynnissä Koneistamot! Nyt lisätyötä tarjolla. Automaattisorvaamo Arkko sorvaa seitsemällä käyräohjatulla automaatilla toistuvia sarjoja eri metalleista. Ensi kesän tikat myös tekemättä? Katso www.arkkotikka.fi. Hintapyyntö sisältää myös varastot. Lisätietoja Ari Arkko p. 014 263 708.

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja 050 563 7780

Raija Hakkarainen Järjestösihteeri 050 5877 390

Kirsi Veijonen Assistentti 040 728 7273

3813

Kauppa Myydään kukkakauppa, hautaustoimisto ja viherpalveluyritys Myydään kukkakauppa, hautaustoimisto ja viherpalveluyritys. Yritys sijaitsee Petäjävedellä, Jyväskylän kasvavalla talousalueella. Liike on toiminut kolme vuotta. Yritys on kasvukykyinen ja nuorekas. Viherpalvelut ja hautaustoimisto ovat voimakkaasti kasvavat toimialueet. Vainajankuljetus hoidetaan ostopalveluna. Yrityksen tilat ovat omat, uusi yrittäjä voi halutessaan jäädä vuokralaiseksi.

T u l e v i a ta pa h t u m i a

Muut toimialat GOLDENEYE – Kultaukset ja erikoispinnoitukset Myydään Goldeneye Luxory -osakeyhtiö. GOLDENEYE tekee erikoispinnoituksia, mm. kultauksia sekä välittää luxustuotteita päämieheltämme Goldgeni LTD:ltä. Kauppa sisältää osakeyhtiön, nimen, esittelytuotteet, markkinointimateriaalit, nettisivut sekä kultauslaitteiston. www.goldeneye.fi

Yrityspörssi ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi/keskisuomi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Yrittäjien oma järjestö. Liity jäseneksi. www.yrittajat.fi/liity

3949

Katja Hyytiälä Tiedottaja 050 441 4193

Annika Mäkelä Projektikoordinaattori 050 444 2070

Veli Puttonen Keski–Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Kerttu Pylvänäinen Kehityspäällikkö 050 407 0077

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

facebook.com/ keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/ keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/ keskisuomi

ksymppis.fi

ISSN 2342–1533 (painettu), ISSN 2342–1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski–Suomen Yrittäjät, Lutakonaukio 7, (Innova 2), 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200. Toimitus Sanna–Mari Hynninen, päätoimittaja • Katja Hyytiälä, viestintäkoordinaattori, katja.hyytiala@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä–Paprico Oy, Pasi Rahikainen, p. 040 558 6946, pasi.rahikainen@paprico.fi. Ilmoitusmyynti Keski–Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@ yrittajat.fi Ilmoitusmyynti/KSML Timo Vilpponen, p. 040 551 9240, timo.vilpponen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, raija.hakkarainen@yrittajat.fi Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2016. Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski–Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy viikolla 20, aineistot 2.5. mennessä. Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli– tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKISUOMALAINEN • 68

UUSI FORD TRANSIT KÄYTTÖAUTOSTA!

FORD TRANSIT COURIER, TRANSIT CONNECT, TRANSIT CUSTOM & TRANSIT

FORD TRANSIT -MALLISTON TAKUU

FORD TRANSIT -MALLISTO Alk.

Kuljetusten ammattilaiset 5 vuoden takuulla

FORD CREDIT -KORKO

1,9 % TAI 280 €/kk*

Nyt uusi FORD TRANSIT edullisella Ford Credit -rahoituksella.

VUOTTA / 100 000 KM ** VUOTTA / 150 000 KM *** ford.fi/hyotyajoneuvot

20 72937€*

Korko vain 1,9 %!*

Ford Transit Courier -pakettiautojen CO2-päästöt 99–115 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,8–5,1 l/100 km. Ford Transit Connect -pakettiautojen CO2-päästöt 111–129 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,3–5,6 l/100 km. Ford Transit Custom -pakettiautojen CO2-päästöt 161–187 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,2–7,2 l/100 km. Ford Transit -pakettiautojen CO2-päästöt 174–228 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–8,8 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. *Ford Credit -esimerkkilaskelma / FORD Transit Courier 1,5 TDCi 75 hv Trend. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 20.729,37 €. Käsiraha 4 145,87 €, luoton perustamiskulu 190,00 €, luoton määrä 16.773,50 €. Laina-aika 60 kk, viimeinensuurempi erä 1.658,35 €, korko 1,9 %, käsittelymaksu 9,00 €/kk, kk-erä 280,21 €. Luottokustannus 1 616,37 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 18.389,87 €, tod. vuosikorko 3,52 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA.** 5 v / 100 000 km takuu (kaksi vuotta ilman km-rajoitusta) koskee Transit Courier ja Transit Connect -malleja. *** 5 v / 150 000 km takuu (kaksi vuotta ilman km-rajoitusta) koskee Transit Custom ja Transit –malleja. Edut koskevat uusia tilaussopimuksia 31.3.2017 asti.

Leipomonkuja 7, Jyväskylä, 014–3314 600 automyynti ark. 9–18, la 10–14, 014–3314 620 huolto ark. 7.30–18, 014–3314 640

varaosamyynti ark. 8–18, 014–3314 630 vauriokorjaamo ark. 9–16, 014–3314 644 KAYTTOAUTO.FI

Uudistuva autoilijan media tavoittaa

7,2 MILJOONAA liikkuvaa kuluttajaa kuukaudessa.

Suomen laajin digitaalinen ulkomainosmedia

Varaa oma mainospaikkasi Autoilijan Mediassa Keski-Suomen Neste-asemilla tai Jyväskylän Forumin digitaalisilla näyttötauluilla. ilmoitukset@keskisuomalainen.fi / 014 622 001