Kotipitäjä 4

Nro 4

• 3.3.2021

1

Jokaiselle löytyy oma koirarotunsa s. 4 Sorkkien kunto on tärkeä osa lehmän hyvinvointia s. 9

Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • SANGINSUU • PIKKARALA • KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • IINATTI

3.3.2021

PIETSO-SUUTTIMIEN KOEAJO- JA TESTAUSLAITE

Muodostaa itse koodit!

Sabre Muodostaa itse koodit!

Sabre CRi Expert Muodostaa itse koodit!

SabreCRi CRiExpert Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

-järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

-järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

AVAINOMINAISUUDET AVAINOMINAISUUDET AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET • •Jopa 2700 paine raskaaseen commonrail2700 barin ••Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin •Jopa Jopa 2700barin barinpaine paine •Virtaustuotos Virtaustuotos raskaaseen commonrail• Jopa 2700 barin pay-as-you-go paine • Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah • Älykkäämpi lisensointi • Uusi Magmah testiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah testiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukanvirranhallinta virranhallinta Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan Touch-ohjelmisto ••Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta Touch-ohjelmisto Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta • Edistynyt lämpötilan valvonta Testien suunnitelmat • Edistynyt lämpötilan valvonta •• Testien suunnitelmat ••Edistynyt lämpötilan valvonta • •Testien tietokannasta Testaus asiantuntijatasolla tietokannasta • •Testaus asiantuntijatasolla Edistynyt lämpötilan valvonta Testiensuunnitelmat suunnitelmat tietokannasta tietokannasta••Testaus Testausasiantuntijatasolla asiantuntijatasolla

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen Uusien jajahyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

Uusienautojen autojen hyötyajoneuvojen

vaatimukset vaatimuksettäyttävä täyttäväkoeajolaite! koeajolaite!

PIAN VOIT NÄHDÄ, KUINKA

KAHVI JA PULLA MUUTTUVAT UUDEKSI ABC VAALAKSI.

OULUN DIESELHUOLTO OY

Jokainen ABC:llä hörppäämäsi kahvi sekä samalla nauttimasi kanelipulla ovat olleet myös sijoituksia Pohjois-Suomen ja pohjoissuomalaisten hyväksi.

huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Ne ovat olleet sijoituksia, jotka palautuvat takaisin sinulle, omistajalle. Parempina palveluina, uusina työpaikkoina ja takaisin saatavana rahana.

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 17.3.

KODINSISUSTAJANKAUPPA: sohvasankykauppa.fi

Jokainen pieni ja suuri, eilen, tänään ja huomenna tekemäsi ostos omasta osuuskaupasta on siis sijoitus, jolla rakennetaan tulevaisuutta.

Tulevaisuutta sinulle, meille, koko Pohjois-Suomelle.

Se on osuustoiminnan voima.

Rakkaudesta Pohjois-Suomeen,

TINKIMÄTÖNTÄ LAATUA METSÄTÖIHIN

Osuuskauppa Arina ja ABC Vaalanportin arinalaiset

UUSI ABC VAALA VALMISTUU KESÄLLÄ 2021.

Nykyinen ABC palvelee uudistuksen ajan.

ABC Vaalanportti - Vaala

OTA YHTEYS HANKKIJAN KONEMYYJÄÄN. KYSY MYÖS EDULLISISTA RAHOITUSVAIHTOEHDOISTA! hankkija.fi

Kotipitäjä luettavissa www.maaseutulehdet.fi

4

2

Nro 4

Keskuta, vahva vaikuttaja

eKukka logo-originaalit vaaka

Jussilantie 2 Vanhatie 29, 91600 91500 Muhos CMYK (paino) harmaasävy CMYKUtajärvi Puh. (08) 5333 779 Puh. (08) 5421 866

eKukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi www.tuomenkukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi

eKukka.fi

Kukkien koti

Kukkien koti

Kukkien koti

Kukkien koti

Lapsiin ja nuoriin panostaminen lisää hyvinvointia koko kunnan tasolla Muhoksen kunnassa otetaan käyttöön lapsiperheiden vauvaseteli, jolla perheet voivat saada maksutonta lapsiperheiden kotipalvelua lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Lisäksi Muhoksella tarjotaan maaliskuusta 2021 lähtien maksutonta ehkäisyä kaikille alle 20-vuotiaille muhoslaisille. Näillä toimenpiteillä Muhoksen kunta haluaa lisätä lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia.

Lapsiperheiden vauvaseteli on käytössä aloittaen vuonna 2021 syntyvistä lapsista. Setelillä perheet voivat saada maksutonta lapsiperheiden kotipalvelua neljä tuntia lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, ja sen voi käyttää omavalintaiseen perheen arjen ja hyvinvoinnin tukemiseen.

Lapsiperheiden kotipalvelu tilataan lapsiperhepalveluiden sosiaaliohjaajalta. Vaikka kotipalvelu on kunnan sosiaalipalveluiden tuottama palvelu, vauvaperheiden varhaisen tuen lahjasetelin käyttö ei aukaise asiakkuutta sosiaalipalveluissa. Vauvasetelin arvo perhettä kohden on noin 140 euroa.

Alle 20-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn lisäksi Muhoksen kunta aloittaa seksuaalineuvonnan nuorille.

Tavoitteena on lisätä nuorten seksuaaliterveyttä ja -tietämys-

tä, vähentää sukupuolitautitartuntoja sekä raskaudenkeskeytyksiä, ja vähentää näistä aiheutuvia taloudellisia kuluja ja terveysriskejä.

Maksuttoman ehkäisyn tarjoamisen on todettu lisäävän ehkäisyn käyttöä, ja sen tavoitteena on myös jakaa vastuuta ehkäisystä kattavammin molemmille sukupuolille.

Maksuttoman ehkäisyn toteuttamisesta ja valistuksesta koululaisille ja oppilaitoksissa opiskeleville vastaavat kouluja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat. Ne, jotka eivät kuulu koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piiriin, ohjataan neuvolan ehkäisyterveydenhoitajien vastaanotoille.

Päätökset lapsiperheiden vauvasetelistä ja alle 20-vuotiaiden maksuttomasta ehkäisystä syntyivät sosiaali- ja terveyslautakunnan 17.2.2021 kokouksessa. Muhoksen kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Merja Honkanen on erittäin tyytyväinen lautakunnan päätöksiin: “Uskon, että vauvaseteli tuo osaltaan helpotusta lapsiperheiden vauvavuoteen, ja näin lisää perheiden hyvinvointia.

Maksuttomalla ehkäisyllä pyrimme lisäämään nuorten seksuaaliterveyttä ja -tietämystä sekä tukemaan nuoren elämänhallintaa.”

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Kaleva 365 PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija: Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

• 3.3.2021

RGM (www)

Tervehdys Teille lukijat. Haluan tässä kolumnissa kertoa, minkä puolesta me keskustassa teemme työtä niin Muhoksella, kuin koko Suomessa.

Itse olen syntynyt keskellä Koillismaan selkosta tiettöeKukka.fi Kukkien koti män metsä- ja suo taipaleiden takana, jossa ei moottoreiden ääniä kuulunut. Vain tuulen huminaa ja lintujen laulua. eKukka.fi Sillä traktoria ja autoista puhumattakaan ei pienessä enKukkien koti tisessä kruununtorpassa ollut. Siellä kuitenkin elettiin ja kasvettiin.

Kaikki liikkuminen oli tehtävä kesäisin omin Kukkien koti voimin jalan kävellen ja jonkin verran veneellä. Talvella kuljettiin hiihtämällä ja hevosella.

Sitten kun tuli koulun aloittaminen niin kävelin kesäkelillä polkuja pitkin kolme kilometriä naapuritaloon. Välillä puoli kilometriä veneellä soutamalla yhdessä vanhempien veljien kanssa. Siitä neljä kilometriä polkuja ja traktorilla ajettua uraa pitkin maantielle, jota vajaa kilometri kansakoululle. Viikot maanantaista lauantaihin olin koulun asuntolassa. Talvella pimeiden aamujen aikaan koululle asuntolaan piti lähteä hiihtämään sunnuntai iltapäivällä ja lauantaina kotiin. Semmoista oli minun kansakoulun alkuaika.

Sitten naapurin emäntä kirjoitti kirjeen tien tekemisen pyynnöstä silloiselle Tasavallan Presidentti Urho Kekkoselle. Kekkonen toimen miehenä laittoi tieasian toimeksi silloin toimineelle keskusmetsälautakunnalle. Keskustalaisen Kekkosen ansiosta tie saatiin v. 1965. Presidentti Kekkonen oli vahvasti tavallisen kansan tarpeita ja koko Suomen kehitystä edistävä Presidentti.

Minulle keskustalaisuus on tavallisten ihmisten tavallisia asioita. Työtehtävissä olin tekemisissä maatalousyrittäjien kanssa paremman elämän edellytyksien kanssa.

Keskustalle on tärkeää hyvien elämän edellytysten edistäminen niin Muhoksella kuin muillakin paikkakunnilla ympäri ison Suomen. Kehittäen kotien hyvinvointia postinumerosta riippumatta. Omaishoitajille on Muhoksella lisätty kolmas tukiluokka heidän tärkeän ja merkittävän työpanoksen korvaamiseen läheisen kotihoidossa. Kotihoitoon on lisätty työntekijöitä. Koulutiloja on viime vuosina rakennettu ja parannettu paljon. Terveydenhoito toimii Muhoksella melko hyvin. Lapsiperheiden valinnanvapautta lasten hoitoratkaisuihin on tehty merkittävästi. Yrittämistä ja yritteliästä asennetta on tuettu.

Suomeenkin on valitettavasti rantautunut puhetapa, joka lietsoo pelkoa ja vastakkainasettelua. Huolta ja samalla vastuuttomia puheita on aivan liikaa. Keskusta toimii toisin. Keskusta vastaa tarttumalla toimeen. Keskustalle politiikka on ratkaisujen etsimistä ja päätösten tekemistä muhoslaisten ja suomalaisten parhaaksi.

Suomi on tutkitusti maailman onnellisin kansakunta. Se kehitys on syntynyt edellisten sukupolvien kovalla työllä.

Se hyvinvointi on syntynyt kodeissa ja kunnissa. Viisaalla yhteisten asioiden hoitamisella Suomi on valtavasti kehittynyt ja noussut maaksi, johon on turvallista syntyä, kasvaa ja elää.

Tänäkin päivänä hyvinvointi yhteiskuntaa eletään todeksi päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotiloissa, jalkapallokentillä, jäähalleissa, hoivakotien lounaalla, sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotolla, kirjastossa sekä tänä talvena vahvojen lumien laduilla ja luonnossa.

Tätä hyvinvointia on koko Suomen historian ajan ja etenkin täällä Pohjois-Suomessa edistänyt ja kehittänyt Keskustan asialliset ja tolkun ihmiset niin eduskunnassa kuin kunnissakin. VOISIKKO KESKUSTA OLLA MYÖS SINUNKIN VALINTASI? Juhani Vääräniemi Keskustan Muhoksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Kirja-arvostelu

Ilmastonmuutos on täällä Petteri Taalas on kirjoittanut tiiviin kirjan ilmastonmuutoksesta, sen syistä ja seurauksista. Kun kirjoittaja on tarpeeksi hyvin perehtynyt asiaansa hän pystyy tiivistämään laajan asian vajaaseen 200 sivuun. Laiskempikin lukija jaksaa tämän kirjan lukea.

Asiat on esitetty ymmärrettävästi.

Ilmastonmuutos on niin iso ja vaikea asia, että kaikilla on mielipide. Myös vaihtoehtoisia faktoja on liikkeellä. Taalas runttaa väärän tiedon jakajaksi mm Ylen MOT-ohjelman.

SAK pelkäsi aikanaan ilmastotoimia savupiipputeollisuuden puolesta.

Taalas toteaa, että jollei mitään tehdä, on edessä surkea tulevaisuus. Toisaalta hän näkee, että tekemällä tarvittavat muutokset elämäntapaamme, ilmastonmuutos asettuu siedettävälle tasolle ja selviämme. Näpertely ei riitä.

Hiilidioksipäästöjen vähentäminen onnistuu vain puuttumalla kovalla otteella fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttö tuottaa 90%

hiilidioksidin päästöistä.

Niistä on luovuttava nopeassa aikataulussa. Turve on kivihiilen kaltainen saastuttaja. Isot muutokset iskevät moniin ja siksi muutosta vastustetaan.

Kun suuriin asioihin puututaan, tavallinen ihminen voi jatkaa elämäänsä kohtuullisesti. Voi ajaa vanhan autonsa käyttöiän loppuun, käydä lomalla lentämällä ja syödä lihaakin kohtuullisesti.

Uusi sähköntuotanto ei tuota entisenlaisia päästöjä, uusi auto kulkee sähköllä ja lihankulutus vähenee terveysvalistuksen myötä omaa vauhtiaan.

Turvepeltojen viljelyä on syytä vähentää. Metsien avohakkuuta ja maan muokkausta pitää vähentää.

Suomessa on laaja konsensus ilmastonmuutoksen hoitamisesta. Energia- , metsä- ja metalliteollisuus , maataloustuottajat, ay-liike, ympäristöjärjestöt ja tutkimuslaitokset tekevät kaikki yhdessä töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Mielenkiintoinen yksityiskohta kirjassa on yritys tutkijoiden ostaminen. Tut-

kijalle on tarjottu merkittävää rahallista korvausta, kun jättää tutkimuksensa julkaisematta.

Maksajana on saastuttaja, joka haluaa jatkaa saastuttamista, eikä halua tutkittua tietoja omaa toimintaansa haittaamaan. Tieteen tekokin on inhimillistä.

Kuinkahan paljon tutkijoita on hiljennetty rahalla tai uhkailemalla?

Suurimmat saastuttajat ovat Kiina 28%, USA 15%, EU 9%, Intia 7%, Venäjä 5% ja Japani 3%. Silti meidän on hoidettava oma osamme ja painostettava muitakin samaan.

Hyvä tietokirja tärkeästä

aiheesta, hyödyllistä lukemista jokaiselle asiasta kiinnostuneelle.

Toivo J. Kanninen

Nro 4

• 3.3.2021

3

OULUNKAAREN KORONAROKOTUSTIEDOTE Oulunkaaren kunnissa rokotetaan tällä hetkellä: – 80-vuotiaita ja sitä vanhempia sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvia omaishoitajia – Alle 70-vuotiaita riskiryhmäläisiä 70-80-vuotiaiden rokotukset eivät ole jääneet välistä, vaan heidän rokotuksensa alkavat heti yli 80-vuotiaiden jälkeen, näillä näkymin maaliskuussa. Alle 70-vuotiaita riskiryhmäläisiä rokotetaan tällä hetkellä jo ennen 70-80-vuotiaita, koska alle 70-vuotiaiden rokotukset tapahtuvat eri rokotteilla kuin yli 70-vuotiaiden rokotukset.

Kuntalaisten ei tarvitse tehdä mitään, vain odottaa yhteydenottoa. Toistaiseksi rokotuksiin kutsutaan soittamalla henkilölle kotiin, joten rokotusvuorossa olevien kannattaa vastata myös itselle tuntemattomiin numeroihin. Jos kuntalainen ei vastaa ensimmäisellä kerralla, henkilökunta yrittää tavoitella uudestaan. Tarvittaessa, jos esimerkiksi ikäihminen ei vastaa, Oulunkaaren henkilökunta ottaa lopulta yhteyttä omaisiin. Kukaan ei siis jää rokottamatta sen takia, että ei olisi huomannut vastata puhelimeen. Tällä hetkellä vuorossa olevien ryhmien rokottaminen kestää vielä useamman viikon, joten ei kannata hätääntyä, jos puhelua ei vielä kuulu.

Alle 70-vuotiaista riskiryhmäläisistä ensimmäisenä ovat vuorossa henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi elin- tai kantasolusiirto, tietyt syövät, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, vaikea krooninen munuais- tai keuhkosairaus, kakkostyypin diabetes ja downin oireyhtymä. Sen, kuuluuko henkilö riskiryhmään, arvioi hoitava lääkäri yhdessä Oulunkaaren muun henkilökunnan ja tarvittaessa Oys:n kanssa. Esimerkiksi syöpäpotilaiden rokotukset järjestetään niin, että ne sopivat ajallisesti yhteen mahdollisten syöpähoitojen kanssa.

Lisätietoja riskiryhmään kuuluvista THL:n sivuilla Kela ei korvaa rokotusmatkoja, joten Oulunkaaren henkilökunta ei voi valitettavasti kirjoittaa taksilappuja. Rokotuksia järjestetään osassa kuntia myös iltaisin tai lauantaisin, jolloin omaisilla on paremmat mahdollisuudet huolehtia kuljetuksista.

Koronaan liittyvää työtä tekevät työntekijät sekä ikäihmisten asumisyksiköiden asukkaat ja henkilökunta ovat saaneet ensimmäisen rokotteen ja osa jo vahvistusrokotteenkin. Vahvistusannos annetaan jatkossa 12 viikkoa ensimmäisestä rokotteesta. Henkilökunta antaa kummatkin rokotusajat puhelimessa kerralla.

Oulunkaaren alueella ensimmäisen rokotteen on saanut tällä hetkellä noin 1600 henkilöä. Toisenkin rokotteen saaneita on noin 380 henkilöä. Rokotusmäärien tiedot

päivittyvät parin päivän viiveellä. Tilanne etenee Oulunkaaren eri kunnissa väkilukuihin suhteutettuna tasaisesti. Rokotteita annetaan koko ajan sitä mukaa, kun niitä Oulunkaarelle saadaan.

Jos epäilee sairastavansa koronaa, tulee soittaa oman terveysaseman ajanvarausnumeroon. Rokotuskysymyksissä sen sijaan tulee soittaa kuntakohtaiseen koronarokotusnumeroon. Ajantasaista tietoa rokotusten etenemisestä saa muun muassa Oulunkaaren nettisivuilta, Facebook-tililtä ja paikallismedioista.

-Yhteistyö neuvola- ja terveyspalveluiden, vanhuspalvelujen sekä Oulunkaaren työterveysyhtiön kesken on ollut sujuvaa.

Lisähenkilökuntaa on löytynyt toistaiseksi mukavasti muun muassa eläköityneistä terveydenhoitajista. Lisäksi esimerkiksi Vaalassa aulaemäntinä ovat toimineet paikalliset Martat, terveyspalvelujohtaja Liisa Cajan-Suokas kiittelee.

Vs. perhekeskuskoordinaattori Kirsi Kähkönen jatkaa rokotuksiin liittyvän lisähenkilökunnan rekrytointia edelleen tulevia kevään ja kesän massarokotuksia varten. Työntekijöitä tarvitaan sekä puhelinpalveluun, ajanvaraustyöhön että itse rokotustapahtumiin.

-Ikäihmiset ovat olleet iloisia saadessaan rokotusajan. Lisäksi itse rokotustilanne on tarjonnut vaihtelua arkeen. Rokotuksen jälkeen vointia seurataan rokotuspaikalla 15 minuutin ajan, mikä on tarjonnut mukavan turvavälein tapahtuvan rupattelutuokion muiden rokotettavien kanssa, vastaanottojen palveluesimiehet kertovat.

Ohjeet rokotukseen saapuvalle - Tule vain terveenä. Jos sinulla on koronaan liittyviä oireita kuten vähäisiäkin flunssan oireita, peru sinulle varattu aika.

- Tarkista, että tulet oikeaan paikkaan. Rokotus voi olla kunnassasi myös muualla kuin terveysasemalla.

- Käytä maskia ja käsidesiä. Pidä turvaväli muihin rokotettaviin.

- Rokote pistetään käsivarteen, joten kannattaa pukeutua niin, että käsivarren saa helposti paljaaksi.

- Varaa aikaa mahdolliseen jonottamiseen ja että voit viipyä rokotuspaikalla 15 minuuttia vielä rokottamisen jälkeen. Koronarokotteet kuten muutkin rokotteet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia rokotteen saamisen jälkeen, minkä vuoksi vointiasi seurataan 15 minuuttia rokotuspaikalla.

- Saat rokotuspaikalta ohjeet, miten sinun kuuluu toimia, jos sinulla tulee rokotuksesta oireita.

- Ensimmäinen rokote ei anna vielä kattavaa suojaa koronavirusta vastaan, joten myös rokotuksen jälkeen tulee noudattaa käsienpesu-, maski- ja turvaväliohjeita.

Jos saat rokotuksista huolimatta koronaan

liittyviä oireita, ota yhteyttä omalle terveysasemallesi.

lvikarppinen@gmail.com

Kuntakohtaiset rokotusnumerot ja soittoajat Rokotusnumeroista voi kysyä lisätietoja koronarokotuksiin liittyen. Myös saamansa ajan voi muuttaa tai perua. Tällä hetkellä ajanvarauksia ei voi tehdä itse, vaan henkilökunta soittaa kotiin ja tarjoaa aikaa.

UTAJÄRVI: rokotusnumero 08 5875 5014 palvelee ma-pe klo 8-9 rokotuspaikat: Utajärven terveysasema, Kirkkotie 38, sekä Nuoriso- ja liikuntatalo, Koulutie 4 VAALA: rokotusnumero 08 5875 5015 palvelee ma-pe klo 8-9 rokotuspaikka: Väistölä eli entinen Videran/Postin talo, Vaalantie 40 THL:n määrittelemä rokotejärjestys 1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat 1. 1. Teho-osastojen henkilökunta 1.2. Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta 1.3. Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta 1.4. Iäkkäiden sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan asukkaat ja henkilökunta 1.5. Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta 2.1. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia 2.1.1. Kaikki 80-vuotiaat ja sitä vanhemmat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat ja ikääntyneet 2.1.2. Kaikki 75–79-vuotiaat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat ja ikääntyneet 2.1.3. Kaikki 70–74-vuotiaat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat ja ikääntyneet 2.1.4. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus 2.1.5. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus 2.2. Muu koronavirukselle altistuva henkilöstö ja terveyden kantokyvyn kannalta muu keskeinen henkilöstö 3. Muu aikuisväestö Lisätietoja THL:n rokotusjärjestyksestä THL:n sivuilla

KUIVAA, MUTTA KUNNOLLISTA SEURAA. Pyydä tarjous.

Osallistut samalla juhlavuosiarvontaan, jossa voit voittaa valitsemasi remontin.

Valitse remontti. Voita remontti.

08-23779501 | vesivek.fi

Vanhuspalvelujohtajaksi Pöykiö, henkilöstöpäälliköksi Saglamer Oulunkaaren yhtymähallitus valitsi keskiviikon kokouksessaan Oulunkaaren vanhuspalvelujohtajaksi oululaisen Hannele Pöykiön.

Pöykiö on hoitanut viransijaisuutta jo pari vuotta Matti Vähäkuopuksen siirryttyä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelukseen.

Aiemmin Pöykiö on toiminut muun muassa Iin hoiva- ja asumispalvelujen palveluesimiehenä. Koulutukseltaan Pöykiö on hallintotieteiden maisteri ja erikoissairaanhoitaja. Varalle valittiin oululainen Hanna Siltakoski.

Henkilöstöpäällikön virkaan yhtymähallitus valitsi oululaisen Sanni Saglamerin.

Saglamer on työskennellyt aiemmin muun muassa Oulun kaupungilla henkilöstöasiantuntijana, ja koulutukseltaan hän on kasvatustieteen maisteri.

Oulunkaarella on aiemmin ollut erikseen hallintojohtajan ja henkilöstöpäälliköiden virat. Muutaman viime vuoden ajan tehtävät olivat kuitenkin yhdistettynä samaan virkaan.

Hallinto- ja henkilöstöjohtaja Juha Torvisen siirryttyä Oulun kaupungille virka on päätetty jälleen jakaa, ja virkatehtävien muutos tulee valtuuston käsittelyyn maaliskuun lopulla. Vt. hallintoja henkilöstöjohtajana toimii Mirja Klasila.

Stadion Snowcross Oulu ilman yleisöä Koronarajoitukset jatkuvat Oulussa maaliskuun loppuun asti. Rajoitukset tarkoittavat, ettei Stadion Snowcross Oulu moottorikelkkakilpailuun pääse yleisöä. Kilpailut voidaan kuitenkin järjestää voimassa olevien määräysten ja suositusten mukaisesti ja yleisö pääsee seuraamaan kilpailuja Livestriimistä. Linkki striimiin ja lisätietoja osoitteesta www.snowcrossoulu.com

<http://www.snowcrossoulu. com>.

Stadion Snowcross Oulu järjestetään Raksilassa 26.27.3.2021 jo kuudetta kertaa peräjälkeen ja se on aina ollut yksi Euroopan suurimmista moottorikelkkakilpailuista.

Tällä kertaa stadionina toimii jääpallostadion.

Kilpailijoita on ilmoittautunut yli sata Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Itävallasta.

LEMMIKKITEEMA

4

Nro 4

• 3.3.2021

Jokaiselle löytyy oma koirarotunsa Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiirin hallituksen puheenjohtaja Jaana Heiskari kertoo esimerkkinä alueelta, että Oulujokilaakson Kennelkerhossa on aktiivista toimintaa tottelevaisuuskokeessa eli tokossa ja rally-tokossa. Palveluskoirille järjestetään muun muassa etsintää.

– Kyllä minä luulen, että meillä on aika vireää toimintaa täällä Oulujokilaaksossa.

Talvella on vähän huonot harrastusmahdollisuudet hallin puuttuessa, mutta aika moni käy sitten kaupungissa treenaamassa.

Puheenjohtaja sanoo sen avaavan näkemyksiä, kun harrastaa koiran kanssa. Hänellä itsellään on viisi englanninspringerspanielia.

– Harrastus on vanhempien mukana tullutta. Olen aikanaan toiminut Pohjois-Suomen Spanielikerhossa eri tehtävissä, viimeksi puheenjohtajana yhdeksän vuotta.

Heiskari tykkää liikkua luonnossa koiriensa kanssa ja ottaa niistä paljon kuvia.

Agilitya hän sanoo niin mukavaksi, että siitä löytyisi varmasti kaikille jollakin tasolla harrastettavaa.

Roduilla on omat taipumuksensa Jaana Heiskarilla on englanninspringerspanielien kasvattajana Kennel Baskethill’s, jonka ensimmäinen pentue syntyi vuonna 1985. Viime vuonna syntyi kahden viikon välein kaksi pentuetta, joista toisessa oli kolme pentua ja toisessa viisi.

Esimerkiksi kolmesta pennusta tuli yli 20 kyselyä. Heiskari sanoo koronaepidemian nostaneen pentujen kysynnän aivan valtavaksi. Samalla kaikilta ei oikein nyt löydy malttia miettiä, mikä rotu sopisi itselle parhaiten.

– Jostakin pitäisi koira saa

da, mutta ei ole väliä, minkä rotuinen. Siinä on niin monta asiaa, mitä ihmiset eivät ehkä tule ajatelleeksi, varsinkaan semmoiset, joilla ei ole ollut koiraa. Toivoa vaan sopii, että kaikki ne, jotka ovat sen koiran ottaneet, ovat löytäneet oikean rodun ja sitten myös pitävät sen pennun aikuisena.

Heiskari sanoo erilaisia rotuja olevan niin paljon, että kun tietää, mitä haluaa koiran kanssa harrastaa, jokaiselle löytyy varmasti omansa. Hän muistuttaa esimerkkinä, että toiset rodut vaativat enemmän liikuntaa kuin toiset. Koiraa pennusta lähtien aktivoimalla säästytään monelta esineiden pureskelun aiheuttamalta harmilta, kun koiralla ei ole tekemisen puutetta.

Jokaisella rodulla on omat taipumuksensa, joiden ansiosta ne soveltuvat parhaiten tietynlaisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi paimen-, lintu- tai palveluskoiraksi. Omistajan ei

Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiirin hallituksen puheenjohtaja Jaana Heiskari sanoo erilaisia koirarotuja olevan niin paljon, että kun tietää, mitä haluaa koiran kanssa harrastaa, jokaiselle löytyy varmasti omansa. Englanninspringerspanielissa yhdistyy se, mitä hän haluaa omalla kohdallaan koiralta. (Kuvat: Jaana Heiskari)

Jaana Heiskari tykkää liikkua luonnossa koiriensa kanssa ja ottaa niistä paljon kuvia.

kannata taistella näitä taipumuksia vastaan. Esimerkiksi suomenajokoirasta olisi Heiskarin mukaan monia rotuja vaikeampi kouluttaa sellaista, ettei se lähtisi jäniksen perään.

Englanninspringerspanieli puolestaan ajaa niin kauan kuin jänis pysyy näkyvissä.

Englanninspringerspanielissa yhdistyy se, mitä Jaana Heiskari haluaa omalla kohdallaan koiralta.

– Se vastaa ihan täysin minun elämäni tarkoituksia

koirien kanssa. Sillä on harrastettu agilitya ja näyttelyitä, nyt uutena on rally-toko.

Springerspanieli on sopivan kokoinen, säkä on noin 50–52 senttiä.

Kyseessä on trimmattava rotu eli turkkia kuuluu hoitaa.

Heiskarin kolmesta aikuisesta koirasta kaikki ovat Suomen muotovalioita. Arvoon tarvitaan näyttelyserttien lisäksi taipumuskokeen suorittaminen. Itsekin ylituomarina toimiva Heiskari kertoo, että

kokeessa katsotaan koiran sosiaalista käyttäytymistä sekä taipumuksia metsästykseen esimerkiksi jäljestämällä.

Uintiosuudessa koira noutaa esimerkiksi riistakapulan vedestä. Haulikolla testataan paukkuarkuutta.

Jaana Heiskarin koirat viihtyvät sisällä perheen kanssa.

Englanninspringerspanieli on luonteeltaan sellainen, että se haluaa olla lähellä omistajaansa.

Mika Hamari

Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiiri tukee näyttelytoimintaa Vuonna 1956 perustettu Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiiri ry toimii Suomen Kennelliiton alueorganisaationa ja toimielimenä. Piirin 110 jäsenyhdistyksessä on yhteensä noin 25 000 henkilöjäsentä.

Kennelpiirin hallituksen puheenjohtajana kolmatta kautta toimiva muhoslainen Jaana Heiskari kertoo, että toiminta on pitkälti keskittynyt näyttely- ja kilpailutoiminnan tukemiseen. Näyttelytarvikkeita telttoineen ja pöytineen säilytetään Hiukkavaaran varastossa, josta jäsenyhdistykset saavat niitä ilmaiseksi käyttöönsä. Piiri tukee myös seurojen järjestämiä piirinmestaruus-, lohko- ja SM-kisoja.

Näyttelytoiminta on tauolla Kuten kaikkien tapahtumien järjestämisessä, näyttelytoiminnassa mennään koronaepidemian ehdoilla.

Pohjois-Pohjanmaan Kennel-

piirin alueella pystyttiin viime vuonna järjestämään vain kaksi näyttelyä.

– Todella surullinen tilanne on eritoten seuroille, jotka järjestävät näyttelyitä ja kisoja.

Näistä seurat saavat taloudellista apua toimintaansa, Jaana Heiskari kertoo.

Epidemia koettelee myös kennelpiirin taloustilannetta, kun näyttelyistä ei saada häntäveroa, mutta onneksi pahaan päivään on varauduttu. Heiskari kertoo yleisenä periaatteena, että piirillä tulee olla kolmeksi vuodeksi rahaa toiminnan pyörittämiseen.

Mikäli epidemiatilanne sen sallii, Oulun Seudun Hirvikoirayhdistys järjestää ryhmänäyttelyn 16. toukokuuta Muhoksen yläkoululla. Arvosteltavana on kolme roturyhmää: pystykorvat ja alkukantaiset koirat (FCI 5), ajavat ja jäljestävät koirat (FCI 6) sekä noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat (FCI 8).

Mika Hamari

Jaana Heiskari sanoo agilitya niin mukavaksi, että siitä löytyisi varmasti kaikille jollakin tasolla harrastettavaa. (Kuva: Irene Erling)

Nro 4

LEMMIKKITEEMA

• 3.3.2021

5

Popopet ry:ssä toimitaan rakkaudesta eläimiä kohtaan

Kissapopulaation jokainen yksilö saa mahdollisuuden Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki- ja sijaiskotiyhdistys Popopet ry:n tavoitteena on löytää kodittomille eläimille sijaiskodin kautta pysyvä koti koko loppuelämän ajaksi. Autettavat eläimet ovat usein kissoja.

Oulussa ja sen ympäristökuntien alueella löytöeläimiä ottaa vastaan esimerkiksi Lemmikkihoitola Vierashuone. Popopet ry keskittyy enemmän isoissa populaatioissa elävien eläinten auttamiseen. Mukana on myös huostaanottotapauksia ja yksityisten ihmisten avunpyyntöjä.

– Meillä on esimerkiksi usean kymmenen kissan populaatioita, joista todetaan, että niille ei ole omistajaa. Sitten meille tulee paljon semmoisia

ympäristökuntien löytöeläintaloista etsimään jatkopaikkaa, jos kukaan ei ole sen lain vaatiman 15 vuorokauden sisällä hakenut lemmikkiänsä takaisin löytölästä, Popopetin puheenjohtaja Heidi Määttä kertoo.

Villiintynyt kissa tottuu ihmiseen Alueen kissapopulaatioissa on Heidi Määtän mukaan yleensä 30–60 kissaa, suurimmissa on ollut 70. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalta päin on löytynyt sadan kissan populaatioita. Määttä kertoo, että tästä huolimatta monikaan ei usko kissapopulaatioita löytyvän enää Suomesta.

– Niitä ei monesti näe

Auttamistyöllä on paljon merkitystä. Kissat pääsevät pysyviin koteihin Popopetin vapaaehtoisten tarjoamien sijaiskotien kautta. Yhdistyksen puheenjohtaja Heidi Määttä kertoo, että sijaiskoteja on tällä hetkellä viitisenkymmentä. (Kuvat: Popopetin arkisto)

päälle päin, se ei ole ihmisten jokapäiväisillä silmillä se juttu. Ei tarvitse mennä monta kymmentä kilometriä, niin niitä vaan on.

Määttä korostaa, että Suomessa ei ole villikissoja.

Luonnossa elävät kissat ovat kotikissan jälkeläisiä, villiintyneitä kissoja. Pohjoisen olosuhteet aiheuttavat kissalle kärsimystä.

Jyrsijöitä aisoissa pitävät kissat ovat tehneet ja tekevät maatalouden harjoittamisen kannalta erittäin tärkeää työtä. Heidi Määttä sanoo, että kissan leikkautus on vastuulliselle hyötyeläimen pitäjälle tärkeä asia. Usein kissapopulaatio on syntynyt sitä kautta, kun maatila on jäänyt tyhjäksi.

Kun kissoja ei ole leikkautettu, niiden määrä lasketaan myöhemmin kymmenissä.

Jos löytää kissapopulaation, siitä kannattaa ilmoittaa valvontaeläinlääkärille. Myös eläinsuojeluyhdistykset ja löytöeläintalot auttavat tiedon viemisessä eteenpäin.

Kissapopulaation myöhemmät sukupolvet eivät ole koskaan eläneet ihmisen kanssa. Tästä huolimatta kissa tottuu hyvin ihmiseen, sitä helpommin, mitä nuoremmasta yksilöstä on kyse.

– Sanotaan, että kyllä pennut kesyyntyvät nopeammin, mutta kesyyntyvät kyllä aikuisetkin. Itse voin henkilökohtaisesti sanoa, että minulla on ollut semmoisia hurjapäitä ja sähikäisiä hoidossa, että ei ole tosikaan, mutta kappas kummaa, tässä kun vuodet ovat menneet, sielläpä ne istuvat sylissä ja kehräävät. Kärsivällisyyttä ja aikaa se vaatii, mutta ei ole mahdottomuus ollenkaan, Heidi Määttä antaa jokaiselle kissalle toivoa kodin löytymisestä.

– Tosi harvoin joudutaan

lopettamaan eläin. Sitten yleensä se on tosi sairas, vanha, ja tilanne on vähän lohduton, niin sitten on ihan eläinsuojelullisista syistä jouduttu lopettamaan, mutta niitä on onneksi harvoin. Koti ei ole jäänyt kenellekään saamatta, kaikille se on löytynyt, hän jatkaa.

Jokainen voi osallistua auttamiseen Vapaaehtoisvoimin toimivan Popopetin tekemä auttamistyö on täysin lahjoitusten varassa. Toimintaa voi tukea liittymällä jäseneksi, sillä jäsenmaksuista saadut tuotot käytetään yhdistyksen eläinten ylläpitoon ja hyvinvointiin. Yhdistys säilyttää varastossaan kissojen tarvitsemaa ruokaa, hiekkaa ja tarvikkeita.

Puheenjohtaja Heidi Määttä sanoo, että toiminnassa on miljoona pyörivää osaa. Aktiiveja on mukana lähes 20 keräämässä varoja, loukuttamassa kissoja ja järjestämässä kaikkien eläinten hoitamiseksi eläinlääkäripäiviä.

Auttamistyöllä on paljon merkitystä. Määttä kertoo itse eksyneensä vapaaehtoistoimintaan tuulen mukana, adoptoidessaan Pielavedeltä löytölästä kissanpennun toisen kissan kaveriksi.

– Siitä se jotenkin lähti, kun sieltä muutin Ouluun, minä vaan yhtäkkiä päädyin johonkin Oulun eläinsuojeluyhdistyksen kokoukseen. Sieltä sitten päädyin loukuttamaan kissoja ja hoksasin, että minähän olen hyvä tässä ja pärjään näiden kanssa.

Kissat pääsevät pysyviin koteihin Popopetin vapaaehtoisten tarjoamien sijaiskotien kautta. Määttä kertoo, että sijaiskoteja on tällä hetkellä viitisenkymmentä. Lisää on haastateltu, kun viime aikoina on loukutettu isoja populaatioita.

Määttä on itsekin toiminut sijaiskotilaisena ja hoitanut monia kissoja kuntoon. Yksittäisen kissan luottamuksen saaminen tuo hienon tunteen,

että tälle tuli elämä.

– Sitten kun näet, että ne pääsevät oikeasti johonkin lämpimään ja syömään ja loppuu se kurjuus, niin aivan semmoinen työvoitto tulee oikein, että jees, mahtavaa!

Lemmikeillä on tällä hetkellä suuri kysyntä. Määtän mukaan kissoista on tullut paljon harkitsemattomiakin kyselyitä tyyliin ”halutaan kissanpentu, mistä voi huomenna hakea”. Prosessi ei etene tällä tavalla, vaan yhdistyksen nettisivujen kautta pystyy lomakkeen täyttämällä hakemaan tiettyä kissaa adoptoitavaksi.

– Pitää pystyä kertomaan, minkälaiseen kotiin on tulossa, onko kokemusta ja kuka vastaa eläimen hoidosta.

Sitten me vaadimme myös sen, että kissoille on sallittua ainoastaan valvottu ulkoilu, Popopet ry:n puheenjohtaja Heidi Määttä kertoo.

Mika Hamari

Koirien kiinnipitoaika alkoi maanantaina Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkoi koko maassa maanantaina 1. maaliskuuta. Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti.

Kiinnipitoaikana koiran on oltava aina kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettynä. Koira voi olla vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella. Kylmän talven myötä jäillä liikkuminen on nostanut suosiotaan. On muistettava, että koiran on oltava kytkettynä myös jäällä liikuttaessa.

Koirien kiinnipitoajan kunnioittaminen on tärkeää, jotta

luonnoneläimillä olisi rauha niiden lisääntymisajan aikana.

Etenkin rajun talven jälkeen eläimet voivat olla heikossa kunnossa ja tarvitsevat rauhaa lepoon ja ruokailuun.

Erityisesti kanalintuja ajatellen on tärkeää, etteivät koirat juokse vapaana maaliskuun alun jälkeen. Vaikka koira ei olisikaan linnuista kiinnostunut, linnut suhtautuvat koiraan kuin mihin tahansa petoon, ja kaikkoavat helposti pesimäpaikalta. Koira voi myös tuhota pesiä.

Paitsi linnuilla, myös monilla nisäkkäillä kiimakausi käynnistyy aikaisin keväällä, ja esimerkiksi mäyrät voivat saada poikasia jo maaliskuun puolella.

Poikkeuksena virkakoirat ja pienet pennut Kiinnipitoaika koskee kaikkia koiria muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kiinnipitoaika ei koske poliisin, tullin, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen työtehtävissä olevia koiria tai paimentamis-, opastai vartiointitehtävien koulutustilanteita. Kiinnipitoaika ei koske myöskään alle viiden kuukauden ikäisiä pentuja tai palvelutehtävissä olevia koiria.

On kuitenkin huomioitava, että taajamissa, puistoissa ja viheralueilla pientenkin koirien vapaana pitäminen voi johtaa siihen, että päivällä piileskelevät rusakot ja metsäkauriit voivat

säikähtää ja jäädä auton alle.

Kiellosta voi poiketa myös silloin kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan siten, ettei se häiritse rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana.

Metsästyslain mukaisena koirien kiinnipitoaikana rauhoittamattoman riistaeläimen metsästys on sallittua muulla kuin ajavalla koiralla sillä edellytyksellä, ettei koira häiritse rauhoitettuja luonnoneläimiä.

Huomioi kuitenkin, että kiinnipitoajan ulkopuolellakin metsästyslaki määrää pitämään koiran kytkettynä, ellei maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta ole lupaa koiran vapaana pitämiseen.

Vaikka koira olisi luvallisesti irti, tulee sen olla aina omistajan hallittavissa.

Luonnonsuojelualueilla kielto koira vapaana pitämiseen on ympärivuotinen.

Missä koiraa voi pitää vapaana?

Järjestyslaista löytyy oma pykälänsä koirakurista. Lain mukaan koira on oltava kytkettynä aina taajama-alueella. Koiraa saa pitää vapaana ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla, mutta koiran on oltava näissäkin paikoissa omistajansa tai haltijansa valvonnassa. On myös pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön

hoidetulla alueella taajamassa.

Koiraa ei saa myöskään järjestyslain mukaan päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai vastaavalle juoksuradalle.

Koiraa ei saa myöskään viedä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle.

Poikkeuksena ovat koiraladuiksi merkityt hiihtoladut sekä koirien käyttöön tarkoitetut uimarannat.

Hyvä koiranomistaja tuntee koiraetiketin ja noudattaa sitä, jotta koiran kohtaamiset niin lajitovereiden, muiden eläinten kuin ihmistenkin kanssa sujuvat mahdollisimman sujuvasti.

LEMMIKKITEEMA

6

Nro 4

• 3.3.2021

Väkivalta ei kuulu koirien suojelukoulutukseen Väkivaltaiset koulutusmenetelmät ja laittomat koirankoulutusvälineet eivät ole sallittuja Saksanpaimenkoiraliiton alaisessa suojelukoulutuksessa eivätkä missään Suomen Kennelliiton tai Suomen Palveluskoiraliiton alaisissa tapahtumissa. Ei-sallittuun koulutukseen ja ylilyönteihin on puututtava aina.

YLEn verkkosivuilla 24.2.2021 julkaistussa uutisessa käsitellään suojelukoirakoulutusta. Uutisessa esitetään videomateriaalia, jossa koirien koulutuksessa käytetään väkivaltaisia koulutusmenetelmiä ja -välineitä, kuten sähkö- ja piikkipantoja.

- Tällaiset koulutusmenetelmät ja -välineet eivät ole Saksanpaimenkoiraliiton eettisten ohjeiden mukaisia.

Koiran koulutuksen tulee aina KOIRANRUOKAMYYNTI

KOIRAHOITOLA TRIMMAUKSET MIKROSIRUT Vaalan ja Utajärven löytöeläintarhat

www.rocbee.fi www rocbee fi

Sari Lukkari

Kortteentie 73, Kankari, Vaala

P. 050 5547 508

EL

perustua ensisijaisesti toivotun käyttäytymisen vahvistamiseen, eikä väärästä käyttäytymisestä rankaisemiseen, painottaa Saksanpaimenkoiraliiton puheenjohtaja Sami Baggström.

Jos koiran koulutuksessa käytetään apuvälineitä, niistä ei saa aiheutua haittaa, vaaraa tai epämukavuutta eläimelle.

Jos koulutustilanteissa huomataan väärinkäytöksiä, on niihin puututtava heti ja raportoitava niistä eteenpäin.

Saksanpaimenkoiraliitto järjesti helmikuun alussa koulutusohjaajilleen, alaosastojen puheenjohtajille ja alaosastoissa toimiville maalimiehilleen infotilaisuudet, joissa kerrattiin liiton ohjeistusta tapahtumista, tilaisuuksista ja koirankoulutuksista ja painotettiin sitä, että väärinkäytöksiin puututaan. Liitto on myös perustanut eettisen työryhmän edistämään entistä painokkaammin vastuullisia toimintatapoja kaikessa liiton alaisessa koulutustoiminnassa.

Saksanpaimenkoiraliitto on käynyt suojelukoulutukseen liittyviä asioita läpi myös Suomen Palveluskoiraliiton ja Suomen Kennelliiton vastaavien tahojen kanssa. Kaikkien yhteinen näkemys on, että koiran hyvinvointi on aina etusijalla, ja jos epäkohtia nousee esille, niihin tulee puuttua.

AA IHMISIL LE INVOIM JA ELÄIMILLE

Eläinhomeopaatti Marjut Roivainen

SHLI hom -eläinhomeopaattikoulutuksen käynyt homeopaatti

Istulanperäntie 272, 91780 NEITTÄVÄ Puh. 050 373 1516, marjut.roivainen@gmail.com Myös reikihoidot www.eläinhomeopaatti.fi

24 h

N

TY

PIE

EL

O I S -S U O M

S

HJ

EN

PO

* Myös kraniosakraaliterapiahoidot ihmisille ja eläimille *

Ä I N PÄ I V Y

Soita

S

0201 750 170

Idealinja 13, 90410 Oulu 0201 750 170 evidensia.fi ma–su 24 h

Tuotteita pääasiallisesti koiranäyttelyissä yli 20 vuoden ajan esitellyt Symppis International Oy:n toimitusjohtaja Juha Strengell on etsinyt tuotetta, jolla voidaan pitkäkestoisesti vaikuttaa tautien patogeenien minimoimiseen näyttelyissä. Zoonon käsidesin antaman suoja-ajan ilmoitetaan olevan parhaimmillaan 24 tuntia, pintadesin 30 vuorokautta. (Kuva: Riikka Strengell)

Zoono tarjoaa koiranäyttelyiden hygieniaan ratkaisua Tällä hetkellä tuskin kenellekään on epäselvää, miten tärkeää käsien ja kosketeltavien pintojen hygieniasta huolehtiminen on. Symppis International Oy:n toimitusjohtaja Juha Strengell on pohtinut aihetta jo ennen koronaepidemiaa koira- ja kissanäyttelyiden hygienian osalta.

– Olemme esitelleet tuotteita pääasiallisesti koiranäyttelyissä yli 20 vuoden ajan.

Näiden vuosien aikana on väistämättä joutunut toteamaan sen asian, että olisi hyvä, jos olisi olemassa sellaisia tuotteita, joilla voitaisiin pitkäkestoisesti vaikuttaa tautien patogeenien minimoimiseen näyttelyissä.

Tätä me pohdimme, ja sitten löysimme Zoonon.

Biotekniikan asiantuntijayhtiö Zoono Group on erikoistunut vaikutusajaltaan pitkäkestoisten antimikrobisten tuotteiden kehittämiseen ja valmistamiseen. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Uudessa-Seelannissa, ja Suomeen tuodut tuotteet valmistetaan Iso-Britanniassa. Strengell kertoo, että tuotteiden tutkiminen aloitettiin Symppiksessä kesällä 2019 ja maahantuonti käynnistettiin saman vuoden lopulla.

Etukäteen suojautuminen ratkaisisi ongelmia Zoonon nettisivujen mukaan käsidesin antama suoja-aika taudinaiheuttajia vastaan on parhaimmillaan jopa 24 tuntia, pintadesin jopa 30 vuorokautta. Suojaus perustuu siihen, että iholle tai elottoman materiaalin pinnalle muodostuu suojakalvo. Alkoholittoman Zoonon biosidisena tehoaineena käyttämä kvaternäärinen ammoniumyhdiste on hyväksytty käytettäväksi EU:ssa.

– Se, mikä tässä tuotemerkissä on minun mielestäni hienoin ominaisuus, on se, että sitä on laajalti tutkittu ympäri maailmaa ja tuotteiden pitkäkestoinen suoja taudinaiheuttajia vastaan on pystytty osoit-

tamaan, Juha Strengell sanoo.

Strengellin näkemyksen mukaan koirien ja kissojen näyttelyhäkit kannattaisi käsitellä Zoonon pintadesillä ennen näyttelyä. Käsidesi puolestaan ratkaisisi sen ongelman, että näyttelytuomari ei voi jokaisen koiran välissä desinfioida käsiään, vaikka käsien tulisi olla aina puhtaat.

– Se on ongelma, jos sen tiedostaa. Sisänäyttelyissä on olemassa WC-tilat, mutta eipä niihinkään voi kesken tuomaroinnin lähteä käymään pesemässä käsiään eli vesipisteitä ei konkreettisesti ole siinä arviointihetkellä. Sitten vielä huonommin niitä on ulkonäyttelyissä, Strengell kertoo.

– Kaikkia markkinoilla olevia käsidesejä käytetään silloin, kun halutaan desinfioida kädet mahdollisilta taudinaiheuttajilta, jotka ovat jo käsissä. Käsiin voisi laittaa tuotteen, joka suojaa niiltä tulevilta taudinaiheuttajilta, hän jatkaa.

Näyttelyhäkkien lisäksi kyse on esimerkiksi pentuaitauksien käsittelystä. Näyttelytuomarien ohella puhutaan kehätoimitsijoista sekä lemmikkien omistajista, jotka ovat päivän aikana paljon tekemisissä keskenään.

Faktoista mielipiteisiin Zoonon iholle muodostaman hengittävän kalvon kerrotaan suojaavan taudinaiheuttajilta myös käsienpesun jälkeen. Esimerkiksi tämä herättää osassa ihmisistä epäilyksiä. Juha Strengell sanoo, että kritiikki ja epäilevät mielipiteet kestetään, ja mitä vaativampia kuluttajat ovat, sen parempi.

– Tämä on niin uusi asia, että tämä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Sen takia ensimmäiseksi on helppo sanoa, että minä en usko tuohon. Emme mekään tähän uskoneet, en minäkään. Se on hirveän vaikea sen jälkeen olla uskomatta, kun saatiin tutki-

mustulokset eteen. On tehty tutkimussuunnitelma, käyty ottamassa näytteet, viety laboratorioihin ja katsottu taudinaiheuttajien määrä. Ensin pitäisi tutustua faktoihin ja sen jälkeen muodostaa mielipide.

Jos siinä on sen jälkeen epäselvää, niin me tosi mielellämme otamme kysymyksiä vastaan.

Strengell kertoo insinöörin koulutuksella hakevansa aina sitä, että nolla on nolla, mutta faktoihin perustuen hänen on vaikea lähteä sanomaan ympäri maailmaa laboratorioille, että ne ovat väärässä. Zoonon sivujen mukaan laboratoriotutkimuksia oli viime vuoden alkuun mennessä tehty yli 150.

Koronavirus COVID-19 on nostanut hygienian kaikkialla prioriteetiksi. Zoonon käsi- ja pintadesi tehoavat testien mukaan viruksen laboratorioverrokkiin. Strengell kertoo, että Lontoon joukkoliikenteestä vastaava Transport for London käyttää Zoonon pintadesiä ja amerikkalainen lentoyhtiö United Airlines otti sen viime vuonna käyttöön koneidensa matkustamotilojen desinfioimisessa.

– Osoitus siitä, että tuotteen täytyy olla tehokas ja turvallinen, on nimenomaan se, että se hyväksytään käytettäväksi lentokoneissa, koska niissä lentoturvallisuus on se kaikkein tärkein ominaisuus.

Käsienpesu on ensimmäinen asia Kun Zoonon käsidesin suojauksen sanotaan kestävän parhaimmillaan 24 tuntia, ”parhaimmillaan” tarkoittaa Juha Strengellin mukaan sitä, että etukäteen ei ole tiedossa, miten puhtaat kädet henkilöllä on.

– Kädet voivat olla todella likaisia, niin että näet sen lian, tai sitten siellä on mikroskooppista likaa. Silloin desinfiointi ei voi onnistua täydellisesti. Tätä ei ole tuotu esille selvästi. On puhuttu vain siitä, että ihmisten pitää desin-

fioida käsiään. Ihmisten pitää desinfioida puhtaita käsiään.

Strengell korostaa käsidesien olevan täydentäviä, sillä niitä ei tarvita, jos on aina mahdollisuus käydä pesemässä kätensä vedellä ja saippualla. Kun tällaista mahdollisuutta ei ole, kuten koiranäyttelyn tuomarilla, suojausta tarvitaan jo etukäteen.

– Jos ajatellaan COVID-19:ta, niin itse käyttäisin käsidesiä sellaisissa tilanteissa, missä on asiakastapaamisia.

Laittaisin Zoonoa käsiin, kun aamutoimet on suoritettu ja kädet puhdistettu, sitten ehkä toisen kerran jossain vaiheessa puolenpäivän jälkeen. Yksi tai kaksi kertaa päivässä, ja se on sitten se, Strengell kertoo.

Strengell sanoo, että kun ainetta tarvitsee laittaa korkeintaan pari kertaa päivässä, sen käyttö ei kuivata käsiä.

Hän myös korostaa, että käyttö ei sulje ketään tai mitään pois.

– Mikäli työpaikan turvallisuusprotokollan mukaan täytyy pitää alkoholipohjaista käsidesiä aina saatavilla, niin voit laittaa sitä ja pestä käsiäsi.

Se läpinäkyvä, hengittävä suojakalvo on edelleen käsissä.

Ne täydentävät toisiaan.

Zoonon jakelukanava on tähän asti muodostunut apteekeista, mutta tuotteet ovat Strengellin mukaan hävinneet suureen alkoholipohjaisten käsihuuhteiden tarjontaan. Hän sanoo kustannuksia Akilleen kantapääksi, jos lasketaan vain litrahintoja, mutta laskee puolen litran pullon hinnaksi tulevan 14 senttiä vuorokaudessa, jos käsidesiä käytetään kerran päivässä.

Monessa yhteydessä on sanottu, että käsidesit ovat nyt tulleet jäädäkseen. Kun lemmikkien näyttelyt pääsevät jälleen kunnolla käyntiin, sekä käsien että elottomien pintojen hygieniaan tarvitaan kestäviä ratkaisuja. Jokainen muodostaa oman mielipiteensä faktojen pohjalta.

Mika Hamari

Nro 4

LEMMIKKITEEMA

• 3.3.2021

7

Koditon kissa pääsee kodin rakkauteen ja lämpöön Vapaaehtoisvoimin toimivan Kainuun Kissanystävät ry:n pääasiallisena tehtävänä on sijoittaa koko maakunnan alueella kodittomat kissat sijaiskoteihin, leikkauttaa kissat, hoidattaa niiden mahdolliset sairaudet ja etsiä niille sopivat loppuelämän kodit.

Kissanystävien hallituksen puheenjohtaja Heidi Leinonen kertoo, että hänen oma toimintansa yhdistyksessä alkoi ruokalahjoituksia tekemällä.

– Sitten kun elämässä oli enemmän aikaa, että pystyisi auttamaan, lähdin ihan hallitukseen mukaan. Kun itselläkin on kissa, niin kissat ovat lähellä sydäntä ja yrittää auttaa niiden aseman parantamisessa.

Kainuun alueellakin on yllättävän paljon kodittomia kissoja. Kun niitä hylätään, niin haluaa jollakin tavalla pystyä auttamaan.

Kissanystävien toiminnan ansiosta yli 50 kissaa vuosittain pääsee uuteen kotiin.

Kissoja hylätään edelleen Irrallaan kulkeva kissa voidaan sen auttamiseksi ottaa talteen loukun avulla. Kainuun Kissanystävät lainaa tarvittaessa loukkuja yksityishenkilölle. Paltamon, Ristijärven ja Kajaanin löytökissat viedään Anne Oikarisen Kajaanissa Juliuksen eläinhotellin yhteydessä pitämään löytöeläintarhaan.

Tarhaan tulee jonkin verran myös löytökoiria, joiden oma

koti löytyy lähes poikkeuksetta vuorokauden sisällä.

Kissojen kohdalla tilanne on valitettavasti huonompi. Heidi Leinonen kertoo, että kadonnutta kissaa ei usein paljonkaan etsitä, kun ajatellaan, että peto vei sen tai kyllä se tulee takaisin. Anne Oikarinen on havainnut samoin, että monesti ajatellaan, että sepä hävisi jonnekin ja otetaan ehkä uusi kissa.

– Kyllä meiltä paljon kysellään, että minun kissani on hävinnyt ja on kauhea hätä, mutta jotenkin ne eivät kohtaa, mitä kissoja meillä on ja ne, joilta se on hävinnyt. Mutta kyllä nykyään kissojenkin kanssa on paljon parempi tilanne kuin vaikka joskus viisi tai kymmenen vuotta sitten, kun täällä saattoi olla vaikka kuinka paljon löytökissoja.

Osa lähti kotiinsa ja osa ei, varmaan puolet ja puolet.

Nykyään niitä on aika vähän kuitenkin.

Oikarinen kertoo, että vaikka kissat usein sirutetaan, sirusta ei ole paljonkaan apua, jos omistaja ei ole rekisteröitynyt ja antanut omia tietojaan.

Yksikin lemmikin heitteille jättäminen on liikaa. Kissanystävien Heidi Leinonen toivoo kaikilta kissanomistajilta vastuullisuutta.

– Viime vuonna oli Suomen eläinsuojelun kampanja Arvokas kissa, että saataisiin se ihmisen asenne muuttumaan kissoja kohtaan. Nostettaisiin sitä kissan arvostusta, että ne eivät olisi vain niitä kesäkissoja, vaan oikeasti perheenjä-

seniä ja lemmikkejä.

Sijaiskodin kautta uuteen kotiin Anne Oikarinen kertoo, että jos löytöeläintarhaan tuodun kissan omistajaa ei löydy laissa määritellyn 15 vuorokauden kuluessa, hän voi hyvillä mielin luovuttaa kissan Kainuun Kissanystäville, koska tietää, että sille etsitään yhdistyksessä sijaiskodin kautta uusi koti.

– Tosi monessa paikassa tämä ei ole näin, vaan löytöeläinpaikkojen huoleksi jää etsiä uudet kodit. Sen minä tässä säästän, kun nämä Kissanystävät toimivat näin hyvin.

Puheenjohtaja Heidi Leinonen kertoo, että löytökissojen lisäksi yhdistykselle tulee myös kodinvaihtajia, kun aiempi omistaja ei pysty pitämään kissaa eikä löydä sille muuta kautta uutta kotia.

Sijaiskoteja on tällä hetkellä noin 15, ja uusille on Leinosen mukaan aina tarvetta.

– Monesti, jos on tulossa kissoja yhdistykselle, niin saa vähän pohtia, mihin näitä laitetaan. Tähän mennessä on kuitenkin kaikille sijaiskoti saatu, mutta ei niitä voi liikaakaan olla.

Yhdistys tiedottaa sivuillaan kotia etsivistä kissoista.

Kissan ottamisesta kiinnostuneet täyttävät sivuilta löytyvän kotiselvityslomakkeen, ja yhdistyksen hallituksessa käydään hakemukset läpi.

Sen jälkeen hakija käy tutustumassa kissaan ja sijaiskoti voi esittää mielipiteensä kis-

Kainuun Kissanystävien hallituksen puheenjohtajan Heidi Leinosen sylissä on sijaiskodissa syntynyt, kolmen kuukauden ikäinen Pipsa, joka kasvaa vielä hetken, ennen kuin on valmis etsimään omaa kotia.

(Kuva: Heidi Heikkinen)

salle parhaasta ratkaisusta.

Uusi koti valitaan aina kissan tarpeiden mukaan.

Kissojen paremman elämän puolesta Kainuun Kissanystävissä tehdään työtä kissojen parem-

man elämän puolesta. Mukaan voi lähteä esimerkiksi kannatusjäsenenä. Jäsenmaksuista kerättyjen tuottojen ansiosta kissoille pystytään hankkimaan ruokaa ja hiekkaa sekä maksamaan niiden eläinlääkärikäynnit.

Puheenjohtaja Heidi Lei-

nonen vahvistaa kokemuksestaan, että vapaaehtoistoiminta antaa myös itselle paljon.

– Vaikka työtä onkin paljon, sitten kun aina näkee ne kissat, jotka saavat sen lopullisen kodin, niin on se palkitsevaa.

Mika Hamari

Lemmikkien palveluille löytyy kysyntää Kajaanissa toimivasta Juliuksen eläinhotellista löytyy Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven löytöeläintarhojen lisäksi eläinhoitola ja koirien trimmauspalvelu. Yrittäjä Anne Oikarinen myös kasvattaa tyttärensä Sanni Oikarisen kanssa kääpiösnautsereita kennelnimellä Juliuksen.

Lemmikkien hemmotteleminen kertoo omaa positiivista kieltään välittämisestä.

Anne Oikarinen kertoo, että nykyään esimerkiksi koirille löytyy paljon kaikenlaista, kuten vaatteita, hoitotuotteita ja hierontapalveluita. Hän havaitsi 16 vuotta sitten eläinhoitolalle selvän kysynnän, kun monet häneltä koiria ostaneet asiakkaat kysyivät, ottaisiko hän lemmikin heidän matkansa ajaksi hoitoon.

Juliuksen eläinhotellin vieraille tehdään mahdollisimman mukavat oltavat.

Kajaanissa Juliuksen eläinhotellia pitävä Anne Oikarinen kasvattaa tyttärensä Sanni Oikarisen kanssa kääpiösnautsereita. Kennelistä löytyy pentuja tälläkin hetkellä. (Kuva: Sanni Oikarinen)

Koiria ulkoilutetaan isoissa ulkoilutustarhoissa. Kissoille löytyy oma huoneensa, jossa on kissapaikkoja.

– Paitsi nythän tietenkin tämä korona on aiheuttanut sen, että meillähän on aivan tyhjää ja kuollutta täällä. Ihmiset eivät matkustele, niin eivät he myöskään tuo niitä lemmikkejä hoitoon, Oikarinen kertoo.

Merkit viittaavat siihen, että kun epidemiasta päästään eroon, palvelun kysyntä jatkuu. Esimerkiksi koiranpentujen suosio on nyt huipussaan.

Oikarinen saa viikoittain tähän liittyviä kyselyitä. Kennelistä löytyy pentuja löytyy tälläkin hetkellä.

Kääpiösnautsereita jo 30 vuoden ajan kasvattanut Oikarinen sanoo, että kyse on elämäntavasta. Aivan aluksi hän kertoo ihastuneensa rodun ulkonäköön.

– Se on semmoinen pieni ja terhakka, tehokas koira.

Vähän tämmöinen pieni koira suuren koiran ominaisuuksilla, että jaksaa lenkkeillä ja on aina valmiina kaikkeen, mutta ei ole mikään semmoinen levoton eikä myöskään mikään kauhean ärhäkkä. Semmoinen tosi mukava koira.

Karkeakarvainen kääpiösnautseri on trimmattava rotu.

Oikarinen pesee trimmauspalvelussaan päivittäin koiria, leikkaa kynsiä ja hoitaa turkkia.

Pitkä karva voidaan ajaa koneella helppohoitoisemmaksi. Anne Oikarinen suosittelee, että esimerkiksi paksuturkkista suomenlapinkoiraa kannattaa käyttää karvanlähdön aikaan trimmattavana, koska suuri osa karvoista lähtee pesun ja föönauksen yhteydessä.

Mika Hamari

LEMMIKKITEEMA

8

Nro 4

• 3.3.2021

Ouluvet on saanut Muhoksella hyvän vastaanoton

Eläinlääkärin työ perustuu potilaan havainnointiin Vuonna 1997 perustetun Eläinlääkäriasema Ouluvet Oy:n toiminta siirtyi helmikuun alussa kokonaan Oulusta Muhokselle. Kun Muhoksen toimipiste aloitti lokakuussa 2019, asiakkaita palveltiin aluksi yhtenä päivänä viikossa 36 neliön tiloissa. Nyt yli 200-neliöiseksi laajentunut eläinlääkäriasema palvelee asiakkaita leikkaussaleineen ja nykyaikaisine laitteineen, joilla voidaan tehdä esimerkiksi laboratorio-, ultraääni- ja röntgentutkimuksia sekä laserja hammashoitoja.

Ouluvet Oy:n toimitusjohtajana toimiva eläinlääkäri Raimo Kekkonen on asunut Muhoksella kolmisen vuotta klinikkamanagerina eläinlääkäriasemalla työskentelevän vaimonsa Mervi Reinikan kanssa. Päätös yrityksen siirtämisestä Muhokselle oli lopulta helppo, ja vastaanotto on ollut todella positiivinen.

– Kun kerkesimme tässä pienemmässä olla vuoden, niin silloin jo tiesi, että ei tässä ole enää semmoista päämäärätöntä taloudellista riskiä, että kyllä me nyt uskallamme tehdä tämmöisiä ratkaisuja, Raimo Kekkonen kertoo.

– Meillä on kauhean kivat asiakkaat ja tosi hyvä työporukka. Täällä on kyllä kiva tehdä töitä, Mervi Reinikka jatkaa.

Ranskanbulldoggeja kasvattava Reinikka tuntee paikallista asiakaskuntaa jo sitä kautta, että hän on aiemmin yrittäjänä tuonut Mustin ja Mirrin myymälän Muhokselle.

Työtä riittäisi yötä myöten Vuonna 1995 eläinlääkäriksi valmistuneelle Raimo Kekkoselle on kertynyt alalta 26 vuoden verran kokemusta, esimerkiksi viiden vuoden ajalta Tyrnävän kunnaneläinlääkärinä.

Eläinlääkäri sanoo omien

Eläinlääkäriasema Ouluvet Oy:n toiminta siirtyi helmikuun alussa kokonaan Oulusta Muhokselle, jossa eläinlääkäri Raimo Kekkonen ja klinikkamanageri Mervi Reinikka ovat asuneet kolmisen vuotta. Päätös oli lopulta helppo, ja vastaanotto on ollut todella positiivinen.

havaintojensa pohjalta, että pääsääntöisesti ihmiset hoitavat hyvin lemmikkejään.

Asenteet ovat muuttuneet, sillä esimerkiksi vuonna 1996 Limingassa Kekkosen hoidettavaksi tuotiin ensimmäisen kuukauden aikana vain kolme pieneläintä. Kissasta soitettaessa saateltiin pyydellä anteeksi, mihin Kekkonen sanoi, että sinähän soitat eläinlääkärille.

– On se asenne hirveästi

muuttunut. Lemmikkejä halutaan hoitaa, kun tiedostetaan myös, mitä ongelmia on.

Myös se on muuttunut 90-luvusta, että nyt on tyypillisempää, että on useita lemmikkejä samassa perheessä. Joskus se on se koko kirjo, undulaatista hevoseen.

Kymmenenä ensimmäisenä vuotenaan eläinlääkärinä Kekkonen paiski töitä hurjat 300–400 tuntia kuussa. Nyt hän kertoo yrittävänsä kontrol-

loida työaikaa, mutta kalenteri näyttää silti täyttyvän moneksi viikoksi eteenpäin.

– Jos yön vain kävisi nukkumassa hätäisesti, saisi tehdä ihan niin paljon kuin haluaa.

Sitä yritti semmoisessa oravanpyörässä olla kunnollinen veronmaksaja. Sitten yhtäkkiä jossakin vaiheessa huomasi, että on hienoa nukkuakin yöllä ja harrastaa jotakin. En tee yöenkä viikonlopputöitä, sitä on vähän niin kuin virkamiesmäistynyt tässä vuosien varrella.

Tahti on rauhoittunut, ja toimipisteen siirtäminen asuinpaikkakunnalle antaa aikaa itselle.

– Eipähän tarvitse Oulusta ajaa, siinä menee se 45 minuuttia aamuin illoin. Nyt yhtäkkiä on huomannut, miten on kivempi olo, vaikka ei ole tätä pidempään ollut. Onhan tämä luksusta, kun tuosta kolmen kilsan päästä ajelee tänne töihin, Kekkonen kertoo.

Teknologia on tullut eläinlääkärin avuksi

Teknologia on tullut eläinlääkärin avuksi. Yli 200-neliöiseksi laajentunut Ouluvetin eläinlääkäriasema palvelee asiakkaita leikkaussaleineen ja nykyaikaisine laitteineen, joilla voidaan tehdä esimerkiksi laboratorio-, ultraääni- ja röntgentutkimuksia sekä laser- ja hammashoitoja.

Ouluvetissä asioivat lemmikit ovat pääosin koiria ja kissoja, joita käytetään eläinlääkäriasemalla esimerkiksi korva-, silmä- ja suutulehdusten tai hammaskiven poiston takia. Iäkkäämpiä kissoja ja koiria käytetään usein myös perustarkastuksessa. Vuosittaiset rokotukset ovat kaikille lemmikeille suositeltavia, koska samalla kertaa voidaan

katsoa muutakin. Raimo Kekkonen vertaa rokotuskäyntiä auton katsastukseen.

Eläinlääkäri ei voi selvittää vaivaa potilaalta kyselemällä.

Kekkonen kertoo kokemuksestaan, että vika löytyy tunnustelemalla ja tutkimalla.

Havainnoinnin merkitys korostuu.

– Kun on ollut pitkään töissä, niin joskushan sitä tietää jo, mikä kissassa tai koirassa on vikana, kun se kävelee ovesta sisään. Se on sitä havainnointia.

1990-lukuun verrattuna teknologia on tullut monessa muodossa eläinlääkärin avuksi. Kekkonen kertoo, että praktiikan alkuaikoina diagnosointivälineinä toimivat stetoskooppi, kuumemittari ja omat kädet.

– Silläkin on päästy hyvin pitkälle, mutta jos nyt yhtäkkiä pitäisi mennä taas takaisin siihen, haluaisin kyllä diagnoosin varmentamiseksi tehdä jotain muuta tai hoitaa laajemmin, että tämä paranisi nopeammin.

Jos koira ontuu, Kekkonen pystyy kokemuksensa ansiosta näkemään, milloin kyseessä on lihasvamma. Lääkinnällisen hoidon lisäksi voidaan käyttää laserhoitoa.

– Se on todella hyvä.

Yleensä ensimmäisen hoidon jälkeen omistajat huomaavat, että tullessa koira ei meinannut päästä kynnyksestä yli, niin nyt se lähtee normaalin

iloisena pihalle. Jos koira hyppää autoon ihan omin jaloin, ei tarvitse puhua, onko tässä plasebo- vai oikea hoito, Kekkonen kertoo.

Laserhoidon ohella myös hieronta edistää paranemisprosessia. Ouluvetin hierontapalveluista vastaa koirahierojaksi keväällä valmistuva Mari Alakopsa.

Hyvällä huumorilla eteenpäin Lemmikin omistajan kanssa keskustellaan usein hoidosta ja siitä, miksi siihen päädytään. Raimo Kekkonen sanoo, että eläinlääkäri toimii psykologina ja miksei välillä pappinakin.

– Mitä pidempään tätä tekee, niin aina vaan ymmärtää sen, että ei se nyt ole sitä, että määrätään lääke ja annetaan ohjeet, vaan keskustellaan myös siitä hoitopolusta ja mitkä rahkeet omistajalla on.

Ouluvetin kotiutumista Muhokselle helpottaa se, että eläinlääkäriasemalla ei turhia pönötetä. Keventävää huumoria edustaa esimerkiksi sellainen juttu, että konsernin johtajana toimii sikaa esittävä nukke nimeltä Kärsäkäs.

Hyvä tunne palvelusta välittyy molemmin puolin.

Mervi Reinikka ihastelee, miten ihania maalaispitäjän asiakkaat ovat.

Mika Hamari

Nro 4

• 3.3.2021

9

Tanja Kemppainen sai Leader-tukea ja löysi oman alansa

Sorkkien kunto on tärkeä osa lehmän hyvinvointia

Oma ala on löytynyt Investointituen puoltava päätös osui oikeaan paikkaan, sillä 28-vuotias Tanja on löytänyt oman alansa. Sitä ennen hän ehti tehdä monenlaista.

– Kerkesin olla turvesuolla, maatalouslomittajana ja vaikka minkälaisena apulaisena.

Aina missä tarvittiin, olin siellä töissä, ennen kuin keksin, että se on just tuo, mitä haluan tehdä. Sitä ennen motivaatio oli pelkästään se, että oli pakko jostakin saada elämiseen rahaa, mutta sitten se vaihtui, kun löysin niin mieluisan työn, että sitä tykkää tehdä jo ihan sen työnteonkin takia.

Tanja tykkää ruumiillisesta työstä. Kun hän opiskeli OSAOn Muhoksen yksikössä metsäkoneenkuljettajaksi, hän piti eniten käsi- tai raivaussahalla sahaamisesta. Nykyisenkin työn yksi parhaista puolista on se, että siitä löytyy haastetta.

– Se on fyysisesti raskasta ja siihen pitää olla semmoinen sitkeä, että jaksaa päivän rälläköidä, Tanja kertoo.

OYSiin, istua yö aulassa ja et siltikään välttämättä näe kuin hoitajan. Eläinten hoito on järjestetty paremmin.

Mitä paremmin lehmät voivat, sitä paremmin ne lypsävät.

Tanja sanoo nykyajan maatalousyrittäjää bisnesmieheksi tai -naiseksi, joka tiedon keräämisellä ja sen analysoinnilla tähtää siihen, että ruokinta olisi koko lypsykauden ajan optimaalista. Näin lehmä pysyy hyvässä kunnossa.

Kun sorkat eivät kulu nave-

Tanja Kemppainen tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun karjatiloille sorkanhoitopalveluita. Kun hän lyhentää lehmien sorkkia kulmahiomakoneella, Oulujärvi Leaderin tuella hankittu sorkanhoitoparsi toimii työssä apuna. (Kuvat: Tanja Kemppainen)

Tanja lyhentää pääosin lehmien sorkkia kulmahiomakoneella. Sorkka on sarveisainesta, jossa ei ole tuntoa.

Oulujärvi Leaderin tuella hankittu sorkanhoitoparsi toimii työssä apuna, sillä lehmät laitetaan siihen niin, että niiden jalat eivät kosketa maata.

Yhtä lehmää kohden menee suunnilleen kolme minuuttia, mikäli kaikki on kunnossa.

– Jos sorkat ovat terveet, niitä vaan leikataan lyhyemmäksi. Sitten jos niissä on jotakin vikaa, niin yleensä jalka kengitetään, että se kipeä kohta tulee irti maasta, ja tarvittaessa annetaan kipulääkettä. Jos jalassa on bakteerin aiheuttama sairaus, lehmä saa antibioottikuurin, Tanja kertoo.

Normaalina työpäivänään Tanja lyhentää jopa 120 lehmän sorkat. Jos lehmiä on enemmän, hän jatkaa seuraavana päivänä.

Tanjan toiminta-alue ulottuu laajalle Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Töitä on riittänyt todella hyvin, koska hyvä maine kantaa kauas.

– Se menee näissä hommissa silleen, että jos tekee työnsä hyvin, niin sitten tilalliset sanovat, että kannattaa käyttää

sitä. Mutta jos tekee työnsä huonosti, niin ne kyllä herkästi sanovat senkin, että ei kannata ottaa. Mainostaminen ei oikeastaan auta mitään, että kyllä se on aina silleen, että ne ovat kuulleet jostakin. Maatiloilla hyvin vahvasti suositteluhomma toimii paljon paremmin, Tanja kertoo.

Työn yksi mukava puoli on, että aina kun tilalla nähdään puolen vuoden tai vuoden välein, vaihdetaan kuulumisia.

29

90 €/kk

Keskellä Muhosta Valtatien varressa!

LaiffiGym sijaitsee osoitteessa Valtatie 21, Muhos

SINUN KUNTOSALI

www.laiffigym.fi p. 044 053 3243

Lähde: yle.fi/uutiset/3-10507838

Mikään ei muutu itsestään, vaan niille täytyy tehdä jotain.

Tule vastuulliseksi vaikuttajaksi!

Tanja toimi ennen sorkanhoitajaksi ryhtymistään yli 50 tilalla lomittajana, ja nyt hänen listassaan on sata asiakasta. Kokemus antaa hänelle vankan pohjan sanoa, että lehmistä pidetään täällä todella hyvää huolta. Tanja ottaa vertailukohdan siitä, jos lehmä tai ihminen sairastuu lauantai-iltana.

– Jos lehmä sairastaa navetassa, niin eläinlääkäri on 40 minuutin päästä katsomassa ja on niin kauan paikalla, että on hoitanut sen. Mutta jos itse sairastut, sinun pitää mennä

KUNTOSALILLE PÄÄSEE NORMAALISTI

koko ajan liikenteessä ja niillä on koko ajan paras mahdollinen olo jalkojen kanssa, Tanja kertoo.

Sorkanhoitajia tarvitaan lisää. Esimerkiksi marraskuussa 2018 Ylellä uutisoitiin, että Suomen lähes 300 000 lypsylehmän sorkkia hoitaa vain 80 ammattilaista. Itselleen todella mieluisan ammatin löytänyt Tanja Kemppainen on yksi heistä.

Mika Hamari

Kiinnostaako oman kuntasi asiat?

Sorkkien hoito on tärkeä osa huolenpitoa

Koronarajoitusten vuoksi jumpat ovat tauolla 31.3. saakka

tassa luonnollista kautta, niiden lyhentäminen on ensiarvoisen tärkeää lehmän hyvinvoinnin kannalta. Jos sorkat pääsevät kovin pitkiksi, lehmä ei enää hakeudu itse syömään ja lypsylle, vaan jää parsiin seisomaan tai makoilemaan.

– Lehmän pötsissä on käyminen koko ajan. Jos se ei syö sinne ruokaa, se käyminen loppuu. Sitten kun pötsi pysähtyy, lehmä kuolee. Se on semmoista ennaltaehkäisevää hoitoa, että lehmät pysyvät

LAITETAAN ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN!

Kysy lisää: Vaala, Utajärvi, Muhos Piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen p. 044 5500 297 Mainoksen maksaa Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

Vaalan Veneheitosta kotoisin oleva Tanja Kemppainen sai vuonna 2016 Oulujärvi Leaderiltä 9000 euroa investointitukea yritykselleen Toiminimi Tanja Koo, jossa hän oli aloittamassa tuotantoeläinten sorkanhoitopalvelujen tarjoamista karjatiloille. Tukea puollettiin yritystoiminnassa tarvittavan sorkanhoitoparren ja muiden välineiden hankintaan.

– Sillä minä hommasin nämä vehkeet, millä rupesin sitten touhuamaan. Se parsi, mikä minulla on, maksoi 30 000 euroa, niin ei sitä olisi uskaltanut mitenkään kylmiltään ostaa ilman sitä tukea, Rantsilaan viime vuodenvaihteessa muuttanut Tanja kertoo.

Tanja haki viisi vuotta sitten investointitukea, kun toiset sorkanhoitajat antoivat siitä vinkin. Liiketoimintasuunnitelmansa toimittaessaan hän tiesi, että siitä sanottaisiin heti, jos toimintaa ei saataisi paperilla kannattamaan.

Kun monia kohtia pyydettiin korjaamaan ja miettimään uudestaan, kaikki tuli Tanjan mukaan jo ennen aloittamista mietittyä todella tarkasti.

Oulu Oulun vaalivastaava Janne Koskela p. 044 591 3949 www.perussuomalaiset.fi #kuntavaalit#siksips

10

Nro 4

• 3.3.2021 1

Pitäjän Parhaat

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

LVI-TYÖT JA RAKENTAMINEN

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

• Tarkka ja täysin automaattinen. testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Piezo-testit.

• Laaja• kattavuus.

Tarkka ja täysin automaattinen.

• Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla.

• Laaja kattavuus.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot janopeasti hyötyajoneuvot.

• Tunnistaa vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

Puh. 040 708 7195 Tehtaantie 3, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

HAUTAUSPALVELUT

OULUN OULUNDIESELHUOLTO DIESELHUOLTO OYOY Hautakorventie 13OULU. B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878.

Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B, 898,045-132 045-132 1878.

Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132

Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi || www.oulundieselhuolto.fi www.oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

TILITOIMISTOT

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna Ma-To 10.00 - 13.00 Muinna aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu

- Kukkapalvelu - Kivipalvelu - Perunkirjoituspalvelu

Neuvonta jajapäivystys 0400 399466 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero Päivystysnumero 04000400 399 399 (466 24h )

ROMULIIKKEET

METSÄKONEURAKOINTI

TUULILASIT

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset

Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414

Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata...?

ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos



www.utacon.fi

 Ostetaan  Myydään  Asunnot  Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS MYYTÄVÄNÄ Smirkeli, Haka/Veljet Sarlin Oy, V 220, Defa sisätilalämmitin, Comfortkit 1400. Tarjoiluvaunu/koivu 78x48x60.

Pitkäsalpoja 2 kpl:tta 1800 mm pitkiä. Bosch/lihamylly, Type SFN1. Kirjoja; Päätaloja, Hirvassaari, Turunen, A Paasilinna.

Kattotelineet käy mm Toyota Corollaan vm 2005. Autoradio/ kasettisoitin, Fujitsu Ten/Ultra

Tuner/Mo. 2 kpl;tta Autokaiuttimia/Sony XS-5693, 180 W. Snickersin talvipuku, takki ja housut, M-koko, käyttämätön.

P. 0500 289 256.

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

ASUNNOT Halutaan vuokrata asunto Utajärven keskustan alueelta/läheisyydestä. Luottotiedot kunnossa, ei tupakointia. P. 044 545 2220.

Seuraava lehti ilmestyy 17.3.2021. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 12.3.2021 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Nro 4

• 3.3.2021

11

Lukijalta

Uusi valtakunnallinen yhdistys ajamaan vaelluskalojen etua Villilohi ry toimii vaelluskalakantojen puolustajien yhteistyöverkostona, vaelluskalojen ja vesiluonnon puhtauden edunvalvojana sekö se tulee edistämään vaelluskalakantojen palauttamista Suomen padottuihin jokiin EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti. Villilohi ry ajaa henkitoreissaan olevien vaelluskalakantojen elvytystä, tuntemista ja valistusta sekä puolustaa niiden ja jokivartisten elinvoimaa ja kestävää kalastusta.

Yhdistys pyrkii edesauttamaan kaikkien padottujen vesistöjen kalatalousvelvoitteiden muuttamista EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämään tilaan. Tässä tehtävässä huomioidaan kaikkien vaelluskalakantojen parhaat mahdolliset luonnonmukaiset ratkaisut eri kalojen ylös ja alas kulkuun ensisijaisesti luonnonmukaisilla ohitusuomilla, kutu- ja poikastuotantoalueiden varmistamiseen, kuivien uomien ja vesivoimaloiden ympäristövirtaamiin ja vesivoimaloiden katkokäytön lopettamiseen / vähentämiseen, joki- ja purokunnostuksilla, valistuksella, kalastusrajoituksilla ja kestävän kalastuksen kalastussäännöillä sekä maankäytön haittojen ennaltaehkäisyillä.

Yhdistyksen tarkoituksena on padottujen vesistöjen ja valuma-alueiden osalta toimia

niin, että maksimaalisesti ja viipymättä ryhdytään korjaustoimenpiteisiin, joilla saadaan palautettua luonnolliset ja tarvittaessa tuetut vaelluskalakannat padottuihin vesistöihin.

Yhdistys toimii ja vaikuttaa siten, että joella tai vesistöjen valuma-alueella toimiva sähköntuottaja tai muu vesistön tilaan säännöstelyllä tai muilla vahingollisilla toimilla vaikuttava taho ensisijaisesti vastaa haitoista "ns. haitanaiheuttaja maksaa" -periaatteen mukaisesti joen ja vesistön korjaustoimenpiteiden aiheuttamista velvoitemuutoksien ja ympäristölupien tai muiden toimien taloudellisista kustannuksista.

Villilohi ry edistää kestävän kalastuksen periaatteita, joilla vaalitaan elinvoimaisia vaelluskalakantoja muun muassa edistämällä ns. kutuvaltioperiaatetta, vaikuttamalla EU:n Itämeren kalastuskiintöihin, Atlantin ja Barentsinmeren kalastuskiintiöihin, meri- ja rannikkokalastuksen aikajaksoihin ja kiintiöihin, jokialueiden verkkokalastukseen ja kalakiintiöihin sekä yleisiin kalastusrajoituksiin ja kalastussääntöihin. Yhdistys toimii alueellisilla, kansallisilla, kansainvälisillä foorumeilla tavoitteiden edistämiseksi.

Ensimmäisenä toimintamuotona on aloitettu Villilohi Open-webinaarit, joissa asian-

tuntijat alustavat keskusteluja ajankohtaisista vaelluskalakysymyksistä ohjaamaan yhdistyksen toimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii Suomen ja kansainvälisten viranomaisten, vesialueiden omistajien ja haltijoiden, yritysten ja yhteisöjen sekä muiden asianosaisten tahojen kanssa tavoilla, jotka tähtäävät vaelluskalakantojen palauttamiseen ja niiden kestävään ja luonnonmukaiseen vaellukseen, lisääntymiseen ja menestykselliseen elämään eri vesistöalueilla.

Lisätietoja: puheenjohtaja Mika Suutari-Jääskö (Rovaniemi – Tuusula) puh. 040 506 5464 sihteeri Sami Myllymäki (Pudasjärvi) puh. 040 578 2934, 1 varapuheenjohtaja Kari Kilpimaa (Savukoski) puh. 0400 187 682 2 varapuheenjohtaja Veikko Rantala (Muhos) puh. 045 265 2230 3 varapuheenjohtaja Mika Flöjt (Kuusamo) puh. 040 578 8784.

Hallitukseen kuuluu yhteensä 12 jäsentä ympäri Suomea.

KUNNON VAIHTO-AUTOT MUHOKSELLA! BMW X5 5D X5 STW 3.0D aj. 621 tkm, hyvä menopeli

-05 3.950 €

Renault Twingo 2D 1.2 aj. 220 tkm, kaikki toimii

-96 1990 €

Opel Insignia Sport tourer -11 aj. 177,5 tkm, katsastettu ja huollettu 8.990 €

Volkswagen Golf aj. 210 tkm, 2 renkaat, huoltokirja

Toyota Prius -09 aj. 262 km, hyvin huollettu, itselataava 5.990 €

BMW Z3 Roadster aj. 221 tkm

Suzuki Alto -00 aj. 72.800 km, lohkol., 2 renk., huoltok. 790 €

MB CLK 200 Kompressor Avantgarde -06 Volvo V50 Drive aj. 221 tkm, hyväk. ja näyttävä mese 8.900 € aj. 341 000 km, hyväk. ja siisti

Saab 900 2,0-16v Cabriolet aj. 288 tkm, hyväkuntoinen ja siisti

-96 Skoda Octavia 1.9 Tdi 4.900 € aj. 491 km, pakettiautoksi katsastettu

-96 6.900 €

-00 590 €

Yamaha RS Vector 1000 aj. 15.000 km, hyväkunt. kelkka

www.nettiauto.com/autopalveluhalonen Ponkilantie 12 91500 Muhos p. 050 361 9189

KUNTAVAALIEHDOKAS !

Kotipitäjän

VAALIEXTRA 31.3.

Aineisto 24.3. mennessä

VAALITEEMA 14.4.

Aineisto 7.4. mennessä

Varaa tilasi:

044 242 8040, 044 986 9690 aineisto@maaseutulehdet.fi

-04 2.990 €

-09 3.3 90 €

-05 2.990 €

12

Muhoksella on hyvä asua

”Koti on koti, näkyi ikkunasta taloja ja puistoja tai metsää, peltoa ja ”Koti koti, vesistöjä...” ”Koti on on koti,

Miten Sinä haluaisit vaikuttaa?

Meille keskustalaisille on tärkeää, että kylät ja koko Muhoksen kunta kasvavat ja kehittyvät tasavertaisina.

Nro 4

Huollot ja varaosat Mersullesi

näkyi ikkunasta näkyi ikkunasta taloja ja puistoja taloja ja puistoja taitai metsää, peltoa metsää, peltoa ja ja vesistöjä...” vesistöjä...”

Lähde mukaan vaikuttamaan kotikuntasi tärkeisiin asioihin ja tule mukaan.

Soita tai laita viestiä!

Ystävällisinterveisin terveisin Muhoksen Keskusta Ystävällisin Ystävällisin terveisin terveisin Juhani 044 244Ystävällisin 7125 Muhoksen Keskusta Muhoksen Keskusta Keskusta 044 244 7125 Susanna 040 525Muhoksen 1250 Juhani Juhani 044 244 7125 Juhani 044 244 7125 040 525 1250 Katri 041 469 Susanna 1811 Susanna 040 041 525469 1250 Katri 1811 Susanna 040 525 1250 Katri 041 469 1811Katri 041 469 1811

VM-TEAM OY

Erikoishammasteknikko Erikoishammasteknikko

PETRI PETRI HEIKKINEN HEIKKINEN

TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA TORSTAINA (parittomat viikot) MUHOS 09.00 - 14.00

Proteesit •• Proteesit ••• Pohjaukset Proteesit Pohjaukset Pohjaukset Korjaukset ••• Korjaukset Implanttiprotetiikka Korjaukset ••• Hammassuojat Veteraanien ••• Veteraanien Implanttiprotetiikka KELA-korvaus • KELA-korvaus Veteraanien

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu KELA-korvaus Rautatienkatu 10, p. 0400 272 560 90100 Oulu www.veliheikkinen.fi

Rautatienkatu 90100 p. 0400 10, 272 560Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi www.veliheikkinen.fi

• 3.3.2021

(K-Supermarket Mimmi)

TORSTAINA (parilliset viikot) PALTAMO 09.00 - 14.00 (K-Market Tervatori)

PE PERJANTAINA UTAJÄRVI VAALA PALTAMO

09.00 - 10.30 11.00 - 13.00 14.00 - 15.00

LAUANTAINA KONTIOMÄKI

10.00 - 15.00

(Tori)

(Neste Kontiomäki) (Nes

HERKKU-

KASSI

20€

p. 050 307 5439

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset • Pienkoneiden korjaukset • Moottorikelkkojen korjaukset • Ostamme purkuun moottorikelkkoja, traktoreita ja moottoripyöriä

VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Nyt avattu!

Paremman palvelun autohuolto kaikille automerkeille Oulun Limingantullissa.

Tuo autosi meille, me pidämme siitä hyvää huolta – sinun ja autosi parasta ajatellen.

Kysy lisää ja varaa huoltoaika: 08 613 9010 • pohjolanautohuolto.fi

Kallisenhaara 4, p. 08 613 9010 oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi

MERCEDES-BENZ-huollot Nopea palvelu • Edulliset hinnat • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla

OULU • YLIVIESKA • KEMINMAA • mbosa.fi

Oulu

Kallisenhaara 4

Varaosat, p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi Korjaamo, p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi

Keminmaa

Teollisuuskylänraitti 10 keminmaa@mbosa.fi p. 08 613 9003

Jäsenille parasta arkeen jo 100 vuoden ajan Oulun Seudun Sähkön rooli seudun kehityksen mahdollistajana alkoi 1920-luvulla. Yhtäkkiä valo tuli nappia painamalla, silitysrauta sai lämpönsä johtoa pitkin ja maatilan työt saivat sähkön avukseen.

Tänä päivänä tuomme toimialueemme asukkaille hyvinvointia sähkön, lämmön sekä valokuidun muodossa.

Juhlimme 100-vuotista taivaltamme yhdessä jäsentemme kanssa toteuttamalla 100 arjen hyvää tekoa. Etsimme nyt kohteita arjen hyville teoille – jätä meille ehdotuksesi!

oss.fi/100arjenhyvaatekoa