Jyväskylä On the Move 2/2015 (suomeksi)

JYVÄSKYLÄ On the Move

Aivotutkimus

VARHAINEN DIAGNOSOINTI HELPOTTAA HOITOA

KESÄ/SYKSY 2015

VRT Finland: Liiketoimintaa vedenpinnan alla Jyväskyläläiset uimarit tähtäävät olympialaisiin Jyväskylän Kesä täyttää 6O vuotta

Teema: Suomen huippuluokan koulutusjärjestelmä

1

JYVÄSKYLÄ On the Move

Tämän julkaisun tarjoavat sinulle

KESÄ/SYKSY 2015

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Jyväskylä On the Move -julkaisu esittelee Jyväskylän seudun osaamista ja vetovoimatekijöitä.

Sisältö

Noin 136 000 asukkaan Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja yksi maan merkittävimmistä kasvukeskuksista. Arkkitehti Alvar Aallon kotikaupunki on tunnettu myös monipuolisista koulutusmahdollisuuksistaan. www.jyvaskyla.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on Jyväskylän seudun neljän kunnan – Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten – omistama, vuonna 1996 perustettu elinkeinoyhtiö.

Jykes auttaa palveluillaan ja osaamisellaan Jyväskylän seudun yrityksiä kehittämään toimintaansa ja parantamaan kilpailukykyään kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. www.jykes.fi Jyväskylän yliopisto on ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin keskittyvä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä monialainen tiedeyliopisto ja koulutuksen asiantuntija. Yliopisto on maamme johtava opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä.

Liikuntatieteiden kokonaisuus on maan ainoa. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa, joissa opiskelee noin 15 000 opiskelijaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vetovoimainen ja kansainvälinen korkeakoulu, jossa on noin 8 500 opiskelijaa.

JAMK tarjoaa korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, ammatillista opettajakoulutusta, avoimia ammattikorkeakouluopintoja, täydennyskoulutusta ja myös oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta nuorille ja aikuisille. www.jamk.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. Koulutuskuntayhtymä järjestää koulutusta noin 22 000 opiskelijalle. Koulutusta järjestäviä oppilaitoksia ovat Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Jyväskylän oppisopimuskeskus ja viisi lukiota. www.jao.fi

Paino: Kirjapaino Kari Ky, painos 1 000 Kansikuva: Petteri Kivimäki.

2

4 6 8

KOULUTUS SUOMESSA: MAAILMAN HUIPULLA MITÄ PISA MITTAA?

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OSAAMISELLA ON KYSYNTÄÄ

www.jyu.fi

ISSN 2342-7434 (painettu) ISSN 2342-1010 (verkkojulkaisu) Yhteystiedot Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Viitaniementie 1 A, PL 472, 40101 Jyväskylä niina.luttinen@jao.fi, www.jao.fi Päätoimittaja Niina Luttinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

16 9 10 12 14 16 18 20

EDUCLUSTER FINLAND VIE OSAAMISTA KIINALAISET OPETTAJAT JYVÄSKYLÄSSÄ JYVÄSKYLÄ SINFONIA: RAJATON 60-VUOTIAS SUOMI ON PUUN VALTAKUNTA MONITIETEISTÄ AIVOTUTKIMUSTA VRT FINLAND TEKEE BISNESTÄ PINNAN ALLA

JYVÄSKYLÄLÄISUIMARIT MATKALLA OLYMPIALAISIIN

22

RESURSSIVIISAUS: EUROT TODISTAVAT VASTUUSTA

Toimituskunta Satu Heikkinen (Jyväskylän kaupunki), Miikka Kimari (Jyväskylän yliopisto), Taija Lappeteläinen (Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy), Niina Luttinen (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä), Pauliina Hietalahti (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) Toimitustyö ja taitto Viestintä-Paprico Oy, www.paprico.fi

20 J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

PÄÄKIRJOITUS KESÄKUU 2015

Koulutus luo hyvinvointia ja tasa-arvoa SUOMALAISELLA KOULUTUSJÄRJESTELMÄLLÄ on hyvä kansainvälinen maine. Korkealuokkainen koulutusjärjestelmämme luo hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä antaa elinkeinoelämälle pohjan menestyä globaalissa kilpailussa.

Jyväskylä tunnetaan koulutuskaupunkina. Kiinnostuksesta osaamiseemme kertoo esimerkiksi se, että lähes viikoittain eri maiden opetushallinnon edustajia ja pedagogeja käy tutustumassa kaupunkimme oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Kansainväliset vieraat haluavat tutustua järjestelmään, jonka tuloksena 15-vuotiaat ovat saavuttaneet kaikissa 2000-luvun alusta lähtien toteutetuissa PISA-tutkimuksissa huipputuloksia.

Erityisesti opettajankoulutus on herättänyt kiinnostusta.

Maassamme opettajan työ on arvostettua kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasolle. Monissa kehittyvissä talouksissa opettajat ovat valitettavasti heikommassa asemassa, mikä esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa saattaa olla este yritysyhteistyölle.

JYVÄSKYLÄN ERITYINEN VAHVUUS koulutuksen ja osaamisen viennissä on se, että suuret koulutuksen tarjoajat, ammattikorkeakoulu, yliopisto ja koulutuskuntayhtymä, tekevät tiivistä yhteistyötä. Organisaatioiden asiantuntemusta viedään kansainvälisille markkinoille niiden omistaman asiantuntijayhtiön, EduCluster Finland Oy:n avulla. Lisäksi Jyväskylässä on suuri joukko koulutusalan pk-yrityksiä, joiden osaamista hyödynnetään kansainvälisissä projekteissa.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän asiantuntijat ovat olleet mukana esimerkiksi koulutusvientihankkeessa, jossa toteutettiin ammatillisten opettajien täydennyskoulutus Shanghaissa.

Ammatillista koulutustaan voimakkaasti uudistava Kiina haluaa tehostaa ammattiopettajien pedagogista ja ammatillista osaamista sekä koulutuksen työelämävastaavuutta. Suomessa on pitkät perinteet koulutuksen työelämälähtöisyydessä. Elinkeinoelämän tarpeet vaikuttavat vahvasti siihen, millaista koulutusta maassamme järjestetään. Kiinassa ovat nousseet esille myös yrittäjyyden edistämiseen liittyvät kysymykset maan talouskasvun heikkenemisen vuoksi.

Tärkeää kansainvälisissä koulutusvientiprojekteissa on keskusteleva ote ja ratkaisukeskeisyys. Emme sanele, mikä on eh-

MIKA JUHANI LUOMANSIVU

doton totuus, vaan kehitämme kohdemaan koulutusta paikallisten realiteettien puitteissa.

SUOMIKIN ON VOIMAKKAAN muutoksen edessä. Monikulttuurisuus ja kaupungistuminen muokkaavat vahvasti yhteiskuntaamme. Viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa Suomen tulokset jonkin verran heikkenivät, mikä antaa aiheen analysoida tarkasti muutoksen syitä ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.

Myös teollisuus on uuden edessä. Tarvitsemme tulevaisuudessa yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu uusiin innovaatioihin ja korkeaan osaamiseen. Teollisuuden suuryritykset ovat jo tunnistaneet biotalouden mittavat mahdollisuudet. Biotalouden nousu on väistämätöntä fossiilisten polttoaineiden vähitellen ehtyessä. n

Vesa Saarikoski Johtaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 3

Teema: Suomen huippuluokan koulutusjärjestelmä

n a m l i maa

Lähes kolme neljäsosaa 25–64-vuotiaista suomalaista on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon eli ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon, kolmanneksella on korkea-asteen koulutus. Suomalaista koulutusjärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaimmista. Suomen menestystä selittävät pitkälti yhtenäinen, koko ikäluokalle tarjottava peruskoulu, ammattitaitoiset opettajat sekä koulujen 4

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

Jyväskylän Tikan koulun 6 A -luokka opettelee matematiikkaa ja muita kouluaineita pääasiassa oppikirjoista, mutta tablettisovelluksia ja pelejä käytetään kirjan rinnalla.

itsenäisyys. Peruskoulun hyvä maine tulee erityisesti erinomaisista PISA-tuloksista.

Toisen asteen ammatillinen koulutus puolestaan on Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa vetovoimaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä on poikkeuksellista, sillä muualla Euroopassa ammatillinen koulutus kamppailee arvostusongelmien kanssa.

5

Teema: Suomen huippuluokan koulutusjärjestelmä

MITÄ PISA MITTAA? Suomen hyvä menestys 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaavassa PISA-tutkimuksessa on jatkunut yli vuosikymmenen, mikä on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan. PISA tuottaa osallistujamaille arvokasta tietoa koulutuksen kehittämisen pohjaksi.

Teksti Timo Sillanpää Kuvat Petteri Kivimäki

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KOULUTUKSEN tutkimuslaitoksen professori Jouni Välijärvi arvioi, että syynä Suomen PISAmenestykseen on koulutuksen tasalaatuisuus. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat pieniä, ja erot ikäluokkien sisällä vähäiset. ”Hyviä tuloksia selittää myös laadukas ja eri puolille maata hajautettu opettajankoulutus. Opettajan työn arvostus monissa länsimaissa on laskenut viime aikoina, mutta Suomessa tätä kehitystä ei ole näkyvissä”, arvioi PISA-tutkimusta koordinoiva Välijärvi.

Välijärvi uskoo, että opettajan työn korkea arvostus lähtee Suomen historiasta. Suomenkielisen kulttuurin ja koko kansakunnan identiteetin keskeisenä rakennusaineena on ollut tasaarvoinen perusopetus.

”IKÄVINTÄ ON, JOS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPPILAAT NÄHDÄÄN ONGELMAOPPILAINA. MONISSA MAISSA KOULUJEN EROT OVAT JUURI NÄISTÄ SYISTÄ KÄRJISTYNEET.” JOUNI VÄLIJÄRVI

Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen näkyvät PISAtuloksissa niin Suomessa kuin muissa nopeasti kaupungistuvissa maissa. ”Vaikka Suomessa kotitaustan vaikutus on edelleen tutkittujen maiden joukossa pienimpiä, vaikutus on voimistunut vuodesta 2003. Alueiden erot näkyvät siinä, että erityisesti taantuville maaseutualueille jäävien poikien tulokset ovat heikompia kuin tyttöjen.”

Juuri näihin yhteiskunnan muutoksen myötä syntyviin ilmiöihin PISA tarjoaa tarpeellista tietoa. Kun kehityssuunta tunnetaan, voidaan opetussuunnitelmia muuttaa.

Matematiikka, luonnontieteet ja lukutaito PISAn keskeisin tutkimuskysymys on, mikä on osaamisen taso eri maissa ja kuinka tasaisesti osaaminen jakautuu oppilaiden, koulujen ja koulujärjestelmän eri osien kesken. ”Tutkimuksessa on kolme painopistealuetta, lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet, jotka vuorottelevat kolmen vuoden välein. Lisäksi fokusoidaan nuorten asenteita tutkittavia aihepiirejä kohtaan”, Välijärvi toteaa.

2000-luvun alussa käyttöön otettu PISA oli aluksi vain OECDmaiden käyttöön tarkoitettu testausväline. Tänä päivänä noin 50 prosenttia PISA-tutkimukseen osallistuvista maista on OECD:n ulkopuolelta.

GALLUP: TIKAN ALAKOULUN 6-LUOKKALAISET

”

Koulussa lempiaineeni on tekstiilityö. On kivaa tehdä omantyylisiä tekstiileitä. Esimerkiksi keväällä teimme hupparia. Toinen lempiaineeni on historia. Isona haluaisin kirjailijaksi tai graafiseksi suunnittelijaksi.

Vapaa-ajalla tykkään lukea, kirjoittaa tarinoita sekä piirtää ja suunnitella omia juttuja.”

Heta Parikka, 12

Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki 6

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

”Opettajan työn arvostus monissa länsimaissa on laskenut viime aikoina, mutta Suomessa tätä kehitystä ei ole näkyvissä”, arvioi PISA-tutkimusta koordinoiva professori Jouni Välijärvi. Kuvassa Tikan koulun opettaja Sanna Paananen.

OECD-maiden lähtökohta PISA-tutkimukseen oli alun perin se, tuottaako koulutusjärjestelmä elinkeinoelämälle sopivia osaajia. ”Vuosituhannen vaihteessa ajateltiin, että länsimaat menestyvät globaalissa kilpailussa vain korkean koulutuksen ja osaamisen turvin. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin tuotantoa oli siirretty halvan työvoiman maihin. Suomessa nähdään edelleen, että koulutus on lisäksi yksi keskeinen väline tuottaa yhteiskunnallista tasa-arvoa”, Välijärvi pohtii.

PISA-tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että samassa ikäluokassa parhaan ja heikoimman kymmenesosan oppilailla voi olla 6–7 vuoden ero osaamisessa. ”Ikävintä on, jos erityistä tukea tarvitsevat oppilaat nähdään ongelmaoppilaina. Monissa maissa koulujen erot ovat juuri näistä syistä kärjistyneet.”

Tietotekniikka vuoden 2015 tutkimukseen Matematiikka on ollut painopistealueena 2003 ja 2012 tehdyissä tutkimuksissa, lukutaito vuosina 2000 ja 2009. Vuonna 2015 tehtävässä tutkimuksessa luonnontieteet ovat painopistealueena toista kertaa.

Vuonna 2015 PISA toteutetaan tietotekniikan avulla. Osaamisen ajatellaan tulevan parhaiten esiin mahdollisimman autenttisissa, todellisen elämän tilanteita jäljittelevissä tehtävissä.

”

”Tietotekniikan käyttö lisääntyy opetuksessa koko ajan. Tietotekniikka mahdollistaa PISAssa tehtävät, jotka vastaavat tämän päivän osaamisvaatimuksiin ja tuottavat uudentyyppisiä elementtejä tutkimukseen. Tällaisia ovat muun muassa tiedon etsiminen ja navigointi”, Välijärvi pohtii.

Teknologian nopea kehittyminen on nostanut esiin uusia kysymyksiä. Suomessakin peruskoulu on perustunut koulumaiseen opiskeluun. Teknologian runsas käyttö kuitenkin näyttää korostavan erilaisia taitoja. ”On aiheellista kysyä, mittaako PISA riittävän hyvin nuorten uusia taitoja, kuten mobiilimaailmassa tapahtuvaa verkostoitumista”, Välijärvi toteaa. n

PISA JA PIAAC • PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD-maiden joka kolmas vuosi toteuttama 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaava tutkimus. PISA-tutkimukset on toteutettu vuosina 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012. Vuonna 2015 toteutettavan PISA-tutkimuksen tulokset julkistetaan loppuvuodesta 2016.

• PIAAC (The Programme for the International Assessment of Adult Competencies) on OECD:n aloitteesta toteutettava kansainvälinen aikuistutkimus, jossa selvitetään aikuisväestön (16–64-vuotiaat) perustaitoja sekä niiden käyttöä työssä ja arkielämässä. Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito ja numerotaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia, mutta ikäluokkien väliset erot suuria.

Tykkään fysiikasta ja kemiasta, koska niissä voi tehdä erilaisia kokeita ja testata erilaisia ilmiöitä. Vähän aikaa sitten kokeilimme lamppujen sarjakytkentää ja lampun sytyttämistä patterilla. Olen kiinnostunut myös historiasta ainakin silloin, kun siinä käsitellään sotia ja vallankumouksia. Minulla ei ole vielä ammattihaaveita, mutta tykkään korjata isän kanssa vanhoja autoja.”

Joni Flyktman, 13

7

Teema: Suomen huippuluokan koulutusjärjestelmä

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OSAAMISELLA ON KYSYNTÄÄ Jyväskylän ammattiopiston rehtori, opetusneuvos Kirsti Kosonen tiivistää suomalaisen ammatillisen koulutuksen vahvuudet kolmeen sanaan: työelämälähtöisyys, valinnaisuus ja joustavuus.

Teksti ja kuva Pia Tervoja

SUOMALAISESSA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA on erityispiirteitä, jotka ovat kiinnostavia myös kansainvälisellä kentällä. Työelämälähtöisyys on yksi ammatillisen koulutuksen tärkeimpiä kulmakiviä. Opintojen sisältöjä rakennetaan tiiviissä vuoropuhelussa alueen yritysten kanssa, ja työssäoppiminen on keskeinen osa koulutusta. ”Työssäoppimista on vähintään puoli vuotta, mutta halutessaan opiskelija voi oppia ammattilaiseksi lähes kokonaan aidossa työympäristössä”, toteaa Jyväskylän ammattiopiston rehtori Kirsti Kosonen.

Tavoitteena yksilölliset urapolut Opintojen tavoitteena on yksilöllisten urapolkujen rakentuminen. Opintojen valinnaisuus lisää myös opiskelumotivaatiota.

Kososen mukaan opiskelijat voivat valita esimerkiksi osia eri tutkinnoista ja tehdä myös lukio-opintoja.

Suomessa kaikki ammatilliset perustutkinnot ovat laaja-alaisia ja tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Yhä useampi nuori haluaakin käytännönläheisen koulutuksen ennen korkeakouluopintoja.

Jyväskylässä ammatillisen koulutuksen vahvuuksiin voi lisätä oman paikallisen erityispiirteensä. Jyväskylän ammattiopistossa on panostettu yrittäjyysopintojen kehittämiseen. ”Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa oma harjoitteluyritys opintojen ajaksi. Tällaisia NY-yrityksiä on vuosittain yli sata.”

Merkittävä avaus Shanghaissa Kehittyvät maat ovat noteeranneet suomalaisen ammatillisen koulutuksen vahvuudet. Esimerkiksi Kiina haluaa nostaa maansa ammatillisen koulutuksen tasoa hyödyntämällä suomalaista osaamista.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, johon myös Jyväskylän ammattiopisto kuuluu, on mukana kansallisesti merkittävässä ammatillisen koulutuksen vientiavauksessa. Vuoden 2014 lopussa Shanghaissa avattiin kiinalais-suomalainen osaamiskeskus, jonka tavoitteena on kehittää Kiinan ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä. ”Olemme sitoutuneet pitkäaikaiseen koulutuksen kehittämiseen Shanghaissa. Vuonna 2014 toteutettiin jo lähes 60 ammatillisen opettajan täydennyskoulutus ja huhtikuussa 2015 käynnistyi uusi koulutusohjelma, jossa koulutetaan paikallisista opettajista kouluttajia”, kertoo projektipäällikkö Kirsi Koivunen.

8

”SUOMALAINEN KOULUTUSOSAAMINEN KIINNOSTAA KEHITTYVIÄ MAITA MONESTAKIN ERI NÄKÖKULMASTA.” KIRSTI KOSONEN

Suomalaisessa koulutuskonsortiossa ovat mukana koulutuskuntayhtymän lisäksi EduCluster Finland Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia.

Kirsti Kosonen korostaa, ettei suomalaista koulutusta voi viedä sellaisenaan, vaan vientimaan tarpeet ovat etusijalla. Koulutusviennissä on myös varauduttava pitkäjänteiseen työhön. ”On tärkeää toimia erilaisilla kansainvälisillä forumeilla, sillä niiden kautta syntyy uusia kontakteja. Olemme esimerkiksi mukana ammattitaidon MM-kilpailuissa. Yksi opettajamme muun muassa vastaa koko painoviestintäalan kilpailun järjestämisestä kilpailun johtajana ja päätuomarina”, toteaa Kirsti Kosonen. ”Ammatillisen koulutuksen viennissä on vähemmän globaalia kilpailua kuin esimerkiksi yliopistokoulutuksessa. Suomalainen koulutusosaaminen kiinnostaa kehittyviä maita monestakin eri näkökulmasta”, Kosonen jatkaa. n J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

”KESKI-SUOMI ON OLLUT KAUKAA VIISAS, KOSKA KOULUTUSTA ON PIDETTY TÄÄLLÄ YHTENÄ KEIHÄÄNKÄRKENÄ.

YRITYSVETOINEN OSAAMIS­ PALVELULIIKETOIMINTA ON SEN SIJAAN KOHTUULLISEN UUTTA.” JAN-MARKUS HOLM

EduCluster Finland

VIE OSAAMISTA EduCluster Finland Oy vie keskisuomalaista koulutusosaamista kehittyviin maihin. Arabian niemimaalla ja Kiinassa on menossa mittavia koulutuksen kehittämishankkeita.

Teksti Pia Tervoja Kuva Petteri Kivimäki SYYSKUUSSA 2014 QATARIN pääkaupungissa Dohassa aloitti toimintansa kansainvälinen koulu, jonka perustamisesta ja toiminnasta vastaavat EduCluster Finlandin suomalaiset asiantuntijat. Koulu kuuluu Qatarin opetusministeriön alaiseen huippukouluohjelmaan, jonka tarkoituksena on nostaa maan koulutuksen laatua.

Lähes samantyyppisellä konseptilla toimii kaksi mallikoulua Abu Dhabissa. Lisäksi suomalaisopettajia ja asiantuntijoita on mukana useissa muissakin koulutuksen kehittämiseen liittyvissä projekteissa. Kiinan Shanghaissa on puolestaan käynnissä mittava, vuosia kestävä ammatillisen koulutuksen kehittämistyö.

Kysyntää eri puolilla maailmaa Valtiotason reformihankkeet, joissa kehitetään kokonaisia koulutusjärjestelmiä ja laajoja kokonaisuuksia ovat keskisuomalaisen osaamispalveluliiketoiminnan ydinosaamista. ”Tällaiset suorat kaupat ovat meille strategisesti merkittäviä, mutta toteutamme myös kehitysyhteistyöhankkeita, joiden rahoitus tulee esimerkiksi Suomen ulkoministeriöstä, EU:lta tai kehityspankeilta”, kertoo EduCluster Finland Oy:n toimitusjohtaja Jan-Markus Holm.

Keski-Suomessa on osaamispalveluliiketoiminnalle hyvät

lähtökohdat. Jyväskylän yliopisto tunnetaan erityisesti kasvatustieteellisen tiedekunnan osaamisesta. Ammatillista koulutusta on puolestaan kehitetty pitkäjänteisellä työllä, ja osaamiselle on selkeä tilaus kehittyvissä maissa. ”Keski-Suomi on ollut kaukaa viisas, koska koulutusta on pidetty täällä yhtenä keihäänkärkenä. Yritysvetoinen osaamispalveluliiketoiminta on sen sijaan kohtuullisen uutta”, Jan-Markus Holm toteaa.

Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän omistama EduCluster Finland Oy vastaa koulutusviennin kaupallistamisesta ja sopimusteknisistä asioista, räätälöi kehittämisprojektin yhdessä asiakkaan kanssa sekä etsii parhaat asiantuntijat.

Tällä hetkellä kansainväliset asiakkaat löytyvät pääasiassa Arabian niemimaalta, kakkosena tulee Aasia ja kolmantena Etelä-Amerikka. ”Meillä on hyvä määrä erikokoisia hankkeita neuvottelussa. Odotuksena on, että yhtiö kasvaa lähes sata prosenttia tänä vuonna.”

Lähitulevaisuudessa yhtiö lisää jalkautumista lähemmäksi asiakkaita, sillä se on perustamassa tytäryhtiötä Qatarin Dohaan. Holm uskoo, että hyvin nopeasti sama tarve nousee myös Kiinan Shanghaissa. n 9

Teema: Suomen huippuluokan koulutusjärjestelmä

SILMÄT AVAUTUVAT KAUKANA KOTOA Kiinalaiset hoitotyön opettajat aikovat viedä Jyväskylästä omaan yliopistoonsa suomalaisen koulutusmallin vahvuuksia.

Teksti Tommi Salo Kuva Petteri Kivimäki SUOMALAISEN SAIRAANHOITAJAKOULUTUKSEN malleja jaetaan Kiinassa ja niitä haetaan Jyväskylästä Kiinaan. Kiinan Beihua Universityssä käynnistyi syksyllä 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun nimissä 81 kiinalaisen sairaanhoitajan koulutus.

Koulutuksesta osa on ammattikorkeakoulun opettajien toteuttamaa kontaktiopetusta Beihuassa. Lisäksi koulutusyhteistyö tuo Jyväskylään hoitotyön opettajia Kiinasta. ”Tavoitteenani on kehittää itseäni opettajana uusilla, eurooppalaisilla menetelmillä. Voimme viedä Kiinaan uudenlaisia koulutuksen tapoja ja testata niiden toimivuutta siellä”, maaliskuun alussa Jyväskylään saapunut Ling Gong sanoo.

Hän tuli Jyväskylän ammattikorkeakouluun kolmeksi kuukaudeksi yhdessä toisen kiinalaisopettajan, Wei Liun kanssa.

Ling Gong on toiminut opettajana Kiinassa kymmenen vuotta ja Wei Liu viisi vuotta. Koilliskiinalaisessa Jilinin kaupungissa asuvat naiset opiskelevat Jyväskylässä sekä seuraavat luentoja ja käyvät keskusteluja suomalaisasiantuntijoiden kanssa.

Suomessa hyödynnetään uutta teknologiaa Ling Gong toivoo valmennusjakson Jyväskylässä avaavan koulutuksellisia silmiä aiempaa laajemmalle. ”Suomessa opiskelijat käyttävät opiskelussa paljon uutta teknologiaa ja ovat motivoituneita esimerkiksi verkko-opiskeluun.

Suomalaisopiskelijoilla saattaa myös olla jo valmiiksi työelämän kokemusta, kun taas Kiinassa yliopistoon tullaan varsin nuorina.” ”Pienryhmäkeskustelujen järjestäminen on Kiinassa usein vaikeaa suuren opiskelijamäärän takia. Yhdellä luennolla voi olla reilusti yli sata opiskelijaa”, Ling Gong jatkaa.

Hän sanoo huomanneensa suomalaisen opiskelun olevan vahvasti osaamislähtöistä ja keskittyvän aina tiettyihin osaamisvahvuuksiin.

Ling Gong kertoo tutustuneensa Wei Liun kanssa jo etukäteen suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmiin ja koulutustapoihin. ”Omille opiskelijoillemme olisi hyvä tulla opiskelemaan ja työskentelemään Eurooppaan. Täällä on hyvät olosuhteet elää ja tehdä työtä”, Ling Gong arvioi.

Kolmen kuukauden jakso Jyväskylässä on ollut erinomainen mahdollisuus tutustua sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi paikallisiin ihmisiin sekä suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin. n Kiinalaiset opettajat Ling Gong (2. vas.) ja Wei Liu (kesk.) ovat tutustuneet Jyväskylässä suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen malleihin, muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelevien Meini Korpelan (vas.), Emmi Jääskeläisen (oik.) ja Tuuli Saarivaaran (2. oik.) tapoihin. u

GALLUP: TIKAN ALAKOULUN 6-LUOKKALAISET

”

Lempiaineeni koulussa on liikunta, koska tunneilla pääsee liikkumaan ja kokeilemaan erilaisia lajeja.

Viimeksi meillä oli telinevoimistelua. Vapaaajalla harrastan ratsastusta, ja esimerkiksi ratsastuksenopetuksesta voisi tulla ammattini. Toinen haaveeni liittyy lääkärintyöhön. Haluaisin olla joko eläinlääkäri tai tavallinen lääkäri, joka auttaa toisia ihmisiä.”

Elsa Parikka, 12 Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki

10

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

UNO CYGNAEUKSEN JA WOLMAR SCHILDTIN PERINTÖ • Pappi Uno Cygnaeus (1810– 1888) tunnetaan nykyisen peruskoulun pohjana olevan kansakoulun isänä. Vuonna 1860 hän julkaisi ehdotuksen Suomen kansanopetuksen järjestämisestä. Cygnaeuksen suunnitelmaan sisältyi suomenkielisen kansakoulunopettajaseminaarin perustaminen Jyväskylään, mikä toteutui vuonna 1863.

• Jyväskylän piirilääkäri Wolmar Schildtillä (1810–1893) oli suuri vaikutus siihen, että hänen osakuntaystävänsä Uno Cygnaeus perusti opettajaseminaarin juuri Jyväskylään. Schildtin aktiivisuuden ansiosta Jyväskylään perustettiin myös ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän lyseo, vuonna 1858.

Hän myös esitti ensimmäisenä ajatuksen suomenkielisen yliopiston perustamisesta Jyväskylään. Schildtin ideoima yliopisto toteutui tosin vasta huomattavasti myöhemmin, vuonna 1966.

Lähteet: Wikipedia, Jyväskylän yliopiston museo, www.finnica.fi

”

Kouluaineista pidän eniten teknisestä työstä, koska siinä tehdään erilaisia asioita joka tunti. Viimeksi teimme lampputesterin, jolla voi tutkia, johtaako jokin materiaali sähköä. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä musiikkiin liittyviä juttuja. Pianotunneilla soitan klassista musiikkia, mutta muuten teen vapaa-ajalla hiphop-musiikkiin taustoja.”

Viljami Sillanpää, 12

11

JYVÄSKYLÄ SINFONIA: RA Jyväskylä Sinfonia on ennakkoluuloton 60-vuotias kaupunginorkesteri, joka ylittää rajoja niin taiteellisesti kuin maantieteellisesti. Poikkitaiteelliset ja ennakkoluulottomat esitykset ovat tehneet Jyväskylä Sinfoniaa tunnetuksi ympäri maailmaa.

Teksti Timo Sillanpää Kuvat Petteri Kivimäki

JYVÄSKYLÄ SINFONIALLE VUOSI 2015 on juhlavuosi, sillä orkesterin perustamisesta on kulunut 60 vuotta. Suomalaisessa musiikkimaailmassa riittää muutakin juhlan aihetta, sillä säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymästä on kulunut 150 vuotta ja oopperoistaan tunnettu säveltäjä Aulis Sallinen täyttää 80 vuotta.

Vuonna 1955 perustetussa Jyväskylä Sinfoniassa on 38 muusikkoa, ja se tunnetaan monipuolisesta ja ennakkoluulottomasta ohjelmistostaan. Orkesteri on erityisesti oman maakunnan suosiossa, mutta faneja riittää myös Keski-Suomen rajojen ulkopuolella. Jyväskylä Sinfonia konsertoi keskiviikkoisin tavallisimmin Alvar Aallon suunnittelemassa Jyväskylän teatteritalossa, jonka 550 paikkaa ovat yleensä lähes loppuunmyytyjä – täyttöaste on noin 95 prosenttia. ”Eri musiikkityylien yhdistäminen, elokuva- ja populaarimusiikin esittäminen ja poikkitaiteellisuus ovat kasvattaneet or12

kesterin suosiota erityisesti 2000-luvulla. Ohjelmiston monipuolistamisen myötä saavutettu suosio kertoo siitä, että myös Jyväskylä Sinfonian on uudistuttava jatkuvasti ja yllätettävä yleisönsä positiivisesti joka konsertissa”, kertoo intendentti Kristiina Itäranta.

Yhtenä esimerkkinä poikkitaiteellisuudesta on kuvataiteen ja musiikin yhdistäminen. Vuonna 2011 Taiturointia-konsertissa kuvataiteilija Tiina Osara maalasi reaaliaikaisesti taide­ teoksen, kun orkesteri esitti Edward Elgarin, Domenico Cimarosan ja Richard Straussin säveltämää musiikkia. Osaran siveltimenvedot heijastettiin konserttisalin seinälle samalla kun musiikki soi. ”Olemme tempauksillamme saaneet näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Orkesteri on saavuttanut kansainvälistä huomiota erityisesti arvostelumenestystä saaneiden levytysten myötä”, Itäranta toteaa.

Taiteelliset raja-aidat ylittyivät myös huhtikuussa, kun eläkkeelle äskettäin jäänyt kaupunginjohtaja Markku Andersson esitti puheroolin kirjailija Roope Lipastin kirjoittamaan tekstiin ”Yllätysjuhlat”.

Musiikki ei tunne rajoja Jyväskylä Sinfonia on epäilemättä kaupungin kansainvälisin työyhteisö. ”Musiikki ei tunne rajoja. Orkesterissamme soittavat muuJ Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

Pääsiäisenä Jyväskylä Sinfonia esitti Taulumäen kirkossa yhdessä kansainvälisten huippusolistien kanssa J.S. Bachin Johannes-passion. Kapellimestari Ville Matvejeffin johtamassa konsertissa solisteina olivat Ida Falk Winland (sopraano), Diana Haller (mezzosopraano), Joshua Owen Mills (tenori), Leon Kosavic (baritoni), Juha Kotilainen (Jeesus) ja Simo Mäkinen (evankelista).

JATON 60-VUOTIAS sikot ovat lähtöisin yli yhdestätoista eri maasta: Ukrainasta, Ranskasta, Japanista, Puolasta... Monet ovat tulleet vieraileviksi muusikoiksi orkesteriin, mutta sitten ihastuneet Jyväskylään ja jääneet tänne pysyvästi”, Kristiina Itäranta kertoo.

Myös levytyksissä Jyväskylä Sinfonia tekee kansainvälistä yhteistyötä muun muassa klassiseen musiikkiin erikoistuneen Naxoksen kanssa. Yhteistyö maailmanlaajuisen agentuuriverkoston kanssa on jatkuvaa vierailijoiden saamiseksi. ”Koesoittotilaisuuksiin tulee muusikoita ympäri maailmaa.

Rekrytoinnissa lähtökohtana ovat aina taiteelliset ansiot. Muusikkoja rekrytoivat kuuntelevat vain soittoa. He eivät siis tiedä, kuka soittaa. Rekrytointiprosessi tukee kansainvälisen työyhteisön syntymistä.”

Esiintymisiä lähellä ja kaukana Jyväskylä Sinfonian kansainvälistyminen sai vauhtia erityisesti vuosina 2003–2012, jolloin ylikapellimestarina toimi ranskalainen Patrick Gallois. Gallois’n kaudella orkesteri teki useita kiertueita ulkomaisille konserttiareenoille muun muassa Espanjaan, Ranskaan ja Japaniin. Nykyinen ylikapellimestari Ville Matvejeff on jatkanut kansainvälistä otetta muun muassa johtamalla huippusolistien tähdittämiä konsertteja.

Samalla kun orkesteri hakee uusia kansainvälisiä ulottuvuuksia, orkesterimuusikoiden on kotikaupungissaan palveltava yhä monipuolisemmin yleisöään.

”Tänä päivänä orkesterin on vakiokonserttien lisäksi jalkauduttava sinne, missä yleisö on. Pienemmillä kokoonpanoilla olemme tarjoilleet musiikin iloa yleisölle muun muassa ostoskeskuksissa, kirjastoautossa, kouluissa ja vanhainkodeissa. Kuulijoita ilahdutamme välillä kevyen musiikin konserteilla, joissa solistina on jokin nimekäs suomalainen artisti”, Itäranta sanoo.

Kansainvälisten solistien varaan rakentuvan konsertin taustalla tehdään paljon työtä, joka aloitetaan vähintään puoli vuotta ennen konserttia. Aikaa tarvitaan, koska huippusolistien kalenterit ovat täynnä ja harjoituksillekin on varattava muutama päivä. Lisäksi matkaliput ja majoitukset on varattava hyvissä ajoin.

Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestari Ville Matvejeff johtaa sopimuksen mukaisesti Jyväskylässä vuosittain kahdeksan konserttia sekä levytykset ja kiertueet. Vuonna 2014 ylikapellimestarina aloittaneen Metvejeffin sopimus jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka. Yhteistyö päävierailija Moshe Atzmonin kanssa puolestaan jatkuu ainakin 2016 loppuun saakka. n

JYVÄSKYLÄ SINFONIA • Orkesteri tuotti vuonna 2014 yhteensä 108 musiikkitilaisuutta, joista konsertteja oli 62. Tilaisuudet saivat vuoden aikana yhteensä 28 003 kuulijaa. Orkesterin diskografia sisältää lähes 40 levytystä. Yhteistyötä on tehty muun muassa levy-yhtiö Naxoksen kanssa.

• www.jyvaskylasinfonia.fi

13

PUUN VALTAKUNTA Suomessa kasvaa puuta enemmän kuin sitä vuosittain käytetään. Biotaloudelle tämä tarkoittaa valtavaa määrää raaka-ainetta täysin uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden innovointiin.

Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki ja Tommi Salo

SUOMEA ON KUTSUTTU vihreän kullan maaksi. Määritelmää ei tarvitse muuttaa jatkossakaan. Biotalous nähdään yhtenä Suomen menestystekijöistä, ja Suomessa biotalous keskittyy vahvasti puuhun.

Suomalaisilla on mistä ammentaa puuvarannoissa, sillä puuta kasvaa Suomessa enemmän kuin sitä käytetään. Vuosikasvu on hieman yli 100 miljoonaa kuutiometriä, ja nykyinen teollinen puunkäyttö vuodessa noin 60 miljoonaa kuutiota. Käyttömäärä voitaisiin nostaa kestävän metsätalouden rajoissa 70–75 miljoonaan kuutioon.

Puu osaksi komposiittimateriaaleja Kun Suomessa on raaka-ainetta, on täällä miltei rajattomat mahdollisuudet myös raaka-aineen jalostamiseen. Puubiomassasta voitaisiin valmistaa muun muassa elintarvikkeita, kuituja, kosmetiikkaa, kemikaaleja, energiaa, lääkkeitä ja materiaaliyhdistelmiä eli komposiitteja. ”Nykyisin biomassasta voidaan teknisesti valmistaa lähes mitä tahansa. Kysymys kuuluukin, mitä on kannattavaa tehdä ja mille tuotteille löytyy kannattavia markkinoita”, Jyväskylän yliopiston soveltavan kemian professori Raimo Alén sanoo.

Keski-Suomessa on osaamista ja perinteitä puunjalostuksessa, joten Alén näkee esimerkiksi selluloosajohdannaiset yhtenä mahdollisena paikallisena lisämenestystekijänä.

”Ennen teimme selluloosaa ja paperia. Nyt puumateriaalia hyödynnetään entistä enemmän esimerkiksi energiana ja kemikaaleina. Jokin taho voisi alkaa valmistaa puuta ja muovia yhdistäviä komposiitteja”, Alén miettii. ”Meillä on Keski-Suomessa iso kilpailuetu metsäbiotaloudessa. Toisaalta tunnemme myös maatalouselintarvikeketjun mallit ja osaamme hallita ravinnekiertoa luonnossa”, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin johtaja Pekka Äänismaa listaa keskisuomalaisia vahvuuksia.

Biotalousinstituutissa on haettu uudenlaisia käsittelymenetelmiä metsähakkeelle sekä lisätty vesiosaamisen tasoa esimerkiksi jätevesien ja vesihuollon osalta ja vesistöpäästöjen reaaliaikaisessa seurannassa pelloilla, metsissä ja turvetuotantoalueilla.

Biotalous on käsitteenä niin laaja, ettei sitä voi yksiselitteisesti määritellä. Biotalous kattaa esimerkiksi tuotannon, joka hyödyntää luonnon uusiutuvia materiaaleja ottamalla käyttöön ja kehittämällä uusia innovaatioita ja teknologioita. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.

Suunnitelmat muutetaan teoiksi Potentiaali on vasta voimavara, joka ei automaattisesti tarkoita menestymistä. Suomessakin tarvitaan biotalouteen lisää yritys-

KOULUTUKSELLA UUSIA AMMATTILAISIA Biotalouden kasvupotentiaalin saavuttaminen edellyttää uusien osaajien kouluttamista.

Jyväskylän yliopiston soveltavan kemian yksi tutkimuksellinen vahvuus on ollut uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia. Soveltavasta kemiasta on valmistunut kaikkiaan yli 200 maisteria ja lähes 70 jatkotutkintoa. ”Tarvitsemme kasvavalle alalle lisää uusia ihmisiä. Esimerkiksi puukemian osaajia ei ole Suomessa riittävästi”, professori Raimo Alén laskee.

Uusia biotalouden ammattilaisia on Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutettu tarjoamalla korkeakoulutetuille työttömille suunnattua bioenergiaosaajakoulutusta. Vuonna 2016 ammattikorkeakoulussa aloitetaan uuden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutus biotalouspainotuksella. n

14

Professori Raimo Alén u

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

”EMME VOI VAIN SUUNNITELLA JOTAIN, VAAN HALUAMME MYÖS PILOTOIDA JA TESTATA UUTTA.” PEKKA ÄÄNISMAA

toimintaa ja alan osaajia.

Biotalousstrategian tavoitteena on nostaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa.

Keski-Suomessa biotalouden on laskettu tuovan jo lähivuosina yli 2 000 uutta työpaikkaa, minkä jälkeen alan osuus maakunnan työllisistä olisi lähes 15 prosenttia. Äänekoskelle rakennettavan uuden biotuotetehtaan työllistäväksi vaikutukseksi on tuotannon käynnistyttyä laskettu koko arvoketjussa yli 2 500 työpaikkaa. Suomen metsäteollisuushistorian suurimman investoinnin työllisyysvaikutus rakennusaikana on yli 6 000 henkilötyövuotta. ”Biotalouden kehittämiseen on maakunnassa otettu yrityslähtöinen lähestymistapa. Emme voi vain suunnitella jotain, vaan haluamme myös pilotoida ja testata uutta”, Äänismaa korostaa. ”Pk-yrityksissä tarvitaan laajaa osaamista biotalouden ammattilaisista it-osaajiin”, Alén jatkaa. n

15

MONITIETEISTÄ AIVOTUT Aivot ovat kuin avaruus, joka tarjoaa tutkijoille jatkuvasti uusia havaintoja. Jyväskylän yliopiston monitieteinen aivotutkimuskeskus tähtää alan huipulle monitieteisen lähestymistavan ja huippuluokan mittausteknologian avulla. Uusin hankinta on MEG-tutkimuslaite, joita koko maailmassa on vain pari sataa.

Teksti Timo Sillanpää Kuvat Petteri Kivimäki ja Mika Mäki

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MONITIETEISEN aivotutkimuskeskuksen johtajalla Tiina Parviaisella on kiire. Kolmisen vuotta sitten perustetun aivotutkimuskeskuksen MEG-laboratoriota valmistellaan käyttökuntoon ja neuvotteluja laboratorion hyödyntämisestä käydään sekä tiedeyhteisön että terveydenhuollon edustajien kanssa. ”Kolme miljoonaa euroa maksanut MEG-laite on kuin lentokone. Sen käyttöaste on pidettävä mahdollisimman korkeana”, Parviainen toteaa.

Magnetoenkefalografia (MEG) on tutkimusmenetelmä, joka mittaa pään ulkopuolelta heikkoja magneettikenttiä. Näitä kenttiä synnyttävät hermosoluviestintään liittyvät sähkövirrat.

Menetelmän avulla aivojen aktivaatioalueita voidaan paikantaa jopa muutaman millimetrin tarkkuudella. ”Kliinisessä käytössä MEG-mittauksia on hyödynnetty esimerkiksi aivojen epilepsiapesäkkeen paikantamisessa. Uusia toiveita MEG:n kliinisessä sovelluksessa on liitetty esimerkiksi auto-onnettomuudessa syntyneen whiplash-vaurion todentamiseen. Vaikka magneettikuvauksissa ei näkyisi rakenteellisia muutoksia, MEG saattaa osoittaa onnettomuudessa syntyneet poikkeavuudet”, Parviainen kertoo.

Eri tieteenalojen välistä yhteistyötä Parviaisen mukaan aivotutkimuksen tavoitteet Jyväskylässä ovat kovat. Laboratoriot on tarkoitus varustaa kansainvälisessäkin mittakaavassa huipputeknologialla. MEG-laitteen lisäksi keskuksessa voidaan tehdä EEG-mittauksia sekä TMS-tutkimuksia. Transkraniaalisen magneettistimulaation (TMS) avulla aivojen hermosoluja voidaan aktivoida magneettikentän avulla kallon ulkopuolelta. Menetelmä auttaa muun muassa paikantamaan aivojen eri alueiden yhteyksiä kehon toimintoihin. ”Lisäksi neuvottelemme magneettitutkimuksen (MRI) hyödyntämisestä aivotutkimuksessa Keski-Suomen keskussairaalan kanssa”, Parviainen toteaa.

Jyväskylän yliopistossa on vahvaa ihmistieteellistä osaamista erilaisten muutosprosessien tutkimuksessa. Tutkimukset liittyvät kehitykseen ja oppimiseen tai epätoivottujen tilojen korjaa16

MEG-tutkimuksessa tutkittavalle henkilölle esitetään aivojen eri alueita stimuloivia ärsykkeitä, esimerkiksi kuvia tai ääniä. Kuvassa testihenkilönä tutkija Jarno Mikkonen, mittausta valmistelemassa monitieteisen aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

miseen esimerkiksi musiikkiterapian, liikunnan tai psykoterapian keinoin. Parviainen korostaa, että korkealuokkaisten mittausvälineiden lisäksi on tärkeää, että eri tieteenalojen, kuten psykologian, liikuntatieteen ja musiikin, aivotutkijat yhdistävät voimansa. ”Yksi tärkeä tutkimusalue on aivotoiminnan muutokset. Näitä ovat esimerkiksi oppiminen, kognitiivinen, kielellinen ja sosiaalinen kehitys sekä ikääntymisen aiheuttamat muutokset. Jyväskylässä on kokemusta pitkittäistutkimuksista muun muassa psykologisessa ja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Näihin tutkimusalueisiin aivotutkimuskeskus tarjoaa uusia J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

KIMUSTA VARHAINEN TUNNISTAMINEN HELPOTTAA HOITOA Jyväskylän kehittymistä aivotutkimuksen keskittymäksi tukee osaltaan yliopistossa syksyllä 2014 alkanut kognitiivisen neurotieteen opetusohjelma, joka rakentuu monien tiedekuntien opintojaksoista. ”Opintokokonaisuus tarjoaa kattavat perustiedot aivotutkimuksesta ja sovelluksista. Samalla kasvatamme uutta sukupolvea, joka osaa ketterästi yhdistellä eri tieteenaloja”, monitieteisen aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen sanoo.

Parviaisen visiot lähivuosille ovat moniulotteiset. Tutkimuksen kohteena ovat esimerkiksi 12–15-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden vaikutukset oppimisen edellytyksiin. Yliopiston pitkäaikainen vahvuusalue on oppimisvaikeudet, erityisesti lukihäiriön aivoperustan tutkimus, jota professori Paavo Leppäsen vetämässä hankkeessa tarkastellaan nyt myös internetin näkökulmasta. Myös muistin ja oppimisen hermostollinen perusta kuuluu psykologian laitoksen aivotutkimuksen kärkeen. Niin ikään masennukseen liittyvät tutkimushankkeet ovat listalla. ”Aivotutkimuksen avulla voidaan esimerkiksi selvittää masennuksen taustalla olevia prosesseja ja vertailla erilaisten terapioiden vaikuttavuutta masennuksen hoidossa.”

Monien aivoperäisten ongelmien hoito helpottuu, kun niiden tunnistaminen tapahtuu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi lisääntyneiden muistisairauksien varhainen tunnistaminen mahdollistaisi hoidon käynnistämisen aikaisessa vaiheessa, jopa ennakoivasti. n

mahdollisuuksia”, toteaa Parviainen, joka itse tekee tällä hetkellä tutkimusta liikunnan vaikutuksista lasten aivoihin.

Aivotutkimuskeskuksessa on sen käynnistyttyä täydellä teholla syksyllä 2015 mahdollisuus tuottaa aivoista big dataa, jonka analysointiin hyödynnetään yliopiston ict-alan ja tilastotieteen osaamista.

Parviaisen mukaan on tärkeää, että aivotutkimuksessa yhdistyvät sisällöllinen ja menetelmällinen osaaminen. n

”AIVOTUTKIMUKSEN AVULLA VOIDAAN ESIMERKIKSI SELVITTÄÄ MASENNUKSEN TAUSTALLA OLEVIA PROSESSEJA JA VERTAILLA ERILAISTEN TERAPIOIDEN VAIKUTTAVUUTTA MASENNUKSEN HOIDOSSA.” TIINA PARVIAINEN

17

VRT FINLAND

BISNESTÄ PINNAN ALLA Jyväskyläläinen VRT Finland Oy on kehittänyt menetelmän, joka tarjoaa tarkkaa informaatiota veden alla olevien rakenteiden kunnosta. Kaikuluotaukseen ja 3D-mallinnukseen pohjautuville rakennetarkastuksille on valtava markkinapotentiaali ympäri maailmaa.

Teksti Timo Sillanpää Kuvat VRT Finland ja Timo Sillanpää

NOIN 71 PROSENTTIA MAAPALLON pinnasta on veden peitossa. Vedenpinnan alla on valtava määrä erilaisia rakennelmia: siltojen, patojen ja kanavien perustuksia sekä rantamuureja, penkereitä, putkilinjoja ja voimalaitosrakenteita. Infrastruktuurin arvo on mittava: pelkästään kilometrin mittainen satamarakennelma voi maksaa satoja miljoonia euroja. ”Menetelmämme ansiosta asiakas näkee tarkasti, missä kunnossa rakenteet ovat. Arviolta noin viisi prosenttia vedenalaisista rakenteista on viallisia johtuen veden kuluttavasta voimasta ja vesiliikenteestä”, VRT Finland Oy:n toimitusjohtaja Niko Tuominen toteaa.

Yrityksen potentiaalisia asiakkaita ovat kaikki vesistöön liittyvien rakenteiden omistajat ja ylläpitäjät, kuten satamat, kaupungit sekä teollisuus- ja energialaitokset. ”Rakennevaurioiden aiheuttamat keskeytykset esimerkiksi voimalaitoksissa ja satamissa tulevat kalliiksi. Rakenteiden analysointiin halutaan käyttää parasta mahdollista teknologiaa”, Tuominen huomauttaa.

Videokuva ei riitä Rakennusinsinöörit Kirsi Hänninen ja Olli Auer perustivat VRT Finland Oy:n vuonna 2010. Heidän haasteenaan oli tutkia siltojen vedenalaisten rakennelmien kuntoa. Koska sukeltajien sameissa vesissä kuvaama video ei tarjonnut riittävän laadukasta dataa, yrittäjät ryhtyivät kehittämään kaikuluotaukseen poh-

18

jautuvaa tutkimusmenetelmää. ”Monikeilausta ja kaikuluotausta on käytetty merenpohjan kartoituksessa, mutta sen hyödyntäminen vedenalaisten rakenteiden tutkimisessa on uutta”, Tuominen kertoo.

VRT Finlandin ensimmäiset vuodet menivät liikeidean ja kaikuluotauksen tuottaman datan käsittelyyn liittyvien ohjelmistojen kehittämisessä. Datasta on poistettava mittauksen aikana syntyneet häiriöt, jotta rakenne pystytään visualisoimaan tarkasti.

Nopeaa kansainvälistymistä Yritys on toteuttanut lukuisia projekteja eri puolilla Eurooppaa.

Kiinnostavia mahdollisuuksia tarjoavat erityisesti Ruotsin ja Norjan pohjoiset alueet, joissa tehdään suuria investointeja öljy- ja kaivosteollisuuteen. ”Olemme kartoittaneet useiden satamien kunnon PohjoisNorjassa. Lisäksi markkinapotentiaalia alueella löytyy offshorekohteista, kuten tuulivoimaloista ja öljykentiltä.”

Tärkeä asiakas Suomessa on Liikennevirasto, joka hyödyntää VRT Finlandin menetelmää siltojen ja kanavien vedenalaisten rakenteiden kunnon kartoituksessa.

Yhteistyökumppanina on myös maailman suurin merenmittausyhtiö, pörssiyhtiö Fugro. Saksaan puolestaan on perusteilla joint venture -yhtiö, jossa toisena osakasyhtiönä on satamayritys.

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

NOPEA KASVU ON HAASTEELLISTA VRT Finland Oy on lähtenyt vahvaan kasvuun innovaationsa ansiosta.

Vuonna 2014 yrityksen liikevaihto oli 330 000 euroa, vuoden 2015 arvio on yli miljoona euroa. ”Olemme luoneet vuoden aikana oman myyntiorganisaation sekä laajan jakelija- ja asiakasverkoston Eurooppaan”, toteaa toimitusjohtaja Niko Tuominen.

Tuominen pitää tärkeänä kasvuyrityksen alkuvaiheessa sitä, että yritys saa asiantuntevaa sparrausta ulkopuolelta. VRT Finlandin liikeidean mahdollisuudet huomattiin vuonna 2013 Kasvu Open -kasvuyrityskilpailussa, jossa se palkittiin parhaana yrityksenä.

Liiketoimintaa lähdettiin kasvattamaan voimakkaasti vuonna 2014, kun yritys sai kansainvälistymiseen apua pääomasijoittajilta ja yrityksen toimitusjohtajaksi tuli Niko Tuominen. Nyt yritys on mukana Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -ohjelmassa, joka on yksi liiketoiminnan kehittämisen rahoituslähde. ”Etabloituminen uuteen maahan vaatii noin puolen vuoden pohjatyön”, Tuominen toteaa. n

”Rakenteiden tutkiminen kaikuluotauksella edellyttää huippuluokan teknologiaa. VRT:n käyttämä monikeilain lähettää ja vastaanottaa viuhkamaisesti 256 äänipulssia kerrallaan tuottaen tarkkoja pisteitä tutkittavasta rakenteesta. Pisteet jalostetaan VRT:n kehittämällä menetelmällä visualisointikuviksi tai tietomalleiksi. VRT:n menetelmä on ainutlaatuinen huipputeknologian ja ohjelmistojen yhdistelmä, jossa pelkän kaikuluotaimen hinta on noin 300 000 euroa”, kertoo VRT Finland Oy:n toimitusjohtaja Niko Tuominen. u

”Ennusteissa on, että liiketoiminta Saksassa kasvaa voimakkaasti vuoden 2016 aikana”, Tuominen toteaa.

Tähän saakka yrityksen oma henkilökunta on toteuttanut myös kansainväliset projektit. Suunnitteilla on kuitenkin hankkia yhteistyökumppaneita, jotka tekisivät kenttätyön. ”Näin VRT Finland voisi keskittyä datan analysointiin ja siihen liittyvien menetelmien kehittämiseen.” n www.vrt.fi

19

Jyväskyläläisuimarit matkalla olympialaisiin

RIO OHOI! Ari-Pekka Liukkonen ja Mimosa Jallow tähtäävät menestykseen kesän 2016 olympialaisissa. Itselleen he ovat kaiken huippu-urheiluun satsaavia uimareita ja ulkopuolisille esikuvia, joiden tekemisistä ja sanomisista nuoret urheilijat voivat oppia.

Teksti Tommi Salo Kuvat Jouni Kallio

KAKSI JYVÄSKYLÄLÄISUIMARIA aikoo viettää elokuun 2016 ihan muualla kuin Jyväskylässä. Ari-Pekka Liukkonen ja Mimosa Jallow haluavat olla silloin näyttämässä osaamistaan Estádio Olímpico de Desp. Aquáticosissa, siis Rio de Janeiron kesäolympialaisten uintistadionilla.

26-vuotias Liukkonen on jo alittanut kisalippuun oikeuttavan aikarajan 50 metrin vapaauinnissa. 20-vuotiaalla Jallowilla on rajanalitukseen enemmän kuin realistiset mahdollisuudet vuoden 2015 aikana. ”Olympialaisissa sitten mitataan, kuka on paras, kun kaikki uimarit ovat paikalla ja satsanneet tosissaan kisoihin”, Jallow sanoo suoraan. ”Haluan olla Riossa oikeasti kunnossa. Kisoihin pääseminen sinänsä ei ole se juttu, kun olin mukana jo Lontoon olympialaisissa”, Lontoossa 50 metrin vapaauinnissa 25:nneksi sijoittunut Liukkonen jatkaa.

Tieteellinen tutkimus urheilijoiden apuna Ennen kuin olympiamatkasta on voinut edes haaveilla, ovat jyväskyläläisuimarit viettäneet todellakin aikaa Jyväskylän vesiliikuntakeskuksessa AaltoAlvarissa. Jallow harjoittelee tällä hetkellä 8–10 kertaa viikossa ja Liukkonen 7–9 kertaa viikossa. ”Meillä on AaltoAlvarissa hyvät olosuhteet treenata. Hallissa voidaan uida sekä 50 metrin että 25 metrin altaassa. Lisäksi käytössä on jumppatilat ja iso kuntosali. Olisihan tässä samassa yhteydessä tuo kylpyläkin”, Jallow vilkaisee poreammetta kohti.

Liukkonenkin sanoo, että menestyminen ei ole Jyväskylässä olosuhteista kiinni. Altaaseen pääsee harjoittelun kannalta inhimillisiin aikoihin, siis todella aikaiset ja myöhäiset ajat välttäen. ”Treenipaikoissa on maailmalla eroja. Toiset eivät pääse 50 metrin altaaseen ollenkaan ja toisilla on pitkä allas koko ajan omassa käytössään”, Liukkonen vertaa.

Jyväskylä tarjoaa huippu-urheilijoille muutakin kuin oman la20

”KYLLÄ JYVÄSKYLÄ MINUN MIELESTÄNI ON OIKEA URHEILUKAUPUNKI.” MIMOSA JALLOW J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

jin harjoittelupaikat. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen liikuntatieteiden koulutusyksikkö. Lisäksi kivenheiton päässä uimahallista sijaitsevat Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n toimitilat. ”Urheilijat ovat saaneet KIHU:n ja yliopiston tutkimuksista itsestään sellaista tietoa, jota muualta ei välttämättä koskaan saisi. KIHU on auttanut esimerkiksi palautumisen seurannassa ja henkisessä valmennuksessa”, Liukkonen korostaa.

Hän myös muistuttaa uintivalmennuksen olevan kaupungissa huipputasoa. Liukkosen ja Jallowin valmentaja Marko Malvela on vienyt toistakymmentä uimaria aina kansainvälisten arvokisojen altaisiin asti. Moni Malvelan entisistä valmennettavista ohjaa nykyisin tulevia uintitähtiä.

Jallow on Liukkosen tavoin täyspäiväinen uimari, mutta ehtii myös toimia junioreiden valmentajana. 2002– 2005 syntyneet uimarinalut katsovat esimerkkiä ammattiuimarilta ja haluavat pyrkiä perässä samaan. ”Pienemmät juniorit kyselevät paljon treenaamisesta. Voin kertoa heille suoraan, mitä pitää tehdä huipulle päästäkseen”, Jallow miettii.

Muille näytettävästä esimerkistä Liukkonen sai oman tunnustuksensa voittaessaan Vuoden esikuva -palkinnon vuoden 2015 Suomen Urheilugaalassa.

Pyöräily ja beach volley rentouttavat Jyväskyläläisuimarit sanovat odottavansa mielenkiinnolla tulevaa vuotta ennen olympialaisia. Liukkonen ja Jallow harjoittelevat tiiviissä, noin kymmenen uimarin sprinttitallissa, josta Rio de Janeiroon saattaa lähteä valmentaja Malvelan lisäksi jopa kolme uimaria. ”Tulokset puhuvat puolestaan, kun mietitään, mitä täällä on saatu aikaan”, Liukkonen sanoo.

Olympiamenestykseen tähtäävä uimari harjoittelee ja lepää, ja harjoittelee taas lisää. Kun Liukkoselle tulee vapaampi hetki, hän saattaa hypätä pyöränsä selkään ja lähteä rantaraitille. ”Aurinkoisena päivänä pyöräily on enemmän henkistä latautumista kuin harjoittelua.”

Myös Jallow sanoo pitävänsä Jyväsjärveä kiertävästä rantaraitista. Kilpauinnille antaa lisäksi hyvää vastapainoa beach volleyn pelaaminen Tuomiojärven rannalla. ”Kyllä Jyväskylä minun mielestäni on oikea urheilukaupunki”, Jallow hymyilee miettiessään kotikaupunkiaan. n 21

Jyväskylässä on etsitty keinoja kasvattaa joukkoliikenteen matkustajamääriä.

Resurssiviisautta edistetään Jyväskylässä

EUROT TODISTAVAT VASTUUSTA Jos ympäristökasvatuksen tai jätehuollon neuvontatyön resursseja lisätään, tarvitaanko yleisten alueiden puhtaanapitoon vähemmän rahaa? Jyväskylässä tehdään joka vuosi ympäristötilinpäätös, joka kertoo, miten paljon ympäristöön satsataan euroja ja työaikaa.

Teksti Tommi Salo Kuva Merja Huovelin

RESURSSIEN VIISAASTA käytöstä on helppo puhua. Miten pystyt todistamaan, että puheet ovat muuttuneet teoiksi? Jyväskylässä yksi konkreettinen osoitus resurssiviisauden toteutumisesta on vuosittain laadittava ympäristötilinpäätös, jossa ympäristömenot ja -tulot sekä investoinnit on avattu euroina. Ympäristötilinpäätöksellä saadaan vertailukelpoista tietoa kaupungin oman toiminnan ja viranomaistehtävien osalta.

”YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS ON YKSI JOHTAMISEN JA PÄÄTÖKSENTEON VÄLINE.” 22

”Ympäristötilinpäätös on yksi johtamisen ja päätöksenteon väline. Sen avulla voimme osoittaa, tukevatko tehdyt toimemme resurssiviisauden toteutumista. Samalla voidaan miettiä, kuinka resurssiviisautta olisi hyvä viedä eteenpäin”, Jyväskylän kaupungin ympäristöasiantuntija Mervi Saukko sanoo.

Vuosia voidaan vertailla keskenään Saukko muistuttaa, että ympäristötilinpäätös konkretisoi puheita ja linjanvetoja. Jos jokin asia on linjattu kaupungissa tärkeäksi, siihen on myös haluttu satsata rahaa ja resursseja.

”Tilinpäätös kertoo suoraan, miten paljon on tehty investointeja ja kuinka paljon rahaa on käytetty esimerkiksi ilmaston suojeluun.”

Kovien lukujen lisäksi ympäristötilinpäätös houkuttelee tulkitsemaan. Jos neuvontaan ja kasvatukseen on satsattu enemmän rahaa, näkyykö se kulujen pienenemisenä esimerkiksi yleisten alueiden puhtaanapitoon tarvittavissa euroissa?

Tai voiko jäteverosta kertyvien eurojen vähentymistä pitää osoituksena kierrätyksen toimivuudesta, sillä jäteveroa maksetaan kaatopaikalle päätyvästä materiaalista?

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

RESURSSIVIISAS JYVÄSKYLÄ • Jyväskylän kaupungin ja Sitran yhteishankkeen tarkoituksena on edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle yhteistyössä paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

• Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi.

• Selvityksen mukaan luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä vähentävillä toimilla voitaisiin Jyväskylän kokoisella kaupunkiseudulla luoda työtä tuhannelle ja saada aikaan sadan miljoonan euron myönteiset talousvaikutukset vuodessa.

• Jyväskylässä on jo kokeiltu, miten lähiruoan osuutta julkisissa keittiöissä voitaisiin lisätä ja millaista on tulevaisuuden resurssiviisas elämä, jossa on käytössä materiaalijalanjälkeä pienentäviä keinoja.

• Jyväskylässä on myös haettu keinoja kasvattaa joukkoliikenteen matkustajamääriä, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineen kulutusta sekä luoda monistettava toimintamalli resursseja säästävään työmatkaliikkumiseen.

• Jyväskylästä alkanut tähdelounaskokeilu on jo levinnyt ympäri Suomen.

”Tällä tavoin ympäristöasioita voidaan viedä pohdittavaksi poliittiseen päätöksentekoon. Ympäristötilinpäätös auttaa osaltaan strategista suunnittelua Jyväskylässä”, Saukko korostaa.

Jyväskylän kaupungin ympäristötilinpäätöksessä on eritelty menoja ja tuloja muun muassa jätehuollosta, ekotehokkuutta parantavasta toiminnasta, ympäristöperusteisista veroista, vesiensuojelusta ja jätevesien käsittelystä, ympäristöhallinnosta, yleisten alueiden puhtaanapidosta sekä luonnon- ja maisemansuojelusta.

Jyväskylässä on ympäristötilinpäätös esitetty osana kaupungin varsinaista tilinpäätöstä tilikaudesta 2009 lähtien. Ensimmäisen kerran tietoja kerättiin erillään kaupungin tilinpäätöskirjasta jo vuonna 2005. ”Tietojen kerääminen vuosittain mahdollistaa vuosien keskinäisen vertailun.

Tiedot kertovat, mihin suuntaan olemme menossa”, Saukko toteaa. n

LYHYESTI MIKA MÄKI/AKK SPORTS

• Tämän vuoden Neste Oil Rallissa (30.7.–2.8.) ajetaan yhteensä 1 270,83 kilometriä, joista erikoiskoekilometrejä on 319,38.

• Erikoiskokeita on yhteensä 20.

• Kilpailun keskuspaikkana toimii tuttuun tapaan Jyväskylä, jossa on keskitetty huoltoparkki Jyväskylän Paviljongissa.

JYVÄSKYLÄN MM-RALLISSA HYPÄTÄÄN TAAS PITKÄLLE Tommi Salo Neste Oil Ralli 2015 tarjoaa hyväksi havaittua tuttua ja jotakin aivan uutta. Rallin avaa torstai-iltana 30.7. keskellä Jyväskylää ajettava Harjun erikoiskoe. 2,27 kilometriä pitkä kaupunkierikoiskoe kokoaa ralliväen uudelleen Jyväskylän keskustan kupeeseen perjantai-iltana.

Harjun erikoiskokeen lisäksi rallireitin yksi kohokohta on täydessä mitassaan ohjelmaan palannut Ouninpohjan erikoiskoe. Useita kertoja maailman parhaaksi erikoiskokeeksi valitussa Ouninpohjassa on mukana jälleen kuuluisa ”keltaisen talon hyppyri”.

Tämän vuoden rallissa on ohjelmassa myös kokonaan uusi erikoiskoe, lauantaina kahdesti ajettava Horkka.

Perjantai on rallin pisin päivä. Jyväskylän eteläpuolella ajetaan yhdeksän erikoiskoetta yhteispituudeltaan 157,63 kilometriä, tänä vuonna täysin ilman huoltoja.

Lauantaina rallissa ajetaan kahdeksan erikoiskoetta, joista kertyy yhteensä 130,68 kilometriä.

Rallin ratkaisupäivänä sunnuntaina ohjelmassa on legendaarinen Myhinpään erikoiskoe, joka ajetaan päivän aikana kahdesti.

Suomen MM-ralli saa rinnalleen myös omat musiikkifestivaalit, kun kolmipäiväinen Rally Zone -tapahtuma täydentää perinteikästä rallia. Rally Zone järjestetään 30.7.–1.8.

Festivaalin tapahtuma-alue rakentuu aivan Paviljongin huoltoparkin läheisyyteen. Suomalaisia ja kansainvälisiä artisteja pääsee kuuntelemaan Jyväskylän satamassa kolmena ralli-iltana. n www.nesteoilrallyfinland.fi

23

LYHYESTI ELINKEINOPOLITIIKKAAN UUSIA AVAUKSIA PETTERI KIVIMÄKI

Tommi Salo Jyväskylän tuore kaupunginjohtaja Timo Koivisto lupaa elinkeinopolitiikkaan Jyväskylässä uusia avauksia. Hän sanoo, että uutta voidaan synnyttää, kun Jyväskylän kaupunkiseudun keskeiset elinkeinovoimat, kuten yritykset ja niitä edustavat järjestöt, oppilaitokset ja valtion aluehallinnon toimijat, saadaan nykyistä paremmin toimimaan yhteen. ”Tarvitaan haastavia, yhdessä asetettuja tavoitteita sekä konkreettisia hankkeita. Kaupungin uuteen elinkeinoyksikköön on koottu keskeiset elinkeinopoliittiset hankkeet ja työllistämiseen liittyvät asiat”, Koivisto sanoo. ”Kaupunki lupaa muun muassa lisää yritystapaamisia, sujuvia lupaprosesseja, kiinnostavia kaupunkikehitysalustoja yritysyhteistyölle, yritysalueita ja -verkostoja sekä sijoittumispalveluja yrityksille ja aktiivista markkinointia. Elinkeinopolitiikka tulee olemaan työssäni kaupunginjohtajana keskeisellä sijalla”, hän täydentää.

Timo Koivisto valittiin Jyväskylän uudeksi kaupunginjohtajaksi marraskuussa 2014. Hän aloitti kaupunginjohtajana 1.5.2015. Koivisto toimi aiemmin Jyväskylän apulaiskaupunginjohtajana.

Koiviston edeltäjä Markku Andersson toimi Jyväskylän kaupunginjohtajana yli kymmenen vuoden ajan ennen siirtymistään eläkkeelle. n

”Elinkeinopolitiikka tulee olemaan työssäni kaupunginjohtajana keskeisellä sijalla,” toteaa Timo Koivisto.

TEDx JyväskyläED välitti inspiroivia ideoita Pia Tervoja Missä hyvät ideat ja käytännöt tavoittavat parhaiten kansainvälisen yleisön? Vastaus on luonnollisesti internet. Yhdysvaltalainen ei-kaupallinen organisaatio TED on järjestänyt vuodesta 2007 lähtien TEDx-puhetapahtumia, jotka välitetään suorina verkkoon.

Puheet voi myöhemmin katsoa myös järjestön verkkosivuilta. Videoita seuraa kuukausittain

24

jopa 17 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.

Jyväskylässä järjestettiin ensimmäinen TEDxpuhetapahtuma maaliskuussa 2015. Tilaisuuden teemana oli ”Navigating the Horizon through Flexible Learning Paths”. ”Halusimme teeman, jolla pystyimme tuomaan esiin keskisuomalaista koulutusosaamista, ideoita ja ajatuksia oppimisesta, koulutuksesta sekä opinpoluista. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korostuu joustavuus, joka mahdollistaa

yksilöllisten urapolkujen toteuttamisen”, kertoo projektipäällikkö Kirsi Koivunen Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä.

TEDx-tilaisuuksien ideana on tiivistää puhe napakkaan 18 minuuttiin. Jyväskylässä kuultiin kymmenen puheenvuoroa, joista osa oli henkilökohtaisia kertomuksia ja osa tuoretta koulutukseen liittyvää tutkimustietoa. n www.tedxjyvaskylaed.com

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

KUVA: TOUHO HÄKKINEN

VALON KAUPUNKI 1.–3.10.

Vuosi 2015 on YK:n nimeämä virallinen valon vuosi, jota koordinoi Unesco. Jyväskylä on maailman ainoa kaupunki, joka tekee virallisesti yhteistyötä Unescon International Year of Light -organisaation kanssa. Teemavuosi tuo esille valon ja valoteknologioiden merkitystä ihmisten arjessa ja koko yhteiskunnalle.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MUKAAN EUROOPAN KOMISSION JOUKKOTUHOTUTKIMUKSEEN Timo Sillanpää Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos on saanut Euroopan komissiolta rahoituksen omaan osuuteensa mittavassa hankkeessa, jossa kehitetään innovatiivisia ja nopeita suojelu- ja pelastustoimia joukkotuhoaineilla aiheutettujen iskujen ja suuronnettomuuksien varalle. Kahdeksan maan ja 19 hankepartnerin tutkimushankkeessa keskitytään erityisesti CBRNE-aineiden aiheuttamiin tuhoihin. Näihin aineisiin kuuluvat muun muassa myrkylliset teollisuuskemikaalit, kemialliset ja biologiset aseet sekä radioaktiiviset aineet ja räjähteet.

Noin 12 miljoonan euron tutkimushanke alkaa kesällä 2015 ja kestää neljä vuotta. Suomesta hankkeesta ovat mukana Jyväskylän yliopisto ja kolme muuta suojelu-, pelastus- ja turvallisuusalan toimijaa. ”Meidän tehtävämme on hyperspektraalisen menetelmän kehittäminen vaarallisten aineiden analysoimiseksi ja niiden levinneisyyden havaitsemiseksi erityisesti myrkyllisten kemikaalien ai-

heuttamissa vaaratilanteissa. Katastrofin aiheuttaneen aineen havaitseminen ja tunnistaminen on välttämätöntä, jotta pelastustyöt voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Usein näissä tilanteissa kyse on räjähdysherkistä tai muulla tavoin pelastustyöntekijöiden ja muiden lähistöllä olevien ihmisten turvallisuudelle vaarallisista kemikaaleista, joiden tutkiminen on turvallisempaa hyperspektrikameralla kuin muilla menetelmillä”, toteaa projektipäällikkö Jaana Kuula Jyväskylän yliopistosta.

Kuulan mukaan hankkeen rahoituksesta käytiin kova kilpailu, johon osallistui muun muassa puolustusalan tutkimuslaitoksia eri puolilta Eurooppaa. ”Kansainvälisen hankkeen saaminen Tekesin rahoittaman kansallisen turvallisuusalan hankkeen jatkoksi on merkittävä tunnustus turvallisuusalan tutkimuksellemme ja hyperspektriosaamisellemme”, Kuula toteaa.

Hanketta koordinoi Iso-Britannia. Muut osallistujamaat ovat pääasiassa Keski- ja Etelä-Euroopasta. n

LUKIOLAISET MENESTYIVÄT KÄÄNNÖSJA LIIKEIDEAKILPAILUISSA Pia Tervoja Jyväskylän Lyseon lukiossa opiskeleva Hanna Lehmonen, 17, on voittanut Euroopan komission Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Kilpailuun osallistui yli 3 000 lukioikäistä nuorta 740 koulusta. Voittajia valittiin yksi jokaisesta EU-maasta.

Käännöskilpailun tavoitteena on innostaa nuoria kielten pariin ja antaa heille tilaisuus kokeilla kääntämistä. Kilpailun tekstit käsittelivät tällä kertaa eurooppalaista identiteettiä.

Jyväskylän lukiolaiset olivat voitokkaita myös Yhdysvaltain suurlähetystön järjestämässä Ambassador’s Entrepreneurial Chal-

lenge -liikeideakilpailussa. Voittajajoukkueeseen kuuluivat Schildtin lukion Matias Mäkitalo, Marikka Goyal, Sandra Telinen ja Ilari Miettunen. Heidän liikeideansa on verkossa toimiva nuoriosaa.fi-palvelu, jonka tavoitteena on saada jokaiselle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Nuoriosaa.fi­­ylläpitää alueellisia Facebook-ryhmiä, jossa kohtaavat työnantajat ja nuoret työntekijät.

Kilpailun myötä Yhdysvaltain Suomensuurlähettiläs Bruce Oreck sai kutsun Jyväskylään. Suurlähettiläs Oreckin ja opiskelijoiden tapaamisessa keskusteltiin muun muassa yrittäjyydestä ja tulevaisuuden haasteista. n

Kangas on Jyväskylän kaupungin merkittävin alue­kehityshanke.

JYVÄSKYLÄLÄINEN OSAAMINEN PÄÄSI MESSUILLA SUURYLEISÖN ETEEN Tommi Salo Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän tärkeimmät kaupunkikehitysalustat pääsivät näyttävästi esille maaliskuussa 2015 Ranskan Cannesissa. Kankaan ja Hippoksen alueita sekä sairaalanmäkeä ja kaupunkikeskustan kehittämistä esiteltiin kiinteistö- ja sijoitusalan MIPIM-messuilla noin 20 000 messuvieraalle. ”Cannesin messut oli tärkeä kohtaamispaikka. Saimme ennalta sovituista tapaamisista ja messuilla tavatuista ihmisistä hyviä, uusia kontakteja. Ne ovat johtaneet jo yllättävän hyvin jatkokeskusteluihinkin”, Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin sanoo.

Jyväskylä osallistui Cannesin messuille ensimmäisen kerran. Kaupunki oli mukana Helsingin kaupungin järjestämällä messuosastolla yhdessä muiden suurten suomalaiskaupunkien kanssa.

Kumppanuuksia kyber­turvallisuuteen Barcelonasta Jyväskyläläiset yritykset ja paikallinen kyberturvallisuusosaaminen olivat esillä helmikuussa Barcelonassa Mobile World Congressissa.

Maailman suurimmassa mobiilialan messutapahtumassa haettiin yrityksille kontakteja ja uusia asiakkaita. Samalla tehtiin tunnetuksi Jyväskylän seudun korkeaa kyberturvallisuuden asiantuntijuutta. ”Palautteen mukaan yritykset saivat messuilta todellisia kontakteja. Kyberturvallisuuden osalta löysimme uudenlaisia toimintatapoja ja yhteistyömalleja”, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n markkinointipäällikkö Taija Lappeteläinen kertoo. n

25

LYHYESTI Jyväskylän Kesä täyttää

60 VUOTTA Pia Tervoja Jyväskylän Kesä on Pohjoismaiden vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty kulttuurifestivaali. Kuudeskymmenes festivaali tarjoaa heinäkuun helteisiin sanatonta teatteria, maailmanmusiikkia, lasten ohjelmiston ja ilmaisohjelmaa.

Festivaalin kansainvälisistä vieraista nimekkäimpiä on englantilainen, sanattoman teatterin konkari Chris Lynam, jonka esitys EricTheFred on yhteenveto taiteilijan pitkästä urasta. ”Karismaattisen Lynamin tarina on sadun­ omainen ja paikoin jopa hurja. Esityksessä on hienoja leikkauksia pimeydestä takaisin valoon”, 60. Jyväskylän Kesä 7.–12.7. www.jyvaskylankesa.fi

kertoo festivaalin toiminnanjohtaja Tanja Rasi.

Uusiseelantilainen, karismaattinen Trygve Wakenshaw edustaa puolestaan uutta miimikko­ sukupolvea. Sykähdyttävä on myös englantilaisen Vamos Theatren Finding Joy, jossa kolmen sukupolven tarinat kietoutuvat yhteen naamioteatteriesityksessä.

Maailmanmusiikkia festivaalilla tarjoilevat maltalainen Tribali ja tuvalainen kurkkulauluyhtye Huun-Huur-Tu. Jyväskylän Kesässä nähdään myös jäähyväiskiertueellaan oleva The New Rope String Band, joka yhdistelee musiikin lomaan hulvatonta komiikkaa. n

FESTIVAALILLA PITKÄ PERINNE • Ensimmäinen Jyväskylän Kesä järjestettiin vuonna 1956 nimellä Jyväskylän Musiikkikulttuuripäivät.

• Vuosien aikana festivaalin painotukset ovat muuttuneet. Nykyisin festivaali tunnetaan laadukkaasta sanattoman teatterin ohjelmistosta ja maailmanmusiikista.

• Festivaalilla on lähes sata erilaista tapahtumaa, joista puolet on maksuttomia.

• Jyväskylän Kesä laajenee myös naapurikuntiin. Esimerkiksi avajaiskonsertteja on pidetty lähikunnissa.

• Vuonna 2009 festivaali keräsi ennätysyleisön, lähes 40 000 kävijää.

MIKKO VÄHÄ NIITTY

MIKKO VÄHÄ NIITTY

MATTI SAL MI

26

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

17.–19.7. KIHVELI SOIKOON Maailman ainoa vuosittain järjestettävä monipäiväinen skifflemusiikkitapahtuma kajahtaa skiffle­musiikin pääkaupungista Hankasalmelta jo 20:ttä kertaa. ”Skifflemusiikin pohjana ovat jazz, blues ja kantri”, kertoo tapahtuman taiteellinen johtaja Jari Tuukkanen.

PETTERI KIVIMÄKI

TAPAHTUMAT 8.–11.6. Meeting of the Nordic Microscopy Society – SCANDEM 2015 Paikka: Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristö­ tieteiden laitos ja Nanotiedekeskus www.jyu.fi/en/congress/scandem2015

TIIMIAKATEMIASSA TYÖSKENTELEE YKSI MAAILMAN INNOVATIIVISIMMISTA JOHTAJISTA Tommi Salo Tiimiakatemian päävalmentaja Ulla Luukas valittiin maailman 50 innovatiivisimman johtajan joukkoon. Valinnan teki maailmanlaajuisesti toimiva organisaatio World CSR Day, joka keskittyy yritysten yhteiskuntavastuuta käsitteleviin teemoihin.

Valinnan kriteereiksi tuomaristo nosti sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisun, uusien näkökulmien tuomisen organisaation ajatteluun sekä uusien konseptien luomisen, kehittämisen ja omaksumisen.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden koulutusyksikössä Tiimiakatemiassa tuomariston vakuuttivat erityisesti muuntautumiskykyisyys sekä kyky elää vision mukaisesti.

Tiimiakatemiassa vierailee vuosittain tuhat ihmistä. Mukana oli ollut Luukkaan tietämättä myös World CSR Day -järjestön edustajia. Innovatiiviset tiimiyrittäjyyden opiskelun tavat olivat tehneet heihin vaikutuksen, minkä johdosta Luukas pääsi vastaanottamaan palkintonsa helmikuussa 2015 World CSR Day -konferenssissa Intian Mumbaissa. ”Oli hieno kokemus saada palkinto tapahtumassa, jossa oli osallistujia yli 80 maasta. Tiimiakatemian tarina ja toimintamalli kiinnostavat, ja tämän matkan jälkeen Tiimiakatemia on taas piirun verran tunnetumpi maailmalla”, Luukas sanoo. n

10.–12.6. XIII Kustaw Wasa seminarium: Nobility Reconsidered: New Perspectives on the European Aristocracy Paikka: Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos nobility2015.blogspot.fi 7.–12.7. Jyväskylän Kesä www.jyvaskylankesa.fi 9.–11.7. SuomiPop-festivaali Paikka: Lutakonaukio www.suomipopfestivaali.fi 17.–19.7. Kihveli Soikoon Paikka: Hankasalmen asema www.kihvelisoikoon.com 30.7.–2.8. Neste Oil Ralli 2015 Paikka: Jyväskylän seutu www.nesteoilrallyfinland.fi 7.–9.8. Alvar Aalto Symposium Paikka: Alvar Aalto museo, Jyväskylän kaupunginteatteri www.alvaraaltosymposium.fi 9.–14.8. Meeting of International Association for the Evaluation of Educational Achievement – PIRLS Paikka: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos 19.–21.8. 14th NORDCODE Seminar and Workshop Paikka: Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittely­ tieteiden laitos www.nordcode.net/?page_id=1083 24.8. Valtakunnallinen terveydenhuollon koulutuksen ja tutkimuksen kongressi SimPro2015 Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora www.simpro.fi

2.–4.9. Bioenergia 2015 -messut ja Puumessut 2015 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.bioenergiamessut.fi, www.puumessut.fi 7.–12.9. Athenis Finlandiae 2015 Paikka: Jyväskylä, Muurame www.athenisfinlandiae.com 23.–25.9. 16th International Symposium ”Combined Endurance and Strength Training for Physical Fitness and Sports Performance: From Science to Practice” Paikka: Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos www.jyu.fi/sport/laitokset/liikuntabiologia/en/ congresses/intl_symposium_2015 23.–25.9. FinnGraf 2015 Paikka: Jyväskylän Paviljonki finngrafmessut.fi 23.–25.9. Kyberturvallisuus & ICT 2015 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.kyberturvallisuusmessut.fi 23.–25.9. Eventum Expo 2015 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.eventumexpo.fi 1.–2.10. Jyväskylän Nordic Business Forum Live Stream 2015 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.paviljonki.fi/fi/nbf2015 1.–3.10. Valon kaupunki -tapahtuma valonkaupunki.jyvaskyla.fi 15.–16.10. Svenskan i Finland 16 Paikka: Jyväskylän yliopisto, Kielten laitos www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/ ruotsi/tutkimus/sif16/svenskan-i-finland 10.–12.11. Systech Conference – Systematic Learning Solutions Conference & Expo Paikka: Jyväskylän yliopisto 24.–26.11. European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN) Congress Paikka: Jyväskylän yliopisto www.elgpn.eu

27

Kyberturvallisuus on arjen turvallisuutta

28

www.cyberfinland.fi

@cyberfinland

J Y VĂ„ S K Y L Ă„ O N T H E M O V E