Kotipitäjä 13

Paltamon Jyry s. 7

Vaalan Bussikaljapäivät s. 5

Vaalan Karhun suunnistajien matkassa s. 9

Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • MADEKOSKI • PIKKARALA • PERÄKYLÄ • KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • LAPINKANGAS • SANGINSUU 25.7.2018

13

Järjestöt ja yhdistykset! hƚĂŬƵŝƚƵ ŽŶ ŽƐƵƵƐŬƵŶƚĂ͕ ũŽŬĂ ŽŶ ƌĂŬĞŶƚĂŶƵƚ ǀĂůŽŬƵŝƚƵǀĞƌŬŽŶ ŬŽŬŽ

Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

hƚĂũćƌǀĞŶ ŬƵŶŶĂŶ ĂůƵĞĞůůĞ

Ota yhteyttä ja kysy lisää:

hƵĚĞƚ ũĂ ǀĂŶŚĂƚ ĂƐŝĂŬŬĂĂƚ͕ ŚƵŽŵŝŽ͊ KŶŬŽ ƐŝŶƵůůĂ ǀĂůŽŬƵŝƚƵĂ͍

Raimo Klasila 050 5679 757 tai Satu Kantojärvi 045 127 7383

,ĂůƵĂŝƐŝƚŬŽ ƐĂĂĚĂ ƐĞůůĂŝƐĞŶ͍

:ŽƐ Ğŝ Ğŝ ŽůĞ ǀŝĞůć ǀĂůŽŬƵŝƚƵĂ͕ Ă͕ ŽůĞ LJŚƚĞLJĚĞƐƐć ć hƚĂŬƵŝƚƵƵŶ ć ƵŶ͊

PB

zŚƚĞLJƐƚŝĞĚŽƚ͗ ϬϱϬϱϲϲϮϭϵϰ sŽŝƚ ŵLJƂƐ ŽůůĂ LJŚƚĞLJĚĞƐƐć ŶĞƚŝƐƐć ŚƚƚƉ͗ͬ​ͬƵƚĂŬƵŝƚƵ͘ĨŝͬŽƚĂͲLJŚƚĞLJƚƚĂͬ

KODINRAUDASTA

Paltamon kesäteatterissa 2018 $LN ¼ 5\KPlW ¼ /DSVHW 2SLVN ¼

McCulloch ajoleikkuri M125-97T

Liput: 040 709 3718

leikkuleveys 97 cm, hydrostaatti

1750 €

Woodex Aqua Wood oil puunsuoja 9 l

Kanttiini: 040 556 1987 040 533 6509

0$$//$08877$-$7 7D Q N N L W l\ W H H Q NRPHGLD

75,90 €

239 €

astia

Cello Wintex Ulkomaali 9 l valkoinen

70,90 € astia

Riihi Punamaali 10 l

58,00 € astia

MEIRAMI

Kestopuu 28x95 SHP vihreä sileä

1,39 €

metri

Sahattu 47x100 VS/VL Sahattu 22x100 VS

1,09 € jm 0,69 € jm

Utajärvi, Rautaosasto Puh. 0400 162 005 Kodinrauta palvelee: ma-pe 9.00-17.00

Näytökset

McCulloch työnnettävä ruohonleikkuri M51-120M classic

Ohjaus: Ninni Parviainen Ke 4.7. klo 18 Su 8.7. klo 15 Ma 9.7. klo 18 Ke 11.7. klo 18 Ti 17.7. klo 18

Ke 18.7 Su 22.7 Ma23.7.

Ke 25.7.

Pe 27.7.

klo 18 klo 15 klo 18 klo 18 klo 18

Su 29.7.

Ma 30.7 Ke 1.8.

To 2.8.

Su 5.8.

klo 15 klo 18 klo 18 klo 18 klo 15

www.paltamonkesateatteri.fi

PARASTA PUUTTEESSA Pub Puute on tunnettu hyvästä palvelusta, hyvästä ruuasta sekä aidosta pubitunnelmasta..

Joko olet käynyt maistamassa herkullisia hot wingsejä, taikka juuri listalle tulleita ja suuren suosion saaneita burgereitamme?

ivä!

joka pä Karaoke

a oinna jok Keittiö av yöhään! päivä yöm ka päivä!

Avoinna jo

Nauti viileistä juomista aurinkoisella patiollamme!

Jussilantie 2, 91500 Muhos Su-to 18-02, pe 18-04, la 15-04 www.pubpuute.fi

Kotipitäjä

2

Nro 13 • 25.7.2018

Helteistä iloa ja riesaa Jussilantie 22 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779

Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866, 5421 303

www.tuomenkukka.fi 8XVLHQ KDXWDNLYLHQ VXXQQLWWHOX MD P\\QWL .DLYHUUXNVHW MD HQWLV|LQQLW

P. 0400 917 217 KDXWDNLYLW\RW#JPDLO FRP

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 8.8.

Olemme saaneet viime viikkoina nauttia harvinaisen pitkästä hellejaksosta. Kulunutta fraasia käyttäen näin helteistä heinäkuuta tai muutakaan kesäkuukautta ei ole Suomessa koettu miesmuistiin. Kuinkahan pitkä se miesten muisti mahtaa ollakaan?

Pitkähköjä hellejaksoja on näilläkin leveysasteilla ollut. Ainakin yksi kesä 1970-luvun alussa tulee vanhimpien muistelijoiden mieleen siitä, että kaupoista ja ravintolaista loppuivat suosituimmat olutmerkit. Nyt tuskin niin pääsee käymään. Volyymi on suurempi, vaikka suurehkoja panimoita saattaa olla harvemmassa.

Helteistä eivät kaikki voi nauttia täysin siemauksin, kun jonkun pitää ne työtkin tehdä, olipa kuinka kuuma tahansa. Monille sairaille ja vanhuksille tällaiset lämpötilat ovat tuskallisia, jopa hengenvaarallisia. Eikä aina öisin ole helppoa terveilläkään. Uni tahtoo jäädä pätkittäiseksi kosteissa lakanoissa pyörimiseksi.

Kasvit ja eläimet kärsivät kuumuuden lisäksi kuivuudesta. Viik-

kokausiin ei ole satanut muutamaa viikonvaihteen ukkoskuuroa lukuun ottamatta. Koko kesä on ollut kuiva ja vähäsateinen. Jo nyt on nähtävissä kesän viljasadon jäävän heikoimmaksi moneen vuoteen.

100 - 150 vuotta sitten tällainen kesä olisi tiennyt pahanlaista nälkävuotta. Nykyään varastointi pelaa ja syötävää aina kasvaa jossakin päin maailmaa. Niukkuus saattaa toki merkitä leipävartaan nousua korkeammalle, ei sentään ihan ulottumattomiin.

Metsiin ei tule näillä näkymin erityisen hyviä marjasatoja. Hillasadon tiedetään jo jäävän huonoimmaksi tällä vuosituhannelle. Rutikuivat metsät sen sijaan ovat syttymisherkkiä.

Ruotsista kerrotaan suurista metsäpaloista ja on niitä ollut meilläkin.

Varsinais-Suomessa jouduttiin viime viikolla lähtemään muutamin paikoin evakkoon palonuhan alta.

Suomen helteistä saivat nauttia myös presidentit Vladimir Putin ja Donald Trump pikavierailullaan.

Pikkutakkia piti ottaa päältä autoon noustessa. Ulospäin näytti, että tapaamisen ilmapiirikin oli lämmin. Ainakin isäntämaa oli tehnyt sen suhteen parhaansa.

Tapaamisesta raportoineet lukuisat ulkomaiset toimittajat saattoivat myös saada erikoisen vaikutelman Suomen ilmastosta. Tämäkö on se kylmä jääkarhujen maa? Toimittajat ovat runsaasti kehuneet kokousjärjestelyjä ja ystävällisiä ihmisiä, erityisesti poliisin käytös on saanut kiitosta.

Yritetään kestää tätä hellettä ja ken kykenee, niin nautitaan. Terassilla taannoin eräs pariskunta vertasi olosuhteita Thaimaahan. - Nyt ei tarvinnut maksaa lentolippuja ja majoitus kotona on halvempi. Vanhojen merkkien mukaan marraskuussa on jo aivan toinen ääni kellossa.

Ilkka Hietala

Tykkäsin kovasti olla mimminä OSTETAAN KUOLINPESIÄ, KOTI-IRTAIMISTOJA JA TAVARAERIÄ.

Lahjoituksia otetaan myös vastaan.

Soita ja tarjoa!

p. 040 8497 633 Ponkilantie 12, 91500 Muhos

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Posti Oyj PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja Raimo Klasila, p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys Satu Kantojärvi, p. 045 127 7383 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi aineisto@maaseutulehdet.fi, www.maaseutulehdet.fi

Piakkoin täyttyy järjestyksessään kuudennentoista Muhoksen mimmin Hannele Revon kaksivuotinen ”virkakausi”.

Uutta mimmiä haetaan nyt ensimmäistä kertaa uudella menettelyllä eli yritetään löytää omatoimisilla hakemuksilla. Hakuaika päättyy vajaan viikon kuluttua heinäkuun myötä.

Uuden mimmin valitsee raati, jossa on kaksi kunnan ja kaksi yrittäjien edustajaa.

Mimmiksi valittu julkistetaan elo-syyskuun vaihteessa järjestettävillä Koivu ja tähti –päivillä.

Aiemmin mimmiä sai ehdottaa kuka tahansa. Hannele Repo valittiin kaksi vuotta sitten, kun hänen omien sanojensa mukaan eräs rouva kysyi suostumusta. – Jonkin aikaa mietin ja sitten päätin suostua ehdokkaaksi.

– Minulla oli aikaa, kun olin jäänyt eläkkeelle vastaavan ohjaajan tehtävistä vanhusten palvelukeskuksessa.

Repo kertoo tykänneensä kovasti kaksi vuotta kestäneestä tehtävästä. – Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä ja sitä tämä mimmin rooli on tarjonnut.

– Olen tehnyt tämän jakson aikana paljon juontokeikkoja, ollut mukana erilaisissa avajaisissa, tilaisuuksissa ja messuilla. Pääasiallisin työllistäjä on ollut kunta. Yritykset olisivat voineet hyödyntää mimmi-brändiä enemmän.

Mimmin työ vaatii esiintymisrohkeutta. Sitä paljasjalkaiselle muhoslaiselle Hannele Revolle on kertynyt muun muassa Oulujoki-Teatterin toiminnassa. Hän ohjasi vuoden tauon jälkeen tämän vuoden kesäteatteriesityksen

Muhoksen mimminä pari vuotta toiminut Hannele Repo ja Tyttö-patsas poseeraavat yhdessä torin vierellä.

Kultakuume Muhoksen kotiseutumuseolla.

– Se oli meidän 14. kesäteatteriesitys. Oulujoki-Teatterissa olen ollut mukana alusta saakka.

Elävä keulakuva Seuraajalleen Hannele Repo antaa ohjeeksi olla itse aktiivinen. – Mimmi on Muhoksen elävä keulakuva ja on elettävä sen mukaan.

- Hakuilmoituksenkin mukaan valitulta edellytetään kykyä ja halua esiintyä Muhoksen PR-henkilönä, elävänä käyntikorttina ja hyväntuulen

lähettiläänä. On oltava avoin ja helposti lähestyttävä. Työtä pitää tehdä pyyteettä ja rohkeasti, Repo neuvoo.

Sosiaalisen median hallinta on nykyaikana hyvin tärkeä.

– Mimmin tulee hallita tämä maailma. Kaikkihan siellä nykyään roikkuvat.

Mimmi on Muhoksen tunnetuin brändi, jota Revon mukaan uuden ”viranhaltijan” olisi paikallaan uudistaa ja tuoda eri lailla esiin. – Nuoret eivät tiedä Muhoksen Mimmiä samalla tavoin kuin vanhempi väki.

Mimmi –nimitys yhdistetään usein nuoreen naiseen.

Hannele Revon mukaan tittelin haltija voi olla nuori tai aikuinen nainen.

Reino Helismaan sanoittaman laulun (vuodelta 1951) ja sen pohjalle vuotta myöhemmin tehdyn elokuvan Muhoksen mimmin esikuvana pidetään Kylmälänkylästä kotoisin olevaa Hilda Maria Mustaa, joka toimi muun muassa rautatietyömaalla kahvinkeittäjänä.

Muhoslainen Armi Kuusela valittiin samoihin aikoihin Miss Universumiksi ja hänet monet ovat erheellisesti yhdistäneet laulun mimmiin.

Teksti: Ilkka Hietala

Kotipitäjä

Nro 13 • 25.7.2018

3

Hillasadosta vuosituhannen heikoin Hillan ja mustikan poimintaaika on parhaillaan aluillaan.

Ennakoinnit ja ensimmäiset poimintaretket ovat kertoneet, ettei marjoja ole yltäkyllin luvassa. - Näin on etenkin hillan suhteen, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkija Outi Manninen Ylen haastattelussa.

Saman on todennut Ranualla hillakauppaa tekevä Reijo Sääskilahti. – Määrältään tämän kesän sato on keskimääräistä heikompi, ellei jopa 2000-luvun pienin.

- Olen tehnyt hillakauppaa parikymmentä vuotta vastaavanlaisia satoja on nähty muistini mukaan vuosina 2005 ja 2013. Viime kesänä hillaa tuli hyvin ja vuosi 2017 on laskettavissa vuosituhannen top 5 joukkoon.

Vaikka määrältään sato jää pieneksi, niin Sääskilahti kehuu marjojen laatua. Sääskilahti yhtyy Outi Mannisen käsitykseen sadon niukkuuden aiheuttajista.

– Hilla kukki aikaisin toukokuussa, pölytys ei onnistunut ja oli hallaa. Halla on purrut etenkin avosoita.

– Nyt on ollut pitkään kuivaa ja se heikentää osaltaan satoa. Marjoja löytyy lähinnä vesistöjen läheltä. Moni ranualainen marjastaja on todennut, ettei heidän tutuilla hyvillä apajillaan ole juurikaan marjoja.

Hillamarkkinoita yli 40 vuotta Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Ranualla järjestetään hillamarkkinat, joita on järjestetty jo runsaan neljän vuosikymmenen ajan. Reijo Sääskilahti uskoo, että markkinat saa jostakin marjoja.

- Aina ne on Ranualta poimittu. Tällä hetkellä näyttäisi marjoja tulevan itäosista Simojoen ympäristöstä sekä pohjoisilta soilta.

- Kun marjoja on vähän, hinta pysynee korkeana.

Täällä on paikallisten lisäksi myös muutamia kymmeniä ukrainalaisia poimijoita, jotka tekevät ahkerasti työtä pitkiä päiviä. Se on heille iso tienesti, jos pariskunta tuo päivän päätteeksi parikymmentä litraa hilloja myyntiin, Sääskilahti toteaa.

Ranuan pinta-alasta yli 60 prosenttia on suota, joten aina joillekin alueille tulee hillaa ja hillamarkkinoilla marjaa on saatavilla, Ranualla uskotaan.

- Metsämarjasato on tänä vuonna kokonaisuudessaan parhaimmillaankin keskinkertainen, tutkija Outi Manninen arvioi.

Mustikan ja puolukan sadoista ei saada hänen mukaansa kompensaatiota, sillä niissäkään ei ole erityistä kehumista. Sadosta tulee koko Suomen mittakaavassa keskinkertainen, joskin Etelä-

Hillasato jää tänä vuonna määrältään heikoksi. Marjojen laatu on hyvä, kuten tämä tuore kuva Ranualta kertoo.

Suomessa se tulee olemaan pohjoista runsaampi.

- Aikamoista hellettä on ollut ja sitä on myös jatkossa luvassa. Paikoitellen on ollut aika kuivaa, mikä on kuivimmilla paikoilla vaikuttanut satoon, Manninen kertoi Ylen

haastattelussa.

Marjoja välittävän suomussalmelaisen Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Verneri Vasunta toteaa myös, etteivät marjasadot ole tänä vuonna hyviä. – Etenkin hillasato näyttää olevan aika heikko.

Mustikkasato on hänen mukaansa jopa viime vuotta heikompi. – Mustikan ostot aloitamme näinä päivinä ja ainakin vielä marjojen laatu on epätasaista.

Sadon heikkouteen myös Verneri Vasunta näkee monta

syytä ja pelkona on vielä, että marjat lähtevät varisemaan kuivuuden vuoksi. – Vettä marjamaille tarvittaisiin.

Ilkka Hietala

PB

Korut alk. 7,90

KESÄALE!

KAASUGRILLIT IT

GRASSCUT ASSCUT IMMERI 18-260 RUOHOTRIMMERI

-20%

2x2,0ah akku

139-.

(169,-)

TRIMMERI SGT 226J Polttomoottori 25,4cc 0,7kw

VALTTI KALUSTE/TERASSIÖLJY Kelonharmaa 2,7L

129-. 3490 (151,-)

(40,95)

VALTTI PLUS 11,7L VVA valkoinen

Ruskea 2,7L

89-.

3590

(42,95)

TERASSILAUTA 28x120

KOTA LUOSTO VESISÄILIÖ KIUAS

Viistetty sileä ruskea

599-.

149 /m

(1,75/m)

(719,-)

Valtatie 11, Muhos, puh. 044 5331 294

AKKURUOHONLEIKKURI 47AE 80V 4,0AH

Kapellimestarinkatu 2, 90140 Oulu puh. 044 972 4362

Kokeile 2 vk kotona, mikäli et ole tyytyväinen - palauta!

NETTIAJANVARAUS timma.ƭ/tyylimimmit

TERVETULOA!

VINHA

TERASSIÖLJY

549-.

Stiga ruohonleikkureita työnnettäviä ja ajettavia vielä hyvä valikoima.

Tule tinkaamaan.

(620,-)

MUHOS

Valtatie 17, 91500 Muhos puh. 020 7280 100 ark. 8-17 la 9-14 su suljettu www.k-rauta.fi

Tarjoukset voimassa 31.7.2018 asti

k-rauta.fi

Tarjoukset voimassa 30.5.2018 asti niin kauan kuin varatut erät riittävät. Ei ennakkovarauksia, ei jälleenmyyjille.

Tehdään hyvää.

Yhdessä.

Kotipitäjä

4

Nro 13 • 25.7.2018

Vaalan Bussikaljapäivillä viihtyisä markkinatunnelma Vaalan keskustassa viikonloppuna 13.–14. heinäkuuta pidetyt Bussikaljapäivät olivat jälleen yleisÜmenestys.

Osto ja myyntiliike Pänikän ja Piirongin Terhi ja Petri Kolehmaisen sekä Vaalan aseman yrittäjän Sanna Telinkankaan toista kertaa järjestämä tapahtuma kokosi paikalle suunnilleen 2000 ihmistä, mukana paljon lapsiperheitä.

Markkinat Vaalaan Petri Kolehmaisen mukaan puolitoista vuotta sitten ruvettiin miettimään markkinoiden järjestämistä Vaalaan. Nimeen päädyttiin Sanna Telinkankaan kanssa huumorilla. – Sanna rupesi puhumaan, jos olisi vanha linja-auto, ja keksi siitä Bussikaljapäivät.

Siinä se nimi oli, Kolehmainen naurahtaa.

Päivien virallista nimikkoautoa kysyttiin Pihtiputaalla asuvalta Sami Pitäjämäeltä, joka lähti mielellään mukaan ja ajoi bussin tänäkin vuonna tapahtumapaikalle. – Rakennan bussiin matkailuvarustusta, tyÜ on vielä kesken. Tapahtumassa on oikein mukava tunnelma ja lÜytyy kaikennäkÜistä tavaraa, Pitäjämäki kertoo.

Kauniissa kesäsäässä yÜhÜn asti jatkuneet päivät avattiin aamulla rompetorilla, jolle saapui Sanna Telinkankaan mukaan viime vuotta enemmän myyjiä. – Järjestämisessä on aina hommaa mm. lupa-asioissa, mutta ei tämä ole mahdoton tehtävä. Parasta tässä on, että saadaan ihmiset liikkeelle ja voi nähdä heidän iloaan.

Kiuruvedeltä opetustauluja myymään tulleet Julia ja Kaisa olivat todella tyytyväisiä. – On mukava tulla, kun on leppoisaa ja hyvä meininki.

Kävin Pänikässä ja Piirongissa pari viikkoa sitten, ja siitä idea lähti, Kaisa kertoo.

Musiikin nautintoa Iltaohjelma painottui musiikkiesityksiin Pänikän ja

Piirongin pihalla. Samalla nautittiin myÜs lättykahveista. Syksyyn asti talkoovoimin pyÜritettävällä kioskilla kerätään Vaalan Reuma ja Tules ry:lle varoja.

Kunnanjohtaja Miira Raiskila sanoi olevan mahtavaa, että järjestetään tapahtumia, joita Vaala kaipaa. – Kesäasukkaat mukaan lukien kunnassa on nyt 10 000 ihmistä, mukavaa että kaupassakin joutuu jonottamaan.

Anneli ja Markku Tuukkanen olivat tulleet mÜkiltään Utajärveltä nauttimaan tunnelmasta. Markku kävi laulamassa Kultakurkku-karaoken, Suomen Kärkikaraoken ja Kimppakaraoken alkukarsinnassa ja pääsi jatkoon.

Vaalan lukion opiskelijat Emilia ja Tuomas sanoivat Bussikaljapäiviä parhaaksi kesätapahtumaksi ikinä. – Aivan mahtava meisinki, hyviä esiintyjiä ja hyvä tunnelma. Vaalassa on nuorille paljon kesätÜitä ja tapahtumia.

Mm. Utajärvellä perustetusta 22-Pistepirkosta tunnettu Hannu �P-K� Keränen esitti lavalla kymmenisen kappaletta. – Ajoin tänne tätä varten Helsingistä, koska tykkään siitä, että Pänikkä ja Piironki jaksaa yrittää.

Yli kolmen tunnin ajan esiintyneiden Atomin ja Zoren ohjelmistossa on pari sataa kappaletta, humpasta heviin, mukana myĂśs omaa tuotantoa.

Duon esiintymistahti on todella kova, sillä esimerkiksi viime vuoteen mahtui yli 200 keikkaa. – Reissaaminen on raskasta, kun pitäisi myÜs kirjoittaa ja treenata uusia biisejä. Kesätapahtumat ovat parhaita, kun on lämmintä ja saa soittaa pihalla.

Pänikässä ja Piirongissa Musiikin soidessa monet kiertelivät myÜs Pänikän ja Piirongin kolmessa huoneessa katselemassa valikoimaa.

Vaalalainen Markku oli

Pänikässä ja Piirongissa kauppaa tekemässä. Petri Kolehmaiselle (oikealla) keräilyharrastuksen kautta tullut tyÜ on elämäntapa. etsimässä takahuoneen laati- taa, että netissä summat ovat Järjestäjät vetävät hetken sikaljapäivät pidetään jälleen koista laturin hiiliä sekä kiin- hintapyyntÜjä, eivät hintoja, henkeä, ja halua tapahtuman ensi kesänä Vaalassa. nityskoukkuja vanhaa hyllyä Petri Kolehmainen neuvoo. jatkamiselle lÜytyy. Mikäli monen toive toteutuu, Busvarten.

Mika Hamari – Käyn täällä joskus uteliaisuudesta, aina jää jotain käteen. Täällä voi tehdä hyviä lÜytÜjä.

Kuin sanotun vakuudeksi Markku lÜysi viilaimen ja 13,5 mm poranterän.

Liikettä pitävä Kolehmaisen yrittäjäpariskunta kertoi päätyneensä alalle keräilyharrastuksensa kautta. – Mukavinta on kivat ihmiset. Tämä on elämäntapa, jossa ei voi laskea tyÜtunteja.

Esineet hankitaan mm. ostamalla kuolinpesiä ja vanhojen rakennusten irtaimistoja.

Pääosa liikevaihdosta tulee sisustustavarasta.

Asiakkaat saavat alasta tietoa sekä mielikuvia mm. tosi-tv:n ja netin kautta. – Ihmisillä alkaa olla realistinen käsitys tavaroiden arvosta, mutta ei kuparipannun Atomi ja Zore viihdyttivät Bussikaljapäivien yleisÜä. Vaalassa asuva musiikkialan amosalta. Kannattaa myÜs muis- mattilainen Juha Karma nautti tunnelmasta.

KESĂ„N KUNTOSALIKORTTITARJOUS

â‚Ź NUW

OA! ETUL

TERV

â‚Ź

8XVLLQ MlVHQ\\NVLLQ OLLWW\PLVPDNVX

Kotimainen matala ja kestävä lokasäiliÜ haastaviinkin kohteisiin.

10 vuoden materiaalitakuu

(Norm. 29,90 â‚Ź)

.ËŽËœË”ËŽË•Ë•ËŻ 0˞ˑ˘˜Ë?ËŠ 9ËŠË•Ë?ËŠË?Ë’ËŽË— Ë&#x;ˊ˛˛ˎ˜˜ˊ /DLႈ*\P VLMDLWVHH RVRLWWHHVVD 9DOWDWLH 0XKRV HQWLVHW 6llVW|NXRSDQ WLODW

+HQNLO|NXQWDPPH SDOYHOHH PD MD NH NOR

ZZZ OLLNXQWDODLIÀ À S

Rumpuputki mpuputki

Terassilauta

315mm mm / 6m SN4

21x95 ruskea AB

93 â‚Ź/kpl

1490 â‚Ź

u Kestopuu

(Norm. 89 â‚Ź) Tarjous voimassa 31.8.2018

Rotomon RM5500 5500 UMPISĂ„ILIĂ– 3

0,90 â‚Ź/m

MÜnkijän tukkikärry

595 â‚Ź

ruskea 48x123 123 SHP A

ppalahuopa l h k katelaatta musta 33m2/pkt

14,90 â‚Ź

2,90 0 â‚Ź/m

(4,97)

Ulkoverhouspa Ulkoverhouspaneeli

Palveleva rautakauppa Paltamossa

UTV 223x145 ST Pohjamaalattu Pohja

1,70 ₏/m Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tarjouserät riittävät!

Avoinna: ma-pe 7-17, la 8-13

PB

Kotipitäjä

Nro 13 • 25.7.2018

5

PAIKALLISET P AIKALLISETT POJAT!

Turvallisin valinta Yli 97 % suosittelee kattoremonttiamme!

Asiakastyytyväisyystutkimus 12/2017

• Turvallinen telineasennus • Oma tehdas, ei välikäsiä • Nyt entistä kattavampi palvelu: Vesivek ja Hämeen Laaturemontti yhdistyivät!

Soita heti 08 2377 9501

Kalle Isoaho ja Johanna Sipilä kunnostavat rakkaudella Valkolan taloa perheelleen kodiksi.

ZIWMZIO Ƽ

Historiallista Valkolan taloa kunnostetaan rakkaudella kodiksi Muhoksen kirkon lähellä sijaitseva Valkolan talo on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Taloa isännöi vuodesta 1860 lähtien mm. valtiopäivämiehenä tunnettu Juho Pietari Valkola (entinen Greus).

Nykyiset omistajat Johanna Sipilä ja Kalle Isoaho kunnostavat taloa perinteitä arvostaen perheensä kodiksi.

Talon isäntä J. P. Valkola Arto Karppinen kertoo pro gradu -tutkielmassaan vuosina 1841–1892 eläneestä J. P. Valkolasta pienyhteisönsä vaikuttajapersoonana.

Valkolan talo mainitaan jo vuoden 1633 maakirjassa yhtenä Muhoksen 50 talosta.

Vuonna 1860 tilan perinyt J. P. Valkola oli Muhoksella hyvin edistyksellinen maanviljelijä, joka muutti maatalouden painopistettä leipäviljan viljelystä maito- ja rehutalouden suuntaan. Tilan lypsykarja oli yksi pitäjän suurimmista.

Valkolan talon ulkoseinällä oleva Suomen Posti Oy:n ja Muhoksen kotiseutuyhdistyksen muistolaatta kertoo, että talossa toimi Muhoksen ensimmäinen posti vuosina 1889–1927. J. P. Valkola toimi postinhoitajana, kestikievarin isäntänä ja ravintoloitsijana sekä hoiti myös Oulujoen lohenpyyntiyhtiön Muhoksen lohipadon kirjurin tehtäviä.

Valkola valittiin vuonna 1865 Muhoksen ensimmäiseksi kuntakokouksen puheenjohtajaksi ja vuosien 1877–78 valtiopäiville Oulun tuomiokunnan talonpoikaissäädyn edustajaksi.

Ei antanut purkaa Valkolan talon naapurissa asuvalla Matti Paakkolalla liittyy taloon lapsuus- ja nuoruusmuistoja, sillä hän asui

siinä siihen asti, kun meni naimisiin. J. P. Valkola oli Paakkolan mummon isä.

– Talossa oli hyvä asua.

Isä eli siinä vielä 1980-luvun puolivälin jälkeen, ja viimeksi talossa asui veljeni, jonka kuolemasta on kymmenisen vuotta, Matti Paakkola kertoo.

Vaikka perikunnalla ollut talo oli vuosia tyhjillään, Paakkola ei antanut purkaa sitä, vaan luotti ostajan löytyvän. Kun niin on nyt tapahtunut, on todella aihetta olla tyytyväinen.

– Täällä ei taida enää olla muita vanhoja rakennuksia kuin tämä, vanha apteekki ja Työväentalo, Paakkola kertoo perinteen säilyttämisen tärkeydestä.

Rakkaudella kuntoon Valkolan talolla on kulttuurihistoriaa arvostavat omistajat, sillä Muhoksella asuvat Johanna Sipilä ja Kalle Isoaho kunnostavat siitä perheelleen kotia perinteisiä materiaaleja ja menetelmiä käyttämällä.

Muhoksella syntynyt Johanna Sipilä muistaa talon jo lapsuudestaan.

– Totesimme heti, kun kävimme katsomassa, että tässä on oma koti. Tämä on tunteita herättävä paikka, tieltä näkyvä upea kartano mäen päällä, oma miljöönsä. Kunnostus tehdään suurella rakkaudella.

Valkolan talo on Muhoksella niin tunnettu, että kyläläisiä kiinnostaa, mitä sille kuuluu. Monet käyvät katsomassa ja kyselevät esimerkiksi kaupassa käydessä.

Perinteisillä menetelmillä rakentamisesta kiinnostunut Kalle Isoaho kertoo kunnostaneensa aiemmin yhden vanhan talon. Vaikka Valkolan talo ehti olla tyhjillään lähes 10 vuoden ajan, se ei ole päässyt pahasti ränsistymään.

Katto ei ole päässyt vuotamaan, koska peltikatto on

vaihdettu tarpeeksi aikaisin.

Ilma on päässyt kiertämään lattioiden alla sen ansiosta, että talolla on korkea kivijalka mäen päällä.

– Talo on tehty massiivisesta puutavarasta siihen aikaan parhaalla tavalla, tämä on ollut aikansa ökykartanoita, Johanna Sipilä ihastelee.

Ison talon kunnostamisessa riittää silti niin paljon työtä, että aikaa menee alustavasti arvioiden noin kolme vuotta.

Alkuperäinen säilytetään Koska kyseessä on maakunnallisesti merkittävä rakennus, julkisivua ei saa muuttaa. Myös sisällä säilytetään mahdollisimman paljon alkuperäistä ja käytetään perinteisiä materiaaleja. Eri aikoina tehdyt vääränlaiset korjaukset poistetaan.

Vanhat ikkunat, ovet ja ovenpielet säilytetään. Salin seiniin jää alle talon historiaan kuuluvia tapettikerroksia, joukossa vanhojen sanomalehtien sivuja.

Kunnostusmateriaalina ei käytetä lainkaan muovia.

Lattioissa käytetään lämmöneristeenä ekovillaa, ja hirsien

väliin laitetaan pellavanauhaa.

– Nämä ovat terveempiä rakennuksia nykyisiin verrattuna, näissä on parempi hengittää, Kalle Isoaho kertoo.

Sisäkatosta on rapattu paksu kerros maalia pois. Tilalle tulee perinteistä maalia.

Näkyville jäävät hirsiseinät on soodapuhallettu. Menossa on hirsirungon korjaus, jossa lahonneita hirsiä vaihdetaan uusiin.

Tavoitteena on, että syksyllä on hirsihommat tehty ja lattiat ummessa, jotta kunnostusta pystytään jatkamaan myös talvella.

Taloon tulee moderni keittiö ja pesutilat, sillä kyseessä ei ole museo, vaan perheen koti. Näin vuosisatojen ajan Muhoksella tunnettu Valkolan talo jatkaa elävää historiaansa.

Mika Hamari Historian lähde: Karppinen, Arto 2001: Vaikuttajapersoona pienyhteisössään.

Muhoslainen maanviljelijä ja valtiopäivämies J. P. Valkola (1841–1892). Suomen ja Skandinavian historian pro gradu -tutkielma. Historian laitos. Oulun yliopisto.

Kunnostamisessa säilytetään mahdollisimman paljon alkuperäistä ja käytetään perinteisiä materiaaleja.

Meidän katon alla on hyvä olla.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, ikääntyvien hoito ja kuntoutus, Utajärvellä 23.10.2018 alkaen.

Haku 5.9. mennessä Hankeosaajavalmennus 20.8. alkaen Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 7.11. alkaen sekä paljon muuta koulutustarjontaa Oulussa Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.psk.fi

Kotipitäjä

6

Nro 13 • 25.7.2018

Vuoden Retkikohde -voiton vaikutuksesta Rokuan matkailussa Maaliskuun alussa saatiin loistavia uutisia, että Rokuanvaara on voittanut Vuoden Retkikohde 2018 -yleisöäänestyksen, jossa annettiin yli 5600 ääntä.

On aika tehdä ensimmäinen kurkistus siihen, onko voitto ehtinyt vaikuttaa alueen matkailuun.

Satsaus kannattaa Rokua Geoparkin toiminnanjohtajan Vesa Krökin mukaan kiinnostus aluetta kohtaan on lisääntynyt mm. yhteydenottojen muodossa. Suomen Messusäätiön toiminnan kehittämistä varten myöntämä 5000 euron stipendi käytetään viime vuoden toukokuussa avatun maastopyöräreitin jatkamiseen.

Rokua-konsernin toimitusjohtajan Heli Kaikkosen mukaan Retkikohde-kilpailun voittoa on käytetty markkinoinnissa hyödyksi, mainitsemalla siitä joka käänteessä.

– Voiton myötä on tullut jonkin verran yhteydenottoja lähinnä kansallispuistoissa retkeileviltä henkilöiltä, etenkin Etelä-Suomesta.

Retkikohde-status ei näytä niinkään tavoittaneen ulko-

maisia matkailijoita, vaikka heidän osuutensa kävijöistä on muuten kasvussa.

Kaikkonen korostaa, että alueelle pääsemiseen julkisilla kulkuvälineillä tulisi löytää pikainen ratkaisu.

– Jos esimerkiksi lähialueen asukkaita haluttaisiin tutustuttaa Rokuanvaaraan, kunnat voisivat järjestää vaikka paikallisten liikennöitsijöiden kanssa kohtuuhintaisia kuljetuksia. Tällä hetkellä meillä on taksilupa, jonka turvin kuljetamme asiakkaitamme hotellin ja rautatieasemien välillä Vaalasta ja Utajärveltä.

Vaikka Kaikkosen mukaan yritysten satsaukset kiinteistöihin ja palvelutarjontaan alkavat kantaa hedelmää, lopputulos olisi paras mahdollinen, jos koko Rokuan matkailuun investoitaisiin laajemmin.

– Rokua on Oulujokilaakson helmi, jonka arvoa ei osata aina lähellä tunnistaa. Satsaus toisi alueelle työpaikkoja ja toimisi yhtenä vetovoimatekijänä uusia asukkaita ja yrityksiä kuntiin houkuteltaessa.

Uusia matkailijoita Kävin keskiviikkona 18. heinäkuuta kesän ollessa

Ohjelmapalveluita tarjoavan Atteson Fishingin yrittäjä Juha Aitta kanoottien kanssa Ahveroisen rannalla.

Rokua Health & Spa -kylpylähotellille saavutaan lähialueelta ja kauempaa. Ulkomaisten matkailijoiden osuus on kasvussa.

kuumimmillaan kysymässä Rokua Health & Spa -kylpylähotellilla matkailijoiden tunnelmia.

Pietarsaaren läheltä moottoripyörillä ajaneen ryhmän jäsen Stefan kertoi olevansa Rokualla ensimmäistä kertaa ja tulleensa viettämään aikaa mm. kylpylässä.

Suomen kieltä opiskelevat ukrainalaiset Artemii ja Daria kertoivat saaneensa tiedon Rokuasta internetin kautta.

– Tulimme tänään, olemme ensimmäistä kertaa. Aiomme käydä kävelemässä, kuntosa-

lissa ja uimassa.

Stefan, Artemii ja Daria eivät olleet tienneet Vuoden Retkikohde -kisan voitosta.

Pienestä otoksesta ei voi kuitenkaan tehdä muuta kuin sen havainnon, että Rokua vetää uusia matkailijoita myös lähialueen ulkopuolelta.

Ohjelmapalveluille kysyntää Ahveroisen rannalla kanoottien kanssa ollut, ohjelmapalveluita tarjoavan Atteson

Fishingin yrittäjä Juha Aitta vahvisti kiinnostuksen ja kansainvälisyyden lisääntyneen.

– Rokua Geoparkin vaikutus näkyy kovasti, samoin Vuoden Retkikohde -tunnustus. Koti- ja ulkomaisia matkailijoita käy entistä enemmän, myös muut yrittäjät puhuvat tästä positiivisesti.

Yksi Rokuan valteista on aidot luontoelämykset. Aitta kertoi, että aamupäivällä tehtiin pikkulinnuille pönttöjä ja päivällä melottiin Ahveroisella kanooteilla ja SUPlaudoilla.

– Toteutan pääasiassa veteen liittyviä ohjelmapalveluita, mm. kalastusta. Olen Geopark-yrittäjä ja profiloidun entistä enemmän tälle seudulle, koska täällä on hommia.

Kurkistus Rokuan kauniiseen kesäpäivään vaikuttaa lupaavalta. Vuoden Retkikohde -kilpailun voitto on laajentanut tietoutta kotimaassa Oulun seudun ulkopuolella, ja kansainvälistyminen jatkuu koko ajan.

Mika Hamari

Opetellaan koulumatka etukäteen Koulut alkavat kautta Suomen melko tarkalleen kahden viikon kuluttua 9. päivä elokuuta. Peruskoulun ekaluokkalaisia heidän joukossaan on jälleen kymmenissä tuhansissa laskettava joukko.

Koulun aloittava lapsi on monen uuden äärellä. Kun koulumatka on harjoiteltu kunnolla etukäteen, vähenee ensimmäisistä koulupäivistä ainakin yksi jännityksen aihe.

Jos koulumatkaa ei ole vielä harjoiteltu, reitin suunnittelu ja matkaan tutustuminen kannattaa aloittaa pikimmiten.

- Vanhemman vastuulla on suunnitella turvallisin reitti koulun ja kodin välillä. Harjoittelemalla koulutie yhdessä lapsen kanssa pyritään siihen, että lapselle jäävät koulureitin lisäksi mieleen myös oikeat tavat toimia liikenteessä, painottaa yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski Liikenneturvan Oulun toimistosta.

Lapsi muistaa toimintaohjeet parhaiten, kun ne yhdistyvät tiettyyn paikkaan ja

tilanteeseen. Kalmakosken mukaan hyvästä ennakkoharjoittelusta huolimatta on hyvä silloin tällöin varmistaa, että lapsella on ohjeet vielä mielessä.

- Vanhempi voi esimerkiksi lähteä lapsen seuraksi koulumatkalle ja seurata tämän toimimista. Lisäksi koulukuulumisista jutellessa voisi myös kysäistä koulumatkan sujumisesta.

Koulumatka kehittää Koulumatka on lapselle tie itsenäiseen liikkumiseen.

Koululaisen liikennetiedot ja -taidot karttuvat vähitellen kokemuksen myötä, seuraamalla aikuisten esimerkkiä ja harjoittelemalla itse.

- Auton takapenkiltä eivät liikennetaidot kartu samalla tavalla kuin itse liikenteessä kulkien. Koulumatkat ovat usein myös merkittävä osa lapsen päivittäistä ulkoilua ja liikuntaa. Myös vireyden ja keskittymiskyvyn on todettu

olevan parempia silloin, kun koulumatka suoritetaan omin voimin ulkoillen, Kalmakoski perustelee.

Jos vanhemmat kokevat, että koulureitti on lapselle yksin kuljettavaksi liian vaikea, matkaa kannattaa sinnikkäästi harjoitella yhdessä. Lisäksi lasta voi saattaa kouluun kävellen silloin tällöin.

- Jos koulun ja kodin välinen matka on pitkä, voi lapsen päästää autosta ulos turvallisessa paikassa esimerkiksi kilometri ennen koulua. Kävelemällä kouluun edes osan matkaa, pääsee lapsi nauttimaan ulkoilun hyödyistä eikä koulun ympäristö ruuhkaudu autoliikenteestä, Kalmakoski vinkkaa.

Turvallisin koulureitti ei välttämättä ole sama jalan ja pyörällä. Jos esimerkiksi kolmasluokkalainen aloittaa koulumatkapyöräilyn, on reitti syytä kerrata yhdessä vanhempien kanssa pyöräillen.

–IH

Kun koulumatka on harjoiteltu kunnolla etukäteen, vähenee ensimmäisistä koulupäivistä ainakin yksi jännityksen aihe. (Kuva: Nina Mönkkönen/Liikenneturva)

PB

Kotipitäjä

Nro 13 • 25.7.2018

7

Kainuun Superliigassa pelaavan Paltamon Jyryn joukkue vuosimallia 2018.

Paltamon Jyry pitää Kainuun Superliigan ideaa yllä Jalkapallon Kainuun Superliiga pelataan tällä kaudella kolmen joukkueen kolminkertaisena sarjana. Paltamon Jyryn lisäksi sarjassa pelaavat kajaanilaiset FC Pelurit ja HiTak. Jyry oli aloittanut kauden voitolla ja tasapelillä. Joukkue voitti sunnuntaina 22. heinäkuuta kotonaan Tervalammen urheilukeskuksen kentällä FC Pelurit 5–3 (1–1).

Kainuun Superliiga Kainuun Superliiga perustettiin kustannusten pienentämiseksi, jotta kaikki saavat pelata.

– Erosimme piiristä, kun on niin kovat maksut ja joutuisi joka toinen viikonloppu käymään Oulussa. Seuralla ei ole tähän resursseja, Jyryn pelaajavalmentaja Ari Kovalainen kertoo.

FC Pelureiden pelaajavalmentajan Janne Läätin mukaan joukkueen pelaajat eivät halua sitoutua pitkiin pelimatkoihin työ- ja perhekiireiden vuoksi.

– Meillä on entisiä pelaajia ja tämä on harrastustoimintaa, jolla yritetään pitää vatsa pienenä. Keskimäärin pari kertaa viikossa on jotain toimintaa.

Lääti harmittelee Superliigan joukkueiden vähenemistä, sillä aiemmin osallistujia

oli eri paikkakunnilta ympäri Kainuuta. Hän uskoo kadon johtuvan iäkkäämpien pelaajien lopettamisesta.

Ansaittu voitto Jyryn ja Pelureiden välinen ottelu alkoi todella rauhallisella tempolla, johon molemmat joukkueet näyttivät olevan tyytyväisiä. Vaikka pallolliselle pelaajalle jäi paljon tilaa ja aikaa tehdä ratkaisunsa, Pelureilla oli syöttöpelissään vaikeuksia.

Palloa paremmin pitänyt Jyry otti pelin haltuunsa.

Avausmaalin teki kuitenkin Pelurit, kun Harri Mikkonen viimeisteli 17. minuutilla kulmapotkun jälkeen toisesta aallosta.

Jyry tasoitti 40. minuutilla. Hyökkääjänä pelaava Ari Kovalainen keskitti vapaapotkusta maalin edustalle, ja Olli Oikarinen pääsi puskemaan pallon verkon perukoille. Jyry osui ensimmäisellä jaksolla lisäksi tolppaan ja ylärimaan.

Toisen jakson alussa lukemat alkoivat vastata paremmin ottelun tapahtumia, kun Jyry meni johtoon Eero Leinosen kaukolaukauksen livahtaessa vierasjoukkueen maalivahdilta sisään.

Pelurit tasoitti 56. minuutilla terävällä hyökkäyksellä, mutta kahden minuutin päästä

kotijoukkue meni jälleen johtoon. Erinomaista peliä koko ottelun ajan esittänyt Jyryn Karrar Kalifi laittoi maalin edustalle matalan keskityksen, jonka Sami Leinonen sijoitti näppärästi alakulmaan.

64. minuutilla Pelureiden Pekka Nousiainen tasoitti toisella maalillaan pelin 3–3:een, mutta Jyry puristi lopulta ohi, vieraiden maalivahdille sattuneiden lipsahdusten myötävaikutuksella.

Kainuun Superliigassa lisäpiste ratkaistaan ottelun jälkeen käytävällä rankkarikisalla. Jyry otti myös sen laittamalla kaikki rankkarinsa sisään.

Potentiaalin pilkahduksia Pelaajavalmentaja Kovalainen arvioi ennen ottelua, että peli voisi olla Nelosen tasoa.

Silmämääräinen vertailu on vähintäänkin hataraa, mutta Nelosen ja myös Viitosen kärkijoukkueiden voisi odottaa antavan vähemmän tilaa, ja käyttävän sen hyödykseen, jos toinen sitä antaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Jyry ja Pelurit eivät pystyisi pelaamaan sillä tasolla.

Kun sarjassa on vain kolme joukkuetta, vertailukohdat vähenevät ja osa pelaajista ei joudu haastamaan itseään sille

tasolle, jolle heillä olisi mahdollisuuksia. Tämä näkyi kentällä molempien joukkueiden osalta yksittäisinä väläyksinä.

Pelureiden peli saattoi yhtäkkiä saada keskikentällä aivan uutta vauhtia, ja joitakin kertoja laitapelaaja yltyi haastamaan ja juoksi päätyyn asti.

Samoin Jyry tuli keskikentältä

muutamalla syötöllä ja päätti hyökkäyksen tuliseen laukaukseen kohti maalia.

Pelit useamman joukkueen sarjassa varmasti kehittäisivät, mutta monelle pelaajalle harrastesarjan ydin on pelaaminen.

Jyry ja FC Pelurit pitävät HiTakin kanssa keskinäisillä

otteluillaan Kainuun Superliigan ideaa hengissä, kaikki saavat pelata. Se on todella arvokasta.

Mika Hamari

KUNNON VAIHTO-AUTOT MUHOKSELLA! Toyota Celica2.0 GTi 3d -94 Ford Transit 2,0 TDCi REGO XLT -05 aj. 300.100 km, erikoisvant. kattol. 2.490 € aj. 671 tkm, h-kirja, 2 renkaat 6.500 €

Citroen C4 2.0i 16V VTR Coupe 3d -05 aj. 261 tkm, etuveto 2.990 €

Ford Cougar 2.5 V6 3d -99 aj. 341 tkm, erikoisvanteet, 2 renk. 2.190 €

Toyota Corolla 2,0 D4D aj. 561 tkm, h-kirja, 2-renk. kats.

Opel Vectra 1,8-16v aj. 421 tkm, h-kirja, vetokoukku

Mercedes-Benz CLK 230 Kompr Cabrio -99 aj. 351 tkm hyväkuntoinen, upea 6.990 €

-02 Nissan Almera 1,5-16v 1.990 € aj. 182, hyväkuntoinen Almera

Renault Laguna 1.6 16V -01 mittarilukema16 tkm, vetokoukku 1.390 €

-05 2.890 €

Opel Astra 1,6-16v -05 aj. 281 tkm, huollettu, hyväkunt. 3.590 €

Renault Laguna 1,8-16v -01 Volvo V40 2,0-16v Turbo aj. 271 tkm, Ikäisekseen siistikorin. 1.490 € aj. 351 tkm, h-kirja vetokoukku

www.nettiauto.com/autopalveluhalonen

Jyry hallitsi FC Pelureita vastaan enimmän osan ajasta. Karrar Kalifi väläytti useaan otteeseen taitojaan.

Ponkilantie 12 91500 Muhos p. 050 361 9189

-04 2.290 €

-99 1.990 €

Kotipitäjä

8

Nro 13 • 25.7.2018

Utajärveläisten nuorten esittämästä musiikista jaettua iloa Utajärvellä on päässyt kuulemaan useissa eri tilaisuuksissa paikallisten nuorten esittämää musiikkia. Käydään tutustumassa kitaralla lauluaan säestävään Joona Hongistoon sekä yhtyeeseen The Opening Band, joka esiintyy kokoonpanolla Jenni Tervo, Noora Savolainen ja Reeta Oilinki.

Kitaralla ja laululla hyvää Koko ikänsä Utajärvellä asuneen 19-vuotiaan Joona Hongiston kanssa puhuessa tulee tunne, että hänellä on jalat maassa, mutta uskallusta tähdätä korkealle.

Joona kertoo, että soittaminen lähti liikkeelle vähän vahingossa, sillä hän sai 13-vuotiaana kummitädiltään kitaran synttärilahjaksi.

Harrastus sai uuden vaihteen 9. luokalla, jolloin alkoi tulla myös esiintymisiä.

– Koulussa sai harrastaa musiikkia, jos halusi. Luokallamme oli bändi, jossa lauloin ja soitin kitaraa. Suoritin lukion toisella luokalla myös musiikkidiplomin, Joona kertoo.

Joona on tuonut ihmisille hyvää mieltä esiintymällä erilaisissa hyväntekeväisyystapahtumissa, kuten köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseksi viime vuoden lokakuussa järjestetyssä Iltanuotiollatapahtumassa.

Joulukuun Nuorten Gaalassa Joona esiintyi yhdessä Asla-Veikka Palokankaan kanssa. Äidin Päivi Hongiston kanssa esiintyessä mukana on ollut myös runoja.

Keväällä ylioppilaaksi kirjoittanut Joona kertoo olevansa esiintynyt jo sen verran, että nykyään siitä on tullut aika luontevaa. Pieni jännitys on vain hyväksi, mutta ramppikuumetta ei ole.

Vahvaa tulkintaa Joona esiintyi torstaina 19. heinäkuuta Utajärven kirjastossa. Monet kappaleista olivat Juha Tapion tuotantoa.

Vakavammat kappaleet, joissa on sanomaa, ovat sopusoinnussa sen kanssa, että Joona vaikuttaa herkältä ja asioita pohtivalta nuorelta mieheltä.

Esiintymiskokemuksen myötä tulkinta on tullut yhä vahvemmaksi. Matalammalta laulaminen luo hienoa tunnelmaa.

– Eläydyn tulkintaan mahdollisimman paljon, keskityn lauluun enemmän kuin tilassa olemiseen, Joona kertoo.

Joona on myös tehnyt ja esittänyt omia kappaleitaan jo parin vuoden ajan.

– Kirjoitan haikeita, puhuttelevia tekstejä, mutta tänä keväänä olen tehnyt myös letkeämpää ja iloisempaa.

Joona esiintyy elo-syyskuun vaihteessa Utajärvellä järjestettävillä Oulun hiippakunnan lähetysjuhlilla, joille odotetaan 600–800 vierasta.

Armeija alkaa tammikuussa, ja sen jälkeen ajankohtaiseksi tulee opiskelu.

– Musiikkiala kiinnostaa ja olen miettinyt musiikinopettajan ammattia. Kaikesta musiikkikoulutuksesta on hyötyä, suurin unelmani on esiintyä artistina, Joona kertoo tulevaisuuden haaveistaan.

Samalta luokalta bändiin

Joona Hongisto antoi näytteen vahvasta tulkinnastaan Utajärven kirjastossa torstaina 19. heinäkuuta.

Yhä useammalle on tullut tutuksi myös utajärveläinen The Opening Band, etenkin lauantaina 16. kesäkuuta Untorockissa paljon kehuja saaneen esityksen jälkeen.

Yhtyeessä Jenni Tervo laulaa

ja soittaa kitaraa, Noora Savolainen soittaa koskettimia ja Reeta Oilinki toimii rumpalina.

16-vuotiaat tytöt olivat

koko yläkoulun ajan samalla luokalla ja aloittavat elokuussa Utajärven lukiossa.

Bändin perustaminen kytkeytyy vahvasti kouluun, sillä 7. luokalla olleen valinnaisen bändikurssin jälkeen Jenni houkutteli muita mukaan.

– Esiinnyimme ensimmäisen kerran yhdessä 7. luokan kevätjuhlassa. Meitä oli silloin enemmän, mutta muutama lopetti, tytöt kertovat.

Tytöt jatkoivat, koska se oli kivaa, ja esiintyivät kaikissa tilaisuuksissa, joihin heitä pyydettiin. Esimerkiksi viime vuoden syyskuussa kuultiin Utajärven torilla kunnanjohtaja Kyösti Juujärven läksiäisissä hieno tulkinta Beatlesin kappaleesta Let It Be. – Musiikkimme on pop- ja rock-painotteista, kevyempiä versioita. Laulan englanniksi, koska se kuulostaa paremmalta, Jenni kertoo.

Hieno kokemus Untorockissa

Esityksestään Untorockissa paljon kehuja saanut The Opening Band, Reeta Oilinki, Noora Savolainen ja Jenni Tervo.

Bändin tähän asti isoin esiintyminen oli kesäkuun puolivälissä Utajärven jäähallissa pidetyssä Untorockissa.

Kun Utajärven kunnan nuorisotoiminnasta vastaava yrittäjä Jukka Grip kertoi mahdollisuudesta esiintyä, innostukseen yhdistyi paineita.

Noora kertoo ensin yrittäneensä vähän vältellä ajatusta mukaan lähtemisestä.

– Koulujutut olivat samaan aikaan ja harjoittelemisesta tuli paineita. Kannatti kuitenkin ehdottomasti käydä.

Myös Jenniä jännitti, mutta kokemus oli aivan mahtava.

– Heti kun kuulin mahdollisuudesta, ajattelin että olisi siistiä päästä. Tämä oli ensimmäinen oikea esiintyminen, joka vaati harjoittelua ja suunnittelua.

Tytöt kiittävät sitä, miten mukavasti järjestäjät ja muut esiintyjät suhtautuivat ensikertalaisiin.

Myös kotoa tullut kannustus saa kiitosta. Perhe ja monet sukulaiset olivat seuraamassa esitystä paikan päällä.

– En olisi uskaltanut lähteä moneenkaan asiaan mukaan, jos äiti ei olisi puskenut eteenpäin ja ollut älyttömän kannustava, Jenni kiittää.

Tulevaisuuden haaveita The Opening Band jatkaa, mutta yhtyeen jäsenillä on musiikin suhteen erilaisia ajatuksia.

Nooralle ja Reetalle musiikki on kiva harrastus, josta ei ole aikomus tehdä ammattia. Kumpikaan ei tunne ole-

vansa esiintyjätyyppiä.

– Minua kiinnostaa eniten jokin eläimiin liittyvä ala, mutta en vielä tiedä tarkemmin, Reeta kertoo.

Nooraa puolestaan kiinnostaa vähän kaikki, etenkin kemia, biologia ja matematiikka.

Bändin yhteen houkutellut Jenni sanoo olevansa henkeen ja vereen musiikki-ihminen ja halunneensa pienestä pitäen laulaa ja esiintyä.

– Kun olen niin ujo, ajattelin, ettei siitä tulisi mitään, mutta Untorockin jälkeen tajusin kuuluvani lavalle. Jos tästä saisi ammatin, se olisi aivan mahtavaa, musiikin ohella kuvataiteita rakastava Jenni kertoo.

Kannustavia esimerkkejä Reeta, Noora, Jenni ja Joona ovat itse innostuneet musiikista ja saaneet sekä kotoa että koulusta tukea.

Nuorten esimerkkiä voi pitää kannustavana. Seuraamalla intohimoaan ja menemällä myös pelkojaan päin voi kokea upeita asioita. Kun tekee sitä, mitä rakastaa, antaa myös toisille paljon iloa.

Mika Hamari

PB

Kotipitäjä

Nro 13 • 25.7.2018

9

Vaalan Karhun suunnistajien matkassa Rokuan rasteilla Vaalan Karhun suunnistusjaosto järjestää Vaala-rasteja keskiviikkoisin 26. syyskuuta asti Vaalassa sekä Utajärven ja Muhoksen kuntien alueella Rokualla.

Kävin tutustumassa lajiin Rokuan Irvi-Ahveroisen rasteilla VaKan suunnistusjaoston puheenjohtajan Ilpo Seppäsen asiantuntevalla opastuksella.

VaKan suunnistusjaosto VaKalla on noin 30 eri-ikäistä suunnistajaa. Ennen suunnistusjaoston perustamista vuonna 1996 Pelson Suo-Pojat järjesti Vaala-rastien edeltäjiä jo 1970-luvulla.

VaKan toiminnassa painottuu liikuntaharrastus, mutta seurasta osallistutaan myös esimerkiksi Jukolan Viestiin, Kainuun Rastiviikolle ja moniin muihin paikallisiin ja valtakunnallisiin kilpailuihin.

Seura on järjestänyt useita kansallisia ja aluemestaruuskisoja, viime vuosina hieman aiempaa harvemmin. Osa jäsenistä kilpailee talvella hiihtosuunnistuksessa, jonka aluemestaruuskisat seura järjesti vuonna 2016.

Suunnistusjaoston puheenjohtaja Ilpo Seppänen kertoo suunnistaneensa koulussa ja armeijassa, mutta aloittaneensa lajin varsinaisesti vasta aikuisena.

– Lajissa minua kiehtoo ensinnäkin suorituspaikka, senhän on tiedekin todistanut, että jo lyhyt metsässä oleskelu tekee hyvää terveydelle. Lajissa yhdistyy myös hienolla

tavalla kestävyysliikunta ja ongelmanratkaisu.

Kiva ja hyödyllinen laji Ilman karttaa ei voi suunnistaa. Myös kompassi on hyvä olla mukana, mutta ilman sitäkin pärjää helpoissa maastoissa, jos osaa lukea karttaa.

Useimmista puhelimista löytyvä navigaattori on Seppäsen mukaan retkeilijälle hyvä apuväline, kun liikutaan selkeästä kohteesta toiseen, mutta kartalla ja kompassilla pärjää aina, ilman virtaa tai kenttää.

Kartanlukutaidosta on apua esimerkiksi kaupungissa, marjametsällä tai vaelluksilla.

Alkuun pääsemiseksi riittää verryttely- tai ulkoilupuku ja lenkkarit.

– Mikäli innostuu lajista, kannattaa hankkia suunnistuskengät, jotka kestävät maastossa ja suojaavat jalkoja lenkkikenkiä paremmin, Seppänen neuvoo.

Maastossa C-radalla Vaala-rasteilla on kolme rataa, pituudeltaan ja maastoltaan helpommasta vaikeampaan.

Lajiin voi tutustua noin 2 km pitkällä, helppokulkuisella Cradalla. Haastavin A-rata on pituudeltaan 5–6 km.

Keskiviikkona 18. heinäkuuta, Irvi-Ahveroisella järjestetyillä kuntorasteilla, Ilpo Seppänen haki ratamestari Juho Reiniharjulta entisen maajoukkuesuunnistajan Taisto Kemppaisen tekemän kartan, leimasi lähtöpaikalla Emit-korttinsa ja otti suunnan

Vaalan Karhun suunnistusjaoston puheenjohtaja Ilpo Seppänen leimaamassa C-radan ensimmäisellä, kiven takaa löytyneellä rastilla.

ensimmäistä rastia kohti.

Seurasin Seppästä Cradalle, jonka reitti kiertää Saarisen. Etenimme helteisessä säässä Rokuan kuivalla jäkäläkankaalla kävelyvauhtia, kuten opastukseen kuuluu.

Seppänen oli taittanut kartan, seurasi peukalolla koko ajan, missä mennään ja näytti, miten rastiväli voidaan jakaa etappeihin.

– Rasti kannattaa ottaa selviä tukipisteitä käyttämällä. Mennään ensin varmaan pisteeseen, esimerkiksi tien kulmaan, ja edetään siitä loppu tarkasti rastille.

Aluksi voi määrittää sijaintinsa esimerkiksi vesistöjen, teiden ja sähkölinjojen avulla.

Harjoituksen myötä kartanlukutaito kehittyy.

Suora reitti ei ole aina nopein. Reitinvalinnan merkitys korostuu sitä enemmän, mitä vaikeakulkuisemmasta maastosta on kyse.

Karttamerkki kertoi, että rasti on kiven luona, ja kiven takaa se myös löytyi. Rastin voi varmistaa oikeaksi sen omasta tunnistekoodista.

Kun Emit-kortti laitetaan leimasimelle ja nostetaan pois, väliaika tallentuu muistiin. Jokainen osallistuja saa maalissa väli- ja loppuaikansa

ilmoittavan tulosteen, ja tiedot löytyvät myös netistä. Rastit voi halutessaan kiertää myös ilman ajanottoa.

Osallistujien tunnelmia Irvi-Ahveroisen rasteille osallistui kaikenikäisiä suunnistuksen ystäviä.

Oman ikäsarjansa kokonaiskilpailun tammikuun Oulujoki Hiihtocupissa voittanut 9-vuotias Helmi Leinonen aloitti vappuna Laitasaaren Vedon suunnistuskoulussa ja kiersi Irvi-Ahveroisella Cradan.

– Rastit löytyivät aika helposti. Suunnistuksessa on mukavinta oppia lukemaan karttaa ja se, että näkee kivoja paikkoja, Helmi kertoo.

B-radan kiertänyt VaKan Pentti Ingerttilä on puoles-

taan harrastanut suunnistusta ainakin 60 vuoden ajan.

– Nykyiset suunnistuskartat ovat tarkempia, ennen piti olla tarkka suunta ja matka mitattiin askelparilla.

A-radan kiertänyt VaKan Jouni Koljonen sanoi rataa sopivaksi, koska rinteissä piti olla oikealla korkeudella rastit nähdäkseen.

– Parasta on ongelmanratkaisu, kun saa kartan käteen, miten rasteille pitää mennä.

Työpäivän jälkeen tämä menee harjoituksena, mutta en pistä leikiksi, vaan tulokset tulee aina katsottua.

Suunnistus on luonnosta pitävälle mainio laji, josta sekä keho että mieli tykkäävät.

Mika Hamari

Suunnistuksessa Laitasaaren Vetoa edustava 9-vuotias Helmi Leinonen löysi hienosti C- Suunnistuskartta 18. heinäkuuta järjestettyjen Vaala-rastien 2,3 km pitkälle C-radalle. radan rastit.

Kotipitäjä

10

Nro 13 • 25.7.2018

LVI-TYĂ–T JA RAKENTAMINEN

MOOTTORIHUOLTOA

HUOLTOASEMAT

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

Pitäjän Parhaat APTEEKIT

Kohti paremman olon huomista.

Herkullinen lähiruokabuet arkisin klo 10.30–14.

Muhoksen apteekki Palvelemme: Ma-Pe 8.30-19, La 9-16

Tervetuloa!

Valtatie 20, 91500 Muhos Puhelin 08 531 3600

www.muhoksenapteekki.fi

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnÜnjaot * Asunto- ja kiinteistÜkauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

HAUTAUSPALVELUT

Tuulilasien korjaukset Nanotech Pro-suojapinnoitteet NelipyÜräsuuntaus 65,- (norm. 75,-)

Neste Muhos Ratatie 38, 91500 Muhos Puh. 010 279 0900, www.nesteoilmuhos.ďŹ Avoinna ark. 6–21, la 8–21, su 9–21

LämpÜtie 6, UTAJÄRVI

ASIANAJOTOIMISTOJA

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

KAMPAAMOT

Simo Paavola puh. 044 5622701, Joni Tervo puh. 040 5633346 ZZZ DOOFDUWXQLQJ À

OLEMME AVOINNA KOKO KESĂ„N! Puh. 044

5331 294

Nettiajanvaraus:

www.timma.fi/ tyylimimmit Valtatie 11 Muhos, av. ma-pe 9-16, ilta- ja lauantaiajat sopien posti@tyylimimmit.fi www.tyylimimmit.fi

Soita ja varaa aika!

PALVELEMME: - Lisää voimaa vähemmän polttoainetta - AutosähkÜtyÜt - Hiukkassuodatin (dpf) ja pakokaasun- Vikakoodienluku ja kierrätys (egr) ongelmien korjaukset vikadiagnostiikka

Puh. 044 720 2180 Honkalantie 182, Muhos

LVI-TYĂ–T JA RAKENTAMINEN

TILITOIMISTOT

& ' && &

!

W

! " # $ %

P\\QWL#DOOFDUWXQLQJ À

TILITOIMISTOPALVELUT: Puh. 040 708 7195 Tehtaantie 3, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

Kirjanpito TilinpäätÜkset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

Yrityksen perustaminen Palkanlaskenta Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

HINAUSPALVELUT

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

TUULILASIT a a lvelu ennettun a P i As olas lla

Aut attitaido mm A

LASIN VAIHDOT &

PILKINGTON AUTOLASIT

-ISKEYMĂ„KORJAUKSET puh. 046-8112244

MAANRAKENNUSTYĂ–T

Nivala: Oulu: Voudintie 2, Limingantulli Järvikyläntie 838, Ainastalo www.tuulilasi1.com

KOIRAHOITOLAT KOIRANRUOKAMYYNTI

KOIRAHOITOLA TRIMMAUKSET MIKROSIRUT Vaalan ja Utajärven lÜytÜeläintarhat

www.rocbee.fi www rocbee fi Sari Lukkari

Kortteentie 73, Kankari, Vaala

P. 050 5547 508

Edullista ilmoitustilaa Pitäjän Parhaissa Kysy: Raimo Klasila 050 5679 757

Kotipitäjä

Nro 13 • 25.7.2018

11

Kotipitäjän Kirppis

Farmari säiliÜ 2000 L. Valm. vuosi 2009.

Puh. 0400 292 340.

Keräävä, vetävä ruohonleikkuri. Vetolaite rikki, hp. 30 e. P. 0400 679 119.

Invamopo Tunturi Erkkola vm. 1969. Automaatti, �hytillä�, harvinainen.

Ostettu Puolangalle 1969.

Siisti, rekisterissä.

P. 040 565 8551.

Kaksi hyväkuntoista vaahtomuovipatjaa Muhoksella. Puh. 041-543 9133.

Hyväkuntoinen 180x200cm katossänky. Massiivikumipuuta ja MDF-levyä. Runkopatjalle, tai halutessasi sälepuille. Kokonaismitat 187x212 cm, korkeus 200 cm. Vuodemitat 180x200 cm. Osina. Paino 45 kg.

Valkoinen. Hinta 150â‚Ź.

040-7216582\Utajärvi

Ostetaan Hevosvetoinen karhi.

P. 0400-321 992.

Asunnot Halutaan vuokrata omakotitalo Oulu-ympäristÜ.

Varma vuokra!

P. 046 566 7066.

Kamiina Helo Supra keittolevyllä.Teho 5800w.Koko L 54cm,K 66cm, S 31cm, liitäntä 12cm.

Hp 160e Muhoksella. Oikarinen Juha, 040-5895517.

+XROODPPH 0HUFHGHV %HQ]LW 2XOXVVD

Myydään Utajärven keskustassa täysin remontoitu rt-kaksio. Varaavalla tulikivi takalla. 61,5 m2.

Puh. 0400 292 340.

r /DDGXNNDDW YDUDRVDW YXRGHQ WDNXXOOD r 0RELO Ă‘OM\W r YXRGHQ NRNHPXV r (GXOOLVHW KLQQDW r 1RSHD SDOYHOX

Plaanari kelkat ja vapateline 8 vavalle.

P. 0400109267

Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

Myytävänä

.DOOLVHQKDDUD 28/8 9DUDRVDW 0$ 3( 3XK

.RUMDDPR 0$ 3( 3XK

NRUMDDPR#PERVD ĆŹ r YDUDRVDW#PERVD ĆŹ r ZZZ PERVD ĆŹ

‰Ostetaan ‰Myydään ‰Asunnot ‰TyÜsuorituksia ‰Annetaan ‰Sekalaiset PB

Ilmakitaroita ja symposiumia Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero) Seuraava lehti ilmestyy 8.8.2018.

Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 6.8.2018 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähkÜpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Ilmakitaransoiton maailmanmestaruudesta mitellään Oulussa elokuun 24. päivänä.

Rotuaarin lavalle kilpailemaan pääsevät kisaverkoston kansalliset voittajat, edellisiltaisesta karsinnasta selviytyneet "mustat hevoset" sekä viime vuoden voittaja, yhdysvaltalainen Matt "Airistotle" Burns.

Kiinnostus Mustien hevosten karsintaa kohtaan on ollut valtavaa, ja osallistumiskiin-

tiÜ täyttyi ennätysnopeasti.

Pääsyä MM-finaaliin koettaa jälleen joukko ilmakitaristien parhaimmistoa eri puolilta maailmaa.

Kansainvälisessä kisaverkostossa mukana ovat edelleen pitkäikäiset kisamaat Japani, Kanada, Saksa ja Yhdysvallat. Uusia verkoston jäseniä ovat Australia, Tanska ja IsoBritannia, jossa kisat käytiin Downloadissa, yhdellä Euroo-

pan suurimmista festivaaleista.

MM-finaalia edeltää ensimmäistä kertaa järjestettävä Ilmastonmuutos ja maailmanrauha -symposiumi, joka toteutetaan yhteistyÜssä Oulun juhlaviikkojen kanssa.

Tapahtumassa etsitään keinoja ratkaista maailmanrauhaa syvimmin uhkaava ongelma, ilmastonmuutos, ilon ja toivon kautta.

Laimea tulostaso Kalevan kisoissa Yleisurheilun jokavuotinen suurtapahtuma järjestettiin viikonvaihteessa Jyväskylässä. Kalevan kisojen tulostasoa voi luonnehtia laimeaksi. Itse kisat sitä ei itsessään ollut.

Tulostasoa on helppo moittia, kun sitä vertaa samaan aikaan käytäviin Timanttiliigan kisoihin. Monacossa ja Lontoossa kilpailivat maailman huiput heille pedatuissa mittelÜissä.

Jyväskylässä kamppailtiin Suomen mestaruuksista ja osanotto Kalevan kisoihin on monen urheilijan uran huippu.

Kisoissa nähtiin jännittäviä kamppailuja ja ne ovat usein yhtä mielenkiintoisia kuin huippujen kohtaamiset. Kilpailu tarjoaa katsojille ja kilpailijoille samaan tapaan jännitystä, vaikka maailman tai edes Suomen ennätykset eivät ole uhattuna.

Jaossa oli vielä lippuja Berliinin EM-kisoihin. Muutama urheilija käyttikin mahdollisuuden hyväkseen. Suomesta lähtee noin 40 urheilijaa kohtaamaan Euroopan parhaimmiston. Tällä kertaa ei ole mukana yhtään selkeää suomalaista mitalikandidaattia, ei edes miesten keihäänheitossa.

Moni uusi tuttavuus ylsi SM-mitaleille ja teki omia ennätyksiään, yksi heistä oli Limingan keihäslupaus Toni Keränen. Yli kolmen metrin parannus ennätykseen finaalissa toi hopeaa Oliver Helanderin jälkeen.

Kaikesta näkyi, että yleisurheilu on suomalaisten suosiossa ja harrastajia riittää, vaikka maailman kärki karkaa

useimmissa lajeissa. EM-Berliinissä jokainen pistesija ja loppukilpailuun selviäminen on suomalaisille saavutus.

Entinen huippuottelija Petri �Elmo� Keskitalo kiteytti mielestäni hienosti syyn, miksi entinen huippumaa on pudonnut kyydistä: - Yleisurheilumaailma on laajentunut.

Sotien jälkeen meillä syntyi 100 000 lasta vuodessa, minun ikäluokassani 70 000 ja viime vuonna enää 50 000. Raahessa harrastettiin nuoruudessani kolmea urheilulajia, nyt useita kymmeniä.

On meillä ehkä tehty valmennuksessakin ja urheilijoiden tukemisessa jotain väärin, kun nuorten lupausten ura sammuu kovin varhain.

Lippo Pesiksen kujanjuoksu Jo superpesiskauden alkaessa keväällä saattoi veikata oululaisjoukkueen joutuvan vaikeuksiin ja sarjapaikan olevan uhattuna. Talousvaikeudet haittasivat joukkueen kokoamista ja harjoittelua, sarjalisenssi oli uhattuna ja monenlaisia määräaikoja sekä uhkia oli ilmassa.

Näistä kaikista vaikeuksista huolimatta joukkueen menestys on sarjassa ollut yllättävän heikko. Avausottelun kahden pisteen voitto oli pitkään ainoa merkittävä saavutus. Sarjan

edetessä Lippo Pesiksestä tuli pisteautomaatti, jolta myÜs sen pahimmat kilpailijat kävivät nappaamassa sarjapaikan kannalta tärkeät pisteet.

Muutamien otteluiden murskalukemat kertoivat sarjan tasoeroista. Näitä murskatappioita ovat toki kärsineet muutkin joukkueet. Yli 20 juoksun erot jaksoissa antavat aihetta puhua kahden kerroksen väestä. Eli suomeksi superpesiksessä 14 joukkuetta on selvästi liikaa.

Sarjaa johtava Kouvola kävi toki Oulussa sammutetuin lyhdyin ja koki yllättävän tappion. Lippo Pesis on ilmoittanut pelaavansa kauden kunnialla loppuun. Viime aikoina joukkue on menettänyt neljä pelaajaa muihin seuroihin. Sotkamo kutsui Riku Niemen kotiin korvaamaan loukkaantuneita, Joni Mäki siirtyi Seinäjoelle ja superiin nousua tavoitteleva Kempele sai kuusi ottelua pelanneen Marko Pelkosen sekä viimeisimpänä Pekka Hepokankaan.

Kempeleen Kiri yrittää pikaista paluuta huipulle vahvasti Lippo Pesiksen väreissä esiintynein voimin. Nousu saattaa onnistua, mutta nykyisillä pelaajilla se tuskin tulee kamppailemaan superin kärkijoukoissa. Oulussa toivotaan joka tapauksessa naapurille menestystä nousukahinoissa.

Ilkka Hietala

Kotipitäjä

12

Nro 13 • 25.7.2018

Š’”Š¤ –Ž£´š ”Œ’—““š –ŠŒš““£¤“ Â?Š–Ž¤œ“¤§šŠဘ

VAALA, NEITTÄVÄ Ahveroinen-järven rantaan rajoittuva 7.400 m2:n tontti, jolla V. 2012 valm. hÜylähirsimÜkki,saunamÜkki ja puucee. Kaunis mäntykangas, upea ranta.

H. 38.000 ₏ VAALA, OTERMA, TERVAJOKI N. 5.000 m2:n määräalalla, hienokunt. hirsimÜkki ja hirsi-saunarak. Lis. latoliiteri, puucee. V. 2008 valm. mÜkki, jossa tupakeittiÜ, mh. ja terassi.

Varaava takka, sähkÜ aurinkopan. Hienot rakenn., ei naapureita. Jokirantaa n. 150 m.

H. 39.000 ₏ OSMANKAJÄRVI, LUMMEJOENTIE 11 2 PyÜrÜhirsimÜkki, omalla 2.340 m :n tontilla, lis. aitta, liiteri-puucee, grillimÜkki. Hyvä ranta ja maasto.

H. 57.000 ₏ VAALA, MANAMANSALO Talviaisenlammen rantaan raj. määräalatontti n. 6.000 m2. Rauhallinen paikka, pääsy Oulujärvelle vesitse.

H. 26.000 ₏ VAALA, JÄRVIKYLÄ 2 MÖKKI, omalla 2.100 m :n tontilla. MÜkissä tupa ja alkovi. Pihassa sauna, varasto ja liiteri. SähkÜt on. Sievä ja rauhallinen paikka. H. 19.000 ₏ VAALA, KESKUSTA, RATATIE OK-talo, omalla tontilla. V. 1969 valm. talo, jossa oh.+k.+ruok.huone+ 3 mh. ja lis. varasto ym.muita tiloja. Peruskunt. talo, varaava takka, ilmalämpÜp. ja lis. sähkÜlämm. Kaikkien palveluiden äärellä. H. 48.000 ₏ UTAJÄRVI, PUUTTURINTIE Kaunis hyväkunt. talo, omalla 3.010 m2:n tontilla, lähellä Puutturinjärveä.

Oloh.+k.+mh.+ph.ja kodinhh.tila. Pihasaunarakennus, jossa myÜs pukuhuone. Lisäksi muita rakennusia.

H. 30.000 â‚Ź UTAJĂ„RVI, PUUTTURINTIE Pieni v. -56 valm. hirsirak.mĂśkki, jossa pirtti, kammari, ph. ja sauna.

SähkÜ- ja vesiliittymät on. Pihassa useita piharakennuksia. H. 14.000 ₏

­Ü£ Â—ÂŠÂ’Â”ÂŠÂ–ÂœÂĄÂĽÂ“Â¤ Silmälääkäri to 26.7, ke 15.8. ja to 30.8.

Varaa aika 08-554 1369

LVI-Eilola tekee itse koko maalämpÜurakan vastaten kaikesta. MyÜs poraukset omalla kalustolla. Meillä on vahva kokemus ja asiakastyytyväisyytemme on erinomainen. Teemme maalämpÜurakan sinulle helpoksi.

SähkÜtyÜt ja Üljypoltinhuollot p. 050 373 6705

Olen lomalla 30.7.-5.8. liike suljettu!

KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMĂ„LASIT LELUT

VAALANTIE 18 • 91700 VAALA • (08) 554 1369 Palvelemme ma-pe 10-17 • Tervetuloa!

Kotipitäjä on luettavissa myÜs netissä: www.maaseutulehdet.fi

VAALAN KIINTEISTĂ–NVĂ„LITYS, LKV Pirkko Karppinen p. 040 7694 899 Kohteet: www.etuovi.com

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ OULUN JA KAINUUN TALOUSALUEELLA • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myÜs romutustodistukset Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414, 040 767 0825

www.utacon.ďŹ

SIISTII KESĂ„PIHAT!

MS 170

Kompakti ja kätevä mÜkkisaha. FP N: KY FP NJ

MS 193 C-E

Erittäin kevyt. FP N: KY FP NJ

UTACON OY

MS 201 C-M

Ihanteellinen karsinnassa.

FP N: KY FP NJ

199,- 399,- 699,BR 450 C-E FS 260 C-E 799,699,Käynnistys helposti napista.

FP P K NJ

ErgoStart kevytkäynnistys

RE 98

RE 109

199,-

269,-

Hiljainen induktiomoottori.

EDU O K NJ

Korkeapaineletku 7m EDU O K NJ

KYPĂ„RĂ„SARJAT

9DOLNRLPDVVD XVHLWD ODDGXNNDLWD PDOOHMD MRNDLVHHQ WDUSHHVHHQ .DQQDWWDYD VLMRLWXV MD HULQRPDLQHQ ODKMD MRNDLVHOOH VDKDQRPLVWDMDOOH

49,-

alk.

Osaavaa ja ammattimaista palvelua jo 30 vuotta.

TUIRA UIRA 9DOWDWLH

Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14

OULUNLAHTI OULUNLAHTI -XNRODQNXMD

Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne! • Tarkka ja täysin automaattinen. • Piezo-testit. • Laaja kattavuus. • Ruiskutuskuvion näyttÜ kaikilla paineilla. • Selkeä testaustulosten näyttÜ asiakkaille. • Rahan ja ajan säästÜ. • Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit. • HenkilÜautot ja hyÜtyajoneuvot. • Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17

huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

MUHOKSEN KIRKKO Tiekirkko avoinna 11.6.–10.8. ma – pe klo 12–18, muulloin sopimuksen mukaan p. 08 533 1284.

Suomen vanhin laajentamattomana säilynyt tukipilarikirkko vuodelta 1634. sen ja 1700-luvun puolivälissä rakennetun kellotapulin uusgoottilainen asu 1870-luvulta.

Hieno virsinumerotaulu, Emanuel Granbergin seinämaalaukset sakaristossa ja lehterikaiteissa.