Maaseutu 7 2016

NRO 7 ELOKUU 2016

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 7 ELOKUU 2016 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

VIHREÄN KULLAN MAITA

Myynnissä sata kohdetta: Lapissa 27, PohjoisPohjanmaalla 61 ja Kainuussa 12.

Kohteet netissä: www.metsatilat.fi.

POLTTOÖLJY

- lämmitys ja moottori Oulun seudulla palvelee

010 328 1710 - Edulliset hinnat - Hyvät maksuehdot - Luotettavat toimitukset -

?

A S S O N N U K OOTKO RAPA Aloita uusi Laiffi!

Liittymistarjouksena uudelle jäsenellä 2 ensimmäistä kuukautta puoleen hintaan!

Liittymismaksu 0 €!

Ei enää pitkiä sitoutumista!

Tarjous voimassa 16.9. saakka.

Avoimet Ovet 5.-8.9.

Tervetuloa!

www.maaseutulehdet.fi

St1 Oy Pohjois-Suomi www.st1.fi

2

NRO 7 ELOKUU 2016

Vilkas kausi Pohjois-Suomen metsäkiinteistömarkkinoilla Ammattilaisten käyttö metsäkiinteistökaupassa on kasvussa. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV:n metsäkiinteistökaupan elo-heinäkuun 12 kuukauden myynti oli 293 metsätilaa.

Kauppamäärä on 25 % kasvussa edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat aloitti metsäkiinteistöjen välityksen vuonna 2002 Lapin Metsämarkkinat Oy:n nimellä.

Alkuaikoihin verrattuna metsätilamarkkina on muuttunut perusteellisesti. Aikaisemmin myyntiin tuli lähinnä loppuun hakattuja tiloja. Nykyisin tilanne on toinen. Tilat ovat puustoltaan pääosin normaaleja. Kun suvusta ei löydy metsätaloudesta kiinnostunutta, päätyy moni perikunta tilan myyntiin. Myös suuret ikäluokat ovat ikääntyneet.

Lapset ovat etelässä ja moni harkitsee metsätilan myyntiä.

Metsäkiinteistömarkkinoilla on muutenkin vilkasta.

UPM:n myyntiin panemat isot tilayksiköt ovat tuoneet suursijoittajat mukaan metsäsijoitta-

miseen. Suursijoittajat, kuten OP-metsärahasto, United Bankers, Taalerin tehdas jne. ovat lähteneet vahvasti mukaan metsätilakauppaan. Myös yksityiset metsäsijoittajat ovat kääntäneet kiinnostuksensa Pohjoisemmaksi. Pohjoisessa myös virkistys- ja metsästysmahdollisuudet lisäävät kiinnostusta.

Sijoittajien näkökulmasta metsät ovat tulleet yhdeksi vaihtoehdoksi.Määräaikaistalletusten korkotaso on pudonnut matalalle ja toisaalta alhainen korkotaso suosii sijoittamista metsään. Suursijoittavat tavoittelevat metsästä 4 - 5 % tuottoa, joka mahdollistaisi myös kannattavan sijoittamisen velkarahalla.

Pörssikurssit ovat olleet vuo-

den 2015 aikana voimakkaassa turbulenssissa ja vuosi 2016 alkoi samoissa merkeissä.

Kiinteistöt ovat tulleet sijoittajien kiinnostuksen kohteeksi.

Metsäkiinteistöt koetaan lähes riskittömiksi ja vakaan tuoton antavaksi. Myös hintataso on ollut varsin vakaa useamman vuoden.

Pohjois-Suomessa metsätilakauppaa vilkastuttavat myös positiiviset uutiset metsäteollisuuden investoinneista. Keitele Forest tuplaa Kemijärven sahan tuotannon ensi vuonna.

Myös Äänekosken ensi vuonna valmistuvan biotuotetehtaan puunkäytön lisäyksen arvioidaan merkittäviltä osin suuntautuvan pohjoiseen. Vireillä on myös biotuotetehtaan rakentaminen Kainuuseen tai Kemijärvelle ja kiinalaisen Kaidin biodieselhanke Kemin Ajokseen.

Metsäkiinteistön välitykseen on erikoistunut oma ammattikuntansa. Metsäkiinteistö kaupassa korostuu välittäjän metsäalan tuntemus, maahan

liittyvien erityisarvojen (sora, turve, pellot, rannat jne) arvonmäärityksen asiantuntemus ja hyvät kauppatavat.

Myös metsäkiinteistön luovutusvoiton verotus poikkeaa asuntokiinteistöistä.

Pohjois-Suomen Metsämarkkinoilla on PohjoisSuomessa 13 kiinteistönvä-

littäjäasiamiestä. Asiamiehet ovat kaikki metsänhoitoyhdistyksen palveluksess, paitsi välitystoiminnasta vastaava LKV Mti Ulla Käkelä, joka on Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n palveluksessa. Metsämarkkinat toimii osana metsänhoitoyhdistysten valtakunnallista Metsätilat.fi-

ketjua.

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oyn metsänhoitoyhdistysten omistama raakapuun alihankintaan ja metsäkiinteistönvälitykseen erikoistunut yhtiö.

Jukka Aula, toimitusjohtaja

Metsään.fi-palvelu on käytetyin sähköinen metsäpalvelu Metsäkeskuksen Metsään. fi on Suomen käytetyin sähköinen metsänomistajille suunnattu palvelu. Tämä käy ilmi Tieto Oy:n ja Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 13 533 metsänomistajaa. Tutkimukseen osallistuneista metsänomistajista peräti 67 prosenttia käyttää Metsään.fi-palvelua. Seuraavaksi suosituinta palvelua käyttää 14,5 prosenttia. Vastaajista valtaosa on omistanut metsää yli kymmenen vuotta, ja he hoitavat metsäänsä liittyviä asioita muutaman kerran vuodessa. Vastaajista 69 prosentilla oli käytössään myös metsäsuunnitelma. Tutkimus tehtiin tämän vuoden touko-

kesäkuussa.

– Tutkimus kertoo, että sähköinen palvelu ja asiointi kiinnostavat metsänomistajia ja he ovat löytäneet palvelumme. Syyskuussa palvelussa julkaistavat Kemeran toteutusilmoitukset metsänomistajille ja toimijoille lisäävät palvelun kiinnostavuutta entisestään aktiivisille metsänomistajille ja metsätoimijoille, metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta sanoo.

Kaikki hyötyvät sähköisestä metsävaratiedosta Metsäkeskus tuottaa Metsään. fi-palveluun metsävaratie-

toa julkisella rahoituksella.

Metsävaratiedot on tuotettu metsikkökohtaisesti ja kuviotiedossa mukana olevat metsänhoito- ja hakkuuehdotukset tuotetaan laskennallisesti. Lisäksi palvelu sisältää ehdotuksia metsäluonnon hoitoon ja suojeluun. Maastossa on käyty vain pienellä osalla kuvioista. Ehdotuksissa ei ole huomioitu metsänomistajan henkilökohtaisia tavoitteita.

– Jos metsänomistaja haluaa tarkentaa metsätietojansa omien tavoitteidensa mukaiseksi, hän voi teettää itselleen metsäsuunnitelman. Niitä tekevät esimerkiksi metsäpalveluyritykset, metsänhoitoyhdistykset ja metsäteollisuusyritykset. Ve-

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

rovaroilla tuotettu perustieto on metsänomistajan luvalla kaikkien metsäsuunnitelman tekijöiden käytettävissä taustatietona nopeuttamaan työtä, Iittainen kertoo.

Metsänomistajan tiedot ovat aina vahvan suojauksen takana, Metsään.fi-palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan käynnissä metsätietojen käyttöä säätelevän lain valmistelu.

Mikäli metsätietojen käyttöä muutetaan lakimuutoksella nykyistä avoimemmaksi, katsotaan metsätilan omistaja- ja tilantunnistetiedot silti henkilötiedoksi. Näin ollen nämä

tiedot säilyisivät jatkossakin Metsään.fi-palvelussa vahvan suojauksen takana.

Metsäkeskus tuottaa metsävaratiedosta myös erilaisia tietotuotteita ja yhteenvetoja, sitä hyödynnetään tutkimuksissa aineistona ja käytetään metsätalouden edistämisessä sekä metsälainsäädännön valvonnassa. Metsätiedon ja sähköisten palveluiden kehittäminen entistä paremmiksi on osa Juha Sipilän hallituksen kolmivuotista Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta.

Metsäkeskus käynnisti Metsään.fi-asiointipalvelun vuonna 2012, ja se laajenee koko ajan. Tällä hetkellä palvelussa on tietoa 10,6 miljoo-

nalta metsähehtaarilta, sillä on 64 000 metsänomistajakäyttäjää ja 1 900 toimijakäyttäjää. Kattavat tiedot Suomen yksityismetsistä valmistuvat vuonna 2020.

Suomen Metsäkeskus tiedotus

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy

JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Faksi: (08) 340 521

3

NRO 7 ELOKUU 2016

Sää on suosinut puunkorjuuta Puun korjuutyö on paljolti kiinni säistä. Lähes parikymmentä vuotta monitoimikoneella puuta metsistä korjannut oululainen Tero Perttunen on ehtinyt kokea hyvät ja huonot kelit. - Tämä kesä on ollut hyvä ja syksykin näyttäisi säiden suhteen kohtalaisen hyvältä. Koskaanhan ei keleistä varmuudella tiedä etukäteen.

- Kesä 2015 oli varmaan huonoin runsaiden sateiden vuoksi tai ainakin yksi huonoimpia, mitä minun urani ajalle on sattunut. Silloin paljon kohteita jouduttiin märkyyden vuoksi siirtämään myöhemmäksi. Elokuusta eteenpäin oli taas parempi keli ja viime talvi oli säiden puolesta hyvä. Lunta oli vähän ja kovat pakkaset tulivat sopivaan aikaan, Sanginsuusta harvennusleimikolta aurinkoisena päivänä tavoitettu yrittäjä on kohdannut tänäkin kesänä kovia sateita. – Vettä on tullut välillä, mutta sää on ollut lämmin ja osa vedestä on haihtunut yläilmoihin. Sateisena aikana sopivien kohteiden saanti on tuurista kiinni.

Tero Perttusesta tuli yrittäjä 17 vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen kautta. Metsäkoneurakointi Perttunen Oy työllistää yrittäjän lisäksi kaksi vakinaista työntekijää. Monitoimikoneen lisäksi yrityksellä

on ajokone.

Puukauppaa tehdään Metsäkonealalla on Perttusen arvion mukaan kohtalaisen hyvät työllisyysnäkymät. – Puu näyttää menevän kaupaksi ja uusien suurinvestointien odotetaan lisäävän puun kysyntää myös Oulun seudulla.

- Korjuutarve on tietysti kiinni metsänomistajien myyntihalukkuudesta ja myyntihalujen takana on puusta maksettava hinta. Nuoret metsät pitäisi joka tapauksessa harventaa hintatasosta huolimatta. Meidän kohteet ovat enimmäkseen harvennushakkuita.

Perttusen yritys tekee töitä pääsääntöisesti Metsänhoitoyhdistys Oulun Seudun alueella. Työmaat sijaitsevat Oulussa, Kempeleessä, Haukiputaalla, Oulunsalossa, Hailuodossa ja jonkin verran oulujokisten tilojen ulkometsissä. – Pääosin työt voidaan tehdä kotoa käsin.

- Korjuuhinnoista käydään myös tiukkoja keskusteluja MHY Oulun Seudun kanssa.

Neuvottelut ovat olleet asiallisia ja tästä vuodesta näyttää tulevan ihan normaali. Hyvältä näyttää ja on oltava tyytyväinen, kun on saatu ihmiset työllistettyä. Tilanne on silloin hyvä, kun moto pyörii kahdes-

Monitoimikone katkoo ja karsii puun muutamassa minuutissa.

Tero Perttunen toivoo sään haltijan suosivat korjuutöitä. – Hyvällä kelillä täällä metsässä on mukava työskennellä.

sa vuorossa.

Metsäkonealalla on puhuttu kuljettajapulasta. Tero Perttunen näkee yhdeksi syyksi työn kausiluonteisuuden. – Se ei houkuta, mutta alan koulutus

on sen verran monipuolista, ettei koulutus mene hukkaan, vaikka alan töitä ei aina olisikaan.

– Yrittäjän kannalta tasainen töiden jakautuminen koko

vuodeksi olisi tärkeää. Silloin saataisiin pidettyä hyvät työntekijät talossa.

Perttusen työmailta puu lähtee moneen suuntaa. - Järeimmät tukit Kontiotuotteelle

Pudasjärvelle, ohuemmat tukit Junnikkalan sahalle Kalajoelle ja sellupuu Nuottasaareen tai jopa Ruotsiin.

Ilkka Hietala

4

NRO 7 ELOKUU 2016

Pelloilla 3,6 miljardia kiloa viljaa – kohtuullinen sato edellyttää poutapäiviä kuumuus, yksittäiset hallayöt sekä kesäkuun puolivälin jälkeen saatu suuri sademäärä ovat kurittaneet kasvustoja Alavudella, kertoo ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija Jussi Hannonen.

Tämänhetkisten satonäkymien toteutumisen ratkaisevat lopulta korjuuhetken sääolot.

Perunan sato-odotukset ovat maltilliset.

Jos pääosa sadonkorjuusta onnistuu ilman sateita, päästään vielä kohtuulliseen, noin 3,6 miljardin kilon, viljasatoon.

Viljasato olisi siten pari prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Sen m sijaan rapsista, herneestä ja härkäpavusta voidaan odottaa viime vuotta suurempaa satoa.

- Viljasato on näillä näkymin pienin viiteen vuoteen, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Anneli Partala satoarvion tietojen perusteella.

Kaikkien peltokasvien satoarviot ovat kooste vaihtelevasta tilanteesta eri puolilla Suomea: - Alkukesän kuivuus ja

Kaurasato kasvaa – muissa viljoissa vähennystä Kaurasadosta on odotettavissa kymmenyksen suurempi kuin viime vuonna eli noin 1,1 miljardia kiloa. Sato ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen suuri, sillä viime vuonna kaurasato oli pienimmillään viiteen vuoteen. Ohrasato jää viime vuoden tasolle eli 1,5 miljardiin kiloon. Vehnäsato pienenee noin 15 prosenttia ja jää alle 900 miljoonan kilon.

Viime vuoden ruissato (107 miljoonaa kiloa) oli suurin 15 vuoteen. Tänä vuonna sato putoaa jälleen alle kotimaisen kulutuksen. Satonäkymät yltävät rukiin osalta 87 miljoonaan kiloon, joka ei kata kotimaista noin 100 miljoonan

kilon vuotuista kulutusta.

Herneestä ja härkäpavusta toiveissa ennätyssatoja Herne- ja härkäpapualat kaksinkertaistuivat viime vuonna.

Tänä vuonna viljelyala on yhtä suuri ja sato-odotukset ovat korkealla. Molemmista odotetaan kaksinumeroisia kasvuprosentteja sadon määrässä. Sama pätee myös rapsiin, jonka kylvöala tuplaantui viime vuodesta.

Perunan sato-odotukset ovat maltilliset. Sato näyttäisi olevan hieman viime vuotta suurempi. Sokerijuurikkaasta sen sijaan odotetaan tässä vaiheessa 15 prosenttia viime vuotta parempaa satoa. Perunan ja sokerijuurikkaan kasvukausi on tosin vielä kesken, joten niiden osalta arviot ovat epävarmoja.

Säilörehun ja kuivaheinän satonäkymät ovat hyvät Nurmikasvustot ovat pääosin

Sadonkorjuun sääolot ratkaisevat satonäkymien toteutumisen. Kuva: Erkki Oksanen, Luke.

hyötyneet sateista, eikä kuivuus ole juurikaan haitannut niiden kasvua. Laadullisia tappioita nurmirehusatoihin voi tulla, jos niiden korjuu viivästyy sateiden takia. Sama laadullinen riski on vielä kaikilla sadonkorjuuta odottavilla peltokasveilla.

Tilaston taustaa Luken satotilaston satoarviot perustuvat paikallisten

ProAgria keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta elokuun 22. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot ja paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tilanteeseen 22.8.2016.

Satoarvioon liittyvän tau-

lukon[4] löydät tilaston sivulta. Tilastotietokannassa[5] on satotietoja vuodesta 1920 alkaen.

Tarkempaa tietoa satomääristä saadaan marraskuun 24. päivänä, jolloin satomäärien laskemisessa on käytettävissä maatiloilta saatuja satotietoja.

Luonnonvarakeskus

Ennakoimalla turvallisesti traktorin ohi Traktorien ja maataloustyökoneiden sesonki näkyy jo liikenteessä. Vaikka nämä muuta liikennettä hitaammin kulkevat ajoneuvot ovat pääsääntöisesti vain lyhyen aikaa tiellä, niiden ohittaminen saattaa aiheuttaa turhia riskinottoja. Liikenneturva muistuttaa ennakoimaan ja varmistamaan turvallisen ohituksen. Jos ohi on päästävä, tulee ohituksen turvallisuudesta varmistua jo ennen kaistan vaihtoa.

-Maatalouskoneen kuljettajan aikeita voi ennakoida seuraamalla ajoneuvon liikkeitä ja vilkkua. Etenkin ohitusta suunniteltaessa on varmistettava, ettei ajoneuvo ole

kääntymässä. Vaaratilanteita syntyy erityisesti tilanteissa, joissa työkone on kääntymässä yllättäen vasemmalle, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski opastaa.

Kääntymistila saattaa yllättää Traktori voi siihen kiinnitettyine työkoneineen olla hyvin leveä, sillä tienpidossa tai maataloudessa käytettäviin työkoneisiin ja työvälineisiin ei sovelleta muutoin liikenteessä yleisesti sovellettavia mittasäännöksiä. Esimerkiksi kääntöauroja kuljettavien traktorien peränylitys voi yllättää kääntymistilanteessa liian lä-

heltä ajavan.

-Ne vievät oikeallekin kääntyessään yllättävän paljon tilaa myös vastaantulevan kaistalta. Jos perässä tullut on lähtenyt samanaikaisesti ohittamaan, hupenee ajotila kaistalla hyvinkin nopeasti, Kalmakoski varoittaa.

Odota sopivalla etäisyydellä Leveät, eteen tai perään kiinnitettävät maatalouskoneet, voivat hankaloittaa traktorin vilkun näkymistä muille liikkujille. Vastaavasti traktorin kuljettaja ei välttämättä näe peileistään takana tulevaa liikennettä.

-On syytä muistaa, että traktorin kuljettaja ei voi havainnoida takana tulevaa liikennettä kunnolla, jos perävaunu tai traktoriin kiinnitetty laite peittää näkyvyyden taakse. Perässä ajavan ei siis kannata ajaa liian lähelle traktoria, vaan odottaa sopivalla etäisyydellä ohituspaikkaa, Kalmakoski sanoo.

Varovaisuus ja ennakointi liikenteessä koskee toki myös traktoreiden ja muiden hitaiden ajoneuvojen kuljettajia.

-Turvallisuuden vuoksi traktorien ja työkoneiden valojen puhtaus tulisi tarkistaa aina ennen tieliikenteeseen menoa.

Kimmo Hinno maakuntauudistuksen projektipäälliköksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen projektipäälliköksi on valittu YTM Kimmo Hinno 1.9. alkaen. Hinnolla on vankka julkishallinnollinen osaaminen ja usean vuoden työkokemus vaativissa hallinnollisissa tehtävissä kuntasektorilla. Lisäksi hänellä on erinomainen tuntemus Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta toimintaympäristönä ja laajat

yhteistyöverkostot alueella.

Projektipäällikön päätehtävänä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ja uuden maakunnan toiminnan käynnistämisen esivalmistelu. Uudistukseen liittyvä valmisteleva työ ja tuotokset tulee valmistua aikataulussaan 30.6.2017 mennessä. Tehtävään sisältyy yhteisiin palveluihin liittyvi-

en selvitysten valmistelu. Projektipäällikkö toimii uudistuksen ohjaus- ja johtoryhmän sekä työryhmien sihteerinä. Tehtävän sijaintipaikka on Pohjois-Pohjanmaan liiton virasto Oulussa.

- Olen erittäin otettu, että minut on valittu projektipäälliköksi tehtävään, jossa ollaan tekemässä historiallisen suurta muutosta.

Uudistukselle on valmisteltu haasteellinen aikataulu. Esivalmistelulle on annettu aikaa ainoastaan yhdeksän kuukautta, joten meidän täytyy saada valmistelutyö maakuntauudistuksen ohjausryhmän valitsemissa työryhmissä liikkeelle mahdollisimman pian, Kimmo Hinno toteaa.

MOOTTORIHUOLTOA

NRO 7 ELOKUU 2016

ASIANAJOTOIMISTOJA

Kohuttu tietokirja Puiden salattu elämä muuttaa käsityksemme metsistä Tiesitkö että puilla on oma sosiaalinen verFYSIOTERAPIAA kostonsa, Wood Wide Web, jolla ne kommunikoivat keskenään, hoitavat tovereitaan ja varoittavat toisiaan vaarasta? Saksalainen luontokirjailija ja metsänhoitaja Peter Wohlleben avaa kirjassaan Puiden salattu elämä (Gummerus) kiehtovasti maailmaa, jota emme näe, kuule tai tule ajatelleeksi.

Peter Wohlleben kertoo kan- tammet ruokkivat kaadetun santajuisesti ja tutuin käsit- naapurinsa kantoa? Miten puut tein uusimmista tieteellisistä ja sienet hyötyvät toisistaan? löydöistä, jotka ovat suoraan Wohlleben kuvailee puiden tavaikuttaneet hänen omaan ta- poja sellaisina kuin ne ilmenepaansa tehdä metsänhoitajan vät luonnontilaisissa metsissä, työtä. Kirjasta huokuu metsäs- joissa puiden elinkaari on ihsä aikaansa viettävän miehen misikää pidempi. Samalla hän HAMMASTYÖT rakkaus luontoa, metsiä ja pui- pohtii miksi luonnonmetsien ta kohtaan. säilyttäminen on niin tärkeää Wohlleben havainnollis- ja minkä vuoksi metsillä on ERIKOISHAMMASTEKNIKKO taa puiden salattua elämää suotuisa vaikutus ihmisten antamalla useita kiinnostavia terveyteen.

REIJO HEINONEN esimerkkejä siitä miten puut Puiden salattu elämä on proteesit • korjaukset • kotikäynnit käyttäytyvät sosiaalisesti • pohjaukset ollut kirjasensaatio ilmestytSaksassa, jossuhteessa muihin tyään alun perin0400 Valtatietoisiinsa, 30, MUHOS 172 374 kasveihin ja metsän eläimiin. sa sitä myytiin yhden vuoden Miten puut viestivät juuriensa aikana lähes puoli miljoonaa avulla tai erittämällä erilaisia kappaletta. Suomennos sisälHUOLTOASEMAT hajuaineita? Miten ja miksi tää kirjailijan oman esipuheen

HANKKIJA HUOLTO AGRIMARKET HUOLTO PALVELEEPALVELEE

AGRIMARKET HUOLTO PALVELEE AGRIMARKET HUOLTO PALVELEE koneisiin

• Kirjanpito

• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

TUULILASEJA

Meiltä myös alkuperäiset varaosat edustamiimme koneisiin

Puhelun hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010-alkuisiin numeroihin on 8,28 snt/puh. + 11,99 snt/min. kaikista liittymistä

Zatelliitintie 10 on KEMPELE 8,28snt/puh. + 11,99 snt/min. kaikista liittymistä Työnjohtaja: tapani.matinolli@agrimarket.fi Puhelun hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010-alkuisiin numeroihin on 8,28 snt/puh. + 11,99 snt/min. kaikista liittymistä p.

010 7684 870

HANKKIJA HUOLTO KEMPELE Agrimarket HUOLTO KEMPELE Työnjohtaja: tapani.matinolli@agrimarket.fi Zatelliitintie 10 KEMPELE 010 7684 768 4918 p. 010 870 Työnjohtaja: tapani.matinolli@agrimarket.fi Huolto: anssi.suihkonen@agrimarket.fi

Puiden salattu elämä, kansi: Jenni Noponen.

Peter Wohlleben, kuva: Tobias Wohlleben.

Peter Wohlleben

suomalaisille lukijoille sekä kirjailija Anni Kytömäen alkusanat. ”Wohllebenin teoksessa puista ei tehdä henkiolentoja.

Kirja on ylistyslaulu puille sellaisina kuin ne ovat. Se pyrkii lisäämään ymmärrystä puita ja koko metsää kohtaan, avartamaan ihmisten käsityskykyä yli lajirajojen”, kirjoittaa Kytömäki alkusanoissaan.

Peter Wohlleben (s. 1964) on kotoisin Bonnista. Hän jätti kaksikymmenvuotisen virkamiesuransa metsänhoitajana, koska halusi soveltaa metsänhoitoihanteitaan käytäntöön.

Nykyisin hän hoitaa ympäristöystävällistä metsänhoitoaluetta Hümmelissa, Saksassa.

Wohlleben on suosittu luennoija ja luontokirjailija. Hänen seuraava kirjansa, Eläinten RAKENTAMINEN salattu elämä, ilmestyy suomeksi keväällä 2017.

Gummerus

Sininauhasäätiön tutkimus:

Asukkaan turvallisuuden tunne on merkki tuetun asumisen laadusta Neste Oil Muhos Ratatie 38, 91500 Muhos Puh. 010 279 0900, www.nesteoilmuhos.fi Avoinna ark. 6–21, la 8–21, su 9–21

KIRJAPAINOPALVELUJA

Pitkäaikaisasunnottomuusohjelmat ovat vähentäneet merkittävästi asunnottomuutta viime vuosina Suomessa. Tutkimuksen tekijät korostavat, että onnistumisten jälkeen on aika mennä eteenpäin.

- Asumisen laatuun pitäisi edelleen kiinnittää huomiota.

Asunnottomuuden uusiutumista vähentäisi merkittävästi myös se, että ihminen voisi

TILITOIMISTOPALVELUT:

Huollamme myös muita merkkejä Puhelun hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010-alkuisiin numeroihin on 8,28 snt/puh. + 11,99 snt/min. kaikista liittymistä Agrimarket HUOLTO KEMPELE Zatelliitintie 10 KEMPELEHUOLTO KEMPELE Agrimarket Meiltä myös alkuperäiset varaosat edustamiimme koneisiin p. 010 7684 Puhelun 870 hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010 -alkuisiin numeroihin

Peter Wohlleben Puiden salattu elämä

Asukkaiden turvattomuus on väkivallan uhkaa ja pelkoa kodin menettämisestä

5

Meiltä myös alkuperäiset varaosat edustamiimme koneisiin Meiltä myös alkuperäiset varaosat edustamiimme

Kasvimaailmanseisovasta kuninkaiden tunteista ja viestinnästä Lähiruokalounas Alkuteos Das Geheime Leben der Bäume. Suomennos Pirkko Roinila. 257 sivua. Ilmestyy viikolla 34 pöydästä arkisin klo 10.30–14.

Osa tuetuissa asumisyksiköissä asuvista ihmisistä voi huonosti, koska samaan paikkaan sijoitetaan hyvin erilaisissa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Osa asukkaista kokee myös turvattomuutta. Tämä käy ilmi Sininauhasäätiön Asukkaan ääni -tutkimuksesta, joka valottaa asukkaiden kokemuksia tuetun asumisen laadusta.

TILITOIMISTOJA

itse valita, minkä tyyppisessä asumisyksikössä hän asuu.

Kotia vailla olevaa ihmistä ei voi vain tuupata jonnekin ja toivoa tämän sopeutuvan, tutkijat Päivi Kivelä ja Anna Leppo painottavat.

Asumisyksiköissä eletään tavallista arkea. Tutkimus kertoo kuitenkin myös turvattomuudesta, jonka luonne riippuu asumisen muodosta. Esimerkiksi asunto ensin -yksiköissä monet kokevat väkivallan ja rikoksen uhriksi joutumisen uhkaa tai kärsivät metelistä. Niin sanotun portaikkomallin asumisyksiköissä asuvat ihmiset puolestaan pelkäävät menettävänsä kotinsa ja samalla lähiyhteisönsä.

- Asumisyksikön muut asukkaat ja työntekijät ovat monelle ihmiselle ainoat elämää kannattelevat sosiaaliset suhteet, jotka heillä on jäljellä, Leppo ja Kivelä kuvaavat asukkaiden todellisuutta.

Lisäksi moni kokee asumisen leimaavaksi ja itsensä ulkopuoliseksi. Kokemus

b-luokan – jopa ö-luokan – kansalaisuudesta on asumisyksikössä hyvin tavallinen.

Arjen tulipalojen sammuttelu estää kohtaamiset Asukkaiden suuri määrä ja erityisen vahva tuen tarve kuormittavat asumisyksiköiden henkilökuntaa ja muita asukkaita. Tilannetta helpottaisi se, jos vakavista päihdeja mielenterveysongelmista kärsivät asukkaat pääsisivät helpommin tarpeiden mukaiseen hoitoon.

- Jos arki on jatkuvaa tulipalojen sammuttelua, henkilökunnan aika ei riitä kiireettömiin kohtaamisiin ja keskusteluihin asukkaiden kanssa, Kivelä ja Leppo toteavat.

Sininauhaliitto Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahden asunto ensin -yksikön asukkaita sekä kuuden portaikkomallia noudattavan asumisyksikön asukkaita (N=55) eri puolilla Suomea vuoden 2015 aikana.

www.tiimatalot.fi

KOIRAHOITOLA

LÖYLYVALMIS SAUNA + LATOJA NYT ÄHTÖL I K K Ä 8 HINTAAN! Soita 0500 682 226

Oulun Kalevan kisojen DIESELKORJAAMO esiurheilijat on valittu Edullista ilmoitustilaa

PITÄJÄN PARHAISSA. KYSY TARJOUS! Yhteystiedot sivulla 2

Viime vuoden Porin Kalevan kisoissa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva toi yhdessä kisajärjestäjien kanssa ensi kertaa mukaan eri lajien finaaleihin esiurheilijat.

RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET Esiurheilijat ovat paikallisten seurojen lapsia, jotka pääsevät yrittämään omaa ennätystään lajinsa Kalevan kisojen Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI finaalissa. Lapsille kokemus on täynnä iloa, jännitystä ja Puh. (016) 257 351 Severi Nakkiainutkertaisuutta. Vuonna 2015 esimerkiksi ma-pe 8.00-17.00 lan Vireestä teki oman ennätyksensä esiurheilijana ennen miesten keihään finaalia – yleisö oli hurmiossaan Severin menestyksestä! Severin isän mukaan poikaa jännitti suoritus, mutta Severi sai kannustusta keihäsmiehiltä Tero Pitkämäeltä ja Antti Ruuskaselta sekä kokeneelta valmentajalta Seppo Vallalta.

Hakemusten joukosta esiurheilijoiksi valikoitui seuraavat tulevaisuuden lupaukset: FINAALILAJIT perjantaina 22.7.2016 miesten pituus Teemu Koskela (s. 2007), Kempeleen Kiri naisten kiekko Martta Koski-Vähälä (s. 2004), Limingan Niittomiehet lauantaina 23.7.2016 naisten kuula Jenni Jaatinen (s. 2004), Kalajoen Junkkarit sunnuntaina 24.7.2016 naisten kolmiloikka Viivi Säntti (s.2005), Oulun Pyrintö miesten keihäs Onni Hirsivaara (s. 2008), Veitsiluodon Kisa-Veikot

Maa seutu Maaseutu eläväksi!

Tämä lehti luettavana myös netissä:

Kustannus Oy

Maaseutulehdet

Käy

Webasto-lä nan tarkastam ennen syks sän aikana h Webasto on ilmojen viile huollossa t sekä säänn pidentävät l varmistavat Webaston suositeltava kesälämpöti nykyiset po haihtua po näin vaikeu

Elokuussa Muhokselle ava uusi kotihoidon toimipi

6

NRO 7 ELOKUU 2016

Aira Samulin Oulujoen messuilla:

Arvokkaan elämän ja kotona asumisen puolesta

Pirkko Mattila oli messuilla kansanedustajana. Nyt hän on sosiaali- ja terveysministeri.

Oulujoen messuilla 13 -14.8.

Utajärven Jäähallilla oli monipuolista ohjelmaa: musiikkia, puhujia, lapsille mukavaa, erilaisia työnäytöksiä sekä leipomon piha-alueella olevan kivipuiston esittelyä. Messujen piha-alueella oli rompetori, jonka kävijämäärää verotti sateinen sää ensimmäisenä messupäivänä. Sunnuntaina paistoi sen sijaan aurinko.

Utajärven Yrittäjät ry ja Utajärven kunta olivat tapahtuman pääjärjestäjinä.

Digitaalisuus vahvasti esillä Utajärven kunnan osastolla sisältöä oli tehty digitaaliseen toimintaympäristöön painottaen. Esillä oli neljä teemaa: Utakuitu, Hyvinvointi, Tekniset palvelut ja elinvoima.

Pääajatuksena oli tuoda esille, mitä kaikkea digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa jo nyt ja mitä kaikkea mahdollisuuksia on vielä tulossa. Esimerkiksi terveyteen liittyviä palveluita on mahdollista saada yhä useampien ihmisten saataville. Digitaalisuus tuo myös uusia ja huimia ulottuvuuksia yrittäjyyden mahdollisuuksiin, kerrottiin kunnan esittelypisteessä.

Messujen pääteemoihin liittyi myös tapahtuman kiinnostavin vierailu. Lauantaina oli paikalla Aira Samulin esittelemässä erilaisia asumiseen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita sekä ilahdutti messuvieraita reippaalla otteellaan.

89-vuotias Samulin kertoi toimineensa yrittäjänä kahdeksalla vuosikymmenellä ja lisäksi tehnyt pitkään töitä mielenterveyden ja ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

- Minulta usein kysytään, miten jaksan vieläkin tehdä

töitä, mutta tämähän on erittäin mielekästä, kun saan samalla tehdä hyvää ihmisille.

Saan elannon omalle porukalle ja lisäksi työllistän ihmisiä.

Muutama vuosi sitten hommasin Helsingistä Bulevardilta ”Airan tarinasalongin”, jonne ihmiset voivat tulla kuuntelemaan tarinoitani ja samalla juomaan pullakahvit ruusukupeista.

Samulin puhui ikäihmisten arvokkaan elämän ja kotona asumisen puolesta.

- Monesti kun kysyn ihmisiltä, kuka haluaa asua kotonansa niin pitkään kuin mahdollista, yleensä kaikki kädet nousevat ylös. Kotona asuminen on mielekkäämpää ja inhimillisempää, ja usein kotona tulee puuhailtua ja askaroitua enemmän. Lapsia usein pelottaa jättää vanhempansa yksin kotiin, mutta nykyisin turvallisuusteknologian avulla lapset voivat pitää huolta, vaikka olisivat toisella puolen maapalloa, Aira kertoi.

Hän korosti oman kotinsa ratkaisuja esimerkkinä käyttäen, että ikäihmisen koti tulisi olla helposti asuttava eli esteetön: ilman kynnyksiä ja portaita sekä tarpeeksi suuret oviaukot. Lisäksi turvallisuusteknologiset ratkaisut , joiden avulla voi saada muistutuksen ruoka-ajoista, onko noustu sängystä tai onko ulko-ovi auki.

- Jos käykin niin, että jotakin sattuu niin lapset tai joku muu läheinen voi soittaa ja kysyä miten siellä voidaan tai pyytä vaikka naapuria tai palvelukodin henkilökuntaa tarkastamaan tilanne. Se lisää huomattavasti yksin asuvalle turvallisuuden tunnetta, Aira kertoi.

- Tällaisen järjestelmän voi asentaa vain 300 eurolla ja sen

Utajärven Yrittäjien esittelypisteessä oli INFO toiminnan esittelyä ja sai ostaa arpoja, joissa oli hyvät palkinnot.

Aira Samulinin vauhdikas esitys sai yleisönkin mukaan.

jälkeen kuukausimaksu on 49 euroa. Yhteiskunnan kannattaisi satsata kotona asumista tukeviin järjestelmiin, sillä pelkästään yksi laitospaikka maksaa helposti satoja tuhansia yhteiskunnalle. Ja onhan kotona asuminen muutenkin monille mielekkäämpää!

Samulin kannusti jokaista ottamaan valtaa vanhuuteensa, sillä helpoilla ratkaisuilla elämästään voi tehdä turvallista vielä pitkäksi aikaa.

Maatalouden kriisiin saatava ratkaisuja Messuilla puhuneen kansanedustaja Antti Rantakankaan (kesk) mukaan hallituksen talouden kuntoon saattamiseen tähtäävät toimet alkavat tuottaa tuloksia. Työllisyystilanne kohenee, talouskasvussa on orastavaa kasvua ja monilla aloilla kuten rakentamisessa on myönteisiä näkymiä.

Hallituksella ja eduskunnalla on tärkeä syksy edessä. Sotemaakuntaitsehallintouudistuksen loppuhionta, maatalouden kannattavuuskriisin helpottaminen, byrokratian purkutalkoiden nopeuttaminen ja eri kärkihankkeiden konkretisointi. Elokuun lopun budjettiriihestä odotetaan muun muassa uusia työllisyyttä parantavia toimia. Erityisen mielenkiintoinen esitys on Viron yritysveromallia mukaileva inves-

Jukka Grip ja Asko Merilä valmistautuvat asentamaan Aira Samulinille headset-mikrofonia, joka osoittautui hyvin toimivaksi liikkuvalle Airalle.

tointivarausjärjestelmä, joka tukisi investointeja, kasvua ja helpottaisi rahoituksen saantia kohtuuhintaan.

Rantakankaan mukaan maatalouden kriisin helpottamiseen on löydettävä ratkaisuja pikaisesti. Erityisesti voimakkaasti investoineiden tilojen tilanne on tukala, rahaa ei jää lyhennyksiin. Eu;n kriisirahoitus ei missään tapauksessa riitä, vaan tarvitaan rahaa myös kansallisesta budjetista.

Rantakangas muistutti, että kyse on koko elintarvikesekto-

Välillä lippuluukulla oli messuvieraista pitkä jono.

rin tulevaisuudesta puhuessaan messuilla.

Lainsäädännön muuttuessa kuntia tarvitaan edelleen

Perussuomalaisten osastolla oli messuvieraiden tavattavissa sosiaali- ja terveysministeriksi tapahtuman jälkeen nimitetty kansanedustaja Pirkko Mattila.

-Tuleva lainsäädäntö tunnistaa edelleen myös suomalaiset kunnat. Kunnille jää tehtäväkenttänsä, joista tärkein on opetus ja varhaiskasvatus.

Tuleva työnjako selkiytyy, kun tunnistetaan rajapinnat, joita väistämättä muodostuu uudistuksen edetessä. Monituottajamalli ei saa olla liian raskaasti hallinnoitu, vaikka hyvä hallinto on toki palveluiden turva. Niin hallinnon kuin tuottamisen tulee olla läpinäkyvää, koska kyse on veronmaksajien rahoista. Meille jää myös tehtäviä, joihin liittyy julkisen vallan käyttö. Niitä ei voi ulkoistaa, tuumaili Mattila.

Heimo Turunen

7

NRO 7 ELOKUU 2016

Pudasjärvi julistautui Suomen hirsipääkaupungiksi

Maailman suurin hirsikoulu on aloittanut toiminnan Pudasjärvellä.

Pudasjärvellä vihittiin perjantaina 26.8. uusi hirsikoulukampus, jossa aloitti elokuussa koulun käynnin reilut 700 lukion, ylä- ja ala-asteen sekä esikoulun oppilasta. Koulun rakentamiseen on käytetty 28 kilometriä paikallisen Kontiotuotteen toimittamaa hirttä.

Koulun iäksi arvioidaan ainakin 150 vuotta. Käyttökokemukset ovat niin opettajien kuin oppilaiden kannalta erinomaiset.

Vihkimisen ja koulun siunaamisen toimitti piispa Samuel Salmi. Juhlapuheen piti pääministeri Juha Sipilä, joka totesi yhteiskunnallisten trendien tukevan puurakentamista.

-Ekologisuus, raaka-aineen uusiutuvuus, hengittävä ja terveellinen rakennus tekevät siitä vahvan brändin teollisen rakentamisen markkinoilla.

Hirsi on myös paikallinen, kotimainen raaka-aine. Näin työpaikat ja metsärahat saadaan kanavoitua Suomeen.

Hirsi on ainut energiapositiivinen rakennusmateriaali ja puunkäyttö on ilmastoteko.

Puurakennus sitoo hiilidioksidia lähes kaksi kertaa oman painonsa verran. Tämän li-

säksi moderni teollinen massiivipuurakentaminen soveltuu arkkitehtonisesti niin maaseutu- kuin kaupunkiympäristöön.

Tähän trendiin puutuoteteollisuuden on vastattava tuomalla markkinoilla kilpailukykyisiä rakentamisen tuotteita ja järjestelmiä, jotka soveltuvat myös laajamittaiseen teolliseen rakentamiseen.

Teollinen esivalmistus tehdashalleissa, rakentamisen kuivaketju, laatu ja nopeus ovat puurakentamisen kilpailukyvyn tekijöitä rakentamisen markkinoilla, joilta odotetaan myös kykyä tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja asuntopulan vaivaamille alueille.

Suomen hallituksessa uudistamme ja selkeytämme rakentamisen määräyksiä.

Rakentamisen ammattilaiset ihmettelevät, että nykymääräysten mukaan hirttä tai muuta massiivipuuta ei saa jättää näkyviin, vaan se pitää peittää kipsillä, vaikka rakennus on varustettu jo automaattisella sammutusjärjestelmällä.

Vaaditaan siis vyö ja henkselit.

On siis perusteltu kysymys, olemmeko me puumaana tehneet omin säädöksin puun

Pääministeri Juha Sipilä ihasteli hirsikoulun tiloja ja toimintaa kertoen menneensä ihan sanattomaksi, astuessaan sisääntuloaulaan. Koulua hänelle esittelemässä kaupunginjohtaja Tomi Timonen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Vähäkuopus.

käytöstä rakentamisessa EUalueen vaikeinta.

Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa nostetaan julkisen rakentamisen laatua. Tuodaan ekologinen puurakentaminen lähelle työtä ja toimeentuloa. Jatkossa on kiinnitettävä enemmän huomiota myös rakennuksien koko elinkaaren aikaiseen toiminnallisuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen. Pudasjärvellä ollaan tässä työssä uran uurtajia ja varmasti tällä tiellä jatketaan, totesi pääministeri Sipilä.

Kaupunginjohtaja Tomi Timonen kertoi avauspuheessaan kaupunginhallituksen päättäneen julistaa Pudasjärven Suomen hirsipääkaupungiksi.

Heimo Turunen

Pääministeri Juha Sipilä leikkaamassa nauhaa yhdessä koulun vihkineen piispa Samuel Salmen kanssa. Vasemmalla kaupunginjohtaja Tomi Timonen ja airueena yläasteen 7A oppilas Janette Takarautio.

8

6. Kuhmo, Härmänkylä, 45 ha:n metsätila, pu sto n. 140 m3, hp 45 0 0 € 7. Vuolijoki, Ojanperä, 17 ha:n metsätila, pu sto n. 170 m3, hp 35 0 0 € 7. Vuolijoki, Ojanperä, 17 ha:n metsätila, pu sto n. 170 m3, hp 35 0 0 € LAPIN METSÄMARKKINAT OY LKV 8 .

V u o l i j o k i , K ä k i s a r i , n .

3 h a : n r a n t a n r a j o i t u v a , p u s t o i n e n mä ä r ä a l , r a k .

POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV 8. Vpuooiklij.olkuiv,aKlaä,ktiasrajouris,kna.u3phaa!:n ranta n rajoit uva, pu stoinen määräal , rak. poik . luvala, tarjouskaup a!

9. Paltamo, Uura, 29 ha:n metsä-/rantatila Kiehimänjoen molemmin puolin, 9. Ppualtsatmo on.,3Uu0rm3a, 2, 9hph3a5:n50me€tsä-/rantatila Kiehimänjoen molemmin puolin, pu sto n. 3 0 m3, hp 35 50 € 10. Paltamo, Uura, 19 ha:n mets-/ranta ila Kiehimäjoen var ela, pu sto n. 40 m3, 10.hPpa1lt8am0o0,€Uura, 19 ha:n mets-/ranta ila Kiehimäjoen var ela, pu sto n. 40 m3, hp180 0€ 1 . Ristijärvi, Uva, 68 ha:n määräal , pu sto n. 1 0 m3, hp 5 0 0 € 1 . Ristijärvi, Uva, 68 ha:n määräal , pu sto n. 1 0 m3, hp 5 0 0 € 12.Ristijärvi,La htanen,Hisijokivar es a5, ha:nmetsä-/ranta ila,pu sto60 m3, metsatilat. 12.hRpis2t6ijä3r0vi,€La htanen,Hisijokivar es a5, ha:nmetsä-/ranta ila,pu sto60 m3, hp2630 € NRO 7 ELOKUU 2016

POHJOIS-POHJANMAA

Haapavesi, Ainali, metsätila 217,6 ha. Tilalla on hyvä tiestö ja kasvatusmetsä painotteinen kehitysluokkarakenne. Voit tarjota koko kiinteistöstä tai kahdesta osakokonaisuudesta erikseen. Hp. 305.050 €/ tarjoukset 18.9.mennessä Lisätietoja: Jussi Rissanen p. 050 3219 480.

Ii, Etelä-Ii, kolmessa palstassa oleva tila. Palstat sijaitsevat Soroperän tienvarressa, Karhussa ja Yli-Iin puolella Pahkakoskella.

Puuta kaikkiaan 683 m3, josta tukkia 220 m3. Hp. 35.000 €.

Lisätietoja: Juhani Heikkinen p. 0400 287 288.

Kärsämäki, Nuttuperä, kaksi määräalaa, jotka muodostavat n. 90 ha:n yhtenäisen metsäkokonaisuuden, jossa kohtuulliset hakkuumahdollisuudet, lisäksi Venetpalon lähellä erillispalsta n. 6 ha. Arvioitu puusto 7900 m3.

Hp. 192.000 €/tarjoukset 6.9. mennessä. Lisätietoja: Jaana Karvonen p. 044 0354 010.

Pudasjärvi, Puhos, Haukijärven pohjoisrannalla vanha Sievälän talon pihapiiri rakennuksineen vapaa-ajan paikaksi. n. 1,6 ha:n rantaan rajoittuvalla määrä-alalla. Pihassa mm. 1946 rakennettu n. 80 m2 hirsitalo, joka kaipaa kunnostusta, pihamökki, rantasauna ja navettarakennus. Hp. 89.000 €. Lisätietoja: Jussi Perttu p. 040 7608 939.

Siikalatva, puustoa noin 3500 m3. Hp. 66.000 €. Lisätietoja: Kari Salo p. 040 7360 681

Tyrnävä, puustoa 568 m3. Hp. 11.000 €/tarjoukset 18.9.2016 mennessä.

Lisätietoja: Kari Peltokorpi p. 050 3425 442.

LAPPI

Posio, Kitkan rannalla hyvätasoinen, talviasuttava lomarakennus. Lähellä Riisitunturi ja Kirintövaara, eikä Rukakaan kaukana ole. Tilalla on osuudet Posion yhteismetsään mikä mahdollistaa laajemmankin metsästyksen ja kalastuksen. Paikka on upea ja kannattaa käydä katsomassa. Hp. 350.000 €.

Lisätietoja: Ulla Käkelä p. 040 735 1360.

Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä:

kattavin markkinapaikka

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!

1.Kuhmo, Niemiskylä, kahdesta palstasta koostuva 51 ha:n metsätila, puusto n. 3300 Niemiskylä, m3, Haukijärven rantaapalstasta 300 m, tiekoostuva perille, hp5159ha:n 000metsätila, €/tarjous puusto 1.Kuhmo, kahdesta 2.Kuhmo, Rastinkylä, kahdesta koostuva 5359ha:n ha:n metsätila, toinen n. 3300 Niemiskylä, m3, Haukijärven rantaapalstasta 300 m, tiekoostuva perille, hp51 000metsätila, €/tarjous puusto 1.Kuhmo, kahdesta palstasta palstoista rajoittuu Herajärveen ja300 toinen Pieni Ahvenlampiin, puusto 1700 m3, n. 3300 m3, Haukijärven rantaapalstasta m, tie perille, hp5359ha:n 000 metsätila, €/tarjous 2.Kuhmo, Rastinkylä, kahdesta koostuva toinen hp 45 000 €/tarjous palstoista rajoittuu Herajärveen ja toinen Pieni Ahvenlampiin, puusto 1700 m3, 2.Kuhmo, Rastinkylä, kahdesta palstasta koostuva 53 ha:n metsätila, toinen 3. Kuhmo, Pitkäjärveen rajoittuva 108 ha:n metsätila, omaa rantaa yli 2 km, lisäksi hp 45 000 €/tarjousHerajärveen palstoista rajoittuu ja toinen Pieni Ahvenlampiin, puusto 1700 m3, oma45vesialue n. 18 ha,rajoittuva rak. poik.108 luvalla, n. 6900 m3, hp 164679 €/tarjous hp 000 €/tarjous 3. Kuhmo, Pitkäjärveen ha:npuusto metsätila, omaa rantaa yli 2 km, lisäksi 4. Kuhmo, Kuhmo, Lentiira, Kylmäjärveen rajoittuva metsätila rantaa 460 puusto oma vesialue n. 18 ha, rak. poik.108 luvalla, n. 6900 m3, hp 164679 €/tarjous 3.

Pitkäjärveen rajoittuva ha:npuusto metsätila, omaa rantaa yli 2 m, km, lisäksi n. 1600 m3, tilalla m2,luvalla, sauna, kotametsätila ym., hpm3, 65 000 €460 m,€/tarjous oma vesialue n. 18 mökki ha, rak.25 poik. puusto n. 6900 hp 164679 4. Kuhmo, Lentiira, Kylmäjärveen rajoittuva rantaa puusto 5.

Ristijärvi, 6 ha:n metsätila, puusto n.

300 m3, tilalla vapaa-ajan käytössä oleva n. 1600 m3, tilalla mökki 25 m2, sauna, kotametsätila ym., hp 65 000 €460 m, puusto 4. Kuhmo, Lentiira, Kylmäjärveen rajoittuva rantaa vanha piharakennukset, sähköliittymä, 39000 n. 1600talo, m3, tilallametsätila, mökki 25puusto m2, sauna, ym., hp €65 000 €käytössä oleva 5. Ristijärvi, 6 ha:n n. 300kota m3,hp tilalla vapaa-ajan 6.

Kuhmo, Härmänkylä, 45 ha:n metsätila, puusto n. vapaa-ajan 1400 45 000 €oleva vanha talo, piharakennukset, sähköliittymä, hp 39000 € m3, hp 5. Ristijärvi, 6 ha:n metsätila, puusto n. 300 m3, tilalla käytössä 7. Kuhmo, Vuolijoki, Ojanperä, 1745ha:n vanha talo, piharakennukset, sähköliittymä, hp n.

39000 €m3, 6.

Härmänkylä, ha:nmetsätila, metsätila,puusto puusto n.1700 1400 m3,hphp3545000 000€ € 8. Vuolijoki, Käkisaari,17 n.45ha:n 3ha:n ha:n rantaan puusto rajoittuva, puustoinen määräala, 6.

Kuhmo, Härmänkylä, metsätila, puuston.n.1700 1400m3, m3,hphp35 45000 000€ € rak.

7.

Ojanperä, metsätila, poikk. luvalla, tarjouskauppa!

7.

Ojanperä, 17 metsätila, n. 1700 m3, hp 35 000 € rak.

8. Vuolijoki, Käkisaari, n. ha:n 3 ha:n rantaan puusto rajoittuva, puustoinen määräala, 9.

Paltamo, Uura, 29 ha:n metsä-/rantatila Kiehimänjoen molemmin puolin, poikk. luvalla, tarjouskauppa!

8. Vuolijoki, Käkisaari, n. 3 ha:n rantaan rajoittuva, puustoinen määräala, rak. puusto n. 330 m3,29hpha:n 35 500 € poikk. luvalla, tarjouskauppa!

9. Paltamo, Uura, metsä-/rantatila Kiehimänjoen molemmin puolin, 10.

Paltamo, Uura, 19 ha:n mets-/rantatila Kiehimäjoen varrella, puusto n.

400 m3, puusto n. 330 m3,29hpha:n 35 500 € 9. Paltamo, Uura, metsä-/rantatila Kiehimänjoen molemmin puolin, 18 000 €Uura, puusto n. 330 m3, 35mets-/rantatila 500 € 10.hp Paltamo, 19hp ha:n Kiehimäjoen varrella, puusto n. 400 m3, 11.hp Ristijärvi, Uva, 19 68 ha:n ha:n mets-/rantatila määräala, puusto n. 1100 m3, hp 55 000 €n. 400 m3, 18 000 €Uura, 10.

Paltamo, Kiehimäjoen varrella, puusto 12.hp Ristijärvi, Hiisijokivarressa 5,5 ha:n metsä-/rantatila, puusto 18 000 €Laahtanen, 11.

Ristijärvi, Uva, 68 ha:n määräala, puusto n. 1100 m3, hp 55 000 € 600 m3, 26 300 €Laahtanen, 11.

Ristijärvi, Uva, 68 ha:n määräala, puusto n. 1100 m3, hp 55 000 € 600 m3, 12.hp Ristijärvi, Hiisijokivarressa 5,5 ha:n metsä-/rantatila, puusto 26 300ROHKEASTI €Laahtanen, Hiisijokivarressa 12.hp Ristijärvi, 5,5 ha:n TILOILLA metsä-/rantatila, 600 m3, TARJOA TILASI MYYNTIIMME, HYVÄ puusto KYSYNTÄ! hp 26 LISÄKSI 300ROHKEASTI € KAUPPAMEILTÄ JA LAHJAKIRJAT, PERINNÖNJAOT, TARJOA TILASI MYYNTIIMME,TILA-ARVIOT, TILOILLA HYVÄ KYSYNTÄ!

TARJOA ROHKEASTI TILASI MYYNTI MME, TILOIL A HYVÄ KYSYNTÄ!

TMEILATRÄJOLIASÄRKOSHIKKEAAUSPTIAT-ILJAASLIAMYHJYANKTIRI MJAMET, T,ITLIAL-OAIRLVAIOHT,YPVEÄRKINYSYÖNNTJÄA!OT, MEILTÄ LISÄKSIPKEARUUPKAIR-JJAAT,LJAUHLJKAIKNIERNJAKTA,UTIPLAAN-AVARHVIVOIST,TPUESRIN ÖNJAOT, PERUKIRJAT, JULKINEN KAUPANVAHVISTUS

METSÄNHOITOYHDISTYS KAINU RY, LKV METSÄNHOITOYHDISTYS KAINU RY, LKV

PERUKIRJAT, JULKINEN KAUPANVAHVISTUS MEILTÄ LISÄKSI KAUPPAJA LAHJAKIRJAT, PERINNÖNJAOT, TARJOA ROHKEASTI TILASI MYYNTIIMME,TILA-ARVIOT, TILOILLA HYVÄ KYSYNTÄ!

PERUKIRJAT, JULKINEN KAUPANVAHVISTUS MEILTÄ LISÄKSI KAUPPA- JA LAHJAKIRJAT, TILA-ARVIOT, PERINNÖNJAOT, METSÄNHOITOYHDISTYS KAINUU RY, LKV PERUKIRJAT, JULKINEN KAUPANVAHVISTUS Kauppakatu 25 A, 87100 Kajaani

METSÄNHOITOYHDISTYS KAINUU RY, LKV 040-5206747 Heikki Meriläinen METSÄNHOITOYHDISTYS KAINUU RY, LKV Kauppakatu 25 A, 87100 Kajaani 040-7031397 Juha Valtanen Kauppakatu 25 A, 87100 Kajaani 040-5206747 Heikki Meriläinen 040-5206747 Juha HeikkiValtanen Meriläinen 040-7031397 040-7031397 Juha Valtanen

www.mhy.fi www.mhy.fi www.mhy.fi

Kaup akatu 25 A, 8710 Kaj ani Kaup akatu 25 A, 8710 Kaj ani 040-5206747 Heik i Meriläinen 040-5206747 Heik i Meriläinen 040-7031397 Juha Valtanen 040-7031397 Juha Valtanen

wwwwww..mmhhyy..fifi