JYVÄSKYLÄ H U M A N
T E C H
C E N T E R
F I N L A N D
Interaktiivinen mobiilipeli yhdistää bändit ja fanit u
TEEMA: UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT
14
K E V Ä T
2 0 1 5
Koulutus testataan maassa ja ilmassa
8 10 16
Lähiruoka tulee julkisiin keittiöihin Tehokkaampia kilometrejä
1
JYVÄSKYLÄ H U M A N
T E C H
C E N T E R
F I N L A N D
Tämän julkaisun tarjoavat sinulle
K E V Ä T
Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Jyväskylä – Human Tech Center Finland -julkaisu esittelee Jyväskylän seudun osaamista ja vetovoimatekijöitä.
2 0 1 5
Sisältö
Noin 135 000 asukkaan Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja yksi maan merkittävimmistä kasvukeskuksista. Arkkitehti Alvar Aallon kotikaupunki on tunnettu myös monipuolisista koulutusmahdollisuuksistaan. www.jyvaskyla.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on Jyväskylän seudun neljän kunnan – Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten – omistama, vuonna 1996 perustettu elinkeinoyhtiö. Jykes auttaa palveluillaan ja osaamisellaan Jyväskylän seudun yrityksiä kehittämään toimintaansa ja parantamaan kilpailukykyään kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. www.jykes.fi Jyväskylän yliopisto on ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin keskittyvä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä monialainen tiedeyliopisto ja koulutuksen asiantuntija. Yliopisto on maamme johtava opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Liikuntatieteiden kokonaisuus on maan ainoa. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa, joissa opiskelee noin 15 000 opiskelijaa. www.jyu.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vetovoimainen ja kansainvälinen korkeakoulu, jossa on noin 8 500 opiskelijaa. JAMK tarjoaa korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, ammatillista opettajakoulutusta, avoimia ammattikorkeakouluopintoja, täydennyskoulutusta ja myös oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta nuorille ja aikuisille. www.jamk.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän
10 4 7 8 10 14 16 18 20 22
Oppija keskipisteessä Lentoasemasta tuli oppimisympäristö Koulutuksen taso testataan maassa ja ilmassa Paikallista kalaa ja vihanneksia Pelaa, soita ja voita! Tehokkaampia kilometrejä NFleetin avulla Kaupunki uudessa valossa Koulutusosaamista maailmalle Kyberturvallisuus: Riskit haltuun
kehittäjä. Koulutuskuntayhtymä järjestää koulutusta noin 22 000 opiskelijalle. Koulutusta järjestäviä oppilaitoksia ovat Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Jyväskylän oppisopimuskeskus ja viisi lukiota. www.jao.fi
Jyväskylä Human Tech Center Finland -lehteä
ISSN 2342-7434 (painettu)
Toimituskunta
ISSN 2342-1010 (verkkojulkaisu)
Satu Heikkinen (Jyväskylän kaupunki), Miikka Kimari
Yhteystiedot
(Jyväskylän yliopisto), Taija Lappeteläinen
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy
(Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy),
vuosien varrella esitelty monipuolisesti Jyväsky-
Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä,
Niina Luttinen (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä),
taija.lappetelainen@jykes.fi, www.jykes.fi
Pauliina Hietalahti (Jyväskylän ammattikorkeakoulu)
län seudun osaamista, kulttuuria ja elinkeinoelä-
Päätoimittaja
Toimitustyö ja taitto
mää sekä erityisesti Jyväskylän seudun vahvuutta,
Taija Lappeteläinen
Viestintä-Paprico Oy, www.paprico.fi
teknologian ja ihmistieteiden osaamisen yhdistä-
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy
on julkaistu vuodesta 2004 lähtien. Lehdessä on
mistä. Ensimmäisinä vuosina lehti ilmestyi vain painettuna, mutta tänä päivänä lehden voi lukea myös verkossa. Myös painetulla versiolla on edelleen
Paino: Kirjapaino Kari Ky, painos 750 Kansikuva: Petteri Kivimäki. FanART Gamesin toimitusjohtaja Patricia (Patty) Toledo.
2
oma lukijakuntansa. Skannaamalla oheisen QR-koodin pääset suoraan lehden nettiversioon.
HUMAN TECH CENTER FINLAND
PÄÄKIRJOITUS TAMMIKUU 2015
Mikä voisi olla tietoverkon painajainen?
JOKAINEN VALINTA NETISSÄ on lähes aina riski ja potentiaalinen vaaratilanne. Internet tarjoaa lukuisia etuja helppoudesta nopeuteen ja joustavuuteen, mutta samalla on myös muistettava miettiä uhkia. Liian usein ajatellaan, ettei riskejä ole, kun mitään ei ole tapahtunut. Teknisen kehityksen rinnalla kaivataan ajattelutavan muutosta. Verkkomaailmassa pärjää pitkälle, kun on tietoinen riskeistä ja käyttää tervettä järkeä. Yksi tehtävämme Jyväskylässä on lisätä tätä tietoisuutta. Puhua asioista ja nostaa esille tärkeitä teemoja. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU VALITTIIN Tekesin Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan vastaamaan kansallisesta kyberturvallisuusohjelmasta. Kyber-INKA tarjoaa pk-yrityksille alustan omien liiketoimintaideoiden jatkotyöstämiseen julkisella rahalla, asiakasorganisaatioille alustan yhteistyön synnyttämiseen uusien toimijoiden kanssa sekä kaupungeille ja kunnille alustan hyödyntää kyberturvallisuusosaamista. Suomalaisille ICT- ja kyberturvallisuusyrityksille se avaa väylän yhteistyön kautta uuteen ja kokonaisvaltaisempaan tuote- ja palvelutarjontaan sekä yleisemmin suomalaisille yrityksille keinon li-
KUVA: TERO TAKALO-ESKOLA
ON VAIKEA VASTATA TYHJENTÄVÄSTI, millä kaikilla tavoilla kyberturvallisuus meitä kaikkia nykyisin koskettaa. On kuitenkin olemassa yksi väärä vastaus: se ei kosketa minua millään lailla. Vähintä, mitä yritysten tulisi tehdä, on käydä tarkasti läpi oman liiketoimintansa ydin ja selvittää, mikä on ytimen ja varsinkin sen menettämisen arvo. Yksityishenkilölle muun muassa pankkitili sekä henkilö- ja perhetiedot ovat tärkeitä arvoja. Kannattaa kysyä itseltään, onko verkossa toimimisellani vaikutusta näihin arvoihin. Mitä siis olen laittamassa verkkoon: oman identiteettini, luottokorttini tai pankkitilini tiedot?
MIKA KATAIKKO JOHTAJA, KYBERTURVALLISUUS JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY
sätä kilpailukykyään kyberturvallisuuden huomioimalla. Jyväskylässä on tarjolla Suomen korkealaatuisin kyberturvallisuuden kehitysympäristö. JYVSECTEC (Jyväskylä Security Technology) on Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituuttiin kuuluva kyberturvallisuuden tutkimus-, koulutus- ja kehityskeskus. Samoin Jyväskylän yliopisto tarjoaa maisterikoulutusta sekä kyberturvallisuuden hallinnoinnin että varsinaisen kyberturvallisuusteknologian alueella. Kannattaa myös huomata, että Jyväskylän seudulla kasvaa koko ajan kyberturvallisuuteen profiloituneiden yritysten määrä. n 3
TEEMA: UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT, 4–7
4
HUMAN TECH CENTER FINLAND
Jyväskylässä koulutusorganisaatiot kehittävät aktiivisesti uusia oppimisympäristöjä
OPPIJA keskipisteessä
Käsitykset uuden oppimisesta ovat viime vuosien aikana muuttuneet nopeasti. Perinteisten luokkien tilalle on tullut muunneltavia oppimistiloja, ja tietotekniikkaa hyödynnetään opetuksessa yhä enemmän. Verkossa voi suorittaa kokonaisia opintokokonaisuuksia, mikä helpottaa aikuisten tarvetta päivittää Jyväskylän aikuisopisto vastaa lentoaseman Sky Cafe & Food kahvila-ravintolan toiminnasta. Samalla se toimii työelämälähtöisenä oppimisympäristönä pääasiassa aikuisopiskelijoille. Janika Männistö (ylempi kuva) opiskele tarjoilijaksi. Roope Uddin (alempi kuva) tavoitteena puolestaan on kokin ammatti.
Kahvila-ravintolan seinällä on Jyväskylän aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusalan artesaaniopiskelijoiden suunnittelema ja valmistama tekstiiliteos Unelmointia taivaansinessä (Dreaming in the Blue Sky), jonka ovat toteuttaneet Marita Airola, Ritva Pitkänen, Pirkko Kujala ja Antti Koivisto.
osaamistaan työn ohessa. Työelämä puolestaan tarjoaa opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja oikeita tuotekehityshaasteita. Teksti Timo Sillanpää Kuvat Petteri Kivimäki
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON johtajan Jukka Lerkkasen mukaan Suomessa opetuksen vallankumous tapahtui 1990-luvulla, kun valtio luopui keskitetystä ohjauksesta ja delegoi päätösvaltaa kunnille. ”Vanhan koulun” aikana opettaja kertoi, mikä on oikein. Tämän päivän näkemys puolestaan korostaa oppijan omaa roolia tiedon rakentamisessa. Lerkkasen johtaman avoimen yliopiston opintoja suorittaa vuosittain noin 14 500 opiskelijaa eri puolilta maata ja myös maan rajojen ulkopuolelta. Verkko-opetuksen avulla voidaan palvella suuria massoja siten, että oppija on keskiössä. ”Verkko on oppimisympäristönä joustava ja tarjoaa mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin. On silti tarkoin punnittava, millaisessa opetuksessa verkko on hyvä ratkaisu ja milloin taas tarvitaan ryhmän voimaa”, Lerkkanen huomauttaa. Sekä avoin yliopisto että Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu ovat Jyväskylässä verkkopedagogiikan edelläkävijöitä. Lehtori Satu Aksovaara JAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta uskoo, että uudet teknologiat tuovat verkko-oppimiseenkin nykyistä enemmän aidon ryhmätilanteen aineksia. ”Kun ihmiset ovat kasvokkain, ryhmässä liikkuu paljon nonverbaalista informaatiota, jonka avulla opettaja voi mukauttaa oppimistilannetta. Opiskelijoiden vapaamuotoiset hetket puolestaan edistävät ryhmäytymistä ja aitoa osallisuutta”, Aksovaara toteaa.
Pois epäonnistumisen pelosta Jukka Lerkkasen mukaan suuri kansallinen kysymys on, miten pedagogit pystyvät ohjaamaan varsinkin nuoria löytämään intohimon omaan oppimiseen. ”Useimmat ihmiset innostuvat jostain. Innostuksen lähde voi olla työ, taide, tiede tai harrastus. Opettajien tehtävänä on löytää niin peruskoululaisilta kuin jo pidemmälle opinnoissaan edenneiltä oppimisen intohimo”, hän painottaa.
uu
5
TEEMA: UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT, 4–7
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijat ideoivat innovaatioviikolla, miten FinRehab Oy:n kehittämä uusi kuntoutusväline saadaan markkinoille. Tiimissä olivat mukana (vasemmalta) Hemmo Puskala (energiatekniikan opiskelija), Rasmus Hautala (liiketalous), Heidi Niemi (liiketalous), Samuli Rasmus (ohjelmistotekniikka) ja Miiro Porkka (fysioterapia).
6
Verkko tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia oman tulevaisuuden suunnitteluun, mutta osa koululaisista ja opiskelijoista tarvitsee edelleen rinnalleen asiantuntevan ohjaajan. Jukka Lerkkanen näkee, että varsinkin nuorten urasuunnitelmien esteenä on usein epäonnistumisen pelko. Suomessa on viime vuosina tuotu opetukseen yrittäjämäistä asennetta, jossa innovoidaan rohkeasti. Yksi tavoite on opettaa epäonnistumista: huononkaan idean esittäminen ei tarkoita epäonnistumista. Hyvä esimerkki rohkeasta ideoinnista on JAMKin innovaatioviikko, jonka kuluessa ensimmäisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijat ratkovat työelämän tarjoamia haasteita Design Thinking -menetelmän avulla. Design Thinking on tunnetuin käyttäjälähtöinen ongelmanratkaisumenetelmä, joka tukee nopeiden kokeilujen periaatetta. Sitä hyödynnetään maailman johtavissa bisneskouluissa. ”Innovaatioviikkoon osallistuvat 600 opiskelijaa jakautuvat 60 hengen monialaisiin ryhmiin, jotka ratkovat viiden hengen tiimeissä aitoja työelämän ongelmia. Jokainen opiskelija tekee viisi asiakashaastattelua, joiden avulla kiteytetään toimeksiannon keskeiset ongel-
“OPETTAJIEN TEHTÄVÄNÄ ON LÖYTÄÄ NIIN PERUSKOULULAISILTA KUIN JO PIDEMMÄLLE OPINNOISSAAN EDENNEILTÄ OPPIMISEN INTOHIMO” JUKKA LERKKANEN
KUVA: TIMO SILLANPÄÄ
uu
mat”, kuvaa asetelmaa lehtori Juha Hautanen JAMKista. Haastattelujen yhteydessä opiskelijat jalkautuvat asiakkaiden keskelle, ulos oppilaitos ympäristöstä. Prosessin tavoitteena on päästä mahdollisimman lähelle loppukäyttäjää. ”Kerätyn haastatteluaineiston pohjalta jokaisen opiskelijan on tuotettava sata ideaa asiakkaan toimeksiannon ratkaisemiseksi. Ideoiden suuri määrä takaa lopputuloksen hyvän laadun. Mikään idea ei ole huono. Lopulta suuresta määrästä ideoita tuotetaan erilaisia konsepteja asiakkaalle. Sanonta ’try fast, fail fast’ tukee ketterää tuotekehitystä”, Hautanen huomauttaa. Ratkaisukonseptien kehityksen jälkeen alkaa testausvaihe. Opiskelijat valitsevat yhden konseptin, josta rakennetaan prototyyppi tai visuaalinen esitys. ”Viikon päätteeksi opiskelijat esittävät toimeksiantajalle kuvauksen siitä, miten he ovat oivaltaneet keskeiset ongelmat ja miten ne voitaisiin ratkaista.”
Tila vaikuttaa kykyyn oppia Koulutuksen tulee valmentaa opiskelijoita työelämään. Työpaikoille luodaan erilaisia ympäHUMAN TECH CENTER FINLAND
JYVÄSKYLÄN LENTOASEMASTA TULI OPPIMISYMPÄRISTÖ
Verkkopedagogiikan suunnittelija Jonna Kari ja uusmediasuunnittelija Sami Voutilainen esittelevät JAMKin Dynamon uusia oppimistiloja. Tilojen huonekalut voidaan nopeasti järjestellä niin, että ne mahdollistavat esimerkiksi ryhmätyöskentelyn.
ristöjä, jotka palvelevat monimuotoisen työn eri tarpeita: tarvitaan tiloja ihmisten kohtaamiseen ja toisaalta itsenäiseen työskentelyyn. Työtä tehdään yhä enemmän muualla kuin kiinteän työpisteen ääressä. ”Muutoksen on tapahduttava myös fyysisissä oppimisympäristöissä. Oppimiskäsitysten muututtua oppija on noussut keskiöön. Meidän on ymmärrettävä se, että oppijat ovat erilaisia ja rakennettava monikanavaisuutta tukevia tiloja”, lehtori Satu Aksovaara kertoo. Aksovaara korostaa tilasuunnittelun merkitystä. ”Uusien oppimisympäristöjen kehittämiseksi meidän on mallinnettava sekä opettajan että opiskelijan toimintaa. On lähdettävä perusasioista, kuten siitä, miten tila kokonaisuutena vaikuttaa ihmisten tunteisiin. Tunnetila nimittäin vaikuttaa kykyyn oppia uutta. Fyysiset tilat on suunniteltava siten, että niiden muuntelu on mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta.” Tilojen ict-teknologian puolestaan on oltava niin helppokäyttöistä ja joustavaa, että opiskelijat pystyvät vaivattomasti hyödyntämään omia laitteitaan, kuten tabletteja, läppäreitä ja älypuhelimia. n
TYÖELÄMÄN AIDOT OPPIMISYMPÄRISTÖT ovat keskeisessä roolissa ammattiin oppimisessa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymään kuuluva Jyväskylän aikuisopisto on syksystä 2014 lähtien vastannut Jyväskylän lentoaseman Sky Cafe & Food -kahvila-ravintolan toiminnasta. Sky Cafe & Food -kahvila-ravintola tarjoaa aidon työelämälähtöisen oppimisympäristön muun muassa matkailu-, ravitsemis- ja liiketoiminta-alan opiskelijoille. Lentoaseman oppimisympäristössä käytännön oppia työelämää varten saavat pääasiassa aikuisopiskelijat, mutta myös nuorisoasteen opiskelijat ovat mukana erilaisten tapahtumien järjestelyissä. Yhteistyö lentoasemapalveluista vastaavan Finavia Oyj:n kanssa on mahdollistanut täysin uudenlaisen tavan tuottaa palveluita lentoasemalla. Se myös osaltaan mahdollistaa lentoasemamiljöön elävöittämisen. ”Meidän on luotava uusia pedagogisia malleja, jotka tukevat aikuisopiskelijan työelämälähtöistä oppimista ja kehittävät myös opiskelijoiden työelämätaitoja, kuten sisäistä yrittäjyyttä. Oppimisessa yhdistyvät teorian ja käytännön opinnot sekä opiskelijan aikaisempi osaaminen”, koulutuspäällikkö Petra Leppäharju-Lipitsä Jyväskylän aikuisopistosta korostaa.
Aito työympäristö ja oikeat asiakkaat Lentoasema tarjoaa aidon työympäristön ja oikeat asiakkaat. Asiakaskunta on monipuolinen: opiskelijat palvelevat muun muassa loma- ja reittilento-, lounas- sekä koulutus- ja kokousasiakkaita. ”Arjessa tilanteet vaihtuvat ja tuovat ennalta arvaamattomia haasteita. Jos esimerkiksi lomalennolle lähtevä lentokone on myöhässä useita tunteja, vaatii tilanne lentoaseman palveluntarjoajilta ammattitaitoa. Näissä tilanteissa lentoaseman asiakkaat vaativat hyvää palvelua, mikä on oivallinen oppimistilanne opiskelijoille”, korostaa Jyväskylän aikuisopiston Hyvinvointi ja liiketoiminta-alan yksikönjohtaja Kirsti Kokkola. n f
Opiskelija Aleksi Nikkari.
7
KOULUTUKSEN TASO TESTATAAN
MAASSA JA ILMASSA Jyväskylän varuskunnassa lennetään korkealla. Puhutaan sitten lentokoneista tai koulutustarjonnasta. Jatkossa käytännössä lähes kaikki Suomen ilmavoimissa tarjottava erikoiskoulutus järjestetään Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Teksti Tommi Salo Kuvat Ilmasotakoulu ILMASOTAKOULU ON KORKEAKOULUTASOINEN sotilasopetuslaitos, joka kouluttaa varusmiehistä, reserviläisistä ja Puolustusvoimien henkilökunnasta osaajia rauhan, kriisin ja sodan ajan tehtäviin. Tuoreimpia tulokkaita Tikkakoskella ovat Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskoneet, jotka siirtyivät uuteen tukikohtaansa vuoden 2015 alussa. Vuoden 2014 alussa Tikkakoskelle siirrettiin lentoteknistä koulutusta.
Lentokoulutuksen tehostamisen lisäksi simulaattorit auttavat lentoteknisessä koulutuksessa. ”Meillä on käytössämme ilmaoperaatioiden johtamiseen liittyviä koulutusympäristöjä. Voimme päästä mahdollisimman todenkaltaiseen ympäristöön, kun ilmaoperaation kaikki toiminnot saadaan toimimaan samaan aikaan”, johtaja Vesa Mäntylä kertoo. Hakala muistuttaa, että Ilmasotakoulu kouluttaa ihmisiä Ilmavoimien ja Puolustusvoimien tarpeisiin.
”Meillä on nyt Tikkakoskella koko koulutuksen kirjo, mikä mahdollistaa aiempaa suurempien kokonaisuuksien järjestämisen. Lentokoulutusjärjestelmä on vahvuutemme. Saamme tänne hyviä koulutettavia, joita voidaan kouluttaa tehokkaasti, suhteellisen pienillä lentomäärillä, kansainvälisen tason mukaisesti”, Ilmasotakoulun johtaja, eversti Pasi Hakala sanoo. ”Keskittämällä koulutus yhteen paikkaan pystymme yhtenäistämään sitä ja saamme pois päällekkäisiä resursseja”, koulutuskeskuksen johtaja Vesa Mäntylä jatkaa.
”Näin on helpompi tunnistaa, mitä osaamista tarvitaan. Toisaalta samalla on pystyttävä peilaamaan sitä, millaista uutta osaamista koulutettavat tarvitsevat ja millaisilla menetelmillä ja välineillä sitä tulee tarjota”, Hakala sanoo.
Simulaattorit tehostavat koulutusta Jyväskylän seudulla taivaalla näkyy jatkossa sekä alkeiskoulutuskoneita Vinkoja että Hawkeja. Hornet-hävittäjiäkin nähdään Tikkakoskella, sillä niitä käytetään lentoteknillisessä koulutuksessa. Ilmasotakoulussa hyödynnetään moderneja oppimisympäristöjä ja opetustapoja verkon yli oppimisesta simulaattoreihin. 8
Yhdessä saadaan aikaan enemmän Ilmasotakoulu tekee koulutuksellista yhteistyötä seudullisesti ja kansainvälisesti. Jyväskylän ammattiopiston kanssa yhteistyö on liittynyt kuljettajakoulutukseen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa pedagogisiin sekä kyberturvallisuuden opintoihin. Hakalan mukaan Jyväskylän yliopisto voisi olla mielenkiintoinen kumppani liikuntatieteiden näkökulmasta. ”Kansainvälisessä yhteistyössä on mahdollisuus käsitellä yhteisiä toimintamalleja ja kansainvälisen toimintakentän mallien ymmärtämistä. Teemme myös jonkin verran opiskelijoiden osalta kansainvälistä vaihtoa”, Hakala toteaa. n HUMAN TECH CENTER FINLAND
”LENTOKOULUTUSJÄRJESTELMÄ ON VAHVUUTEMME. SAAMME TÄNNE HYVIÄ KOULUTETTAVIA, JOITA VOIDAAN KOULUTTAA TEHOKKAASTI, SUHTEELLISEN PIENILLÄ LENTOMÄÄRILLÄ, KANSAINVÄLISEN TASON MUKAISESTI.” PASI HAKALA
ILMAILULUKIO ON POHJUSTANUT TIETÄ LENTÄJÄKSI JA LENNONJOHTAJAKSI LUKIOLAISET PÄÄSEVÄT TIKKAKOSKELLA näkemään, millaisia mahdollisuuksia ilmailuala heille tarjoaa. Jyväskylän Lyseon lukion Tikkakosken toimipisteessä aloitti ensimmäisenä Suomessa vuonna 1994 valtakunnallinen ilmailupainotteinen lukio, jossa voi suorittaa muun lukio-opiskelun ohessa ilmailuopintoja. Tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvä yleiskäsitys ilmailusta ja ilmailuun liittyvistä ammateista sekä ohjata ja kannustaa heitä jatkamaan alalla. ”Noin puolet lukion oppilaista on opiskellut vuosittain ilmailulinjalla. Opiskelijat ovat edenneet lukiosta muiden opintojen kautta muun muassa liikennelentäjiksi, helikopterilentäjiksi, lennonjohtajiksi, ilmailualan teknisiin töihin ja Ilmasotakouluun”, rehtori Antero Hietamäki kertoo. Ilmailupainotteisessa lukiossa opiskelija suorittaa osana opintoja yksityislentäjän lupakirjaan vaadittavat teoriaopinnot.
Kaikki pääsevät tutustumislennolle purjekoneella. Monet kokeilevat myös laskuvarjohyppyä ja muita harrasteilmailun lajeja. Lisäksi opiskelijat ovat tutustuneet Ilmasotakoulun toimintaan ja opiskeluun siellä.
Osa opinnoista englanniksi Yksityislentäjän lupakirjan teoriaopinnot sopivat nykyään myös kansainvälisille vaihto-opiskelijoille, sillä opintojen verkko-oppimateriaalit ja kirjallisuus ovat englanninkielisiä. Opiskelijat voivat syventää ilmailualan osaamistaan muullakin kuin lukion tarjonnalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, aikuisopisto, ammattiopisto ja Tikkakosken toimipiste ovat yhdessä perustaneet Kiitotien ilmailualan tehtäviin. Opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa kaikkien näiden oppilaitosten tarjoamia ilmailun opintoja. n 9
Resurssiviisaus: Lähiruoan käytön lisääminen vähentää päästöjä ja luo uusia työpaikkoja
PAIKALLISTA KALAA JA VIHANNEKSIA Jyväskylän Vesangan päiväkoti-koulussa lapset pääsivät syksyllä 2014 maistelemaan aitoja lähiruokia. Resurssiviisauteen liittyvässä kokeilussa rakennettiin toimintamalli, jonka avulla ammattikeittiöt voivat keskitetysti hankkia paikallisten yrittäjien tuottamia vihanneksia ja lähijärvistä pyydettyä kalaa.
Jyväskylän seudulla kehitetään uusia malleja lähiruoan hyödyntämiseksi. Vesangan koulun toisen luokan oppilas Otto Mäkivirta aikoo maistaa Päijänteen särjestä tehtyä kiusausta.
Teksti Timo Sillanpää Kuvat Petteri Kivimäki
RESURSSIVIISAUDEN TAVOITTEENA on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin -hankkeen projektipäällikön Leena Pölkin mukaan KeskiSuomessa kalastusta, vihannesten ja juuresten tuotantoa ja raaka-aineiden jalostusta voitaisiin lisätä, jos tuottajat ja loppukäyttäjät tekisivät enemmän suoraa yhteistyötä. ”Lähiruoan etuna on sen tuoreus sekä varma tieto alkuperästä ja tuotantomenetelmistä”, toteaa Leena Pölkki. Jyväskylän Vesangan päiväkoti-koulun keit10
tiössä valmistetaan päivittäin noin 350 ateriaa. Vesangassa vietiin syksyllä läpi pilottihanke, jonka tavoitteena oli helpottaa lähiruoan käyttöä julkisissa ammattikeittiöissä. Lasten aterioissa käytettiin Pohjois-Päijänteestä pyydettyä särkeä ja Saarijärvellä tuotettua porkkanaa. Käytännön kokeilua varten Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kehitettiin erilaisia reseptejä, jotka sopivat uudelle raaka-aineelle, särjelle (Rutilus rutilus). Suunnittelun tuloksena syntyivät valmistusohjeet murekkeelle, kiusaukselle, pastavuoalle, kastikkeelle ja särkipiirakalle.
Lähijärvet täynnä kalaa Resurssiviisaus merkitsee usein yksinkertaisesti sitä, että vanhoja, hyviksi koettuja maatalousyhteiskunnan toimintatapoja otetaan uudelleen käyttöön.
”SUOMESSA ON JÄRVET TÄYNNÄ KALAA. SILTI KÄYTÄMME ESIMERKIKSI PAKASTEITA, JOIDEN JALOSTUKSEEN JA KULJETUKSEEN ON KÄYTETTY RUNSAASTI LUONNONVAROJA.” LEENA PÖLKKI
”Monet pitävät särkeä roskakalana. Maine johtunee osin siitä, että kesäisin kala myllää järvien pohjamutia ja siihen tulee makuvirheitä pohjan piilevistä. Kun särki pyydetään kylmän veden aikaan, sivumakua ei ole. Kokonaisuutena särki on maku- ja ravintoarvoltaan erinomainen ruokakala”, Leena Pölkki kertoo. HUMAN TECH CENTER FINLAND
”Suomessa on järvet täynnä kalaa. Silti käytämme esimerkiksi pakasteita, joiden jalostukseen ja kuljetukseen on käytetty runsaasti luonnonvaroja.” Kokeilun aikana analysoitiin eri raakaaineiden ilmastovaikutuksia, vesistön rehevöitymiseen liittyviä tekijöitä ja lähiruoan hyödyntämisen vaikutuksia aluetalouteen. Ilmastovaikutusten vertailu paljasti muun muassa sen, että tonnikalan ilmastovaikutukset ovat noin viisinkertaiset paikalliseen särkeen verrattuna. Pölkin mukaan monistettavalla toimintamallilla voidaan helpottaa ja lisätä lähiruoan hyödyntämistä ammattikeittiöissä. Mallilla vastataan käytännön haasteisiin: huomioidaan paikallinen raakaainetarjonta reseptiikassa ja hankinnoissa, kehitetään toimivat tilausjärjestelmät ja edistetään vuoropuhelua raaka-aineketjussa. n
KOHTI EKOLOGISESTI KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA Jyväskylän kaupunki ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra aloittivat yhteistyössä vuonna 2013 Kohti resurssiviisautta -hankkeen. Hankkeen taustalla on huoli siitä, että länsimainen elämäntapa kuluttaa liikaa luonnonvaroja ja aiheuttaa haitallisia päästöjä. Esimerkiksi suomalaisten elintapojen ylläpitämiseen tarvittaisiin yli kolme maapalloa. ”Tavoitteena on, että Jyväskylästä tulee aidosti resurssiviisas kaupunki, joka ei tuota lainkaan ilmastopäästöjä eikä jätettä. Lisäksi se kuluttaa luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajoissa – siis selvästi vähemmän kuin mikään suomalainen tai länsimainen kaupunki nykyisin”, kiteyttää johtava asiantuntija Lari Rajantie Sitrasta. Vuoden 2015 alkupuolella saadaan tuloksia käytännön kokeiluista, joiden avulla on etsitty keinoja ekologisesti kestävään elämäntapaan. Viisi kotitaloutta on esimerkiksi testannut nykyistä vähemmän luonnonvaroja kuluttavaa elämäntyyliä. Resurssiviisaus otetaan huomioon myös Kankaan alueen ja uuden sairaalan suunnittelussa. Esimerkiksi Kankaan alueen suunnittelussa sovelletaan ensimmäistä kertaa Suomessa One Planet Living -konseptia, joka pohjautuu siihen, että länsimaissakin on elettävä maapallon kantokyvyn rajojen mukaan. ”Kokeiluista saatavien kokemusten pohjalta Jyväskylän kaupungille luodaan eräänlainen tiekartta, jolla resurssiviisautta edistetään. Muutos etenee hitaasti, mutta yhtenä virstanpylväänä on vuosi 2050”, Rajantie kertoo. Jyväskylästä saadut kokemukset ja hyvät käytänteet leviävät myös muihin kaupunkeihin. Sitra kehittää yhdessä kymmenen kaupungin verkoston kanssa Jyväskylän kokemusten perusteella mallin, jolla muutkin kaupungit voivat toteuttaa vastaavan muutoksen. n 11
100 PYÖRÄÄ UUSILLE OPISKELIJOILLE
Teksti Timo Sillanpää Kuvat Jarkko Poikonen SATA ENSIMMÄISEN VUODEN korkeakouluopiskelijaa voitti arvonnassa ilmaisen polkupyörän alkusyksystä 2014. Resurssiviisauden innoituksella syntyneen 100 pyörää -kampanjan toteuttivat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu yhdessä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Pyöräilyseuran kanssa.
12
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijat Santeri Tuuli (vas.) ja Tommi Saltiola voittivat 100 pyörää -kampanjasta ammattitaidolla kunnostetut polkupyörät. Santeri ja Tommi opiskelevat agrologi (amk) -tutkintoon johtavassa maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa. ”Jatkossa ihmisten on tehtävä kuluttamiseen liittyviä valintoja nykyistä tietoisemmin”, Tommi Saltiola pohtii.
”Saimme lahjoituksena runsaasti käytettyjä polkupyöriä, jotka Jyväskylän Pyöräilyseura kunnosti uusia opiskelijoita varten. Jyväskylä on opiskelijalle juuri sopivan kokoinen kaupunki pyörällä liikkumiseen”, kertoo Jyväskylän yliopiston viestintäja markkinointipäällikkö Miikka Kimari, joka oli mukana kampanjan ideoinnissa. Polkupyöriä saatiin kampanjaan lahjoituksena muun muassa yksityishenkilöiltä ja korkeakoulujen henkilöstöltä. Lisäksi Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOAS toimitti kunnostettavaksi melkoisen määrän hylättyjä polkupyöriä. Kunnostuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota turvallisuuteen. Peruskunnostuksen lisäksi varmistettiin, että pyöristä löytyvät turvallisuuteen liittyvät varusteet, kuten pinnaheijastimet, soittokello ja ajovalo. Muita tavallisimpia uusittavia osia olivat vaihdevaijerit, jarrupalat, istuimet, renkaat ja polkimet ”Tarpeettomien ja hylättyjen polkupyörien kunnostus opiskelijoiden käyttöön on hyvä esimerkki resurssiviisaudesta. Sitä paitsi nuoret arvostavat yhä enemmän konkreettisia tekoja, jotka säästävät luonnonvaroja ja vähentävät päästöjä. Kampanjassa tehdään tärkeätä työtä myös pyöräilykulttuurin edistämiseksi”, Kimari pohtii. 100 pyörää -kampanja järjestettiin syksyllä 2014 ensimmäistä kertaa. Kimari uskoo, että vastaava kampanja toteutetaan myös syksyllä 2015. n HUMAN TECH CENTER FINLAND
IN BRIEF RAVINTOLAPÄIVÄN IDEOINUT TIMO SANTALA:
”OMA RAVINTOLA ON UNIVERSAALI UNELMA” PIA TERVOJA
Pia Tervoja Ravintolapäivä on ruokakarnevaali, jolloin kuka tahansa voi perustaa pop-up-ravintolan tai -kahvilan yhden päivän ajaksi. Suomessa ravintolapäivää on vietetty jo 15 kertaa. Ravintolapäivä on levinnyt Suomesta 64 maahan, aina Brasiliaan ja Japaniin asti. ”Oman kahvilan tai ravintolan perustaminen on universaali unelma. Ravintolapäivä on hauska tapa paitsi viettää aikaa ja tutustua ihmisiin myös testata uuden ravintolayrityksen konseptia”, kertoo idean kehittäjä Timo Santala. Santala piti syksyllä 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoille työpajan, jossa rohkaistiin tulevia ruokapalveluammattilaisia toteuttamaan omia ideoita. Työpajan aikana opiskelijat suunnittelivat viisi ravintolaa ravintolapäivään.
Mahdollisuus leikitellä ja kokeilla Lehtori Karoliina Väisäsen mukaan ideat eivät aina synny automaattisesti vaan opiskelijat tarvitsevat innovointitaitoja. ”Ravintolapäivä on hyvä mahdollisuus leikitellä makumaailmoilla ja aisteilla sekä kokeilla vähän hullujakin ideoita. Samalla opiskelijat löytävät ilon ja intohimon omaan alaansa”, Väisänen toteaa. n www.restaurantday.org
Restonomiopiskelijat Susanna Latomäki, Elisa Lampinen, Riikka Häkkinen, Jenna Aho and Noora-Merinja Hietanen ideoivat ravintolapäivään tv-sarja Sex and the City -tyylisen ravintolan. Myynnissä oli hot dogeja, mausteisia kuppikakkuja ja alkoholittomia Cosmopolitan-drinkkejä.
BARENTSIN ALUE KIINNOSTAA KESKISUOMALAISIA YRITYKSIÄ Pia Tervoja Barentsin alueen mittavat kaivos-, rautatie- ja öljyterminaalihankkeet tuovat keskisuomalaisille yrityksille kasvunäkymiä. Ruotsi ja Norja investoivat arktisen alueen hankkeisiin jopa 75 miljardia euroa lähivuosina. ”Nyt on aika katsoa lähelle. Ensimmäinen keskisuomalainen yritysrypäs on jo saanut kauppoja Barentsin alueelle. Kuluvan vuonna tavoitteena
on 20 miljoonan euron lisäys vientiin”, kertoo Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kasvu- ja kehittämispalveluiden johtaja Tero Rautiainen.
Ruotsin kaivosalueella suuria hankkeita Vientikauppoja tavoittelevat keskisuomalaisyritykset toimivat pääosin valmistavassa teollisuudessa. Erityisosaamista löytyy muun muassa haponkestävien terästuotteiden sekä maaperän ja
rakenteiden mittaus- ja hälytysjärjestelmien valmistuksesta. Keski-Suomesta löytyy myös projektien johtamiseen ja suunnitteluun liittyvää osaamista. ”Yksi Barentsin alueen mittavimmista hankkeista on Kiirunan ja Jällivaaran kuntien siirtäminen kaivosten tieltä. Tämä tuo mahdollisuuksia myös rakentamisen, korjausrakentamisen sekä sähkö- ja automaatioalan yrityksille”, Rautiainen sanoo. n
13
Jyväskyläläisyrityksen mobiilipeli yhdistää bändit ja fanit
PELAA, SOITA JA VOITA! Haluaisitko saada puhelinsoiton suosikkibändisi laulajalta ja päästä tapaamaan bändiä esimerkiksi illalliselle? Jos osaat pelata uutta mobiilipeliä riittävän hyvin, palkintosi voi olla jotain poikkeuksellista. Jyväskyläläisyritys tuo musiikkialan ammattilaiset lähelle faneja aivan uudella tavalla. Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki, FanART Games ja Shutterstock Kuvankäsittely Martti Hänninen
JYVÄSKYLÄLÄINEN FANART GAMES toi markkinoille marraskuussa 2014 uudenlaisen tavan luoda side musiikintekijöiden ja heidän faniensa välille. Mega FAN! -mobiilipelissä menestyvät pelaajat saavat palkintoja, jollaisia ei kauppojen hyllyiltä löydä. ”Mega FAN! -pelin palkinnot voivat olla jotain sellaista, mitä bändit haluavat itse faneilleen tarjota. Saat puhelinsoiton bändin jäseniltä, pääset tapaamaan heitä ja illallistamaan heidän kanssaan tai voitat signeerattuja levyjä ja keikkalippuja. Olennaista on, että pelissä mukana olevat bändit ovat itsekin kiinnostuneita interaktiivisesta kanssakäymisestä faniensa kanssa”, FanART Gamesin toimitusjohtaja Patricia (Patty) Toledo sanoo. Uudessa mobiilipelissä pelaaja valitsee itselleen suosikkibändin ja sen sisältä oman suosikkijäsenensä. Sen jälkeen teet keikkoja, keräät mainetta ja pelirahaa ja pääset mahdollisesti kiertueelle. ”Pelaajat pelaavat muita pelaajia vastaan, mutta samalla myös yhtyeet tavallaan ’taistelevat’ siitä, kuka on suosituin. Pieni bändi voi olla pelissä tunnetumpia bändejä suurempi”, Toledo muistuttaa. Alun perin Toledon ajatuksena oli tehdä peli yhdelle saksalaiselle yhtyeelle. Idea lähti nopeasti laajenemaan, ja nyt pelissä on mukana parisenkymmentä kansainvälistä mainetta kerännyttä bändiä.
Aluksi oli Facebook, nyt paljon muutakin Brasilialaissyntyisellä Toledolla on 22 vuoden kokemus musiikkimaailmasta. Vuosiin mahtuu niin lehti- ja radiotyötä, konserttien järjestämistä kuin valokuvaustakin. Keväällä 2014 toimintansa aloittaneessa FanART Gamesissa Toledo hyödyntää tiiviitä kontaktejaan musiikkimaailman tekijöihin ja vaikuttajiin. Toledo on lisäksi opiskellut digitaalista mediaa Jyväskylän yliopistossa. ”Fanit eivät oikein pääse kontaktiin suosikkiensa kanssa. Miksi emme voisi siis tarjota uutta tapaa interaktiivisuuteen”, Toledo kysyy. Hänen mukaansa monen bändin oli vaikea aluksi innostua Facebookista, vaikka nyt se nähdään erittäin tärkeänä kanavana. Mega FAN! -peli tarjoaa jälleen uudenlaisen kanavan koh14
taamiseen. Samalla pienemmät bändit voivat löytää itselleen uusia faneja. Keväällä 2014 FanART Games sai ensimmäisenä keskisuomalaisena yrityksenä Microsoftin ja Nokian rahoittaman ja Aalto-yliopiston järjestämän, 20 000 euron arvoisen Appcampusapurahan. Työnarkomaaniksi tunnustautuva Toledo pyörittää FanART Gamesin lisäksi kahta muuta uutta yritystä. Musiikkimaailman kiertolaisen kotipaikaksi on nyt vakiintunut Jyväskylä. Kuusi vuotta Suomessa viihtynyt Toledo on Jyväskylän lisäksi asunut Suomessa Helsingissä ja pohjoisessa Keski-Suomessa Viitasaarella. Toledon koti on ollut vuoroin myös Brasiliassa, Itävallassa, Argentiinassa ja Saksassa. n www.fanartgames.com HUMAN TECH CENTER FINLAND
BEATCON – PELITAPAHTUMA JA ROCKFESTIVAALI SAMASSA PAKETISSA Patty Toledon kalenterissa pitää kiirettä. Uuden mobiilipelin lanseeraamisen lisäksi hän on järjestänyt vuoden 2015 alkuun suurta musiikki- ja pelialan tapahtumaa Jyväskylään. Jyväskylän Paviljonkiin odotetaan tammikuun lopussa useita tuhansia vieraita. BeatCon-tapahtuma tarjoaa pelinkehittäjien ja musiikkimaailman vaikuttajien luentoja ja työpajoja sekä kolmena iltana livemusiikkia. BeatConissa pelinkehittäjät kohtaavat myös mahdollisia rahoittajia. Lisäksi fanit voivat tapahtumassa pelata bändeihin liittyviä pelejä ja voittaa palkintoja. ”Haluan tuoda yhteen musiikki- ja pelimaailman osaajia sekä tavallisia musiikin ja pelien ystäviä”, Toledo kertoo jokavuotiseksi tavoitellusta tapahtumasta. n BeatCon Music & Games Festival, 29.–31.1.2015 Jyväskylän Paviljongissa. www.beatcon.net
15
TEHOKKAAMPIA KILOMETREJÄ NFleet Oy:n kuljetusten optimointi- ja suunnittelutyökalu kiinnostaa kasvuhakuisia kuljetusyrityksiä, jotka haluavat etumatkaa kilpailijoihin. ”Olemme Blue Ocean -tilanteessa, jossa markkina on aika tyhjä ja kilpailijoita rajallisesti”, kuvaa NFleet Oy:n tuotemarkkinoinnista vastaava Jouko Nieminen. Words by Tommi Salo Photo by Petteri Kivimäki Graphics by Martti Hänninen JYVÄSKYLÄLÄISYRITYS ON ASTUNUT markkinoille NFleettyökalulla, joka tuo kuljetusyrityksille tehoa kuljetusten suunnitteluun ja optimointiin. Työkalu ei korvaa ajojärjestelijän työtä, mutta vähentää rutiininomaista työtä ja virheitä sekä nopeuttaa esimerkiksi tarjouslaskentaa. Se mukautuu myös nopeasti vaihtuviin tilanteisiin. ”Tällä hetkellä pk-yritykset tekevät kuljetusten suunnittelua pääosin käsityönä. Palvelumme voi lisätä yritysten tehokkuutta 10–30 prosentilla. Asiakkaan on mahdollista kasvattaa liikevaihtoaan olemassa olevalla kapasiteetilla”, tuotemarkkinoinnista vastaava Jouko Nieminen kertoo. Pienet yritykset voivat käyttää NFleet-palvelua pilvipalveluna ilman lisenssimaksuja. Myös isommat yritykset voivat saada laskentapalasen osaksi toiminnanohjausjärjesJOUKO NIEMINEN telmäänsä pilvipalveluna. ”Asiakkaanamme on lisäk-
”PALVELUMME VOI LISÄTÄ YRITYSTEN TEHOKKUUTTA 10–30 PROSENTILLA.”
16
si toiminnanohjausjärjestelmiä kehittäviä ohjelmistotaloja, jotka saavat meiltä tuotteeseensa työlään ja vaikeasti toteutettavan laskentaosan”, toteaa teknologiavastaava Tuukka Puranen.
Tähtäimessä innovaattorit NFleet Oy on yrityksenä nuori, mutta sen käyttämä teknologia ja konsepti ovat monen vuoden työn tulosta. Yrityksen osakkaat olivat mukana Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen CO-SKY-projektin tutkimusryhmässä, joka kehitti yhdessä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa palvelukonseptia. ”Tutkijoina halusimme toimia yrittäjämäisesti. Meillä oli kova halu onnistua, vaikka emme alkuun tienneet, tuleeko tästä yritystä”, Jouko Nieminen sanoo. Yritysidea sai vauhtia Innovaatiorahoituskeskus Tekesin Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoituksesta. Rahoituskauden aikana yritysidea kirkastui ja myös markkinatilanne selkeytyi. Yritys perustettiin kesällä 2014. ”Markkinamme ovat EU:n alueella. Potentiaaliset asiakkaamme ovat edistyksellisiä innovaattoreita, jotka uskovat palvelumme tuovan heille kilpailuetua.” n www.nfleet.fi
HUMAN TECH CENTER FINLAND
NFLEETIN AVULLA NFleet Oy:n hyödyntämän teknologian ja palvelukonseptin taustalla on monivuotinen akateeminen tutkimus- ja kehitystyö. Sisko Malkamäellä ja Jouko Niemisellä on vastuualueenaan tuotemarkkinointi. Tuukka Puranen (oik.) on yrityksen teknologiavastaava.
Jyväskylän Yritystehtaassa tiedetään, miten synnytetään kasvuyrityksiä
IDEOISTA TIMANTTISIA YRITYKSIÄ Pia Tervoja Jyväskylän Yritystehdas on uudenlainen palvelukonsepti, joka tarjoaa yrittäjyydestä kiinnostuneille ja jo yritystoimintansa aloittaneille yrittäjille tehosparrausta. ”Tarjoamme apua yrittäjyyden eri vaiheisiin yhdeltä luukulta. Asiakkaaksi voi tulla heti, kun on idea, jonka voi muuttaa yritystoiminnaksi. Tavoittelemme asiakkaiksi yksityishenkilöitä ja tiimejä sekä oppilaitosten henkilöstöä, tutkijoita ja opiskelijoita”, kertoo johtaja Veli-Pekka Heikkinen. Yritystehtaassa toimivat saman katon alla julkiset yrityskehittäjät, kuten Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus, TE-palvelut ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes. Muita toimijoita ja yhteistyökumppaneita ovat paikalliset oppilaitokset ja korkeakoulut: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.
Lisää kansainvälisiä yrityksiä Yritystehdas tarjoaa palveluja kaikille yrittäjäkandidaateille, mutta toiminnan keskiössä ovat kasvuyritykset. ”Jyväskylän seudulla uusien yritysten määrä on ihan hyvä, mutta kansainvälisiä markkinoita tavoittavia kasvuyrityksiä pitäisi olla enemmän. Tavoitteenamme on vuosittain 400 liikeideaa, joista syntyy 80 yritysaihiota ja 20–30 kasvupolulle lähtevää yritystä.” Alkusyksystä 2014 toimintansa aloittanut Yritystehdas hakee ensi alkuun näkyvyyttä, jotta yrittäjät löytävät sen palvelut. Yritystehtaan henkilöstö on mukana muun muassa start-upyrityksille suunnatuissa tapahtumissa. ”Tehtävämme on myös etsiä paikallisista yrityksistä kiinnostuneita sijoittajia”, Heikkinen toteaa. n
1717
KUVA: JIRI HALTTUNEN
h Jyväskylässä järjestettiin viime vuonna Valon kaupungin oheista-
pahtumana Syysyön juoksu. Juoksussa pääsi tutustumaan Jyväskylän pimeän ajan kaupunki-ilmeeseen uudella tavalla. Osa juoksijoista oli pukeutunut valon teeman mukaisesti.
KAUPUNKI UUDESSA VALOSSA
TOUHO HÄKKINEN
Vuosi 2015 on YK:n nimeämä virallinen valon vuosi, jota koordinoi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco. Jyväskylä on maailman ainoa kaupunki, joka tekee virallisesti yhteistyötä Unescon International Year of Light -organisaation kanssa. Teemavuoden tavoitteena on tuoda esille valon ja valoteknologioiden merkitystä ihmisten arjessa ja koko yhteiskunnalle. Teksti Tommi Salo 18
h Portugalilaisen Ocubon Virtual Dancer heijastettiin Jyväskylässä
kauppakeskuksen seinään. Kuvassa tanssii Portugalin kansallisbaletin tanssija.
HUMAN TECH CENTER FINLAND
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI on toiminut jo vuosia kaupunkivalaistuksen asiantuntijana kansallisesti ja kansainvälisesti. Omien valotapahtumien lisäksi Jyväskylä on järjestänyt tapahtumia ja seminaareja useilla paikkakunnilla Suomessa sekä Ruotsissa, Virossa ja Belgiassa. ”Pyrimme jakamaan tietoa muun muassa siitä, mitä kaupunkivalaistuksen suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon ja miten valosaastetta voidaan vähentää. Jyväskylässä on myös tutkittu led-valojen hyödyntämistä kaupunkivalaistuksessa”, Valon kaupunki -hankkeen koordinaattori Jani Ruotsalainen kertoo. Valon vuoden kansainvälinen Valon kaupunki -tapahtuma järjestetään Jyväskylässä lokakuussa 2015. Oheisella aukeamalla esitellään valotapahtumien satoa Jyväskylästä ja ympäri Eurooppaa. n
PETTERI KIVIMÄKI
www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi
Hiukkasen valoa -tapahtuma avasi yleisölle pääsyn Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorioon. Illan aikana esiteltiin hiukkaskiihdytintä valoinstallaation avulla sekä kerrottiin eri tutkimusryhmien toiminnasta. Maailmankuulusta CERNin tutkimuskeskuksesta Sveitsistä oli Jyväskylään tuotu interaktiivinen LHC-tunneli, jossa pääsi havainnoimaan protonien törmäyksiä ja niistä syntyviä reaktioita. Nuorempi väki kokeili mielellään protonijalkapalloa. g
JUHAN VOOLAID
SIMON ALLINGGÅRD
Jyväskyläläistä energiatehokkuus- ja valaistusosaamista on viety useisiin paikkoihin Euroopassa. Valotapahtumien vieraat ovat päässeet näkemään itselleen tuttuja maisemia ja rakennuksia uudessa valossa Eskilstunan kunnan Torshällassa Ruotsissa, Hasseltissa Belgiassa ja Tartossa Virossa.
TARTO
ESKILSTUNA
HASSELT VALON KAUPUNKI JYVÄSKYLÄ/ANNUKKA LARSEN
TARTO JUHAN VOOLAID
19
KOULUTUSOSAAMISTA MAAILMALLE Koulutusjärjestelmiään kehittävät maat arvostavat suomalaisten asiantuntijoiden osaamista. Jyväskyläläiset koulutusorganisaatiot ovat jo vuosia vieneet suomalaisen koulutusjärjestelmän hyväksi koettuja malleja eri puolille maailmaa. Teksti Timo Sillanpää Kuva Jussi Ahonen
KEHITTYVISSÄ TALOUKSISSA on oivallettu, että ammattitaitoinen työvoima on keskeinen kilpailutekijä menestymiselle globaalissa taloudessa. Kiinassa meneillään olevan koulutusreformin (China’s National Plan for Medium and Long-term Education Reform and Development 2010–2020) tavoitteena on nostaa maan ammatillisen koulutuksen taso maailman huipulle vuoteen 2020 mennessä. ”Kiina haluaa kehittää muun muassa ammattiopettajien pedagogista ja ammatillista osaamista, koulutuksen työelämävastaavuutta, osaamisen arviointia ja
“KIINASSA ON KAIKKIAAN
13 177 TOISEN ASTEEN AMMATILLISTA OPPILAITOSTA. MENEILLÄÄN OLEVAN KOULUTUSUUDISTUKSEN TAVOITTEENA ON NOSTAA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TASO MAAILMAN HUIPULLE VUOTEEN 2020 MENNESSÄ.” 20
opiskelijalähtöisiä malleja koulutuksen toteuttamiseen”, kertoo projektipäällikkö Kirsi Koivunen Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä.
Kiina ei ole helppo markkina Jyväskylän koulutuskuntayhtymän asiantuntijat toteuttivat vuoden 2014 aikana ammatillisten opettajien täydennyskoulutuksen Shanghaissa yhteistyössä EduCluster Finlandin, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Espoon koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa. Suomalaiset järjestivät Shanghaissa viisi viikon mittaista täydennyskoulutusjaksoa, joihin osallistui 60 opettajaa kahdesta Shanghain Minhangin alueen ammatillisesta oppilaitoksesta. ”Yhteistyön aloittamista edisti Shanghain opetushallinnon edustajien ja opettajien vierailu Suomessa. He tutustuivat muun muassa Jyväskylässä suomalaisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteisiin”, Koivunen toteaa. Jyväskyläläisen asiantuntijaorganisaation EduCluster Finland Oy:n Shanghaissa työskentelevä Aasian liiketoimintojen päällikkö Anna Korpi näkee Kiinassa mittavia mahdollisuuksia suomalaisille koulutuksen kehittäjille, mutta ei pidä markkinaa helppona.
”Suomalaisten vahvuuksia ovat laaja osaaminen, ratkaisukeskeisyys ja kyky kehittää koko koulutusjärjestelmää. Osaamista tarvitaan monilla eri tasoilla: kouluissa, opettajankoulutuksessa ja koko järjestelmän kehittämisessä. Menestyminen Kiinassa vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä, oikeita kumppaneita sekä onnistuneita projekteja ja referenssejä”, Korpi toteaa.
Kazakstan luottaa suomalaisiin Kazakstanissa on meneillään mittava terveydenhuoltojärjestelmän uudistus, johon Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) osallistuu yhdessä Laurea, Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa. Uudistus koskee myös hoitotyön asemaa. HUMAN TECH CENTER FINLAND
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän asiantuntijat kertoivat kesän ja syksyn 2014 aikana Shanghaissa Suomen ammatillisen koulutusjärjestelmän erityispiirteistä paikallisille ammattiopettajille. Kuvassa opettaja Jussi Ahonen ja Yimo Chen keskustelevat kontaktorien kytkentään liittyvästä opetuksesta Shanghain Southwest Engineering Schoolissa.
TIIMIAKATEMIA SUUNTAA AUSTRALIAAN
Suomalaiset asiantuntijat osallistuvat sairaanhoitajakoulutuksen uudistamiseen yhteistyössä Kazakstanin terveysministeriön kanssa. Suomalaisten tehtävänä on tukea maan tavoitetta nostaa sairaanhoitajakoulutus opistotasolta korkeakoulutasolle. Kehittämisen kohteena on kaikkiaan 60 alan oppilaitosta. Kehittämistyötä rahoittaa muun muassa Maailmanpankki. ”Käytännössä uudistus kohdistuu maan koko terveydenhuoltojärjestelmään, sillä sairaanhoitajakoulutuksen uudistaminen liittyy terveydenhuollon reformeihin”, kertoo koulutusvientipäällikkö Timo Juntunen JAMKista. Jyväskyläläiset asiantuntijat ovat olleet mukana Astanan kaupungissa järjestämässä täydennyskoulutusta sairaan-
hoitajakoulutusta antavien oppilaitosten opettajille, henkilökunnalle ja rehtoreille. Sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisessä tavoitteena on myös nostaa sairaanhoidon opettajien pedagogista osaamista, johon JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) on ollut laatimassa koulutusstandardeja. ”Valtionyhtiö Kasipkor Holding haluaa vahvistaa opettajien ammattipedagogista osaamista. Ammatillisten opettajan roolia halutaan muuttaa siten, että yhteistyö työelämän kanssa laajenee ja tulee luontevaksi osaksi opetusta. Myös opiskelijoiden osaamisen arviointiin ja laadunhallinnan käytäntöihin liittyvän osaamisen kehittäminen sekä kouluttajakoulutus ovat osa yhteistyötämme.” n
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia lähtee viemään alkuvuodesta 2015 tiimioppimisen mallia Australiaan, lähinnä Melbourneen. Kolmannen vuoden opiskelijoiden osuuskunnat Millio ja Mittava Innovations järjestävät Australiassa korkeakoulujen opiskelijoille ja opettajille 1–2 päivän mittaisia tiimiyrittäjyyskursseja. Kaikkiaan Australiaan lähtee yhdeksän opiskelijaa. ”Tavoitteenamme on sytyttää Australiassa kipinä tiimioppimiseen ja saada paikalliset korkeakoulut innostumaan Tiimiakatemian kaltaisten yksiköiden perustamisesta”, kertoo viestintäpäällikkö Saija Valkonen osuuskunta Milliosta. Tiimiakatemian malli on vuosien varrella levinnyt Suomen rajojen ulkopuolelle. Ulkomaisia Tiimiakatemioita toimii tällä hetkellä Brasiliassa, Espanjassa, Ranskassa, Unkarissa, Englannissa, Hollannissa ja Tansaniassa. Maailmanvalloituksen taustalla ja opiskelijoita sparraamassa on Partus Oy, joka omistaa Tiimiakatemian tavaramerkin. ”Tiimioppimisen mallia edistetään myös kansainvälisillä tapahtumilla. Syksyllä 2015 Helsingissä järjestetään Learning Revolution -suurtapahtuma, johon tulee tiimioppisen asiantuntijoita ympäri maailmaa”, Saija Valkonen kertoo. n
21
Jokainen voi pienillä teoilla hankaloittaa kyberrikollisten työtä
RISKIT HALTUUN Kyberturvallisuus on riskien hallintaa: saavutanko verkon käytöstä enemmän kuin voin pahimmillaan menettää. Kyberuhkien kirjo vaihtelee mielipahasta valtioita koetteleviin katastrofeihin. Teksti Tommi Salo Kuvat Tero Takalo-Eskola
LISTAA ERILAISISTA KYBERHYÖKKÄYKSISTÄ voisi jatkaa miltei loputtomiin: Suomen ulkoministeriössä paljastui pitkään jatkunut verkkovakoilutapaus vuonna 2013. Kymmenien miljoonien tavallisten kansalaisten salasanoja varastettiin lyhyen ajan sisällä kaikkien käyttämistä tutuista verkkopalveluista samana vuonna. Viro joutui massiivisten palvelunestohyökkäysten kohteeksi vuonna 2007. Jo vuonna 1989 hyökättiin Bolognan yliopiston tietoihin. Hyökkääjät hävittivät varmuuskopioimattomia AIDS-tutkimuksen tietoja... ”Tietojen kerääminen hyökkäyksistä olisi käytännössä kokopäivätoimista työtä”, kyberturvallisuuden dosentti Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta luonnehtii. Pieni raapaisu kyberhyökkäyksiin kertoo olennaisen: kaikkien meidän tulisi ymmärtää kyberturvallisuuden tärkeys normaalissa arjessamme. ”Tietomurroissa on mukana niin tavallisten kansalaisten, val22
tioiden kuin yritysten näkökulma”, Lehto muistuttaa. Kattavien tilastojen tekeminen kyberhyökkäysten laajuuksista ja vaikutuksista on vaikeaa, sillä kaikki hyökkäysten kohteeksi joutuneet eivät halua asiasta isoon ääneen ilmoittaa. Yhden arvion mukaan verkkorikollisuus maksaa yrityksille sata miljardia dollaria vuodessa, mistä seuraa miljardien lisäkustannukset sekä kuluttajille että eri organisaatioille. Vuonna 2013 kyberhyökkäysten kohteeksi joutuneita ihmisiä arvioitiin olevan vuosittain ainakin 550 miljoonaa. ”Asiantuntija-arvioissa on kuultu nyt jo sitäkin, että digitalisoitumisen hyöty suhteessa kyberrikoksiin on miinuksella”, Lehto sanoo.
Rahan lisäksi voi mennä luottamus Kyberuhista huolimatta paluuta analogiseen aikaan ei ole. Digitaalinen maailma monimutkaistuu koko ajan: koodia tulee HUMAN TECH CENTER FINLAND
JYVSECTEC – Jyväskylä Security Technology – on kyberturvallisuuden tutkimus-, koulutus- ja kehityskeskus. Se ylläpitää ja kehittää JAMKissa kyberturvallisuuden kehitysympäristöä (RGCE, Realistic Global Cyber Environment), jossa tuotetaan palveluita yhteistyöverkoston käyttöön.
enemmän, jolloin myös järjestelmiin jää virheitä ja tietoturva-aukkoja. ”Yrityksetkin saattavat tavallaan jäädä oman tietojärjestelmänsä ulkopuolelle, kun palveluja ostetaan ulkopuolelta ja luodaan monimutkaisia järjestelmiä”, Lehto miettii. Kyberturvallisuusohjelman johtaja Mika Kataikko Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä korostaa, että kyberturvallisuus on aina riskien hallintaa. Mitä olen verkossa tekemässä, mitä saavutan toiminnallani ja mitä voin sen takia menettää? ”Esimerkiksi yritykset voivat menettää verkkoa hyödyntäessään rahaa ja asiakkaidensa luottamuksen. Yrityksissä olisi aina syytä kysyä, mikä on liiketoimintamme ar-
”HYVÄKSY VIRALLISET PÄIVITYKSET JA PÄIVITÄ OHJELMISTOT AINA VIIMEISIMPÄÄN VERSIOON.” MIKA KATAIKKO
vo meille ja mikä on sen menettämisen arvo. Joskus on pakko suojautua, joskus riittää reagoiminenkin, mutta pääasia on, että perustelut tulevat liiketoiminnasta”, Kataikko sanoo.
Hyökkäykset avaavat silmiä Digitaalisen maailman vaaroista puhutaan paljon, mutta Kataikon mukaan jokaisella on yksinkertaisia keinoja pienentää riskejä. ”Hyväksy viralliset päivitykset ja päivitä ohjelmistot aina viimeisimpään versioon. Epäilyttäviin viesteihin pitää suhtautua varoen. Aina voi vähintään tarkistaa, mistä osoitteesta viesti on tarkalleen ottaen tullut tai mitä verkko-osoitetta viestissä oikeasti pyydetään klikkaamaan.”
uu 23
JAMKIN OPISKELIJAT ISKEVÄT KYBERUHKIA VASTAAN Tommi Salo
RGCE – Realistic Global Cyber Environment – on suunniteltu vastaamaan oikeaa internet-ympäristöä ja mahdollistaa hyökkäysten, tunnettujen haavoittuvuuksien ja haittaohjelmien testauksen.
uu
Kataikko korostaa, että internetin vapaa riista, esimerkiksi suojaamaton IPosoite, on varmasti jonkun toisen toimijan luvattomassa käytössä. Jyväskyläläisten kyberturvallisuusasiantuntijoiden mukaan muutos turvallisempaan maailmaan alkaa ajattelutapoja tarkistamalla. Rikollisten täytyy nähdä ainakin nykyistä enemmän vaivaa, kun jokainen verkossa liikkuja käyttää tervettä harkintaa ja hankkii perustietoa verkossa toimimisesta. ”Usein ajatellaan virheellisesti, ettei verkko ole vaarallinen niin kauan kuin mitään ei tapahdu”, Kataikko huomioi. ”Uhkien kirjo vaihtelee mielipahasta katastrofeihin. Yksi herätys on yleensä se, että ihminen menettää oikeasti rahojaan”, Lehto täydentää. Kyberuhat eivät tunne maa- tai kielirajoja, eivätkä kyberrikolliset toimi yksin. Lehdon mukaan kyberturvallisuuden hallinta ei ole kenelläkään keskitetysti hyvin hallussa. ”Vaikea sanoa, ovatko konnat innovoineet jo kaikki rikollisuuden tavat. Monipuoliset tavat heillä on joka tapauksessa käytössä.” Lehto pitää välttämättömänä, että kyberuhkien, -rikollisuuden ja -terrorismin torjunnassa tehdään yhteistyötä valtioiden, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kesken. n
Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) tutkinto-opiskelijat voivat jatkossa suuntautua kyberturvallisuuteen. Ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen jälkeen tieto- ja viestintätekniikan tutkintoohjelmassa kyberturvallisuuden opiskelijat käyvät läpi tietoyhteiskunnan rakennuspalasia, testaavat niiden luotettavuutta ja torjuvat niihin kohdistuvia uhkia. Opiskelijat tutustuvat myös ohjelmointiin ja tietoverkkoihin turvallisuuden näkökulmasta. Osa opinnoista toteutetaan JAMKin RGCEympäristössä (Realistic Global Cybersecurity Environment). Tässä eristetyssä ympäristössä voidaan demonstroida laajojakin sähköisen vaikuttamisen tuottamia ongelmia tiedonsiirtoverkoille ja tietojärjestelmille vaikuttamatta oikean maailman toimintaan. JAMKissa on voinut jo aiemmin opiskella kyberturvallisuuden ammattilaiseksi suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. n
KYBERTURVALLISUUS LISÄÄ KANKAALLA ARJEN SUJUVUUTTA Tommi Salo Jyväskylän Kankaan alueesta tehdään modernin asumisen kehitysympäristöä. Käynnissä on Kankaan ICT-palveluarkkitehtuurin kokonaishahmottelu, jossa huomioidaan esimerkiksi turvallisuus, sähköisen lukituksen ja kulunvalvonnan yhdistäminen erilaisiin laitetiloihin ja sitä kautta tilojen fyysinen turvaaminen. ICT-ratkaisuihin kuuluvat myös alueellinen valokuituverkko, matkapuhelinverkot sekä älykäs talotekniikka ja energiankulutuksen tekeminen näkyväksi.
Suunnittelun lähtökohtana turvallisuus ja arjen sujuvuus
Kankaan entinen paperitehdasalue on Jyväskylän kaupungin merkittävin aluekehityshanke.
24
Kankaan tulevissa palveluissa tärkeä rooli on kyberturvallisuudella. ”Suunnittelun lähtökohtana on turvallisuus ja arjen sujuvuus. Selvitämme tällä hetkellä, mitä järjestelmiä Kankaan alueelle tarvitaan ja miten eri järjestelmät linkittyvät käyttäjien kannalta sujuvasti”, Kankaan kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Oksa sanoo. Kyberturvallisuus huomioidaan muun muassa yksityisyyden suojassa ja tietojen keräämisessä identifioimatta yksittäisiä ihmisiä sekä siinä, kuka pääsee liikkumaan fyysisessä laiteympäristössä. n
HUMAN TECH CENTER FINLAND
IN BRIEF AMMATTITAIDON EM-KISOISTA KESKI-SUOMEEN KOLME MITALIA
KUVAT: SKILL S FINL AND RY
Timo Sillanpää Jyväskylän koulutuskuntayhtymään kuuluvan Jyväskylän ammattiopiston edustajat saavuttivat kaksi henkilökohtaista mitalia Ranskan Lillessä lokakuussa järjestetyssä nuorten ammattitaidon EM-kilpailussa. Pronssia voittivat Joona Finni ravintolapalvelulajissa ja Oskar Hänninen painotekniikassa. Henkilökohtaisen pronssimitalin lisäksi Joona Finni voitti joukkuehopeaa kokkien ja tarjoilijoiden tiimilajissa. Ravintolapalvelussa Euroopan-mestaruuden vei isäntämaa Ranska ja hopealle ylsi Itävalta. Ravintolapalvelu on EM-kisojen suurin laji: siihen osallistui peräti 17 maata. Ravintolapalvelun tehtävät ovat monipuolisia, ja suoriutumista arvioidaan monilla kriteereillä teknisestä osaamisesta sosiaalisiin taitoihin. Painotekniikan voitto meni Ranskaan ja hopea Portugaliin. Offset- ja digipainamisen lisäksi uutena tehtävänä painotekniikkalajissa oli suurkuvatulostus. Menestyminen edellyttää keskittymiskykyä, nopeutta, tarkkuutta, laaja-alaista teknistä osaamista ja laatuvaatimusten ymmärrystä. Kilpailuun osallistui yli 420 nuorta 25 maasta. Suomen joukkueessa oli mukana 34 nuorta osaajaa, jotka edustivat 23 ammattia. Maiden välisessä vertailussa Suomi oli kolmas Itävallan ja Ranskan jälkeen. n
Oskar Hänninen (painotekniikka) ja Joona Finni (ravintolapalvelut) voittivat pronssia Ranskan Lillessä lokakuussa pidetyissä ammattitaidon EM-kisoissa.
KANGAS KOHTAA KANSAINVÄLISET KIINTEISTÖTOIMIJAT Pia Tervoja Jyväskylän merkittävin aluekehittämishanke, Kangas, on näkyvästi esillä maaliskuussa 2015 MIPIM-kiinteistösijoitusmessuilla (Le Marché International des Professionnels de I’IMmobilier). Cannesissa järjestettävät messut on yksi Euroopan suurimmista ja tunnetuimmista alan tapahtumista.
Jyväskylä on mukana Helsinki-Finland-yhteisosastolla. Entisen paperitehtaan alueelle rakentuva Kangas on 30 hehtaarin alue, jossa on vuonna 2025 noin 2 100 työpaikkaa ja 3 000 asukasta. Kankaalle suunnitellaan innovatiivisia toimintamalleja, kuten oma valokuituverkko sekä älykkäät kunnallistekniikan, energian ja pysäköinnin ratkaisut. Alueen suunnittelussa keskitytään
resurssiviisaaseen arkeen. “Kangas tarjoaa sijoitusmahdollisuuksia paitsi asunto- ja työpaikkarakentamiseen myös hybridimalleihin, joissa palvelut, työpaikat ja asuminen yhdistyvät monenlaisiksi sijoituspaketeiksi”, kertoo hankejohtaja Anne Sandelin. MIPIMissä Jyväskylän muita esittelykohteita ovat keskustan Lyseon kortteli, Eteläportti ja Hippoksen urheilu- ja hyvinvointialue. n
25
LYHYESTI HAUSSA KANSAINVÄLISIÄ MENESTYSTARINOITA
Pia Tervoja Kasvuyrittäjyyskilpailu ja sparrausprosessi Kasvu Open on vuonna 2015 entistä mittavampi tapahtumakokonaisuus. Tavoitteena on, että 850 yritystä hakee mukaan ja näistä 450 pääsee mukaan Kasvu Open -sparraukseen. Apuna yrityksillä on yli 900 kasvuyrittäjyyden ammattilaista. Kasvu Openissa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa kehitettyä Kasvun Kiitorata -konseptia. Vuoden aikana yrityksille järjestetään noin 20 alueellista Kasvupolkua. Voittajat pääsevät Jyväskylässä 22.–23.10.2015 järjestettävään Great Kasvu Open -finaaliin. ”Tänä vuonna haastamme yrityksiä kansainvälisen kasvun edellytysten parantamiseen, mikä näkyy myös sparraajaprofiileissa. Mukaan lähtee muun muassa keskeisten suomalaisten vientiyritysten hallitusammattilaisia”, kertoo Kasvun Roihu Oy:n toimitusjohtaja Matti Härkönen. Neljä kertaa järjestetty Kasvu Open on saanut yrittäjiltä hyvää palautetta. Yritykset ovat saaneet uusia liikekumppaneita ja avainhenkilöstöä sekä päässeet kiinni erilaisiin rahoitusmalleihin. n kasvuopen.fi Jyväskyläläinen kaivosalan laitetoimittaja Sleipner Finland voitti vuoden 2014 Kasvu Open -kilpailun. Kuvassa myynti- ja markkinointijohtaja Janne Pöllänen.
KUVA: TERO TAKALO-ESKOLA
JAMKIN ENGLANNINKIELISELLE INSINÖÖRIOHJELMALLE EUR-ACE-AKKREDITOINTI Timo Sillanpää Jyväskylän ammattikorkeakoulun englanninkielinen logistiikan insinöörikoulutus on saanut arvostetun eurooppalaisen EUR-ACE-akkreditoinnin. JAMKin koulutusohjelma on ensimmäinen suomalainen ammattikorkeakoulutasoinen koulutusohjelma, joka on saavuttanut kyseisen kan-
26
sainvälisen laatutunnustuksen EUR-ACE-akkreditoinnit myöntää yhteiseurooppalainen European Network for Accreditation of Engineering Education eli ENAEE. Suomessa akkreditointioikeus on Korkeakoulujen arviointineuvostolla KARVIlla. Akkreditointi kertoo, että Logistics engineering -koulutusohjelmalla on samat laatukriteerit
kuin Euroopan johtavien oppilaitosten vastaavilla koulutusohjelmilla. ”Opiskelupaikkaa hakeville tunnustus on merkki siitä, että koulutuksemme kestää laatuvertailun. Uskon myös, että meiltä valmistuvien insinöörien (Bachelor of Engineering) työmarkkina-arvo on tavallista parempi”, logistiikan koulutus- ja T&K-päällikkö Sami Kantanen toteaa. n
HUMAN TECH CENTER FINLAND
JYVÄSKYLÄ INTERNATIONAL TATTOO CONVENTION 30.–31.5.2015 Ensimmäinen kansainvälinen Tattoo Convention tuo Jyväskylään tatuointitaiteilijoita eri puolilta maailmaa. Tapahtumassa on tarjolla myös tatuointiaiheisten tuotteiden ja vaatteiden myyntiosastoja sekä elävää musiikkia. www.jkltattooconvention.com
TAPAHTUMAT 29.–31.1. BeatCon Music & Games Festival (Musiikkifestivaali ja pelikonferenssi) Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.beatmusentertainment.me 6.–8.3. Rakentaminen ja Talotekniikka 2015 -messut Rakentamisen, remontoinnin ja kodin sisustamisen erikoismessut. Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.paviljonki.fi 25.–27.5. CM3 – Computational Multi Physics, Multi Scales and Multi Big Data in Transport Modeling, Simulation and Optimization Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.jyu.fi/cm3 30.–31.5. Jyväskylä Tattoo Convention Tatuointitaiteilijoita ympäri maailmaa, tatuointiaiheisten tuotteiden ja vaatteiden myyntiosastoja sekä elävää musiikkia. Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.jkltattooconvention.com 1.–5.6. Neutriinot ja pimeä aine ydinfysiikan kannalta (NDM15) -kongressi Paikka: Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos www.jyu.fi/en/congress/ndm15 8.–11.6. Meeting of the Nordic Microscopy Society – SCANDEM 2015 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.scandem.org
7.–12.7. Jyväskylän Kesä www.jyvaskylankesa.fi
2.–4.9. Bioenergia 2015 -messut Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.bioenergiamessut.fi
30.7.–2.8. Neste Oil Rally 2015 Paikka: Jyväskylän seutu www.nesteoilrallyfinland.fi 7.–9.8. 13. Kansainvälinen Alvar Aalto -symposium Paikka: Keski-Suomen museo www.alvaraalto.fi 10.–13.8. Meeting of International Association for the Evaluation of Educational Achievement – PIRLS Paikka: Jyväskylän Paviljonki 25.–27.8. Systech Conference – Systematic Learning Solutions Conference & Expo Paikka: Jyväskylän yliopisto
23.–25.9. Kyberturvallisuus & ICT 2015, FinnGraf 2015 Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.kyberturvallisuusmessut.fi finngrafmessut.fi 23.9.–25.9. International Symposium on Exercise Physiology: Focus on High-Intensity Training and Nutrition Paikka: Jyväskylän yliopisto 24.–26.11. European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN) Congress Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.elgpn.eu AKK SPORTS LTD./TONI OLLIKAINEN
MM-rallia ajetaan Jyväskylän ympäristössä Keski-Suomen sorateillä 30.7.–2.8.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MAAILMAN 350 PARHAAN TUTKIMUSYLIOPISTON JOUKOSSA Timo Sillanpää Jyväskylän yliopisto on maailman 350 parhaan joukossa tutkimuspainotteisia eliittiyliopistoja vertailevalla Times Higher Education World University Rankings -listalla. Yliopiston sijoitus on lokakuussa 2014 julkaistulla vuosien 2014–2015 listalla välillä 301–350, kun sijoitus edellisenä vuonna oli välillä 351–400. Jyväskylän yliopisto on parantanut tulostaan erityisesti kansainvälis-
PETTERI KIVIMÄKI
ten yhteisjulkaisujen sekä viittausten määrässä. Jyväskylän yliopisto kutsuttiin vuonna 2011 osallistumaan arvostetun Times Higher Education -lehden maailmanlaajuiseen yliopistovertailuun, jota on nykyisessä uudessa muodossaan tehty vuodesta 2010 alkaen. Amerikkalaisessa Best Global Universities Rankings -vertailussa Jyväskylän yliopisto puolestaan sijoittui sijalle 496 globaalissa vertailussa ja Euroopan sisäisessä vertailussa sijalle 215. n
27
Kyberturvallisuus on arjen turvallisuutta
28
www.cyberfinland.fi
HUMAN TECH CENTER FINLAND