Kotipitäjä 17

Nro 17

•

19.9.2018

Koulutuksella helpotusta metsäasioinnin digiloikkaan s. 6

Puuta Metsästä -teema

Kenneli ja löytöeläintarha saman katon alla

s. 4-9

1

s. 10

Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • MADEKOSKI • PIKKARALA • PERÄKYLÄ • KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • LAPINKANGAS • SANGINSUU 19.9.2018

17

NOUDETAAN ROMUAUTOT JA METALLIROMUT!

Oulun Autosähkö ja Huolto Oy palvelee:

NOPEA NOUTO!

- Määräaikaishuollot - Jarru-, alusta- ja jakopääntyöt - Ajoneuvojen sähkövianhaku ja korjaus - Henkilö- ja pakettiautojen optimointi - Varustelu: Taksit, Dräger alkolukot (myös valvottu), lisävalot, lisälämmittimet

OULUN ROMU

Pyydä tarjous!

Tervetuloa!

Oulun Autosähkö ja Huolto Oy Louhimontie 10, 90620 Oulu Puh. 040-6808801 MA-PE klo 07.30 - 16.30

DXWRQRPL ¿

ANTENNIASENNUKSET DIGIYKKÖNEN 0400-685 404 • 0500-585 984 www.digiykkonen.fi

puh. 044 783 1121 www.oulunromu.fi

Haapalan maalais-

JUUSTOLEIPÄ Lähiruokaa yli 30 vuoden kokemuksella.

Siinä maistuu lähitilan maito.

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 3.10.

PUTKIREMONTIT järkihintaan!

Myös maalämpöratkaisut.

Omakotitalot ja taloyhtiöt.

TEKNIKOMI Utajärvi puh. 040 148 8135

®

SYYSKAUDEN 2018 LIPUT MYYNNISSÄ!

Tule nauttimaan loistavasta ohjelmistostamme www.ylivieska.fi/akustiikka

®

Social icon

Rounded square Only use blue and/or white.

For more details check out our Brand Guidelines.

Lunasta lippusi www.lipputoimisto.fi tai Akustiikan lipunmyynnistä, avoinna ma-pe 12-18 ja la 12-15 sekä tuntia ennen esityksiä.

Koulukatu 2 B, p. 044 429 4545. Lämpimästi tervetuloa!

Lehtimainos kasvot 2018.indd 1

2.7.2018 15.10

2

Nro 17

Jussilantie 22 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779

Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866, 5421 303

www.tuomenkukka.fi *Uusien hautakivien suunnittelu ja myynti * Kaiverrukset ja entisöinnit

P. 0400 917 217 hautakivityot@gmail.com

TYRNÄVÄN SEUROJENTALOLLA TANSSITAAN SYKSYLLÄ Tansseissa tanssittaa klo 20.30 - 01.00

•

19.9.2018

Arkadianmäelläkin tuuletetaan Alkusyksyn päivittäisiin puheenaiheisiin on kuulunut eduskunnasta tämän vaalikauden jälkeen jättävien lista. Vapaaehtoisesti ainakin kolmisenkymmentä jättää ensi kevään vaalit väliin. Eihän lista tavattoman pitkä ole, vaan huomiota on herättänyt sen koostumus.

Ensimmäisen merkittävän luopumisilmoituksen taisi tehdä keskustan Seppo Kääriäinen. Entinen ministeri, puoluesihteeri ja puolueensa ”vanhana isäntänä” tunnettu saattoi yllättää monet. Siitäkin huolimatta, että vuosia harteille ja kansanedustajana on kertynyt kunnioitettava määrä.

Kohta seuraa tekivät Oulun vaalipiirin keskustan Niilo Keränen ja Tapani Tölli, Kauko Juhantalo, Timo Kalli, Olavi Ala-Nissilä ja viimeisimpänä Mikko Alatalo. Keskustan eduskuntaryhmä on keski-iältään vanhin, joten nuorennusleikkaus on ymmärrettävä.

Tunnettuja luopujia ovat myös eduskunnan ikäpresidentti, kokoomuksen Pertti Salolainen, vasemmistoliiton Kari Uotila, demarien Lauri Ihalainen ja Riitta Myller sekä viime viikon lopulla yllättäen Eero Heinäluoma, joka kertoi asettuvansa ehdolle EU-parlamenttiin. Tunnetuimpia luopuvista on myös perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi.

Suurin osa luopujista on jo eläkeiässä ja haluava kokea elämää eduskunnan jälkeen. Ensi kevään vaaleihin ei lähde myöskään oululainen demarien europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Keväästä 1979 kansanedustajana alkanut parlamentaarikon ura on hänestä riittävä.

Jännityksellä odotetaan vielä keskustan Sirkka-Liisa Anttilan ja ulkoministeri Timo Soinin (sin.) ilmoitusta jatkoaikeistaan. Molemmat empivät jatkoa, Anttila eläkkeelle jäämistä ja Soini miettii, mitä tekisi isona.

Ei eduskunta suinkaan miksikään nuorisoseuraksi muutu, vaikka joukko suuriin ikäluokkiin kuuluvia edustajia antaakin tilaa uusille yrittäjille.

Nuoremmista poisjäävistä tunnetuimpia ovat ruotsalaisten Stefan Wallin ja sinisten puhemiehenäkin toiminut Maria Lohela.

Oman puolueen perustanut Paavo Väyrynen ja kokoomuksen Ilkka Kanerva jaksavat edelleen. Mitä olisi eduskunta ilman muutamaa ”dinosaurusta”?

Eräät eduskuntatyöstä luopuvat ovat perustelleet päätöstään politiikan ilmapiirin muutoksella. Ilmapiiri eduskunnassakin on muuttunut heidän mielestään huonompaan suuntaan. Etenkin sosiaalinen media lieveilmiöineen saa miettimään, kannattaako aikaansa uhrata yhteisten asioiden hoitoon.

Ilkka Hietala

22.9. Leif Lindeman & Amore 23.9. Pekkaniskan Pojat huom! 17.00 - 21.00 29.9. Teemu Roivainen & Energia Perunamarkkinatanssit Viimeinen tunti sekahaku.

Tervetuloa tanssimaan ja viihtymään liukkaalle parketille!

LIMINGAN NUORISOSEURA TANSSITTAA La 22.9.2018 HARRI JA CORONET & KARAVAANI & RAIMO LAAMANEN & HEIDI PAKARINEN La 29.9.2018 TAIVAANKAARI & HEIKKI KOSKELO Krankantie 1, 91900 Liminka

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Posti Oyj PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja Raimo Klasila, p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Satu Kantojärvi, p. 045 127 7383 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi aineisto@maaseutulehdet.fi, www.maaseutulehdet.fi

Kyselytunti Muhoksella Muhoksen kunnassa on päätetty järjestää kuntalaisten kyselytunteja. Kyselytunnit järjestetään aihealueittainen ja ensimmäisen kyselytunnin aiheeksi kunnanhallitus on valinnut uusiutuvat energiamuodot kuntalaisten ja kunnan näkökulmasta.

Ensimmäinen kyselytunti järjestetään tulevana maanantaina 24.9.2018 Koivu ja tähti -kulttuurikeskuksen auditoriossa ennen valtuuston kokousta klo 16.45-17.45.

Kyselytuntiin voi tulla paikan päälle, tai voi lähettää kuntaan etukäteen kysymyksiä, joihin vastaukset annetaan kyselytunnin yhteydessä. Kysymyksiä voi lähettää vielä tänä päivänä 19.9. osoitteeseen yhteispalvelu@muhos.fi.

Rokua Geopark -alueen matkailua kehitetään Rokua UNESCO Global Geopark -alueelle laaditaan syksyn kuluessa matkailun kehittämistä ohjaava suunnitelma. Työ alkaa sähköisellä kyselyllä, jossa selvitetään matkailijoiden, kuntalaisten ja yrittäjien matkailupalveluihin liittyviä kokemuksia ja kehittämistarpeita.

Seuraavaksi haastatellaan nykyisiä matkailutoimijoita ja kuullaan heidän kehittämistarpeitaan ja -ideoitaan.

Marraskuun alussa kutsutaan matkailuyrittäjät ja muutkin matkailusta kiinnostuneet yhteiseen tilaisuuteen, jossa myös on mahdollisuus tuoda esille ideoita ja esitellä lisäksi

testattavia tuotteita.

Jo suunnittelun alkumetreillä on tullut esille paljon konkreettisia kehittämisideoita.

Esimerkiksi Oulu-Kajaani -tien varteen on esitetty näyttävää Geopark-opastusta ja matkailuportteja palveluineen. Koko alueelle on toivottu kiinnostavia talvi- ja kesäaktiviteetteja sekä niitä tuottavia ohjelmapalveluyrittäjiä. Palautetta on tullut myös reiteistä: Niiden tulisi olla jatkuvia ja huollettuja. Reiteille kaivataan lisäksi vuokra-, huolto-, majoitus- ja muita palveluja.

Uusi kehittämissuunnitelma

tarkentaa vuonna 2017 laadittua Rokuan ydinalueen kehittämissuunnitelmaa ja laajentaa sen kattamaan koko Rokua UNESCO Global Geopark -alueen, johon kuuluvat Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven maisema-alueet.

Suunnitelman tavoitteena on parantaa alueen nykyisten matkailuyritysten toimintaedellytyksiä ja tarjota mahdollisuuksia uusille matkailualan toimijoille.

Lisäksi se luo pohjan alueen kaavoitukselle, sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja markkinoi Rokua Geopark -aluetta kokonaisuutena ulospäin.

ALOITA ALOITA FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIA JA KUNTOILU JA KUNTOILU

Sinua palvelevat Sinua palvelevat Pyhännällä Roni Buska ja Pyhännällä MetsänhoitoEveliina Mätäsaho Buska ja Fysioterapian ja hieronnan jaRoni metsänEveliina Mätäsaho Kestilässä parannustöihin ajanvaraus nyt myös netissä Mikko Kaski ja 234 miljoonaa Kestilässä www.fysiolaiffi.fi Metsänhoitotöihin kului Milla Kangas Mikko Kaski ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan 211 miljoonaaMilla euroa vuonna 2017.

Summa Kangas Tervetuloa! oli aavistuksen verran edellisEILLÄ ET M vuotista suurempi. Työlajeista Tervetuloa! taimikoiden hoito nieli eniten ARVITSE T Fysioterapiaa myösTTilman lähetettä! kustannuksia, ja siihen kului 58 Ä miljoonaa euroa. Nuoren metLÄHETE sän hoidon kustannukset olivat Fysioterapiaa myös ilman lähetettä!

19 miljoonaa euroa. Metsien viljelyyn meni 48 miljoonaa euroa ja maan muokkaukseen 35 miljoonaa euroa.

Investoinnit metsänparannustöihin supistuivat lähes puoleen vuoden takaisesta.

Luken metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto Antintie 3, 92930 Pyhäntä sisältää yksityisten, yhtiöiden ja valtion metsissä tehdyt työt.

Fysiolaiffi Maikkula FysioLaiffi Muhos FysioLaiffi Siikalatva Pyhäntä P. 040 733 0782 P.41,040 3665 2, Kestilä Riihiraitti SIIKALAtVA 3, 90240 Oulu Ratatie Muhos 717 Automiestentie AutomiestentieFysioLaiffi 2 (ent.Utajärvi päiväkoti), VARAA AIKA: Pyhäntä P. 040 733 0782 SIIKALAtVA P. 040 717FysioLaiffi 3665Pyhäntä 92700 Kestilä 040 5444592 tai 08 533 2430 Asematie 2, Utajärvi Antintie 3, Pyhäntä

Antintie 3, 92930 Pyhäntä

Automiestentie 2 (ent. päiväkoti), 92700 Kestilä

Nro 17

•

3

19.9.2018

Hanna Sarkkinen ja Carina Läntinen olivat tavattavissa Muhoksella Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen ja utajärveläinen kansanedustajaehdokas Carina Läntinen olivat tavattavissa lauantaina 15. syyskuuta Muhoksen K-Supermarket Mimmin edustalla. Teltalla kävi keskustelemassa mieltä askarruttavista ja myös keveämmistä asioista runsas joukko ihmisiä Muhokselta ja kauempaa.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Kansanedustaja Hanna Sarkkinen sanoi, että on mukava jutella ihmisten kanssa ja kuunteleminen on tärkeä taito.

– Ihmisten tapaaminen pitää jalat maan pinnalla ja muistuttaa, kenen edustajana asioita pidetään esillä.

Ensimmäisen edustajakauden aikana on tapahtunut paljon. Sarkkinen kertoi kiertäneensä vaalikauden aikana viikonloppuisin todella paljon vaalipiirin tilaisuuksissa.

– Usein viikot menevät Helsingissä eduskunnan istunnoissa, mutta yritän aina järjestää aikaa, kun pyydetään tulemaan. Vapaa-aikaa tulee vietettyä täällä, kesä meni aika lailla mökillä Sanginjoella.

Sarkkinen kertoi ensi vuoden huhtikuun eduskuntavaali-

en keskeisen teemansa liittyvän tulo- ja varallisuuserojen kasvuun. Muita pääteemoja ovat koulutuksen eriarvoistuminen ja viime aikoina leikatun sosiaaliturvan riittämättömyys.

– Vasemmistoliiton pääteemana on eriarvoisuuden torjuminen, johon löytyy monenlaisia tulokulmia. Vaikka tahtoo olla niin, että rahalla saa ja hevosella pääsee, kaikilla pitäisi olla mahdollisuus saada tarvitsemansa sosiaalija terveyspalvelut.

Sarkkinen sanoo edustajakautensa kokemuksella, että asioihin voi vaikuttaa, vaikka se on usein hidasta.

– Paljon on vielä tekemättä, haen siksi jatkokautta. Myös oppositiosta voi vaikuttaa, mutta hallituspuolueilla on enemmän valtaa. Tavoitteena on punavihreä hallituspohja, jossa pystyttäisin parhaiten torjumaan eriarvoisuutta ja edistämään työelämän kysymyksiä.

Pitkäaikainen unelma Myös Carina Läntisellä on voimakas halu vaikuttaa asioihin. Ensimmäistä kauttaan Utajärven valtuustossa ja elinvoimavaliokunnassa istuva Läntinen on valittu Pohjois-Pohjanmaan maakun-

Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Carina Läntinen ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen olivat tavattavissa lauantaina Muhoksella.

tauudistuksen laajaan seurantaryhmään.

Läntinen lähti toteuttamaan pitkäaikaista unelmaansa aset-

tuessaan huhtikuussa kansanedustajaehdokkaaksi.

– Minulle tuli jo yläasteella olo, että haluan päästä eduskuntaan, ja ajattelin, että jos en asetu ehdolle nyt, aikaa ei välttämättä ole toiste, Oulun Osuuspankin rahoitusneuvojana toimiva Läntinen kertoo.

Myös Läntisen lähtökohtana on eriarvoisuuden vähentäminen. Ehdokas kertoo olevansa mukana rohkeasti, suurella sydämellä.

– Sydämessäni on tilaa kaikille, ketään ei saa syrjiä. Olen aina ollut myös työelämässä pienemmän ja heikomman puolella.

Mahdollisuus elää maalla K-Supermarket Mimmin edustalla järjestettyyn tilaisuuteen saapui kävijöitä Muhokselta ja kauempaa.

ELÄMÄNLAATUA

Eriarvoisuuden vähentäminen konkretisoituu Utajärven

Sotkankylällä asuvan Carina Läntisen kohdalla teemana, että maaseudulla elämiseen on annettava mahdollisuus.

– Tykkään asua maalla, elämänlaatu on täällä hyvä. Tavoitetila on, että ihmiset saavat asua, missä haluavat, ei ole ihmisarvon mukaista pakottaa ihmisiä kasvukeskuksiin.

Uskon, että pienillä kylillä asuisi enemmän ihmisiä, jos hirveässä kunnossa olevat tiet laitettaisiin kuntoon.

Läntinen pitää tärkeänä puuttua työttömien jatkuvaan kyykyttämiseen ja haluaa osa-aikatyön vastaanottamisen tapahtuvan sujuvammin.

Hän on erittäin huolissaan siitä, että Suomessa on suuri joukko eläkeläisiä, jotka jättävät lääkkeitä ostamatta, kun rahat eivät riitä.

Myös koulutuksesta leik-

9€

i ok uj ul O

5€ 1€

20 mmx1500 mm

LED-KÄSIVALAISIN 80LM 24LED

musta tai hopea

120x180 cm

www.muhos.fi

Mika Hamari

AURAUSVIITTA

DIGI-LÄMPÖMITTARI SISÄ/ULKO

FIRETECH SAMMUTUSPEITE

HYVIÄ TONTTEJA

kaaminen on Läntisen mukaan lisännyt eriarvoisuutta, sillä kaikki nuoret eivät opi samaan tahtiin.

– Vastuu oppimisesta on siirtynyt koululta työpaikoille, kun hallitus on leikannut valtavasti ammattikoulutuksesta.

Carina Läntinen sanoi Muhoksen K-Supermarket Mimmin edustalla, että tykkää kertoa ihmisille, mitä esimerkiksi sote-uudistus tarkoittaa oikeasti heidän kannaltaan.

Hän aikoo tehdä Oulussakin vaalityötä, mutta panostaa lähikuntiin.

– Haluan puhua pienten paikkakuntien ihmisten kanssa turuilla ja toreilla, Vaalassa, Utajärvellä, Muhoksella ja Tyrnävällä. Saa tulla jututtamaan, ihmisenä ihmiselle.

8,90 €

AIRAM HÄKÄVAROITIN

19,90 €

sisältää paristot

2 kpl

kpl

(3,90 €/kpl)

Euromax 35376 WORKMASTER -turvasaapas PVC S5 koot 40-45 -Teräskärki ja korroosionkestävä teräspohjallinen pohja. Antistaattinen, öljy-, happo-, polttoaine- ja rasvankestävä pohja

19,90 €

PUUPELLETTI 500 kg

125 €

(0,25 e/kg)

Palveleva rautakauppa Paltamossa

OTSALAMPPU 5-LED (ei sis.paristoja)

2€

Avoinna: ma-pe 7-17, la 8-13

Puuta metsästä

4

Nro 17

•

19.9.2018

Asiakasvastaavat Mika Tomperi ja Jani Kettukangas OTSO Metsäpalveluiden Muhoksen toimipisteen edustalla. Apua tarjotaan kaikissa metsään liittyvissä asioissa.

Pertti Moilanen Hankintaesimies

Hailuoto, Ii, Haukipudas,Yli-Ii, Kiiminki, Oulu, Kempele, Oulunsalo, Muhos, Utajärvi,Vaala 044 256 8472 pertti.moilanen@junnikkala.com

Metsänomistajat, ostamme tukkivaltaisia leimikoita Pyydä tarjous alueesi ostomieheltä:

Jukka Pulkkinen; Kuhmo, Nurmes,Valtimo ja Lieksa Puh. 0500 137 012 Matti Kyllönen; Hyrynsalmi ja Suomussalmi Puh. 0500 202 325 Harri Tegelberg; Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala Puh. 050 300 7756 www.kuhmo.eu

OTSO Metsäpalveluista apua kaikissa metsään liittyvissä asioissa OTSOn juuret ovat alun perin Suomen metsäkeskuksessa. Liiketoiminta eriytettiin Metsäkeskuksen julkisista palveluista vuoden 2012 alussa.

Liiketoimintaa hoitavan OTSO Metsäpalvelut Oy:n yksi toimipisteistä on Muhoksella.

Puukauppa-asiantuntija Jari Pajalan mukaan apua tarjotaan kaikissa metsään liittyvissä asioissa.

– Suurin osa asiakkaista asuu lähikunnissa, mutta alueajattelusta on siirrytty eteenpäin ja asiakkaita ja työkohteita saattaa olla myös kauempana.

OTSOn palveluita OTSO Metsäpalveluista

T:MI PARNEV - Pihapuiden poistot, kuljetukset - Haastavat pihapuut - Talonmiespalvelut

Puh. 045 110 2640

saa neuvoja mm. metsäomaisuuden hallintaa, kuten verotusta ja sukupolvenvaihdosta koskevissa asioissa. OTSOlta löytyy myös metsäkiinteistönvälitys ostamista ja myymistä varten.

Metsäsuunnitelma toimii metsänomistajan päätöksenteon tukena. Suunnitelmassa arvioidaan metsän tietojen perusteella, mitä hakkuita ja hoitotöitä on järkevää tehdä seuraavan 10 vuoden aikana.

– Moni ei ajattele metsää omaisuuseränä eikä tiedä, paljonko metsä tuottaa vuodessa.

Tuotto riippuu siitä miten hyvin metsää on hoidettu. Esitykset oikeista toimenpiteistä ja niiden ajankohdasta tehdään maastossa, Jari Pajala kertoo.

Asiakasvastaava Mika Tomperin mukaan metsäsuunnitelman valmistuttua on tärkeää toteuttaa esitetyt toimenpiteet. Metsänhoitoon kuuluu mm. metsän uudistaminen, taimikonhoito, lannoitus ja turvemailla kunnostusojitus.

Valtaosa alueen metsistä on suometsää, joka kasvaa kangasmaiden sijaan turvemailla eli ojitetuilla soilla. Uudisojituksia ei enää tehdä, mutta vanhoja ojia kunnostamalla taataan, että turvemaalla kasvava metsä pysyy tuottavassa kunnossa.

– Lannoitus edellyttää usein kunnostusojitusta. Jos esimerkiksi 1970-luvulla rämeelle tehty oja ei enää toimi, vesitaso nousee liian korkeaksi. Ravinnehäiriöt korjaava terveyslannoitus parantaa turvemaiden puiden kasvua, lannoitukseen voi saada Kemera-tukea, Tomperi kertoo.

Kunnostusojituksesta tehdään ELY-keskukselle ilmoitus, johon kuuluu mm. kuvaus hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista.

Jari Pajalan mukaan lainsäädäntö ja sertifiointijärjestelmä huolehtivat siitä, että luonnon monimuotoisuus ja arvokkaat elinympäristöt huomioidaan toimenpiteitä tehtäessä.

– Kannattaa käyttää ammattilaisten apua, niin asiat tulee huolehdittua kunnolla, Pajala neuvoo.

Teiden perusparannusta OTSO Metsäpalveluiden suurin palveluryhmä muodostuu metsä- ja yksityisteiden perusparannuksista ja tiekuntien hallintopalveluista. Tammikuussa työnsä aloittanut, metsätieasioista Pohjois-Pohjanmaan alueella vastaava Jani Kettukangas kertoo, että työssä tarvitaan

pitkäjänteistä työtä ja juridista selvittelyä.

Koska tiestöä alkaa olla riittävästi, pääosa Kettukankaan työstä liittyy teiden perusparannuksiin. 1970–80-luvulla rakennettujen metsäteiden kantavuus ja mitoitukset eivät vastaa nykypäivän tarpeita.

Kettukangas arvioi perusparannuksen hinnaksi 15 000–25 000 euroa kilometriltä, mutta muistuttaa, että metsänomistajat voivat saada Muhoksen korkeudella perusparannukseen Kemera-tukea, joka kattaa 50 prosenttia kustannuksista.

– Edellytyksenä on, että tie on vähintään 30-prosenttisesti metsäliikenteen käytössä, ja myös jatkoyhteyden yleiselle tielle on oltava kunnossa, niin että kuljetus toimii.

Puukauppa-asiantuntija Jari Pajalan mukaan tie nostaa tilan arvoa ja leimikot tekevät paremmin kauppansa, kun kulkuyhteydet ovat kunnossa.

– Tehtaat tarvitsevat puuta ympäri vuoden, ja tämä ei onnistu ilman hyvässä kunnossa olevaa tieverkostoa. Puun kysyntä on tällä hetkellä isossa kuvassa ihan hyvä, mutta Pohjois-Suomeen mahtuisi metsien puolesta vielä teollisuutta.

Mika Hamari

Nro 17

•

Puuta metsästä

19.9.2018

5

Juttusilla Stora Enson Muhoksen alueen ostomiehen kanssa Stora Enson metsäasiantuntija Jussi-Pekka Hoppa on toiminut kolmen kuukauden ajan Muhoksen alueen ostomiehenä. Hän ostaa puuta ja palvelee metsänomistajia kaikissa metsään liittyvissä asioissa.

Kotikonnuille takaisin Jussi-Pekka Hoppa kertoo alueen olevan entuudestaan hyvin tuttu.

– Olen kotoisin Muhokselta ja asun täällä. Tämä on minulle myös tuttua ostoaluetta, sillä ostin toisella yhtiöllä 11 vuoden ajan puuta, josta suurimman osan Muhoksella ja ympäryspitäjissä. Kuljin neljä viime vuotta etelämpänä, ja kun tarjoutui mahdollisuus, oli tosi mukava palata kotikonnuille, kun saa ostaa puuta tutuilta metsänomistajilta omasta kunnasta.

Hoppa pitää ammatissa myös mukavana ja palkitsevana, että pystyy tarjoamaan metsänhoitoon ja puukauppaan liittyviä ratkaisuja ja palveluita.

– Monesti kyseessä on kokonaispaketti, johon voi kuulua palveluita esimerkiksi Kemera-hakemuksen tekemisestä alkaen. Usein sovitaan metsän

Stora Enson metsäasiantuntija Jussi-Pekka Hoppa ostaa puuta Muhoksen alueelta ja palvelee metsänomistajia kaikissa metsään liittyvissä asioissa.

uudistamisesta ja muista palveluista, metsänomistajan toiveiden mukaisesti.

Puukaupan tekoon Jussi-Pekka Hoppa on aina sopimuksen mukaan tavattavissa Utajärven konttorilla, mutta menee yleensä itse käy-

SIISTII SYYSPIHAT!

mään asiakkaan luona.

Aina aloite puukaupasta ei tule asiakkaan puolelta, vaan myös alueen metsät tunteva ostomies voi tehdä tarjouksen.

– Muhos on yllättävänkin puiseva pitäjä, hyviä metsiä on joka puolella. Kaivan hakkuumahdollisuuksia ja olen yhteydessä metsänomistajiin.

Leimikot käydään pääsääntöisesti katsomassa maastossa, ja niiden kauppahinta neuvotellaan aina tapauskohtaisesti. Hoppa sanoo pystykaupan olevan vaivattomin tapa myydä, sillä siinä käytännössä vetäistään nimi paperiin ja yhtiö hoitaa loput.

Stora Enson Muhokselta ostama puu menee etupäässä kuitupuuksi Oulun Nuottasaaren ja Kemin Veitsiluodon tehtaille.

Jussi-Pekka Hopan mukaan on todella hyvä aika käydä kauppaa, sillä puu vetää hyvin.

– Tällä hetkellä puukauppaa käydään vilkkaasti, kaikenlaisille leimikoille on tosi hyvä kysyntä. Kannustan ottamaan reilusti yhteyttä, palvelen mielelläni metsänomistajia niin puukaupassa kuin muissakin metsäisissä asioissa.

Mika Hamari

MS 170

Kompakti ja kätevä mökkisaha. 30,1cm3, 1,2kW/1,6hv, 30cm, 4,1kg

MS 193 C-E

Erittäin kevyt. 30,1cm3, 1,3kW/1,8hv, 30cm, 3,6kg

MS 201 C-M

Ihanteellinen karsinnassa.

35,2cm3, 1,8kW/2,4hv, 30/35cm, 3,9/4,0kg

199,- 399,- 699,BR 450 C-E FS 260 C-E 799,699,Käynnistys helposti napista.

63,3cm3, 1430m3/h, 11,5kg

ErgoStart kevytkäynnistys

RE 98

RE 109

199,-

269,-

Hiljainen induktiomoottori.

10-110bar, 440l/h, 16,2kg

Korkeapaineletku 7m 10-110bar, 440l/h, 17,7kg

KYPÄRÄSARJAT

Valikoimassa useita laadukkaita malleja jokaiseen tarpeeseen.

Kannattava sijoitus ja erinomainen lahja jokaiselle sahanomistajalle

49,-

alk.

Osaavaa ja ammattimaista palvelua jo 30 vuotta.

TUIRA UIRA Valtatie 49 (08) 5542 983 Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14

OULUNLAHTI Jukolankuja 1-3 (08) 5542 987 Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14

Pumput

Pi-sylinterit Pi-sylinter

Laakerit

Kokometallit / palkeet

Letkut

Sähkömoottorit

Voimansiirto

Nostotarvikkeet

Matalapaineliittimet

Painepesurit

Hitsauskoneet

Letkukelat

TEKNISTÄ OSAAMISTA VUODESTA 1985

K U N N O S S A P I D O N TAVA R ATA L O

Käsi- ja uppopumput uppop ut

Suojaimet

Liitintie 11, 90620 Oulu, Rusko puh. 08-5572 700 • Avoinna: ark. 7.45-17.00 kailatec@kailatec.fi • www.kailatec.fi Verkkokaupasta myös osamaksulla ja laskulla

Puuta metsästä

6

Nro 17

•

19.9.2018

Metsäkeskus helpottaa koulutuksella metsäasioinnin digiloikkaa Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa toteutettavassa Digiloikka metsäasiointiin -hankkeessa järjestetään koulutusta metsätalouden harjoittamiseen liittyvistä sähköisistä palveluista.

Kaksivuotinen hanke jatkuu ainakin ensi vuoden helmikuun loppuun saakka. Projektipäällikkö Heikki Ala-aho uskoo, että hankkeelle haetaan jatkoaikaa kesään asti.

Ala-ahon mukaan hanke on koettu äärimmäisen tärkeäksi.

– Metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta, ja monelle sähköinen asiointi on vierasta. Koulutuksissa on pienet ryhmät ja asiat neuvotaan kädestä pitäen.

päristöjä, kuten esimerkiksi liito-oravien reviirejä tai luonnontilaisia puroja.

Koulutuksessa tutustutaan myös sähköiseen asiointiin.

Netin kautta voi lähettää esimerkiksi veroilmoituksen tai tehdä puukauppaa. Metsässä tehtyihin toimenpiteisiin voi hakea maksutta kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuvaa Kemera-tukea.

– Sähköinen asiointi säästää matkakuluissa ja ajankäytössä. Verohallinnolle tulee säästöä siitä, että se saa veroilmoitukset sähköisesti, Ala-aho listaa hyötyjä.

Myös mobiilisovelluksiin tutustutaan. Wuudis mahdollistaa Metsään.fi -palvelusta löytyvien metsävaratietojen saamisen kännykälle näkyviin, vaikkapa metsässä kulkiessa.

Karttaselain-sovellus näyttää metsäkiinteistöjen väliset rajat, jotka on luonnossa merkitty rajapyykillä, usein kivellä tai putkella.

Metsistä kerättyä tietoa Metsäkeskus on valtakunnallinen kestävää metsätaloutta edistävä asiantuntijatalo, jonka toimintaa ohjaa, rahoittaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö. Organisaatio kerää ja jakaa tietoa metsistä, valvoo metsiin liittyvää lainsäädäntöä sekä auttaa ja neuvoo metsänomistajia ja metsäalan toimijoita.

Nykyisen Suomen metsäkeskusta koskevan lain mukaan Metsäkeskus ei saa harjoittaa liiketoimintaa, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Liiketoiminnasta on vastannut vuoden 2012 alusta lähtien OTSO Metsäpalvelut.

Yksityiset omistavat Suomen metsistä 60 prosenttia.

Tällä hetkellä yksityismetsistä on kartoitettu 84 prosenttia, ja kaikista saadaan kerättyä metsävaratiedot vuoteen 2020 mennessä.

Metsät kartoitetaan lentokoneella laserkeilauksen avulla. Maan pinnalle lähetetään kaksi laserpulssia neliömetriä kohden, ja siitä, miten nopeasti pulssit palautuvat takaisin, nähdään puuston pituus. Pi-

Hyödyllinen loikka

Projektipäällikkö Heikki Ala-aho esittelemässä metsäkiinteistöjen väliset rajat näyttävää Karttaselain-sovellusta. Rajapyykki löytyi maastosta sovelluksen avulla.

tuudesta puolestaan voidaan johtaa puiden ikä ja läpimitta.

– Laserkeilauksen avulla kokonaistilavuus saadaan arvioitua tarkemmin, heittoa on kahdeksan prosenttia, ihmisen mittaamana 20, Heikki Ala-aho kertoo.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen metsien puumäärä on yhteensä 2,5 miljardia kuutiometriä. Jos yhden kuution arvoksi lasketaan 25 euroa, kokonaisarvo on yhteensä 62,5 miljardia euroa.

Metsänomistajan velvollisuudet Metsänomistajalle on Alaahon mukaan säädetty laissa

1. Kajaani, Koutaniemi, 70 ha:n rantaan rajoittuva metsätila, puusto n.

6900 m3, kohteella 3 rakennuspaikkaa, hp. koko tilasta 200 000 € / erillistarjoukset myös mahdolliset.

2. Paltamo, Volosaari, 3,3 ha:n määrala, jolla 1 rantarakennuspaikka, puusto n. 470 m3, hp. 29 000 €/tarjous 3. Vuolijoki, Käkisaari, 0,5 ha rakentamaton vapaa-ajantontti /määräala Oulujärven rannalla, hp. 39 000 €/tarjous 4. Paltamo, Melalahti, Oulujärveen rajoittuva n. 2700 m2 määräala/tontti Antinlahdessa, hp. 38 000 €/tarjous 5. Kuhmo, Lentiira, Lentiirajokeen rajoittuva 53 ha metsätila, puusto n.

860 m3, hp. 60 000 € 6. Kuhmo, Kärenjärven rannalla 4 ha ranta-/metsätila, tilalla lautarakenteinen kesämökki (34+20 m2), hirsinen saunamökki (10 m2), hp. 45 000 € 7. Kuhmo, Vartiuskylä, 21 ha metsäpalsta/määräala, puusto n. 1200 m3, hp. 35 000 € 8. Kuhmo, Pitkäjärven rannalla 1,7 ha rantatila, tilalla hirsinen saunamökki (24+12 m2), rantaviivaa n. 320 m, puusto n. 300 m3, hp. 55 000 € MEILTÄ KAUPPA- JA LAHJAKIRJAT, METSÄSUUNNITELMAT, TILA-ARVIOT, PERINNÖNJAOT, PERUKIRJAT, JULKINEN KAUPANVAHVISTUS SEKÄ KAIKKI PUUKAUPPAAAN JA METSÄNHOITOON LIITTYVÄT PALVELUT!

METSÄNHOITOYHDISTYS KAINUU RY, LKV Kauppakatu 25 A, 87100 Kajaani Heikki Meriläinen 040-5206747 Juha Valtanen 040-7031397 Seppo Kyllönen 040-7191102

www.mhy.fi/kainuu

ainoastaan kaksi velvollisuutta. Laki myös rajoittaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen käsittelyä.

– Metsänomistajalla on metsälaissa määritelty uudistamisvelvollisuus uudistushakkuun jälkeen, uusi metsä pitää jollakin tapaa saada alkuun ja kasvatushakkuissa on säilytettävä kehityskelpoinen puusto. Jos myrsky kaataa paljon puita, metsänomistajan on korjattava ne pois, jotta niihin tulevat tuholaiset eivät leviä koko metsään.

Moni metsänomistaja ei kuitenkaan ajattele, miten pääsisi mahdollisimman vähällä.

Puustosta huolehtiminen on

kuin laittaisi rahaa pankkiin, ja luontoarvoja kunnioitetaan.

– Metsän taloudellinen varallisuus on nimenomaan puustossa, sillä pohjoisessa maapohjan arvo on 200–300 euroa hehtaarilta. Tämä ei ole kvartaalitaloutta, vaan puhutaan neljännesvuosisadoista.

Moni haluaa jättää metsän seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin on sen itse saanut, Ala-aho kertoo.

Ala-ahon mukaan Metsäkeskus koettaa herätellä myös passiivisia metsänomistajia, sillä on paljon sellaisia, jotka eivät tiedä kaikista omistamistaan palstoista. Tietoa on helposti saatavilla ja monet asiat voi hoitaa netin kautta.

Kiinnostaisiko työskentely maatilalla tai metsässä vai oletko jo alan yrittäjä? Onko suunnitelmissasi maatilan sukupolvenvaihdos?

Tule opiskelemaan OSAOn Muhoksen yksikköön • Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä tai osia siitä • Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Mikäli kiinnostuit, niin lisätietoja antaa Timo Mikkonen, p. 050 5629 120 tai timo.mikkonen@osao.fi.

Haku koulutuksiin www.opintopolku.fi

Digiloikka metsäasiointiin Yksi Metsäkeskuksen tehtävistä on kerätä ja jakaa tietoa metsistä. Tietoa jaetaan mm.

Metsään.fi -palvelussa, johon tutustutaan koulutuksessa.

– Sivuilla on karttapalveluita ja metsävaratietoa, kaikki se, minkä näkee metsässä kävellessään. Palvelussa näkyy myös henkilön omistamat metsätilat sekä se, millaisia hoitotoimenpiteitä ja hakkuita niihin suositellaan, Ala-aho kertoo.

Sivuilla näkyy myös, mihin on tehty metsänkäyttöilmoituksia ja missä on metsälain mukaisia suojeltuja elinym-

Heikki Ala-aho uskoo, että digiloikan hyödyt kasvavat koko ajan, sillä nettipalveluihin tulee lisää ominaisuuksia.

– Hankkeen tavoitteena on, että kaikki halukkaat oppivat käyttämään sähköisiä palveluita. Vanhimmat koulutettavat ovat olleet yli 80-vuotiaita ja hyvin innokkaita. Mobiilisovellusten kartat ovat hyvin tykättyjä, ja oppeja voi soveltaa myös vaikkapa marjametsässä.

Digiloikka metsäasiointiin -hankkeen neljän oppitunnin koulutukset ovat kaikille avoimia, hinta on 20 euroa. Heikki Ala-ahon mukaan tarkoitus on pitää yleiskoulutus hankkeen alueen jokaisessa kunnassa.

Tieto koulutuksista löytyy osoitteesta tapahtumat.metsakeskus.fi.

Mika Hamari

Metsätalouden kannattavuudella meni hyvin Metsäteollisuuden hyvä suhdanne näkyi myös yksityismetsätalouden kannattavuudessa vuonna 2017. Yksityismetsien liiketulos nousi 126 euroon hehtaarilta eli lähes 17 prosenttia korkeammaksi kuin kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvo.

Puuntuotannon sijoitustuotto nousi yli kuuteen prosenttiin.

Etelä-Suomessa liiketulos oli yli kolme kertaa suurempi kuin Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomessa yksityismetsätalouden liiketulos

oli keskimäärin 165 euroa hehtaarilta. Paras tulos oli Kanta-Hämeessä, 245 euroa hehtaarilta. Pohjois-Suomessa eli Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa tulos oli keskimäärin 49 euroa hehtaarilta.

Etelä-Suomessa tulos parani kuusi prosenttia puunmyyntitulojen lisääntymisen takia. Pohjois-Suomessa nousu oli yli 16 prosenttia.

Siellä tuloksen nousuun vaikuttivat myös puuntuotannon investointien lasku ja tukien lisääntyminen.

Nro 17

•

Puuta metsästä

19.9.2018

7

Pikkutukista liitereitä ja laavuja Kiimingin Alakylässä Hurunmäellä, joka kuuluu nykyään Ouluun, syntyy pyöröhirsistä liitereitä, vajoja, saunoja, laavuja ja mitä vain asiakas haluaa. Entiseen sikalaan rakennetun verstaan RoihuPuu Oy:n perusti melko tarkalleen kaksi vuotta sitten Raimo Puolakanaho. Hänelle vuosien harrastuksesta tuli sananmukaisesti leipäpuu.

Idea omasta yrityksestä syntyi Puolakanahon omien sanojen mukaan jo vuosia sitten mäntymetsässä. – Katselin ohuita tukkeja, että noista voisi tehdä jotakin. Ensimmäisen sorvin rakensin autotalliin ja se on yhä verstaalla käytössä.

- Aluksi tein kuusi vuotta harrastuksena kotipihalla keväisin rakennelmia itselle ja tutuille. Se oli kokeilu- ja ideointivaihe. Tuotteille alkoi tulla kysyntää ja päätin tehdä tästä työn itselleni.

Pudasjärvellä pientilan poikana kasvaneelle Raimo Puolakanaholle puu ja metsä olivat tuttuja lapsuudesta saakka. – Puusta tuli tehtyä kaikenlaista, muutakin kuin polttopuita.

- Työskentelin Nokian palveluksessa 29 vuotta ja yt-neuvottelujen jälkeen tarjottiin

Salvoskoneen Puolakanaho on koonnut itse, samoin käytössä olevan sorvin.

Raimo Puolakanaho työstää sorvattua hirttä salvoskoneella.

tukipakettia, johon tartuin ja aloitin tämän yrityksen. Koulun ja Nokian kautta tarttui elektroniikan ja sähkötöiden taito. Mekaniikkaan olen tutustunut harrastusten kautta.

Näillä taidoilla olen rakentanut ja kasannut työkoneet itse, esimerkiksi sorvin ja salvolinjan. Nykyään saa googlen kautta apua ongelmakohtiin.

– Minua on kiinnostanut erilaisten koneiden ja laitteiden käyttö uudella luovalla tavalla. Vaimo onkin nimitellyt Pelle Pelottomaksi, Puolakanaho naurahtaa.

Automaatiota ja lisää koneita Yhden miehen verstastaan Raimo Puolakanaholla

Verstaan nurkalla käytössä oleva puucee on samalla esittelykappale yrityksen valmiista tuotteista.

on tarkoitus automatisoida ja parhaillaan on menossa uusien laitehankintojen alkuselvittely. – Ainakin talttaporakone ja tukinnostolaite ovat harkinnassa. Talvella pitää paneutua tuotannon tehostamiseen.

Viime kesä oli kiireinen.

– Liitereillä on paljon kysyntää, samoin viime talvena kehitetyllä kotamallisella laavulla. Siitä tuli paljon hyvää palautetta ja aionkin kysellä olisiko sillä kysyntää yleisessä käytössä.

RoihuPuun käyntikortissa on kuva kaksoisladosta, joita katto yhdistää. – Niitä meni kaksi kappaletta Limingan kulttuurikeskukseen.

Puusta käytetään kaikki.

Lyhyemmistä hirrenpätkistä syntyy huonekaluja tai vaikkapa joulun alla suosittuja kynttilälyhtyjä. Sorvauksesta syntyvä puru menee lähiseudun hevostalleille kuivikkeeksi.

- Yleensä raaka-aineena käytän pikkutukkia, josta saa 12 sentin pyöröhirttä. Joskus

KANTOJYRSINTÄÄ

RIKKAKASVIEN TORJUNTAA reppuruiskulla www.japenpilke.fi p. 044 570 7707

asiakkaat kyselevät isompaa rakennusta, mutta se vaatisi pikkutukkikoosta raskaampaa hirttä ja olisi kalliimpaa.

Tukkeja menee tänä vuonna noin 3 000 ja ensi vuonna olisi tarkoitus tuplata, Puolakanaho ennakoi.

Tukit hän pyrkii hankkimaan mahdollisimman lä-

heltä. – Tukit tulevat pääosin harvennushakkuista. Toistaiseksi tukkia on ollut riittävästi saatavilla Oulun ja lähikuntien alueelta.

- Tukkien hankinnassa Suomen Metsäkeskuksen tietokannasta on ollut suuri apu.

Sieltä löytyy tiedot suunnitteilla olevista hakkuutöistä lähialueilla ja olen voinut jopa käydä paikanpäällä katsomassa, millaista puutavaraa on tarjolla, Raimo Puolakanaho kertoo.

RoihuPuu Oy:n tuotteista saa kattavan kuvan verkkosivulta www.roihupuu.fi.

Ilkka Hietala

Puunkorjuu, puukauppa, metsänhoito, materiaalit sekä metsäojitus

MEILTÄ TIETOA PUUKAUPASTA JA Tapio Kylmänen 044 734 2702 METSÄNHOIDOSTA

KAIKKI METSÄPALVELUT SAMAN KATON ALTA Ratatie 41 91500 MUHOS www.mhy.fi/muhos

Metsänhoitoyhdistys ROKUA-PALJAKKA

HYDRAULILETKUT JA LIITTIMET JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: 050 5679 757 tai raimo.klasila@maaseutulehdet.fi

•Rasvarin osat •Teboilin öljyt •Laakerit •Kilopultit, myös 12.9 pultit •Petro-Canada -vaseliinit

• Myös iltaisin ja viikonloppuisin •

Pelson Kone Oy Puh. 0400 379 107

Vanhatie 33, UTAJÄRVI Tuomo Törrö 0400 184 017 Teuvo Murtovaara 040 283 023 Aino Hyttinen 040 703 9963 Vaalantie 20, VAALA Jukka Kauppinen Pertti Lahtinen Mika Pöllänen Niina Mattila

0440 167 100 0440 181 808 050 303 6823 040 660 1221

Puuta metsästä

8

Nro 17

•

19.9.2018

Metsäalan yrittäjille monipuolista palvelua Suomen metsäkeskus käynnisti tämän vuosikymmenen alkupuolella palvelut yrityksille, jotka haluavat kehittää toimintaansa puun jalostuksen, metsäenergian, korjuun, kuljetuksen, metsäpalveluiden ja puukaupan alalla.

M e t s ä ke s k u k s e l l a o n asiakasneuvojat jokaisessa maakunnassa. Pohjois-Pohjanmaan alueella asiakasneuvojana toimii Risto Mulari, joka aiemmin on työskennellyt Metsäkeskuksessa muissa asiantuntijatehtävissä.

- Täysillä aloitin tässä tehtävässä vuonna 2015 suoritettuani yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon. Tehtävänä on auttaa metsäelinkeinon piirissä toimivia yrittäjiä.

Mulari korostaa henkilökohtaisten tapaamisten merkitystä. – Silloin kartoitetaan yrittäjän eteen tulevat haasteet ja tarpeet. Joskus ensimmäiset neuvot annetaan jo ennen kuin metsätoimija on edes aloittanut yrittäjänä.

- Metsäkeskuksella on laaja työkalupakki alan yritysten auttamiseksi. Tapaamisissa kirjataan tarkasti toimenpiteet, joita jatkossa yhdessä yrittäjän kanssa lähdetään toteuttamaan. Metsäkeskuksella on esimerkiksi laaja metsävaranto- ja paikkatieto hallinnassa.

Metsäkeskus tuntee sekä alan yrittäjät että metsänomistajat

ja heidän yhteystietonsa, meillä on myös asiantuntemusta metsälainsäädännöstä, metsänhoidosta ja omistajuudesta, Mulari luettelee.

– Yksi tärkeimmistä työkaluistamme on koulutuksen järjestäminen yrittäjille ja yritysten henkilökunnalle.

Esimerkkinä voisi mainita verkostoitumiskoulutuksen, missä pienet yritykset ovat voineet kohdata ja solmia suhteita. Pyrimme auttamaan myös yrityksiä lisäämään näkyvyyttä.

Oman asiakaskuntansa skaalan Risto Mulari kertoo ulottuvan yhden miehen yrityksistä perinteisiin isoihin metsäalan toimijoihin.

Yrityksille tärkeä on sähköinen asiointipalvelu Metsään.fi, joka yhdistää muun muassa metsänomistajia ja metsäalan palveluntarjoajia.

Sieltä löytyvät yksityismetsien metsävaratiedot. Palvelu on maksuton.

Metsäkeskus vastaa myös useista valtakunnallisista ja alueellisista yritystoimintaa suunnatuista kehittämishankkeista. Moni hankkeista on suunnattu bioenergia-, puutuote- ja metsäpalveluyrittäjyyden ja puurakentamisen kehittämiseen.

Henkilökohtaiset tapaamiset ovat tärkeitä. Risto Mulari (vas.) ja RoihuPuun yrittäjä Raimo Puolakanaho etsivät Metsäkeskuksen tietokannasta, löytyisikö lähiseudulta sopivaa tukkitarjontaa.

Elämäsi helpoin puukauppa 1. Ensin tutustutaan metsääsi.

2. Saat selkeän toimenpide-ehdotuksen.

3. Tee päätös.

4. Nauti elämästä ja metsäsi tuotoista.

Me hoidamme loput.

Elämässä mukana – Stora Enso

Paikalliset metsäasiantuntijamme palvelevat sinua kaikissa metsäasioissa

Utajärvi Rauno Raappana p. 0400 282 955 Vanhatie 50, Utajärvi rauno.raappana@storaenso.com

Paltamo, Ristijärvi Heikki Alasalmi p. 0400 162 749 Kauppakatu 31 L 5, Kajaani heikki.alasalmi@storaenso.com

Muhos Jussi-Pekka Hoppa p. 050 516 7113 Vanhatie 50, Utajärvi jussi-pekka.hoppa@storaenso.com

Vaala Mika Kauppi p. 040 646 8760 Vaalantie 20, Vaala mika.a.kauppi@storaenso.com

Oulu Tapani Vainionpää p. 0400 365 089 Kiilakiventie 1, Oulu tapani.vainionpaa@storaenso.com

Ilkka Hietala

Nro 17

•

Puuta metsästä

19.9.2018

9

Koululaisten metsäpäivät Paltamossa Paltamon Riistanhoitoyhdistys järjesti yhteistyössä kunnan alakoulujen kanssa metsäpäivät 28.–29. elokuuta Kivesvaaran Tapion metsästysmajan, Onnelan ympäristössä. Tiistaina paikalla olivat Korpitien koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaat, keskiviikkona Kontiomäen koulun 1–6-luokkalaiset.

Paltamon Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Aaro Möttösen mukaan metsäpäivät järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, ja koska palaute on ollut myönteistä ja aina on toivottu jatkoa, rastit on pidetty joka vuosi.

Päivän tavoitteena on opettaa lapsille metsässä liikkumista, lajituntemusta ja mitä metsässä saa tehdä.

– Ennen nämä asiat tulivat kodin perintönä, nyt asutuskeskuksissa asuvat lapset liikkuvat vähemmän luonnossa.

Molempien päivien ohjelmassa oli kuusi rastia: ammunta metsästyssimulaattorilla, pyyntivälineiden tunnistaminen, metsästyskoiriin tutustuminen, nuotionteko ja vedenkeitto, jousiammunta sekä ensiavun opastus.

Päivän tunnelmia Kontiomäen koulun oppilaista 8-vuotias Matti kertoi tykkäävänsä liikkua metsässä isän kanssa, kalalla ja marjassa. 9-vuotias Väinö sanoi tykkäävänsä niin paljon, että koulun kanssa voitaisiin tulla metsään joka päivä.

11-vuotias Nea kertoi tykkäävänsä eniten koirarastista.

Samanikäinen Juho sanoi tuntuvan helpolta ampua jousella.

Koulun opettaja Iiris Tikkanen sanoi olevan mukavaa, että tarjotaan hyvin suunniteltu, valmis paketti.

– Täällä on hyvät rastit ja on kiva tulla nautiskelemaan.

Lapsilla on mukavaa, ja kun tänään sattui aurinkoinen päivä, kaikki on kohdallaan.

Opettaja kertoi, että rasteilla opitaan monia kouluaineisiin yhdistyviä taitoja. Jousiammunnan pisteet laskettiin sormilla pienten oppilaiden kanssa, luontoon tutustuminen liittyy ympäristöoppiin ja päivän aikana tulee liikuntaa.

– Tämä on koko koululle yhteisöllinen tapahtuma,

paillaan.

Metsäpäivien rastilla koululaiset pääsivät tutustumaan beagleen jänistä ajavana koirana ja jämtlanninpystykorvaan hirvikoirana.

Kimmo Karjalainen sanoi tämän päivän metsästäjien olevan myös luonnonsuojelijoita, sillä metsästyksen kautta tutustuu luontoon ja ymmärtää elinympäristöitä ja ekologiaa.

– Metsästäjät suojelevat eniten hirveä, maanomistajilla ja valtiolla on kova paine saada kanta vähäiseksi liikenneonnettomuuksien ja metsätuhojen takia. Metsästysmatkailun kehittäminen on Kainuussa vielä lapsenkengissä, ei ole vielä löydetty, miten hieno eläin hirvi on koko maailman mittakaavassa.

Karjalainen on huolissaan siitä, miten ilmastonmuutos aiheuttaa monille lajeille ongelmia.

– Esimerkiksi riekko kärsii siitä, että lumet tulevat syksyisin niin paljon myöhemmin.

Kun suojaväri vaihtuu valkoiseksi ennen lumen tuloa, riekko on helppo saalis pedoille.

Samasta syystä rusakko leviää pohjoiseen metsäjäniksen tilalle.

Rasteilla harjoiteltiin metsässä liikkuessa tärkeitä taitoja. Nuotio saatiin syttymään ja vesi kiehumaan.

oppilaille on tärkeää nähdä opettajasta myös rennompi puoli uudessa ympäristössä.

Täällä voi tulla myös uusia harrastuksia, lapset ovat olleet innostuneita jousiammunnas-

ta, Iiris Tikkanen kehuu päivän monipuolista tarjontaa.

Kestävää riistataloutta Metsäpäivät avasivat sa-

malla ikkunan paikallisen riistanhoitoyhdistyksen ja metsästysseuran toimintaan.

Suomen riistakeskuksen mukaan riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallis-

Kontiomäen koulun oppilaita tutustumassa metsästyskoiriin, beagleen ja jämtlanninpystykorvaan.

tason yksikkö, joka vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan organisoinnista ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.

Paltamon Riistanhoitoyhdistys järjestää Aaro Möttösen mukaan opastusta riistanhoidossa sekä mahdollisuuksia ampumakokeen ja metsästäjätutkinnon suorittamiseen.

Suomen riistakeskuksen mukaan metsästysseurat puolestaan ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa, metsästysampumaurheilua ja kenneltoimintaa.

Kivesvaaran Tapio ry:n puheenjohtajan Kimmo Karjalaisen mukaan metsästysseuralla on 38 jäsentä ja metsästysmaita 5400 hehtaaria.

– Toimintaan kuuluu mm. riistanhoito ja riistakantojen laskenta. Tärkein metsästyksen muoto on hirvenmetsästys, joka tapahtuu pääosin koirilla.

Koirat koulutetaan ja niillä kil-

Nuoria toivotaan mukaan Aaro Möttönen ja Kimmo Karjalainen toivovat lisää nuoria metsästysharrastuksen pariin.

– Kun porukkaa ukkoontuu, pitäisi saada nuorta kaartia mukaan, Möttönen kannustaa.

Metsästyskortille ei ole ikärajaa, mutta sen saaminen edellyttää metsästäjätutkintoa, jonka saamiseksi on Möttösen mukaan opiskeltava kovasti.

Alle 15-vuotiaat saavat metsästää vain aikuisen valvonnassa.

Metsäpäivien nuotiopaikalla Kontiomäen koulun 11-vuotias oppilas nimeltä Arvi istahti viereen ja sanoi vaeltaneensa partiossa, jonka toiminta loppui, kun ei ollut tarpeeksi kävijöitä. Arvi kertoi harrastavansa nykyään metsästystä.

Mika Hamari Suomen riistakeskuksen lähde: riista.fi

Kiinnitä pyöräilykypärä oikein Pyöräilykypärä suojaa pyöräilijän päätä mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

Liikenneturva muistuttaa, että kypärä suojaa parhaiten, kun se istuu hyvin päähän ja on kiinnitetty oikein.

- Kypärää hankkiessa kannattaa etsiä rauhassa sellainen, joka tuntuu omaan päähän sopivalta ja mukavalta.

Mielessä voi pitää myös sen, että kirkkaan värinen kypärä parantaa näkyvyyttä liikenteessä, vinkkaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa.

Kun sopiva kypärä on löy-

Pyöräilykypärän tulisi olla oikean kokoinen ja on tärkeää kiinnittää se oikein. (Kuva: Liikenneturva)

tynyt, on se vielä säädettävä oikein, jotta se suojaisi tehokkaasti. Kypärä kannattaa asettaa oikeaoppisesti suojaamaan otsaa, tällöin kypärä antaa suojaa myös kasvovammojen varalta.

- Kypärä säädetään mallista riippuen sovituspannan tai -palojen avulla käyttäjälle sopivaksi. Hihnat ohjataan kulkemaan korvien molemmin puolin, ja hihnanohjaimet tulevat korvan alapuolelle.

Leukahihna ja lukko säädetään lopuksi niin, että kiinnitys tuntuu mukavalta ja tukevalta.

Tällöin leukahihnan ja leuan

väliin mahtuu vain 1-2 sormea. Huolellinen kiinnitys estää kypärää lentämästä pois päästä mahdollisessa onnettomuudessa, selvittää Piippa.

Jokainen kolhu vähentää kypärän iskunvaimennuskykyä, vaikka ulospäin ei vikaa huomaisikaan. Jos kypärässä näkyy selkeitä halkeamia tai syviä viiltoja, se kannattaa vaihtaa.

Kaikki vauriot eivät kuitenkaan välttämättä näy ulospäin. Siksi kypärä kannattaa vaihtaa uuteen iskun jälkeen.

Pyörällä kaadutaan ja kola-

roidaan paljon useammin kuin tilastot kertovat. Ja vaikka seuraukset eivät olisi kohtalokkaita, päävammat voivat silti olla vakavia, toimintakykyä rajoittavia ja hitaita paranemaan.

Ajamalla ennakoiden pyöräilijä vähentää riskiä joutua onnettomuuteen tai kaatua.

Onnettomuuden sattuessa kypärän käyttäminen on yksinkertainen tapa ehkäistä päävammoja. Se suojaa päätä tutkitusti myös hiljaisemmilla nopeuksilla. Vaikka onnettomuuksissa päätä useammin kolhiutuvat raajat, päähän

kohdistuneet vammat ovat usein laadultaan vakavimpia, tiivistää Piippa.

Liikenneturva selvitti keväällä nuorten käsityksiä pyöräilystä ja pyöräilykypärän käytöstä.

Vaikka vajaa kolmasosa nuorista kertoi käyttävänsä kypärää pyöräillessään, yli kaksi kolmasosaa piti pyöräilykypärän käyttöä pyöräilijänä tarpeellisena.

Liikenneturvan tuore pyöräilykypäräkampanja herättelee juuri nuoria kypärän käyttöön näin kouluvuoden alussa.

10

Nro 17

•

19.9.2018

Rockdogin löytöeläintarha ja Kennel Rocbee Vaalan Kankarissa Rockdogilla on Vaalan Kankarissa löytöeläintarha, jossa hoidetaan Utajärven ja Vaalan kuntien alueelta irrallaan tavattuja löytöeläimiä eläinsuojelu- ja metsästyslain mukaisesti.

Kuten nimi kertoo, Rockdogilla on myös koiriin liittyvää toimintaa. Yrittäjä Sari Lukkari kasvattaa Kennel Rocbeessä walesinspringerspanieleita ja kultaisianoutajia.

Koiraharrastus kotoa Sari Lukkarin koiraharrastus alkoi jo pikkutyttönä, kun lapsuudenkotiin tuli walesinspringerspanieli. Rocbeen tausta on siten samantapainen kuin monilla suomalaisilla kotikenneleillä.

– Ensimmäinen koira otetaan yleensä perheenjäseneksi ja lemmikiksi, sitten innostutaan harrastamaan koiran kanssa esimerkiksi näyttelyitä ja kokeita, ja siitä harrastus voi laajentua kasvattamiseen asti.

Koiran kasvattamiseen pitää perehtyä ja käydä esimerkiksi kasvattajakursseja ja muita alan koulutuksia, Lukkari kertoo.

Väriltään punavalkea walesinspringeri kuuluu isompiin spanieleihin. Lukkarin mukaan sitä käytetään noutavana lintukoirana, mutta usein se otetaan perhekoiraksi.

– Walesinspringerspanieli on liikkuvan, ulkoilevan perheen koira, joka tykkää kulkea matkassa mökkeillessä, marjastaessa ja metsästäessä.

Kultainennoutaja on puolestaan useimpien hyvin tuntema perhekoira, jota käytetään myös sorsanmetsästyksessä.

Walesinspringerin pentuja Rocbeen ensimmäinen pentue syntyi vuonna 1985.

Kennel Rocbeessä koiria kasvattava Sari Lukkari kahdeksan nyt luovutusikäisen walesinspringerspanielin pennun kanssa.

Yli 30 vuoden aikana pentuja on lähtenyt Ruotsiin, Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin asti.

Etukäteen ei voi tietää, montako pentua syntyy. Tällä hetkellä Rocbeessä on keskimääräistä isompi pentue, kahdeksan luovutusikäistä walesinspringerspanielin pentua.

Sari Lukkarin mukaan syksyä kohti koiranpentujen kysyntä hiljenee.

– Monet haluavat ottaa koiran keväällä ja kesällä, koska pentu on silloin helpompi opettaa siistiksi.

Pennuista löytyy ajantasaiset tiedot Rocbeen sivuilta rocbee.fi/kennel.html.

Netistä apua löytämisessä Eläinsuojelulain mukaan kunnan on huolehdittava

alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin.

Sari Lukkari kertoo, että löytöeläintarhoille tulevien koirien määrä on laskenut, koska sosiaalinen media toimii erinomaisena apuna niiden löytämisessä.

– Kun joku ottaa irrallaan olevasta koirasta kuvan ja laittaa sen Facebookiin, koira tunnistetaan aika nopeasti.

Lukkari suosittelee karanneiden lemmikkien omistajille myös sivustoa karkurit.fi, josta löytyy kokemusperäisiä ohjeita ja jonne voi jättää omasta lemmikistä kuvia.

Rockdogin löytöeläintarha

Rockdogin löytöeläintarhalla kaksi kissaa, joiden kodista ei ole tietoa. Kissalle yritetään etsiä uusi koti, ellei omistaja hae sitä 15 päivän kuluessa.

Netti helpottaa löytämistä, mutta ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa. Rockdogin löytöeläintarhaan tulee vuosittain keskimäärin parikymmentä kissaa. Koiria käy sama määrä, mutta omistaja löytää niistä valtaosan muutamassa tunnissa.

Koiran pantaan kannattaa laittaa kunnolliset tiedot omistajasta ja voimassa oleva

puhelinnumero. Sama auttaisi myös kissan omistajan löytämistä.

Koiran tunnistamista helpottaa myös sille pentuna niskaan laitettu mikrosiru.

Löytöeläintarhan pitäjä näkee Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä koiran omistajan nimen ja paikkakunnan, jos tiedot on laitettu julkisiksi.

Lukkarin mukaan samat mikrosirut kävisivät myös kissoille, ja hän toivoo, että tulevaisuudessa myös kissat sirutettaisiin.

Lukkari muistuttaa, että kissaa ei saa pitää irti. Irrallaan kulkeminen ei kuitenkaan tee kissasta lainsuojatonta, sitä ei saa vahingoittaa.

– Jos kissa tulee pihalle, kannattaa ensin kysellä naapurista ja laittaa ilmoitus, kenen kissa pihalla pyörii.

Koti löytökissalle Osa löytöeläintarhalle tulevista kissoista on kotikissoja, joiden omistajat kaipaavat lemmikkiään ja etsivät sitä kuumeisesti. Toisten kissojen kohdalla arpa on ollut huonompi.

Vaikka asiasta on kampanjoitu vuosikausia, Lukkari uskoo, että edelleen osa löydetyistä on kesäkissoja.

– Kissa otetaan kesäksi mökille ja kun lähdetään syksyllä kaupunkiin, se on tarkoitus ot-

taa mukaan. Kun kissa ei ole pihapiirissä silloin kun lähdetään, se unohdetaan.

Kissoja syntyy myös luonnossa. Lukkarin mukaan villikissan tunnistaa siitä, että se ei ole lainkaan tottunut ihmiseen.

– Kissa ei ole Suomessa luonnonvarainen eläin, ja irrallaan olevat kissat otetaan kiinni, koska ne kärsivät kylmässä talvessa huonolla ruoalla. Villikissat joudutaan lopettamaan, mutta kesylle kissalle yritetään etsiä koti esimerkiksi Kainuun Kissanystävien kautta, ellei omistaja ole hakenut sitä 15 päivän kuluessa.

Lukkari kertoo, että pentujen lisäksi myös täysikasvuisille kissoille löytyy uusi koti, mutta väri vaikuttaa siihen, miten helposti.

– Kukaan ei oikein halua ottaa mustaa tai mustavalkoista, vaan nätin raidallisen tai puoliharmaan kissan.

Löytöeläintarhalla oli tiistaina 11. syyskuuta yksi aikuinen kissa ja viisi pentua, jotka oli löydetty eri paikoista Utajärveltä. Yhdelle pennuista oli ottaja, mutta muille ei vielä ollut.

– Ihmiset voisivat kysellä hylättyjä kissoja täältä Rockdogilta, Kempeleen Lemmikkihoitola Vierashuoneelta ja Kainuun Kissanystäviltä, Sari Lukkari kannustaa.

Mika Hamari

Nro 17

•

11

19.9.2018

Korut alk. 7,90

Kun Suomi suomettui Lasse Lehtinen on kirjoittanut 500 sivuisen kirjan toisen maailmansodan jälkeisestä Suomesta. Hän kertoo tavanneensa Kekkosen pari kertaa.

Kriittisimmät arvostelijat ovat ehtineet jo todeta kirjaa lukematta, ettei Kekkosesta voi kirjoittaa, jos ei ole ollut koko aikaa miehen kintereillä.

Kirja ei olekaan kertomus hiihdetyistä kilometreistä ja saaduista isoista kaloista tai lastenkutsujen illan istujaisista. Kirja on kertomus Suomen suomettumisesta. Kuinka syvälle Neuvostoliiton vaikustuspiiriin Suomi vaipui. Sitä eivät monetkaan aikalaiset tajunneet. Ne jotka tajusivat eristettiin poliittisesta vaikuttamisesta, virkapaikoista ja elinkeinoelämän johtopaikoilta.

Lehtisen huikea elämänkokemus toimittajana, poliitikkona, kirjailijana, diplomaattina, yritysjohtajana ja tutkijana antaa poikkeuksellisen näköalan isänmaan asioiden kommentointiin.

Kekkonen oli talvisodan rauhantekoa vastaan eduskunnassa ja jatkosodan kiihkeä sotilas siihen asti, kun katsoi Saksan häviävän sodan.

Sodan jälkeen Kekkonen sai kotiryssänsä ja oli Neuvostoliiton tiukassa syleilyssä.

Kuinka tiukassa on paljastunut pala palalta. Neuvostoliiton

arkistojen mahdollisesti kokonaan avautuessa saanemme lisää tietoja.

Kekkonen oletti, että kommunismi voittaa kapitalismin maailmanlaajuisessa kamppailussa. Hän meni hautaan siinä uskossa. Se vaikutti hänen myöntyväisyyspolitiikkaan.

Paasikivi ja Fagerholmin vähemmistöhallitus eivät päästäneet venäläisiä vaikuttamaan liikaa Suomen sisäpolitiikkaan.

Fagerholmin yöpakkashallitusta Kekkonen ei tukenut ja Neuvostoliitto painostamalla hajotti hallituksen. Siitä lähtien Neuvostoliitolla oli vahva vaikutus Suomen hallitusten kokoonpanoon henkilövalintoja myöten.

Lehtinen selostaa miten

salamitaktiikka toimi Neuvostoliiton vaikutuksen lisäämiseksi.

Teollisuusmiehet olivat aina valmiita myymään palan isänmaata hyviä kauppoja saadakseen.

Lehdistöstä tuli ”ystävyyspolitiikan” uskollinen vahtija.

Jo 1950- luvulla kommunistien lehdet, skogilaisten Päivän Sanomat ja maalaisliiton Maakansa olivat ”ystävyyspolitiikan” uskollisia kannattajia. Suomen Sosialidemokraatti oli Atte Pohjanmaan johdolla tannerilainen ja leskisläinen, eikä taipunut vieraitten voimien määräiltäväksi. Lehden päätoimittajaksi tuli vailla toimittajan koulutusta ja kokemusta politrukki Aimo Kairamo vuonna 1974.

Seuraavan vuosikymmenen aikana lehti osoitti neuvostoystävyyttään. Kairamo antoi potkut suositulle pakinoitsijalle Simo Simppa Juntuselle, jota pidettiin neuvostovastaisena.

Lehti julkaisi Neuvostoliiton tietotoimiston propagandajuttuja enemmän kuin mikään muu lehti. Tulevatkaan päätoimittajat eivät horjuneet neuvostoystävyyden tieltä.

Neuvostoliiton romahdus armahti tuosta liekanarusta.

Myös Uusi Suomi taipui.

Helsingin Sanomat piti pisimpään kiinni itsenäisyydestään.

Dosentti Hannu Rautkallio

kaivoi Neuvostoliiton romahdettua ja Moskovan arkistojen hetkeksi avauduttua noloja tietoja Neuvostoliitosta rahaa kerjänneistä ja saaneista. Maalaisliiton puoluesihteeri Arvo Korsimo pyysi Nikita Hrustsovilta 10 miljoona markan lisäapua ja sai. SAK:n puheenjohtaja Vihtori Rantanen pyysi 15 miljoonaa ja sai 10. Emil Skog sai 1957 sdp:n hajottamiseen 100 miljoonaa, nykyrahassa 2,6 miljoonaa euroa.

Kun Kekkonen sairastui ja luopui tehtävästään Teollisuuden Keskusliiton vaalijulistuksen allekirjoitti satakunta vuori- ja muuta neuvosta apupoikineen ja yritti saada presidentiksi alkoholisoituneen neuvostoystävän Ahti Karjalaisen.

Kirja on hyvä avaus alkavalle keskustelulle asioiden oikeilla nimillä. Varmasti nousee kumpujen yöstä Kekkosen erinomaisuutta ja aina oikeassa olemista todistavia.

Kekkonen oli isänmaan mies, mutta jos isänmaan ja Kekkosen edut olivat ristiriidassa Urho valitsi Kekkosen edun.

Sylvi Kekkonen kirjoitti: ”Mielettömämmin kuin viinan villitsemä käyttäytyy valtansa sokaisema.” Lehtinen kysyy oliko se vaimolta yleinen vai omakohtainen huomio?

Valtatie 11, Muhos, puh. 044 5331 294

NETTIAJANVARAUS timma.ƭ/tyylimimmit

TERVETULOA!

PAIKALLISET POJAT!

…kevät,

kesä,

sy... SADE!

Toivo J. Kanninen

Sateet tulee varmasti.

Suojaako katto?

Vielä ehdit varmistaa katon kunnon.

Yrittäjien iltakahvit Utajärvelä Utajärvellä juodaan yrittäjien iltakahvit Mokopa Oy:n tiloissa os. Hiltulantie 2 torstaina 20.9. klo 18-20.

Aiheena on Miten voimme parantaa yrittämisen toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia Utajärvellä?

Iltakahville ovat tervetulleita kaikki yrittäjät, yrittäjiksi aikovat ja yrittäjyydestä kiinnostuneet!

Paikalla kunnanjohtaja Anne Sormunen ja Vuokko Paso.

Kapellimestarinkatu 2, 90140 Oulu puh. 044 972 4362

• Varaa maksuton kuntoarvio nyt!

• Säältä suojaan 1 päivässä • Tuotteet suoraan tehtaalta ilman välikäsiä

Soita heti

08 2377 9501 vesivek.fi

Meidän katon alla on hyvä olla.

Näköislehti: www.maaseutulehdet.fi

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

• Laaja kattavuus.

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Rahan ja ajan säästö.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17

huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

12

Nro 17

•

19.9.2018

Sanginsuun kyläkoulu Oulussa täyttää 90 vuotta Oulun Sanginsuussa sijaitseva kyläkoulu täyttää 90 vuotta tänä vuonna. Juhlia vietetään keskiviikkona 26.9. kyläkoululla, osoitteessa Sanginsuuntie 56. Puhujina tilaisuudessa ovat mm. Suomen Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sekä Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom.

Tilaisuudessa kulttuurijohtajalle luovutetaan Sanginsuun kyläkoulun esitys kulttuurikouluasemasta, jonka myötä se pyrkii auttamaan omalta osaltaan Oulun kaupunkia sen päätöksessä hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Juhlissa esitetään myös Vienan Karjalasta Paanajärveltä vuonna 1928 tulleiden koulun perustajaopettajien Elli ja Taavi Salmelan kirjoittama Sanginsuun koulun laulu.

Sanginsuun koulu on kasvattanut lapsia jo neljässä sukupolvessa. Alueella asuu useita perinteikkäitä sukuja, jotka ovat käytännössä käyneet Sanginsuun koulun vauvasta vaariin. Kuten esimerkiksi Leskelät.

Sanginsuun suuralue, johon kuuluu myös mm. Sanginjoen ja Lapinkankaan kylät, näyttäytyvät hienona

le, paikallisille lehmätiloille vierailua ja talkooreissuja viljanpuintiin lähitiloille josta saadusta viljasta voisimme lasten kanssa leipoa perinneleipomuksia, luokanopettaja Raija Veijola toteaa.

Hanke huomattu myös valtakunnallisesti

Alueella asuu useita perinteikkäitä sukuja, jotka ovat käytännössä käyneet Sanginsuun koulun vauvasta vaariin. Kuten esimerkiksi Leskelät.

esimerkkinä koulun ja kodin sekä alueen toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Sanginsuun kyläkoulussa vanhemmat ovat hyvin aktiivisia ja he ovat toteuttaneet koululle mm. omat verkkosivut ja ehdottaneet kyläkoulun profiloitumista perinnekulttuurin vaalijana. Koulun edustajat näkivät välittömästi synergian Oulun kaupungin

tavoitteessa päästä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

- Meille oli heti selvää että haluamme tukea omalta osaltamme tätä kaupungin hienoa hanketta. Maaseutumaisen lähiympäristön takia voimme nostaa esille myös perinnekulttuurin vaalimisen. Tämä tarkoittaa mm. perinneretkiä Oulujoen ylittävälle lossil-

Suomen Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on innoissaan Sanginsuun kyläkoulun halusta vaalia perinnekulttuuria ja kulttuuritoimintaa yleensä.

- Kyllähän tämä tukee hienolla tavalla lapsen monipuolista kehitystä. Annan suuresti arvoa myös sille, että tällaiset hankkeet lähtevät lasten tarpeet edellä, Kurttila jatkaa.

Alueen yhteisö ja yritykset mukana Kyläläiset ja kotikoulutoimikunnan jäsenet suunnittelevat tulevan lukukauden osalta yhdessä koulun kanssa kuinka Oulujoen alueen kulttuuriperinnettä saadaan elämyksellisesti siirrettyä lapsille.

Kotikoulutoimikunta on ollut aktiivinen osallistuja koulun juhlissa ja tapahtumissa ja sen

varainkeruu mahdollistaa koululaisille useita opintoretkiä ja vierailuja.

Sanginsuun suuralueen yritykset ovat lähteneet mukaan tukemaan kyläkoulun kulttuurikouluhanketta tukemalla retkiä ja tapahtumia mm. 26.9. pidettäviä koulun 90-vuotisjuhlia. Mukaan haluavat yritykset voivat ilmoittautua Sanginsuun koti- ja koulutoimikunnalle, Sanginsuu-Lapinkangas-Sanginjoki kyläyhdistykselle tai suoraan Sanginsuun kyläkoululle.

Sanginsuun kyläkoulu suunnittelee jo toimia juhlavuodeksi 2026, jolloin Oulu voi olla Euroopan kulttuuripääkaupunki. Tuolloin on luvassa mm. oma näytelmä, jonka aihepiiri liikkuu perinnekulttuurin ympärillä.

Oulun Sanginsuussa sijaitseva kyläkoulu on Oulujoen varrella sijaitseva pienkoulu, joka palvelee oppilaita noin 15 kilometrin säteeltä. Koulun yhteistyö vanhempien, kotikoulutoimikunnan ja kyläyhdistyksen kanssa on poikkeuksellisen vahvaa ja alueen perinteitä kunnioittavaa. Esimeriksi kulttuuriperinteen siirtämiseen jälkipolville on keskitytty laajalti. Mm. kylällä asuvat ikäihmiset ovat käyneet

kertomassa oppilaille entisajan koulunkäynnistä.

Sanginsuun kotikoulutoimikunta (vanhempainyhdistys) tukee 4H- yhdistyksen järjestämää iltapäiväkerhotoimintaa koululla. Lisäksi koululla toimivat Oulujoen seurakunnan- ja Oulun kaupungin järjestämä Junior Action kerhot. Kaikille avointa kerhotoimintaa järjestetään jokaisena arkipäivänä. Kaksi kerhoista on lapsille ilmaisia, 4H-kerhot maksavat vain murto-osan kaupungin järjestämistä kerhoista.

Kotikoulutoimikunnan tavoitteena on välittää lapsille historiaa ja perinteitä mahdollisimman laaja-alaisesti mm. perinneleikkien keinoin.

Lisäksi mukana toiminnassa on perinteiset työtavat, perinneruoat- ja leivonnaiset, perinnemusiikki- ja tanssi, kansantarinat ja lorut, juhlaperinteet ja vierailut lähellä sijaitseviin perinnekohteisiin kuten Turkansaaren ulkomuseoon.

Sanginsuun kyläkoulun 90-vuotisjuhlat ovat kaikille avoimet ja ne pidetään osoitteessa Sanginsuuntie 56 keskiviikkona 26.9. Kakkukahvit ja valokuvanäyttely koulun historiasta klo 17.00 alkaen, juhlat alkavat klo 18.00.

Talvirenkaat saapuneet jo varastoon Yleisimmistä kokoluokista seuraavat varastotavarana:

Muhoksen Autohuolto

Sepäntie 3, teollisuusalueella, P. 040 533 8967

VM-TEAM OY • Moottorikelkkojen ja mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset • Moottorikelkkapurkaamo • Iskarihuollot (ei wp) • Iskarisäädöt (fox, ryde, ewans) • Kampiakselityöt • Sylinteriporaukset

VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Edullisissa merkeissä Windforce Ice-Spider sekä Antarctica IZetace

Tuo irtovanteesi ennen ruuhkahuippua niin saat talvirenkaat ennakkohinnoin!

Olemme avanneet toisen liikkeemme PULKKILAAN, RIIHELÄNTIE 1

Meiltä Meiltämyös myös maatalousrenkaat maatalousrenkaat asennettuna asennettuna taikkatai kotiin toimitettuna. kotiin toimitettuna.

MJ-Rengas ja Varaosa Oy kesärenkaasi Missä kunnossa

Ahonperäntie 179, Kestilä.

Tuo renkaasi ennen sesonkia nii Puh. 040 938 7013.

Riiheläntie 1, Pulkkila.kaupanpäälle Lasinpesunestettä Puh. 044 988 2925 (Hajuton,metanolipohjainen tiiviste -50C) mjrengas@gmail.com Kesärengas hinnat vanteille asennettuna. www.mjrengas.fi

Tarjous voimassa maaliskuun loppuun.

Nro 17

•

13

19.9.2018

Kallisenhaara 4, OULU Varaosat: MA-PE 8.30-17.00 Puh. (08) 554 0220 Korjaamo: MA-PE 7.30-16.30 Puh. (08) 311 6961 korjaamo@mbosa.fi • varaosat@mbosa.fi • www.mbosa.fi

Huollamme Mercedes-Benzit Oulussa!

• Laadukkaat varaosat 3 vuoden takuulla • Mobil-öljyt • 15 vuoden kokemus • Edulliset hinnat • Nopea palvelu

oulun energia areenalla

tiistaina 25.9.

klo 18.30

VS

OULUN KÄRPÄT

HPK, HÄMEENlinna

Liput ilman jonoja: www.ticketmaster.fi / katso lippujen hinnat: www.oulunkarpat.fi Aitiot, VIP-paketit ja ryhmävaraukset!

(08) 8155700 (arkisin ma-pe 10-17) myynti@oulunkarpat.fi ja markkinointi@oulunkarpat.fi

Myyntipisteet: Neste Oulun Baari Maikkula, Neste Hiironen, Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma, MusiikkiKullas, Sokos Oulu, Valkealinna. Kaikki lipunmyyntipisteet veloittavat Ticketmasterin hinnastojen mukaiset käsittelykulut. Ovilla turvatarkastus.

seuraavat ottelut La 29.9.2018 17:00 Kärpät - Lukko Ti 2.10.2018 18:30 Kärpät - Pelicans

La 6.10.2018 18:30 Kärpät - Ässät La 13.10.2018 17:00 Kärpät - Sport

La 20.10.2018 19:00 Kärpät - SaiPa Ke 24.10.2018 18:30 Kärpät - Tappara

Kotipitäjä

14Nro 1 • 10.1.2018

Nro 17

•

19.9.2018 1

Pitäjän Parhaat APTEEKIT

HUOLTOASEMAT

Kohti paremman olon huomista.

Muhoksen apteekki Ma-Pe 8.30-19, La 9-16

Valtatie 20, 91500 Muhos Puhelin 08 531 3600

Tervetuloa!

www.muhoksenapteekki.fi

Palvelemme:

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

Herkullinen lähiruokabuffet arkisin Nettiajanvaraus klo 10.30–14.

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA Tuulilasien korjaukset Nanotech Pro-suojapinnoitteet Nelipyöräsuuntaus 65,- (norm. 75,-)

www.omakampaamo.fi/tyylimimmit tai kilauta 044 533 1294 Neste Muhos Ratatie 38, 91500 Muhos Puh. 010 279 0900, www.nesteoilmuhos.fi Avoinna ark. 6–21, la 8–21, su 9–21

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

KAMPAAMOT

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

Simo Paavola puh. 044 5622701, Joni Tervo puh. 040 5633346

Kun hiuksesi ovat Sinulle pääasia Puh. 044

5331 294

Nettiajanvaraus:

PALVELEMME: - Lisää voimaa vähemmän polttoainetta - Autosähkötyöt - Hiukkassuodatin (dpf) ja pakokaasun- - Vikakoodienluku ja kierrätys (egr) ongelmien korjaukset vikadiagnostiikka - Insoric tehonmittauslaitteiston maahantuonti ja myynti

www.timma.fi/ tyylimimmit

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

Avoinna11 ma-pe 9-16,av. ilta-ma-pe ja lauantaiajat sopien Valtatie Muhos, 9-16, iltaja lauantaiajat sopien posti@tyylimimmit.fi www.tyylimimmit.fi

Harri Keränen puh. 044 720 2180 Honkalantie 182, Muhos. Soita ja varaa aika!

LVI-TYÖT JA RAKENTAMINEN

FYSIOTERAPEUTIT

TILITOIMISTOT

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito • Tilinpäätökset

Fysioterapeutin suoravastaanotto

T E RV E T U

L OA !

Ratatie 41, Muhoskeskus 91500 Muhos Puh. 040 509 8010

YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

Puh. 040 708 7195 Tehtaantie 3, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

TUULILASIT

HAUTAUSPALVELUT

a a lvelu ennettun a P s i A s ola lla •

Valtatie 9, Muhos 0400 399 486

Kukkakauppa

Aut attitaido mm

- Arkut, uurna - Hautakivet Da-Pu - Kukat Hautauspalvelu - Kaiverrukset Muhoksen Kukkakauppa - Vainajan kuljetus - Entisöinti Hautauspalvelu Da-Pu - Pitopalvelu - Perunkirjoitus

•A

LASIN VAIHDOT &

PILKINGTON AUTOLASIT

-ISKEYMÄKORJAUKSET

Valtatie 9, Muhos puh: 0400 399 486

- Arkut, uurnat - Vainajan kuljetus - Pitopalvelu

- Hautakivet - Kaiverrukset - Perunkirjoitus

puh. 046-8112244 Nivala: Oulu: Voudintie 2, Limingantulli Järvikyläntie 838, Ainastalo www.tuulilasi1.com

Neuvonta ja päivystys 0400 399466466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 ( 24h )

MAANRAKENNUSTYÖT

KOIRAHOITOLAT KOIRANRUOKAMYYNTI

Maanrakennustyöt: •Kaivuutyöt 7 ja 21 tn telakoneella •Lavettikuljetukset •Pyöräkuormaajatyöt •Toimitamme hiekkaa, soraa, murskeita, kiviä, salaojasoraa multaa, luonnonkiviä,

Maansiirto o aa Mannermaa VAALA

Pekka Mannermaa p. 040 766 8995

✁

HINAUSPALVELUT

KOIRAHOITOLA TRIMMAUKSET MIKROSIRUT Vaalan ja Utajärven löytöeläintarhat

www.rocbee.fi www rocbee fi

Sari Lukkari

Kortteentie 73, Kankari, Vaala

P. 050 5547 508

Edullista ilmoitustilaa Pitäjän Parhaissa!

•

15

19.9.2018

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS MYYTÄVÄNÄ Huonekaluarkku. Hieno, säilytysmahd., siisti. Kork.

50,5 cm, pit. 77 cm, syv. 47 cm. Tilava, ruskea. Muhos, hp. 100 e. P. 044 984 4766.

Vanhoja teräksisiä öljysäiliöitä 1 m3 - 20 m3 väliaikaisiksi jätevesisäiliöiksi, uusia puulistoja, paneleita ja höylättyä lautaa, uutta vastaava siipilumikauha Volvo-kiinnike. Kuljetus järjestyy. Tavarat Vaalassa.

Puh. 044 918 7870.

Kivi Iisi jätepuhdistamo, uusi, Vaalassa, hinta 1200 e.

Tuikkuteline 24 tuikulle 20 e. Puh. 044 308 5291.

Myydään tarpeettomana hyväkuntoinen yhden istuttava puunvärinen pulpetti. Siisti lakkapinta

ja sivussa koukku laukulle, kannen koko 64x44 cm ja istuinkorkeus 45 cm. Tarvittaessa kuljetus n. 30 km päähän. Hinta 50 e, p. 040 742 3797.



Nro 17

Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

Ostetaan Myydään Asunnot Työsuorituksia Annetaan Sekalaiset

Puustellin massiivipuiset keittiökalusteet koneineen.

Iso U-mallinen keittiö Oulussa. Hinta 700 e. Tiedustelut 040-508 8778/Riitta.

6-kulmainen 3 m pitkä pöytä, 2-osainen runko ja lasikansi, keskileveys 120 cm, pääty 82 cm. 2 vihreää nojatuolia, DUX-radio/ levysoitin + 2 kaiutinta. Puh. 040-53 48 951.

AJONEUVOT Myydään Renault Laguna 1.6. Confort Break vm.

2000. Katsastettu 4.9.2018.

Hyväkunt. ja siisti farmari.

Kahdet hyvät renkaat. Hp. 1100 e. Puh. 0405 622 470.

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata...?

ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Seuraava lehti ilmestyy 3.10.2018.

Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 28.9 .2018 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Särkijärven osakaskunnan vetouistelukisat Särkijärven osakaskunnan vetouistelukisat tuottivat hyvän saaliin. Puolipilvinen ja ajoittain kevytsateinen syyskuun sää oli virkistänyt myös suurehkot hauet syönnilleen.

Uistelijoita osallistui 17, joista kaksi naispuolista.

Pienimmän saaliskalan

palkinnon voitti Susanna Taikina-aho 6 cm pitkällä ahvenellaan. Ja suurimman kalan narrasi vieheeseensä Esa Ontero, painoa voittohauella oli 2,620 kg.

Tulokset Vetouistelu, naisten sarja:

Voittaja Susanna Taikina-aho, saalis 0,520 kg.

Vetouistelu, miesten sarja: 1. Esa Ontero, saalis 12,3 kg 2. Markku Taikina-aho, 2,790 kg 3. Jari Jokikokko, 1,540 kg 4. Vesa Siltakoski, 1,240 kg

5. Veli Taikina-aho 1,080 kg Nännikuminheittokisa: 1. Anja Jurvelin, 7/ 4 osumaa 2. Markku Taikina-aho, 7/3 osumaa 3. Paavo Taikina-aho, 6 osumaa

Joensuu vaihtoi kultakantaan Jo on aikoihin eletty, kun pesäpallon miesten Suomen mestaruudesta eivät pelanneetkaan Sotkamo ja Vimpeli.

2000-luvulla ei ole mestaruutta ratkottu ilman Sotkamon Jymyä, nyt kainuulaiset jäivät kokonaan mitalitta.

Joensuun Maila otti seurahistoriansa ensimmäisen mestaruuden suoraan kolmella voitolla runkosarjan voittajasta Kouvolasta. KPL:llä on mestaruuksia 1970-luvulta. Joensuu vei kaksi viimeistä finaalia suorastaan näytöstyyliin.

Mestaruus on suora jatkumo viidelle pronssimitalille.

Ennen kauden alkua JoMa kuului mitalisuosikkeihin, mutta tuskin moni uskoi sen mestaruuteen. Joukkueessa itsessään eli vahva usko omiin mahdollisuuksiin. Kauden loppuvaiheissa joukkue eteni voitosta voittoon. Kolmessa pudotuspelisarjassa JoMa voitti kaikki vastustajansa puhtaasti 3-0.

Pelinjohtaja Petri Pennanen sai kauden mittaan ulkopelin niin tiiviiksi, että viimeisissä finaaleissa Kouvola iski turhaan päätään seinään. Yli kymmenen juoksutonta vuoroparia tuli putkeen, mikä kertoo joukkueiden vireestä.

Lukkari Juha Puhtimäellä oli tähän tärkeä osansa ja lisäksi hän sisäpelissä paukutti ratkaisevia juoksuja.

Saapa nähdä, miten Joensuussa mestaruutta käsitellään.

Alkaako tästä uusi kausi superpesiksessä, vai jääkö mestaruus sattumaksi? Joensuu on vahva palloilukaupunki esi-

merkkinä koripallon Suomen mestaruuksia voittanut Kataja.

Eilen oli mahdollisuus myös Oulussa juhlia pesäpallomestaruutta, kun Lipon junioreilla oli A-poikien mestaruus katkolla Hyvinkäätä vastaan. Osa pelaajista esiintyi kesällä miesten superissa.

Kimi jatkaa Sauberilla Formula 1 –sarja sai hyviä uutisia, kun Kimi Räikkönen teki kahden vuoden sopimuksen Sauberin kanssa. Formulakansan suosikki pitää omalta osaltaan sarjan hiipuvaa mielenkiintoa yllä. Tuskin ainakaan Suomessa ollaan kovin kiinnostuneita siitä, kumpi köröttelee mestariksi Lewis Hamilton vai Sebastian Vettel?

Valtteri Bottas on kansansuosikkina jäänyt Räikkösen varjoon. Suosikiksi nousu vaatisi tietysti maailmanmestaruutta.

Kimi Räikkösen jatkon motiivia 39-vuotiaana kakkostai kolmosluokan autolla on ihmetelty. Hänen elämästään kertovaa kirjaa lukemalla selviää, että kilvanajo on mestarille yhä tärkeä asia. Sauberin pääpaikka on Sveitsissä Räikkösen kodin lähellä ja hän voi poiketa moikkaamassa tuttuja rasvakouria vaikka joka päivä. Sauberin kautta suhteet Ferrariin säilyvät ja kuka tietää millainen rooli

tulevaisuudessa odottaa.

RoPS matkalla Eurooppaan Pohjoisen jalkapalloylpeys Rovaniemen Palloseura on tiukasti kiinni SM-hopeassa viisi kierrosta ennen Veikkausliigan päätöstä. Mitalisija tietäisi rovaniemeläisten pääsyä Eurooppaliigan karsintaan ja sitä myöten mukavia euromääriä.

RoPS on jatkanut uuden valmentajansa Toni Koskelan johdolla kotimaisen jalkapallon huipulla Juha Malisen viitoittamalla tiellä. Joukkue on koottu tasapainoisesti kokeneista ja toisaalta nuorista, kehittyvistä pelaajista.

HJK vienee tänä vuonnakin odotetusti mestaruuden.

Mestarin takana RoPS ja kolme-neljä muuta joukkuetta kamppailee muista mitaleista. Sarjan tyvessä PS Kemi on juuttunut tiukasti putoajan paikalle.

AC Oulun odotettiin jälleen kamppailevan noususta Veikkausliigaan. Alkukauden kompuroinnit pudottivat oululaiset kauas kärkipaikoilta, mutta kauden edetessä tahti on tiivistynyt ja ainakin karsintapaikka on edelleen täysin mahdollinen. Jo olisi aikakin päästä edes karsintaan.

Ilkka Hietala

16

Nro 17

Kaikki silmälasit

ZZZ EDP VH

Syystarjous

-20 %

(1.9.-31.10.)

•

19.9.2018

LVI-Eilola tekee itse koko maalämpöurakan vastaten kaikesta. Myös poraukset omalla kalustolla. Meillä on vahva kokemus ja asiakastyytyväisyytemme on erinomainen. Teemme maalämpöurakan sinulle helpoksi.

Silmälääkäri to 27.9. ja 11.10.

Varaa aika (08) 554 1369

Sähkötyöt ja öljypoltinhuollot p. 050 373 6705 KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMÄLASIT LELUT

VAALANTIE 18 • 91700 VAALA • (08) 554 1369 Palvelemme ma-pe 10-17 • Tervetuloa!

HUIPPUTARJOUS!

kylpyläviikonloppu Kuopion kupeessa

satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ OULUN JA KAINUUN TALOUSALUEELLA • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

UTACON OY

139€

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414, 040 767 0825

www.utacon.fi

PUOLIHOITOPAKETTI SISÄLTÄÄ: 2hh /2 vrk / /hlö ► majoituksen kahden hengen huoneessa ► aamiaiset runsaasta buffetpöydästä ► paistipöytäpäivälliset pe & la Ravintola Aallottaressa ► hemmottelevan kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön ► lauantain savusaunan lempeät löylyt ► pe & la tanssiliput VARAUKSET www.kunnonpaikka.com tunnuksella LOMA18 tai myynti@kunnonpaikka.com / 044 7476 560

MEILLÄ ESIINTYMÄSSÄ MM. SEURAAVAT ARTISTIT! 5.10. Heidi Pakarinen & Karavaani 12.10. Helminauha 19.10. Rainer Bollström & Graniitti 26.10. Nina Åkerman & June Band Tarjoushintaisia huoneita rajoitetusti, voimassa 11.11.2018 asti.

Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela | www.kunnonpaikka.com

OSTAMME HERKKUTATTEJA! Ostamme tuoreena joka päivä päivän hinnoin herkkutatteja (I-, II-, III-lk).

TATI T TA

OSTOPISTEET:

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82

VAALA klo 15-19

www.smamineral.com sma@smamineral.com

Vaalan ABC parkkipaikka

LTEE N

UTAJÄRVI klo 18

!

Rannilan leipomo, parkkialue

OULU klo 16

JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET!

Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

Kysy lisää: 050 5679 757 tai raimo.klasila@maaseutulehdet.fi

Maikkulan Baari Haaransuontie 1

MUHOS klo 17

Halpahallin parkkialue

p. 0500 297 811 www.dallavalle.fi TATIT TALTEEN!

Hulvaton farssi

Täydelliset Häät

Käsikirjoitus: Robin Hawdon Ohjaus: Jonna Kettukangas Liput: 15 € Kesto: 2 tuntia Ensi-ilta: pe 16.11.2018 klo 19 Lipunmyynti: http://ticket.raahe.fi tai Raahesalin lipunmyynti p. 044-439 3237, lipunmyyntiraahe.fi Kirkkokatu 28, 2 krs., 92100 RAAHE Lisätiedot&ryhmävaraukset: • Ikäihmiset, erityisryhmät, Raahen Teatteri toimisto@raahenteatteri.fi lapsiperheet ja siivousasiakkaat. p. 044-324 0958 .00

Muut esitykset: LA 17.11. KLO 18 SU 18.11. KLO 16 KE 21.11. KLO 19 PE 23.11. KLO 19 LA 24.11. KLO 18 SU 25.11. KLO 16 (tuoksuton) KE 28.11. KLO 19 PE 30.11. KLO 19 LA 1.12. KLO 18 SU 2.12. KLO 16 KE 5.12. KLO 19 PE 7.12. KLO 19 LA 8.12. KLO 18

KYSY TARJOUSTA - JA kuumuus vaihtuu HOTELLI KYSY läkähdyttävä ILLALLISPAKETEISTA! siedettävämpään ulkoilmaan.

HOTELLIHotelli Raahen PAKETEISTA Hovi&Langin ja ryhmäkauppahuone alennuksista!

la il d o -k u k k ir V t e v o t e im vo ntaina 28.5.omaishoidon A 13 • Palveluasuminen, 2016 alkaen klosijaishoito.

Laua

Kysy kuntouttavan