Jyväskylä Human Tech Center Finland 1/2014 (suomeksi)

JYVÄSKYLÄ H U M A N

T E C H

C E N T E R

F I N L A N D

Taitava Tytti Hongisto, voitti WorldSkills-kultaa u

K E V Ä T

18

TEEMANA ÄLYKKÄÄT RATKAISUT

Rasvajätteistä biopolttoaineita Romantiikkaa ja shrek’n’rollia Kasvimaa ja kaupungin valot

2 0 1 4

12 14 20 1

www.humantechnology.fi

K E VÄT 2 0 1 4 Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Jyväskylä – Human Tech Center Finland -julkaisu esittelee Jyväskylän seudun osaamista ja vetovoimatekijöitä.

Tämän julkaisun tarjoavat sinulle

Sisältö

Noin 135 000 asukkaan Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja yksi maan merkittävimmistä kasvukeskuksista. Arkkitehti Alvar Aallon kotikaupunki on tunnettu myös monipuolisista koulutusmahdollisuuksistaan. www.jyvaskyla.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on Jyväskylän seudun neljän kunnan – Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten – omistama, vuonna 1996 perustettu elinkeinoyhtiö. Jykes auttaa palveluillaan ja osaamisellaan Jyväskylän seudun yrityksiä kehittämään toimintaansa ja parantamaan kilpailukykyään kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. www.jykes.fi Jyväskylän yliopisto on ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin keskittyvä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä monialainen tiedeyliopisto ja koulutuksen asiantuntija.

Yliopisto on maamme johtava opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Liikuntatieteiden kokonaisuus on maan ainoa. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa, joissa opiskelee noin 15 000 opiskelijaa. www.jyu.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vetovoimainen ja kansainvälinen korkeakoulu, jossa on noin 8 500 opiskelijaa.

JAMK tarjoaa korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, ammatillista opettajakoulutusta, avoimia ammattikorkeakouluopintoja, täydennyskoulutusta ja myös oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta nuorille ja aikuisille. www.jamk.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. Koulutuskuntayhtymä järjestää koulutusta noin 22 000 opiskelijalle. Koulutusta järjestäviä oppilaitoksia ovat Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Jyväskylän oppisopimuskeskus ja kuusi lukiota.

4 4 4 6 7 8 10 11 12 13 14 18 20 22 24

Informaatio on tulevaisuuden raakaöljyä Koulutus työntää työuralla eteenpäin Kyberuhkia torjutaan uusilla messuilla Yrityksen on kestettävä pahinkin kyberuhka Pelin supersankari tekee Jyväskylää tunnetuksi Älykäs Kangas Ideat nopeasti testattavaksi Rasvajätteistä biopolttoaineita Vauhtia kasvuun Kasvu Open -kilpailusta Romantiikkaa ja shrek’n’rollia Tytti on maailman taitavin ompelija Kasvimaa ja kaupungin valot Yrittäjyysopintoja varikolta ruutulipulle asti Yksi kuva > tuhat vakuuttavaa markkinointisanaa

www.jao.fi

2

ISSN 2342-1010

Toimituskunta

Yhteystiedot

Satu Heikkinen (Jyväskylän kaupunki), Miikka Kimari

Jyväskylän kaupunki,

(Jyväskylän yliopisto), Taija Lappeteläinen

PL193, 40101 Jyväskylä,

(Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy),

helina.maenpaa@jkl.fi, www.jkl.fi

Niina Luttinen (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä),

Päätoimittaja

Heli Toivola (Jyväskylän ammattikorkeakoulu)

Helinä Mäenpää

Kansikuva: WorldSkills.

Jyväskylän kaupunki

Jyväskyläläinen Tytti Hongisto voitti muodin ja vaatetuk-

Toimitustyö ja taitto

sen maailmanmestaruuden WorldSkills Leipzig 2013

Viestintä-Paprico Oy, www.paprico.fi

-tapahtumassa.

22 HUMAN TECH CENTER FINLAND

PÄÄKIRJOITUS TAMMIKUU 2014

Muutos voi olla myös mahdollisuus LÄNSIMAINEN YHTEISKUNTA käy läpi monitahoista muutosta, joka pakottaa tarkastelemaan uudesta näkökulmasta elinkeinoelämän perusrakenteita. Yli sata vuotta kukoistaneiden teollisuudenalojen, kuten metalli-, metsä- ja paperiteollisuuden, rooli toimeentulon lähteenä on hiipumassa.

Muutoksen aikoina on uudistuttava nopeasti. Vanha sanonta, aikainen lintu napaa madon, koskee myös kaupunkiseutuja. Katse on suunnattava tulevaisuuteen ja oivallettava, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja mitkä tekijät lisäävät alueiden vetovoimaa. Jyväskylän seutu on ennusteiden mukaan tulevaisuudessa edelleen yksi Suomen kasvukeskuksista. Olemme aloittaneet rohkeasti investointihankkeita, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Näemme muutoksen mahdollisuutena.

Kankaan kaupunginosan rakentaminen on mittava kaupunkikuvaan, Jyväskylän kaupungin imagoon ja vetovoimaan positiivisesti vaikuttava tekijä. Noin 5 000 asukkaan ja yli 2 000 työpaikan alueeksi rakentuva Kangas sijaitsee kivenheiton etäisyydellä Jyväskylän ydinkeskustasta. Kankaan alueen kehittäminen on vuosikymmeniä kestävä kaupunkikehityshanke, jossa luodaan ekologiseen elämäntapaan pohjautuvaa kaupunkiasumista. Alueelle rakennettavat energia- ja ICT-ratkaisut mahdollistavat kokonaista kaupunginosaa koskevat tutkimus- ja kehitysprojektit.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on alueen kehittämisessä kaupungin tiivis yhteistyökumppani. Toinen mittava ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä hanke on uusi keskussairaala, jossa tullaan hyödyntämään uusimpia teknologisia ratkaisuja.

UUDEN RAKENTAMINEN on näkyvästi esillä jo ensi kesänä Jyväskylän asuntomessuilla. Valtakunnallinen tapahtuma tuo Jyväskylään arviolta 150 000 messuvierasta. Kauniissa suomalaisessa järvimaisemassa, 10 minuutin ajomatkan etäisyydellä kaupungin keskustasta sijaitseva Äijälänrannan asuntomessualue esittelee asumisen ja sisustamisen viimeisimmät trendit.

Jyväskylän kompakti rakenne mahdollistaa asumisratkaisut, joissa luonto, ihmisläheinen teknologia ja kaupunkimiljöö yhdistyvät luontevasti tarjoten mahdollisuudet erilaisiin viher- ja energiatehokkuuteen liittyviin kokeiluihin.

KUVA: PETTERI KIVIMÄKI

VIELÄ JOITAIN VUOSIA SITTEN sana ”kyberturvallisuus” ei herättänyt suuria tunteita. Nyt kyberuhat ovat arkipäivää. Valtioiden ja pankkien tietojärjestelmiin kohdistuneet hyökkäykset ovat osoittaneet, miten haavoittuva tietoverkkoihin perustuva yhteiskunta voi olla ilman kyberturvallisuuden riittävää osaamista.

Jyväskylällä on kansallinen koordinointivastuu Innovatiiviset kaupungit 2013–2020 -ohjelman kyberturvallisuuden osaamisalueesta. Alalle uskotaan syntyvän seuraavien vuosien aikana jopa tuhansia uusia työpaikkoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston koulutus- ja tutkimusosaaminen muodostavat vahvan kyberturvallisuusalan infrastruktuurin, joka palvelee yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita.

Jyväskylän seudulla on kaikki edellytykset rakentua kyberturvallisuusosaamisen kansalliseksi ja kansainväliseksi osaamiskeskittymäksi. n Markku Andersson Kaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki 3

ÄLYKKÄÄT RATKAISUT, 4–11

4

HUMAN TECH CENTER FINLAND

ON TULEVAISUUDEN RAAKAÖLJYÄ Jyväskylän seutu on noussut Suomen kärkikastiin kyberuhkien torjuntaan liittyvässä koulutuksessa ja kehitystyössä. Jyväskylässä on tarjolla kansainvälisesti kiinnostusta herättänyttä koulutusta ja tutkimusta sekä poikkeuksellisia kehitysympäristöjä. Yritysten on menestyäkseen huolehdittava entistä tarkemmin arvokkaimmasta omaisuudestaan, tiedosta.

Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki and Shutterstock

SAMALLA KUN DIGITAALINEN TIETOYHTEISKUNTA on lisännyt hyvinvointia, on kehityksen kääntöpuolella riski erilaisista kybertoimintaympäristön uhkista. Potentiaalinen hyökkäyskohde voidaan saavuttaa varsin pienin kustannuksin mistä päin maailmaa tahansa.

Kyberuhkissa piilee mahdollisuus myös niille, jotka haluavat tehdä työtä niiden torjumiseksi. Jyväskylä on profiloitumassa Suomessa tämän työn edelläkävijäksi.

Jyväskylän kaupunkiseutu valittiin vuonna 2013 Suomessa kansalliseksi kyberturvallisuuden koordinaattoriksi Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan vuosille 2014–2020. Jyväskylän seudulle on luotu tutkimusta, tuotekehitystä ja testaus-

ta mahdollistavia kehitysympäristöjä. Ne muodostavat yrityksille yhteisen ekosysteemin, jossa yritykset voivat kehittää kyberturvallisuuteen pohjautuvaa liiketoimintaa. Jyväskylässä toimii jo nyt useita merkittäviä informaatioturvallisuusalan ICTveturiyrityksiä. ”Maineen menetys esimerkiksi tietomurron takia on yrityksille nykyisin iso uhka. Tieto on arvoltaan tulevaisuuden raakaöljyä”, korostaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön koulutus- ja T&K-päällikkö Jarmo Siltanen.

Jyväskylässä informaatioturvallisuuden tutkimuksella ja koulutuksella on edistetty tieteellisiä läpimurtoja, innovaatioiden uu syntymistä ja teknologista kehitystä.

KOULUTUS TYÖNTÄÄ TYÖURALLA ETEENPÄIN Tietoturvallisuustehtävissä Puolustusvoimissa työskentelevä Juha Saarisilta aloitti vuoden 2013 alussa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kyberturvallisuuteen painottuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opinnot.

Hänellä on tavoitteena valmistua Suomen ainoasta kyberturvallisuuden YAMK-koulutusohjelmasta vuoden 2014 aikana.

Miksi lähdit opiskelemaan englanninkielistä kyberturvallisuuden YAMK-tutkintoa? ”Tutkinto parantaa mahdollisuuksia edetä työurallani. Valtionhallinnossa useisiin tehtäviin on vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto.”

Millaisia vahvuuksia koulutus antaa tuleviin työtehtäviin? ”Koulutus tuo uusia näkökulmia kyberturvallisuuteen ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri opetusmenetelmiin, joita voi mahdollisesti hyödyntää sisäisissä koulutuksissa. Lisäksi koulutus tarjoaa hyvän mahdollisuuden verkostoitumiseen.”

Mikä on ollut opinnoissa mielenkiintoisinta? ”Suurin anti on eri aihepiireihin liittyvät keskustelut ja ryhmätyöt yhdessä eri yritysten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi on ollut mielenkiintoista nähdä, millaisia opetusmenetelmiä kyberturvallisuuteen liittyen kursseilla käytetään. On myös kiinnostavaa nähdä, kuinka opintojen loppusotaharjoitus käytännössä järjestetään.” n

5

ÄLYKKÄÄT RATKAISUT, 4–11

u

Keski-Suomessa työskentelee jo nyt tuhansia työntekijöitä turvallisuuteen liittyvällä toimialalla. ”Työllisyysnäkymät kasvavat turvallisuusalalla koko ajan. Jo vuoteen 2018 mennessä Keski-Suomessa on alalle arvioitu syntyneen noin 500 uutta työpaikkaa ja alan arvon kasvaneen noin 60 miljoonalla eurolla”, Siltanen kertoo.

Kehittämistyölle on antanut vauhtia Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima EAKR-rahoitteinen JYVSECTEC-hanke, josta on syntynyt Keski-Suomeen kyberturvallisuuden tutkimus-, koulutus- ja kehityskeskus. ”Näkymät ovat sellaiset, etteivät nykyiset koulutuksen sisäänottomäärät riitä tulevaan työvoimatarpeeseen.

Koulutuksesta itsestään on tulossa kansainvälisesti kysytty vientituote”, Siltanen laskee. n

KYBERUHKIA TORJUTAAN UUSILLA MESSUILLA Jyväskylän Paviljongissa järjestetään syyskuussa 2014 Suomen ensimmäiset kyberturvallisuuteen erikoistuneet messut.

Kyberturvallisuusalan messuilla esitellään ratkaisuja yritysten ja yhteisöjen tieto- ja kyberturvallisuuden haasteisiin. Messuilla keskitytään erityisesti teollisuuden ja infrastruktuuria ylläpitävien laitosten tietoturvallisuuteen ja kyberuhkiin.

“Messuilla herätetään huomaamaan tämän ajan riskejä ja kerrotaan, miten niihin voidaan varautua ja niitä ehkäistä”, sanoo Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Leo Potkonen.

Potkosen mukaan messuille oli nyt tilausta, sillä turvallisuusasiat ovat nousseet pinnalle kaikkialla.

Samanaikaisesti kyberturvallisuusmessujen kanssa Paviljongissa järjestetään perinteiset Tekniikka- sekä Turvallisuus-messut. n

JYVÄSKYLÄSSÄ TARJOLLA HUIPPUKOULUTUSTA JA -TUTKIMUSTA • Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyi tammikuussa 2013 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutusohjelma, jonka keskeinen sisältö on kyberturvallisuus.

Kaksivuotinen koulutus antaa valmiudet kyberturvallisuuden testaukseen sekä uhkien torjuntaan ja ennakointiin. Seuraavat opinnot alkavat syksyllä 2014. Koulutusohjelma on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

• JAMKin Dynamoon on rakennettu julkisista verkoista eristetty koulutus-, tutkimus-, harjoittelu- ja testausympäristö RGCE (Realistic Global Cyber Environment). Kyberharjoitusympäristön tuottamia palveluita tarjotaan yrityksille ja muille toimijoille näiden koulutukseen ja omien tietojärjestelmien testaukseen.

6

• Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan informaatioturvallisuuden maisteriohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa. Kybermaailmaa tarkastellaan yhteiskunnallisesta, toiminnallisesta ja teknologisesta näkökulmasta.

• Syksyllä 2012 Jyväskylän yliopistossa käynnistetty CAP-tutkimushanke (Cyber Attacks Protection of Critical Infrastructures) kehittää innovatiivista tietojärjestelmien turvaamiseen liittyvää menetelmää. Hankkeessa tutkitaan teknologioita, joiden avulla voidaan automaattisesti tunnistaa, havaita ja luokitella erilaisia haittaohjelmia. Truly Protect -hankkeen tavoitteena puolestaan on uuden innovatiivisen median suojausjärjestelmän kaupallistaminen

HUMAN TECH CENTER FINLAND

YRITYKSEN ON KESTETTÄVÄ PAHINKIN KYBERUHKA Kyberuhkiin perehtyneet asiantuntijat kysyvät jokaisen yrityksen kannalta olennaisen kysymyksen: mikä on pahinta, mitä yritykselle voisi tapahtua?

KYBERUHKIEN JA -RIKOLLISUUDEN KASVUN syyt ovat varsin yksinkertaiset. Kun tuottavuutta ja rahaa on siirtynyt verkkomaailmaan, on sinne siirtynyt myös rikollisuutta. Sähköisen asioinnin lisääntyessä yritysten on huomioitava aiempaa enemmän riskitekijöitä. ”Tieto on yrityksille tärkein asia. Mitä tapahtuu, jos yritykseltä viedään esimerkiksi asiakas- ja laskutustiedot”, kysyy liiketoimintajohtaja Pasi Korhonen Elisa Oyj:stä. ”Luotettavuus on nykyisin olennaista kaikessa liiketoiminnassa. Yrityksillä on pelko menettää maineensa.

Omia riskikohtia ei ole mietitty kaikissa yrityksissä riittävän tarkasti eikä hahmotettu kokonaisuutta laitteista verkon rajapintoihin”, jatkaa Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki.

Elisa on itse ollut mukana erilaisissa kyberturvallisuusharjoituksissa. Se on myös tehnyt yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa testatessaan aidossa ympäristössä omia konseptejaan ja palvelujaan.

Lisäksi Elisa on tehnyt menetelmäkehitystyötä Jyväskylän yliopiston kanssa. ”Yritykset tarvitsevat tietoa esimerkiksi riskikartoitusten tekemiseen. Omaa henkilökuntaa on koulutettava kyberturvallisuuteen”, Peltomäki korostaa.

Antautumisen lippu ei liehu Elisan asiantuntijat muistuttavat, että jokainen yritys päättää itse, kuinka paljon on valmis satsaamaan riskienhallintaan. ”Tämä ei ole vain yrityksen it-osaston asia, vaan kaikki lähtee yrityksen johdosta”, Peltomäki sanoo.

Vaikka kyberuhkissa puhutaan globaalista, ammattiorganisaatioiden johtamasta toiminnasta, Korhonen ei ole valmis heiluttamaan valkoista lippua. ”Laitteiden hallinta, tiedon suojaaminen ja pahimman mahdollisen tapauksen arviointi ovat hyvä pohja oman toiminnan kehittämiseen ja uhkatekijöihin varautumiseen”, Korhonen listaa. n

7

ÄLYKKÄÄT RATKAISUT, 4–11

Pelin supersankari tekee Jyväskylässä toteutettu Mighty Jyväskylä -peli todistaa kaksi asiaa. Ensinnäkin kaupunkiseutua voi markkinoida onnistuneesti vähemmän jäykillä pelimaailman keinoilla.

Toisaalta se on konkreettinen osoitus siitä, että Jyväskylä haluaa olla mukana pelialalla ja luomassa alan yrityksiä ja työpaikkoja Keski-Suomeen.

Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki ja Mighty Jyväskylä Kuvamanipulaatio Martti Hänninen

TIMO KOMPASSI on Jyväskylän seudun uusi supersankari. Hänen seikkailunsa ja tarinansa on kiinnostanut jo useita tuhansia ihmisiä.

Timo Kompassi on Jyväskylän seutua markkinoivan Mighty Jyväskylä -pelin seikkailijahahmo. Peli julkaistiin lokakuussa 2013, ja heti ensimmäisten viikkojen aikana se herätti nettipelaajissa suurta mielenkiintoa. Lisäksi sitä ladattiin paljon mobiilipelinä.

TIMO KOMPASSI ON JYVÄSKYLÄ SEUDUN UUSI SUPERSANKARI.

”Peli oli iso haaste tekijöille, sillä yleensä yhtään peliä ei tehdä kolmessa kuukaudessa”, kertoo Expan hallituksen puheenjohtaja Jonne Harja

8

HUMAN TECH CENTER FINLAND

Jyväskylää tunnetuksi ”Halusimme valita poikkeavan tavan markkinoida Jyväskylän seutua. Pelin ja siihen liittyvien verkkosivujen avulla nostetaan Jyväskylän imagoa nuorekkaana ja ajassa elävänä kaupunkina. Verkkosivut yhdistävät viihteellistä sisältöä ja tärkeitä, ajankohtaisia asioita”, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n markkinointipäällikkö Taija Lappeteläinen sanoo.

Varsinaisen pelin lisäksi Mighty Jyväskylän verkkosivuilla muun muassa esitellään avoimia ICT-alan työpaikkoja ja pelialan koulutusta Jyväskylän seudulla sekä tehdään tunnetuksi peli- ja ICTaloja. ”Jyväskylään sijoittuvalla pelillä voidaan houkutella seudulle peli- ja ICTaloista kiinnostuneita opiskelijoita ja yrityksiin uusia osaajia. Tavoitteena on myös saada liikkeelle menestyviä peliyrityksiä”, Lappeteläinen toteaa.

Mighty Jyväskylä -kampanjan toteuttivat yhteistyössä Jykes, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun koulutusorga-

nisaatiot sekä lukuisat yksityiset yritykset. Mighty Jyväskylä -pelin peliajan päätyttyä joulukuussa pelaajien kesken arvottiin 5 000 euron pääpalkinto.

Pelialan osaajat eivät jää yksin Mighty Jyväskylän käytännön toteuttamisesta vastasi Peliosuuskunta Expa. Expa on uudenlainen avoin yhteisö KeskiSuomessa kaikille pelialasta kiinnostuneille, niin pelien tekijöille, tutkijoille, opiskelijoille kuin opettajillekin. ”Peli oli iso haaste tekijöille, sillä yleensä yhtään peliä ei tehdä kolmessa kuukaudessa. Tapahtumapaikaksi määriteltiin Jyväskylä, mutta muuten saimme melko vapaat kädet tehdä hyvä peli”, Expan hallituksen puheenjohtaja Jonne Harja sanoo.

Pelin projektipäällikkönä toiminut Harja muistuttaa, että valtakunnallisten markkinointiponnistelujen lisäksi Mighty Jyväskylä -projekti oli tärkeä viesti pelialalle globaalistikin siitä, että Jyväskylässä tehdään tosissaan alan kehitystyötä.

Expa kehittää ja julkaisee pelejä. Sen tarkoituksena on toimia erityisesti verkostona yksittäisille pelinkehittäjille ja peliyrityksille. Expa järjestää myös kursseja ja koulutuksia kysynnän mukaan.

Expa on IGDA:n (International Game Developer Association) paikallishubi, mikä tarjoaa pelinkehittäjille paikallisen yhteisön lisäksi laajan kansallisen ja kansainvälisen tukiverkoston.

Expa Game Lab on kokeellinen pelinkehityskerho, jossa on aloitettu useita peliprojekteja syksyllä 2013. Viikoittaisissa tapaamisissa vaihdetaan kokemuksia ja ratkaistaan ongelmia yhdessä. ”Alkuvuoden ajan hiotaan osa-aikaisesti proof-of-conceptia tai demoa, joka on tarkoitus esitellä rahoittajille ja julkaisijoille. Tähtäimessä on neljä uutta rahoitettua pelialan yritystä Labin kautta tai vähintään rahoitettuja projekteja osuuskunnan sisään”, Harja kertoo. n

www.mightyjyvaskyla.fi

9

ÄLYKKÄÄT RATKAISUT, 4–11

Älykäs Kangas Kangas on lähivuosikymmeninä Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke. Entisestä paperitehdasmiljööstä jalostuu asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskittymä, jossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja kestävään kehitykseen pohjautuvia ratkaisuja.

Teksti Timo Sillanpää Kuvat Tommi Salo ja Jyväskylän kaupunki

YLI 100 VUOTTA PAPERITEOLLISUUDEN alueena toiminut Kankaan alue Jyväskylän ydinkeskustan kupeessa on muovautumassa kaupunginosaksi, jossa näkyvät älykkään kaupunkirakentamisen megatrendit ja paikallinen innovatiivisuus. ”Tavoitteena on rakentaa mittaava Kangas. Uusimman teknologian avulla meillä on mahdollisuus kerätä tietoa kokonaisen kaupunginosan toiminnasta palveluiden kehittämisen ja uusien innovaatioiden pohjaksi”, kertoo Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin.

Syiden ja seurausten lähteillä Älykkään Kankaan suunnittelussa on mukana kaupungin ja Jyväskylän yliopiston lisäksi useita yrityksiä.

Digitaalisen median professori Pasi Tyrväinen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että Kankaalle jo kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä asennettava valokuituverkko luo perustan datan keräämiselle.

Mobiiliteknologia sekä katuihin ja kiinteistöihin asennettavat sensorit mahdollistavat laajan data-aineiston keräämisen kaupunginosan arjesta. Menetelmästä käytetään nimitystä Open Data Living Lab. ”Voimme esimerkiksi tutkia, millaiset sää- ja kosteusolosuhteet altistavat kaatumisille, mitkä tekijät lisäävät huoneistojen energiankulutusta tai miten senioriasumista voidaan kehittää”, Tyrväinen luettelee.

Tyrväisen mukaan tärkeintä on löytää kaupunkiym-

10

päristöstä erilaisia syy-seuraussuhteita, jotka hyödyttävät kaupunkirakenteiden ja palvelujen kehittäjiä. Kerättävien tietojen avulla voidaan esimerkiksi selvittää, millaisten palvelujen tuottaminen on taloudellisesti kestävää, millaisia uusia palveluja kaupunkilaiset tarvitsevat, miten asumisviihtyvyyttä ja energiataloudellisuutta voidaan parantaa ja millaisia älykkäitä ratkaisuja voidaan luoda vaikkapa jätehuoltoon. Älykkään Kankaan suunnittelussa on mukana myös jyväskyläläisyritys Firstbeat Technologies, jonka kehittämä menetelmä tuottaa henkilökohtaista tietoa esimerkiksi liikunnan vaikuttavuudesta, stressin hallinnasta ja levon palauttavista vaikutuksista. ”Firstbeatin ratkaisujen ansiosta Kankaalla voidaan tutkia esimerkiksi erilaisten ympäristötekijöiden vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Omaan stressitasoon vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen auttaa tekemään hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja”, Tyrväinen sanoo.

Kyberturvallinen kaupunginosa Jyväskylän vahvaa kyberturvallisuusosaamista hyödynnetään myös Kankaan alueella. Tutkimuskäyttöön kerätään suuri määrä tietoa, mikä on tarkoitus suojata parhaalla mahdollisella tavalla. ”Meillä on kaikki mahdollisuudet luoda Kankaasta maailman kyberturvallisin kaupunginosa”, toteaa hankejohtaja Anne Sandelin. n

Jyväskylän Kangas

Kankaan alueelle suunniteltuja ratkaisuja

• Noin 30 hehtaarin laajuinen Jyväskylän kaupungin ydin­ keskustan vieressä • Kankaan alueen arkkitehtikilpailun voittaja ”Hjalmarin uni” valittiin keväällä 2012 • Kankaan rakentaminen alkaa 2014–2015 • Ensimmäiset asukkaat muuttavat 2016 • Ennuste vuodelle 2025: asukkaita 3 000, työpaikkoja 2 100

• Kulttuurin ja yhteisöllisyyden kehittäminen • Vahva asema kevyellä liikenteellä, ekologista elämäntapaa tukeva ympäristö • Resurssiviisaat ratkaisut pysäköintiin ja jätehuoltoon • Älyn ja mittausdatan käyttö • Aurinkosähkön hyödyntäminen

HUMAN TECH CENTER FINLAND

Vanhan paperitehtaan rakennukset muodostavat alueen sydämen. Vanhaa rakennuskantaa jää alueelle noin 30 000 kerrosneliömetriä. Vanhan miljöön ympärille rakentuu sydän, asumisen, palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, jossa tiivistyy Kankaan alueen identiteetti.

Sydämen ulkopuolella on vihreä vyöhyke, ”Kankaan keuhkot”.

Uloin kehä on varattu asuinrakennuksille.

RESURSSIVIISAUS TOI KOKEILUKULTTUURIN

IDEAT NOPEASTI TESTATTAVAKSI Koulujen ylijäämäruokaa myyntiin. Ratkaisuja lämpimän käyttöveden vähentämiseen. Palveluja syrjäseuduilla asuvien arkiaskareisiin. Muun muassa näitä ratkaisuja testattiin syksyllä 2013 Jyväskylän seudulla kaupunkilaisten esittämien ideoiden pohjalta. Kokeilut liittyvät Resurssiviisas alue -hankkeeseen, jonka Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra käynnisti keväällä 2013 Jyväskylän kaupungin kanssa.

Resurssiviisauden tavoitteena on luoda ratkaisuja, joilla vastataan luonnonvarojen hupenemisesta, väestönkasvusta ja ilmastonmuutoksesta aiheutuviin haasteisiin.

Kokeilujen tavoitteena on luoda monistettavia malleja kaupunkien ekologisesti resurssiviisaan elämäntavan pohjaksi.

”Saimme avoimeen ideariiheen yli 200 ehdotusta, joista viittätoista testattiin jo syksyn 2013 aikana. Kokeilujen aloittamisen kynnys oli matala, mikä sai vauhtia ideointiin. Ideoita, jotka eivät saaneet kokeiluvaiheen rahoitusta, käytiin läpi vielä loppusyksyllä järjestetyissä ideajameissa”, kertoo Jyväskylän kaupungin kehitysjohtaja Timo Rusanen.

Kokeilukulttuuria tarvitaan Monet hyvät ideat kaatuvat siihen, että kansalaiset pelkäävät omien innovaatioiden juuttuvan lakien ja lupakäytäntöjen viidakkoon. ”Julkisella sektorilla tarvitaan kokeilukulttuuria, jonka avulla voidaan nopeasti selvittää, mitkä ideat toimivat, mitkä eivät”, Rusanen sanoo.

Jyväskylän seudun yrityksille on annettu haaste luoda teollisia symbiooseja, joissa yritykset hyödyntävät toistensa käyttämätöntä kapasiteettia, jätteitä tai raaka-aineiden sivuvirtoja.

Näin kustannuseräksi koettu tekijä voi muuttua rahanarvoiseksi tuotteeksi. Esimerkiksi biopolttoaineiden tuotanto jätteistä voisi olla yksi mahdollisuus korvata fossiilisia polttoaineita.

Vuonna 2014 lupaavimmista kokeiluista jalostetaan 3–5 hanketta, joissa tavoitellaan pysyviä toimintamalleja ja uutta yritystoimintaa. ”Havainnollinen kokeilu voi vahvistaa kansalaistoimintaa, uudistaa kaupungin toimintatapoja ja tuoda esille uuden yrittäjyyden mahdollisuuksia – parhaimmillaan jopa samanaikaisesti”, Rusanen pohtii. n

11

ÄLYKKÄÄT RATKAISUT, 4–11

BioGTS Oy:ltä uusi teknologia jätteiden hyödyntämiseen

RASVAJÄTTEISTÄ biopolttoaineita

BioGTS:n perustaja ja toimitusjohtaja Mika Rautiainen ja kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki tarkastelevat uudella teknologialla tuotettua biodieseliä. Rautiainen on kehittänyt biojalostamon teknologiaa vuodesta 2009 lähtien.

12

HUMAN TECH CENTER FINLAND

Bop

Jyväskyläläinen BioGTS Oy on kehittänyt teknologian, jolla voidaan tuottaa kustannustehokkaasti biodieseliä ja -kaasua. Raaka-aineeksi kelpaavat eloperäiset jätteet, kuten ravintoloiden rasvajäämät.

Teksti Timo Sillanpää Kuva Petteri Kivimäki

KAATOPAIKOILLE KULJETETAAN tonneittain rasvajätettä, joka voitaisiin BioGTS:n kehittämän teknologian avulla muuttaa biopolttoaineeksi. Lähivuosina useissa maissa kielletään orgaanisen jätteen vienti kaatopaikoille, mikä lisää uusiin teknologioihin perustuvien biojalostamojen kysyntää. ”Tarjolla on jäteraaka-ainetta ja jalostetulle tuotteelle kova kysyntä”, tiivistää kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki BioGTS Oy:stä.

Yrityksen oma biojalostamo valmistuu keväällä 2014. Laitos toimii teknologian testi- ja esittelylaitoksena, jossa muunnetaan vuosittain miljoona kiloa rasvajätettä biodieseliksi ja -kaasuksi.

Raaka-aineena on ravintolarasvoja, teollisia rasvajakeita ja lietekaivojen rasvapitoista jätettä. ”Miljoonasta rasvajätekilosta syntyy noin 850 000 litraa biodieseliä, mikä vastaa 700–800 henkilöauton vuosittaista polttoaineen kulutusta”, Lehtomäki kertoo.

Päätuote teknologinen osaaminen BioGTS ei aio ryhtyä biodieselin tuottajaksi, vaan tavoitteena on rakentaa ja kehittää helposti monistettavaa ja paikallisiin tarpeisiin skaalattavaa biojalostamoteknologiaa. ”Uuden menetelmän avulla voidaan hyödyntää myös veteen sekoittunutta rasvaa. Jalostusprosessi ei kuluta puhdasta vettä, minkä ansiosta se soveltuu myös vesipulasta kärsiville seuduille.”

BioGTS toimittaa biojalostamot avaimet käteen -periaatteella ja hyödyntää komponenttien valmistuksessa Keski-Suomen maakunnan konepajaosaamista. Reaktorit rakennetaan moduuleista, jotka kuljetetaan kontissa tilaajamaahan. Laitos valmistuu käyttökuntoon parissa kuukaudessa.

Biodiesel sopii tavalliseen dieselmoottoriin, mutta sitä voidaan sekoittaa myös fossiiliseen dieseliin. Sen kasvihuonepäästöt ovat nollatasoa ja hiukkaspäästötkin vain 10 prosenttia fossiiliseen liikennepolttoaineeseen verrattuna.

Kiinnostusta eri puolilla maailmaa BioGTS julkisti teknologiansa kesällä 2013. Loppuvuoden aikana yritys teki biojalostamoistaan tarjouksia eri puolille maailmaa, muun muassa Aasian maihin ja Brasiliaan.

Yritys kehittää uutta teknologiaa myös biokaasun tuotantoon. Perinteisesti biokaasun tuotannossa on käsitelty runsaasti vettä sisältäviä maatalouslietteitä, mikä on tehnyt prosessista tehottoman.

BioGTS:n prosessi soveltuu erityisesti kuivempien jätejakeiden käsittelyyn. Uuden menetelmän energiatase on perinteisiä menetelmiä parempi. ”Esimerkiksi kotitalouksista kerättävän biojätteen vesipitoisuus on noin 70 prosenttia. Sen kompostoiminen ei tuota energiaa, mutta teknologiamme avulla se voidaan muuttaa biokaasuksi.” n

VAUHTIA KASVUUN KASVU OPEN -KILPAILUSTA BioGTS sai kunniamaininnan vuoden 2013 Kasvu Open -kasvuyrityskilpailussa. Kasvu Open on Jyväskylässä kehitetty kasvuyrityskilpailu ja yritysten sparrausprosessi, jonka tavoitteena on synnyttää uusia yrityksiä ja vauhdittaa olemassa olevien yritysten kasvua.

Mukaan valitut yritykset saavat maksuttomasti sparrausta kokeneilta kasvuyrittäjyyden asiantuntijoilta sekä mahdollisuuden luoda kontakteja pääomasijoittajiin ja hallituspartnereihin. ”Kasvu Open osui yrityksemme kannalta juuri oikeaan aikaan: teknologiamme oli valmis

markkinoille. Saimme asiantuntijoilta arvokkaita neuvoja myynnistä, markkinoinnista, kansainvälistymisestä ja yrityksen kehittämisestä”, kertoo BioGTS:n Annimari Lehtomäki.

BioGTS oli mukana myös lokakuussa 2013 Pietarissa järjestetyssä Kasvu Openin kiitoratapäivässä, jossa keskisuomalaiset yritykset tapasivat venäläisiä sijoittajia ja Venäjän-markkinoiden asiantuntijoita.

Uusia menestystarinoita luomassa Vuoden 2013 Kasvu Open -kilpailun Start again -sarjan voitti VRT Finland Oy ja Start up -sarjan Music.info Finland Oy. ”Uusia menestystarinoita syntyy, kun yrittäjät haastavat rohkeasti itsensä ja saavat sparrausta kokeneilta yritysjohtajilta. Lisäksi mahdollisuudet uusiin rahoitus-, jakelu- ja verkottumiskanaviin kannustavat yrityksiä kasvuun”, toteaa Kasvu

Open -metodin koordinaattori Matti Härkönen.

Kasvu Open syntyi nelisen vuotta sitten kasvuyritystoiminnan professorin Marko Sepän ideoiden pohjalta. Kasvuyrittäjyyden missiota lähti viemään eteenpäin Keski-Suomen kauppakamarin kasvuyritysvaliokunta. ”Vuonna 2014 järjestyksessään neljäs Kasvu Open astuu suuren askeleen eteenpäin. Kasvu Openin finalistien määrä moninkertaistuu: mukaan tulee sata finalistia eri puolelta Suomea.” ”Haluamme haastaa koko Suomen yritykset mukaan kasvuun. Kasvuun liittyviä sparraustapahtumia järjestetäänkin eri puolilla Suomea.

Vuosi huipentuu Jyväskylän Paviljongissa järjestettävään suureen Kasvu Open -tapahtumaan”, Härkönen kertoo. www.biogts.com www.kasvuopen.fi

13

Shrek-musikaali suomennettiin Jyväskylän kaupunginteatteriin

ROMANTIIKKAA JA SHREK’N’ROLLIA

Vihreä jätti Shrek on oman elämänsä rohkea sankari.

Suurta rohkeutta kysyttiin myös Shrek-musikaalin tekijöiltä, kun amerikkalainen menestysmusikaali taivutettiin suomen kielelle ja Jyväskylän kaupunginteatterin lavalle.

Teksti Tommi Salo Kuvat Jyväskylän kaupunginteatteri ja Petteri Kivimäki

14

HUMAN TECH CENTER FINLAND

Shrek-musikaali on tarina ystävyydestä ja rakkaudesta.

Fiona (Maria Lund) tanssii aamulla rottien kanssa onnellisena siitä, että on yön jälkeen palautunut takaisin kauniiksi prinsessaksi.

uu 15

uu

Shrek ei ole vain vihreä lastenhahmo. Se ei ole myöskään vain aikuismaista huumoria viljelevä antisankari. Se on vähintään niitä molempia. Syksystä 2013 lähtien Shrek on ollut nimikkomusikaalinsa päätähti Jyväskylän kaupunginteatterin lavalla. Jyväskylässä nähtiin 7. syyskuuta maailmaa valloittaneen Shrek-musikaalikomedian Suomen kantaesitys. ”Etsin tietoisesti uusia musikaaleja lavalle. Näin Shrekin Lontoossa muutamia vuosia sitten ja sain silloin idean tuoda sen Suomeen”, musikaalin suomentaja ja ohjaaja Kari Arffman kertoo.

Jyväskylän kaupunginteatterin teatterinjohtajana toimiva Arffman myöntää, että uusi musikaali oli riski. ”Pelkona oli, että tätä pidetään vain lasten musikaalina. Musikaali on aina todella suuritöinen, mutta Shrekissä extrana oli vielä suomentaminen.”

Hyvän palautteen ja katsomojen korkean täyttöasteen perusteella pelko lastenmusikaalista on osoittautunut turhaksi.

Illuusio syntyi lavalle Shrek keräsi katsojia 2000-luvun alussa animaatioelokuvana. Sen jälkeen siitä tuli amerikkalainen menestysmusikaali, johon sävellettiin siinä kuultavat kappaleet. Tekijöillä riitti kuitenkin tarpeeksi pohdiskeltavaa vielä Jyväskylässäkin. ”Kysymys kuului, millä keinoilla luomme illuusion teatterilavalle. Musikaalin tuli olla tunnistettava elokuvaan värimaailmaltaan ja hahmoiltaan. Estetiikka tulee elokuvasta”, Arffman muistuttaa.

Ohjaajan kannalta musikaalin suurin haaste on lukuisten eri elementtien yhteensovittamisessa. Työtä tehdään kellontarkasti valtava määrä katsojien silmien ulottumattomissa. ”Kaiken on toimittava lavan ulkopuolella asujen vaihdoista lavojen nostamiseen. Kellotimme kaikki tekniset asiat tarkasti. Iso musikaali vaatii kaikilta yhteistä kommunikointia”, Arffman korostaa.

Laulu ja tunne yhdessä Romanttinen musikaalikomedia Shrek puolustaa ystävyyttä, erilaisuuden hyväksymistä ja todellista rakkautta. Tarinassa on lapsenomaisuutta, mutta myös aikuismaista huumoria.

Vihreä jätti Shrek lähtee matkakumppaninsa Aasin kanssa pelastamaan kaksikymmentä vuotta tornissa virunutta prinsessa Fionaa. ”Fiona on tavallaan kiltti ja hyvin käyttäytyvä prinsessa, mutta hänestä kumpuilee välillä hävytöntä ja röyhkeää käytöstä”, Fionaksi muuntautunut laulaja ja näyttelijä Maria Lund kuvaa. ”Oli todella suuri kunnia päästä tekemään Shrekin ensi-iltaa Suomessa. Ja kun se vielä tehdään Jyväskylässä, eikä esimerkiksi Helsingissä”, Lund lisää.

Hänen mukaansa musikaalin tekeminen on yhtä lailla viihdyttävää itselle kuin yleisöllekin. Monipuolinen lavaesiintyjä pääsee Shrekissä yhdistämään laulua, näyttelemistä ja tanssia. ”Laulaessa voi näyttää tunteita samalla lailla kuin näytellessäkin”, Lund muistuttaa.

Hän myöntää liikuttuvansa aina, kun Shrek keskeyttää Fionan häät ja tunnustaa tälle rakkautensa. ”Hauskinta musikaalissa on tanssia rottatanssia yhdessä rottien kanssa. Hengästymisestä huolimatta on pystyttävä laulamaan ja tanssimaan.”

Riskinottajia tarvitaan Moni tuntee menestysmusikaalit My Fair Ladysta West Side Storyyn ja Famesta Oopperan kummitukseen. Uusia musikaaleja sävelletään kuitenkin maailmalla koko ajan, varsinkin Yhdysvalloissa ja Englannissa.

Niiden tuomisessa suomalaisille lavoille on Kari Arffmanin mukaan se ongelma, että niissä käsitellään usein vahvasti paikallisia ilmiöitä. ”Kuka ottaa riskin ja tuottaa uuden suomalaisen musikaalin? Näyttelijöiden ammattitaito tehdä musikaaleja on Suomessa kasvanut huimasti”, Arffman sanoo.

Uutta odotellessa Jyväskylässä nautitaan vihreähenkisestä tarinasta rajoja rikkovasta ystävyydestä ja aidosta rakkaudesta kauniiden balladien ja rytmisen shrek’n’rollin tahdissa. n 16

HUMAN TECH CENTER FINLAND

SUOMEN KIELESTÄ LÖYTYIVÄT OSUVAT SANAT Musikaalin ohjaaminen itsessään on jo iso työ. Miten suureksi työmäärä kasvaa, kun amerikkalaisen musikaalin suomentaa ennen muiden töiden alkamista? ”Onhan se iso työ. Esimerkiksi tavumäärien osuttamisessa suomen kieleen on oma haasteensa. Tekstissä on myös amerikkalaisia termejä, joille täytyi löytää osuva suomenkielinen käännös”, Shrekmusikaalin kääntänyt ja ohjannut Kari Arffman miettii.

Arffman korostaa, että musikaalissa kappaleiden on toimittava kiinteänä osana tarinaa. Laulu ja puhe eivät ole irrallaan toisistaan. Katsojalle on luotava tunne, että laulajana on musikaalin hahmo. ”Tekstin täytyy olla ymmärrettävää ja yksinkertaista laulettavaksi. Istuin pianon ääreen ja lauloin kaikki kappaleet läpi.”

Hyväksyntä tuli Yhdysvalloista Shrek on alun perin yhdysvaltalaisen elokuvastudio DreamWorksin luoma tietokoneanimaatioelokuva. Oli siis luonnollista, että DreamWorksissa oltiin kiinnostuneita myös musikaalin suomenkielisestä tekstistä.

Suomennos, samoin kuin pääroolin maskit ja esityksen lavasteet, kävi tarkistettavana Yhdysvalloissa. ”Omalla tavallaan ammatillinen itsetuntoni nousi siitä, että iso yhtiö hyväksyi käännöksen. Olennaista heille oli, että sanat sopivat hahmojen suuhun myös suomen kielellä. Lakimiehiä ei tarvinnut mennä tapaamaan minnekään”, Arffman hymyilee. n Shrekin esitykset Jyväskylän kaupunginteatterissa jatkuvat 17.5.2014 saakka.

YLEMPI KUVA Maria Lundin esittämä Fiona (vas.) ja Otto Kanervan esittämä Shrek kisaavat välillä siitä, kummalla on ollut onnettomampi lapsuus.

ALEMPI KUVA Laulaja ja näyttelijä Maria Lund pitää suurena kunniana, että pääsi tekemään Jyväskylässä Shrekin Suomen ensi-iltaa.

17

TYTTI ON MAAILMAN TAITAVIN OMPELIJA ”Innostun kierrätysmateriaaleista ja vaatteista, joissa on ideaa”, sanoo Suomen ensimmäisen ammattitaidon MM-kullan muoti ja vaatetus -lajissa voittanut Tytti Hongisto. Nuori taitaja on määrätietoisesti edennyt urallaan ja valmistelee parhaillaan työn ohessa ensimmäistä omaa mallistoaan.

Teksti Pia Tervoja Kuvat WorldSkills ja Petteri Kivimäki HARVA NUORI AMMATTILAINEN voi kutsua itseään maailman parhaaksi, mutta Tytti Hongistolla (22) on siitä todisteena kultamitali. Hongisto osallistui kesällä 2013 ammattitaidon MM-kilpailuihin Leipzigissä Saksassa ja ylsi ensimmäisenä suomalaisena muoti ja vaatetus -lajin voittoon.

Voiton varmistivat erinomainen keskittymiskyky, nopea ompelutahti ja monipuolinen työkokemus. Hongisto kiittää myös koulutuksen tuomaa ammattitaitoa.

Hongisto on valmistunut Jyväskylän ammattiopistosta pukuompelijaksi ja vaatturiksi sekä suorittanut ompelijakisällin ammattitutkinnon Jyväskylän aikuisopistossa. ”Suomalaisen koulutuksen vahvuutena on monialaisuus. Opinnoissa käydään läpi suunnittelua, kaavoittamista ja vaatteen valmistusta. Muissa maissa keskitytään enemmän yhteen osa-alueeseen.”

Kilpailussa on onnistuttava kerralla

”LAITOIN KORVATULPAT KORVIIN JA KESKITYIN VAIN TYÖHÖNI. EN OIKEASTAAN HUOMANNUT YLEISÖÄ OLLENKAAN.”

18

MM-kilpailua edelsi puolen vuoden mittainen tiivis valmennusjakso, jonka aikana Hongisto hioi osaamistaan valmentajien sparraamana ja osallistui Suomen maajoukkueen leireille. Samaan aikaan Hongisto työskenteli päivät Jyväskylän kaupunginteatterissa ja jatkoi illalla suunnittelua ja mallin treenausta kotona.

Kaupunginteatterissa Hongisto pääsi mukaan mielenkiintoiseen produktioon. Teatteri valmisteli amerikkalaisen menestysmusikaali Shrekin Suomen ensi-iltaa ja puvustamon harteilla oli yli sadan rooliasun valmistaminen. ”Rooliasut olivat tietysti hyvin erilaisia kuin kilpailutyöt, mutta teatterissa sain hyvää ompelurutiinia päivittäin ja myös uusia ideoita mallin suunnitteluun.”

Hongisto kertoo, että mielenkiintoinen ja haastava työ tutustutti erityisesti erikoismateriaalien työstämiseen. ”Rooliasuissa oli myös erikoisia rakenteita ja puvut usein moniosaisia. Oman haasteensa toi se, että teatterissa puvut täytyy voida riisua ja pukea vauhdissa.”

MM-kilpailuissa kilpailijoiden tehtävänä oli valmistaa naiselle Military Chic -teeman mukainen asukokonaisuus, johon kuuluivat suorat housut, jakku tai päällystakki sekä pusero tai toppi. ”Jos aikaa on loputtomasti, voi tehdä kuinka hienon työn tahansa, mutta kilpailussa haastavinta on suoriutua tehtävästä tietyssä ajassa. Kilpailussa ei ole aikaa virheille tai purkamiselle vaan siellä pitää onnistua kerralla”, Tytti Hongisto kuvaa kisakokemusta.

Kilpailuja seurasi kaikkiaan noin 200 000 kävijää, mutta yleisön läsnäolo ei tuonut Hongistolle lisäpaineita. ”Laitoin korvatulpat korviin ja keskityin vain työhöni.

En oikeastaan huomannut yleisöä ollenkaan.”

Hongisto lähti kilpailuun ensisijassa haastamaan itseään ja tekemään onnistuneet kilpailutyöt. Voitto oli mukava yllätys, sillä kilpailijat eivät saaneet kilpailun aikana tietoa välipisteistä.

Oma mallisto työn alla Tytti Hongisto asuu tällä hetkellä Tanskassa. Kööpenhamina valikoitui asuinpaikaksi hiukan sattumalta, mutta ompelijalle design-kaupunki, jossa on lukuisia muoti- ja vaatetusalan yrityksiä, sopii hyvin. ”Minulla ei ollut tiedossa töitä, kun muutin kaupunkiin, mutta työllistyin nopeasti paikalliseen ompelimoon. Tällä hetkellä työskentelen miesten pukujen parissa.”

Vapaa-ajallaan Hongisto työstää omaa mallistoaan.

Yrityksen perustaminen on unelma, jota nuori taitaja vie nyt määrätietoisesti eteenpäin. Hongisto ei halua vielä paljastaa, millainen ensimmäisestä mallistosta on tulossa, mutta vihjaa, että erityisesti kierrätysmateriaalien käyttäminen vaatteissa tuntuu omalta. ”Innostun materiaaleista ja vaatteista, joissa on jotain ideaa. Sillä ei ole niin suurta merkitystä, mikä vaatekappale on kyseessä. Jokainen vaate voi olla kiinnostava.” n www.skillsfinland.fi

HUMAN TECH CENTER FINLAND

Ammattitaidon MM-kilpailut WorldSkills 2013 keräsi yli 1 000 kilpailijaa 52 maasta näyttämään taitonsa 46 eri lajissa. Suomi sai kisoista kuusi mitalia. Jyväskylän ammattiopistosta valmistunut Tytti Hongisto oli Suomen joukkueen ainoa kultamitalisti ja Suomen kautta aikojen ensimmäinen muoti ja vaatetus -lajin kultamitalisti.

19

ASUNTOMESSUT JYVÄSKYLÄSSÄ 2014

KASVIMAA JA KAUPUNGIN VALOT Arkkitehti Alvar Aallon muotokieltä, energiateknologiaan ja vihertehokkuuteen liittyviä kokeiluja, uusia ideoita asumiseen. Jyväskylän asuntomessuille saapuu kesällä noin 150 000 messuvierasta. Messujen olemus kiteytyy osuvasti tapahtuman tunnuslauseeseen, Kasvimaa ja kaupungin valot.

Teksti Timo Sillanpää Kuva Petteri Kivimäki

KUVITUS: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

JYVÄSKYLÄ TUNNETAAN maailmankuulun arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) kotikaupunkina. Aallon perinne nousee vahvasti esille kesällä 2014 Jyväskylässä järjestettävillä valtakunnallisilla asuntomessuilla. Messujen teema ”Aalto” viittaa Alvar Aallon elämäntyöhön. Aalto tunnetaan funktionalistina, joka tähtäsi yksinkertaisiin, geometrisiin ja kauniisiin mutta samalla toimiviin rakennuksiin. ”Funktionalistiset vaikutteet näkyvät monien omakotitalojen suunnittelussa. Useissa taloissa on Aallon suunnittelulle tyypillinen atriumpiha ja hänen käyttämänsä sisustusmateriaalit ovat myös rakentajien suosiossa”, projektipäällikkö Anu Hakala kertoo.

Aallolle oli leimallista pienten, sisustukseen saakka ulottuvien yksityiskohtien suunnittelu. Hakalan mukaan myös messuilla nähdään suunnitteluratkaisuja, joissa pienetkin detaljit on huomioitu.

Puu-Tarha Taiteilijan näkemys Äijälänrannan alueesta, kun se on täysin valmis.

Jyväskylän keskustaan on matkaa noin 5 kilometriä.

20

Äijälänrannan asuntomessualue on osoitus siitä, miten kompaktisti rakennetussa Jyväskylässä voidaan toteuttaa luonnonHUMAN TECH CENTER FINLAND

ASUNTOMESSUT TAPAHTUMANA • Suomen Asuntomessujen toimintaideana on parantaa asumisen laatua Suomessa yhteistyössä kumppanien kanssa edistämällä asumistietoutta ja alan osaamista sekä järjestämällä vuosittain asunto- ja loma-asuntomessuja.

• Asuntomessut on yhteishanke, jossa mukana ovat Osuuskunta Suomen Asuntomessut, isäntäkunta sekä rakennuttajat ja rakentajat.

ASUNTOMESSUT JYVÄSKYLÄSSÄ 11.7.–10.8.2014 • Asuntomessujen sydämen muodostavat 37 pientaloa sekä 13-kerroksinen tornitalo, Maailmanpylväs.

• Tulevaisuudessa Äijälänrannassa asuu 800–1 000 asukasta.

• Esteettömyyttä korostetaan asumisen laatutekijänä.

• Ympäristösuunnittelun keskeisenä lähtökohtana on ollut alueen luonto ja nykyiseen ilmeeseen leimansa jättänyt taimistoviljelytoiminta.

• Keskeiset messuteemat, Puu-Tarha sekä Aalto, näkyvät myös Äijälänrannan taiteessa. Pääteoksen Puutarhurin taivas on suunnitellut kuvanveistäjä Pekka Jylhä. Alueen historia näkyy puistonpenkkien ja valaisinpollareiden muotoilussa ja grafiikassa. Suunnittelijoina ovat taidegraafikot Tuomas Hallivuo ja Jyrki Markkanen sekä muotoilija Jonas Hakaniemi.

• Korttelileikkipuiston suunnittelussa ovat olleet mukana läheisen Väinölän päiväkodin lapset.

• Messualueen pientalokortteli numero 222 on nimetty vihertehokkuuseli Green Factor -kortteliksi.

• Alueella on energiaa säästävä led-valaistus ja detaljeihin ulottuva valaistussuunnitelma.

t HauHaus-nimen saanut omakotitalo valmistui jo marraskuussa 2013. Talon materiaaleissa on huomioitu erityisesti perheen lemmikkien, vesikoirakaksosten Turcan ja Carloksen, vauhdikkaat elämäntavat. Myös takapihan aidattu pihapiiri on suunniteltu koirien ehdoilla. Kuvassa Liisa Kuparinen Turcan ja Carloksen kanssa.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

läheistä omakotiasumista vain viiden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta.

Messujen teema Puu-Tarha juontaa juurensa alueen historiaan ja viittaa messuilla nähtäviin ratkaisuihin. Äijälänrannan historia maanviljelysseutuna ulottuu 1500-luvun tietämille ja 1900-luvun alkupuoliskolla alueelle syntyi kauppapuutarhakeskittymä.

Vihertehokkuuden Green Maailmanpylväs.

Factor -korttelissa pilotoidaan ensimmäistä kertaa Suomessa viherrakentamisen tehokkuutta mittaavaa työkalua. ”Yksi asuinkortteli toteutetaan siten, että tonttien vihertehokkuusluku ylittää tietyn, ennalta asetetun tavoitearvon. Vi-

hertehokkuusajattelun tarkoituksena on saada tonteille enemmän kasvillisuutta, koska kasvipeitteiset alueet parantavat kaupunkiympäristön monimuotoisuutta, toimivat ilmansaasteiden suodattimina ja parantavat hulevesien laatua”, Hakala sanoo.

Pieniä ja suuria taloja Asuntomessualueen monimuotoisuus tarjoaa ratkaisuja erilaisiin elämänvaiheisiin. Talojen koot vaihtelevat 76 neliöstä yli 300 neliöön.

Alueen maamerkki on 13-kerroksinen, 44 metriä korkea Maailmanpylväs. Tornitalon asuntoihin tulee huoneistokohtainen jäähdytysjärjestelmä ja lattialämmitys. Parvekeovena on lasiliukuovi, joka integroi parvekkeen perinteistä kerrostaloparveketta kiinteämmin asuintiloihin.

Vastakohtana Maailmanpylväälle ovat alueen pienimmät omakotitalot, kaksi 76-neliöistä Noppakotia. Asuntomessuille rakentuvat noppakuution muotoiset minitalot ovat prototyyppejä, joille uskotaan syntyvän kysyntää pientalomarkkinoilla. n www.asuntomessut.fi

21

Yrittäjyyskoulu Kääntöpisteessä yrittäjyysopinnot on nimetty rallitermein.

Jokainen nuori käy varikon kautta tunnustelemassa kiinnostustaan yrittäjyyteen. Ne, jotka todella innostuvat yrittäjyydestä, etenevät ruutulipulle asti.

Jyväskylän ammattiopistossa yrittäjyyskasvatus on lähellä nuorten arkea.

Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki

Kampaamoyrittäjä Diana Pimanovalle Sepän yrityspaja oli oikea paikka ryhtyä yrittäjäksi. ”Olen hidas oppija ja tekijä. Täällä voin rauhassa keskittyä taitojen kehittämiseen ja asiakaspalveluun, kun osuuskunnan puolesta hoidetaan esimerkiksi talous ja kirjanpitoasiat.” Pimanovan käsittelyssä opiskelija Vilma Hassinen.

22

HUMAN TECH CENTER FINLAND

YRITTÄJYYSOPINTOJA

VARIKOLTA RUUTULIPULLE ASTI SEPÄN YRITYSPAJALLA leijailee hius- ja kynsilakan tuoksu. Parturi-kampaamoja kosmetologiyrittäjät siistivät paikkoja asiakkaita varten ja selaavat tilauskirjoja.

Tila näyttää oikealta hius- ja kauneusalan yritykseltä, vaikka tosiasiassa se on Jyväskylän ammattiopiston yrittäjyyden oppimispaikka. Nuoret ammattilaiset ovat silti oikeita yrittäjiä. He kuuluvat osuuskunta Taitolaan, joka on ammattiopiston sisällä toimiva osuuskunta.

Kesästä 2013 asti Jyväskylän ammattiopistosta valmistuneet nuoret ovat voineet toimia tiimiyrittäjinä Sepän yrityspajalla. Kahden vuoden jälkeen yrittäjät lentävät kotipesästä omille siivilleen. ”Osuuskuntamalli sopii hyvin oppilaitosmaailmaan. Se on yhteisöllinen tapa oppia yrittäjyyttä. Erityisesti hius- ja kauneusalan yrittäjät tekevät työtään yksin.

Täällä he pääsevät oppimaan tiimiyrittäjyyttä ja verkostoitumaan”, kertoo yrittäjyyden kehittämispäällikkö Satu Mursula.

Oma-aloitteisuutta ja uskoa omiin ideoihin Jyväskylän ammattiopistossa yrittäjyys nähdään niin tärkeänä, että oppilaitoksen sisään on rakennettu systemaattinen yrittäjyyskasvatuspolku. Rallitermein nimetty polku on nimeltään Yrittäjyyskoulu Kääntöpiste. ”Ensimmäisen Varikko-vaiheen tavoitteena on omaehtoisen ja sisäisen yrittäjyyden herättäminen. Nämä viiden opintoviikon yrittäjyysopinnot kuuluvat jokaiselle opiskelijalle”, Satu Mursula toteaa.

Toisen opiskeluvuoden aikana nuoret siirtyvät Lämmittelyajoihin, joiden aikana voi perustaa lukuvuoden ajaksi NY-harjoitusyrityksen. Kolmantena opiskeluvuonna on Ajot-vaihe, jolloin opiskelija voi liittyä tiimiyrittäjäksi Osuuskunta Taitolaan.

Ruutulippu-vaihe on valmistumisen jälkeinen vaihe, jolloin nuoret voivat jatkaa osuuskunnassa joko Sepän yrityspajalla tai muissa oppilaitoksen tiloissa. ”Kaikista nuorista ei voi eikä tarvitse tulla yrittäjiä, mutta työpaikoilla tarvitaan aina yritteliäitä työntekijöitä”, Mursula toteaa. n

u Saara Jussila (vas.), Janette Jutila ja Ronja Ratilainen ovat vastavalmistuneita kosmetologeja, jotka toimivat nyt yrittäjinä Sepän yrityspajan tiloissa. ”Yrittäjyys on opettanut oma-aloitteisuutta. Uskallan tuoda omia ideoita ja mielipiteitä esiin sekä soveltaa opittua”, kertoo Ronja Ratilainen.

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU: OPISKELIJOILLE MAISTIAINEN YRITTÄJYYDESTÄ Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yrittäjyyskasvatus on osa jokaisen aloittavan opiskelijan opintoja. Viiden opintopisteen yrittäjyys- ja innovaatio-opinnot ovat maistiainen yrittäjyydestä. ”Jokaisella opiskelijalle on mahdollisuus tunnustella, mitä mahdollisuuksia yrittäjyyden maailma hänelle tarjoaa. Samalla koko ammattikorkeakoulun henkilökunta pääsee lähestymään yrittäjyyttä ja pohtimaan, mitä uutta se voi tuoda omaan työhön”, lehtori Juha Hautanen kertoo.

Opiskelijat suorittavat yrittäjyys- ja liiketoimintaosuudet omissa yksiköissään. Innovaatio-opinnot tehdään monialaisissa, koulutusalat ylittävissä opiskelijaryhmissä. ”Toteutamme Design thinking -metodia, jossa lähdetään liikkeelle todellisesta asiakkaasta ja hänen tarpeestaan. Opiskelijat lähtevät ulos luokkahuoneista asiakkaan luokse ja tuottavat uusia ideoita ja konsepteja asiakkaan ongelman ratkaisemiseksi. Ideat jäävät asiakkaille, mutta myös opiskelijat voivat työstää niitä eteenpäin ja miettiä, voisiko ideasta syntyä tuote tai oma yritys”, Hautanen mainitsee. n

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO: TÄYSI TARJOTIN YRITTÄJYYSOPINTOJA Jyväskylän yliopistossa kaikille opiskelijoille valinnaiset yrittäjyyden opinnot on koottu työelämäopintotarjottimelle, josta opiskelija voi valita kursseja lähes sivuaineen opintopistemäärän verran. ”Suurin osa akateemisista opiskelijoista ei ajattele yrittäjyyttä aktiivisesti, mutta haluamme kannustaa ja herätellä opiskelijoita miettimään yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona”, sanoo koulutussuunnittelija Niina Pitkänen.

Jyväskylän yliopistossa yrittäjyys on yksi pääaineista. Sivuaineena liiketoimintaosaamisen perusteet ovat kaikille avoimia. Opinnot antavat työkaluja yrittäjyyteen. Keväällä 2014 uutena kurssina alkaa sisäisen yrittäjyyden kurssi. Siellä yrittäjyys nähdään laajaalaisesti yrittäjämäisenä toimintana ja asenteena, joka voi omistajayrittäjyyden ohella toteutua myös toisen palveluksessa. n

23

YKSI KUVA

>

TUHAT VAKUUTTAVAA MARKKINOINTISANAA

Sosiaalinen media tarjoaa yrityksille huikeat markkinointimahdollisuudet erityisesti silloin, kun rahaa toiminnan tunnetuksi tekemiseen on niukasti. Visuaalisessa maailmassa tuotteiden käyttäjien omat kuvat ovat tehokkaita viestinviejiä.

Teksti Tommi Salo Kuva Petteri Kivimäki

JYVÄSKYLÄLÄINEN HAPPEE on maailman seuratuin salibandyseura. Mittarina on tällöin seuraajien määrä Twitterissä ja Facebookissa. Sosiaalisen median eri kanavissa Happeen seuraajamäärät kipusivat syksyllä 2013 reilusti yli 10 000 seuraajan rajan. ”On oleellista löytää toimivin kanava kunkin tilanteen mukaan. Nuoret esimerkiksi siirtyvät aina niihin kanaviin, joissa heidän vanhempansa eivät ole.

Brändiä voi nykyisin rakentaa sosiaalisen median kautta”, Happeen markkinointi- ja viestintäkoordinaattorina toimiva Lasse Riitesuo korostaa.

Riitesuo sanoo sosiaalisen median kiinnostuksen tuovan myös lisää liveyleisöä Happeen otteluihin. ”Ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan laumaeläin, joka haluaa olla siellä, missä muutkin.”

Entinen Happeen ja Suomen maajoukkueen pelaaja suosii esimerkiksi Twitteriä sen nopeuden ja reaaliaikaisuuden vuoksi. Mikroblogipalvelu tarjoaa mahdollisuuden tuoda esimerkiksi salibandypelaajat entistä lähemmäksi yleisöä. ”Pelaajat liikkuvat nykyisin omana itsenään Twitterissä, joten arkiminä ja

työminä sekoittuvat yhä enemmän keskenään. Sosiaalisessa mediassa menestyy se, jolla on parhaat tyypit tarjolla”, Riitesuo laskee.

Instagramin kuvilla on markkina-arvoa Sosiaalinen media on tuonut urheilun supertähdet lähelle katsojia, mutta se on tuonut myös tavalliset käyttäjät lähelle urheiluseuroja ja yrityksiä.

Riitesuo on yrittäjänä mukana jyväskyläläisessä Zero Point Finland Oy:ssä.

Vuoden 2010 alussa toimintansa käynnistäneen yrityksen tuotevalikoimassa on kompressiosäärystimiä ja -sukkia.

Zero Pointin tuotteilla on käyttäjiä aivan urheilumaailman huipulta. Yrityksen markkinointia ja tunnetuksi tekemistä on kuitenkin tehty pitkälti sosiaalisessa mediassa tavallisten kuluttajien käyttäjäkokemusten kautta. ”Sosiaalinen media on hyvä kanava, kun lähdetään luomaan brändiä ilman suuria markkinointiresursseja. Tunnettuutta syntyy käyttäjien tarinoiden ja suositusten avulla”, Riitesuo sanoo.

Zero Point hyödyntää muun muassa Facebookia, Twitteriä ja Pinterestiä. Rii-

”Ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan laumaeläin, joka haluaa olla siellä, missä muutkin.”

24

tesuo laskee kuvien jakopalvelun ja sosiaalisen verkoston Instagramin olevan kuitenkin kaikista sosiaalisin media tiettyjen aihealueiden ympärillä. ”Esimerkiksi fitness-urheilussa moni asia perustuu kuviin. Zero Pointin nettisivuilla oleva Meet Our Heroes -osio on luotu tavallisten käyttäjien Instagramkuvien pohjalta.”

Yrittäjänä sitoutuu kehittämistyöhön Riitesuo valmistui vuonna 2011 trade­ nomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Ideat Happeen uusista markkinointimahdollisuuksista syntyivät juuri opiskelujen aikana. ”JAMKin Tiimiakatemia oli oppimisympäristönä hyvä ja Happee sopiva testiympäristö, jossa pystyi kokeilemaan kaikkea uutta.”

Korkeakoulututkinnon hankkimisen jälkeen idealinko Riitesuo näkee oman tulevaisuutensa yrittäjänä. Happeen ja Zero Pointin lisäksi espoolaisessa Ente­ trainer Ltd:ssä toimiva Riitesuo sanoo haluavansa sitoutua kaikkeen tekemiseensä myös omistuksen kautta. ”Monissa lajeissa käytetään kompressiotuotteita, joten Zero Pointilla on mahdollisuus laajentaa lajirepertuaariaan ja liiketoimintaansa. Verkkokauppa toimii suomen kielen lisäksi jo englanniksi ja saksaksi. Tulevaisuudessa haluamme mukaan ranskan, italian ja venäjän.” n HUMAN TECH CENTER FINLAND

Salibandyseura Happeen markkinointi- ja viestint채koordinaattorina toimiva Lasse Riitesuo haaveilee Aasian-kiertueen tekemisest채 Happeen kanssa.

Salibandy on lajina kovassa kasvussa juuri Aasiassa.

25

LYHYESTI NUORTEN HYVINVOINTI EDELLYTTÄÄ LAAJAA YHTEISTYÖTÄ ITÄMEREN ALUEELLA PETTERI KIVIMÄKI

Timo Sillanpää Nuorten työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yksi länsimaisen yhteiskunnan tärkeimpiä haasteita. Kymmenen Itämeren kaupunkien liittoon (Union of the Baltic Cities, UBC) kuuluvaa suomalaista kaupunkia on laatinut konkreettisia ehdotuksia ja esimerkkejä sisältävän ohjelman työllisyyttä ja hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. ”Maailma on monimutkaistunut ja monien nuorten on aikaisempaa vaikeampaa työllistyä ja löytää itselleen hyvän elämän rakennusaineksia.

Siksi on tärkeää, että eri kaupunkiseudut jakavat verkostoissaan tietoa hyviksi koetuista käytännöistä mahdollisimman laajasti nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille”, kertoo Jyväskylän kaupungin edustajana UBC:n työryhmässä mukana ollut tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Korhonen.

Kymmenen suomalaista Itämeren kaupunkien liiton (UBC) jäsenkaupunkia on laatinut ohjelman käytännön toimenpiteistä, joilla voidaan edistää nuorison työllisyyttä ja hyvinvointia. Kuvassa Jyväskylän ammattiopistossa suurtalouskokiksi opiskellut Annukka Haukkala.

Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Syksyllä 2013 julkaistu ohjelma sisältää 17 toimenpide-ehdotusta, jotka on jaettu kuuteen eri teemaan. Ehdotukset ja esimerkit toimivat pohjana, kun kunnat ja organisaatiot tekevät toimintasuunnitelmia nuorison työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. ”Päättäjien on vaikeinakin talousaikoina pidettävä huoli lasten ja nuorten koulutukseen ja

kasvattamiseen liittyvien palvelujen saatavuudesta. Syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille pitäisi olla nykyistä enemmän yhden luukun -periaatteella toimivia palveluja, joiden kautta he löytäisivät vaivattomasti ohjausta ja tukea tärkeiden valintojensa pohjaksi ja avuksi elämänsä solmukohtiin”, Korhonen toteaa.

Itämeren kaupunkien liittoon kuuluu yli sata

kaupunkia kymmenestä Itämeren alueen maasta. Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on noussut yhdeksi liiton kehittämistyön keskeisimmistä teemoista.

Verkoston suomalaiskaupunkien toimenpideohjelmassa esille nousseita hyviä käytäntöjä on jaettu myös muiden Itämeren kaupunkien liiton jäsenille. n

HYVINVOINTIALOJEN OSAAJAT OPPIVAT UUSILLA MENETELMILLÄ Pia Tervoja Sosiaali- ja terveysala on suurten muutosten edessä. Taloudelliset resurssit vähenevät ja väestö ikääntyy. Alalle tarvitaan uudenlaisia palveluita, joissa voidaan hyödyntää esimerkiksi mobiiliteknologiaa. ”Teknisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan uusia toimintamalleja, tietoutta ja asennemuutosta.

Potilaita ja asiakkaita tulisi tukea kohti omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä”, toteaa Jyväs-

26

kylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön johtaja Eila Latvala.

Työelämän muuttuessa myös koulutuksen on uudistuttava. JAMKin hyvinvointiyksikössä otettiin syksyllä 2013 käyttöön aloittaville opiskelijoille tiimioppimisen malli, joka korostaa opiskelijoiden omaa vastuuta oppimisesta, vuorovaikutuksellisuutta ja moniammatillista tiimityötä. ”Aikaisemmin esimerkiksi sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijat opiskelivat omissa ryhmissään. Uudessa mallissa he

opiskelevat sekaryhmissä ja ratkaisevat käytännön caseja moniammatillisesti. Myös tiloja on uudistettu niin, että ne tukevat tiimityöskentelyä ja dialogia.”

Tiimioppimisen mallissa on hyödynnetty JAMKin yrittäjyyden huippuyksikössä Tiimiakatemiassa kehitettyjä tiimioppimisen menetelmiä.

Tiimiakatemiassa opitaan yrittäjyyttä perustamalla osuuskuntamuotoinen yritys heti opintojen alussa. n

HUMAN TECH CENTER FINLAND

ASUNTOMESSUT JYVÄSKYLÄSSÄ 11.7.–10.8.2014 Alvar Aalto oli mestari liittämään klassisia aiheita moderniin rakentamiseen.

Aallon henkeä jatketaan Äijälänrannassa, missä nykypäivän monimuotoinen asuminen yhdistetään rajoja rikkovaan kekseliääseen arkkitehtuuriin.

Sairaanhoitajakoulutus suuntaa Aasiaan

POIMINTOJA TAPAHTUMISTA KATSO LISÄÄ TAPAHTUMIA OSOITTEESTA WWW.JKL.FI

Pia Tervoja Jyväskylän ammattikorkeakoulu aloittaa koulutusyhteistyön kiinalaisen Beihua Universityn kanssa. Kiinalaisyliopistoon rakennetaan eurooppalaisen mallin mukainen kansainvälinen sairaanhoitajakoulutus. Beihua University on perustettu 1906 ja se sijaitsee Jilin Cityssä, Songhua joen varrella Koillis-Kiinassa. ”Kiinalaisyliopisto ostaa JAMKilta asiantuntijuutta. Meillä on pitkä kokemus kansainvälisestä sairaanhoitajakoulutuksesta jo yli 20 vuoden takaa. Koulutuksen pääpaino tulee olemaan muun muassa perheiden hyvinvoinnissa, terveyden edistämisessä sekä uudenlaisissa verkko-oppimisteknologioissa”, kertoo yksikönjohtaja Eila Latvala JAMKin hyvinvointiyksiköstä.

Suomalaista koulutusta arvostetaan Latvalan mukaan suomalainen sairaanhoitajakoulutus on kansainvälisesti arvostettua. Sairaanhoitajakoulutuksen laatu ja ammatin arvostus on korkea myös kansallisesti. JAMKin laatujärjestelmä on sekä kansallisesti että kansainvälisesti auditoitu.

Kymmenvuotinen koulutusvientisopimus on JAMKille tärkeä päänavaus Kiinan suuntaan. Sopimus mahdollistaa jatkossa yhteistyön laajentamisen. Yhtenä tavoitteena on tarjota myöhemmin Beihuan sairaanhoitajaopiskelijoille yhtä opintovuotta Jyväskylässä.

Kiinalaisille tarjotaan lisäksi JAMKin muita opintoja sekä maisteriopintoja Jyväskylän yliopistossa. Koulutusvientikaupan paketoinnista ja uusien avauksien tekemisestä vastaa koulutusvientiyhtiö EduCluster Finland Oy. n

21.–22.1. Talvitiepäivät Talvikunnossapidon sekä talviliikenteen ja -liikkumisen kansainvälinen tapahtuma.

Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.tieyhdistys.fi 25.1. Keski-Suomen Yrittäjäjuhla Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.yrittajat.fi/fi-FI/keski-suomi/yrittajajuhla 5.–7.2. Sähkö, Tele, Valo ja AV 2014 Sähkön, tietoliikenteen, valo- ja AV-tekniikan kansainväliset erikoismessut.

Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.paviljonki.fi 7.2. Martti Ahtisaari -luento Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora Center, Martti Ahtisaari -sali 23.2.–6.3. Ilmari Hannikainen -pianokilpailu www.jyvaskylanmusiikkikilpailut.fi 14.–16.3. Rakentaminen ja Talotekniikka 2014 -messut Rakentamisen, remontoinnin ja kodin sisustamisen erikoismessut.

Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.paviljonki.fi 26.–27.4. Vapaalla 2014 -messut Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.ainavapaalla.fi 12.–14.5. AILA-Europe/AFinLA: The 6th Junior Research meeting in Applied Linguistics The conference will focus on first and second/ foreign language learning and teaching. www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/tutkimus/hankkeet/jrm2014/ 22.–23.5. EJTA conference How to teach for the new social media environment of journalism?

Paikka: Jyväskylän yliopisto ejta.eu/events

KIINA Jilin City Songhua River

12.–14.6. Parliaments and Methodology: Anthropological, Discourse-Oriented and Digital Approaches to Parliamentary History The 3rd International Conference of the European Information and Research Network on Parliamentary History.

Paikka: Jyväskylän yliopisto

15.–18.6. Sociolinguistics Symposium 20 Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora Center www.jyu.fi/en/congress/ss20 7.–10.7. Eurooppalainen kemian opetuksen tutkimuksen konferenssi (ECRICE2014) Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora www.jyu.fi/kemia/en/research/ecrice2014/ 8.–13.7. Jyväskylän Kesä Pohjoismaiden vanhin kaupunkifestivaali.

Paikka: Useita tapahtumapaikkoja Jyväskylässä www.jyvaskylankesa.fi 11.7.–10.8. Asuntomessut Jyväskylässä 2014 Paikka: Äijälänrannan asuntomessualue www.asuntomessut.fi 31.7.–3.8. Neste Oil Ralli 2014 Legendaarinen ralli on tullut kuuluisaksi nopeista sorateistään, näyttävistä hypyistään sekä mahtavista järvimaisemistaan. Tapahtuma on Pohjoismaiden suurimpia vuosittaisia yleisötapahtumia ja kilpailijamäärältään yksi MM-sarjan suurimmista.

Paikka: Jyväskylän seutu www.nesteoilrallyfinland.fi 25.–27.8. EARLI SIG 5 Conference Paikka: Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi/edu/en/earli-sig5-2014 3.–5.9. KyberTurvallisuusmessut 2014, Tekniikka 2014 ja Turvallisuus 2014 Suomen ensimmäisillä KyberTurvallisuuden messuilla on esillä ratkaisuja yritysten ja yhteisöjen tieto- ja kyberturvallisuuden haasteisiin.

Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.paviljonki.fi 9.–12.9. CILC II 2nd International Conference on Interactivity Language and Cognition Paikka: Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/en/research/ cilc2014 8.–11.10. KoneAgria 2014 KoneAgria on valtakunnallinen maatalouskoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden erikoisnäyttely.

Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.koneagria.fi 12.–14.11. The Nordic Interdisciplinary Conference on Discourse and Interaction (NorDIsCo) www.jyu.fi/en/congress/nordisco2014

27

nimi on anna ja tehtäväni on auttaa YRITYSTÄSI KASVAMAAN. Jyväskylän seudulla se onnistuu.

Kun mietit yrityksesi toiminnan laajentamista Suomessa, soita Annalle. Hän osaa kertoa sinulle saman tien, miksi Jyväskylään tuleminen on järkevää. Jos innostut seudusta, Anna innostuu tilanteesta ja laittaa tapahtumaan: hän tekee sinulle kartoituksen mahdollisuuksistasi Jyväskylän seudulla. Samalla hän auttaa sinua käytännön asiois­sa, kuten löytämään fiksut toimitilat ja sopivat sepät sorviin.

Soita ja ota Annasta mittaa.

Anna Etkalo Sijoittumispalvelut 040 559 2091 anna.etkalo@jykes.fi

Lue lisää: htjyvaskyla.fi jykes.fi

Miksi Jyväskylän seudulle?

1

28

Jyväskylästä löytyy sitoutuneita huippuosaajia ja yrityksesi tarpeisiin soveltuvaa toimitilaa on heti tarjolla. Jyväskylän seudulla saat ammattilaisten tuen taaksesi, mikä tarkoittaa käytännön tekoja kuten yritysverkostoja, kehitystyötä ja jatkuvaa sparrausta.

2

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kautta saat kontaktit myös valtakunnanrajojen ulkopuolelle, esimerkiksi Pietariin ja Shanghaihin. Siellä sinua palvelevat samaan tapaan kuin Suomessa Jykesin omat asiantuntijat.

3

Perheesi viihtyy seudulla.

Jyväskylä on tutkitusti turvallinen paikka asua ja hyvä ympäristö lapsille kasvaa.

HUMAN TECH CENTER FINLAND