Autamme yrityst채si
kAsvuun
2013 V U O S I K E RT O M U S
VUOSIKERTOMUS 2013
1
SISÄLTÖ YRITYSPALVELUT
4
KASVU- JA KEHITTÄMISPALVELUT
6
SIJOITTUMISPALVELUT
8
KANSAINVÄLISTYMISPALVELUT
10
HALLINTO JA ORGANISAATIO
12
TILINPÄÄTÖS
14
JYVÄSKYLÄN SEUTU LUKUINA
16
JYKES LYHYESTI
JYKES-RYHMÄ
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on Jyväskylän seudun
Jykes-ryhmään kuuluu Jyväskylä Innovation Oy ja Jykes Kiinteistöt
neljän kunnan – Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten –
Oy. Jyväskylä Innovation Oy on Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö
omistama elinkeinoyhtiö, joka on perustettu vuonna 1996.
Jykes Oy:n tytäryhtiö.
Jykes auttaa palveluillaan ja osaamisellaan Jyväskylän seudun yrityksiä kehittämään toimintaansa ja parantamaan kilpailuky-
Jyväskylä Innovation Oy:n keskeinen tehtävä on ollut toteuttaa
kyään kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Jykes tarjoaa
Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmaa. Osaamiskeskusoh-
seudun pk-yritysten kasvun ja kehityksen tueksi neuvonta-, kehit-
jelma päättyi 31.12.2013, minkä vuoksi koko Jyväskylä Innovation
tämis- ja kansainvälistymispalveluita. Aktiivinen yhteydenpito yri-
Oy:n henkilökunta irtisanottiin kesäkuussa. Yhtiön operatiivinen
tysten ja omistajakuntien kanssa luo edellytykset hyvän liiketoi-
toiminta lakkaa vuoden 2014 aikana. Yhtiön palveluksessa oli ti-
mintaympäristön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
likaudella keskimäärin 11 henkilöä. Liikevaihto tilikauden päätty-
Jykes luo ja kehittää yritysten toimintaedellytyksiä, edistää
essä oli 1,78 miljoonaa euroa.
kannattavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä elinkeinoyhteistyötä Jyväskylän seudulla. Jykes etsii seudun pk-
Jykes Kiinteistöt Oy on Jyväskylän kaupungin sekä Laukaan ja
yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin kotimaasta kuin
Muuramen kuntien omistama yhtiö, joka on erikoistunut toimitilo-
maan rajojen ulkopuolelta. Jykesin laajat verkostot luovat uusia
jen ja työpaikka-alueiden kehittämiseen, omistamiseen ja hallin-
mahdollisuuksia seudun yrityksille.
nointiin. Liikevaihto vuonna 2013 oli 8,9 miljoonaa euroa. Yhtiön
Jykesin neljän omistajakunnan osuus yhtiössä jakautuu kuntien
palveluksessa työskenteli 11 henkilöä. Jykes Kiinteistöjen omistuk-
asukaslukujen suhteessa. Jyväskylä omistaa Jykesistä 80 %, Lau-
sessa on teollisuus-, toimisto- ja varastotiloja noin 100 000 m2
kaa 13 %, Muurame 5 % ja Uurainen 2 %. Jykesin henkilöstömää-
yrityspuistoissa ja muilla keskeisillä paikoilla. Lisäksi yhtiöllä on
rä vuonna 2013 oli emoyhtiössä keskimäärin 45 henkilötyövuotta
hallinnoitavana erilaisia tiloja noin 46 000 m2.
ja konsernissa 58 henkilötyövuotta.
JYKESIN VUOSIKERTOMUS 2013 • TOIMITUS JA TAITTO: VIESTINTÄ-PAPRICO OY • KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI, LÄMPÖYKKÖNEN, MATTI SALMI • PAINO: KIRJAPAINO KARI KY
2
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY
TOIMITUSJOHTAJALTA
RAKENTEET MUUTTUVAT
O
dottava ja ristiriitainen ilmapiiri luonnehti vuotta 2013. Koko Suomi sai kuulla huonoja uutisia, kun monet yritykset sopeuttivat toimintaansa markkinoiden kysyntään. Investointeja jäädytettiin parempia aikoja odotellessa. Toisaalta taloudessa oli havaittavissa myönteisiä signaaleja, kun vakavaraiset yritykset tekivät hyvää tulosta ja kasvoivat. Erityisesti ICT-alalla näytti olevan potentiaalia kasvuun. Myönteinen kehitys näkyi esimerkiksi Jyväskylän messu- ja kongressikeskus Paviljongissa. Jyväskylä on onnistunut säilyttämään vahvan asemansa kongressi- ja tapahtumakaupunkina. Kehitystä tukee Lutakon infrastruktuurin rakentaminen. Tuhansien Järvien uusyrityskeskuksen kautta syntyneistä yrityksistä yli 40 prosenttia oli korkeakoulupohjaisia. Yrittäjyys nähdään yhä useammin vaihtoehtona palkkatyölle. Lisääntynyt kiinnostus perustaa yrityksiä merkitsee sitä, että korkeasti koulutettuja osaajia jää maakuntaan. Kertomusvuotta luonnehtivat suuret muutokset kehittämisohjelmien rahoituksessa. 20 vuotta kestänyt osaamiskeskusohjelma (OSKE) päättyi ja sitä hallinnoinut Jykesin tytäryhtiö Jyväskylä Innovation Oy irtisanoi henkilöstönsä. Vuoden lopussa päättyi myös vuonna 2007 alkanut EU-ohjelmakausi, mikä merkitsi klustereihin pohjautuneen kehittämistoiminnan päättymistä. Muuttuneessa tilanteessa Jykes joutui sopeuttamaan organisaatiotaan. Jykesissä käytiin keväällä yt-neuvottelut, joiden seurauksena kahdeksan työntekijää irtisanottiin. Kertomusvuoden lopussa painottui valmistautuminen Innovatiiviset kaupungit 2014–2020 -ohjelmaan (INKA). Jyväskylä sai vastuun kyberturvallisuudesta, mikä vahvistaa seutumme asemaa ICT-alan keskittymänä. Jykesin roolina on koordinoida kyberturvallisuuskokonaisuutta yhteistyössä alan yritysten sekä Jyväskylän yliopiston ja JAMKin kanssa. ICT-kokonaisuutta vahvistaa myös valtion päätös sijoittaa tietotekniikkakeskus Valtori Jyväskylään. Vuonna 2014 alkaneella EU-ohjelmakaudella Jykes keskittyy hankkeisiin, jotka palvelevat INKA-ohjelmaa ja yrityksiä. Periaatteena on, että EU-hankkeet toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa. Rahoituksen supistuessa meidän on entistä tarkemmin fokusoitava toimintaamme, mikä näkyy syyskuussa uudistuneessa organisaatiorakenteessamme. Keskeisiä kokonai-
VUOSIKERTOMUS 2013
suuksia ovat yrityspalvelut, sijoittumispalvelut, kasvu- ja kehittämispalvelut sekä kansainvälistymispalvelut. Sijoittumispalvelut rekrytoi aktiivisesti seudulle uusia yrityksiä. Esittäydyimme syksyllä Helsingissä ja kerroimme Jyväskylän seudun vahvuuksista Helsingissä toimiville yrityksille. Tilaisuus oli onnistunut, mutta loppuvuoden taloudellinen epävarmuus piti yritykset varovaisina uusien investointien suhteen. Aloittavien ja seudulle sijoittuvien yritysten kanssa Jykesin asiantuntijat käyvät perusteellisesti läpi yrityksen liiketoiminnan perusteet ja kehittämistarpeet. Haluamme lisätä yhteydenpitoa myös toimiviin yrityksiin ja vahvistaa työskentelyämme asiakasrajapinnassa. Haluamme tarjota yrityksille konkreettista tukea ja puhua samaa kieltä. Haluamme madaltaa kynnystä lähestyä Jykesiä. Onnistunut esimerkki toimivien yritysten palvelusta on toimialoista vapaa kasvu- ja kehittämistuki, jota pk-yritykset hyödynsivät kertomusvuonna aktiivisesti koulutus- ja kehittämistoimissaan. Kansainvälistymispalvelujen kohteina ovat Venäjä, erityisesti Pietarin alue, sekä Kiina, joissa Jykesillä on omat edustajansa. Yritykset ovat onnistuneet luomaan bisnessuhteita Pietarin alueelle, jossa Jykes tehosti yhteistyömahdollisuuksien selvittämistä. Uutena avauksena lähdimme selvittämään, miten seutumme metalliteollisuuden osaamista voitaisiin viedä arktisen alueen projekteihin. Ari Hiltunen Toimitusjohtaja
3
KÄYNNISTÄ JA YRITÄ
Äänessä yrityspalvelujen johtaja Risto Kovala.
PIENIKIN KASVU ON ARVOKASTA Autamme yritystäsi kasvuun -slogan nähdään Jykesin yrityspalveluissa laajasti. Pienikin kasvu on arvokasta. Se voi olla esimerkiksi mikroyrityksessä ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Jyväskylän Yritystehdas muuttaa yritysneuvonnan organisoitumista. Jykes jatkaa työtään toimivien yritysten parissa ja aktivoi myös toimivia yrityksiä miettimään yrityskehittämisen tarpeita.
V
uotta 2013 voi kuvata sanalla ”haastava”. Kertomusvuosi toi selkeästi esille sen, miten voimakkaasti Jykes on riippuvainen alueen kuntatalouden tilasta. Uusia haasteita Jykesin yrityspalveluihin toi myös Jyväskylä Innovation Oy:n alasajo kertomusvuonna. Jykesin yrityspalvelut valmistautui palvelemaan yrityksiä, jotka olivat Jyväskylä Innovationin asiakkaina vuoden loppuun saakka. Kertomusvuodelle oli tyypillistä, että uusia yrityksiä syntyi paljon. Suuret yritykset saattavat ulkoistaa pieniäkin kokonaisuuksia, jolloin kyseiselle toimialalle syntyy uusi mikroyritys. Yrittäjyys näyttää olevan suosiossa ja siitä haetaan ratkaisua työttömyydelle. Erityisesti korkeakoulutettujen halu perustaa asiantuntijayrityksiä on kasvussa. Ilmiötä selittää paljolti se, että Jyväskylän seudulla ei ole korkeasti koulutetuille riittävästi työpaikkoja, mutta alueen vetovoima on korkea. Yritysneuvonnan asiakkaina kävi erityisesti nuoria yrityksiä. Usein yrityksen perustamisen jälkeen ilmenee, ettei yritystoiminta suju liiketoimintasuunnitelman mukaisesti: tuote ei käy kaupaksi tai asiakkaita ei ole. Pidempään toimineet yritykset puolestaan tarvitsevat yritysneuvontaa erityisesti silloin, kun edessä on sukupolven- tai omistajanvaihdos. Omistajanvaihdostilanteissa selvitämme, onko uusyrityskeskuksessa kyseisen alan yrityksestä kiinnostuneita ja pyrimme saattamaan yhteen yrityksen perustamista suunnittelevan ja omasta yrityksestään luopuvan yrittäjän. Toimivan yrityksen ostaminen on usein startup-yritystä parempi vaihtoehto. Jykesin yrityspalvelujen kohteena ovat kaikkien alojen yritykset niiden koosta riippumatta. Yrityspalvelujen tavoit-
4
teena on toteuttaa asiakaslupausta ”Autamme yritystäsi kasvuun” kaikilla tasoilla. Se voi olla myös pienimuotoista tukea, esimerkiksi rohkaisua, tietoa ja tukea yrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Yrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on usein suuri askel. Meille puolestaan mikroyritystenkin kasvu on tärkeää ja tehtävämme on korostaa kasvun hyviä puolia. Jo 5–6 työntekijän yritys on vahvempi kuin yksinyrittäjä. Yrityspalvelut pyrkii edistämään työllistävää kasvua, mikä kannustaa yrittäjiä työllistämään. Korostamme aina kuitenkin sitä, että ensin tulee kannattavuus, sitten kasvu. Julkisuudessa puhutaan nopeasti kasvavista yrityksistä ja etsitään ”uutta Nokiaa”. On kuitenkin muistettava, että seutumme yrityksistä yli 90 prosenttia on mikroyrityksiä. Toimialarajoista luovuttiin
Vuoden aikana valmistauduttiin Jyväskylän Yritystehtaan toiminnan aloittamiseen. Yritystehdas muuttaa Jyväskylän seudulla yritysneuvonnan organisoitumista. Yritystehdas keskittyy yritysten perustamisvaiheen neuvontaan pyrkien etsimään erityisesti kasvuyrityksiä. Sen toiminnassa ovat mukana Jykesin lisäksi ammattikorkeakoulu, yliopisto, Protomo, uusyrityskeskus sekä Suomen Yrityskehitys Oy. Jykesin vastuulle jää toimivien yritysten neuvonta. Jykesin kehittämistyössä on luovuttu yrityksen toimialaan perustuvasta luokittelusta. Tämä on järkevää, sillä jako palvelu- ja teollisuusyrityksiin ei enää tänä päivänä ole selkeä. Esimerkiksi teollisuusyrityksissä palveluista, kuten koneiden ja laitteiden ylläpidosta ja huollosta, on tullut merkittävää liiketoimintaa. Toimialarajoista luopuminen on myös perusteltua, kun Suomi käy läpi syvällistä ra-
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY
JYKESIN YRITYSPALVELUT
YRITYSPALVELUT LUKUINA 2013
Jykesin yritysneuvonta
Jykesin yritysneuvonta
• Toimivien yritysten neuvonta.
• Yrityspalveluja käytti noin 350 asiakasta, asiakastapaamisia oli 595.
Jykesin yrityskummit
• Kokemusta ja asiantuntemusta Jyväskylän yritysten käyttöön.
Klemmari
• Arkea helpottavien palvelujen hakupalvelu.
Yritystulkki
• Sähköinen palvelu Jykesin verkkosivuilla, josta löytyy oppaita, työkirjoja, laskentaohjelmia sekä lomake- ja sopimuspohjia mm. yrityksen markkinoinnin ja taloudenhallinnan tueksi.
Klemmari
• Vuonna 2013 Klemmariin tuli mukaan 12 uutta palvelusetelituottajaa, 7 omarahoitteisten palveluiden tuottajaa ja 41 päivähoidon palvelusetelituottajaa. • Vuoden 2013 lopussa Klemmarissa oli yhteensä 258 palveluntuottajaa. • Klemmari.info-sivustolla kävi vuoden aikana 17 111 yksilöityä kävijää.
Yrityskummitoiminta
Yrityshautomopalvelut
• Esihautomo- ja hautomopalvelut erityisesti teknologia- ja palvelualan osaamisintensiivisille liikeideoille, tiimeille ja yrityksille käynnistymisen ja kasvun tueksi.
Jyväskylän Yritystehdas
• Erityisesti uusien kasvuyritysten syntymistä ja kehittämistä tukeva palvelukokonaisuus, jota Jykes koordinoi. Mukana ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Tuhansien Järvien Uusyrityskekus ry, Protomo, Jykes ja Suomen Yrityskehitys Oy
• J ykesin kummitoiminnassa oli 24 yrityskummia, joista noin 20 toimii aktiivisesti. • Yrityskummien palveluita käytti vuoden aikana 57 yritystä. • Yrityskummeja vuonna 2013 käyttäneet yritykset työllistivät Jyväskylä seudulla noin 200 henkeä. • Käytössä oleva kummiklinikka-malli on todettu sekä asiakkaiden, kummien että valtakunnallisen toiminnan kannalta onnistuneeksi. • Jykes kuuluu Suomen Yrityskummit ry:hyn, jonka kautta seudun yrittäjillä on käytössään yli 1 200 kummin valtakunnallinen verkosto
CASE: Muuramessa toimiva Muurmet Oy on yrityksenä nuori, mutta sen toiminta ja palvelutarjonta ulottuvat yli 20 vuoden päähän. Muurmetin taustalla on PL-Asennus Ky:n liiketoiminta, joka siirtyi Muurmetille kesällä 2012. Tämän lisäksi syyskuussa 2012 Keski-Suomen Asennusteam Oy yhdistyi osaksi Muurmet Oy:tä. Muurmetin toimitusjohtajana toimiva Petri Kolehmainen sai yritysoston suunnitteluvaiheessa apua omistajanvaihdospalvelusta. Jykesistä hän sai lisäksi tukea laskelmien tekoon PL-Asennuksen liiketoiminnasta. Kolehmainen myös osallistui Uusyrityskeskuksen järjestämälle Yritystoiminnan ABC -kurssille.
kennemuutosta ja perinteisen teollisuuden osuus pienenee. Jyväskylän seutu ei menesty pelkillä palvelualan yrityksillä, vaan tarvitaan vientiyrityksiä. Toiveena on, että Jyväskylän Yritystehdas pystyisi seulomaan uuteen tutkimustietoon pohjautuvia yrityksiä, joiden tuotteilla olisi vientimahdollisuuksia. Parhaimmillaan yritystehdas törmäyttää yhteen erilaisen taustan omaavia ihmisiä, esimerkiksi osaavan tutkijan ja markkinointihenkisen yrittäjän.
jälkeen vastuu jatkosta on heillä itsellään. Kauppakota-nimellä tunnettu omistajanvaihdospalvelu lakkautettiin siihen liittyvän hankkeen loputtua. Omistajanvaihdospalvelu jatkaa kuitenkin toimintaansa osana yritysneuvontaa. Yhteistyötä tehdään Suomen Yrittäjät ry:n ylläpitämän yrityspörssin kanssa. Omistajanvaihdokseen liittyvät prosessit on syytä laittaa ajoissa liikkeelle, sillä yrityksen myyminen voi olla useita vuosia kestävä hanke.
Aktiivista yrityskummitoimintaa
Klemmarista apua arkeen
Yrityskummit ovat kokeneita elinkeinoelämän osaajia, jotka toimivat keskustelukumppaneina, valmentajina ja neuvonantajina toimiville yrityksille. Jyväskylän seutu on yrityskummitoiminnassa maan aktiivisimpia kaupunkiseutuja. Yrityskummien tuki on hyödyllisintä, kun yritys on murrosvaiheessa, esimerkiksi aloittamassa vientiä. Myös omistajanvaihdostilanteissa kummeilla on tärkeä rooli. Monilla kummeilla itselläänkin on kokemusta omistajanvaihdoksista. Jykesin roolina on saattaa yrittäjä ja kummi yhteen – sen
Vahvan ja pitkäjänteisen hyvinvointitoimialan kehittämistyön tuloksena syntynyt Klemmari-palvelu jatkaa toimintaansa osana Jykesin yrityspalveluita. Klemmari toimii hyvin yhteisenä nimittäjänä hyvinvointi- ja palvelualan yrityksille. Se kokoaa yhteen sekä palvelusetelituottajat että omarahoitteisten palvelujen tuottajat kotiin tuotaville palveluille. Palveluntarjoajat ovat kokeneet saaneensa apua etenkin verkostoitumiseen, markkinointiin ja näkyvyyden ja tunnettuuden kasvattamiseen.
VUOSIKERTOMUS 2013
5
KASVA JA KEHITY
Äänessä kasvu- ja kehittämis palvelujen johtaja Tero Rautiainen.
KANNUSTUSTA JA TUKEA KASVUUN Kasvu- ja kehittämispalvelut etsi kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä ja auttoi niitä kannattavaan kasvuun. Kasvu- ja kehittämistuella rahoitettiin yritysten koulutus- ja kehittämishankkeita. Kertomusvuoden aikana selvitettiin yhteistyössä kansainvälistymispalvelujen kanssa, millaisia mahdollisuuksia Jyväskylän seudun metallialan yrityksillä voisi olla Barentsin alueen kasvavilla markkinoilla.
V
uonna 2013 kasvu- ja kehittämistukea käytti kaikkiaan noin 50 yritystä. Tuella käynnistyi vuoden aikana 140 kehittämis- ja koulutushanketta, joiden volyymi oli noin 825 000 euroa. Hankkeilla tuetaan muun muassa innovaatioiden ja uusien tuotteiden kaupallistamista, kansainvälistymistä, ammatillista lisäkoulutusta sekä avainhenkilöiden koulutusta. Erityisesti vientiin liittyvissä kehittämishankkeissa hyödynnettiin myös kansainvälistä osaamista. Kasvu- ja kehittämispalvelujen yritysten kehittämisen keskeinen instrumentti, kasvu- ja kehittämistuki, otettiin käyttöön koko Keski-Suomen alueella vuonna 2012. Tukea tarjotaan yhtenä vaihtoehtona yritysten kehittämishankkeiden valmisteluun ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Osin ESR-rahoitteinen kasvu- ja kehittämistuki kattaa noin 50 prosenttia hankkeen tai koulutuksen kustannuksista. Kasvu- ja kehittämistuki on osoittautunut onnistuneeksi työvälineeksi tukea yritysten kehittymistä. Teknologiateollisuus on ollut tuen suurin hyödyntäjä, mutta myös palveluyritykset ovat käyttäneet sitä. Teknologiateollisuudessa tavoitteena on erityisesti saada pitkään yhden veturiyrityksen varassa toimineet metallialan alihankkijayritykset kehittämään omia vientituotteitaan ja palveluitaan. Uusia mahdollisuuksia etsimässä
Kasvu- ja kehittämispalvelut aloitti toimintansa itsenäisenä yksikkönään syyskuun alussa. Kasvu- ja kehittämispalveluiden tavoitteena on auttaa yrityksiä luomaan ja kehit-
6
tämään omia tuotteita, palveluita ja palvelutuotteita vientiin vähintään maakunnan rajojen ulkopuolelle. Tavoitteena on myös etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia yritysryhmille. Myös tiedot uusista teknologioista, innovaatioista ja viimeisimmästä tutkimustiedosta pyritään välittämään yrityksille, jotta yritysten kasvu ja kannattavuus paranevat. Kasvu- ja kehittämispalvelut on aktiivisesti yhteydessä yrityksiin. Keskeinen tavoite on poistaa erilaisia kasvun esteitä yhteistyössä yritysten kanssa. Tavallisimpia kasvun esteitä yrityksissä ovat vähäinen kokemus viennistä sekä kontaktien ja pääoman puute. Sparraus kasvuun on tärkeää erityisesti tilanteissa, joissa yrityksen tilauskanta on vuosikymmeniä perustunut yhden veturiyrityksen tilauksille, eikä omia tuotteita ja markkinointia ole kehitetty riittävästi. Vuonna 2013 erityisesti ICT-alan yritykset osoittivat kasvuhalunsa ja halunsa päästä kansainvälisille markkinoille. Nuori sukupolvi valmis kansainvälistymään
Kehittämistyössä havaittiin, että monilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia kasvuun, mutta ei halukkuutta kansainvälistyä. Taustalla on varovaisuus, johon heijastuvat vielä 1990-luvun alun lama ja vuoden 2008 taantuma. Varovaisuus näyttää olevan erityisesti vanhemman yrittäjäpolven ominaisuus, kun sen sijaan nuoremmat yrittäjät suhtautuvat kansainvälisiin markkinoihin huomattavasti luontevammin. Myös markkinoinnin ja myynnin merkityksen kansainvälistymisessä on nuorempi sukupolvi oivaltanut hyvin.
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY
Mututuntumasta asiakaslähtöiseen liiketoimintaan CASE:
Jyväskylässä pääpaikkaansa pitävässä Lämpöykkönen Oy:ssä haluttiin selvittää perusteellisesti asiakaskunnan tarpeet ja rakentaa liiketoimintaa niitä vastaavaksi. Yritys lähti hakemaan uutta tietoa markkinoinnin, myynnin, taloushallinnon, suunnittelun, asennuksen ja jälkimarkkinoinnin kehittämiseen. Tukea työhön se sai Kasvu- ja kehittämispalvelusta. ”Halusimme selvittää, mitä yritys- ja kuluttaja-asiakkaamme todellisuudessa arvostavat lämmitys- ja viilennysratkaisuiden toteutuksessa ja käytössä sekä asiakassuhteen hoitamisessa”, hallituksen puheenjohtaja Matti Löppönen sanoo. Kokeneet liikkeenjohdonkonsultit Jari Nenonen ja Esko Teerikorpi auttoivat Lämpöykköstä vahvistamaan asiakastuntemustaan sekä kehittämään strategiaansa ja toimintaansa saatavan tiedon pohjalta. Tavoitteena merkittävä liiketoiminnan kasvu
Lämpöykkönen toimittaa energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä lämmitys- ja viilennysratkaisuja saneeraus- ja uudisrakentamiseen. Löppönen sanoo, että asiakastarpeiden selvitystyö saatiin nopeasti käyntiin Kasvu- ja kehittämispalvelujen avustamana. Perusasioiden pohtiminen on hä-
Kasvu- ja kehittämispalvelu tekee aktiivista yhteistyötä muun muassa Finnveran, Tekesin ja korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on etsiä uusista, tutkimuslähtöisistä innovaatioista yritysideoita. Osatoimittajayritysten ajattelua halutaan muuttaa
Vuonna 2013 ryhdyimme selvittämään yhteistyössä kansainvälistymispalvelujen kanssa, millaisia mahdollisuuksia keskisuomalaisilla yrityksillä olisi Barentsin alueen kasvavilla markkinoilla. Maakunnassamme on erityisesti haponkestävän teräksen työstöön liittyvää osaamista. Haponkestävä teräs on tärkeä materiaali esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja öljynporauslautoilla. Olennaista on löytää oikeat kanavat myydä ja markkinoida tätä sekä muita seudulta löytyviä tuotteita ja palveluita. Teknologiateollisuudessa meneillään oleva murros on ongelmallinen, koska kukaan ei varmasti tiedä, mihin suuntaan markkinat kehittyvät ja mitkä ovat tulevaisuuden malleja teknologiateollisuuden toiminnassa. Pyrimme kuitenkin aktivoimaan alan yrityksiä kehittämään myyntiä
VUOSIKERTOMUS 2013
Kiinteistöprojektipäällikkö Tapio Ratinen Lämpöykköseltä esittelee kiinteistömaalämpöjärjestelmää.
nen mukaansa jo kirkastanut ajatuksia yritystoiminnan kehittämisestä. ”Tavoittelemme asiakaslähtöisen liiketoiminnan avulla edelleen merkittävää kasvua. Tarvittaessa muutamme yrityksen strategiaa ja toimintatapoja enemmän asiakkaiden tarpeita vastaaviksi”, Löppönen sanoo. ”Kasvu- ja kehittämispalvelun hyödyntäminen oli meille helppoa, sillä Jykes otti ison roolin byrokratian hoitamisessa. Saimme asioita eteenpäin halutulla aikataululla”, Löppönen summaa.
ja markkinointia. Varsinkin osatoimittajayritykset ovat kärjistetysti sanottuna pitkään tottuneet siihen, että tilauksia tulee ilman myyntiponnisteluja. Erityisesti tätä ajattelua haluamme tulevaisuudessakin muuttaa. Tampereella järjestettävä Alihankinta-messutapahtuma on vakiinnuttanut asemansa teknologiateollisuuden yritysten kohtaamispaikkana. Alihankinta 2013 -tapahtumassa Jykesin koordinoimalla yhteisosastolla syyskuussa mukana oli lähes 20 yritystä Keski-Suomesta.
KASVU- JA KEHITTÄMISPALVELUT LUKUINA 2013 • Kasvu- ja kehittämispalveluja käytti noin 230 eri asiakasta. • Kasvu- ja kehittämistukea käytti kaikkiaan 50 yritystä. • Tuella käynnistyi vuoden aikana 140 kehittämis- ja koulutushanketta, joiden volyymi oli noin 825 000 euroa. • Alihankinta 2013 -tapahtumassa Jykesin koordinoimalla yhteisosastolla syyskuussa mukana oli lähes 20 yritystä Keski-Suomesta.
7
SIJOITU
Äänessä sijoittumisp alvelujen johtaja Harri Heinänen.
TAANTUMA HIDASTI UUSIEN YRITYSTEN ETABLOITUMISTA Vuonna 2013 Jyväskylän seudulle sijoittui Jykesin sijoittumispalveluiden aktiivisella tuella 10 uutta liiketoiminnan kasvua hakevaa yritystä eri puolilta Suomea. Uusia työpaikkoja syntyi välittömästi noin 50 näihin yrityksiin. Sijoittuneiden yritysten toteutuneet investoinnit seudulle olivat noin 2,5 miljoonaa euroa. Kaikkiaan sijoittumispalvelujen aktiivisen työn tuloksena Jyväskylän seudulle on sijoittunut neljän vuoden aikana noin 30 uutta yritystä.
N
elisen vuotta sitten hankepohjalta käynnistetty sijoittumispalvelut on kehittynyt Jykesin keskeiseksi instrumentiksi uusien yritysten rekrytoimisessa Jyväskylän seudulle. Sijoittumispalvelujen tavoitteena on houkutella erityisesti kasvuyrityksiä tai voimakasta kasvua tavoittelevia yrityksiä sekä niiden uusia toimipisteitä. Sijoittuvat yritykset ovat tavallisesti menestyviä yrityksiä, jotka haluavat investoida yritystoiminnan laajentamiseen. Sijoittumispalvelujen asiantuntijat tekevät yhteistyössä yrityksen kanssa sijoittumissuunnitelman, jossa käydään läpi muun muassa toimitiloihin, tontteihin, rahoitukseen, asiakkuuksiin, henkilöstöön ja yhteistyökumppaneihin liittyviä kysymyksiä. Aktiivisen työn tuloksena Jyväskylän seudulle on sijoittunut viimeisen neljän vuoden aikana noin 30 uutta yritystä, jotka sijoittumisvaiheessaan ovat tuoneet noin 200 uutta työpaikkaa. Pääasiassa seudulle on sijoittunut toimintaansa laajentavien yritysten uusia toimipisteitä. Tapaamisia ja taustatyötä
Yritysten sijoittuminen edellyttää sijoittumispalveluilta aktiivista otetta sekä huolellista taustatyötä. On löydettävä potentiaaliset sijoittujat ja lähestyttävä yrityksiä aktiivisesti. Sijoittumispalvelujen johtaja Harri Heinänen tapaa yritysten sekä elinkeinoelämän sidosryhmien edustajia ympäri Suomea. Tärkeintä ovat yrittäjien henkilökohtaiset tapaamiset, mutta myös esimerkiksi erilaiset messutapahtumat tarjoavat tilaisuuksia tavoittaa potentiaalisia sijoittujia. Vuonna 2013 yrityskontakteissa oli selvästi näkyvissä varovaisuus uusien toimipaikkojen ja laajennusten suhteen. Moni sijoittumispäätös jäikin odottamaan talouden elpymistä. Vuoden aikana noin kymmenkunta uutta yritystä valit-
8
si Jyväskylän seudun sijoittumispalvelujen työn tuloksena. Havaittavissa kuitenkin oli, että jokaista sijoittumista kohtaan vaadittiin aikaisempaa enemmän töitä ja prosessit etenivät hitaammin. Yksittäinen sijoittuminen voi olla hyvin pitkäjänteinen prosessi. Yritykset laskevat tarkoin, onko liiketoiminnan laajentaminen uudelle alueelle kannattavaa, mikä korostui kertomusvuonna, kun monissa yrityksissä pyrittiin leikkaamaan kuluja. Kasvukeskusten välinen kilpailu kiristynyt
Sijoittumispalvelut toimii aktiivisessa työssä Jykesin kansainvälistymispalvelujen sekä kasvu- ja kehittämispalvelujen kanssa. Palveluja kehitetään koko ajan rakentamalla alueen sijoittumispalvelumallia ja kokoamalla yhteen yritysten sijoittumisen kannalta tärkeitä toimijoita. Yritysten sijoittumisesta kilpailevat Suomessa kaikki suuret kasvukeskukset. Kilpailu pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkiseutujen välillä on kiristynyt. Jyväskylän vahvuutena on keskeinen logistinen sijainti. Keskustelut yritysten kanssa ovat osoittaneet, että Jyväskylän seutu koetaan vetovoimaisena, dynaamisena ja kehittyvänä kasvukeskuksena.
SIJOITTUMISPALVELUT LUKUINA 2013 • Jyväskylän seudulle sijoittui kymmenen uutta yritystä. Uusia työpaikkoja syntyi välittömästi noin 50 näihin yrityksiin. Sijoittuneiden yritysten toteutuneet investoinnit seudulle olivat noin 2,5 miljoonaa euroa. • Sijoittumispalveluja käytti 102 eri yritysasiakasta vuonna 2013. • Jyväskylän seudulle on sijoittunut viimeisen neljän vuoden aikana noin 30 uutta yritystä, jotka sijoittumisvaiheessaan ovat tuoneet noin 200 uutta työpaikkaa. Alueeseen kohdistuvien uusien toimitila- ja laiteinvestointien arvo on noin 7 miljoonaa euroa tältä ajanjaksolta.
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY
Uusi tulokas löysi Jyväskylästä haluamansa Kasvua hakeva Netbaron Solutions Oy keskitti Jyväskylään tuotekehityksensä. Jykesin sijoittumispalvelut auttoi yhdessä ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Jykes Kiinteistöjen kanssa yritystä rekrytoimaan uusia työntekijöitä sekä löytämään tarvittavia kontakteja ja sopivat toimitilat.
CASE:
Tietotekniikkaratkaisujen kehittäjä ja tarjoaja Netbaron Solutions Oy on tullut Jyväskylään jäädäkseen ja kasvaakseen. Yritys keskittää Jyväskylään tuotekehityksensä. Kajaanissa kotipaikkaansa pitävä Netbaron Solutions palkkasi alkusyksyllä 2013 Jyväskylään kuuden hengen tiimin, jossa on yksi esimies ja viisi koodikehityshenkilöä. Jyväskylässä tapahtuneen henkilöstölisäyksen jälkeen Netbaron Solutionsissa työskentelee yhteensä noin 20 ihmistä. Toimitusjohtaja Antti Leinosen mukaan Netbaron Solutions pyrkii työllistämään lähitulevaisuudessa Jyväskylässä noin kymmenen henkilöä. ”Haemme Jyväskylästä merkittävää kasvua liiketoimintaamme. Tavoitteenamme on löytää Jyväskylän seudulta ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä ja tehdä yhteistyötä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa”, Leinonen sanoo. Apua tarjolla sijoittumiseen ja sen jälkeenkin
Netbaron Solutions Oy tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattomia tietotekniikan ratkaisuja asiakkaiden liiketoiminnan tehostamiseksi. Yritys kehittää, myy ja markkinoi internetselaimella toimivia ohjelmistoja organisaatioiden talouden, materiaalien, tuotannon, huollon, projektien, asiakkuuksien, viestinnän, ajan sekä laadun hallintaan. NetBaron® on yksi maailman kattavimmista internet-selaimella toimivista sovellusperheistä.
VUOSIKERTOMUS 2013
p Jyväskylään toimintaansa laajentaneen Netbaron Solutionsin toimitusjohtaja Antti Leinonen sanoo kaupungin tarjonneen kaiken tarpeellisen: sijoittumisapua, koulutettuja työntekijöitä ja toimitilat keskeiseltä paikalta.
Leinonen sanoo yrityksen valinneen uudeksi toimipaikakseen Jyväskylän alueella olevan hyvän palvelutarjonnan ja osaavan henkilöstön ansiosta. ”Jyväskylän seudulla on perinteisesti ollut korkeatasoista ICT-alan osaamista.” Netbaron Solutions hyödynsi sijoittumishankkeensa aikana Jykesin sijoittumispalvelujen apua. Sijoittumispalvelut auttaa yrityksiä löytämään tarvittavia verkostoja ja kontakteja. Sen avulla voidaan etsiä ratkaisuja myös toimitila- ja koulutustarpeisiin. Jykes hakee aktiivisesti uusia yrityksiä alueelle ja auttaa niitä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa etabloitumisprosessin aikana ja sen jälkeen. ”Uudelle alueelle sijoittuvalle pk-yritykselle on tärkeää saada julkista tukea. Julkiset toimijat auttoivat meitä verkostojen luomisessa ja oikeiden yhteyshenkilöiden tavoittamisessa”, Leinonen toteaa. Uudet toimitilansa Netbaron Solutions löysi Jykes Kiinteistöt Oy:n Spinaakkerista Mattilanniemestä. ”Meillä on Jyväskylässä kustannustehokkaat tilat keskeisellä paikalla. Spinaakkerissa meillä on myös mahdollisuus laajentaa myöhemmin toimintaamme.”
9
KANSAINVÄLISTY
Äänessä kansainvälistymispalvelujen johtaja Satu Freyberg.
KANSAINVÄLISTYMINEN NÄHDÄÄN VAHVANA MAHDOLLISUUTENA Kansainvälistymispalveluita käytti kertomusvuonna 327 yritystä. Päämarkkina-alueita olivat Venäjä ja Kiina, mutta myös muille markkina-alueille tähtäävät yritykset hyödynsivät palveluja. Kansainvälistymispalvelujen keskeisiä työvälineitä olivat yritysten aktivointi ja neuvonta sekä liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen kohdemarkkinoilta.
K
ansainvälistymispalvelujen keskeisiä keinoja yritysten kansainvälistymisen aktivoinnissa ovat erilaisten neuvontapalvelujen tarjoaminen, kontaktien luominen kohdemaissa, markkinoinnin tehostaminen sekä yritysten verkottumisen edistäminen. Kertomusvuonna noin tuhat yritystä oli kansainvälistymispalvelujen aktivoinnin piirissä. Asiakasyritysten käytettävissä on Jykesin henkilöstön asiantuntemus ulkomaankaupassa sekä paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen verkoston tuki. Talouden taantumasta huolimatta yritysten kiinnostus kansainvälisille markkinoille pysyi korkeana. Kotimaan hiipunut kysyntä ajoi yrityksiä etsimään vaihtoehtoisia markkinoita ulkomailta. Myös pienten yritysten kiinnostus kansainvälistymiseen oli aktiivista. Jatkossa on tehostettava entisestään tutkimustiedon kaupallistamista. Usein pulmana on se, ettei korkeakouluissa tutkimuksen myötä syntyneen osaamisen kaupallistaminen etene riittävän nopeasti. Vuonna 2013 teemana oli yritysten aktivointi kansainvälistymiseen. Aktivoinnissa otettiin käyttöön uutiskirje Jade, joka ilmestyy kerran viikossa tarjoten yrityksille tietoa kansainvälistymiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista.
KANSAINVÄLISTYMISPALVELUT LUKUINA 2013 • Kansainvälistymispalveluita käytti 327 yritystä. • Aktivointi kansainvälistymiseen: 1 000 yritystä aktivoinnin piirissä. Maksuttoman Jade-palvelun tilasi noin tuhat vastaanottajaa. • Kansainvälistymisen aktivointitilaisuudet keräsivät osallistujia 200 yrityksestä ja osallistujien kokonaismäärä oli lähes 500.
10
Lisäksi Jykes järjesti yritysten toiveiden pohjalta tilaisuuksia, joissa käytiin läpi erilaisia kansainvälistymiseen liittyviä kysymyksiä, kuten sopimusasioita, markkinointia ja eri kohdemaiden markkinatilannetta. Yhteisissä tilaisuuksissa yrittäjät tapaavat toisiaan ja asiantuntijoita sekä hyötyvät toisten yritysten kokemuksista. Venäjä ja Kiina kiinnostavat yrityksiä
Jykesin Venäjän-toimintojen 20-vuotista taivalta juhlistettiin asiakasyritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa maaliskuussa Pietarissa ja marraskuussa Jyväskylässä. Keskisuomalaiset ja pietarilaiset yritykset tuntevat hyvin Jykesin Pietarin toimiston palvelut, joiden asema on vakiintunut 20 vuoden aikana. Toiminta on painottunut yritysten ja yritysryhmien palvelemiseen etsimällä niille parhaita ratkaisuja etabloitua Venäjän markkinoille. Pietarista elinvoimaa -hankkeen avulla lähdettiin etsimään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen puitteissa yhteyspäällikkö Minna Haapala siirtyi elokuun alussa Jykesin Pietarin toimistoon. Esimerkiksi Jyväskylän seudulla vahvistuva kyberturvallisuusosaaminen on yksi potentiaalinen vientituote tulevaisuudessa. Yhteistyö ei rajoitu vientiin, vaan venäläisille yrityksille markkinoidaan aktiivisesti Jyväskylän seutua sijoittumiskohteena. Jykes aloitti yhteistyön Karjalan kehitysministeriön kanssa sekä selvitti Barentsin alueen liiketoimintamahdollisuuksia. Karjala nähdään merkittävänä alueena ympäristö-, energia- ja kunnallistekniikan asiantuntijayrityksille. Kesäkuun Petroskoin vierailun tuloksena neljä ministeriön edustajaa vieraili syksyllä Jyväskylässä.
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY
Pietarissa toimiva Jykesin tytäryhtiö, Jykes Zao, täytti 20 vuotta. Juhlien yhteydessä järjestettiin Keski-Suomi -päivä Pietarissa. Päivään osallistui lähes 50 keskisuomalaista ja 200 venäläistä vierasta. Tilaisuudessa esiteltiin keskisuomalaista osaamista ja matkailua.
Jyväskyläläinen bioenergiaratkaisuihin erikoistunut BioGTS Oy käynnisti EcoCity-kaupunginosan suunnittelun Pohjois-Kiinassa Ning’anin kaupungissa. BioGTS toteutti kahdeksan hehtaarin alueelle kaava- ja arkkitehtisuunnittelun. Alueelle valmistuu noin 130 korkeatasoista, suomalaistyyppistä omakotitaloa, joiden suunnittelussa BioGTS on mukana. Taloihin toimitetaan talotekniikkaa ja materiaaleja keskisuomalaisilta yrityksiltä. Projektiin sisältyvät suunnitelmat alueen paikallisen uusiutuvan energian tuotannosta sekä jätteen ja jätevesien ympäristöystävällisestä keräyksestä ja käsittelystä. Yritys on hyödyntänyt hankkeessa Jykesin Kiinan osaamista ja palveluja. Kiinan ohella Jykes tarkasteli laajemminkin Aasian mahdollisuuksia Jyväskylän seudun yrityksille muun muassa laatimalla markkinaselvitykset Etelä-Korean, Thaimaan ja Vietnamin ympäristöalan mahdollisuuksista. Jykesin Shanghain toimiston edustaja Amy Qian vieraili Jyväskylässä kaksi kertaa tapaamassa yrityksiä ja sidosryhmäorganisaatioita. Toimisto on toteuttanut asiakkaille erilaisia toimeksiantoja, kuten yhteistyökumppaneiden etsimistä, käännöstöitä, tulkkausta yritystapaamisissa sekä Kiinan kauppaan liittyvien ongelmien selvittelyä. Kertomusvuonna kansainvälistymispalvelujen asiakkaista kolme yritystä päätti perustaa toimipisteen Kiinaan. Koulutusviennin kehittäminen jatkui
Koulutusviennin kehittämistä jatkettiin tiiviissä yhteistyössä yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa. EduCluster Network -verkoston painopisteitä olivat kansainvälisten asiakkaiden etsiminen, uu-
VUOSIKERTOMUS 2013
sien verkostojen kehittäminen sekä suomalaisten koulutusvientitoimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Keväällä 2013 Jykes järjesti Pietarissa markkinointi- ja matchmaking-tilaisuuden, johon osallistui kuusi suomalaista yritystä ja 65 venäläistä koulutusalan toimijaa. Suomalainen koulutus ja koulutusvienti olivat esillä myös Pekingissä järjestetyssä koulutusalan foorumissa. Puolan Kielcessä puolestaan osallistuttiin koulutusalan messuille. Saksassa järjestettiin Learning journey -niminen tapahtuma saksalaisten kumppaneiden kanssa heinäkuussa 2013. Hyvinvointipalveluja ikäihmisille
Jykesin kansainvälistymispalvelut on mukana Active for life -hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää kansainvälisiä markkinoita hyvinvointialan yrityksille. Aktiivisessa iässä olevat eläköityneet tai lähivuosina eläköityvät ihmiset ovat merkittävä kuluttajaryhmä, joka kaipaa uudenlaista palvelu- ja tuotetarjontaa hyvinvoinnin edistämiseen. Jyväskylän vahvuutena toimialalla on muun muassa yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan osaaminen. Active for life -hankkeessa järjestettiin kansainvälinen matchmaking-tilaisuus Tukholmassa yhteistyössä kansainvälisen partneriverkoston kanssa. Lisäksi yritysten verkottumista edistettiin kotimaassa toteuttamalla living lab -toimintamalliin perustuva työpaja, jossa yrityksillä oli mahdollisuus testauttaa tuotettaan tai palveluaan yli 55-vuotiailla. Hankkeessa myös kartoitettiin hyvinvointialan living lab -toimijoita sekä niiden tarjoamia palveluita.
11
HALLINTO
HALLITUS 2013
Hallitus 1.1.–5.5.2013
Hallitus 6.5.2013 alkaen
Puheenjohtaja Reijo Laitinen, Jyväskylä
Puheenjohtaja Pentti Mäkinen, Jyväskylä
Varapuheenjohtaja Pirkko Selin, Jyväskylä
Varapuheenjohtaja Seppo Moilanen, Jyväskylä
Jäsenet Henna Virkkunen, Jyväskylä Timo Fredrikson, Jyväskylä Sami Kähärä, Jyväskylä Tuuli Kirsikka Pirttiaho, Jyväskylä Petrikki Tukiainen, Jyväskylä Leena Kalmari, Laukaa Pauliina Takala, Muurame Liisa Stenman-Kässi, Uurainen
Jäsenet Ulla Lauttamus, Jyväskylä Sinuhe Wallinheimo, Jyväskylä Sami Kähärä, Jyväskylä Tuuli Kirsikka Pirttiaho, Jyväskylä Petrikki Tukiainen, Jyväskylä Anita Kuniala, Laukaa Pauliina Takala, Muurame Toimi Kankaanniemi, Uurainen
TYÖVALIOKUNTA 2013
12
Työvaliokunta 1.1.–5.5.2013
Työvaliokunta 6.5.2013 alkaen
Puheenjohtaja Kaupunginjohtaja Markku Andersson, Jyväskylä
Puheenjohtaja Kaupunginjohtaja Markku Andersson, Jyväskylä
Varapuheenjohtaja Kunnanjohtaja Esko Koliseva, Laukaa
Varapuheenjohtaja Laukaan vs. kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä
Sihteeri Johtaja Risto Kinnunen, Jykes
Sihteeri Johtaja Risto Kinnunen, Jykes
Muut jäsenet Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama Jykesin hallituksen puheenjohtaja Reijo Laitinen Jykesin hallituksen varapuheenjohtaja Pirkko Selin Jykesin toimitusjohtaja Ari Hiltunen Jyväskylä Innovation Oy:n toimitusjohtaja Veli-Pekka Heikkinen Jykes Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Juha Takala Jykes Kiinteistöt Oy:n varapuheenjohtaja Jaakko Selin
Muut jäsenet Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama Jykesin hallituksen puheenjohtaja Pentti Mäkinen Jykesin hallituksen varapuheenjohtaja Seppo Moilanen Jykesin toimitusjohtaja Ari Hiltunen Jyväskylä Innovation Oy:n toimitusjohtaja Veli-Pekka Heikkinen Jykes Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Juha Takala Jykes Kiinteistöt Oy:n varapuheenjohtaja Jaakko Selin
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY
JYKESIN ORGANISAATIO 1.9.2013 ALKAEN
HALLITUS puheenjohtaja Pentti Mäkinen
TYÖVALIOKUNTA puheenjohtaja Markku Andersson
Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Seudun strategiset hankkeet Risto Kinnunen
Yrityspalvelut Risto Kovala
• Toimivien yritysten neuvontapalvelut • Omistajanvaihdokset • Yrityskummitoiminta
Liiketoiminnan kehittäminen Olli Patrikainen
Kasvu- ja kehittämispalvelut Tero Rautiainen
• Kasvu- ja kehittämispalvelut • Kasvuyritykset
Sijoittumispalvelut Harri Heinänen Kansainvälistymispalvelut Satu Freyberg • Yritysten houkutteleminen Jykes-kuntiin • Sijoittuvien yritysten palvelut
Viestintä ja markkinointi Taija Lappeteläinen Talous- ja henkilöstöhallinto Johanna Niinikoski
VUOSIKERTOMUS 2013
13
TULOSLASKELMA
KONSERNI EMOYHTIÖ 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2012 LIIKEVAIHTO 7 952 288,12 9 267 494,80 7 017 594,01 8 270 026,98 Liiketoiminnan muut tuotot 21 069,00 5 450,00 6 670,00 1 850,00 Materiaalit ja palvelut Ulkopuoliset palvelut -2 718 715,01 -2 965 850,61 -3 041 703,43 -3 466 250,60 Materiaalit ja palvelut yht. -2 718 715,01 -2 965 850,61 -3 041 703,43 -3 466 250,60 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 948 161,82 -3 122 902,32 -2 179 845,41 -2 269 335,27 Eläkekulut -560 699,53 -568 182,17 -420 595,86 -424 468,45 Henkilösivukulut -105 403,89 -124 112,26 -75 336,43 -84 307,43 Henkilöstökulut yht. -3 614 265,24 -3 815 196,75 -2 675 777,70 -2 778 111,15 Poistot ja arvonalentumiset Muista aineettomista hyödykkeistä Koneista ja kalustosta -10 245,30 -11 047,15 -10 245,30 -11 047,15 Poistot ja arvonalentumiset yht. -10 245,30 -11 047,15 -10 245,30 -11 047,15 Liiketoiminnan muut kulut -1 807 603,74 -2 095 835,50 -1 339 891,49 -1 538 258,92 LIIKEVOITTO/TAPPIO -177 472,17 385 014,79 -43 353,91 478 209,16 Rahoitustuotot ja -kulut Osuudet osakkuusyritysten tuloksista -17 793,62 39 086,65 Muut korko-ja rahoitustuotot Korkotuotot 4 575,19 3 334,97 993,17 242,95 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista Omistusosakkuusyritysosuuksien arvonal. -50 234,00 -50 234,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut -3 947,18 -8 951,75 -4,77 -3 014,90 VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, -244 871,78 418 484,66 -92 599,51 475 437,21 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA -244 871,78 418 484,66 -92 599,51 475 437,21
Tuloverot -3 231,66 -5 470,99 VÄHEMMISTÖOSUUS -3 534,37 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -248 103,44 409 479,30 -92 599,51 475 437,21
14
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY
TASE
KONSERNI EMOYHTIÖ VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 30 735,92 33 141,47 30 735,92 33 141,47 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 30 735,92 33 141,47 30 735,92 33 141,47 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 40 975,36 40 974,36 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 99 492,77 167 520,39 957 747,36 1 007 981,36 Osakkeet ja osuudet 201 150,66 201 150,66 201 150,66 201 150,66 Sijoitukset yhteensä 300 643,43 368 671,05 1 199 873,38 1 250 106,38 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. 331 379,35 401 812,52 1 230 609,30 1 283 247,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 1 315 067,54 1 002 407,55 1 314 168,24 979 393,04 Lainasaamiset 446 988,52 782 659,65 596 988,52 497 139,95 Muut saamiset 24 887,69 347 731,92 80 652,54 451 397,05 Siirtosaamiset 1 063 330,55 1 059 865,30 593 338,03 708 436,63 Lyhytaikaiset yhteensä 2 850 274,30 3 192 664,42 2 585 147,33 2 636 366,67 Rahat ja pankkisaamiset 22 230,19 11 975,15 211,23 91,23 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. 2 872 504,49 3 204 639,57 2 585 358,56 2 636 457,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 203 883,84 3 606 452,09 3 815 967,86 3 919 705,75 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 878 659,13 1 878 659,13 1 878 659,13 1 878 659,13 Edellisten tilikausien voitto/tappio 543 036,13 122 042,54 1 190 377,76 714 940,55 Muutokset osakkuusyhtiöiden omassa po:ssa Tilikauden voitto/tappio -248 103,44 409 479,30 -92 599,51 475 437,21 294 932,69 531 521,84 1 097 778,25 1 190 377,76 Oma pääoma yhteensä 2 173 591,82 2 410 180,97 2 976 437,38 3 069 036,89 VÄHEMMISTÖN OSUUS 0,00 23 514,30 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 42 042,04 39 848,73 30 889,76 Ostovelat 182 131,04 259 668,92 154 030,17 225 407,17 Muut velat 311 819,82 86 012,69 246 993,22 60 549,23 Siirtovelat 494 299,12 787 226,48 407 617,33 564 712,46 Lyhytaikainen vieras pääoma yht. 1 030 292,02 1 172 756,82 839 530,48 850 668,86 Vieras pääoma yhteensä 1 030 292,02 1 172 756,82 839 530,48 850 668,86 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 203 883,84 3 606 452,09 3 815 967,86 3 919 705,75
VUOSIKERTOMUS 2013
15
JYVÄSKYLÄN SEUTU LUKUINA Uurainen
Laukaa
Jyväskylä
Jyväskylän seudun yritysten liikevaihto 2011
Muurame
(5 suurinta toimialaa liikevaihdon perustella) (1 000 euroa) Tukku- ja vähittäiskauppa
2 078 003
Teollisuus
1 884 872
Rakentaminen
Jyväskylä omistaa Jykesistä 80 %, Laukaa 13 %, Muurame 5 % ja Uurainen 2 %.
961 075
Informaatio ja viestintä
464 368
Sähkö- ja lämpöhuolto
366 985
Kuntien väkiluvun kehitys Jyväskylän seudulla 2009–2013
Jyväskylä Laukaa Muurame Uurainen Jykesin omistajakunnat yhteensä Jyväskylän seutu yhteensä
2009
2010
2011
2012
2013*)
129 623
130 816
132 062
133 482
134 663
17 975
18 142
18 286
18 481
18 583
9 231
9 256
9 438
9 569
9 579
3 382
3 455
3 507
3 569
3 594
160 211
161 669
163 293
165 101
166 419
172 083
173 651
175 324
177 104
178 413
2012
2013 15,0
*) Ennakkotieto
Keskimääräinen työttömyysaste vuosina 2009–2013 2009
16
2010
2011
Jyväskylä
12,8
13,0
12,4
13,2
Laukaa
10,8
10,4
10,0
10,2
11,9
Muurame
9,7
9,0
8,5
8,9
10,4
Uurainen
14,1
12,3
10,9
10,7
12,5
Jykesin omistajakunnat yhteensä
12,5
12,5
11,9
12,6
14,4
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY
Aloittaneet yritykset omistajakunnittain 2009–2013 Jyväskylä 800
706 700
735
718
690
597 600
500
400
Q1 300
Q2 200
Q3 100
Q4 (Ei saatavilla 2013 tietoja) 0
2009
2010
2011
Laukaa
2013
Muurame 99
100
2012
84
60
20
57 51
84 79
80
Uurainen 19
50
16
50
15 15
41 60
40
12
36
60
11 10
30
40 20 5 20 10
0
2009
2010
2011
VUOSIKERTOMUS 2013
2012
2013
0
2009
2010
2011
2012
2013
0
2009
2010
2011
2012
2013
17
Jyväskylän seudun työpaikat toimialoittain 2011*)
Toimiala tuntematon (1 098)
Maa-, metsä ja kalatalous (1 562)
Muu palvelutoiminta (2 084)
Kaivostoiminta (163)
Taiteet, viihde ja virkistys (1 371)
Teollisuus (9 347)
Terveys- ja sosiaalipalvelut (13 047)
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (288) Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (297) Rakentaminen (5 431)
Tukku- ja vähittäiskauppa (8 028)
Koulutus (7 552)
Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (4 137)
Kuljetus ja varastointi (3 141) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (2 543)
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (5 119)
Informaatio ja viestintä (3 324)
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (4 451) Kiinteistöalan toiminta (723)
Rahoitus- ja vakuutustoiminta (739)
*) Tilastokeskuksen uusin saatavilla oleva tieto
Jyväskylän seudun työpaikat 2007–2013
Jyväskylän seudun väestönkehitys 2009–2013
75000
180000 Ennakkotieto
170000
Arvio
Arvio
2012
2013
70000 65000
160000 60000 150000
140000
18
55000
2009
2010
2011
2012
2013
50000
2007
2008
2009
2010
2011
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY
VUOSIKERTOMUS 2013
19
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Puh. 020 771 5600, Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä, www.jykes.fi facebook.com/jykesfi
20
@jykesfi
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY