3
SANNA-MARI HYNNINEN Paviljongin täytti elinvoiman ja tulevaisuuden tekemisen meininki.
9
TWITTERKIN VILLIINTYI Juhlahumun keskellä vieraat ennättivät olla aktiivisia myös sosiaalisessa mediassa.
11
ESA JÄ RV I N E N Saarijärven Yrittäjien puheenjohtajalle myönnettiin Yrittäjäristin suurristi.
V I E R A I L E V E R KOS S A : W W W.Y R I T TA J AT. F I / k e s k i s u o m i K E S K I – S U O M E N Y R I T TÄ J i e n j ä s e n L E H T I
Y R I T TÄ J Ä S A N O M AT
PETTERI KIVIMÄKI
Metsä-Multia Keski-Suomen vuoden yrittäjät Kai ja Aki Laaja ovat nostaneet Metsä-Multia Oy:n Suomen viiden suurimman metsäkoneyrityksen joukkoon. Harri Kivelä on yksi 70 työntekijästä.
4–5 TERO TAKALO-ESKOLA
Valtaoja otti yleisön Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojaoli yrittäjäjuhlan puhutuin vieras. Valtaojan juhlapuhe valoi uskoa parempaan tulevaisuuteen. Sivu 12
Palkitut lavalla Yrittäjäjuhlan kohokohta oli jälleen vuoden yrittäjien palkitseminen. Lavalla nousi komea rivi ansioituneita yrittäjiä kukkineen. Sivut 10–11
TERO TAKALO-ESKOLA
2
Parhaat Johtavat toisin Innostuneet ihmiset saavat enemmän aikaan. Tule kuulemaan, kun Euroopan ja Suomen parhaiksi palkitut yritykset paljastavat menestyksekkään johtajuutensa salat.
13.2. klo 14-18, Ruusupuisto, Jyväskylä
Juhana Lamberg, Musti Ja Mirri
Jussi Sivonen, Sininen Meteoriitti
Johanna Pystynen, Vincit
Ilmoittaudu: www.lyyti.in/parhaatjohtavattoisin Hinta: 100 e (alv 0%) / yritys, samaan hintaan voi osallistua 1-2 henkilöä. Lisätiedot: www.digijohtajaksi.fi
VIISI HYVÄÄ SYYTÄ LÄHTEÄ EHDOLLE KUNTAVAALEISSA 1. Kunnan rooli luodaan nyt uudelleen. Sote-uudistuksen myötä palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuvat kunnilta. Vapautuvat voimavarat on mahdollista suunnata elinkeinopolitiikan tekemiseen. Yritykset luovat työtä ja palveluita kuntalaisille sekä verotuloja kunnalle.
Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä (ESR) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa keskisuomalaisten yritysten digitalisaation osaamista ja johtamista.
2. Kuntien luottamuselimissä tarvitaan näkemyksiä. Yrittäjillä on tarjota valmisteluun ja päätöksentekoon monipuolista liiketoiminta- ja talousosaamista.
3. Kuntien on huomioitava pk-yritykset hankinnoissa.
– keijo jaatinen
Kuntien osuus julkisen sektorin 35 mrd hankinnoista on merkittävä. Kuntien viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja yrittäjäyhdistyksen välinen aktiivinen vuoropuhelu auttaa kuntia tekemään parempia hankintoja.
4. Yrittäjän kannalta kunnassa tehdään merkittäviä päätöksiä monella tasolla. Luottamushenkilön on mahdollista vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa esimerkiksi lautakunnissa.
5. Kunnan asioihin on helpompaa vaikuttaa sisältäpäin kuin ulkoa. Luottamushenkilönä asioihin voi vaikuttaa helpommin kuin Esson baarissa.
YRITTÄJÄ ON HYVÄ EHDOKAS www.yrittäjät.fi/kuntavaalit
mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä? Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity
3 Lähetä meille uutisvinkkisi: ksy@yrittajat.fi
YRITTA JAT. F I / K ESKISU OMI
facebook.com/keskisuomenyrittajat
@KSyrittajat
instagram.com/keskisuomenyrittajat
yrittajat.fi/keskisuomi
ksymppis.fi
Katso Yrittäjäjuhlan kuvat netistä
Paviljonki täyttyi juhlijoista
Teromedian Tero Takalo-Eskola ja Studio Varjon Pasi Hakala ikuistivat illan tapahtumat. Kuvat pääset näkemään Yrittäjäjuhlan sivulla.
Yrittäjäjuhlaan osallistui kaikkiaan 1 200 vierasta eri puolilta maakuntaa. Juhlat olivat onnistuneet. Seuraavan kerran nostamme maljoja yrittäjyydelle 20. tammikuuta 2018.
pä ä k i r j o i t u s
Elinvoimaista juhlahumua
Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja sanna-mari.hynninen @yrittajat.fi
Oli upea tilaisuus olla ensimmäistä kertaa Keski-Suomen Yrittäjäjuhlan puikoissa. Juhlan historia on kunniakas, eikä tekijä- ja kumppanitiimiä voi liikaa kehua. Paviljongin täytti elinvoiman ja tulevaisuuden tekemisen meininki. Mielessä oli järjestelyihin ryhtyessä juhlat, joista ei millään haluaisi lähteä pois. Kävikin niin, että valomerkin tulo ei juuri vaikuttanut juhlijoihin. Järjestysmiesten hymyillen lausutut sanat tiivistivät tilanteen: kun henkilökunta lähtee, niin vieraidenkin pitäisi. Yrittäjien yhteisö on vahva ja kantaa ajasta toiseen. Professori Esko Valtaojan puhe herätti monessa ajatuksia, jotka tulevat muuttamaan keskisuomalaisia bisneksiä. Mielellään korostamme kovaa työntekoa, jopa raatamista, mutta innovaatiot ovat ne, jotka todella muuttavat pelin. Arjen innovaatiot ovat yhtä lailla tärkeitä tieteellisten innovaatioiden kanssa. Jos siis epäilyttää tekemisen järkevyys, niin kannattaa pysäyttää kuokka hetkeksi ja analysoida prosessi. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen luotasi ajatukset maailman tilanteeseen, joka on erittäin epävarma. Meillä ei liene parempaa turvaa epävarmuudessa kuin terve talous ja yritteliäs yhteispeli. Suomi 100 -juhlinnan vilkkaus ympä-
ri maan viestii kunnioituksesta mennyttä sataa vuotta kohtaan ja toisaalta hengestä rakentaa ilolla tulevasta sadasta vuodesta menestystarinan jatkumo. Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen osui avauksessaan lähelle ajankohtaiseen sote- ja maakuntauudistukseen. On sen aika, että yritykset voivat toimia tasavertaisina palvelujen tuottajina. Kilpailu piristää ja kannustaa Valtaojankin esiin nostamiin innovaatioihin sekä arjessa että tieteessä. Kaikki me olemme soten asiakkaita, ja tutkimusten mukaan haluamme lisää valinnanvapautta palveluihimme. Viime vuonna kuolleisuus ylitti syntyvyyden maassamme ensimmäisen kerran, kun poikkeusvuosia 1918 ja 1940 ei oteta lukuun. Keski-Suomen väestö kasvoi maahanmuuton ansiosta, mutta mittavaa kasvua ei ole näköpiirissä. Toivottavasti pystymme tekemään päätöksiä, joissa ajatellaan tulevaisuutta eikä tämänhetkisiä saavutettuja etuja. Kun väestön määrä ei kasva ja haluamme pysyä kilpailukyvyn eturintamassa, niin tuottavuus ratkaisee. Ei sellainen tuottavuus, jossa raadetaan enemmän, vaan sellainen, jossa saadaan enemmän aikaan. Energiaa valostuviin päiviin!
TÄSSÄ NUMEROSSA
Vieraita ympäri maakuntaa Juhlavieraita saapui jälleen eri puolilta Keski-Suomea. Pitopalvelu Pirtin Piiraan Risto ja Tuula Oksanen tulivat paikalle Saarijärveltä. Sivut 6–7
Karaokea, tanssia ja pianomusiikkia
Yrittäjäjuhlan tämänkertainen uutuus oli yhteistyökumppaneiden toteuttamat teemahuoneet. Tarjolla oli tanssiparketti, pianobaari, disco sekä karaoke. Sivut 8–9
Myös Keski-Suomen Yrittäjien tiimi oli juhlatunnelmissa. Kuvassa vasemmalta Olli Peuhu Kumina Music Oy:stä sekä Katja Hyytiälä, Veli Puttonen, Raija Hakkarainen, Kerttu Pylvänäinen, Sanna-Mari Hynninen, Annika Mäkelä ja Kirsi Veijonen.
4
Halu uudistua vie eteenpäin Halu uudistua ja tietoinen panostaminen työntekijöihin ovat tärkeimmät asiat, joiden avulla vuoden 2016 maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon saanut Metsä-Multia Oy on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista metsäkoneyrityksistä. teksti ISMO MYLLYLÄ kuvat PETTERI KIVIMÄKI
Y
rittäjäveljekset Aki ja Kai Laaja ottivat ohjat käsiinsä Metsä-Multia Oy:ssä vanhemmiltaan Reijo ja Eija Laajalta vuonna 2002. Onnistunut sukupolvenvaihdos toi vuonna 1977 perustettuun yritykseen muutakin uutta kuin omistajat. – Meillä oli alusta asti sama käsitys siitä, että haluamme kehittää yritystä ja mihin suuntaan haluamme mennä. Edellytykset tähän olivat hyvät, sillä vanhempamme olivat tehneet vahvan pohjatyön, josta oli hyvä jatkaa eteenpäin. Sukupolvenvaihdos tehtiin myös kerralla, joten pääsimme tekemään asioita alusta lähtien omalla tavallamme, Aki ja Kai Laaja kertovat. Metsä-Multia Oy:ssä oli tuolloin kahdeksan työntekijää ja kuusi metsäkonetta. Nyt työntekijöitä on 70, metsäkoneita noin 40 ja liikevaihto on noussut 8,7 miljoonaan euroon. Millä eväillä Multialta tähän kasvuun on ylletty? – Alalla tapahtuneet muutokset ovat luoneet edellytykset kasvulle. Suurten metsäyhtiöiden organisoituminen ja yrittäjäpolitiikka ovat muuttuneet. Ne haluavat esimerkiksi ostaa isompia kokonaisuuksia ja siirtää vastuuta koneurakoitsijalle töiden suunnittelusta ja työnjohdosta, Kai Laaja sanoo. – Tähän muutokseen olemme halunneet vastata ja pyrkineet tietoisesti kulkemaan alamme eturintamassa. Ajattelemme itseämme ratkaisukeskeisenä yrityksenä, joka pystyy tarjoamaan toimivia malleja asiakkaidemme erilaisiin tarpeisiin. Olemme tehneet vuosien mittaan myös viisi liiketoimintakauppaa, jotka ovat tuoneet meille uusia asiakkuuksia ja laajentaneet toiminta-aluettamme, Aki Laaja täydentää.
ti töitä metsässä. Laajan veljekset lähtivät alusta lähtien toiselle linjalle. – Lähdimme kehittämään tätä liiketoimintana, jossa meidän paikkamme ei ole metsäkoneen ohjaimissa, vaikka Kai niitäkin töitä osaa ja välillä tekeekin. Yrityksen johtamisessa ja kehittämisessä riittää meille työtä aivan riittävästi, Aki Laaja toteaa. Yksi vahvuus veljesten mielestä on ollut selkeä työnjako, vaikka yritystä viedäänkin eteenpäin tasaveroisina kumppaneina. Kai Laajan vastuulla on metsässä tapahtuva toiminta ja Aki Laaja kantaa vastuun muusta. – Toki me molemmat tunnemme ja osaamme kokonaisuuden niin hyvin, että voimme tuurata toisiamme tarpeen vaatiessa. Kumpikin voi siten esimerkiksi lomailla rauhallisin mielin, Kai Laaja sanoo.
Huomio työhyvinvointiin ja tiedonkulkuun
Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon perusteluissa Metsä-Multia Oy:tä kuvaillaan yritykseksi, joka on uudistaja omalla toimialallaan. Se on pystynyt kasvamaan omalla visiollaan ja panostamalla johtamiseen. Palkinnon jaolla haluttiin korostaa myös biotalouden merkittävyyttä yhtenä strategisena kärkenä Keski-Suomessa. Metsä-Multia syntyi, kun metsäurakoitsijat Reijo Laaja ja Reijo Vuorinen yhdistivät toimintansa vuonna 1977. Vuorinen jäi eläkkeelle vuonna 1988, ja yritys siirtyi kokonaan Reijo ja Eija Laajan omistukseen. Vuonna 2002 tehtiin sukupolvenvaihdos, jossa omistajiksi tulivat heidän poikansa, Kai ja Aki Laaja.
Kaksi menestystekijää nousee yrittäjäveljesten mielestä ylitse muiden. Toinen on panostaminen työntekijöihin ja toinen liiketoimintakeskeinen ajattelu. – Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö on meidän ehdoton vahvuutemme. Vaadimme työntekijöiltämme paljon, mutta panostamme heihin myös paljon; olemme kiinnittäneet huomiota esimerkiksi työhyvinvointiin ja tiedonkulkuun. Se on ollut aivan tietoinen valinta. – Etsimme hyviä joukkuepelaajia, joiden on tietenkin osattava työnsä erinomaisesti. Me taas tarjoamme jatkuvuutta ja turvallisuutta. Lähdemme siitä, että työntekijöidemme on uskallettava ottaa asuntolainaa siinä missä meidän on uskallettava investoida koneisiin, he arvioivat. Kai Laaja muistuttaa vielä, että puunkorjuutyö on nykyään vaativaa ja monipuolista. Vanhat mielikuvat erakkoluonteisesta metsätyöntekijästä eivät enää päde. – Itsenäiseen työskentelyyn on kyettävä, mutta toisaalta on osattava kommunikoida. Vaikka maanomistajat tekevät puukaupat metsäyhtiöiden kanssa, he ovat kontaktissa ennen kaikkea meidän työntekijöidemme kanssa. Tarvitaan siis myös sosiaalisia taitoja.
Hallittu ja kannattava kasvu Maakunnallista yrittäjäpalkintoa Laajan veljekset pitävät arvokkaana tunnustuksena sekä omalle yritykselleen että koko alalle. – Olemme olleet mukana yrittäjäjuhlassa monta kertaa ja seuranneet siellä palkinnon saaneita yrityksiä kunnioituksella. Siten tätä huomionosoitusta osaa arvostaa. Palkinnon myöntäminen sattuu vielä meille merkittävään vuoteen, sillä Metsä-Multia täyttää tänä vuonna 40 vuotta, Aki Laaja toteaa. Tulevaisuuteen Metsä-Multia katsoo samoilla eväillä kuin ennenkin. Yrityksen toiminnan kehittäminen jatkuu ja asiakkaiden tarpeisiin etsitään uusia ratkaisuja. Suunnitelmissa on myös hallittu ja kannattava kasvu.
Oman toimialansa uudistaja
2 VELJESTÄ yrittäjänä
70 TYÖNTEKIJÄÄ
40 METSÄKONETTA
4 lavettiautoa, 2 kaivinkonetta, 50 pakettiautoa
8,7
Veljeksillä selkeä työnjako Liiketoimintakeskeisyys on ollut samalla tavalla tietoista. Perinteisesti puunkorjuussa työskentelevät yritykset ovat olleet pieniä, enintään muutaman metsäkoneen yrityksiä, joissa yrittäjä tekee jatkuvas-
METSÄ-MULTIA OY
MILJOONAN EURON LIIKEVAIHTO Metsä-Multia Oy toimii laajalla alueella keskisessä Suomessa. Harri Kivelä oli puunkorjuussa Multian Vääräperällä.
5 ”Metsä-Multia Oy on ollut edelläkävijä kehityksessä perinteisestä puunkorjuuyrityksestä palveluiden tuottajaksi. Yritys pystyy ottamaan vastuuta laajemmista kokonaisuuksista ja huolehtimaan itsenäisesti asioista niin, että ne tapahtuvat oikein ja oikeaan aikaan.” Marko Nevalainen, UPM:n Keski-Suomen integraattialueen resurssipäällikkö ”Meillä työntekijää kuunnellaan ja toiveita ja tarpeita otetaan huomioon. Henki on sellainen, että joustoa löytyy molemmin puolin, esimerkiksi menoja on aina pystynyt sovittelemaan. Työntekijän näkökulmasta tärkeää on se, että koneet ovat uusia ja ne pidetään kunnossa.” Harri Kivelä, 13 vuotta Metsä-Multia Oy:ssä ”Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon myöntäminen Metsä-Multia Oy:lle oli hieno kunnianosoitus koko puunkorjuualalle, ja palkinto meni kyllä oikeaan kohteeseen. Laajan pojat hoitavat yritystään hyvin ja tavalla, josta voi olla positiivisesti kateellinen ja ottaa opiksi.” Pasi Mikkonen, Putaan MottiMestarit Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja, Metsäkolmio Oy:n toimitusjohtaja
Aki ja Kai Laaja sanovat, että onnistuminen yrityksen kehittämisessä on tärkeä motivoiva tekijä.
6
Juhlahumua sata lasissa Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjäjuhla kokosi tänäkin vuonna Jyväskylän Paviljongin täyteen kansaa. Yhtäaikaa arvokas ja rento juhlatunnelma keräsi osallistujilta kiitosta. tekstit ja kuvat ISMO MYLLYLÄ JA TIMO SILLANPÄÄ
Maatalousyrittäjä Mika Lähteinen, Tiina Lähteinen, Sari Kauppinen ja Korjauspalvelu Kauppisen omistaja Asko Kauppinen osallistuivat juhlaan porukalla.
Hyvällä porukalla juhlimassa – Yhteiskuljetuksella tänne matkaava hyvä porukka houkuttelee lähtemään Paviljonkiin vuosi toisensa jälkeen, kymmenkunta kertaa juhlaan osallistunut Korjauspalvelu Kauppisen omistaja Asko Kauppinen Kannonkoskelta perustelee. Tänä vuonna Kauppisella oli tosin erityinenkin syy saapua paikalle, sillä hän kuului juhlassa huomioituihin vuoden yrittäjiin. Kauppinen on pyörittänyt traktoreiden ja maatalouskoneiden huoltoon keskittynyttä yritystään 15 vuoden ajan. Lisäksi hän on maatalousyrittäjä.
Tällä hetkellä Kauppinen työskentelee yrityksessään pääosin yksin. Välillä apuna on tosin tilapäistä työvoimaa, jos sitä on saatavissa. – Sopivia työntekijöitä ei ole aina helppo löytää, hän kertoo. Yrittäjyydessä Kauppista miellyttää vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin tekemisiin, mikä helpottaa kahden yritystoiminnan yhdistämistä. Töitä hän sanoo yrityksellään riittäneen hyvin. – Varsin tasaista on ollut. Korjattavaa riittää, vaikka konekauppa onkin ollut hiljaista viime vuosina.
Tuula ja Risto Oksanen toimivat yrittäjinä Saarijärven Summassaaressa. Heidän mukaansa vapauden tunne on yksi yrittäjyyden hyvistä puolista.
Jouni Lintula osallistui yrittäjäjuhlaan vaimonsa Sanna Hurttia-Lintulan kanssa. Yrittäjäjuhla on tyylikäs tapahtuma, jossa on hyvä tilaisuus tavata tuttuja.
Takana 18 vuoden yrittäjäura
Paljon odotuksia pelletistä
Saarijärven Summassaaressa toimivan Pitopalvelu Pirtin Piiraan yrittäjät Tuula ja Risto Oksanen laskevat, että he ovat 18 yrittäjävuotensa aikana olleet mukana maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa kymmenkunta kertaa. - Tänä vuonna juhlaan houkutteli erityisesti Esko Valtaojan juhlapuhe, Oksaset toteavat. Oksasten mukaan tunnelma yrittäjäjuhlassa on ollut aina mukava. Lisäksi tilaisuudessa tapaa samanhenkisiä ihmisiä. Risto Oksanen arvelee, että Tuula-vaimokin on mielissään, kun saa käydä juhlia varten kampaajalla oikein pitkän kaavan mukaan.
Keuruulaisen Jouni Lintulan Linlog Ky tekee ympäristöhuollon jätekuljetuksia ja jonkin verran kappaletavarakuljetuksia Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueella. Vähän aikaa sitten uutena toimintana on alkanut pellettien myynti. Kahdeksan vuotta yrittäjänä toiminut Lintula näkee neljä henkeä työllistävän yrityksen tulevaisuudennäkymät valoisina. Etenkin pelletin osalta hänellä on paljon odotuksia. – Toiminta on edennyt hyvin siihen nähden, että Suomessa on eletty vaikeita vuosia. Pienen yrittäjän näkökulmasta on ollut positiivis-
Kesällä 1999 perustettu Pitopalvelu Pirtin Piiras toimii tilausravintolana, jossa järjestetään juhlia ja yksityistilaisuuksia. Lisäksi Risto Oksasella on toiminimi, jonka kautta hän tekee rakennusalan töitä. - Yrittäjyydessä on paljon hyviä puolia: vapauden tunne on yksi parhaimmista. Eläkkeelle jäämistä yrittäjäpariskunta ei vielä vakavasti suunnittele, vaikka Tuula on täyttänyt 65 ja Risto 67. - Pitopalvelulle riittää kysyntää, sillä joku ne juhlat aina tekee, pohtii Tuula Oksanen ja kehuu Saarijärven hyvää yrittäjyyshenkeä.
ta, ettei jätekuljetuksia ole Keuruulla kunnallistettu, joten meillä on ollut tilaa useammalle toimijalle. – Pellettikauppaan lähdimme mukaan, koska valtiovallan energiapoliittisten linjausten valossa näen sillä puolella paljon mahdollisuuksia, Lintula sanoo. Keski-Suomen maakunnallista yrittäjäjuhlaa Lintula kehuu tyylikkääksi tapahtumaksi. Se tarjoaa muun muassa hyvän mahdollisuuden tavata tuttuja. – Ja olihan Esko Valtaojan puhe aivan mainio, hän vielä lisää.
7
Sitwell Ky:n Seppo ja Eeva Happonen olivat yrittäjäjuhlassa toista kertaa. Jyväskylän Paviljonkiin Happoset houkutteli etenkin illan leppoisa ja rento tunnelma.
Minefield Oy:n Kirsi Miinala (vas.), Loistoset Oy:n Stina Nikamaa ja hius- ja kauneushoitola Gristalin Krista Kärkkäinen odottivat vauhdikasta iltaa.
Istuminen on vaarallista
Naisyrittäjät pitävät yhtä
- Toimistoissa ollaan juuri tällä hetkellä kiinnostuneita sähköisesti säädettävistä pöydistä ja aktiivituoleista. Kysyntää lisännee tutkimustieto, jonka mukaan toimistotyötä kannattaisi välillä tehdä seisten, muistuttavat jyväskyläläisen Sitwell Ky:n yrittäjät Eeva ja Seppo Happonen. - Jatkuva istuminen on tutkimuksissa todettu huonoksi tuki- ja liikuntaelimistölle, he lisäävät. Yrittäjäjuhlassa Happoset olivat toista kertaa. Juhlaan heitä houkutteli erityisesti leppoisa ja rento tunnelma. Sitwell Ky on 17 vuotta sitten perustettu yritys, joka toimii EFG Toimistokalusteet Oy:n jälleenmyyjänä Jyväskylässä.
Loistoset Oy:n toimitusjohtaja Stina Nikamaa oli toista kertaa Keski-Suomen yrittäjäjuhlissa. Seurakseen hän oli saanut Minefield Oy:n Kirsi Miinalan ja hius- ja kauneushoitola Gristalin yrittäjän Krista Kärkkäisen. Kolmen yrittäjänaisen iloinen seurue odotti vauhdikasta iltaa - yhtä hauskaa kuin vuosi sitten. - Meillä yrittäjänaisilla on aina paljon puhuttavaa keskenämme - nimenomaan yrittäjyydestä, Nikamaa, Miinala ja Kärkkäinen vakuuttivat. Nikamaa työskentelee toimitusjohtajana jyväskyläläisessä vuonna 2010 perustetussa Loistoset Oy:ssä, joka tekee sähköasennustöitä Keski-Suomen alueella. Nikamaa itse työs-
Happosten mukaan kilpailu alalla on kovaa, mutta viime vuosina toimistokalusteiden kysyntää on lisännyt pyrkimys parempaan työergonomiaan. - Myös oma aktiivisuus, hyvä asiakaspalvelu ja avaimet käteen -asennuspalvelu ovat tekijöitä, joiden merkitys alamme liiketoiminnassa on suuri, Eeva Happonen pohtii. Yrityksen suurin asiakaskunta on pk-yrityksissä, jossa myös päätökset kaupasta syntyvät sukkelasti. Yrittäjät toivovat, että julkisen sektorin suuriin kilpailutuksiin tulisi mahdollisuuksia tehdä osatarjouksia. Näin myös pienemmät toimistokalusteiden toimittajat pääsisivät osallisiksi suurista kilpailutuksista.
kentelee kotitoimistossa Jyväskylän Vesangassa, yrityksen tukikohta on Seppälässä. Yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa ja työntekijöitä 13. Asennuskohteita ovat muun muassa yritykset, taloyhtiöt ja kotitaloudet. Myös biotuotetehtaan rakentaminen on tarjonnut töitä Loistoset Oy:lle. - Osaavia työntekijöitä löytyy kohtuullisen hyvin, mutta aina luonnollisesti etsimme niitä ”hyvä tyyppejä”, jotka työntekijöinä toimivat kuin olisivat itsekin yrittäjiä, Stina Nikamaa toteaa. Nikamaan mukaan Loistoset on kasvu-uralla, mitä vahvistaa JT-Sähkötyön kanssa tehty liiketoimintakauppa.
Henna ja Juuso Kari olivat yrittäjäjuhlassa viidettä kertaa. Karit sanovat, että heille yrittäjyys on luonteva tapa työllistyä. Pariskunnalla on myös yhteinen yritys.
Jari ja Päivi Lampila kehuvat tämänvuotisen juhlan ohjelmaa. Ennen Uuraisten apteekin yrittäjyyttä Jari Lampila oli muiden palveluksessa 25 vuotta.
Keski-Suomessa on hyvä henki
Kolme vuotta yrittäjänä
Viidettä kertaa yrittäjäjuhlaan osallistuneet suolahtelaiset Henna ja Juuso Kari kehuvat, että Keski-Suomessa on hyvä yrittäjähenki. Hyvä maakuntafiilis näkyy heidän mukaansa myös yrittäjäjuhlassa. - Täällä on hyvä tunnelma. Illan aikana pääsee vaihtamaan kuulumisia ystävien ja tuttavien kanssa, Henna ja Juuso Kari kertovat. Juuso Kari on ohjelmistoyritys inPulse Works Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja liiketoimintajohtaja. Vuonna 2010 perustettu yritys toimii Jyväskylässä, Kuopiossa ja Seinäjoella työllistäen 56 työntekijää. Yritys tuottaa
Uuraisten apteekkarilla, Jari Lampilalla on takanaan kolme vuotta yrittäjänä. Ennen omaa yritystä hän ehti olla muiden palveluksessa 25 vuotta. – Nämä kolme vuotta ovat olleet todella mielenkiintoisia. Yrittäjyys tuo työhön mukaan aivan uuden ulottuvuuden. Iso muutos on ollut myös siinä, että aikaisemmin olin töissä isoissa tai keskisuurissa apteekeissa, ja Uuraisten apteekissa meillä on töissä kolme henkilöä, Lampila kertoo. Koko yrittäjyyden ajan Lampilan ja hänen vaimonsa Päivin ohjelmassa ovat olleet myös
it-ratkaisuja muun muassa energiayhtiöille. - Tulevaisuudennäkymät it-alalla ovat selkeästi paremmat kuin pari vuotta sitten. Erityisesti digitalisaation eteneminen lisää alan asiantuntijapalvelujen kysyntää. Osaavan työvoiman saanti tosin tuo oman haasteensa kasvuun, Juuso Kari kertoo. Pariskunnalla on myös yhteinen yritys, tuote-esittelypalveluja toteuttava Merakline Oy. - Meille molemmille yrittäjyys on luonteva tapa työllistyä. On mahdollista, että kehitämme tulevaisuudessa yhdessä jotain uuttakin liiketoimintaa, Henna Kari toteaa.
Keski-Suomen Yrittäjäjuhlat, koska se on heidän mielestään niin kiva tilaisuus. – Tänä vuonna ohjelma oli vielä kaikkein paras, he lisäävät. Uuraisten perinteisen apteekin toiminta on vakaalla pohjalla. Lampilan mukaan apteekkialan huolet liittyvät kaavailuihin sääntelyn purkamisesta. – Kilpailu on hyvä asia, mutta on suuri riski, että esillä ollut apteekkien määräsääntelystä luopuminen johtaisi tarjonnan vähenemiseen syrjäseudulla. Nythän apteekkiverkko kattaa tasaisesti koko maan.
8 TERO TAKALO-ESKOLA
Elisan pianobaarissa viihdytti Duelling Piano show by Petri Haapasalo ja Mika Suominen.
TERO TAKALO-ESKOLA
Osuuspankin ja Ilmarisen laulustudiossa kansaa laulatti karaoke-emäntä Iinuska.
Tunnelma kuin hyvällä risteilyllä Tilajärjestelyt toimivat hienosti Elisa isännöi tämän vuoden Yrittäjäjuhlassa omaa pianobaariaan. Aluejohtaja Juha Peltomäki luonnehtii iltaa erittäin juhlavaksi tilaisuudeksi. – Esko Valtaojan puheenvuoro pakotti kuulijansa vaihtamaan näkökulmaa ja avasi mukavasti isossa kuvassa sen, miten maailmamme on muuttunut paremmaksi viimeisen parin sadan vuoden aikana. Valtaojan puhe oli paras juhlapuhe, joka minun aikanani yrittäjäjuhlassa on ollut, Peltomäki sanoo. Virallisen osuuden jälkeen ihmiset selvästi nauttivat olostaan, tuttavien kohtaamisesta sekä lämminhenkisestä tilaisuudesta. Vieraat tuntuivat viihtyvän ja nauttivan, muuta-
ma intoutui osallistumaan letkajenkkaan ympäri Elisan pianobaaria. – Juhla oli jälleen hienosti organisoitu. Tänä vuonna pienemmät, erilaisia musiikkielämyksiä ja genrejä edustavat tilat toimivat erinomaisesti. Muutama vieras kuvaili, että tunnelma oli kuin hyvällä risteilyllä. Myös vapaalle seurustelulle tarkoitetut tilat vetivät väkeä ja oli hienoa jututtaa asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Yrittäjät ovat todellakin juhlansa ansainneet, Peltomäki toteaa. – Haluamme olla omalta osaltamme tukemassa keskisuomalaista yrittäjyyttä ja juhla oli yksi osa vuoden aikana tehtävää yhteistyötä, hän jatkaa.
– Ensikertalaisen silmin Yrittäjäjuhla onnistui hienosti yhdistämään arvokkuuden ja rentouden. Puhujat onnistuivat erinomaisesti luomaan kuvan siitä, mistä tulemme, missä olemme ja mihin olemme matkalla. Loppuilta toimi hyvin ja mahdollisti sen tärkeimmän, eli hauskan yhdessäolon ja verkostoitumisen, pankinjohtaja Hannu Ujula Keski-Suomen Osuuspankista sanoo. Päällimmäiseksi Ujulan mieleen jäi positiivisuus, niin juhlapuheessa kuin keskusteluissakin. OP:n ja Ilmarisen yhteinen laulustudio karaokeineen toimi hyvin. Vieraiden kommenteissa tilajärjestelyä pidettiin jopa aiempia vuosia parempina.
TERO TAKALO-ESKOLA
– Mielestäni keskeisten toimijoiden kesken vallitsee yhteinen näkemys siitä, että taloudellinen tilanne Keski-Suomessa on otollinen uuden kasvun rakentamiselle. Myös eväät yhteiskunnan ja rahoittajien sekä ulkoisen ympäristön osalta ovat tukemassa uusia innovaatioita ja kasvua. Rohkeutta yrittää kaivataan aiempaakin enemmän, Ujula huomauttaa. – Meidän oma menestyksemme voi kummuta vain toimialueemme menestyksestä. Ainoastaan yhdessä toimimalla tuemme keskisuomalaisia investointeja ja mahdollistamme vaurastumista ja hyvinvointia myös seuraavat 100 vuotta, Ujula toteaa.
TERO TAKALO-ESKOLA
Jykes-discossa vaudista huolehti DJ Flawless.
Tanssikansaa Keskisuomalaisen lavalla liikuttivat Fantasia-orkesteri ja tangokuningas Aki Samuli.
Juhlijat rennolla tuulella
Vuotuinen ykköstapahtuma
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toimitusjohtaja Ari Hiltunen kuvailee yrittäjäjuhlaa rennoksi tilaisuudeksi, kuten aina. Hiltunen joukkoineen toteutti yrittäjäjuhlaan oman Jykes-discon. – Mielestäni disco ja muut teematilat toimivat hyvin ja ihmiset löysivät niihin. Ainoastaan juomavalikoiman ”niukkuus” sai jonkin verran kritiikkiä. Tanssiville juhlijoille olisi pitänyt ehkä olla olutta, vettä, siideriä tai muuta jano juomaa, Hiltunen sanoo. – Ilta oli kokonaisuudessaan erinomainen. Esimerkiksi ruokailu sujui nopeasti ja jouhevasti. Erityisesti Esko Valtaojan puhe ja esiin-
Sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola löysi tämänkertaisesta maakunnalisesta yrittäjäjuhlasta vain positiivista sanottavaa. – Juhla oli erinomainen. Siinä oli hieno tasapaino räväkän juhlapuheen ja perinteisten palkitsemisten välillä, Mervola luonnehti. – Illan kohokohta on aina paikkakuntien vuoden yrittäjien palkitseminen ja kukittaminen. Siis se hetki, kun yrittäjä, yrittäjäpariskunta tai yrittäjät saapuvat lavalle kaikkien onnisteltavaksi. Keskisuomalainen vastasi tämän vuoden juhlassa tanssiparketista. Juhlakansaa tanssit-
tyminen jäivät mieleeni. Ja tietysti Jykes-disco toimi hyvin ja palaute oli myönteistä, hän jatkaa. Hiltusen mukaan väki oli rennolla tuulella ja se ehkä kuvastaa sitä orastavaa positiivisuutta, jota Keski-Suomen maakunnassa tällä hetkellä on. – Olemme olleet vuosia mukana tukemassa yrittäjäjuhlaa, kuten yrittäjien kumppanin ja sparraajan kuuluukin olla. – Nähtävästi kyseessä oli Jykesin viimeinen vuosi yhteistyökumppanina. Kiitos kaikille kuluneista vuosista ja yrittäjäjuhlista, Hiltunen päättää.
ti vuoden 2015 tangokuningas Aki Samuli ja Fantasia-orkesteri. Mervolan mukaan vieraat olivat tanssilavaan oikein tyytyväisiä. – Yrittäjäjuhlan ilmapiiri kertoo maakunnan tunnoista paljon. Juhlassa oli hyvä yhteishenki ja tekemisen tuntu. Tämä on maakunnan vuotuinen ykköstapahtuma: yrittäjäjuhla ja linnan juhlat samassa paketissa, Pekka Mervola luonnehtii. – Keskisuomalainen on tukemassa yrittäjäjuhlan järjestämistä, koska haluamme edistää yrittäjyyttä ja ihmisten hyvinvointia maakunnassamme, hän lisää.
keski-suomen yrittäjäjuhla
9
Valtaoja jätti vahvan muistijäljen
Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen saapui juhlaan puolisonsa kanssa. Tunnelmat olivat juhlan jälkeen positiiviset. – Hyvillä mielin olen, tapasimme illan aikana paljon tuttuja. Ohjelmasta varsinkin professori Esko Valtaoja jäi mieleen mahtavalla esiintymisellään, ja palkitsemiset olivat jälleen kerran juhlavat ja hienot. Auditorion jälkeen juhlan yläkerran osuuteen siirtyi paljon juhlakansaa ja tunnelma oli paikoitellen tiivis. – Hetkittäisestä ahtaudesta huolimatta tila ja ruokailu toimi hyvin. Kiitokset vielä yliopiston varainhankintaan lahjoittaneille tahoille. Hienoa, että yrittäjät näkevät järjestön ja yliopiston tärkeäksi. Vuoden mittaan myös yliopiston toiminnassa näkyy Suomi 100 -vuoden teemoitus. – Yliopistolla tapahtuu aina paljon, mutta merkkivuonna erityisen runsaasti. Tulossa on Kotiseutupäivät, Liikuntatieteen päivät ja Suomen lipun tarina -näyttely, kertoi Manninen.
21.1.2017 JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA Ilmoittautuminen juhlaan 7.12. alkaen OSOITTEESSA WWW.KSYRITTAJAJUHLA.FI
JAMKin johtajat juhlivat puolisoineen – Juhla oli oikein mukavahenkinen ja rento tilaisuus. Teemaan oli otettu juhlallisia elementtejä, jotka nostivat tunnelmaa, muistelee JAMKin markkinointipäällikkö Heli Toivola. Yrittäjiä Toivola muistuttaa JAMKin ja Tekesin innovaatiosetelistä. – Tekesin ohjelma on edelleen käynnissä ja rohkaisenkin yrittäjiä ottamaan siihen osaa. Me JAMKilla olemme TEKESin hyväksymä Innovaatiosetelin palveluntarjoaja. Seteliä kannattaa hakea ja hyödyntää 5 000 euron (+alv) kehittämistuki. Me tuemme prosessissa tekemällä hakemuksen ja loppuraportin puolestasi, vinkkaa Toivola. Palveluidemme avulla yritys voi kehittää ketterästi tuotteitaan, palvelujaan ja prosessejaan sekä tukea liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Voit lukea lisää kehittämistuesta. – Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi meillä on tulossa mm. veteraaneille suunnattu tilaisuus sekä ruokakulttuuriin ja musiikkiin liittyvää ohjelmaa, kertoo Toivola.
A MAAKUNNALLISEEN
#satalasissa nousi Twitterissä illan aikana myös #viraali-ilmiöksi Putouksen ohelle.
Yrittäjäjuhla villitsi Twitterissä OHJELMA
@ekrouhiainen Yrittäjän arjessa useat illat menee töitä tehrimmassa yrittäjäjuhlassa #ksyjuhlat. Onnea K-S vuoden yritden ja liian harvat juhlien. Tänään on juhlan aika. Onnea @ täjä #metsämultia #satalasissa #yrittäjyys Juhlapuhuja emeritusprofessori Esko Valtaoja KSyrittajat ! #ksyjuhla #satalasissa @UljasUljas Maailman talous kasvaa nopeammin kuin kosYrittäjien Mikael Pentikäinen @sannajylankiSuomen On mahdollistettava myös pienille toimitusjohtaja yrityksille kaan - nyt on aika yrittää #satalasissa!” Esko Valtaoja #ksyjuhmahdollisuudet menestyä @KSyrittajat @petrisalminen #yritla #kasvunmaakunta #keskisuomi Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen täjyys #satalasissa @ToukoAalto Ei parta paPaikallisyhdistyksien Yrittäjäpalkinnot @KSyrittajat 55 vuodessa hoille kasva Kiitos Esko Valyrittäjyys on muuttunut kotaoja parhaasta kuulemastani Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto vasti kertovat kinnulalaiset juhlapuheesta! #ksy Leena ja Manu Tillgren. Mm. #satalasissa Juontajana Tyni digi jaKari kova kilpailu. #satalasissa Mieskuoro Sirkat @KSyrittajat Suomen talouden ja kasvun avainhenkilöt istu@KSyrittajat Yrittäjän asema on tänä päivänä vahvempi kuin vat tässä salissa. Rohkeat yrittäjät! @jmpentikainen #satalakoskaan. @jmpentikainen #satalasissa sissa #ksyjuhla
HLAAN JUHLISTAMAAN
Maakunnan ASTA SUOMEAyrittäjille
keskeinen tapahtuma
YYTTÄ SINÄ AIKANA –
A!
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski koki juhlan onnistuneeksi ja yrittäjien kannalta keskeiseksi tapahtumaksi – Juhla oli oikein onnistunut ja tuntui, että yrittäjät olivat hyvillä mielillä liikkeellä. Konsepti oli hyvä ja se toimii jouhevasti. Esko Valtaojan puhe oli oikea piristysruiske ja se herätteli ja nostatti tunnelmaa. Keski-Suomen Yrittäjäjuhla on yrittäjien näkökulmasta keskeinen tapahtuma ja on hienoa olla siinä mukana. Koulutuksen ja yritysten yhteistyön ja vuorovaikutuksen Saarikoski kokee kiinnostavaksi. – On mielenkiintoista ajatella mitä tarkoittaa jos toisen asteen koulutusta tehtäisiin yhä enemmän työelämässä sekä yrityksissä. Johtaja kertoo, että myös koulutuskuntayhtymä ottaa Suomen merkkivuoden huomioon kuluvana vuonna. – Tulossa on laajasti koulutukseen ja toimintaan kytkettyjä tapahtumia.
ILTAJUHLA
@sarkijarvi #EskoValtaoja / Heinlein: Edistys lähtee laiskoista ihmisistä jotka koettavat löytää helpomman tavan tehdä asioita #ksyjuhla #satalasissa
s ihmiskunnan duelling pianos @RieppoJussi Pete’ Isompi kuva tilasta. Uskomattoman innostavaa! #ksyjuhla #satalasissa Aki Samuli
@KSyrittajat Nauttii elämäs-
Flawless täDj`s ja tekee sen mihin ryhtyy Karaoke
#satalasissa vinkkaa Kai & Eija Kuhmonista. #jyväskylä #ksyjuhla
Juhlabuffet ja seurustelua @HennaVirkkunen Upeaa olla taas mukana Suomen suu-
Myös Johanna Hytönen Siliä Oy:sta saapui juhlaan raportoimaan tunnelmia. Törmäsitkö sinä tähän kameran ja mikin kanssa liikkuvaan kaunokaiseen? Terotemedian Tero TakaloEskola ja Studio Varjon Pasi Hakala olivat jälleen juhlassa ikuistamassa illan tunnelmia ja upeita juhlavieraitamme. Palaa 21.1. illan tunnelmiin katsomalla kuvat juhlan sivulla.
10
Palkitsemiseremonian aluksi kukitettiin kaikki aiemmin syksyllä julkistetut vuoden yrittäjät Keski-Suomessa.
Palkintosadetta Paviljongin lavalla Maakunnallisen yrittäjäjuhlan ehdoton kohokohta oli paikallisyhdistysten vuoden yrittäjien palkitseminen. Aikaisemmin syksyllä julkistetut voittajat kukitettiin ensin ja sitten oli vuorossa Jyväskylän seutukunnan vuoden yrittäjien julkistaminen. Tunteellisin hetki oli, kun Saarijärven Yrittäjien puheenjohtaja Esa Järvinen vastaanotti Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin suurristin. Järvinen kiitti puheessaan suuriistin hakijoita, yrittäjäjärjestöä sekä järjestötyön mentoreitaan Antero Kiviniemeä ja Kyösti Saarimäkeä. Erityiskiitoksen Järvinen välitti perheelleen ja vaimolleen Eevalle. kuvat TERO TAKALO -ESKOLA
AFM-Forest Oy:n palkinnon vastaanottivat hallituksen puheenjohtaja Sanna Virtanen ja toimitusjohtaja Klaus Grenberg. Jakajina olivat Jyväskylän Yrittäjien puheenjohtaja Sini Huolman ja kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Hankasalmen vuoden yrittäjät Arvo ja Kirsti Kauppinen, A. ja K. Kauppinen Oy:stä saivat palkintonsa Hankasalmen Yrittäjien puheenjohtajalta Simo Aitto-ojalta ja kunnanjohtaja Matti Mäkiseltä.
Jyvässeudun Yrittäjien puheenjohtaja Susanna Lampinen ja kaupunginjohtaja Timo Koivisto luovuttivat palkinnon Aeronautin Seija ja Markku Sipiselle.
11 Aikaisemmin syksyllä seudullisissa tai paikkakuntien omissa tilaisuuksissa palkitut yrittäjät
Laukaan Vuoden Yrittäjä -palkinnon saivat Ext Ventures Oy:n Jonne Lehtonen ja Heini Lepistö. Palkinnon jakoivat kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä ja Laukaan Yrittäjien puheenjohtaja Heikki Elomaa.
Muuramen Vuoden Yrittäjä -palkinto meni TH Tarmatic Oy:n Tarmo ja Juha Huhtalalle. Palkinnonjakajina toimivat kunnanjohtaja Ari Ranta-aho ja Muuramen yrittäjien puheenjohtaja Sari Kaiho.
Joutsa Joutsan Lämpölaitehuolto Oy, Samuli Virtanen
Konnevesi Pappilan Hätävara, Seija ja Hannu Korhonen
Jämsä Vehkala Jeans Dealer, Markku ja Hajam Vehkala
Korpilahti Verkko Suomi Oy, Marjut Nättinen ja Petri Hakala
Jämsänkoski KukkaWalo Oy, Niina-Noora ja Pekka Wallenius
Kuhmoinen Petri Liehu Oy, Petri Liehu ja Ulla Laurila
Kannonkoski Päivin Moniapu, Päivi Korkea-aho
Kyyjärvi Parturi-Kampaamo Helena Holopainen, Helena Holopainen
Karstula Siivous- ja Kiinteistöpalvelu Sillanpää Oy, Leena ja Mauri Sillanpää
Leivonmäki Metsäpalvelu V-P Tarhanen, Veli-Pekka Tarhanen
Keurusseutu Pappilan Pidot Oy, Nanna Rantanen, Henna Mäkelä
Pihtipudas Niemenharjun Matkailukeskus Oy, Olavi, Teija, Kalle ja Juuso Kolehmainen
Kinnula Sammalpeuhojen Perhekoti Oy, Pehkonen Johanna, Urpilainen Jarkko, Janne, Sirpa, Kari-Pekka
Saarijärvi Perkiö Oy, Janne ja Riikka Perkiö
Kivijärvi Korjauspalvelu Kauppinen, Asko ja Sari Kauppinen
Petäjäveden Vuoden Yrittäjä on parturi-kampaaja Tiina Leppälä. Palkinnon jakoivat kunnanjohtaja Eero Vainio ja Petäjäveden Yrittäjien varapuheenjohtaja Irja Viitanen.
Uuraisten Vuoden Yrittäjä -palkinnon lunastivat Metallisorvaamo Pitkänen Oy:n Pauli Pitkänen ja Anssi Lappi. Palkinnon luovuttivat Uuraisten Yrittäjien puheenjohtaja Lea Lerkkanen ja kunnan edustaja Antti-Pekka Kotilainen.
LVI-Palvelu Mainio Oy:n Petteri Pölkki on Toivakan Vuoden Yrittäjä. Palkinnon luovuttivat Toivakan Yrittäjien puheenjohtaja Matti Tiainen ja kunnanjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen.
Esa Järvinen vastaanotti juhlassa hänelle myönnetyn Yrittäjäristin suurristin. Onnittelijoina olivat Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen ja toimitusjohtaja Sanna-Mari Hynninen sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Viitasaari Maarakennus Juha Utriainen Oy, Juha ja Elisa Utriainen Äänekoski TyövirePlus, Kirsti ja Rauno Hirvanen
12 Illan juontaja Kari Tyni (oik.) jututti vielä puheiden jälkeen Esko Valtaojaa (vas.) ja Mikael Pentikäistä. Valtaoja sanoi, että jos akateeminen ura ei olisi vienyt mennessään, hän ei olisi kuitenkaan ryhtynyt yrittäjäksi. ”Yleinen suhteellisuusteoria on helpompi ymmärtää kuin alv”, Valtaoja hauskuutti. Pentikäinen totesi, että yrittäjillä on mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon, mutta ei vielä riittävästi. Jatkossa ehkä tärkein vaikuttamisen paikka on paikallinen sopiminen.
Puhujat loivat uskoa tulevaan ”Sote-uudistuksessa tulee varmistua, että kilpailu toimii ja etenkin pienillä yrityksillä on mahdollista osallistua palvelujen tuottamiseen”, Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoi.
Vuoden yrittäjien palkitseminen on yrittäjäjuhlan kohokohta, mutta yhtä lailla tärkeitä ovat puheet. Tänä vuonna illan vaikuttavin esiintyjä taisi olla professori Esko Valtaoja. teksti PASI RAHIKAINEN kuvat TERO TAKALO -ESKOLA
Yrittäjäjuhlan avasi tuttuun tapaan KeskiSuomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. Puheessaan hän toi esiin 100-vuotiaan Suomen menestyksekkään historian ja vertasi sitä yritysten kehityskaareen. – Alkuvaiheessa visio ja usko omaan tekemiseen ovat lujia, vaikka muut ympärillä saattavatkin epäillä menestymisen edellytyksiä. Rajusti töitä painaen toiminta hakee uomansa ja löytää oikeutuksen olemassaololleen. – Matkan varrelle mahtuu odottamattomia vastoinkäymisiä ja taisteluja esimerkiksi markkinaosuuksista. Tärkeintä on kuitenkin uskoa siihen mitä tavoittelee, uudistua aika-ajoin ja tuntea myös ylpeyttä saavutuksistaan, Salminen sanoi. Hän myös lainasi formulatähti Kimi Räikköstä, joka oli todennut: ”Ittekin tekemällä voi tulla ihan hyvä lopputulos”.
Yrittäjillä on avain kasvuun
Mustat lasit pois silmiltä
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toi juhlaan keskusjärjestön tervehdyksen. Pentikäinen muistutti, että maailma on siirtynyt epävarmuuden aikaan, mutta onneksi moni asia on meillä kotona hyvin. – Edelliset sukupolvet ovat jättäneet vahvan perinnön. Muistamme heitä suurella kiitollisuudella. He ovat rakentaneet meille hienot edellytykset menestyä, hän sanoi. – Samaan aikaan on valitettavasti todettava, että joissakin asioissa olemme tärvelleet perintömme. Suomen suurin ongelma on massatyöttömyys, joka on valtava inhimillinen tragedia. Työttömyys ja sen tuoma syrjäytyminen periytyvät vanhemmilta lapsille, isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Työttömyys maksaa 7,6 miljardia vuodessa. Suomalainen yrittäjä ja työntekijä eivät jaksa kantaa tätä taakkaa ja ylläpitää sen rinnalla julkista sektoria, joka on ylisuuri suhteessa taloutemme kokoon, Pentikäinen jatkoi. Hänen mukaansa on aika tunnustaa tosiasiat. On aika tehdä ne välttämättömät uudistukset, jotka vapauttavat Suomen talouden ja työllisyyden kasvuun. On aika tehdä asioita, jotka ovat tuottaneet tuloksia monissa muissa Euroopan maissa. – Tämä porukka tässä salissa on avainroolissa Suomen talouden kääntämisessä. Yrittäjien taskussa on kasvun avaimet. Suomen hyvinvointi riippuu yrittäjien rohkeudesta ja halusta kasvaa, investoida ja työllistää. – Siksi meitä kannattaa tänä päivänä kuunnella, ja jokainen vastuullinen päättäjä myös niin tekee, Pentikäinen totesi.
Yksi yrittäjäjuhlan odotetuimmista puhujista oli avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Hän otti yleisön haltuun heti alussa, kun hän sanoi olevansa yrittäjäsuvusta ja että hänen vaimonsakin on yrittäjä. – Ja suurin osa ex-vaimoista, hän lisäsi. Valtaoja valoi uskoa tulevaisuuteen. Maailma ei ole niin synkkä paikka, kuin annetaan ymmärtää. – Katselemme maailmaa mustien lasien läpi ja aivan liian kapeasti. Äkilliset, yllättävät ja ennen kaikkea huonot uutiset täyttävät niin median kuin omat ajatuksemme, ja kun sitten siltä pohjalta ryhdymme pohtimaan tulevaisuutta, metsään mennään että rytisee. Unohdamme tyystin kaiken sen hitaan, positiivisen kehityksen, joka jatkuu tälläkin hetkellä. Sen kehityksen, joka on luonut nykyisen hyvinvointimme ja joka myös luo tulevaisuutemme. Maailmassa on toki suuria ongelmia ja paljon parannettavaa. Mutta ennen kaikkea se on täynnä uskomattomia mahdollisuuksia, joita emme huomaa putkinäköisessä pessimismissämme. – Maailma, niin kuin satavuotias Suomikin, on millä tahansa mittarilla mitattuna uskomaton menestystarina. Elämme hyvinvoinnissa, jota kukaan ei olisi osannut edes kuvitella vuonna 1917 ja tuo kehitys jatkuu. Maailmassa ei ole ollut näin paljon vaurautta, kuluttajia ja yrittämisen mahdollisuuksia koskaan aikaisemmin. – Jos nyt mennään sata lasissa, niin kohta vaihdetaan kakkoselle ja aletaan painaa kaasua tosissaan. Eihän tämä homma ole edes vielä kunnolla alussa, hän hehkutti.