1 minute read

Kolumni

Myös energian talteenotto osaksi kierrätystä?

Nyt kun Ukrainan sota on muuttunut energiasodaksi ja öljystä sekä kaasusta on tullut ”ase” kalliine hintoineen, meilläkin keskustellaan kivihiilen ja turpeen polton elvyttämisestä. Vähentääksemme fossiilisia energianlähteitä parempi ratkaisu olisi, jos hyväksyttäisiin muovijätteen poltto (energian talteenotto) myös muovin kierrätykseksi. Esitän kolme kohtaa tämän ajatukseni tueksi: 1. Hyvin alkanut muovisten kuluttajapakkausten kierrätys on murrosvaiheessa. Uuden jätelain myötä tulee muutoksia tuottajavastuujärjestelmiin. Kierrätystavoitteisiin vaikuttaa myös olennaisesti uusiomuovin saatavuus, laatu ja sen sopimattomuus elintarvikepakkauksiin. Edelleen suurin osa kerätystä pakkausjätteestä menee polttoon. Jos tämä polttoenergia hyväksyttäisiin muovien kierrätykseksi, se helpottaisi niiden lajittelua ja EU:n kierrätysvelvoitteet olisivat saavutettavissa nopeammin ja edullisemmin. Näin myös vältyttäisiin paljon energiaa vaativilta monivaiheisilta kierrätysprosesseilta ja säästettäisiin kallista öljyä eli energiaa. 2. Lähes kaikilla eurooppalaisilla öljynjalostajilla ja petrokemian tehtailla on meneillään lukuisia kehitysprojekteja, joissa öljyn sijaan petrokemian syöttöaineena ovat muovijätteet. Tällä niin sanotulla kemiallisella kierrätyksellä pyritään ratkaisemaan uusiomuovin epäpuhtausongelmat sekä laajentamaan niiden käyttösovelluksia. Valitettavasti jalostusprosesseissa syntyy myös öljymäisiä tuotteita, jotka menevät energian tuotantoon tai polttoaineiksi. Jos nämä ”polymer-to-oil”-jakeet hyväksyttäisiin muovien kierrätykseksi, jalostusprosessit yksinkertaistuisivat, koska tavoitteesta ”polymer-to-polymer” voitaisiin ainakin osittain luopua.

Advertisement

3. Vuonna 2021 EU määräsi jäsenvaltiolle muovipakkauksia koskevan haittaveron, joka perustuu kiertämättä jääneen muovipakkausjätteen määrään (0,80 €/ kg). Julkista tietoa Suomen maksamasta euromäärästä ja miten se jyvitetään eri osapuolille ei ole näkynyt. On esitetty arvio, että Suomi maksaisi tätä pakkausveroa vuositasolla 68–70 miljoonaa euroa. Voisiko ajatella, että haettaisiin Suomen poikkeusolosuhteisiin vedoten EU:lta hyväksyntää, jossa myös energian talteenotto ja pyrolyysiöljyn poltto hyväksyttäisiin muovien kierrätykseksi, ainakin meillä? Näin myös tämä haittavero poistuisi.

Erkki Laiho insinööri, muovi- ja pakkausalan konsultti EhoPlace Oy

This article is from: