Issuu

JYVÄSKYLÄ On the Move

K EVÄT 2016

Hanna-Maari Latvala:

Ruusupuisto luo uusia tapoja oppia

”RION OLYMPIALAISET HERÄTTÄVÄT PALJON AJATUKSIA JA TUNTEITA”

Oppia yrittäjyyteen osuuskunnista Naava-viherseiniä maailman suurkaupunkeihin

Jyväskylä - liikunta- ja hyvinvointikaupunki

JYVÄSKYLÄ On the Move

Tämän julkaisun tarjoavat sinulle

KEVÄT 2016

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Jyväskylä On the Move -julkaisu esittelee Jyväskylän seudun osaamista ja vetovoimatekijöitä.

Sisältö

Noin 136 000 asukkaan Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja yksi maan merkittävimmistä kasvukeskuksista. Arkkitehti Alvar Aallon kotikaupunki on tunnettu myös monipuolisista koulutusmahdollisuuksistaan. www.jyvaskyla.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on Jyväskylän seudun neljän kunnan – Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten – omistama, vuonna 1996 perustettu elinkeinoyhtiö. Jykes auttaa palveluillaan ja osaamisellaan Jyväskylän seudun yrityksiä kehittämään toimintaansa ja parantamaan kilpailukykyään kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. www.jykes.fi Jyväskylän yliopisto on ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin keskittyvä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä monialainen tiedeyliopisto ja koulutuksen asiantuntija. Yliopisto on maamme johtava opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Liikuntatieteiden kokonaisuus on maan ainoa. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa, joissa opiskelee noin 15 000 opiskelijaa. www.jyu.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vetovoimainen ja kansainvälinen korkeakoulu, jossa on noin 8 500 opiskelijaa. JAMK tarjoaa korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, ammatillista opettajakoulutusta, avoimia ammattikorkeakouluopintoja, täydennyskoulutusta ja myös oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta nuorille ja aikuisille. www.jamk.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. Koulutuskuntayhtymä järjestää koulutusta noin 22 000 opiskelijalle. Koulutusta järjestäviä oppilaitoksia ovat Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Jyväskylän oppisopimuskeskus ja kolme lukiota. www.jao.fi

ISSN 2342-7434 (painettu) ISSN 2342-1010 (verkkojulkaisu) Yhteystiedot Jyväskylän ammattikorkeakoulu Rajakatu 35, PL 207, 40101 Jyväskylä heli.toivola@jamk.fi, www.jamk.fi Päätoimittaja Heli Toivola Jyväskylän ammattikorkeakoulu Paino: Kirjapaino Kari Ky, painos 1 000 Kansikuva: Petteri Kivimäki.

16 4 6 8 10 13 14 16 18 19 20 22

SUOMEN NOPEIMMALLA NAISELLA EI OLE KIIRE RED BULL CRASHED ICE LAAJAVUORESSA KYBERTURVALLINEN KANGAS TÄTÄ ON RUUSUPUISTON HENKI SHANGHAI KUTSUU OPPIA YRITTÄJYYTEEN OSUUSKUNNISTA KUKA NOUSEE PELIMAAILMAN TÄHDEKSI? JYVÄSKYLÄ GAME LAB TUKEE PELIALAN KASVUA PELIALA VOISI TUODA LEIVÄN PÖYTÄÄN NATURVENTION – PUHDASTA SISÄILMAA OPISKELIJAT VIIHTYVÄT JYVÄSKYLÄSSÄ

Toimituskunta Pauliina Hietalahti (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Miikka Kimari (Jyväskylän yliopisto), Taija Lappeteläinen (Jyväskylän kaupunki), Niina Luttinen (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä), Helinä Mäenpää (Jyväskylän kaupunki), Karoliina Virtanen (Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy) Toimitustyö ja taitto Viestintä-Paprico Oy, www.paprico.fi

20 J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

PÄÄKIRJOITUS TAMMIKUU 2016

Jyväskylä nousuun uusien innovaatioiden ja yritysten avulla JYVÄSKYLÄSSÄ ON ASUKASLUKUUN suhteutettuna eniten opiskelijoita kaikista Suomen kaupungeista. Paikkakunnan lähes 46 000 opiskelijaa näkyvät kaupungin katukuvassa ja luovat kaupungille nuorekkaan ilmeen. Opiskelijoilla on paljon uutta tietoa, osaamista ja luovuutta, joita kannattaa hyödyntää kehitettäessä Jyväskylän seutua. Monilla opiskelijoilla on ideoita, joista voi syntyä merkittäviä innovaatioita ja tulevaisuuden kasvuyrityksiä. Tämä kaikki edellyttää, että kuuntelemme opiskelijoiden näkemyksiä, otamme heidät aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön ja autamme heitä käynnistämään omaa yritystoimintaa.

sitteen ”luova tuho”, jolla hän tarkoitti yhteiskunnan ja toimialojen kehitykseen luonnostaan kuuluvaa ilmiötä, jossa uusi innovatiivisempi toimintamalli tai yritys väistämättä syrjäyttää kilpailussa vanhan, perinteisen toiminnan. Myös Suomessa ja erityisesti Jyväskylässä olemme törmänneet luovan tuhon vaikutuksiin, jotka näkyvät muun muassa korkeina työttömyyslukuina. Valitettavasti luova tuho on vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla merkinnyt pysyvästi perinteisen teollisuuden ja siihen liittyvien työpaikkojen katoamista sekä valmistuksen siirtämistä halvempien tuotantokustannusten maihin.

TÄSSÄ LEHDESSÄ ESITELLÄÄN Jyväskylässä toteutettuja innovaatioita ja niiden pohjalta syntyneitä yrityksiä, joiden taustalla ovat oppilaitoksista ja korkeakouluista valmistuneet opiskelijat. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) on viime vuosien aikana panostettu aktiivisesti opiskelijoiden yrittäjyyttä edistävään toimintaan käynnistämällä monialainen JAMK Generator -oppimisympäristö. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa eri alojen opiskelijoiden yrittäjyysintentioita sekä kannustaa opiskelijoita käynnistämään omaa yritystoimintaa opintojen loppuvaiheessa. Kaikkiin JAMKin tutkinto-ohjelmiin opiskelualasta riippumatta on rakennettu yrittäjäpolku, jota seuraamalla on mahdollista suorittaa 70–80 opintopistettä omaa yrittäjyyttä vahvistavia ja tukevia opintoja osana amk-tutkintoa. Kokemukset Generator-toiminnasta ovat hyvät. Vuosittain JAMKista valmistuneet opiskelijat käynnistävät 30–50 uutta yritystä. Miksi uusi yrittäjyys on tärkeää Jyväskylän seudulla? Itävaltalainen taloustieteilijä Alois Schumpeter esitti 1930-luvulla kä-

HYÖDYNTÄMÄLLÄ NYKYISTÄ paremmin korkeakoulujen toimintaan luontaisesti kuuluvaa innovaatiotoimintaa sekä rohkaisemalla opiskelijoita ja henkilöstöä käynnistämään uusia startup-yrityksiä voimme osaltamme ehkäistä luovan tuhon vaikutuksia. Uudet pk-yritykset ja erityisesti kasvuyritykset luovat merkittävän osan uusista työpaikoista. Jyväskylässä on lähivuosina käynnistymässä paljon uusia julkisia investointeja. Näitä ovat uuden sairaalan sekä Kankaan ja Hippoksen alueiden rakentaminen. Kaupunkikehityshankkeisiin liittyvät luontevasti uudet yritykset ja sellaiset innovatiiviset toimintamallit, jotka tarjoavat kasvualustan myös uusille opiskelijalähtöisille yrityksille. n

Jussi Halttunen Rehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Jyväskylä - city of sport and physical recreation

”Rion olympialaiset herättävät paljon ajatuksia ja tunteita.” Hanna-Maari Latvala 4

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

KIIREETTÄ MENESTYNYT Jyväskyläläiseltä huippujuoksijalta Hanna-Maari Latvalalta eivät menneet arvokisajunat kokonaan ohi, vaikka juniorina hän ehti jo niin ajatella. Kun nuorena on tehty hyvät pohjat, menestyä ehtii vanhemmallakin iällä. Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki

AJATUS ON HAUSKALLA tavalla absurdi. Suomen nopeimmalla naisella, sata metriä 11,30 sekuntiin juosseella Hanna-Maari Latvalalla ei ole ollut kiire. Latvala (28) ei ollut junioritähti, joten hän on saanut omien sanojensa mukaan kasvaa rauhassa huippusprintteriksi. Kun iän karttuessa ovet menivät kiinni junioreiden arvokisoihin, Latvala ehti jo ajatella, ettei pääsisi koskaan testaamaan nopeuttaan maailman kovimpia vastaan. Loppuvuodesta 2015 mennyttä summatessa asia on aivan toisin. Jyväskyläläisjuoksijalle on kertynyt kokemusta ja menestystä MM- ja EM-kisoista, niin ulkoradoilla kuin hallissakin. ”Rion olympialaiset herättävät paljon ajatuksia ja tunteita. Tarkoituksena ei ole olla vain mukana siellä, vaan tehdä tulosta, johon voi olla itse tyytyväinen”, Latvala miettii seuraavaa isoa tavoitetta. Kesä 2015 meni Latvalalta pitkälti piloille jalkaterävamman takia. Ensimmäinen pahempi loukkaantuminen pitkään aikaan toi mietittävää huippujuoksijan tulevallekin kaudelle. Latvala sanoo suoraan tavoittelevansa unelmiaan, jos saa harjoitella ja kilpailla terveenä. ”Hulluimmat tavoitteet saavuttaa, kun uskaltaa asettaa hullut tavoitteet.” Moni huippu-urheilija on asettanut tavoitteekseen olympiakullan, ja joku sellaisen voittaa kesällä 2016 Rio de Janeiron olympialaisten naisten pikamatkallakin.

”Olen kehittynyt JKU:n kanssa yhtä matkaa. Teemme seurassa töitä yhteisellä porukalla, ja seuratyöntekijät ovat lähellä meitä urheilijoita.” Hän tiedostaa olevansa Jyväskylässä monen junioriurheilijan esikuva. JKU on iso seura, jolla on mahdollisuus tuottaa huippuja myös tulevina vuosina. ”Esimerkillisyys on osa huippu-urheilijan elämää. Tosin kun olen tiukasti sisällä treenissä, olen keskittynyt ja vähemmän sosiaalinen. Onneksi moni tietää sen”, Latvala hymyilee.

Opiskelukirjat mukana leireillä Miten Latvalalle kävi hakiessaan opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kymmenen vuotta sitten? Hän sai opiskelupaikan ja valmistui urheilu-uran ohella urheilupsykologian ammattilaiseksi. Sittemmin hän on jatkanut opintojaan Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa psykologian perus- ja aineopinnoilla. u u

Tiukka treenaaja ja hyvä esikuva Latvala muutti Jyväskylään vuonna 2006, omien sanojensa mukaan urheilijana vielä raakileena. ”Hain Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan liikuntatieteelliseen. Silloin ei ollut mitenkään selvää, että minusta tulisi huippu-urheilija.” Latvalalla oli kuitenkin hyvät harjoittelupohjat, ja Jyväskylässä hän pääsi valmentaja Petteri Jousteen kovaan treeniin. Oma urheilullinen koti löytyi Suomen parhaaksi yleisurheiluseuraksi nousseesta Jyväskylän Kenttäurheilijoista (JKU).

Huippusprintteri Hanna-Maari Latvala on valmis tekemään töitä hullujenkin unelmien eteen.

Jyväskylä - city of sport and physical recreation ”Opiskelukirjat kulkevat mukana leireillä. On kiva opiskella silloin, kun ei ole muita velvollisuuksia.” Latvala sanoo, ettei yrittänyt olla opinnoissaan ylisuorittaja. Hän kehuu yliopiston liikuntatieteellisessä vallinnutta ilmapiiriä, joka mahdollisti opiskelun ja urheilemisen yhdistämisen. Eikä Latvala ole opiskellut vain ajankuluksi. Huippu-urheilijan ura päättyy joka tapauksessa ennen tavallisen työläisen eläkeikää, joten taskussa on hyvä olla muutakin kuin vanhoja kisapasseja. ”Minua kiinnostaa psyykkinen valmennus. Paljon on kiinni siitä, miten oma urheilu-ura päättyy. Haluanko siis taukoa urheilusta vai jatkanko suoraan sen parissa.” uu

Kaunis kaupunki harjoitella ja elää arkea Pikajuoksijan paras kaveri on lämpö. Latvala on viettänyt talvikaudella pitkiä aikoja leireillä, muun muassa Floridassa ja Teneriffalla. Jyväskylää hän pitää kuitenkin erinomaisena harjoittelukaupunkina. Talvella voi treenata Hipposhallissa ja keväämmällä pääsee ulos luonnonkauniille Harjulle. ”Jyväskylässä on hyvät harjoittelupaikat lähellä toisiaan. Täällä voi helposti liikkua paikasta toiseen pyörällä. Urheilijan on helppo pyörittää Jyväskylässä arkeaan.” Oman apunsa huippu-urheilijan arkeen tuo Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskus KIHU. Latvala on hyödyntänyt tutkimuskeskuksen osaamista muun muassa psyykkisessä valmennuksessa ja ominaisuustestien teossa. ”Onhan Jyväskylä kaikkineen kaunis kaupunki, kun on järviä ja luontoa ympärillä. Tämä on hyvä paikka rentoutumiseen silloin, kun harjoittelemiselta sellaista ehtii tehdä.” n

VOITTAJA EI VÄISTELE KETÄÄN Jyväskylän Laajavuoressa selviää tammikuussa, kuka on räjähtävin, sulavaliikkeisin ja röyhkein alamäkiluistelija. Jyväskylä on hetken aikaa kirkkaassa valokeilassa, kun maailman parhaat luistelijat saapuvat kaupunkiin kiertuehistorian pisimmälle radalle. Teksti Tommi Salo Kuva Ingmar Wein

TAMMIKUUN LOPULLA Jyväskylän Laajavuoressa mennään kovaa luistimilla. Yleisö pääsee ihastelemaan alamäkiluistelun maailmantähtien vauhtia Red Bull Crashed Ice -tapahtumassa. Alamäkiluistelukisa kokoaa Laajavuoreen noin 80 alansa huippua. Yleisöä paikalle odotetaan yli 10 000. ”Yleisölle voidaan tarjota paraatipaikat, sillä maaliintulo on Laajavuoren kesäteatterin edessä”, Suomen Alamäkiluisteluliiton jyväskyläläinen hallituksen puheenjohtaja Arttu Pihlainen sanoo. Laajavuoren radan suunnitellut Pihlainen on itse moninkertainen Red Bull Crashed Ice -osakilpailujen voittaja. Hän on myös alamäkiluistelun maailmanmestari vuodelta 2011. Pihlainen on suunnitellut Laajavuoreen kiertueen historian pisimmän, lähes 650 metriä pitkän radan. ”Laajavuoreen tehdään vauhdikas rata, jossa hyödynnetään luonnonjäätä ja luonnonmukaisia muotoja. Sitä ei ole rakennettu monen muun radan tavoin telineille”, Pihlainen kertoo. Kisarata jää suurtapahtuman jälkeen käyttöön. Laajavuoressa on tarkoitus järjestää muun muassa kaikille alamäkiluistelusta kiinnostuneille junioreille avoin leiri.

Kisoilla satoja miljoonia katsojia

Hanna-Maari Latvala on huippu-urheilija, mutta hän on pystynyt myös opiskelemaan samalla.

Laajavuoren kilpailu on osa Red Bull Crashed Ice -tapahtuman sarjaa. Kausi käynnistyi marraskuun lopussa Quebecissä Kanadassa. Tammikuun alussa kiertue siirtyy Müncheniin Saksaan ja sieltä Jyväskylään. Kiertueen viimeinen osakilpailu järjestetään Saint Paulissa Yhdysvalloissa. ”Alamäkiluistelu on maailmalla suuri laji. Kiertueella on isot televisiosopimukset ja satojen miljoonien yleisö ruutujen takana. Suomessakin on lajin harrastajia jo useampi sata”, Pihlainen laskee. J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

 Jyväskylän Laajavuoressa selvitetään tammikuussa 2016, kuka tulee nopeimmin alas maailmanmestarin suunnitteleman pitkän ja vaativan radan. KUVA: INGMAR WEIN  ”Laajavuoreen tehdään vauhdikas rata, jossa hyödynnetään luonnonjäätä ja luonnonmukaisia muotoja”, kertoo Arttu Pihlainen. KUVA: RED BULL MEDIA HOUSE

Red Bull Crashed Ice -osakilpailuista maailmancupin loppupisteisiin lasketaan kolmen parhaan kisan pisteet. Lisäksi alamäkiluistelijat kisaavat Riders Cupissa, josta myös kolmen parhaan kilpailun pisteet jäävät voimaan. Millainen luistelija sitten entisen huipun mukaan menestyy kuluvankin talven kilpailuissa? ”Alamäkiluistelijan on hallittava kehonsa kokonaisvaltaisesti. Täytyy osata laskea sujuvasti esimerkiksi hyppyjen ja linjanvalintojen osalta ja ohituksissa on oltava röyhkeä. Itse pärjäsin hyvällä fysiikalla, joka näkyi räjähtävässä lähdössä”, Pihlainen vastaa. n

HIPPOS KOKOAA HUIPPUURHEILIJAT JA HARRASTAJAT Tommi Salo Jyväskylän Hippoksen alueesta suunnitellaan modernia liikunnan osaamiskeskittymää. Sen on määrä tarjota perusliikuntapalveluja sekä palvella kilpaurheilua, liikuntatutkimusta ja -koulutusta sekä hyvinvointia. Ideana on luoda puitteet yhtä lailla olympiatason urheilijoille kuin perhematkailijoille. ”Hippoksella on erinomaiset lähtökohdat keskittymän luomiseen. Siellä on jo nyt paljon liikuntatiloja, liikunnan ja urheilun tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä liikuntatieteellistä koulutusta. Aluetta käyttävät myös lukuisat urheiluseurat”, Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin sanoo. Sandelinin mukaan Hippos houkuttelisi tulevaisuudessa ihmisiä muun muassa kansainvälisen tason tapahtumiin, kilpaurheiluun, harjoittelemiseen ja liikuntatutkimukseen. ”Hippoksella on mahdollisuus kehittää myös tulevaisuuden liikkumisen trendejä, esimerkiksi itsensä mittaamiseen liittyen.” Hippoksen kehittäminen on siirtynyt vaiheeseen kaksi, jossa alueelle luodaan kehityskonseptia muun muassa kaavoituksen, kiinteistöjen ja sijoittajien osalta. n

Red Bull Crashed Ice Jyväskylän Laajavuoressa 29.–30.1.2016 7

KYBERTURVALLINEN

KANGAS

Kyberturvallisuus on läpileikkaava teema kaikissa Jyväskylän Kankaan alueen ratkaisuissa. Turvallisen älykaupungin infrastruktuurin rakentamisen pohjana on Suomen ensimmäinen kokonaisen kaupunginosan kyberturvallisuusstrategia. Teksti Timo Sillanpää Kuvat Jyväskylän kaupunki

KANGAS ON JYVÄSKYLÄN kaupungin ydinkeskustan kupeessa sijaitseva alue, josta rakentuu uudentyyppinen, älykäs kaupunginosa. Entisellä paperitehdasalueella asuu vuonna 2040 noin 5 000 ja työskentelee noin 2 100 ihmistä. Alueella on tuolloin noin 85 000 neliömetriä toimitilaa yrityksille Jyväskylän Kankaan alueen infrastruktuurin rakentaminen aloitettiin kesällä 2015. Ensimmäiset uudisrakennukset valmistuvat vuonna 2017. Kankaan alueelle laaditun kyberturvallisuusstrategian ansiosta alueen ict-ratkaisujen kyberturvallisuus huomioidaan jo rakennusvaiheessa. ”Tavoitteenamme on uudentyyppinen toteutus Smart City -ajattelusta. Tiettävästi yhdessäkään maailman Smart City -konseptilla toteutetussa hankkeessa kyberturvallisuudella ei 8

ole ollut näin merkittävää roolia jo suunnitteluvaiheessa kuin Kankaalla”, toteaa projektipäällikkö Tanja Oksa Jyväskylän kaupungilta. Oksan mukaan Kankaalla hyödynnetään ratkaisuja, jotka tekevät alueesta resurssiviisaan, älykkään ja turvallisen.

Uhkat on tunnistettava Kyberturvallisuuden nostaminen strategian tasolle varmistaa sen, että kaikki aluetta kehittävät osapuolet tiedostavat kyberturvallisuuden merkityksen. Tietoturvakonsultti Riku Nykänen Relator Oy:stä kuitenkin toteaa, että ict-teknologia kehittyy niin nopeasti, että strategiaa on päivitettävä jatkuvasti. ”Jos ajattelemme 20 vuotta taaksepäin, internet oli uutta. Mitä on 20 vuoden kuluttua – sitä kukaan ei tiedä.” J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

ESIMERKKEJÄ KANKAAN ALUEEN SMART CITY -RATKAISUISTA Kyberturvallisuus • Läpileikkaava teema kaikissa alueen ICT-ratkaisuissa. Living Lab • Alueelta kerätään erilaista dataa, jota voidaan hyödyntää Living Lab -periaatteella kaupunkikehitykseen liittyvän tutkimuksen ja tuotekehityksen pohjana. Alueportaali • Mahdollistaa tiedon välittämisen reaaliajassa asukkaille ja alueella työskenteleville. Valokuituverkko • Asennetaan jo infrastruktuurin rakentamisen yhteydessä. Älykäs talotekniikka • Tieto energian ja veden kulutuksesta kannustaa säästämään.

Nykäsen mukaan strategian tehtävänä on luoda valmiudet reagoida ict-alan jatkuviin muutoksiin, joita kukaan ei pysty tarkasti ennustamaan. Tietoisuus kyberuhkista ja ict-ratkaisujen kriittinen arviointi ovat pohjana, kun luodaan kyberturvallisen asumisen ja työpaikkojen keskittymää. Nykänen uskoo, että Kankaan kehittämisen yhteydessä syntyy kyberturvallisuuteen liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka ovat hyödynnettävissä myös muissa kaupunkikehityshankkeissa. ”Kangas on mittava pilotti kyberturvallisen kaupunginosan kehitystyössä.” Kankaan alueella toteutuu konkreettisesti esineiden internet – Internet of Things – jossa lukuisat laitteet ovat yhteydessä verkkoon. Nykäsen mukaan tämä on samalla sekä uhka että mahdollisuus. ”Verkossa tulee olemaan mittava määrä teknologiaa, jolla mahdollistetaan älykkään kaupunginosan palvelut, parannetaan asumismukavuutta ja lisätään mahdollisuuksia toimia resurssiviisaasti. Toisaalta esineiden internet lisää ns. hyökkäyspinta-alaa eli hakkereiden mahdollisuutta häiritä laitteiden toimintaa”, Nykänen toteaa. n

Älykkäät ratkaisut ikääntyneiden asumiseen • Asumisen turvallisuutta ja ikääntyneiden toimintakykyä voidaan ennakoida ict-ratkaisujen avulla (esimerkiksi nopea avunsaanti hätätapauksissa). Sähköinen lukitus ja kulunvalvonta • Alueella liikkuville voidaan antaa erilaisia käyttöoikeuksia. Avaimet eivät joudu vääriin käsiin esimerkiksi vuokrasuhteen päätyttyä. Älyavaimeen voidaan liittää myös muita palveluja. Resurssiviisaus • Alueella tarvitaan 400 autopaikkaa vähemmän hyödyntämällä vuoropysäköintiä. • Aurinkoenergian hyödyntäminen, kotimaisten energian käyttö kaukolämmön tuotannossa. • Älykäs jätehuolto: tunnistimilla varustetut jätesäiliöt tyhjennetään vasta, kun ne ovat täynnä.

JYVÄSKYLÄSSÄ VAHVA KYBERTURVALLISUUDEN OSAAMISKESKITTYMÄ Jyväskylästä on viiden viime vuoden aikana kehittynyt yksi Suomen vahvimmista kyberturvallisuuden osaamiskeskittymistä. Jyväskylän kaupunkiseudulla on vetovastuu kyberturvallisuuden teemasta työ- ja elinkeinoministeriön Innovatiiviset kaupungit 2014–2020-ohjelmassa. Kyberturvallisuuden kasvavaan työvoimatarpeiseen vastaavat Jyväskylän yliopiston maisteriohjelma sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä kyberturvallisuusohjelma. JAMKin kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus (JYVSECTEC) tarjoaa yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuden harjoitella kyberuhkien torjumista internetin kaltaisessa suojatussa ja suljetussa ympäristössä (RGCE, Realistic Cyber Securitys Environment). Jyväskylän yliopisto tekee alalla kansainvälistä tutkimusyhteistyötä muun muassa Yhdysvaltojen, Israelin, Viron ja Saksan kanssa. n

Tämä on se paikka, jossa Ruusupuis-  tossa vietetään aikaa ja viihdytään. Juhani Koponen ja Kirsi Moisander istuvat katsomossa, joka avautuu heti taloon sisään tultaessa.

Ruusupuiston aulassa on taiteilija  Veikko Hirvimäen teos ”Ohitus”. Hirvimäen veistosinstallaatio koostuu seinäpinnan lävistävistä susihahmoista.

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

Tätä on

Ruusupuiston henki

Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksessa viihdytään, jopa liiankin hyvin. Modernin kampusrakentamisen helmessä voidaan luoda ja testata täysin uudenlaisia oppimisen tapoja. Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki

JO NYT VOIDAAN JYVÄSKYLÄSSÄ puhua Ruusupuiston hengestä. Silloin puhutaan ilmapiiristä, joka vallitsee Jyväskylän yliopiston uusimmassa uudisrakennuksessa. Ruusupuisto on yhdistelmä moderneinta kampusrakentamista ja uusimpia pedagogisia oppimisympäristöjä. Rakennus on tehty käyttäjiä varten ja heidän ajatuksiaan kuunnellen. Keväällä 2015 valmistuneeseen Ruusupuistoon muuttivat Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, Koulutuksen tutkimuslaitos sekä avoin yliopisto. Uudisrakennusta käyttää noin 330 työntekijää ja noin 1 000 opiskelijaa. ”Kasvatustieteiden ammattilaiset ovat nyt yliopistossa samassa paikassa. Muuttohetkellä kasvatustieteellisen tiedekunnan väkeä oli ainakin 13 eri paikassa”, Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander kertoo. Puolen vuoden käyttökokemusten perusteella Ruusupuisto on osoittautunut paikaksi, jossa todellakin viihdytään. Melkeinpä liiankin hyvin. ”Ruusupuistossa on ollut hieman puhetta, ettei sieltä malteta jäädä edes eläkkeelle. Eivätkä

opiskelijatkaan oikein halua lähteä kampukselta muualle”, Moisander kuvaa. Ruusupuisto-rakennuksen nimi juontaa juurensa 1900-luvun alkuun. Tuolloin rakennuksen paikalla sijaitsi puisto, jonne istutettiin paljon ruusuja. Se myötä paikkaa alettiin kutsua Ruusupuistoksi.

Paras tulos voi tulla istuen tai seisten Mikä sitten tekee Ruusupuistosta poikkeuksellisen ympäristön? Käyttäjät ovat itse päässeet vaikuttamaan paljon lopputulokseen. Luentotilat edustavat nykyaikaisinta pedagogista lähestymistapaa. Jos paras lopputulos saavutetaan muuten kuin perinteisessä järjestyksessä istumalla, niin sitten seisotaan tai istutaan sohvilla tai muokataan oppimistila oppimista parhaiten tukevaksi. Ruusupuistoon on myös asennettu uusinta mahdollista tietotekniikkaa ja muuta oppimista tukevaa teknologiaa. ”Ruusupuistossa voidaan kehittää ja testata

”RUUSUPUISTOSSA VOIDAAN KEHITTÄÄ JA TESTATA UUSIMPIA PEDAGOGISIA MENETELMIÄ.”

Ruusupuiston rakennus muodostuu ikään kuin nopista. Rakennuksen keskellä tapahtuu eniten ja reunoja kohti toimintaa rauhoitetaan.

uusimpia pedagogisia menetelmiä. Täällä voidaan myös selvittää, miten digitalisaation mahdollisuuksia saadaan hyödynnettyä”, Moisander sanoo. Käyttäjälähtöisyys näkyy siinäkin, että Ruusupuistoon pääsee monesta suunnasta. Opiskelijoita houkutellaan liikkumaan polkupyörillä, mitä todistaa todella iso pyöräparkki Ruusupuiston pihalla. Oman tunnelmansa alueelle tuovat Ruusupuiston kupeessa sijaitsevat arkkitehtimestari Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset sekä lähellä siintävä Jyväsjärvi.

Katsomossa viihdytään ja opiskellaan Uuden rakennuksen sydän on pääovesta sisään tullessa avautuva katsomonomainen portaikko. Puinen katsomo houkuttelee niin opiskelijoita kuin muita rakennuksen käyttäjiä työskentelemään avoimessa tilassa ja viettämään siinä aikaansa. Ruusupuisto on rakennettu periaatteella, jossa jokaisessa kerroksessa keskellä tapahtuu eniten ja sivustoja kohti toimintaa rauhoitetaan. Rakennuksen sivustoilla on ikään kuin nopat, jotka rajaavat luontevasti henkilökunnan omat työtilat yhteisistä tiloista.

Aulojen ja noppien tilat ovat seinien ja talotekniikan osalta muuntojoustavat. Noppiin voidaan helposti tehdä avotiloja ja erikokoisia huoneita. Monikäyttöisyyttä on myös alakerrassa, jossa tapahtumia ja tilaisuuksia voidaan järjestää tuloaulassa ja sen katsomossa sekä hoitaa tarjoilut niiden vieressä sijaitsevassa ravintolassa.

Terveellinen ympäristö vuosienkin päästä Ruusupuistossa on otettu vasta ensimmäisiä askelia. Tarkoitus on, että se on moderni ja terveellinen oppimisympäristö vielä pitkään. Ruusupuiston hanke toteutettiin Terve talo -periaatteen mukaisesti. Hyvä sisäilma pyrittiin takaamaan laadukkailla materiaalivalinnoilla. Ruusupuistossa tehdään koko ajan käytönaikaista laadunvarmistusta. ”Olennaista on selvittää, että suunnittelu ja toteutus vastaavat käyttötarvetta. Ruusupuistossa tehdään tasaisin ajoin sisäilmamittauksia, ilmanvaihdon toimivuusmittauksia ja monia muita selvityksiä”, rakennuttajakonsulttina toimineen PTS-Kiinteistötekniikka Oy:n toimitusjohtaja Juhani Koponen kertoo. Hän sanoo, että henkilökunta saa Ruusupuistossa tietoa mittausten ja selvitysten tuloksista. Talon käyttäjille on myös laadittu käyttöön liittyvät ohjeet. n

Ruusupuiston tilat muovautuvat tarpeiden mukaan. Opiskelussa voidaan testata uusia pedagogisia menetelmiä.

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

SHANGHAI KUTSUU Shanghai ja Jyväskylä ovat tiivistämässä vuosia jatkunutta koulutusalan yhteistyötään. PISA-menestyjät ovat löytäneet toisensa. Teksti Ismo Myllylä Kuva Jussi Ahonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON perustetaan shanghailaisten opettajien täydennyskoulutukseen ja koulutusyhteistyön kehittämiseen tähtäävä keskus. Kyseessä on osa tiivistyvää yhteistyöstä, josta Jyväskylän yliopisto ja Shanghain kaupungin opetushallinnosta vastaava Shanghai Municipal Education Comission (SMEC) sopivat syyskuussa 2015. ”Shanghain koulutusjärjestelmä on jo nyt korkealla tasolla, mistä kertoo muun muassa menestys PISA-tutkimuksessa. He haluavat kuitenkin kehittää koulutustaan edelleen Suomen – toisen PISAmenestyjän – avulla. Jyväskylän yliopiston koulutusalan osaaminen on taas laa-

jinta Suomessa, joten se on luonteva yhteistyökumppani Shanghaille”, taustoittaa Educluster Finlandin liiketoimintajohtaja Elise Tarvainen.

Yrittäjyyttä ammatilliseen koulutukseen EduCluster Finlandin omistavat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Se toimii oppilaitosten apuna kansainvälisissä koulutusvientihankkeissa. Ammatillista ja lukiokoulutusta järjestävä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä puolestaan toteutti Shanghaissa lo-

kakuussa 2015 yrittäjyyskasvatuksen pilottiprojektin. Asiakkaana projektissa oli Shanghai Industrial & Commercial Languages School. ”Etenkin ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyysopinnot ovat vielä uusi asia Kiinassa. Shanghaissa halutaan nyt selvittää mahdollisuudet soveltaa meidän malliamme, jossa yrittäjyys kuuluu kaikkien opintoihin ja halukkailla on mahdollisuus perustaa osana opintoja Nuori Yrittäjyys -periaatteella opiskelijayritys”, kertoo koulutusviennistä vastaava projektipäällikkö Kirsi Koivunen Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä. n

SUOMEN JA SHANGHAIN ALUEEN PISA-MENESTYS Pistemäärien keskiarvot ja sijoitus niiden perustella PISA 2009 Matematiikka Lukutaito Luonnontieteet

PISA 2012

SHANGHAI

SUOMI

SHANGHAI

SUOMI

600 (1) 556 (1) 575 (1)

541 (6) 536 (3) 554 (2)

613 (1) 570 (1) 580 (1)

515 (12) 524 (6) 546 (5)

Lihavoidut kohdat ovat kyseisen vuoden tutkimuksen painopistealueita. Shanghain alue tuli mukaan PISA-tutkimukseen vuonna 2009. Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriö

 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän asiantuntijat toteuttivat vuoden 2014 aikana ammatillisten opettajien täydennyskoulutuksen Shanghaissa yhteistyössä EduCluster Finlandin, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Espoon koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa.

Oppia

YRITTÄJYYTEEN Opintojen aikana perustettavat osuuskunnat tarjoavat opiskelijoille yrittäjyyden perustaitoja ja mahdollisuuksia lisäansioihin. TRA Jiiri Osuuskunta on työllistänyt JAMKin rakennustekniikan insinööriopiskelijoita parin vuoden ajan. Teksti Timo Sillanpää Kuvat Petteri Kivimäki

JYVÄSKYLÄLÄISEN KERROSTALON saunaosastolla on vilskettä, kun JAMKin rakennustekniikan koulutusohjelman opiskelijat Ville Venäläinen (25), Lauri Hyttinen (22) ja Joel Tikanoja (23) uusivat seinien panelointeja. Rakennus- ja remontointipalveluja tarjoava TRA Jiiri Osuuskunta perustettiin keväällä 2014. ”Ensimmäisen kesän laskutus oli noin 34 000 euroa, vuonna 2015 jo lähes 100 000 euroa. Teimme remontteja vielä syyslomallakin, ja töitä olisi ollut tarjolla enemmän kuin pystyimme ottamaan vastaan”, kertoo osuuskunnan puheenjohtaja Ville Venäläinen. ”Työskentely osuuskunnassa on ollut opettavaista. Samalla on syntynyt hyödyllisiä kontakteja ajatellen tulevaa uraa. Olemme oppineet, että verkostoituminen on aloitettava jo opintojen aikana”, kertoo Lauri Hyttinen. ”Rakennustekniikan insinöörin on hyvä tietää, miten työmailla toimitaan. Yhteinen kielikin käytännön toteuttajien kanssa löytyy, kun on itse käyttänyt sirkkeliä ja naulainta”, pohtii Joel Tikanoja.

Johdatus yrittäjyyteen JAMKin Tiimiakatemiassa opiskelu on perinteisesti pohjautunut osuuskuntamuotoisiin tiimiyrityksiin. Muutaman viime vuoden aikana myös muiden koulutusalojen opiskelijoita on kannustettu perustamaan osuuskuntia opintojen ohessa. Osuuskunnissa opiskelijat oppivat yrittäjyyden perustaitoja ja yrittäjämäistä ajattelua. Ne myös tarjoavat mahdollisuuksia työllistyä esimerkiksi kesälomien aikana. ”Jokaisella osuuskunnalla on valmentaja, jonka kanssa käydään läpi muun muassa osaamisen tuotteistamiseen, myyntiin, asiakashankintaan, hinnoitteluun ja osuuskunnan taloushallintoon liittyviä asioita. Osuuskunnan jo toimiessa valmentaja sparraa osuuskunnan jäseniä parin viikon välein”, kertoo projektikoordinaattori Marja Kämppi JAMKista. Kämpin mukaan osuuskunnissa opiskelijat voivat testata, voisiko yrittäjyys olla vaihtoehto työllistyä opintojen jälkeen. Toisaalta opettavaista on sekin, jos opiskelija huomaa, ettei yrittäjyys ole hänen juttunsa. n

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

Osuuskunta tarjoaa JAMKin opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä jo opintojen aikana. Insinööriopiskelijat Lauri Hyttinen (vas.), Ville Venäläinen ja Joel Tikanoja pitävät tärkeänä, että ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat jatkavat hyvin startanneen TRA Jiiri Osuuskunnan toimintaa.

OSUUSKUNTA TUKEE AMMATTIIN OPISKELEVIEN TYÖLLISTYMISTÄ Timo Sillanpää Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ylläpitämissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoilla on mahdollisuus liittyä osuuskuntaan opintojen aikana. Osuuskunnat toimivat tukena erityisesti nivelvaiheessa siirryttäessä opintojen jälkeen työelämään. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa tiivistä yhteistyötä tekee kaksi juridisesti itsenäistä osuuskuntaa, Pegosus ja Verso, joiden jäsenet ovat koulutuskuntayhtymän opiskelijoita, opettajia ja jo valmistuneita ammattilaisia. Osuuskunta Verso on tarkoitettu Jyväskylän aikuisopiston opiskelijoille. ’’Osuuskunnassa opiskelija pääsee testaamaan ja kehittämään liikeideansa toimivuutta yrittäjämäisesti, mutta hyvin riskittömästi. Lisäksi opiskelija saa sekä ammatillista että liiketoiminnallista ohjausta yritystoimintansa kehittämiseksi’’, kertoo osuuskunnan toimitusjohtajana toimiva kouluttaja Mikko Laitinen.

Osuuskunnassa on noin 110 jäsentä, joilla on osaamista eri aloilta. ”Verso on ensisijaisesti aikuisopiskelijoiden yrittäjyyden oppimisympäristö. Mielestäni tärkein lisäarvo opiskelijalle on juuri yrittäjyysosaamisen kehittämisessä’’, Laitinen toteaa. Monialainen, pedagoginen Osuuskunta Pegosus puolestaan on suunnattu Jämsän ammattiopiston opiskelijoille. Osuuskunnassa on noin 45 jäsentä. ”Osuuskunnassa eri alojen opiskelijat kohtaavat ja voivat luoda yhteisiä tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Osuuskuntatoimijat toteuttivat esimerkiksi yrityksen työhyvinvointi-illan, jonka toteutustiimissä oli mukana neljän eri alan opiskelijoita. Monialaisuus on Pegosuksen vahvuus”, kertoo osuuskuntavalmentaja Sanna Anttila. ”Pegosuksessa ammattiin opiskelevat kehittävät ja syventävät ammattitaitoaan osuuskunnassa. Osuuskunnan avulla monet voivat luoda tulevaan ammattiin tarvittavia asiakaskontakteja jo ennen valmistumistaan”, Anttila kertoo. n 15

“MINULLA ON TUTKINTO AUTOMAATIOTEKNIIKASTA, JA OLEN TEHNYT SEN ALAN TÖITÄ. NYT HALUAISIN TEHDÄ LUOVAA TYÖTÄ JA ELÄTTÄÄ ITSENI PELIALALLA.” JARNO AUVINEN, KALJAMERI GAMES

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

Kuka nousee tähdeksi

PELIMAAILMAAN? Jyväskylä on jo ottanut paikkansa pelialan kartalla Suomessa. Se saa yhä vahvemman aseman, kun jokin nousevista yrityksistä tekee maailmanlaajuisen hittipelin. Sen aika voi olla yllättävän lähellä. Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki ja Tommi Salo PELIALA ELÄÄ JYVÄSKYLÄSSÄ mielenkiintoisia aikoja. Kaupunkiin on jo syntynyt alan startup-yrityksiä, jotka etsivät sijoittajien rahaa. Toisaalta Jyväskylään on ehtinyt kasvaa myös toisen polven peliyrityksiä, joiden taustalla toimii kannuksensa hankkineita yrittäjiä. Peliala työllistää Jyväskylässä arvioiden mukaan osaajia parissakymmenessä yrityksessä. Yritysten henkilömäärät vaihtelevat yleensä yhdestä kymmeneen. Lisäksi kaupungissa on useita tiimejä, jotka miettivät peli- ja kaupallistamisideoitaan. ”Uuden polven peliyrityksissä on massaa ja potentiaalia hittipelin tekemiseen”, Peliosuuskunta Expan hallituksen puheenjohtaja Tuomas Roininen sanoo. Koko Suomessa lasketaan olevan yli 250 pelialan yritystä, joista noin 180 on alle neljä vuotta vanhoja. Alan laajentumisesta kertoo se, että reilusti yli puolet yrityksistä toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Osaajien löydettävä toisensa Peliosuuskunta Expa kerää Jyväskylän seudulla pelialan osaajia yhteen. Sen tehtävänä on elävöittää ja voimaannuttaa pelialaa Jyväskylän seudulla. Se myös luo yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoja eri toimijoiden välille sekä jakaa pelialaan liittyvää tietoa.

Expan Tuomas Roininen muistuttaa, että peliala tarvitsee monenlaisia osaajia. Jyväskylä pystyy niitä alalle tuottamaan.

”Kerromme esimerkiksi työllistymismahdollisuuksista, myös muun toiminnan kuin pelkästään pelialan itsensä osalta. Pelillistäminen tarjoaa työtä laajemmin kuin vain pelien suunnittelussa ja tekemisessä”, Roininen muistuttaa. Expa auttaa pelialasta kiinnostuneita kohtaamaan toisensa. Peliosuuskunnan myötä tavanneet ihmiset ovat jo perustaneet yrityksiäkin. ”Expan kautta on julkaistu joitakin pelejä. Voimme siis auttaa matalan kynnyksen julkaisutoiminnassa. Mieluummin ohjaamme kuitenkin pelintekijät ammattimaisten julkaisijoiden luokse”, Roininen sanoo. Jyväskylän yksi vahvuus on ammatti-ihmisten kouluttaminen työmarkkinoille. Peliala saa uusia osaajia yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Pelialan yritykset hyötyvät myös korkeakoulujen muusta osaajatarjonnasta. ”Peliala ei ole yhtä kuin koodi. Alalla tarvitaan yhtä lailla markkinointi-, viestintä- ja johtajaosaamista sekä graafisen alan ammattilaisia.” n

PELI INNOSTAA JA OPETTAA MUSIIKIN OPISKELIJAA By Tommi Salo Pelillisyys auttaa musiikin opetuksessa. Se on erinomainen lisä niin teorian kuin itse soittamisen opettamiseen ja oppimiseen. Pelillisyyttä hyödynnetään Jyväskylän ammattiopistossa musiikin perusopetuksessa. Käytössä on erilaisia mobiilisovelluksia ja verkkosivustoja. ”Musiikin oppimispelit ovat lisänneet musiikin teorian opetuksen mielekkyyttä. Esimerkiksi harmonian, melodian ja rytmin kuunteluissa pelillisyys on lisännyt harjoitusmääriä, mikä näkyy myös oppilaiden kuullun hahmot-

tamisessa. Peli antaa myös välittömän arviointipalautteen niin oppilaalle kuin opettajalle”, ammattiopiston musiikin opettaja Jarmo Kivelä kertoo. Kivelä sanoo pelisovellusten lisäävän ja tukevan itseohjautuvaa opiskelua opiskelijan saadessa harjoittelustaan visuaalisen palautteen. Teoriaopintoihin ja instrumenttiopetukseen sopivia sovelluksia on tarjolla kaikenikäisille oppijoille. ”Mobiili- ja tablettilaitteet ovat monipuolistaneet musiikin opettamista ja oppimista sekä lisänneet opetuksen yhteistoiminnallisia mahdollisuuksia”, Kivelä muistuttaa. n

Jyväskylä Game Lab

UUSIA OPETUSMETODEJA JA TUKEA PELIALAN YRITTÄJILLE Teksti Tommi Salo Kuva Petteri Kivimäki ULKOPUOLELTA SAATU TUKI tekee pelien kehittäjistä entistä vahvempia. Tuki voi olla oikeiden ihmisten kokoamista tiimiksi, työskentelytilojen tarjoamista tai pelien kehittämisen sisällöllistä apua. Jyväskylä Game Lab (JGL) pyrkii auttamaan pelialasta kiinnostuneita ja luomaan väylää peliyrittäjyyteen ja alalla työllistymiseen. Se luo myös uudenlaisia menetelmiä pelialan opetuksen tueksi Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä Game Lab -hanke käynnistyi Jyväskylässä vuoden 2015 alussa. Ensimmäiset pelitiimit aloittivat JGL:ssä muutamaa kuukautta myöhemmin. Ajatuksena on, että tiimit kehittävät viidessä kuukaudessa pelimallin, jolla he pääsevät alalla eteenpäin. Parhaimmillaan se veisi pelin julkaisemiseen, rahoituksen hakemiseen ja yrityksen perustamiseen. ”Yksi kevään 2015 tiimeistä on jo etenemässä pelin julkaisuun saakka”, projektikoordinaattori Hanna Hauvala Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sanoo.

Opetus muuttuu muutenkin kuin pelialalla Peliyrittäjyyden tukemisen lisäksi JGL:ssä etsitään uusia tapoja opettaa pelialan asioita. Lisäksi pyritään ymmärtämään, mitä työelämässä tapahtuvat muutokset tarkoittavat opetuksen osalta laajemminkin, ei vain pelialalla. ”JGL:ssä on mukana yliopisto ja ammattikorkeakoulu, joten meillä on aito mahdollisuus kehittää opetusmetodeja monitieteellisyyttä korostaen”, projektipäällikkö Antti-Jussi Lakanen Jyväskylän yliopistosta sanoo. Jyväskylä Game Lab (JGL) – peliala kansainväliseksi liiketoiminnaksi monitieteisellä ja -taitoisella alueellisella yhteistyöllä -hanketta rahoittavat Keski-Suomen ELY-keskus (ESR-rahoitus, Vipuvoimaa EU:lta 2014–2020), Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. n

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

“ON ISO ASIA PÄÄSTÄ TEKEMÄÄN AITOA PROJEKTIA. KIINNOSTUS PELIALAA KOHTAAN ON TODELLA HERÄNNYT.” TEEMU TOIVANEN, SUMU GAMES

PELIALA VOISI TUODA LEIVÄN PÖYTÄÄN JYVÄSKYLÄ TUOTTAA KOKO AJAN uusia pelialan osaajia. Heistä voi tulla yrittäjiä, työntekijöitä peliyrityksiin tai he voivat viedä pelillistämisen oppejaan muille toimialoille. Jyväskylän ammattikorkeakoulun pelinkehittäjäkoulutus on tarjonnut alasta kiinnostuneille peruskäsityksen pelinkehityksen eri osa-alueista ja työharjoittelujakson muun muassa oman pelin kehittämistä varten. Osa kurssilaisista on jatkanut kehitystyötä Jyväskylä Game Labissa. Ohessa kolmen uutta peliä kehittäneen jyväskyläläisen ajatuksia pelien suunnittelusta ja pelialan mahdollisuuksista.

” ”

Pääpelisuunnittelija Tapio Hänninen, Apestorm – Full Bananas Apestorm-peli tehtiin ammattikorkeakoulun pelinkehittäjäkurssilla. Se keräsi myönteistä palautetta, joten jatkoimme pelin kehittämistä Jyväskylä Game Labissa (JGL). Pelinkehittäjäkurssi ja JGL tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua pelialaan. Apestormissa kolme apinaa lähtevät pomminkatkuiselle kostoretkelle ihmisiä vastaan näiden luonnolle tekemien vääryyksien ja banaanien tuhoamisen johdosta. Sain idean peliin perunoita istuttaessani vanhempieni maatilalla. Pelinkehittämisessä tiimiämme on auttanut se, että olemme saaneet asiantuntija-apua sekä tiloja käyttöömme. Uudet kontaktit ovat luoneet tarvitsemaamme verkostoa. On mielenkiintoista ajatella, että peliala toisi joskus elannon itselle. 3D-graafikko (Lead 3D Artist) Jarno Auvinen, Kaljameri Games Peliala on kasvuala. Minulla on tutkinto automaatiotekniikasta, ja olen tehnyt sen alan töitä. Nyt haluaisin tehdä luovaa työtä ja elättää itseni pelialalla. Ammattikorkeakoulun pelinkehittäjäkurssi on ollut hieno mahdollisuus verkostoitua. Se on myös vahvistanut tietoutta pelialasta ja antanut alasta ja sillä työskentelemisestä kattavan poikkileikkauksen. Pelialalla tarvitaan paljon muitakin osaajia kuin koodareita. Luomamme Running Beer -peli jää demoversioksi. Saimme sille paljon näkyvyyttä Suomessa ja ulkomailla. Saatamme tosin jatkaa pelin kehitystä kurssin jälkeen harrastemielessä. Pelisuunnittelija ja tuottaja Teemu Toivanen, Sumu Games Olen pelannut pienestä saakka. Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi 2014 ja hain JAMKin pelinkehittäjäkurssille. Pelialalla voisi olla hyötyä siitä, että olen aiemmin tehnyt ohjelmointia ja markkinointia sekä vetänyt projekteja. On iso asia päästä tekemään aitoa projektia. Kiinnostus pelialaa kohtaan on todella herännyt. Julkaisemme uuden Sam, Ur Eye! -pelimme mobiilipelinä. Pelaajien on tarkoitus päästä pelaamaan sitä alkuvuodesta 2016. Silloin selviää, kuka on viimeinen ninja. n

NaturVention Oy:n toimitusjohtaja Niko Järvinen uskoo, että huoneilmaa puhdistaville Naava-viherseinille löytyy kysyntää varsinkin ilmansaasteiden kanssa kamppailevista suurkaupungeista.

NaturVention aikoo viedä Naava-viherseiniä maailman suurkaupunkeihin

PUHDASTA SISÄILMAA Jyväskyläläisessä NaturVention Oy:ssä on laskettu, että maailmassa tarvitaan miljoonia sisäilmaa puhdistavia aktiiviviherseiniä. Markkinat ovat valtavat saasteiden piinaamissa suurkaupungeissa, joissa sisätiloihin ei saada puhdasta ilmaa edes rakennuksen ulkopuolelta. Teksti Timo Sillanpää Kuva Tommi Salo Kuvitus Martti Hänninen

NATURVENTIONIN PATENTOIMAN Naturbo-teknologian taustalla on useiden vuosien tuotekehitystyö, joka on vaatinut yrittäjiltä kovia ponnisteluja, monen eri alan ammattilaisen osaamista sekä pääomaa niin osakkailta kuin sijoittajiltakin. Teknologia tehostaa yhden kasvin ilmanpuhdistustehon yli 100-kertaiseksi tavalliseen huonekasviin verrattuna. Yrityksen toimitusjohtaja Niko Järvinen sanoo, että markkinapotentiaali maailmalla on valtava. ”Erityisesti suurkaupungeissa ulkoilma on niin saastunutta, ettei sen siirtäminen sisätiloihin millään teknologialla paranna huonoa sisäilmaa”, Järvinen sanoo. Liiketoiminnan skaalaaminen globaaliksi on kuitenkin huomattavasti haasteellisempaa kuin esimerkiksi verkossa nopeasti leviävän mobiilipelin. Järvinen sanoo, että uusien markkinoiden valtaaminen vaatii panostuksia ulkopuolisilta sijoittajilta. 20

”Uskomme silti kansainväliseen menestykseen, sillä meillä on tarjolla toimiva teknologia: maailman älykkäin viherseinä”, toimitusjohtaja toteaa.

Pohjoismaista liikkeelle Yrityksen Tukholman toimipiste aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Ensimmäiset tilaukset Ruotsiin yritys sai jo vuoden 2015 loppupuolella. ”Laajennamme toimintaamme Iso-Britanniaan, Keski-Eurooppaan ja Kiinaan niin nopeasti kuin se on mahdollista”, Järvinen toteaa. Kiina on Järvisen mukaan haastava markkina-alue, mutta potentiaali maan suurkaupungeissa on valtava. ”Yrityksemme on kyettävä vastaamaan suuren mittakaavan kysyntään. Meidän on luotava yhteydet paikallisiin kasvinviljeJ Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

Näin Naturbo toimii  Tuulettimen seinän sisään muodostama alipaine imee huoneilman kasvualustoihin ja puhaltaa puhdistetun ilman takaisin tilaan. Viherseinä tasapainottaa myös huoneilman kosteutta.

 Etäjärjestelmä välittää viherseinälle tietoa muun muassa sääsatelliiteilta vallitsevasta säätilasta.

 Viherseinän anturit mittaavat viherseinään ja ympäristöön liittyviä olosuhteita.

 Virhetilanteissa järjestelmä tekee automaattisesti korjaustoimenpiteitä tai huoltokutsun.

 NaturboOS-tekoäly analysoi 14:ää muuttujaa ja ohjaa viherseinän toimintaa (kastelua, ilmankiertoa ja valaistusta) automaattisesti.

 Kasvualustan mikrobit hajottavat ilman epäpuhtaudet kasvin ravinteiksi, vedeksi ja hapeksi.

lijöihin, sillä emme voi kuljettaa viherseinässä tarvittavia kasveja Kiinaan. Myös myynti-, markkinointi- ja huolto-organisaatio on luotava paikan päälle”, Järvinen listaa.

Luonnon nerokkuutta Yrityksen perustajaosakkaat, Niko Järvinen ja Aki Soudunsaari, aloittivat viherseinän kehittämisen vuonna 2010. ”Testasimme viherseinän prototyyppiä koululuokassa, jossa opettaja kärsi sisäilmaoireista. Oireet hävisivät kahdessa viikossa, mikä rohkaisi meitä kehittämään teknologiaa”, Järvinen kertoo. Järvisen mukaan mikrobien toiminnan merkitys on viime vuosina avautunut tutkijoille uudella tavalla. Kun aikaisemmin pyrittiin tappamaan mikrobeja, nyt tiedetään, että niillä on ihmisen terveydelle olennaisen tärkeä merkitys. Viherseinässä kasvien juurten mikrobit hajottavat sisäilman haitalliset epäpuhtaudet vedeksi, kasvien ravinteiksi, hapeksi ja hiilidioksidiksi. ”Mikrobit sopeutuvat puhdistamaan juuri kyseisen tilan sisäilmaa. Tutkimuksissa on arvioitu, että noin 90 prosenttia sisäilman aiheuttamista oireista häviää Naturbo-teknologian ansiosta.”

Teknologiassa yhdistyvät NASA:n tutkimuksessa 1970-luvulla löydetty aktiivinen vesiviljelytekniikka ja jätevedenpuhdistamoissa käytettävä mikrobeihin pohjautuva biotransformaatio, eli yhdisteen kemiallisen rakenteen muunto organismien tai entsyymien avulla. ”Naturbossa kasvit kasvatetaan vesi- ja ilmaviljelyn yhdistelmän avulla ilman multaa. Multaa ei voi käyttää, koska se saattaisi lisätä sisäilman epäpuhtauksille herkistyneen oireita”, Järvinen toteaa. Yritys on myynyt tähän mennessä noin 500 viherseinää, joista suurin osa löytyy julkisista tiloista, toimistoista ja hotellien neuvottelutiloista.

Kasvien valinta tarkkaa NaturVentionin asiantuntijat ovat käyneet tuotekehitysvaiheessa läpi yli sata eri kasvia. ”Viherseiniin on valikoitunut viisi vakiokasvia. Tärkeä kriteeri on visuaalisuus ja peittävyys, sillä viherseinä on myös sisustuselementti. Kasvi ei saa kasvaa liian nopeasti, eikä aiheuttaa allergisia oireita.” NaturVentionin viherseinissä kasvaa muun muassa herttaköynnösvehkaa, pesäraunioista ja viirivehkaa. n 21

OPISKELIJAT VIIHTYVÄT OPI

ja luistimilla!

Jyväskylä kokoaa mielenkiintoisen joukon kansainvälisiä opiskelijoita. Yksi on nähnyt Los Angelesin ja Pekingin, toiselle Jyväskylä näyttäytyy miltei suurkaupunkina. Yhteistä on tyytyväisyys korkeatasoisiin opintoihin ja monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Teksti ja kuvat Tommi Salo

1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Mikä houkutteli sinut Jyväskylään opiskelemaan? 3. Millainen Jyväskylä on opiskelupaikkana? 4. Mitä pidät Jyväskylästä ja jyväskyläläisistä? 5. Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevan osalta?

Stephanie Popp, Jyväskylän yliopisto

1. Olen 27-vuotias kansainvälisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden (International Business and Entrepreneurship) opiskelija Los Angelesista Yhdysvalloista.

2. Yrittäjyys kiinnosti minua kovasti, ja kaverini suositteli minulle opiskelemista Suomessa. Jyväskylän yliopiston koulutusohjelma vaikutti mielenkiintoiselta. Jyväskylä oli ainoa paikka, johon hain Suomessa opiskelemaan.

3. Opiskeleminen yliopistossa on hyvällä tavalla avointa. Opiskelijalla on valinnanvaraa opintojensa suhteen ja opiskelijan pitää pystyä toimimaan omatoimisesti. Täällä voi suunnata opintojaan omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti. Opiskelujen aikana pääsee myös tekemään tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa.

lisuuksia. Ilma on puhdasta, eikä ihmisiä ole niin paljon ympärillä. Täällä olen päässyt muun muassa saunaan ja uimaan, hiihtämään ja patikoimaan. Jyväskylä on aktiivinen kaupunki ja ihmiset ystävällisiä. Kun melkein kaikki puhuvat englantia, on suomen kielen oppiminen omalla laillaan hankalaa.

5. Opintoni päättyvät keväällä 2016. Olen kiinnostunut mat4. Olen asunut Los Angelesissa, Pekingissä ja Shanghaissa. Jyväskylää on hieman vaikea suoraan verrata näihin kaupunkeihin. Jyväskylässä on luonto lähellä ja paljon urheilumahdol-

kailualasta, varsinkin pienten hotellien omistuksesta ja kehittämisestä. Jään mielellään Suomeen, jos löydän täältä mielenkiintoisia töitä. n

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

INNOISSA

Lucinda van der Meulen, Jyväskylän ammattiopisto

1. Olen 18-vuotias kauneudenhoitoalan opiskelija Leeuwardenista Hollannista. Opiskelen ROC Friese Poort Leeuwardenissa kosmetologiksi (Vocational Qualification in Beauty Care).

2. En ollut ikinä käynyt Suomessa ja halusin oppia uutta. Pystyimme valitsemaan useammasta vaihtopaikasta, ja valitsin Jyväskylän, sillä täällä pääsin oikeasti koulunpenkille opiskelemaan. Suomessa ainoa vaihtoehtoni oli Jyväskylä.

3. Sain Jyväskylän ammattiopistossa korkeatasoista ja monipuolista opetusta. Opiskelijaelämä oli Jyväskylässä halvempaa kuin kotona Hollannissa. Olen taitoluistelija, ja Jyväskylässä pääsin luistelemaan oikein kunnolla.

4. Sain Jyväskylästä etukäteen pienen infopaketin ja näin kuJonathan Strutt, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

1. Olen 22-vuotias kansainvälisen liiketalouden opiskelija Kindersleystä Saskatchewanista Kanadasta.

via kaupungista. Kaupunki oli kuitenkin kauniimpi kuin etukäteen ajattelin. Jyväskylässä on kaikki lähellä toisiaan, joten esimerkiksi pyörällä liikkuminen on helppoa. Suomalaiset tuntuivat aluksi varautuneilta, mutta paljastuivat todella ystävällisiksi ja auttavaisiksi. Moni puhuu hyvää englantia. Näin myös revontulia, mikä oli uskomaton näky.

2. Olin ollut aiemmin vaihdossa Kotkassa ja käynyt Jyväskylässä ennenkin. Tunsin siis paikkoja jo etukäteen.

5. Vietin Jyväskylässä yhteensä 11 viikkoa. Löysin sinä aikana

3. Pidän opiskelusta ammattikorkeakoulussa, sillä se ei ole

hyviä kavereita, joten olisi mukava palata Jyväskylään joskus myöhemminkin. n

vain teoriaa. Opinnoissa tehdään käytännön projekteja. Olen päässyt tekemään työtä aitojen caseprojektien parissa.

4. Kotipaikkani Kanadassa on 5 000 asukkaan kaupunki. Jyväskylä on iso kaupunki, jossa on pienen kaupungin etuja. Täällä on helppo liikkua ja luontoa, esimerkiksi järvi ja puistoja, ympärillä. Olen luistellut ja kokeillut murtomaahiihtoakin. Talvi ei ole minulle mitään uutta. Suomalaisista saa hyviä kavereita, kunhan heihin tutustuu tarkemmin.

5. Opiskelen Jyväskylässä ainakin vuoden 2016 loppuun. Haluaisin löytää töitä Jyväskylästä tai muualta Suomesta ja jäädä tänne. n

• Jyväskylän yliopisto: Ulkomaalaisia opiskelijoita on yhteensä 1 200, joista perustutkintoa suorittaa noin 520 ja jatkotutkintoa noin 340 opiskelijaa. Vaihto-opiskelijoita on noin 340. Englanninkielisten maisteriopintojen hakuaika: 1.12.2015–22.1.2016 klo 15.00. www.jyu.fi • Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on 515. He tekevät koko tutkinnon ammattikorkeakoulussa. Ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoiata on noin 270. Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien hakuaika on 8.–27.1.2016. www.jamk.fi • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä: Kuntayhtymän oppilaitoksiin saapuu ulkomailta vuosittain yli 300 opiskelijaa. Lukioissa ulkomaiset opiskelijat osallistuvat opetukseen tai yhteisiin projekteihin. Ammatillisessa koulutuksessa he pääsääntöisesti kehittävät ammatillista osaamistaan työssäoppimalla keskisuomalaisissa yrityksissä. www.jao.fi 23

LYHYESTI OPINNÄYTETYÖN TULOKSENA SYNTYI VEIKEÄ ROBOTTI

TUURE VALO

Timo Sillanpää Youtube-videossa veikeän näköinen robotti kurvailee ympäri huonetta, räpyttelee silmiään ja toteaa: ”Hello world”. Robotti syntyi JAMKin ohjelmistotekniikan koulutusohjelmasta lokakuussa 2015 insinööriksi (AMK) valmistuneen Matti Jokitulpon opinnäytetyön tuloksena. Opinnäytetyö sisältää kattavan kuvauksen robotin rakentamisesta. ”Olin tehnyt aikaisemmin lähes samanlaisen robotin Android-ohjelmointikurssilla. Kurssin opettaja Pasi Manninen innostui robotista ja pyysi minua tekemään JAMKille oman robotin opinnäytetyönä”, kertoo Matti Jokitulppo. Robottia voi ohjata millä tahansa Android-yhteensopivalla laitteella mobiilisovellusta hyödyntäen. Tieto liikkuu bluetooth-teknologian avulla. Robottiin asennettu web-kamera lähettää käyttäjälle livevideota ohjaamisen helpottamiseksi. Lisäksi kummajaisessa on puhesyntetisaattori, jonka avulla se ”puhuu” ohjaussovellukseen kirjoitettua tekstiä. ”Robotti on tehty lähinnä markkinointikäyttöön esimerkiksi messuille, minkä vuoksi tärkeimpänä tavoitteena oli tehdä siitä mielenkiintoisen ja huomiota herättävän näköinen”, Jokitulppo kertoo.

”Elektroniikka voi olla jopa hauskaa” Robotin rakentaminen kesti kolme kuukautta, osat maksoivat 400 euroa. ”Suurin haaste oli sähkön riittävyys. Uudessa robotissa on sen verran paljon valoja, että sähköä kuluu enemmän kuin sen edeltäjältä.” Tällä hetkellä Jokitulppo työskentelee Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa oppimisympäristöjen tutkimusryhmässä. Hän työskentelee koodaajana jatketun todellisuuden parissa ja tekee myös tavallista web-kehittämistä. ”Toivottavasti robotista on iloa ihmisille ja se herättää kiinnostusta oh-

jelmointia ja elektroniikkaa kohtaan. Elektroniikka on paljon muutakin kuin logiikkapiirien kokoamista leipälaudalle ja jännitteiden laskemista. Se voi olla jopa hauskaa”, Jokitulppo toteaa. n Katso video Matti Jokitulpon rakentamasta robotista: https://www.youtube.com/watch?v=9J1su0qU4Nk

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MUKAAN IBM WATSON UNIVERSITY -OHJELMAAN Ismo Myllylä Jyväskylän yliopisto on valittu ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna mukaan IBM Watson University -ohjelmaan. IBM:n kanssa tehty kumppanuussopimus tuo yliopiston opetuskäyttöön uusimman sukupolven kognitiivisen tietojenkäsittelyjärjestelmä Watsonin. Watsonin alustana toimii pilvipalveluna tarjottava järjestelmä, joka analysoi nopeasti suuria määriä eri lähteistä saatavaa dataa. Watson ymmärtää monimutkaisia puhekielellä esitettyjä kysymyksiä ja esittää tiedon analysointiin pohjautuvia vastauksia. Se myös oppii jatkuvasti erilaisista vuorovaikutustilanteista ja kartuttaa omia tietovarantojaan. ”Datan määrä kasvaa yhteiskunnassa eksponentiaalisesti. Suurten datamassojen analysointi ja jalostaminen ovatkin tulevaisuuden suuria haastei24

ta, joissa voidaan hyödyntää kognitiivista tietojenkäsittelyä. Data-analyysin osaajista on suuri puute, ja siksi Jyväskylä on toteuttamassa uutta hyppäystä datatutkimuksen ja -soveltamisen alalla. Tähän IBM Watson tarjoaa yhden tärkeän välineen”, taustoittaa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani, professori Pekka Neittaanmäki. IBM Watson -järjestelmää hyödyntävä data-analyysin opintokokonaisuus tuli Jyväskylän yliopiston opiskelijoille tarjolle syksyllä 2015.

Tietojenkäsittelyoppia vuodesta 1967 Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin. Tietojenkäsittelyoppia on opiskeltu Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1967 alkaen. IT-tiedekunnassa opiskelee yli 1 800 perustutkinto-opiskelijaa ja 200 jatko-opiskelijaa. Henkilökuntaa on lähes 200. n

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

KUVA: AKK SPORTS OY

NESTE RALLI 28.–31.7. Keski-Suomessa ajettava rallin MM-sarjan osakilpailu Neste Ralli tunnetaan maailmalla mutkaisista sorateistään, näyttävistä hypyistään sekä mahtavista järvimaisemistaan. Tapahtuma on Pohjoismaiden suurimpia vuosittaisia yleisötapahtumia, ja kilpailijamäärältään yksi MM-sarjan suurimmista.

HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Musiikkikasvatuksen lehtori Leena Pantsu johdattaa Maijavauvan ja hänen äitinsä Susanna Vuohelaisen värien maailmaan.

VAUVOILLE ELÄMYKSIÄ VÄRIKYLPYMUSKARISSA Pauliina Hietalahti JAMKissa kehitetty värikylpymuskari on vauvaperheille suunnattu musiikillinen ja kuvataiteellinen toimintamuoto. ”Tunneilla käytetään monipuolisesti laulua, soittoa ja liikettä edeten materiaalien, värien ja valon kokemiseen, tunnusteluun ja havaitsemiseen ja lopulta itse tuotettuun jälkeen”, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkikasvatuksen lehtori Leena Pantsu. Vauvojen värikylpy -työpaja on kehitetty kymmenisen vuotta sitten Porin lastenkulttuurikeskuksessa. Pantsu on vienyt suomalaiskeksintöä piirun verran pidemmälle. Värikylpymuskari kestää 45 minuuttia. Aluksi lämmitellään ja motivoidutaan maalausteemaan musiikin, laulujen, lorujen ja katselun kautta. Tuokio päättyy värikylpyyn eli maalaamiseen yhdessä oman aikuisen kanssa. Jo pienet vauvat, kolmen kuun ikäisestä lähtien, pääsevät taiteilemaan.

”Maalit” ovat eri tuntuisia: on lämmin ja liukas punajuurikiisseli, kylmien jääpalojen sisällä on maissintähkiä, kosteasta porkkanaraasteesta jää kaunis väri, persiljan tuoksua ei voi vastustaa. Kaikki värit ovat turvallisia luonnonvärejä. Lapset saavat hyvänolon tuntemuksia suun ja aistien kautta. ”Vauvat ovat vaippasillaan. He eläytyvät kokonaisvaltaisesti ja moniaistisesti värien, materiaalien ja äänien maailmaan”, Pantsu kuvailee.

Mukana myös JAMKin opiskelijat Yhteisestä tuokiosta nauttivat niin aikuiset kuin lapsetkin. ”Vauvojen keskittymiskyky vaihtelee. Joku on heti rohkea ja mukana kaikessa, osa miettii ja harkitsee”, Pantsu kertoo. JAMKin muskaristudiossa kehitetään aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa musiikkikasvatusta. Myös JAMKin varhaisiän musiikkikasvatuksen opiskelijat ovat tiiviisti mukana värikylpymuskarin toiminnassa opetusharjoittelun tai opinnäytetöiden merkeissä. n

LYHYESTI MATEMATIIKKA JA KULTTUURI

Kohtaavat Jyväskylässä Ismo Myllylä

OSMO PEKONEN

Jyväskylään kokoontuu elokuussa 2016 noin 300 kansainvälisen tason matemaatikkoa Bridgeskokoukseen, jossa pohditaan tieteen ja taiteen yhteyksiä. Viisipäiväisen tapahtuman ohjelmassa on esitelmien lisäksi muun muassa elokuvia, teatteria, musiikkia, runoutta ja taidenäyttely. ”Ohjelmaan kuuluu myös koululaisille ja opettajille suunnattuja luovan ongelmanratkaisun ja matemaattisen askartelun työpajoja. Bridgeskokouksen luonteeseen kuuluu, että se näkyy kokoussalien ulkopuolellakin”, toteavat tapahtuman järjestelyistä vastaavat Kristóf Fenyvesi ja Osmo Pekonen. Kongressin järjestävä organisaatio on yhdysvaltalainen Bridges-yhdistys, joka rakentaa siltoja tieteen ja taiteen välille. Edelliset kokoukset on järjestetty Yhdysvalloissa Baltimoressa 2015 ja Etelä-Koreassa Soulissa 2014. ”Jyväskylään ollaan tulossa innolla. Tätä pidetään sopivan kokoisena paikkana kokoukselle. Alvar Aalto ja Suomen menestys PISA-vertailussa lisäävät kiinnostusta”, Pekonen toteaa.

Jyväskylä vetää kansainvälisiä kongresseja Vuonna 2014 Jyväskylässä järjestettiin 50 kansainvälistä kokousta ja kongressia. Niihin osallistui yhteensä 4 091 delegaattia. Tämä tekee Jyväskylästä Suomen viidenneksi vilkkaimman kongressikaupungin. Vertailussa ovat mukana kongressit, joiden osallistujista vähintään 20 prosenttia on ulkomaalaisia. n

Bridges-kokouksen järjestelyistä vastaavat Osmo Pekonen (vas.) ja Kristóf Fenyvesi.

Katso Jyväskylän Bridges-kokouksen esittelyvideo www.youtube.com/watch?v=rexr77S3FbU Kongressin www-sivut www.bridgesmathart.org/bridges-2016

Day at work – päivän ajan kansainvälistymistä ja hyväntekeväisyyttä Tommi Salo Kansainvälinen taksvärkkipäivä tuo Jyväskylän seudulla yhteen yritykset ja kansainväliset opiskelijat. Keväällä 2015 järjestetyssä Day at work -tapahtumassa 16 Jyväskylän seudun yritystä ja organisaatiota palkkasi päiväksi töihin kansainvälisiä opiskelijoita yliopistosta ja ammat-

tikorkeakoulusta. Taksvärkkimaksu oli 50 euroa opiskelijalta. Tuotot lahjoitettiin Taksvärkki ry:n kautta hyväntekeväisyyteen, kansainväliseen teemaan hyvin sopien Kenian ja Sambian katulapsille. Yrityksille kansainvälinen taksvärkkipäivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua tulevaisuuden tekijöihin ja tukea työyhteisön kansainvälistymistä.

Samalla koko työyhteisö voi oppia vierasta kieltä ja tutustua opiskelijoiden lähtömaan kulttuuriin. Hyvän palautteen saanut kansainvälinen taksvärkkipäivä järjestetään Jyväskylän seudulla myös keväällä 2016. Tapahtuma laajenee viikon mittaiseksi, mikä lisää yritysten valinnanvaraa taksvärkkipäivien suhteen. Järjestelyistä vastaavat alueen Team Finland -toimijat. n

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

JYVÄSKYLÄSSÄ SUOMEN PARHAAT ASUINOLOSUHTEET Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyvinvointitutkimuksen mukaan asuinalueensa olosuhteisiin tyytyväisten osuus on korkein Jyväskylässä, kun vertaillaan yli 50 000 asukkaan kaupunkeja. KUVA: SUOMEN ILMAKUVA OY

GRAPHOGAME KANSAINVÄLISESSÄ LUKUTAITOKEKSINTÖJEN KOKEILUSSA Timo Sillanpää Jyväskylän yliopiston kehittämän Ekapelin eli GraphoGamen sambialainen versio on valittu lukutaitokeksintöjen kokeiluhankkeeseen, jonka järjestäjinä ovat USAID, World Vision ja Australian valtio. All Children Reading: A Grand Challenge for Development -kilpailu järjestettiin vuonna 2015 toista kertaa. Kokeiluun valittiin neljätoista keksintöä – hakemuksia oli yli 200. GraphoGame on tutkimukseen pohjautuva peli, jonka avulla lapset oppivat lukutaidon ensimmäiset askeleet. ”Tavoitteenamme on vähentää oppimisvaikeuksia tarjoamalla ennakoivaa tukea kaikille lapsille heidän omassa luonnollisessa koulu- ja kotiympäristössään. Lukemaan oppimisen tukemiseen kehittämämme GraphoGame-oppimisympäristö on osoittautunut merkittäväksi apukeinoksi myös maailman köyhimmissä maissa”, kertoo GraphoGamen kehittäjä, UNESCO-professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta. UNESCOn raportin Education for All 2014 mukaan arviolta 250 miljoonaa lasta ympäri maailman tarvitsee tukea lukemaan oppimisessa. Valtaosa maista, joissa apu on kaikkein tarpeellisinta, sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. ”Oppimispelin vaikuttavuutta on tutkittu riittävästi, joten nyt on aika siirtyä kehittämään käytännön palveluita. Lukutaito on toimivan yhteiskunnan perusedellytys, jota ilman muuta kehitystä on vaikea saada käyntiin. Opettajien kännykkäkoulutus ja GraphoGame-harjoittelu – lukutaidon lisäksi myös laskutaito – voisivatkin olla osa kehitysyhteistyöhankkeita apuna kestävään kehitykseen. Perustaidoilla luodaan elämässä menestymiselle hyvä alku”, Lyytinen sanoo. n info.graphogame.com www.lukimat.fi

 SEURAA JYVÄSKYLÄ GAME LABIN TAPAHTUMIA HANKKEEN KOTISIVUJEN KALENTERISTA WWW.JKLGAMELAB.FI SEKÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA (FACEBOOK, TWITTER, INSTAGRAM).

TAPAHTUMAT 16.1. Suomen Häämessut 2016 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.suomenhaamessut.fi 19.1. klo 15–19 Uralla eteenpäin -aikuiskoulutusilta Paikka: JAMKin pääkampus, Rajakatu 35 25.1. klo 10 Korkeakouludiplomi-kokeilun päätösseminaari ja diplomien jako Paikka: JAMK Dynamo 29.1. klo 19–23 Keski-Suomen Urheilujuhla Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.kesli.fi/urheilujuhla 3.–5.2. Sähkö, Tele, Valo ja AV 2016 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.sahkomessut.fi 18.–19.2. Psykoterapiatutkimuksen päivät Paikka: Rantasipi Laajavuori www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/psykoterapiaklinikka 12.–13.3. Jyväskylän Kirjamessut sekä viini- ja ruokamessut Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.paviljonki.fi 12.–13.3. ShowlinkPets 2015 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.showlinkpets.fi 17.–19.3. Populism as movement and rhetoric International -konferenssi Paikka: Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki www.jyu.fi/en/congress/populistrhetoric2016 18.–20.3. Jyväskylän Rakennusmessut Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.jklrakennusmessut.fi

15.–17.6. Pelikurssi koululaisille Paikka: JAMK, Pääkampus, Rajakatu 35 20.6.–22.6. Nordic Health Promotion Research -kongressi Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora www.jyu.fi/sport/laitokset/terveys/en/NHPRC 3.–8.7. ECAART12 -konferenssi Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora 12.–17.7. Jyväskylän Kesä www.jyvaskylankesa.fi 28.–31.7. Neste Ralli 2016 Paikka: Jyväskylän seutu www.nesteoilrallyfinland.fi 31.7.–6.8. Computational Methods in Applied Mathematics (CMAM) Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora Center www.mit.jyu.fi/scoma/cmam2016 9.–13.8. Bridges Finland 2016 bridgesmathart.org/bridges-2016 14.–19.8. ISSPIC-XVIII (International Symposium on Small Particles and Inorganic Clusters) Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.jyu.fi/isspic18 22.–24.8. Matters of Individuals in contexts Psychology of Language Learning 2 www.jyu.fi/en/congress/pll2016 24.–27.8. EUROSLA 26 – The 26th Conference of the European Second Language Association Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora Center www.jyu.fi/en/congress/eurosla26

9.–10.4. Jyväskylän Antiikkimessut Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.mediapromessut.fi

27.–28.8. Kahdeksas kansainvälinen Alvar Aalto -designseminaari Paikka: Jyväskylän kaupunginteatteri www.alvaraalto.fi

9.–10.4. Jyväskylän Hyvinvointimessut Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.hyvinvointimessut.fi

7.–9.9. Turvallisuus 2016 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.jklturvallisuusmessut.fi

9.–10.4. Jyväskylän Kädentaitomessut Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.kadentaitomessut.fi

15.–16.9. ECIE 2016 – European Conference on Innovation and Entrepreneurship Paikka: JAMK, Dynamo academic-conferences.org/ecie/ecie-home.htm

19.–20.5. Näyttötutkintomestariseminaari ja valmistumisjuhla Paikka: Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori 8.–9.6. Conference of Responsible Tourism in Destinations Paikka: JAMK, Dynamo www.jamk.fi/en/Event-Calendar/four-seasons-inresponsible-tourism

2.–3.11. Kyberturvallisuus 2016 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.kyberturvallisuusmessut.fi 23.–24.11. FinnMateria 2016 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.finnmateria.fi

Inspiroiva ja innovatiivinen tulevaisuuden työympäristö • Ainutlaatuinen verkosto • Living Lab -ympäristö • Resurssiviisas ja kyberturvallinen toimintaympäristö • Kestävän elämäntavan kaupunginosa • Hyvinvointia yhteisöstä, kulttuurista ja luonnosta Jyväskylän kaupunki jyvaskyla.fi/kangas Kaupungin Kangas

@kaupunginkangas

J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E