Issuu

S OM E S SA I L OA JA O N N I T T E L U I TA Yrittäjäjuhla näkyi myös somessa, kun vieraat välittivät juhlakuvia ja -kuulumisia.

SISÄMINISTERI KAI MYKKÄNEN: ”Parin vuosikymmenen aikana pk-yrityksiin on syntynyt yli 100 000 työpaikkaa – suurin osa uusista työpaikoista.”

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄJUHLA 19.1.2019

V I E R A I L E V E R KOS S A : W W W.Y R I T TA J AT. F I / k e s k i s u o m i K E S K I – S U O M E N Y R I T TÄ J i e n j ä s e n L E H T I

Y R I T TÄ J Ä S A N O M AT

PETTERI KIVIMÄKI

Saku Vuori on vuoden yksinyrittäjä 4–5 TERO TAKALO-ESKOLA

TERO TAKALO-ESKOLA

Tapu Holttinen: ”Yrittäjissä on voimaa”

Palkinnot on jaettu

Keski-Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Tapu Holttinen totesi, että yrittäjien voimalla luodaan kasvua ja hyvinvointia. Sivu 12

Yrittäjäjuhlan kohokohta oli totuttuun tapaan vuoden yrittäjien palkitseminen. Sivut 10–11

Porukka omien latujen kulkijoille yrittajat.fi liity

3 Lähetä meille uutisvinkkisi: ksy@yrittajat.fi

YRITTA JAT. F I / K ESKISU OMI

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/keskisuomi

Katso Yrittäjäjuhlan kuvat netistä

Paviljonki täynnä yrittäjäenergiaa

Terotemedian Tero Takalo-Eskola ja Studio Varjon Pasi Hakala ikuistivat illan tapahtumat. Kuvat pääset näkemään Yrittäjäjuhlan sivulla.

Yrittäjäjuhlaan osallistui noin 1 200 yrittäjää ja sidosryhmien edustajaa eri puolilta maakuntaa. Seuraavan kerran nostamme maljoja yrittäjyydelle tammikuussa 2020.

pääkirjoitus

Yrittäjäenergiaa

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja sanna-mari.hynninen @yrittajat.fi

Keski-Suomen Yrittäjäjuhla veti jälleen 19.1. Paviljongin täyteen juhlijoita koko maakunnasta. Juhlan ytimessä olivat yrittäjien palkitsemiset. Maakunnallinen yrittäjäpalkinto jaettiin keuruulaisen HT Laser Oy:n Hannu Teiskoselle ja maakunnallinen yksinyrittäjäpalkinto jyväskyläläiselle Vuorensaku Guitarsin Saku Vuorelle. Saimme palkita 30 vuotta metalliteollisuuden edelläkävijyyttä ja kymmenen vuotta soitinrakentamisen huippuammattilaisuutta yhdistettynä yrittäjyyden intohimoon. Palkinnon jakajilla taisi mennä roska silmään molempien kohdalla. Yrittäjäjuhlassa jaettiin myös viisi paikallista yrittäjäpalkintoa ja huomioitiin ruusuin aiemmin viime vuoden puolella paikallisissa juhlissa palkitut yrittäjät, mukana myös Keski-Suomen vuoden nuori yrittäjä Janne Puustinen Meom Oy:stä. Tietoakseli Oy:n yrittäjä Mikko Akselin sai Yrittäjäristin korkeimman ansiomerkin, suurristin. Yrittäjäjuhlasta on tullut ilmiö Keski-Suomessa. Juhla on yhteinen tammikuun kohokohtamme, jolla on eri merkityksiä eri juhlijoille, mutta yhteisenä ilon aiheena kaikille huikean joukon saaminen saman katon alle viimeisen päälle juhlamielellä ja virittyneenä yrittäjäenergialla.

Muutimme juhlan konseptia edellisvuosista. Tavoitteena oli yhteisöllisempi ja hieman rennompi meno juhlavuutta unohtamatta ja samalla mahdollisuus huomioida palkittavat yrittäjät aiempaakin paremmin. Mieleeni piirtyivät iäksi erityisesti yrittäjäpariskuntien tunteikkaat saapumiset lavalle punaista mattoa pitkin. Ilman puolison tukea on vaikea onnistua. Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa kokoonnumme juhlimaan yrittäjyyttä sekä Kasvun maakunta Keski-Suomea. Juhlassa palkittavat yrittäjät edustavat niitä, joiden varassa on maamme työllisyyskasvu. Pk-yrityksiin on 2000-luvulla syntynyt nettomääräisesti liki 135 000 uutta työpaikkaa. Suuryrityksistä työpaikkoja on puolestaan vähentynyt yli 30 000. Talouden noususuhdanne on tasaantumassa, mutta vuosi näyttää silti monelle yrittäjälle todella kiireiseltä. Tarvitsemme kaikki energiaa sekä verkostoja jaksamisemme tueksi. Keski-Suomen Yrittäjissä pidämme jaksamisen eri puolia esillä koko tämän vuoden. Valoa ja yrittäjäenergiaa talvipäiviin!

TÄSSÄ NUMEROSSA

Ensimmäistä kertaa juhlissa ”Yrittäjäjuhla tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua eri alojen yrittäjien kanssa”, kertoivat Tiia ja Jukka Onkiniemi. Sivut 6–7

Cheerleadingia, tanssia, musiikkia... Bilebändi Sallad ja DJ Vicky vastasivat Yrittäjäjuhlan epävirallisemman osuuden menosta. Juhlassa esiintyi myös Jaguar Spirit Athletesin SM-edustusjoukkue. Sivut 8–9

ksymppis.fi

1 200 yrittäjää juhli Paviljonki Areenalla, energiaa riitti koko illan

4 MAAKUNNALLINEN YKSINYRITTÄJÄPALKINTO

Sähkökitaroilla suomalaisen muotoilun huipulle Keski-Suomen vuoden yksinyrittäjä Saku Vuori on asettanut tähtäimen korkealle. Hän haluaa luoda maailmalla arvostetun sähkökitarabrändin ja nousta muotoilun huipulle suomalaisten suurnimien rinnalle. teksti PASI RAHIKAINEN kuvat PETTERI KIVIMÄKI

aikka monen nuoren pojan kiinnostuksen kohteet ovat musiikki ja puutyöt, se ei välttämättä kerro mitään hänen tulevasta työurastaan. Saku Vuori ei koulussa ollut kovimpia lukumiehiä, mutta kitarat, bassot ja rummut kiinnostivat kovasti. Puutöihin perehtymistä hän jatkoi kansalaisopistossa heti, kun tekninen työ yhdeksännellä luokalla loppui. – Ensimmäisen sähkökitaran tein juuri peruskoulun viimeisellä luokalla. Hyvä siitä ei tullut, mutta tallessa se vielä on. Näytteillä täällä verstaalla se ei sentään ole, hän sanoo ja naurahtaa päälle. Harrastusten jalostuminen ammatiksi oli selkeä haave siitä asti, kun hän huomasi, että käsityön ja musiikin yhdistelmää voi Suomessa opiskellakin. Vuori valmistui Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta soitinartesaaniksi vuonna 2008. Lammilta kotoisin oleva Vuori sai valmistuttuaan harjoittelupaikan Jyväskylästä JaSeSoi-soitinpajasta. Toiminimen perustaminen tuli ajankohtaiseksi syksyllä 2008, kun hän harjoittelun jälkeen jatkoi kitaroiden huoltoa alihankintana. Nyt hän on toiminut viitisen vuotta omassa pajassaan Jyväskylän keskustan tuntumassa. Oman pajan myötä syntyi myös oma kitaramallisto T. Family.

Suomalaisen muotoilun huipulle Saku Vuoren tavoitteet ovat korkealla. Hänelle ei riitä olla vain hyvä kitarantekijä, eikä edes paras. Hän kokee onnistuneensa vasta sitten, kun hän löytää itsensä suomalaisen muotoilun huipulta, ”wirkkaloiden” ja ”sarpanevojen” rinnalta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kovaa työtä ja Vuorensaku-brändin rakentamista edelleen vielä pitkäksi aikaa. – Brändin rakentamisessa tärkein työkalu on oma kitaramallisto. Maailmalla on paljon loistavia sähkökitaroiden tekijöitä, jotka pystyvät tekemään täydellisen tai jopa paremman version huippuluokan Fenderistä tai Gibsonista. Heitä ei kuitenkaan tunnisteta, koska heillä ei ole omaa mallistoa, Vuori muistuttaa. Vaikka Vuorensakun brändinrakennus on vasta alkutaipaleella, Vuori on saanut jo oikeuden käyttää Design from Finland -merkkiä, joka kertoo korkealuokkaisesta suomalaisesta muotoiluosaamisesta. Lisäksi kitarat ovat alusta loppuun suomalaista käsityötä, koska Vuori tekee kaikki työvaiheet itse. – Joskus olen toki turvautunut toisen ammattilaisen, kuten kynäruiskumaalarin, osaamiseen, kun asiakas on halunnut kitaraansa jonkin vaativan kuva-aiheen. Muuten kyllä teen pintakäsittelytkin itse. Par-

haillaan opettelen lehtikultauksen tekoa, Vuori kertoo. Hän kehittää ammattitaitoaan myös suorittamalla soitinrakentajan mestaritutkintoa, missä hän laajentaa osaamistaan muun muassa CAD-piirtämiseen. Mestarikirjan pitäisi olla verstaan seinällä keväällä 2020.

Tavoitteena vientimarkkinat Vuori sanoo tekevänsä vuodessa 15–20 sähkökitaraa ja kitaroiden toimitusaika on noin vuosi. Tuo aika sisältää paitsi valmistuksen, myös tiiviin yhteydenpidon asiakkaaseen koko suunnitteluprosessin ajan. Hintaa kitaroille tulee 3 500 eurosta ylöspäin. – Tuotantomäärää en juuri pysty enkä haluakaan nostaa, mutta hintoja kylläkin. Kun brändi ja kysyntä kasvavat, myös hinnoilla on mahdollisuus kehittyä. Käsityönä tehdyt huippukitarat maksavat maailmalla helposti 5 000 tai jopa 10 000 euroa, hän sanoo. Tähän asti Vuorensakun kitaroita on mennyt enemmän kotimaisille asiakkaille, mutta ulkomaiden osuus kasvaa koko ajan. Vuoren tähtäin on maailmalla. Siitä kertoo sekin, että yrityksen nettisivut ovat pelkästään englanniksi. Vaikka Vuorensakun brändi perustuu omaan designiin, ei Vuori ole harkinnut mallisuojan hakemista. – Ei siitä olisi mitään hyötyä. Jos Fenderin kaltainen jättiläinen ei mahda kiinalaisille ja muiden maiden kopioijille mitään, niin kuinka sitten minä. Sitä paitsi olisihan sekin jonkinlainen osoitus onnistumisesta, jos törmäisi maailmalla oman kitaransa kopioon.

Huippumuusikot ottaneet omakseen T. Family -malliston kitaroita ostavat vakavat harrastajat, mutta myös ammattimuusikot. Suomesta Vuoren ”tallissa” ovat muun muassa Von Hertzen veljekset Mikko ja Kie, Sunrise Avenuen Riku Rajamaa, Bluesministeri Esa Kuloniemi, Melrosen Tokela sekä Eläkeläisten Toppo Koponen. Kovin nimi listassa lienee kuitenkin teksasilaisen ZZ Topin Billy Gibbons, jolle Vuori valmisti kelopuisen Mr. Deadwood -kitaran vuonna 2016. – Gibbons on mielestäni kovin elossa oleva kitaristi maailmassa, joten ajatus custom-kitarasta juuri hänelle lähti täydestä sydämestä. Eikä siitä kyllä haittaakaan ole ollut, että Gibbons otti kitarani kalustoonsa, Vuori toteaa mielissään.

Jokainen Vuorensakun kitara on alusta loppuun käsityötä. Saku Vuori tekee 15–20 kitaraa vuodessa, eikä määrää ole tarkoitus nostaa. >>

Saku Vuoren T. Family -malliston kitara on jo monen ammattimuusikon käytössä. Kuvan keltainen kitara on menossa näyttelijä-muusikko Antti Reinille.

3D-metallitulostin on HT-laserin uusin aluevaltaus. Se ei ole ensimmäinen Suomessa, mutta Hannu Teiskosen mukaan tähän mennessä maahan tulleista laitteista tehokkain.

MAAKUNNALLINEN YRITTÄJÄPALKINTO

Halu tarttua uuteen vie HT Laseria eteenpäin Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon saanut keuruulainen HT Laser Oy on ollut 30 vuotta edelläkävijä metalliteollisuuden alihankkijana ja järjestelmätoimittajana teksti ja kuva ISMO MYLLYLÄ

T Laserin perustaja ja Teiskonenkonsernin hallituksen puheenjohtaja Hannu Teiskonen on innoissaan. Keuruulle vasta hankittu 3D-metallitulostin on saatu toimintakuntoon ja sitä on päästy kokeilemaan käytännössä. – Tulostin mahdollistaa monimutkaisten muotojen toteuttamisen, erilaisten materiaalien käytön ja keveät rakenteet kestävyydestä tinkimättä. Se tarjoaa meille ja asiak kaillemme uusia mahdollisuuksia. Nyt alamme tehdä töitä kysynnän luomiseksi, hän toteaa. Tästä samasta pioneeriasenteesta sai alkunsa koko HT Laser Oy:n toiminta 30 vuotta sitten. Tekesillä oli tuolloin KeskiSuomessa käynnissä projekti laserteknologian hyödyntämiseksi. Mukana siinä olivat Ammattikasvatushallitus ja silloinen Jyväskylän aikuisopisto, mutta tarvittiin myös tuotantoyrittäjää. – Minulta kysyttiin, olenko kiinnostunut. Laserteknologiasta en tiennyt mitään, mutta halusin yrittäjäksi ja uskoin uuden teknologian mahdollisuuksiin. Niinpä päätimme lähteä vaimon kanssa mukaan, kertoo Teiskonen, joka oli tuolloin Nokkayhtiön palveluksessa. – Aluksi käytössämme oli hankkeen laserleikkuri iltaisin ja öisin. Päivisin se oli opetuskäytössä. Valmiita markkinoita ei ollut, ja teknologian tunnetuksi tekemisessä riitti työtä, hän jatkaa. Vaikka toiminta käynnistyi 1990-luvun alun lamavuosina, yritys lähti kasvuun. Ensimmäinen oma kone hankittiin vuoden päästä yrityksen perustamisesta ja seuraava taas vuoden päästä.

Lähellä asiakkaita Sen jälkeen Hannu Teiskosen, hänen edesmenneen vaimonsa ja yhden työntekijän voimin käynnistynyt yritystoiminta on kasvanut konserniksi, jonka liikevaihto on yhteensä 78 miljoonaa euroa. HT Laserin lisäksi Teiskonen-konserniin kuuluu mekaniikkatehdas Elekmerk Oy, propulsiolaitteita veneisiin valmistava Alamarin-Jet Oy ja bioenergialämpölaitteita

valmistava HT Enerco. – Alun perin tavoitteena oli 30–40 hengen yritys. Varsin pian päädyimme kuitenkin siihen, että haluamme toimia lähellä asiakkaitamme. Tämä hajauttamisen filosofia johti toimipaikkojen määrän ja yrityksen kasvuun, Teiskonen kertoo. HT Laserin asiakkaat ovat globaaleja oman alansa markkinajohtajia, kone- ja laite, kulkuneuvo-, meri-, energia- ja rakennusteollisuudessa. Niillä on ollut myös tärkeä merkitys yrityksen kehittymisessä. – Asiakkailta tulee paljon virikkeitä ja vaatimuksia, joihin me pyrimme tarttumaan kiinni. Olemme myös uteliaita ja pyrimme löytämään asiakkaiden tulevia tarpeita, Teiskonen pohtii menestyksen taustoja.

Ei pelkkää kasvua Pelkkää menestystä HT Laserin taival ei ole kuitenkaan ollut. Toiminta alkoi 1990-luvun alun lamavuosina ja vuonna 2008 lama iski uudelleen. – Meihin suhdannevaihtelut vaikuttavat nopeasti, sillä asiakkaamme ovat vientiyrityksiä. Vuonna 2008 liikevaihto puolittui, vuonna 2009 teimme tappiota ja meni monta vuotta ennen kuin pääsimme uudestaan lamaa edeltäneelle tasolle, Teiskonen kertoo. Vaikeista vuosista kuitenkin selvittiin. Teiskosen mukaan ratkaisevaa oli rahoittajien usko yritykseen. Tällä hetkellä yritys on taas hyvässä vauhdissa, ja uusia mahdollisuuksia etsitään. Miljoonainvestointi 3D-metallitulostimeen on vain yksi osa tätä kehitystä. Lappeenrannassa on esimerkiksi juuri otettu käyttöön laserhitsauslinja ja Keuruulla oma maalauslinja. HT Enerco hankki puolestaan vähän aikaa sitten oikeudet Nokkatuotteisiin.

Yrittäjyys palkitsee Yrittäjyyttä Teiskonen on valmis suosittelemaan elämänuraksi kaikille, jotka tuntevat siihen vähänkään vetoa. – Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä. Yrittämi-

nen ja siihen liittyvät onnistumisen kokemukset tekevät toisaalta tästä työstä parhaimmillaan todella palkitsevaa, hän perustelee. Yrittäjällä pitää olla kuitenkin valmiutta kohdata myös epäonnistumisia ja hyväksyä se, etteivät asiat mene aina niin kuin on suunnitellut. Teiskosella on kokemuksesta kumpuava ohje näihin tilanteisiin. – Epäonnistumisia ei kannata jäädä murehtimaan liikaa tai liian pitkäksi aikaa. Opiksi tietenkin kannattaa ottaa, mutta liika murehtiminen on tulevaisuudesta pois. HT Laserin ja Teiskosen yrittäjätaival palkittiin vuoden 2018 Maakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla. Perusteena oli erityisesti edelläkävijän rooli niin teknologian kuin johtamiskulttuurin ja kansainvälisten rekrytointien osalta. Teiskonen sanoo arvostavansa palkintoa todella paljon. – Pitkä taivalhan tässä on jo tehty ja tämä on hieno huomionosoitus siitä. Yksin en tietenkään ole tätä saanut aikaan ja otankin valinnan kunnianosoituksena koko yritykselle ja kaikille sen työntekijöille.

HT Laser Oy • Perustettu syksyllä 1989. Tuotanto käynnistyi elokuussa 1990. • Yli 400 työntekijää, joista Keuruulla noin 200. Koko Teiskonen-konserni työllistää yhteensä noin 500 henkilöä. • Liikevaihto 65 miljoonaa euroa vuonna 2017, Teiskonen-konsernin liikevaihto oli 78 miljoonaa euroa. • Tuotannosta 75 prosenttia päätyy vientimarkkinoille. • Tuotantoa kuudella paikkakunnalla Suomessa ja yhdellä Puolassa. • Asiakkaat ovat menestyviä metalli-, rakennus-, kaluste- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yrityksiä.

Yrittäjyyden monet kasvot Muun muassa hyvä asiakaspalaute, tietynlainen vapaudentunne ja mahdollisuus toteuttaa omaa osaamistaan ovat yrittäjyyden parhaita puolia, pohtivat Yrittäjäjuhlaan osallistuneet yrittäjät. Monet yrittäjät näkevät, että parasta joka tammikuussa järjestettävässä maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa on mahdollisuus tavata tuttuja ja verkostoitua rennossa ilmapiirissä. galluptekstit ja -kuvat ISMO MYLLYLÄ, TIMO SILLANPÄÄ, TERO TAKALO -ESKOLA

Anne ja Mika Wahlgren ovat kokeneita maakunnallisen yrittäjäjuhlan osallistujia. Mika on Palokan Puutuote Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä.

”Parasta on rento meininki ja tuttujen tapaaminen”, kertoivat toista kertaa Yrittäjäjuhlaan osallistuneet Tarja ja Pasi Välilä.

Ainakin viidestoista kerta

Yllättävän rento meininki

Palokan Puutuote Oy:n toimitusjohtaja Mika Wahlgren laskee osallistuneensa KeskiSuomen maakunnallisiin yrittäjäjuhliin ainakin 15 kertaa. – Täällä on mukava nähdä tuttuja, joita ei oikeastaan muuten tapaa. Myös ohjelma ja ruoka ovat kiitoksen arvoisia, hän tiivistää. Jyväskylän Paviljongissa järjestettävissä juhlissa Wahlgrenilla on myös erityistä katsottavaa, sillä Palokan Puutuote Oy on ollut kalustamassa tiloja. Noin 20 henkilöä työllistävän yrityksen työnjälkeä on nähtävissä monessa muussakin tunnetussa tilas-

Jyväskyläläiset Tarja ja Pasi Välilä osallistuivat viime vuonna Yrittäjäjuhlaan ensimmäistä kertaa. – Emme vuosi sitten oikein tienneet, mitä juhlailta tuo tullessaan. Illan rento meininki ja mukava ohjelma kuitenkin tempaisivat mukaansa ja tapasimme monia ystäviämme. Jo silloin oli selvää, että tulemme uudelleen, Välilät kertoivat. Pasi Välilä on Jyväskylässä toimivan Insinööritoimisto Välilä Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja. Hän perusti yrityksen vuonna 2011, mutta ryhtyi kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi vasta vuonna 2015.

sa eri puolilla Suomea. – Parhaillaan kalustamme esimerkiksi tässä vieressä Hotel Paviljongin laajennusta ja Vaajakoskella ABC-liikenneasemaa. Vuosien varrelta mielenkiintoisia kohteita löytyy Helsingistä Leville. Mika Wahlgrenin tuli yrittäjäksi Palokan puutuotteeseen vuonna 2002, kun hän osti yrityksen yhdessä Kari Mattisen kanssa. Wahlgrenin mukaan yli 30-vuotias yritys on pärjännyt panostamalla laatuun. – Pyrimme tekemään asiat todella hyvin ja pysymme aikataulussa. Sitä asiakkaamme arvostavat.

– Oman yrityksen perustaminen oli suuri ja vähän pelottavakin päätös. Oli helpottavaa huomata, että yritys lähti hyvin liikkeelle ja töitä on riittänyt. Toisaalta koen, että vieraankin palveluksessa oma työskentelytapani oli yrittäjämäinen. Yritys tekee LVIA-suunnittelua pääasiassa Jyväskylän seudulla. Tyypillisiä projekteja ovat kerros- ja rivitalojen LVIA-suunnittelu sekä vanhempien taloyhtiöiden linjasaneerausten suunnittelutyöt. ”Piirustuspöydällä” on välillä myös julkisia uudiskohteita, kuten päiväkoteja ja kouluja. Välilän lisäksi toimisto työllistää yhden työntekijän.

Laukaalainen Anni Nurminen osallistui ensimmäistä kertaa maakunnalliseen yrittäjäjuhlaan ja piti tapahtuman hengestä.

Jukka ja Tiia Onkiniemi olivat Yrittäjäjuhlassa ensi kertaa. Jukka Onkiniemi on Jyväskylässä toimivan Seppälän Autokulma Oy:n yrittäjä.

Yrittäjyys oli väistämätön kohtalo Hyvä mahdollisuus verkostoitua Laukaalainen parturi-kampaaja Anni Nurminen aloitti vuokratuoliyrittäjänä parturi-kampaamo Hairdotissa Laukaan keskustassa neljä vuotta sitten. Yrittäjäksi päätymisen hän arvioi olleen omalla kohdallaan väistämätöntä. – Tulen yrittäjäperheestä. Nuorena kyllä vannoin, etten yrittäjäksi rupea, mutta lopulta oli aika itsestäänselvää, että haluan tehdä tätä työtä nimenomaan yrittäjänä. Neljän vuoden kokemuksen perusteella Nurminen vakuuttaa, ettei vaihtaisi päivääkään pois. – Yrittäjyys tuo mukanaan tietenkin velvollisuuksia, mutta myös vapautta. Tärkeää Nurmisen mielestä on myös se,

että saa tehdä itseään kiinnostavaa työtä. Parturi-kampaajan työssä eteenpäin puskee myös se, ettei siinä tule koskaan valmiiksi. – Tässä tarvitaan jatkuvaa itsensä kehittämistä ja opettelua. Aina voi löytää uutta. Voisin kuvitella myös kouluttautuvani lisää jatkossa. Maakunnalliseen yrittäjäjuhlaan Nurminen päätti lähteä tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Aikaisemmin juhliin osallistuneiden kehut hyvästä tapahtumasta olivat herättäneet kiinnostuksen. – Ensivaikutelmat ovat olleet lupaavat, joten kehuille näyttää olevan katetta, hän arvioi alkuillasta.

– Olemme ensimmäistä kertaa Yrittäjäjuhlassa. Olimme useita vuosia pohtineet, että juhlaan pitäisi lähteä, kun monet ystävämme olivat kehuneet juhlan tunnelmaa. Yrittäjäjuhla tarjoaa hyvän miljöön verkostoitua eri alojen yrittäjien kanssa, kertoivat Tiia ja Jukka Onkiniemi. Jukka Onkiniemi työskentelee yrittäjänä ja toimitusjohtajana hänen isänsä Martti Onkiniemen vuonna 1993 perustamassa Seppälän Autokulma Oy:ssä. Jyväskylässä Vasarakadulla toimiva yritys kuuluu Autoasi-korjaamoketjuun ja työllistää seitsemän työntekijää. Autokulma tekee määräaikaishuoltoja ja korjauksia kaikkiin automerkkeihin sekä

tarjoaa kattavat rengaspalvelut myynnistä asennuksiin ja rengashotelliin. Onkiniemi arvelee, että hän on perinyt isältään halun työskennellä yrittäjänä. – On tietynlainen nälkä tehdä työtä. Parasta yrittäjän arjessa on asiakkailta saatu myönteinen palaute. Hyvin palveltu asiakas on yrityksen paras käyntikortti, Onkiniemi pohti. Töitä Autokulmassa riittää hyvin. Autojen tekniikan kehittyessä ja monimutkaistuessa myös autoasentajilta vaaditaan entistä monipuolisempaa osaamista. Haasteellisinta onkin tällä hetkellä osaavan työvoiman löytäminen korjaamoalan tarpeisiin.

”Yrittäjyys on ihana elämäntapa”, toteavat Suvi Widgrén (oik.) ja Pirkko Widgrén. Suvi työskentelee tällä hetkellä Smartumin johtajana.

Tänä vuonna 85 vuotta täyttävän MH-Betoni Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Sahlman sanoo, että yrityksen tulevaisuudennäkymät ovat hyvät.

Yrittäjäasenne seuraa mukana

Isoisän jalanjäljillä

Suvi Widgrén tunnetaan franchising-yrittäjänä, jonka Stylehunter Oy pyöritti parhaimmillaan viittä Vila-vaateliikettä. Syksyllä 2016 hän päätti kuitenkin myydä liiketoiminnan ja lähteä perheensä kanssa maailmanympärysmatkalle. Tällä hetkellä Widgrén toimii liikunta- ja lounasseteleistään tunnetun Smartumin johtajana. Yrittäjien keskellä hän sanoo olevansa kuitenkin edelleen tutulla ja omalla maaperällä. Yrittäjäasenne ei ole kadonnut mihinkään palkkajohtajan tehtävässäkään. – Vanhempani ovat yrittäjiä ja itse aloitin yritystoiminnan vuonna 2004. Yrittä-

– Palkitsevinta yrittäjyydessä on varmaankin se, että eri puolilla Suomea liikkuessa näkee yrityksemme valmistamia elementtejä rakennusten julkisivuissa, pohtii 80 ihmistä työllistävän toivakkalaisen MH-Betoni Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Sahlman. MH-Betoni täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Yrityksen perusti aikanaan Sahlmanin isoisä, ja nyt mukana yritystoiminnassa on jo neljäs sukupolvi. Yritys valmistaa betonisia julkisivuelementtejä sekä teräsbetonipilareita, -palkkeja ja -laattoja. – Olemme olleet paljon mukana suurissa

jyys on osa identiteettiäni riippumatta siitä, mitä työtä teen. Suhtaudun Smartumiin kuin omaan yritykseen ja oikeastaan vastuu on vielä isompi, kun vastaan tekemisestä muillekin kuin itselleni. Maakunnallisissa yrittäjäjuhlissa Widgrén on ollut mukana säännöllisesti. Hänen mukaansa juhlat jaksavat kiinnostaa, koska ne ovat kehittyneet ja muuttuneet ajan mukana sopivasti. – On upea tavata yrittäjiä ja päättäjiä rennoissa merkeissä. Nykyään täällä on myös paljon enemmän nuorta väkeä kuin aikaisemmin, tai sitten minä olen vanhentunut.

paperi- ja selluteollisuuden sekä julkisten rakennusten, kuten koulujen ja päiväkotien, rakennushankkeissa, Sahlman kertoi. Myös Keski-Suomen uuden keskussairaalan – Sairaala Novan – ja Äänekosken biotuotetehtaan julkisivuissa on käytetty MHBetonin valmistamia elementtejä. – Yrittäjäjuhlassa olen käynyt yli kymmenen vuoden ajan. Juhla on säilyttänyt vetovoimansa vuodesta toiseen. Tämänkin vuoden ohjelman puhujat olivat mielenkiintoisia ja puheet sopivan lyhyitä. Juhlan siirtäminen Paviljonki Areenalle oli hyvä uudistus, ei tarvitse seisoa niin paljon.

8 tekstit PASI RAHIKAINEN kuvat TERO TAKALO -ESKOLA

”

Vuoden 2019 juhla oli päättyvän vuosikymmenen juhlallisin: gaalamuotoon muutettu juhlasali esityksineen oli hieno kasvojenkohotus juhlan ilmeeseen. HT-Laserin tarina 30 vuoden takaa tähän päivään oli tunteisiin menevä, hieno tarina yrittäjyydestä. Tapu Holttisen juhlapuhe oli juhlaan sopiva ja kuvasti hänen omaa energisyyttään hienosti. On hienoa olla mukana näin mittavassa yrittäjien vuosijuhlassa, johon osallistuu lähes 2 000 yrittäjää ja yrittäjien läheistä sekä sidosryhmiä. On myös mukavaa, että muut paikalliset yritykset ja yhteisöt lähtivät hienosti mukaan.” Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki, Elisa

”

Ilta oli juhlava ja pirteä. Tänä vuonna istuttiin pöydissä ja se toi uudenlaista juhlan tuntua. Illan kohokohta on aina sama, kun palkittavat ja kukitettavat yrittäjät nousevat vuoron perään lavalle. Mikael Pentikäinen puhui jymäkästi. Ministeri Kai Mykkäsen puhe oli lievä pettymys. Se oli enemmän vaalipuhetta ja jotenkin vailla karismaakin. Uusi istumajärjestys toi juhlavuutta ja tunnelmaa. Näyttöjä olisi saanut olla enemmän ja ne olisivat saaneet olla kaksipuoleisia. Keskisuomalainen oli jo 1990-luvun lopulla yrittäjien kanssa nostamassa KeskiSuomen Yrittäjäjuhlat maakunnan suurimmaksi juhlaksi ja koko maan suurimmaksi yrittäjäjuhlaksi. Siitä lähtien olemme tukemisen lisäksi seuranneet juhlia hyvin näyttävästi lehdessä. Yrittäjyys on syvällä lehden arvoissa.”

Gaala-tyyppinen istumajärjestely sai vierailta kiitosta.

Päätoimittaja Pekka Mervola, Keskisuomalainen

”

Tunnelma oli erinomainen, ihmiset viihtyivät loistavasti. Yrittäjät olivat pääosissa ja niin kuuluukin olla. Yrittäjät ovat todella juhlansa ansainneet. Illan kohokohta oli itseoikeutetusti maakunnallisen yrittäjäpalkinnon julkistaminen ja luovutus. Aito ilo saadusta huomiosta heijastui yrittäjäperheen jäsenistä ja kuului myös kiitospuheissa. Juhlapuheesta jäivät myönteisenä mieleen ministerin monet yrittäjäkontaktit keskisuomalaisiin yrityksiin sekä arvonanto yrittäjien tekemästä työstä. Kaikki toimi hyvin, eikä tilaisuuden juhlallisuus kärsinyt, vaikka emme olleet auditoriossa. Nyt varsinkin ruokailu oli helpompaa, kun yleisö sai istua pöydän ääressä. Yrittäjäjuhlalla on tärkeä merkitys maakunnallisen identiteetin ylläpitäjänä ja rakentajana. Monissa maakunnissa on erikseen maakuntajuhla ja yrittäjäjuhla. Meillä Keski-Suomessa nämä on yhdistetty. Tämä lisää tilaisuuden arvokkuutta. Mukana on aina ennenkin ollut myös yhteiskunnallisia vaikuttajia – kunnallispäättäjiä ja -virkamiehiä – kukittamassa ja onnittelemassa. Tällä on nähdäkseni todella iso merkitys yrittäjille.

Studio Varjon Pasi Hakalan kuvauspisteellä oli kiireistä.

Maakuntajohtaja Tapani Mattila, Keski-Suomen Liitto

”

Juhla oli hieno ja lämminhenkinen ja kuvasi hyvin sitä henkeä, mikä on yrittäjillä Keski-Suomessa. Ehdottomasti vuoden ”the Juhla”. Liikuttavin hetki oli tietysti HT-Laserin palkitseminen: siinä kiteytyi hienosti kova työ, perheyrittäjyys ja rohkeus. Yrittämisen ilot ja surut ja yrittäjyyden merkitys muuttuvassa maailmassa nousivat puheissa hyvin esille. Juhlan uudistus toimi hyvin verrattuna auditorioon. Jos lava olisi ollut pitkällä sivulla, niin näkyvyys takariveille olisi voinut olla parempi. Jyväskylän elinvoima tulee yrittäjistä, he työllistävät, luovat liikevaihtoa ja palveluita kaupunkilaisille. Yrittäjät ovat tärkeitä meille BusinessJyväskylässä ja Jyväskylän kaupungille. Elinkeinojohtaja Anne Sandelin, Business Jyväskylä

Bilebändi Sallad tanssitti juhlavieraita loppuillasta.

9 tekstit OSKARI VILLANEN TERO TAKALO-ESKOLA

Pasi Patrikainen, Keski-Suomen ELY-keskus:

”Palkintojen jako oli illan kohokohta”

– Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa oli mukava ja välitön tunnelma, kertoo Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen. Patrikaisen mukaan juhlan järjestäminen Paviljonki Areenalla toi tietynlaista rentoutta tilaisuuteen, ja ihmiset selvästi nauttivat juhlasta. – Minulle selkeitä kohokohtia juhlassa olivat Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon ja Maakunnallisen Yksinyrittäjäpalkinnon jakamiset sekä palkinnot voittaneiden yrittäjien puheet. Erityisesti HT Laserin palkinto lämmitti mieltä, sillä olemme itsekin saaneet olla mukana yrityksen matkalla. Myös ministeri Kai Mykkäsen puhe oli erinomainen, Patrikainen summasi juhlan antia.

Pasi Sorri, OP Keski-Suomi:

”Sopivalla tavalla arvokas ja rento” – Minulle tämä oli jo varmaan lähemmäs viidestoista kerta Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa. Olen viihtynyt aina erinomaisen hyvin, kertoo OP Keski-Suomen toimitusjohtaja Pasi Sorri. Sorrin mukaan yrittäjäjuhla on samaan aikaan sopivalla tavalla arvokas ja rento. – On myös tärkeää, että juhla on nimenomaan koko maakunnan juhla, vaikka juhla Jyväskylässä järjestetäänkin. Konsepti Paviljonki Areenalla myös toimi mielestäni hienosti. Sorrin mielestä Yrittäjäjuhlan ytimessä ovat ehdottomasti yrittäjien palkitsemiset. – Juhla on järjestetty yrittäjiä varten ja on hienoa, että ansioituneet yrittäjät pääsevät juhlassa rauhassa esille. Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon julkistaminen videoineen oli rakennettu erinomaisesti, hän sanoo.

Harri Jääskeläinen, Fennia:

”Jälleen tyylikäs kokonaisuus” – Juhla oli jälleen kerran todella tyylikäs kokonaisuus: yrittäjien näköinen ja hieno tapa juhlistaa keskisuomalaista yrittäjyyttä. Paviljonki Areena loi juhlaan uudenlaista, hieman rennompaa tunnelmaa, mutta tapahtuman juhlallisuus ei siitä mielestäni kärsinyt, sanoo aluejohtaja Harri Jääskeläinen Fenniasta. Jääskeläisen mukaan yrittäjien palkitsemiset ovat KeskiSuomen Yrittäjäjuhlassa oleellista ja oli hienoa nähdä jälleen useiden ansioituneiden yrittäjien saavan tunnustusta tekemästään työstä.

Cheerleading-seura Jaguars Spirit Athletesin SM-edustusjoukkue Venus esitteli taitojaan juhlayleisölle.

Some täynnä iloa ja onnitteluita Onnea Hannu Teiskonen ja HT Laser! Vuoden yrittäjäpalkinto oli todellakin ansaittu! Ja kiitos sisäministeri @KaiMykkanen juhlapuheesta. #yrittäjäenergiaa #keskisuomi #kasvunmaakunta #ksyjuhla Sinuhe Wallinheimo

Kiitos @KaiMykkanen kauniista sanoistasi työstämme @NBForumHQ kanssa! Tästä jatketaan! #ksyjuhla #yrittäjäenergiaa @JyriLinden Hans-Peter Siefen

Huikeasti onnea Keski-Suomen vuoden 2018 yrittäjäpalkinnosta Hannu Teiskonen, HT Laser Oy! #ksyjuhla #yrittäjäenergiaa #ksyrittäjät Petri Salminen

Keski-Suomen yrittäjäjuhla. Kiitos yrittäjät vuoden 2018 loistavasta tuloksesta. Lisää töitä ja taloutta. Toivottavasti olosuhteet Suomessa yrittämiselle vielä parantuvat. #ksyjuhla #Yrittäjäenergiaa #KSYrittäjät Tomi Kuosmanen

Koko Suomen komein yrittäjäjuhla sai arvoisensa juhlapuheet. Kiitos @KaiMykkanen ja Mikael Pentikäinen. #ksyjuhla #ksyrittajat Saana Borgström

Dj on muuten hyvä! Vau! Ihan sai nyt kylmät väreet osuvalla kitaravalinnallaan! Onnea Vuorensaku Guitars! #ksyjuhla #yrittäjäenergiaa #ksyrittäjät Linda Saukko-Rauta

Koko maan komeimmat yrittäjäjuhlat #KSYjuhla #ksyrittajat toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja @jmpentikainen kaikille suomalaisille on tärkeää yrittäjämyönteinen politiikka. Rohkeat yrittäjät ovat hyvinvoinnin ja työn tekijöitä. Anne Sandelin

Onko #yrittäjä tiikeri joka syö muut, lehmä jota voi lypsää vai hevonen joka vetää hyvinvoinnin rekeä? Kysyy @jmpentikainen #KSYjuhla #KSYrittäjät #yrittäjäenergiaa Maria Kaisa Aula

Yrittäjäjuhla on kuumimmillaan. On hienoa kuulua tähän joukkoon! #ksyjuhla #yrittäjäenergiaa #ksyrittäjät Nina Piippanen

Terotemedian Tero Takalo-Eskola ja Studio Varjon Pasi Hakala uurastivat jälleen läpi juhlaillan kuvaten juhlijoita ja esiintyjiä. Yrittäjäjuhlan tunnelmiin voit palata näiden kuvien myötä tästä.

Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa kukitettiin myös kaikki aiemmin syksyllä jo palkintonsa saaneet vuoden keskisuomalaiset yrittäjät.

Yrittäjäjuhlassa nähtiin erillinen kunnianosoitus, kun TietoAkseli Oy:n Mikko Akselinille myönnettiin Yrittäjäristin suurristi.

Aika palkita työstä Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa palkintonsa saivat tänäkin vuonna myös ne paikallisyhdistysten valitsemat yrittäjät, jotka eivät vielä omia palkintojaan olleet aiemmin kuluneena vuonna saaneet. Yrittäjäjuhlassa myös kukitettiin jo aiemmin palkitut paikallisyhdistysten vuoden yrittäjät. tekstit OSKARI VILLANEN kuvat TERO TAKALO -ESKOLA

Laukaan Yrittäjäpalkinto meni tällä kertaa Laukaan Kattotyö Oy:lle. Palkintoa saapuivat noutamaan Ilpo Piispanen ja Pekka Viik.

11 Aikaisemmin syksyllä seudullisissa tai paikkakuntien omissa tilaisuuksissa palkitut yrittäjät Joutsa Tarja ja Tuomo Rajala, Akva Filter Oy

Kuhmoinen Jarkko Sumioinen, Liekaiha Oy

Jämsä Jyrki ja Lea Meronen, Seppolan Auto Oy

Kyyjärvi Jouni Saukko, J&V Saukko Oy

Jämsänkoski Jari Frisk, Tmi JF-Sähkö

Leivonmäki Ilkka Lindholm, Ilecon Oy

Kannonkoski Ulla Puistovirta, Ullan Ruokahuoltamo Oy

Petäjävesi Päivi Savolainen, Petäjäveden Tekstiili

Karstula Johannes Heikkilä, Ilkka Heikkilä ja Martti Heikkilä, Hirsityö Heikkilä Oy

Pihtipudas Anne Korpela ja Risto Laitila, Lääkäripalvelu A & R Medics (A & R Medics Avoin yhtiö)

Keurusseutu Outi ja Toni Mulari, K-Supermarket Järvituuli Kinnula Mari Pekkarinen, Kuntonäppi Kivijärvi Maarit Kirvesmäki ja Markku Leppänen, Luonnollisesti M & M, Koirasalmen Luontotupa

Saarijärvi Hanna Auvinen ja Timo Paananen, RTA-Metalli Oy Toivakka Joel Jyrinki, Joel Jyrinki Tmi Uurainen Susanna Kettunen, Parturi-Kampaamo Susanne (Susanna Manninen Tmi)

Konnevesi Päivi Vatanen, Parturi-Kampaamo PeeVee Päivi Vatanen

Viitasaari Jari Puukilainen, Juho Jaurakkajärvi, Jari Kekki ja Sami Wiik, Maarla Oy

Korpilahti Jukka Pesonen, Korpilahden Sähköasennus Ky

Äänekoski Tero Haikonen ja Erkki Tourunen, Maanrakennus Tourunen Oy

Jyväskylän vuoden yrittäjänä palkittiin Jukka Tuominiemi Maajukka Oy:stä. Tuominiemi nouti palkinnon puolisonsa Tuula Tuominiemen kanssa. Palkinnon jakoivat kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Jyväskylän Yrittäjien puheenjohtaja Maarit Venäläinen

Muuramen Yrittäjien vuoden yrittäjänä palkittiin Juha Keto-Tokoi Premeka Oy:s tä.

Maarit Mertsalmi Mbravo Oy/Neste K Kirrin yrittäjä sai juhlassa Jyvässeudun Yrittäjien Yrittäjäpalkinnon. Palkintoa oli kaupunginjohtaja Timo Koiviston lisäksi jakamassa Jyvässeudun Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Leminen.

Hankasalmen Yrittäjien vuoden yrittäjät Juhana ja Henri Pynnönen Rakennuspalvelu Pynnönen Oy:stä kävivät pokkaamassa palkintonsa Paviljonki Areenan lavalla.

Voimapuheita, avoimuutta ja tulevaisuuden uskoa Suomen suurin yrittäjäjuhla sai tänäkin vuonna terveisiä maan politiikan kärkijoukoista, kun juhlapuheen piti sisäministeri Kai Mykkänen. Hänen mielestään Keski-Suomen Yrittäjäjuhla on loistava esimerkki siitä, että Suomessa osataan, uskotaan ja ollaan positiivisia teksti PASI RAHIKAINEN kuvat TERO TAKALO -ESKOLA

Puheensa alussa sisäministeri Kai Mykkänen muisteli lähes päivälleen 20 vuotta vanhaa kohtaamistaan Petri Salmisen kanssa Jyväskylän yössä. Hän kiinnitti huomion siihen, kuinka kaupunki on tuossa välissä pessyt kasvonsa. – Jyväskylä on muuttunut. Se on rakennettu kokonaan uudelleen, ja tuossa työssä pääosassa ovat olleet yrittäjät ja heidän hartiansa. Samassa ajassa myös suhtautuminen yrittäjyyteen ja yrittäjiin on muuttunut, ministeri totesi. – Nuorten asenne yrittäjyyttä kohtaan on muuttunut niistä ajoista, kun itse opiskelin Helsingin kauppakorkeakoulussa. Nyt vallalla on ”yes we can -asenne”. Olisi päässyt varmasti kuraattorin puheille, jos omana aikanani olisi yliopistolla sanonut, että pistetään pystyyn seminaari, kutsutaan puhujaksi Amerikan presidentti ja hommataan paikalle tuhansia kuulijoita eri puolilta maailmaa, ministeri sanoi ja viittasi tietysti viime vuoden maakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittaneeseen Nordic Business Forumiin.

Ei Europan ulkomuseota Kai Mykkänen muistutti, että parin vuosikymmenen aikana pk-yrityksiin on syntynyt yli 100 000 työpaikkaa – suurin osa uusista työpaikoista. Pk-yritykset myös tekevät kaksi kolmasosaa koko yksityisen sektorin liikevaihdosta – Suomi ei todellakaan ole mikään suuryritysten maa, hän huomautti. Sisäministeri pahoitteli sitä, että oli juuri ennen Yrittäjäjuhlaa joutunut painiskelemaan todella ikävien ja ihmisten turvallisuuden tunnetta vahingoittavien asioiden kanssa. Optimistisuuttaan hän ei kuitenkaan aio menettää. – Turvallisuus on hyvän elämisen perusta ja Suomi on edelleen maailman turvallisin maa asua. Minun visiossani Suomi on jatkossakin turvallinen, mutta silti avoin ja houkutteleva ulkomaisille osaajille ja yrittäjille. – Ikävistä ilmiöistä huolimatta minun visioni ei mene vaihtoon. Käpertyminen ja rajojen sulkeminen ei ole tie turvallisuuteen vaan ulkomuseoon nimeltä Eurooppa, ministeri napautti.

Sisäministeri Kai Mykkänen korosti juhlapuheessaan avoimuutta ja sitä, että Suomi on jatkossakin houkutteleva paikka myös ulkomaisille yrittäjille ja osaajille.

Ei tiikeri, ei lehmä vaan hevonen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistutti kuulijoille yrittäjien ja yritysten merkityksestä koko kansantaloudelle. – On tärkeää, että Suomessa tehdään mahdollisimman yrittäjämyönteistä politiikkaa. Se ei ole vain yrittäjien, vaan kaikkien suomalaisten etu. Jos yrittäjät eivät uskalla ottaa riskiä, investoida ja työllistää, meiltä loppuvat voimavarat huolehtia kaikista suomalaista. Hyvinvointi ei tipu taivaasta, vaan syntyy vain yrittäjien riskinoton kautta syntyvästä toimeliaisuudesta, Pentikäinen sanoi. Hän lainasi maailman ensimmäiseksi räppäriksi tituleeraamaansa Winston Churchilliä, joka kiteytti asian näin: ”Jotkut näkevät yksityisen yrityksen saalistavana tiikerinä, joka pitää ampua. Toiset näkevät sen lehmänä, jota pitää lypsää. Vain kourallinen ymmärtää, mikä se oikeasti on: väkevä hevonen, joka vetää koko vaunun.” – On hämmästyttävää, miten vaikea tämä on ymmärtää. Ei nähdä, että työ ja hy-

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Tapu Holttinen puhui yrittäjistä kumpuavasta voimasta.

vinvointi syntyvät vain sitä kautta, että on rohkeita riskinottoon kykeneviä yrittäjiä – kotimaisia tai ulkomaisia, jotka investoi-

”Me yrittäjät olemme oman tiemme kulkijoita, joita innoittavat uudet ideat, paremmin tekeminen ja vastuun kantaminen. Meille tyypillistä on ajatella isosti, eri lailla.”

”On tärkeää, että Suomessa tehdään mahdollisimman yrittäjämyönteistä politiikkaa”, Mikael Pentikäinen sanoi.

vat, luovat työpaikkoja, maksavat palkkaa ja luovat mahdollisuuksia verotuloille ja julkisen sektorin toiminnalle sekä koko kansakunnan hyvinvoinnille. Hänellä oli myös kolme viestiä uudelle eduskunnalle ja tulevalle hallitukselle: verotus ei saa yleisesti ottaen kiristyä, paikallista sopimista pitää edistää ja reilua kilpailua täytyy lisätä.

Yrittäjissä on voima Keski-Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Tapu Holttinen korosti puheessaan sitä voimaa, mikä yrittäjistä kumpuaa. Sillä voimalla luodaan kasvua ja hyvinvointia. – Sinä, yrittäjä, olet se voima, joka saa

liikkeen aikaiseksi. Heräät, nouset, tartut työhön, laitat itsesi likoon ja annat parhaasi, hän kuvaili. – Me yrittäjät olemme oman tiemme kulkijoita, joita innoittavat uudet ideat, paremmin tekeminen ja vastuun kantaminen. Meille tyypillistä on ajatella isosti, eri lailla. Meille ei ole mahdottomia asioita, on vain asioita, joita pitää ja saa kokeilla. Holttisen mielestä yrittäjät vievät suomalaista yhteiskuntaa parempaan suuntaan, eivät yksin, vaan yhteistyössä. Yrittäjille on luonteenomaista neuvotella ja keskustella, joskus tiukkaankin sävyyn. – Me uskallamme myös sanoa ääneen asioita, joita ei aina ääneen sanota.