Kotipitäjä 6

Nro 5

•

Kotipitäjä

23.3.2022

1

Kuntien brändeistä löytyy paljon positiivista s. 3 Puuta metsästä -teema s. 4-8

Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MADEKOSKI • JUURUSSUO • HEIKKILÄNKANGAS • PIKKARALA

SUNNITELMISSA KEITTIÖREMONTTI?

23.3.2022

6

PIETSO-SUUTTIMIEN KOEAJO- JA TESTAUSLAITE

Muodostaa itse koodit!

Sabre Muodostaa itse koodit!

Sabre CRi Expert Muodostaa itse koodit!

SabreCRi CRiExpert Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

-järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

-järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

Tule käymään, niin sunnitellaan yhdessä toimiva kokonaisuus

AVAINOMINAISUUDET AVAINOMINAISUUDET AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET • •Jopa 2700 paine raskaaseen commonrail2700 barin ••Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin •Jopa Jopa 2700barin barinpaine paine •Virtaustuotos Virtaustuotos raskaaseen commonrail• Jopa 2700 barin pay-as-you-go paine • Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi •• Uusi Magmah • Älykkäämpi lisensointi • Uusi Magmah testiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi Uusi testiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi •virranhallinta UusiMagmah Magmah Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukanvirranhallinta Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan Touch-ohjelmisto ••Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta Touch-ohjelmisto Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta • Edistynyt lämpötilan valvonta Testien suunnitelmat • Edistynyt lämpötilan valvonta •• Testien suunnitelmat ••Edistynyt lämpötilan valvonta • •Testien tietokannasta Testaus asiantuntijatasolla tietokannasta • •Testaus asiantuntijatasolla Edistynyt lämpötilan valvonta Testiensuunnitelmat suunnitelmat tietokannasta tietokannasta••Testaus Testausasiantuntijatasolla asiantuntijatasolla

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen Uusien jajahyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

Uusienautojen autojen hyötyajoneuvojen

vaatimukset vaatimuksettäyttävä täyttäväkoeajolaite! koeajolaite!

OMTEK-KEITTIÖT www.omtek-keittiot.com

Kummuntie 6, Muhos, p. 040 540 9791 www.omtek-keittiot.fi

MUHOS

TALVIVARMAT TALVIVARMAT SIISTII NYT KANNATTAA PYYTÄÄ SYYSPIHAT! TARJOUKSET SYYSPIHAT! TARJOUKSET SAHATARJOUS JUSSILTA!

399,-

55449, Hva 130 MOOTTORISAHA

TALVIVARMAT TARJOUKSET TARJOUKSET TALVIVARMAT Hva 545FR

229,599,549,599,549,-

tehokas

399,-

MS170 170 MS 193 193 C-E C-E MS 201 C-M YLEISRAIVURI MS MS MS Kompaktijajakätevä kätevä Erittäinkevyt. kevyt. FP FP Ihanteellinen karsinnassa. karsinnassa.

Kompakti Erittäin Ihanteellinen HUSQVARNA 543XP HUSQVARNA N: KY mökkisaha. FP FP 543XP N: KY FP NJ FP N: KY mökkisaha.

N: KY FP NJ FP HUSQVARNA HUSQVARNA Kevyt tehokasHusqvarna Husqvarna543 543XP® XP®on onamam N: KY FP NJ FP NJ445 Kevyt jajatehokas N: KY FP NJ FP NJ

799,199,- 399,399,- 699,199,BR450 450C-E C-E FS 260 260 C-E C-E BR FS ERÄ 799,-ERÄ Husqvarna 799,Husqvarna metsurikypärä metsurikypärä ERÄ FM-radiolla 699,FM-radiolla esittelymoottorija 489,699,-

Kevyt ja ja tehokas tehokas yleissaha. yleissaha. AinutlaaAinutlaamattimaiseenkäyttöön käyttöönjajaammattitasoa ammattitasoavaativalle vaativalle Kevyt mattimaiseen tuinen X-TORQ®-moottori vähentää tuinen X-TORQ®-moottori vähentää polpoltarkoitettusuorituskykyinen suorituskykyinensaha. saha.Keveyden Keveydenjaja tarkoitettu ttoaineenkulutusta ja ja haitallisia haitallisia päästöjä ttoaineenkulutusta päästöjä teräketjunsuuren suurennopeuden nopeudenansiosta ansiostasaha sahasopii sopii teräketjun merkittävästi.445 Hva 545 merkittävästi.

HUSQVARNA 543XP HUSQVARNA hyvin tehokkaaseen karsintaan.

HUSQVARNA 543XP HUSQVARNA 445 hyvin tehokkaaseen karsintaan.

  Ammattimaiseenkäyttöön käyttöönja jaammattitasoa ammattitasoavaativalle vaativalle suorituskykyinen, metallirunkoinen Ammattimaiseen

Kevytjaja450 tehokasyleissaha. yleissaha. Ainutlaatuinne Ainutlaatuinne X-TORQ Kevyt tehokas X-TORQ Hva -moottori vähentää polttoaineenkulutusta ja haitallisia

karsintaan.

AMMATTIMAISEEN karsintaan.

KÄYTTÖÖN

esittelymoottoriYLEISSAHA esittelymoottorija raivaussahoja raivaussahoja nyt ja nyt ERIKOISHINTAAN! ERIKOISHINTAAN!

tarkoitettu suorituskykyinen saha.Keveyden Keveydenjajateräketjun teräketjun Käynnistys helpostinapista. napista. tarkoitettu suorituskykyinen saha.

Käynnistys helposti SAHA

suuren ansiosta sahasopii sopiihyvin hyvintehokkaaseen tehokkaaseen FP P nopeuden K NJ suuren nopeuden ansiosta saha FP P K NJ

, 9 5 1 1 159,159,-

HUSQVARNA alk.

HUSQVARNA

METSURINKYPÄRÄ KYPÄRÄ METSURIN FM-radiolla

FM-radiolla

R R

ErgoStart -moottori vähentää polttoaineenkulutusta ja haitallisia ErgoStart tosi tehokas, vähäpäästöinen päästöjä merkittävästi. kevytkäynnistys päästöjä merkittävästi. kevytkäynnistys

raivaussahoja nyt

149,-

TÄYDELLINEN TÄYDELLINEN ERIKOISHINTAAN! VARUSTEVYÖ VARUSTEVYÖ

149,-

TÄYDELLINEN RE98 98 RE 109 KYPÄRÄSARJAT KYPÄRÄSARJAT TÄYDELLINEN RE RE 109 VARUSTEVYÖ Hiljainen KorkeapaineHUSQVARNA 9DOLNRLPDVVD XVHLWD ODDGXNNDLWD VARUSTEVYÖ Hiljainen Korkeapaine9DOLNRLPDVVD XVHLWD ODDGXNNDLWD induktiomoottori. letkuHUSQVARNA 7m PDOOHMD MRNDLVHHQ WDUSHHVHHQ Husqvarna TERÄPAKETTI induktiomoottori. letku 7m LUMILINGOT PDOOHMD MRNDLVHHQ WDUSHHVHHQ Husqvarna TERÄPAKETTI EDU EDU EDU LUMILINGOT .DQQDWWDYD VLMRLWXV MD HULQRPDLQHQ EDU KAIKILLE SAHAN .DQQDWWDYD VLMRLWXV MD HULQRPDLQHQ O K NJ O K NJ POISTOODKMD MRNDLVHOOH VDKDQRPLVWDMDOOH O K NJ O K NJ POISTOsis. 2 terää ODKMD MRNDLVHOOH VDKDQRPLVWDMDOOH TARJOUKSIA HUSQVARNA sis.

2 terää OSTANEILLE HUSQVARNA HUSQVARNA HINTAAN! +laippa HUSQVARNA HINTAAN! LISÄÄ +laippa LUMILINGOT TERÄPAKETTI lk.. alk KYPÄRÄ LUMILINGOT ja viilat TERÄPAKETTI a Sis.viilat 2 terää + laippa ja viilat ja POISTOSAAPUNEET, Sis. 2 terää + laippa ja viilat srj.

POISTO- MYYMÄLÖISSAAPUNEET, KYSY TARJOUS! HINTAAN! KYSY TARJOUS! HINTAAN!

49,, 9 49,4 199,269,199,42,-

49,-

SÄMME

Osaavaa ja ammattimaista palvelua jo 30 vuotta.

Osaavaa ja ammattimaista palvelua jo 30 vuotta.

TUIRA UIRA TUIRA TUIRA UIRA 9DOWDWLH TUIRA Valtatie 49 9DOWDWLH

Valtatie 49 983 (08) 5542

Palvelemme: (08) 5542 983 Palvelemme: Palvelemme: ma-pe 9-18 Palvelemme: ma-pe 9-18 ma-pe 9-18 la 9-14 ma-pe 9-18 9-14jussinpyora.fi lala 9-14 la 9-14jussinpyora.fi

TUIRA | Valtatie 49 TUIRA | Valtatie 49 (08) 554 2983 (08) 554 2983 AVOINNA AVOINNA MA–PE 9–18 LA 9–14 MA–PE 9–18 LA 9–14

OULUNLAHTI OULUNLAHTI OULUNLAHTI, OULUNLAHTI OULUNLAHTI -XNRODQNXMD OULUNLAHTI, Jukolankuja 1-3 1–3 -XNRODQNXMD OULUNLAHTI | Jukolankuja

Jukolankuja 1-3 1–3 (08) 5542 987 OULUNLAHTI | Jukolankuja

Palvelemme: (08) 554(08) 2987 5542 987 Palvelemme: Palvelemme: (08) 554Palvelemme: 2987 ma-pe 9-18 AVOINNAma-pe 9-17 ma-pe 9-18 AVOINNA ma-pe 9-17-14 MA–PE 9-17 -14 MA–PE

OULUN DIESELHUOLTO OY

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17

huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Kotipitäjä

2

eKukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi www.tuomenkukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi

eKukka.fi

Kukkien koti

Kukkien koti

Kukkien koti

Kukkien koti

• Uusien hautakivien suunnittelu ja myynti • Lisänimien kaiverrukset • Entisöinnit

P. 0400 917 217, hautakivityot@gmail.com

VALITSE REMONTTI. VOITA REMONTTI.

•

23.3.2022

Valmius ja varautuminen ovat hyvinvointialueiden merkittävä tehtävä

eKukka logo-originaalit vaaka

Jussilantie 2 Vanhatie 29, 91600 91500 Muhos CMYK (paino) harmaasävy CMYKUtajärvi Puh. (08) 5333 779 Puh. (08) 5421 866

Nro 6

U

RGM (www)

udet hyvinvointialueet käynnistävät toimintaansa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät saavat uuden hallinnon, mutta tehtävät säilyvät pääosin sisältölakien mukaisina. Pohjois-PoheKukka.fi Kukkien koti janmaalla ollaan hyvässä vauhdissa, kenties Suomessa pisimmällä vaikkei uudistus tietenkään juoksukisa ole.

Hyvinvointialueiden vastuulle kuuluu myös toimialueieKukka.fi Kukkien koti den varautumisen ja valmiuden tehtävät. Pandemia opetti meille tärkeitä ja välttämättömiä asioita materiaalisesKukkien koti ta varautumisesta. Lääkkeet, suojaimet ja muu hoitoon sekä hoivaan tarvittava mukaan lukien lääkkeet on vain huolehdittava.

Pandemia laitatti ajattelemaan myös varasairaaloiden perustamista. Kunnat yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa tekevät tätäkin suunnittelua yhdessä. Kunnissa kun sijaitsevat kiinteistöt, joita nyt siis vuokrataan hyvinvointialueiden käyttöön. Väistöitiloja voidaan tarvita joskus, vaikka varsinaista kriisiä ei ole, eikä toivottavasti tule.

Kuitenkaan ei kaukana, vaan Euroopassa on se tilanne, että sodan vuoksi terveydenhuolto toimii väistötiloissa.

Luoja meitä siltä tilanteelta varjelkoon, että vauvoja syntyisi pommisuojissa tai kiireellisiä leikkauksia tehtäisiin telttasairaalassa. Sekin osattaisiin, mutta tavoiteltavaa se ei ole.

Palo- ja pelastustoimen on välttämätöntä näkyä ja tuntua kansalaisten arjessa. Tuleva pelastustoimen palvelutasopäätös on merkittävä strateginen linjaus, missä esimerkiksi paloasemat sijaitsevat tulevaisuudessa. Tämän asian valmistelee hyvinvointialueen turvallisuuslautakunta aluehallituksen päätettäväksi. Yhteiskunnan on aina varauduttava riskien varalta, mietitään mahdolliset riskimme ja sitten vielä varalta yksi. Kaiken varalta.

Valmius on muutakin kuin materiaalia. Henkistä kriisinkestävyyttä koetellaan ääritilanteissa, jollaisia ovat olleet taannoiset koulusurmat tai terroristiset iskut. Silloin palvelujärjestelmän on kyettävä tarjoamaan korjaavia toimia nopeasti, joita esimerkiksi sosiaalitoimi tarjoaa heti. Sosiaalitoimi pystyy tarjoamaan myös apua yhdessä järjestöjen kanssa, jota on merkittävästi tehty viime vuosina Punaisen Ristin ja Vapepan kanssa yhteistyössä.

Punaisen Ristin kotimaanavun rahasto pystyy nopeasti avustamaan tulipaloissa ja taannoin Muhoksenkin metsäpalossa Vapepa oli mukana auttamistehtävissä.

Varautuminen on myös koko kansakunnan tehtävä, jolloin puhutaan kokonaisturvallisuudesta. Sitä tukevat viranomaisen lakisääteiset tehtävät, mutta jokainen meistä tekee osuutensa oman varautumisen suhteen. Kotivara, talousasiat, henkinen jaksaminen – monta asiaa on huolehdittavana. Yksi henkisen varautumisen tuki on kansalaisyhteiskunta. Useimmilla meistä on tärkeä yhteisö, johon kuulumme. Se voi olla metsästysseura, eläkeläisyhdistys, urheiluseura tai kulttuuriharrastus meitä virkistämässä ja vahvistamassa.

Korona-aika rokotti järjestöjen jäsenmääriä ja harrastusmahdollisuuksia. Usea meistä sulkeutuu tänä päivänä sosiaalisen median kuplaan, eikä oikein osata sieltä ulos.

Kriisit voivat toisaalta olla mahdollisuus ja jopa pakko uusintaa yhdistystoimintaa. Hyvinvointialueet tuleva tekemään kolmannen sektorin kanssa tulevaisuudessa yhteistyötä. Se voi liittyä suoraan palvelujen tuottamiseen, mutta myös terveyden edistämiseen muutoin. Terveys kun ei ole pelkästään hyvää lihaskuntoa ja hapenottokykyä, vaikka tärkeitä ovat nekin.

Pirkko Mattila Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja

Kattoremontti Ränniremontti Pyydä remonttitarjous. Osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa valitsemasi remontin.

08-2377 9501

Kirja-arvostelu

| vesivek.fi Jukka Tarkka: Itsenäisyyden elpymisaika, Siltala

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Kaleva 365 PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija: Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

Jukka Tarkka väitteli Helsingin yliopistossa v. 1977 sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä. Tutkimusta pidetään suomettuneena ja myöhempi tutkimus on romuttanut sen tulkintoja.

Nyt Tarkka on tukevasti ”lännen tiellä” uusimmassa kirjassaan. Esipuhe on päivätty 3.1.2022. Kirja osuu mainiosti ajankohtaan, kun Nato-keskustelu käy kuumana ja kansa on jo valintansa tehnyt. Päättäjien pitää vielä ”tutkia” mitä mieltä Natoon liittymisestä ovat.

Tarkka vetää laajoja kaaria aina 1800-luvulta asti. Pääpaino on Suomen irtautumisessa Neuvostoliiton/Venäjän otteesta.

Meillä paljon juhlittu YYA-sopimus oli sotilassopimus, mikä antoi Neuvostoliitolle suuren puhevallan Suomen asioihin. Sen tiesi Neuvostoliitto ja Länsimaat.

Suomi yritti parhaansa mukaan vesittää sopimusta puhumalla puolueettomuudesta.

Niskalaukauksen YYA-sopimus sai, kun presidentti Mauno Koivisto yksipuolisesti ilmoitti, että sen määräykset

Kohti Natoa eivät enää ole voimassa. Noottien vaihdolla Venäjäkin tyytyi tilanteeseen. Venäjä poistui Suomen turvallisuuspolitiikan keskiöstä ja Suomi päättää itse turvallisuusratkaisuistaan. Yksipuolisella julistuksella Koivisto mitätöi myös Pariisin rauhansopimuksen aseiden hankintaa koskevat määräykset.

Liittyminen EY/EU jäseneksi olikin enemmän turvallisuuspolitiikkaa kuin taloutta.

Suomi käytti maailman mullistuksen nopeasti ja täysimääräiseti hyväkseen irtautuessaan naapurissa olevan karhun syleilystä. Neuvostoliiton luhistuminen, siellä tapahtuneet vallanvaihdokset, Saksojen yhdistyminen ja itäblokin maiden saadessa itsenäisyytensä ja demokraattisen hallinnon antoivat Suomelle tilaisuuden toimia.

Merkittävä osa suomalaisista on ollut valmis Natoon jo vuosikymmeniä. Suuri muutos on tapahtunut tämän vuoden tammi-helmikuussa ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan yhä useampi luottaa Naton turvaan.

EU:n jäseneksi menoa Tarkka kuvaa yksityiskohtaisesti kuka missäkin vaiheessa asiaa ajoi. Sankareiksi nou-

sevat ministeri Pertti Salolainen, joka ensimmäisten joukossa oli viemässä Suomea EU:hun.

Pääministeri Esko Aho teki miehen työn taivutellessaan kepun peräkammarin pojat sietämään Eurooppaan menon. Paavo Väyrynen monessa vaiheessa löi kapuloita rattaisiin.

Vanhan perustuslain aikana ylintä valtaa käytti Mauno Koivisto.

Välillä rauhallisesti odotellen, mutta oikealla hetkellä viisaita päätöksiä tehden.

Tarkan huolellinen työ on mielenkiintoinen. Tietokirjan osuminen näin herkulliseen hetkeeen on mainio sattuma.

Ennustaminen on vaikeaa.

Tarkka arvelee, että Suomessa järjestetään Natoon liittymisestä kansanäänestys. Nyt voi-

nee sanoa, että ei järjestetä. Liitytään presidentin ja pääministerin suosituksilla ja kansan suuren enemmistön tuella eduskunnan päätöksellä.

Kirjassa kuvataan hyvin päätösten syntymistä demokraattisessa yhteiskunnassa.

Kaikkia kuunnellen ja päätöksiä tehden. Hyvä kirja.

Toivo J. Kanninen

Nro 5

•

Kotipitäjä

23.3.2022

3

Kuntabrändin merkitys, osa 2/2

Alueen kuntien brändeistä löytyy paljon positiivista Muutostoimisto Ellun Kanat Oy:n brändityötä ja muutosjohtamista kehittävä johtaja Ville Tuominen pitää kuntabrändiä erittäin tärkeänä asiana tässä ajassa, kun monet kaupunkilaiset miettivät kakkoskotia tai pienemmälle paikkakunnalle muuttamista.

– Varsinkin kun kunnat kilpailevat nyt tosi voimakkaasti asukkaista ja tulopuolestaan, niin onhan se ihan äärimmäisen tärkeää, että brändi on erottuva.

Kuvien, sloganin ja visuaalisen ilmeen ohella Tuominen korostaa brändissä ennen kaikkea hyvää, järkeä ja tunnetta puhuttelevaa tarinaa, johon ihmiset haluavat kirjoittaa itsensä mukaan. Aivan kuten yritysmaailmassa, kunnat käyvät keskenään kilpailua siitä, kenen tarinaan ihmiset haluavat osallistua.

– Ajattelen, että brändin pitää kertoa siitä suunnasta, mitä olemme muutaman vuoden päästä ja mitä erityistä meillä on tarjota. Jos kunnat kuvaisivat itseään vain siinä, mitä ne tänään ovat, niin meillä olisi usein aika tylsiä tarinoita, Tuominen näkee.

Helsinkiläisessä viestintätoimistossa työskentelevä Tuominen esitti juttua varten puolueettoman arvionsa Muhoksen, Utajärven, Vaalan ja Paltamon kuntien brändimateriaalista. Vaalasta ja Paltamosta oli arvioitavana brändikirja, Muhokselta pääasiassa brändikuvia ja Utajärveltä pdf-muotoinen brändikooste.

Arviot esitetään satunnaisessa järjestyksessä.

Vaala Vaalan kunnan brändikirja nostaa esille hyvän elämän paikkakunnalla. Brändiviestit ja luontokuvat esittelevät kunnalle tyypillistä maalais- ja järvimaisemaa. Ville Tuominen sanoo kuvia hienoiksi ja näkee, että on löydetty asioita, joista ollaan ylpeitä. Suuntaa hän jää kuitenkin kaipaamaan.

– Tässä on kauniita kuvia kauniissa suomalaisessa luonnossa. Näyttää hyvältä, mutta erottaako tämä kilpailijoista muuten kuin kuvan laadun osalta? On helppo nähdä itsensä käymään tuolla, mutta onko täällä riittävästi sitä vetovoimatekijää? Tuleeko tästä läpi se, miksi joku, jolla ei ole juuret Vaalassa, muuttaisi kun-

taan? Sitä en ehkä ihan löydä tästä, mutta toki voi olla, että se avautuu paikallisille toimijoille ja on heidän mielestään itsestään selvää.

Tuominen pitää Vaalan kunnan slogania luonnollinen valinta kivana, mutta kysyy samalla, mikä kunta olisi valintana luonnoton.

Hän muistuttaa, että suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta käytännössä kaikki Suomen kunnat ovat luonnonläheisiä.

– Meillä on helposti 300 kuntaa Suomessa, jotka ovat luonnollinen valinta kaikille niille, jotka ovat siellä, mutta miksi ne olisivat sitä niille, jotka eivät ole muuttaneet tai vielä harkinneet muuttoa?

Tuominen pitää asukasmarkkinoinnin näkökulmasta tärkeänä sitä, että kuvissa näkyisi myös asutusta, mutta sanoo ihmisten olevan kaikkein tärkeimmässä osassa.

– Itse pidän aina siitä, että lähdetään mieluummin liikkeelle ihmisistä tai siitä, mitä ihmiset voivat tehdä. Katuja, peltoja ja taloja on joka paikassa, mutta lopulta ihmiset tekevät kunnan.

Utajärvi Utajärven kunnan brändikoosteesta Ville Tuominen Kuvat toteaa, että todennäköisesti kuvat ovat pääosin kuvapankista, eivät kunnassa otettuja kuvia. Tämä on yleinen käytäntö luonnosteluvaiheessa, ja ero tuotoksessa korostaa kuvien merkitystä.

– Jos vertaa Vaalaan, niin niistä tulee heti tunne, että tämä on totta ja kiinnostavan näköistä, Tuominen vertaa.

Utajärven brändikoosteessa on paljon faktatietoa kunnasta. Sloganina on Utajärvi luo edellytyksiä onnellisuudelle, jonka perässä lukee pikkuisen paremmin.

– Jotenkin jää vähän kylmäksi, mihin tämä perustuu.

Kaipaisin ehkä sitä, miksi Utajärvi on pykälän parempi kuin vertailukunnat. Nouseeko se täältä esiin, niin en ainakaan itse vielä ole keksinyt, mistä se lisäarvo tulisi, Tuominen kertoo.

Kunnanjohtaja Anne Sormunen kertoi pari vuotta sitten Kotipitäjän kahvivieraana, että kyse on halusta haastaa itsensä tekemään asioita pikkuisen paremmin. Tällaista viestiä Tuominen pitää posi-

Ellunsivulla: Kanat Oy:nSami brändityötä ja muutosjohtamista kehittävä johtaja Ville Tuominen kehuu, että Muhoksen kunnan brändissä on jotain tällä Mustonen kiinnostavalla tavalla erilaista, joka houkuttelee ottamaan kunnasta lisää selvää. Tällä hetkellä kunnan etusivulla käytetään tätä kuvaa, jonka yhteydessä lukee Sydämen maisema. (Kuva: Sami Mustonen)

tiivisena, ja vähän hiomalla viesti välittyy myös muille.

– Jos se olisi joka päivä pikkuisen paremmin tai tänäänkin pikkuisen paremmin eli se liittyisi tekemisen asenteeseen, niin silloin se olisi minusta ihan kiinnostavaa. Vahva kehittymisen asenne pienessä kunnassa ei ole mitenkään itsestään selvä asia, ja se voisi olla erottuva tekijä.

Muhos Muhoksen kunnan viestintäkoordinaattori Anna Happo lähetti brändianalyysia varten Sami Mustosen ja Vesa Rannan ottamia kuvia. Ville Tuominen antaa materiaalille erinomaisen arvosanan.

– Tämä on minusta erottuva, vähän niin kuin satumaailman kuvaus. Tässä on jotain kiinnostavalla tavalla erilaista, ehkä lasten- tai satukirjan fiilistä.

Tuominen sanoo, että vaikka kuvia on selvästi viritelty kuvankäsittelyohjelmalla, ei tule sellaista tunnetta, että

kyse ei olisi oikeista paikoista. Muutamalla kuvalla on onnistuttu löytämään erämaan taikaa.

Kunnan etusivulla lukee kuvan yhteydessä Sydämen maisema. Tuominen näkee satumaailman sekä modernin ja pelkistetyn tekstityypin yhdistelmässä kiinnostavia puolia ja kerroksia, jotka houkuttelevat ottamaan Muhoksen kunnasta lisää selvää.

– Jos ajatellaan, mitä markkinointimateriaalilla tai kuvilla pitäisi saada aikaan, niin mielenkiintohan niillä pitää herättää. Tässä on valittu sydän hyvin vahvasti elementiksi, ja on tehty ihan oikein, kyllä pää seuraa sydäntä eikä toisin päin. Mielestäni maltillisella määrällä elementtejä on pystytty luomaan tarinan alku.

Paltamo Paltamon kunnan brändikirjasta Ville Tuominen sanoo, että on selkeästi tehty laaja työ, jossa on osallistettu

paljon ihmisiä. Tuloksena on hyvin ammattimaista jälkeä.

– Tykkään paljon näistä kuvista, kun juurevalla, tosi uskottavalla ja autenttisella tavalla tuodaan ihmisiä, jotenkin hirveän positiivisesti.

Asenne tulee kivasti esille, ylpeys omasta paikkakunnasta.

Kallis, arvokas, hieno, koti, siinä on hyvää ajattelua takana ja kiinnitytään vahvasti maisemaan. Ehkä tämä Paltamo – kuin urheiluseura on semmoista bränditarinaakin, kyllähän tässä tarinaa kerrotaan.

Tuominen pohtii, onko brändikirjassa mitään sellaista, joka houkuttelisi tulemaan Paltamoon muualta. Hän uskoo, että hyvä meininki voi vedota lähialueella, mutta Etelä-Suomesta katsova voi kysyä, eikö kaikista kunnista löydy sukupolvien jatkumo, koti ja kavereita. Tuominen toteaa, että Paltamossa puhutellaan kuntalaisia tai kuntaan jo tulollaan olevia ihmisiä, ja se tehdään tyylikkäästi. Veto-

voiman ohella pitovoima on erittäin tärkeä asia, ja voidaan nähdä myös niin, että tyytyväiset kuntalaiset ovat kunnalle parasta mainosta.

Hyvin tehtyä työtä Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntabrändien asiantuntija Ville Tuominen arvioi alueen kuntien erilaisia toteutuksia hyvin myönteisesti.

Kehittämisen mahdollisuuksia löytyy tarinallistamisen kautta.

– Jos katson isoa kuvaa kunnista, niin kyllä nämä antavat keskimääräistä positiivisemman kuvan. Näissä on erilaisia vahvuuksia, hyvin tehty työ. Muhos erottuu kokonaisuudessaan, ei pelkästään näistä kunnista, vaan laajemminkin. Paltamossa minusta on kiinnostavaa se, että sieltä nousee selkeästi ihmiset ja elämä. Tulee semmoinen tunne, että siellä tapahtuu.

Mika Hamari

Tavaralahjoitukset perille AutaUkrainaa.fi kautta Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa toimii yhteistyössä Suomen Ukrainan suurlähetystön ja lukuisten muiden organisaatioiden kanssa koordinoi Suomessa tavaralahjoituksia Ukrainan kriisistä kärsiville.

Ukrainalaiset tarvitsevat kipeästi apua, sillä useimmat heistä ovat menettäneet kaiken.

Nyt tarvitaan muun muassa ensiaputarvikkeita, lääkkeitä, suojavälineitä- ja tarvikkeita sekä elektroniikkaa.

Tarvittavien tavaroiden listan löydät osoitteesta AutaUkrainaa.fi Tavaralahjoitus tehdään AutaUkrainaa.fi-sivuston kautta seuraavasti:

Valitse luovutuspaikka, joita on ympäri Suomen yli 730 (Posti ja Matkahuolto) Valitse listasta tavarat, jotka haluat lahjoittaa - Tallenna lahjoitus järjestelmään - Pakkaa ja merkitse paketit tuotekategorioittain - Toimita paketti valitsemaasi luovutuspaikkaan,

josta paketti toimitetaan ilmaiseksi.

Ukrainalaisten Yhdistyksellä Suomessa on tarkka ja päivitetty tieto, millaista tavaraa kriisialueella juuri tällä hetkellä tarvitaan. Yhdistyksellä on myös jakelukanavat Ukrainassa, joten apu menee tarvitseville perille.

Lisätietoja: Mikko Laine,

Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry, 050 312 3685, autaukrainaa@gmail.com.

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry. (UYS) on perustettu 1997 Helsingissä, ja sen tavoitteina ovat Suomessa asuvien ukrainalaisten yhdistyminen ja edustaminen, ukrainalaisen kulttuurin

saavutusten säilyttäminen ja Ukrainan tunnetuksi tekeminen laajalle yhteisölle. UYS ylläpitää kumppanuussuhteita ja järjestää yhteisiä kulttuuritapahtumia mm. Turun, Tampereen, Lahden, Oulun, Jyväskylän ukrainalaisyhteisöjen kanssa.

Puuta metsästä Kotipitäjä

4

Nro 6

•

23.3.2022

Metsäala katsoo epävarmuuden keskellä tulevaisuuteen Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Paula Horne esitteli Kotipitäjässä 17/2019 sitä, miten metsäalan tutkimusryhmä laatii keväällä ja syksyllä julkaistavat ennusteensa. Nyt kun keväästä 2020 lähtien on eletty koronapandemian kanssa ja Venäjä käy Ukrainassa hyökkäyssotaa, voidaanko tulevaisuutta ennustaa tässä tilanteessa?

– Sanotaan, että menneisyyden perusteella ennustaminen on oikeastaan tässä tilanteessa mahdotonta. Silloin kun viimeksi on ollut vastaavia uhkia, maailma on ollut niin toisenlainen, että sitä ei voi verrata, Horne kertoo.

PTT julkaisi kansantalouden ennusteensa eilen tiistaina, ja tämän pohjalta laadittava metsäalan ennuste julkaistaan ensi kuun alussa.

Koska kukaan ei voi tietää sotatilanteen kehittymistä, Horne korostaa, että mukaan ei voida ottaa kaikkia epävarmuuksia, vaan valitaan todennäköisin kehityskulku.

– Toimintaympäristöön liittyy aina paljon epävarmuuksia, mutta nythän ne ovat ihan kärjistyneet tämän takia. Se, miten nyt ennustetta lähdetään laatimaan, pitää valita yksi skenaario, mitä tänä vuonna tulee tapahtumaan isossa kuvassa. Sitten sen pohjalta laaditaan ennuste.

Tarvittava puu saadaan Suomen ja muiden länsimaiden Venäjään kohdistamat talouspakotteet vaikuttavat metsäalaan esimerkiksi selluteollisuuden raaka-aineena käyttämien kuitupuun ja hakkeen saatavuuden osalta.

Paula Horne kertoi perjantaina 18. maaliskuuta uskovansa, että Suomessa tarvittava puu saadaan myös tänä ja ensi vuonna.

– Puun saatavuudessa on enemmän haasteita, kun tuontipuu jää pois, mutta kotimaan hakkuita on mahdollisuus lisätä, koska pohjoisemmassa Suomessa on vuosikym-

meniä hakattu alle kestävän hakkuumahdollisuuden. Osa selluteollisuuden raaka-aineista tulee suomalaisesta sahateollisuudesta, hake ja puru.

Jos sahasuhdanne säilyy suhteellisen hyvänä, niin silloin myös nämä sivuvirrat menevät selluteollisuuden käyttöön.

Horne kertoo, että raaka-ainetta pystytään jonkin verran tuomaan myös muista maista. Tällöin kyseeseen voi tulla koivukuidun korvaaminen eukalyptuksella. Suomesta löytyy vain vähän puhtaita koivuleimikoita, mutta harvennusleimikoissa on jonkin verran rästejä.

– Koivukuidun hinta tulee varmasti tämän lisääntyvän kysynnän myötä vähän nousemaan. Se saattaa houkutella sitten lisää metsänomistajia hoitamaan nämä hoitorästit kuntoon, Horne kertoo.

Ainakin osa paperille painetuista lehdistä voi joutua säätelemään sivumääräänsä.

Horne kertoo, että kun meillä on supistettu sanomalehtipaperin tuotantoa, paperia on tuotu esimerkiksi Venäjältä.

– Kun Venäjän kauppa tyrehtyy, niin voi käydä näin, että sanomalehtipaperista on pulaa, ennen kuin mahdollisesti joku arvioi tilannetta ja tarjontaa lisätään.

Vaikutusketjut ovat globaaleja

Venäjään kohdistuvat pakotteet vaikuttavat tuontiin ja vientiin globaalilla tasolla.

Tutkimusjohtaja Paula Horne uskoo, että tarvittava puu saadaan Suomessa. (Kuva: Yara Suomi)

Globaalit vaikutusketjut ovat moninaisia. Vaikka on haluttu uskoa, että kauppaa keskenään käyvät maat eivät sodi keskenään, se ei valitettavasti pidä paikkaansa.

– Kyllähän tämä osoittaa maailmantalouden kaupan tietyn vahvuuden ja toisaalta heikkouden. Jos maat eivät enää käykään kauppaa, niin ihan yllättäviäkin vaikutuksia siitä tulee aloille välillisesti, Paula Horne kertoo.

Pellervon taloustutkimus julkaisee seuraavan metsäalan ennusteensa ensi kuun alussa. Tutkimusjohtaja Paula Horne kertoo, että valitaan yksi skenaario, mitä tänä vuonna tulee tapahtumaan isossa kuvassa ja sitten sen pohjalta laaditaan ennuste. (Kuva: PTT)

Tuonnin ohella talouspakotteet vaikuttavat myös vientiin. Horne kertoo, että kun Venäjän sahatavara jää todennäköisesti pois Euroopan markkinoilta, se antaa tilaa muiden maiden sahatavaralle. Esimerkiksi Pohjois-Afrikan maat käyvät edelleen kauppaa Venäjän kanssa, ja ruplan arvon romahtaminen tekee sahatavaran niille osin edullisemmaksi.

– Toisaalta pakotteiden aiheuttamat ongelmat maksuliikenteessä vähentävät Venäjän kaupan houkuttelevuutta. Samaten siinä on todennäköisesti vähän logistisia ongelmia, Horne kertoo.

Samoin Kiina ei ole ainakaan vielä määrännyt pohjoiselle kauppakumppanilleen pakotteita, mutta ei voi myöskään jättää huomioimatta länsimaiden päättäväisyyttä niiden suhteen. On selvää, että Kiina ei voi yksin paikata Venäjän viennille aiheutuvia tappioita.

Kiinan koronatilanne on pahentunut. Kun maassa sul-

jetaan kokonaisia kaupunkeja, Hornen mukaan voi tulla pulaa esimerkiksi satamien tai puutuotealan jatkojalostustehtaiden työntekijöistä. Tällä olisi todennäköisesti vaikutusta Kiinan kysyntään.

Koronasta ei ole päästy myöskään Euroopassa, mutta Horne kertoo, että pandemian hiipuminen vähentää Venäjän sodan vaikutuksia.

– Euroopan taloudet olivat toipumassa koronasta todella hyvin. Korona-aikana patoutuneet investoinnit olivat lähdössä käyntiin, ja talouden kasvuluvut näyttivät todella lupaavilta. Onhan se hyvä, että nämä asiat eivät tulleet ihan päällekkäin, mutta kyllähän tämä muutti sen hyvinkin toiveikkaan talousnäkymän synkemmäksi.

Horne kertoo, että sodan alussa euron arvo heikkeni dollaria, kruunua ja jeniä kohtaan, mutta nyt euro on lähtenyt taas vahvistumaan, kun sota ei ole edennyt Venäjän suunnitelmien mukaisesti ja Euroopassa on osoitettu vahvaa yhtenäisyyttä.

– Sieltä valuuttakursseistahan voisi tulla nimenomaan Suomen vientiteollisuudelle muutoksia kilpailukykyyn, mutta nyt tämä tilanne on siinäkin hyvin epäselvä, mihin ne tulevat sitten pidemmällä aikavälillä asettumaan.

Tulevaisuuden ennustaminen on etenkin näinä aikoina vaikeaa. Ukrainalaisilla on akuutti hätä, ja me voimme yhdessä osallistua heidän auttamiseensa. Se, miten paljon pidämme yllä toivoa, vaikuttaa positiivisesti myös tulevaisuutta koskeviin ennusteisiin.

– Jos tämä ei laajene, niin sodan jälkeen varmaan toiveikkuus ja jälleenrakentamisen kausi tukevat taloutta, tutkimusjohtaja Paula Horne kertoo.

Mika Hamari

Metsätilojen markkinakatsaus Pohjois-Pohjanmaa Metsätilamarkkinoilla on tällä hetkellä tarjonnan ylittävä kysyntä. Kaupaksi käyvät nyt kaiken kokoiset metsätilat ja parhaimmista kohteista käydään kovaa kilpailua.

Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan muiden kuin sukulaisten välisiä yli kymmenen hehtaarin metsätilakauppoja tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla viime vuonna noin 500kpl. Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden (PSMM) kautta tehtyjen tilakauppojen keskihehtaari hinta oli viime vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaalla noin 2 800 €/metsämaa hehtaari (pois lukien kitu- ja joutomaat).

Vuoteen 2020 verrattuna hinta on noussut peräti 20%.

Kuutiohinta oli viime vuoden kaupoissa keskimäärin 30€/ m3. Vuoteen 2020 verrattuna kuutiohintaan on tullut neljä euroa lisää. Viime vuoden

kauppojen keskipuusto on ollut noin 90m 3/metsämaa hehtaari, joka on kymmenisen kuutiota edellisvuotta enemmän.

Pohjois-Pohjanmaalla PSMM:n kautta tehdyistä kaupoista metsärahastot ja sijoitusyhtiöt ovat ostaneet noin joka viidennen tilan. Kauppasummalla ja pinta-alalla mitattuna osuus on ollut 45%. Rahastojen ja sijoitusyhtiöiden pääpaino on siis suuremmissa ja arvokkaimmissa tiloissa.

Osuudet ovat pysyneet suurin piirtein samana edellisvuoteen verrattuna.

Vuoden vaihde ei ole tuonut viranomaistahoilta merkittäviä muutoksia, joka vaikuttaisi metsätilakauppaan ja siinä olevaan hyvään vireeseen laskevasti. Yksi muutos on metsärahastojen metsävähennyksen rajoittaminen tämän vuoden alusta alkaen. Eli jat-

kossa yhteismetsällä on oikeus metsävähennyksen tekemiseen vain, jos sen osakaskunnan osuuksista verovuoden päättyessä vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa.

Vaikka metsätilojen hinnat ja kysyntä ovat kasvaneet viime aikoina merkittävästi, ei näköpiirissä ole havaintoja, että tilojen hinnat olisivat lähdössä laskuun. Päinvastoin metsätilamarkkinoilla voidaan odottaa positiivista näkymää, sillä uusien metsäalan investointien myötä puun kysyntä kasvaa.

Tulevina vuosina metsätilamarkkinoilla oman mielenkiintonsa tuovat tuulivoimalat.

Lisääntyvä tuulivoima tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan yhä useamman tilan arvon määritykseen.

Tuomo Törrö

Nro 5

•

Puuta metsästä Kotipitäjä

23.3.2022

Hoidettu metsä tuottaa jopa 50 % enemmän.

Meiltä saat kaikki metsänhoitopalvelut saman katon alta. Ammattimaiset palvelut takaavat vahvan metsän tulevaisuudessa.

5

ESITTELYKONEITA HETI TOIMITUKSEEN KYSY LISÄÄ!

Oulu • 0405796225 • 0503262977 Ylikiiminki • 0400287288 • 0400124564 Haukipudas • 0407197640 Muhos • 0447342702 • 0405801342 www.mhy.fi/oulun-seutu

ARION 470

Metsänomistajat, ostamme tukkivaltaisia leimikoita

68 900,-

JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: 044 242 8040 tai raimo.klasila@maaseutulehdet.fi

73 900,-

155 hv, 630 Nm. 16+16 QUADRISHIFT -vaihteisto.

100 l/min hydrauliikka. Ilmastointi. Monitoimijoystick. Ilmajousitettu istuin.

145 hv, 619 Nm. 24+24 HEXASHIFT -vaihteisto.

Ohjaamojousitus. 110 l/min hydrauliikka. Ilmastointi Monitoimi-kyynärnoja. Ilmajousitettu istuin.

LEASING HINTA ALK. 633 € /KK*

LEASING HINTA ALK. 679 € /KK*

Pyydä tarjous alueesi ostomieheltä:

Jukka Pulkkinen; Kuhmo, Nurmes,Valtimo ja Lieksa Puh. 0500 137 012 Matti Kyllönen; Hyrynsalmi ja Suomussalmi Puh. 0500 202 325 Harri Tegelberg; Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala Puh. 050 300 7756 www.kuhmo.eu

ARION 530

VAHVA VETOKONE 50 KM/H NOPEUDELLA, KAIKKI 215 HV TEHOT HETI KÄYTETTÄVISSÄ!

ARION 610

74 900,-

AXION 810

99 900,-

145 hv, 640 Nm. 24+24 HEXASHIFT -vaihteisto.

Ohjaamojousitus. 110 l/min hydrauliikka. Ilmastointi.

Monitoimikyynärnoja. Ilmajousitettu istuin.

215 hv, 941 Nm. 24+24 HEXASHIFT -vaihteisto.

110 l/min hydrauliikka. Ilmastointi. Monitoimikyynärnoja. Ilmajousitettu istuin.

LEASING HINTA ALK. 686 € /KK*

LEASING HINTA ALK. 918 € /KK*

Tarjoukset voimassa 30.4.2022 saakka. Hinnat alv 0 % + toimituskulut. Kuvien koneissa lisävarusteita mitkä eivät kuulu tarjouskoneisiin. * Leasing-laskelman esimerkki: Vuokra-aika 72 kk, 1. vuokraerä 20 %, jäännösarvo 30 %.

MYYNTI: MIKKO YLITALO P. 010 76 84917 • ESA PULSKA P. 010 76 84821 RAUNO HEIKKALA P. 010 76 84705 HANKKIJA KEMPELEEN KONEKESKUS ZATELLIITINTIE 10, KEMPELE Puh. hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min (alv 24 %)

Metsälakien tarkoitus oli aluksi hyvä Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäinen metsälaki säädettiin 1928. Se noudatti aiempaa käytäntöä. Avohakkuu kiellettiin metsän hävityksenä.

Niin pitäisi vieläkin menetellä.

Sotien aikaan ja jonkin aikaa niiden jälkeen säädettiin määräaikaisia poikkeuslakeja, joilla sallittiin avohakkuu. Vanhan harvaan harvennuksen eli harsintakäytännön jatkaminen olisi ollut talouden ja ympäristön kannalta järkevintä. Metsäammattikunnan johto päätti, että poikkeusmenettely otetaan vallitsevaksi käytännöksi lain säätäjän eli eduskunnan tahdon vastaisesti.

Vuoden 1967 lain mukaan kasvatushakkuut eivät saaneet olla ristiriidassa järkiperäisen kasvattamisen kanssa. Vuoden 1996 lain tarkoitukseksi kirjattiin myös metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävän käytön edistäminen ja metsän biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen.

Vuoden 2014 laissa korostettiin myös kestävästi hyvän tuoton saamista metsänomistajille

ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Kaikki nämä tarkoitukset ovat olleet yhdenmukaisia ja yleisesti hyväksyttäviä. Niiden toteutuessa metsien ja samalla ympäristön olisi pitänyt voida aiempaa paremmin ja metsänomistajien ja koko yhteiskunnan talouden kohentua.

Laki kumottiin alemmilla määräyksillä Mutta lakien hyvän tarkoituspykälän jälkeen seuraavilla pykälillä ja alempiarvoisilla määräyksillä on kuitenkin vesitetty hyvä tarkoitus ja ruvettu toimimaan sen vastaisesti. Tämä hyvä kestävyys- ja monimuotoisuustavoitteiden sisältö väännettiin todellisuuden vastaisiksi. Lain säätäjät eivät ole käytännön muutosta ymmärtäneet tai eivät ole piitanneet. Valvojat ovat vaienneet. Samalla on rikottu perustuslain määräyksiä ja tarkoitusta.

Suomi on allekirjoittanut kansainvälisiä sopimuksia, jotka koskevat myös metsäluontoa ja sen käyttöä. Esimerkkeinä ovat monimuotoisuuden säilyttämistä koskevat sitoumukset. Lain tarkoituksen vastaisten tulkintojen vuoksi sitoumuksia ja lupauksia rikotaan jatkuvasti.

Metsien monimuotoisuus on vakavasti heikentynyt ja sosiaalinen merkitys eli esimerkiksi monikäyttö- eli ekosysteemipalvelujen (ulkoilu, virkistys, marjastus, sienestys, metsästys, luontomatkailu, poronhoito ja terveyden vaaliminen) käyttöä on paljon heikennetty.

Maa, ilma ja vedet ovat avohakkuilla, muokkauksilla, soiden ojituksilla ja turpeen nostolla pilattuja. Hiilen päästö ilmaan ja vesiin on niiden vuoksi voimakkaasti lisääntynyt. Puuta käyttävä teollisuus tuottaa paljon, mutta nopeasti hajoavia ja halpoja vientituotteita. Hiiltä karkaa ilmaan ja vesiin. Perinteiset hiilinielut on muutettu päästölähteiksi.

Luonto kasvattaa puuta ilmaiseksi Suomen talouselämä on toiminut pääosin luonnon ilmaisesti kasvattaman puun varassa. Kansalaiset on alistettu kuuliaisiksi, siksi virheitä ja tuhlausta on voitu tehdä jatkuvasti. Luonto on niitä toistaiseksi korjannut, mutta se ei voi jatkua loputtomasti. Puupeltokasvatuksen lopputulos on katastrofi.

Puupeltojen tekemisen pakottaminen käytännöksi aiheutti suuria kiistoja. Ellei metsänomistaja suostunut tekemään avohakkuuta, häntä syytettiin oman metsänsä hävittäjäksi. Esimerkiksi vuosina 1950–2000 lakia valvova metsäpoliisi väitti metsänomistajien hävittäneen metsänsä noin puolellatoista miljoonalla hehtaarilla.

Jos hakatun puun kannon läpimitta oli suurempi kuin hakkaamattoman puun, metsänomistaja oli metsäpoliisin mielestä metsän hävittäjä. Se oli kuitenkin lain edellyttämää

järkiperäiistä toimintaa. Pienten puiden katkominen alaharvennuksella ja avohakkuulla halvan sellun tekoa varten oli ristiriidassa lain tarkoittaman järkiperäisen kasvattamisen kannalta.

Syytetyn ja tuomitun metsänomistajan koko metsätila pantiin "lukkoon" eli hän joutui anomaan lupaa voidakseen hakata omaa metsäänsä.

Lisäksi hän joutui tekemään viranomaisen vaatiman avohakkuun ja istutuksen hävitetyiksi tuomituilla kohteilla, vaikka ne olivat jo uudistuneet luontaisesti.

Pahin rangaistus oli kuitenkin itsellisten metsänomistajien leimaaminen oman metsänsä hävittäjiksi. Monilla heillä, jotka olivat olleet mukana molemmissa sodissa isänmaataan puolustamassa, oli vedet silmissä, kun he kertoivat kohtalostaan.

Jouduin haastettuna todistajaksi muutamille käräjille.

Oikeusviranomaiset eivät metsistä juuri mitään ymmärtäneet. Laki outoine metsäter-

meineen oli heille ”hebreaa”.

Niinpä oikeusistuimet lähes poikkeuksetta alistuivat metsäviranomaisten vaatimuksiin.

Julkisuudesta tunnetuimpia tuomittuja metsänomistajia olivat Väinö Mäenpää Nivalassa ja Reino Takala Pukkilassa.

Erkki Lähde, metsämaatieteen ja metsänhoidon emeritusprofessori

Puuta metsästä Kotipitäjä

6

Nro 6

•

23.3.2022

Partiolaiset retkeilevät luontoa kunnioittaen Maailmanlaajuisen partioliikkeen tavoitteena on kasvattaa vastuuntuntoisia kansalaisia. Periaatteisiin kuuluu, että toiminta on kaikille avointa ja poliittisesti sitoutumatonta.

Puolueettomuusperiaatetta on lähestytty myös käytännön tasolla. Muhoksen Metsänkävijöiden lippukunnanjohtaja Timo Julkunen kertoo, että toiminnassa on mukana partiolaisia hyvin monenlaisista perhetaustoista.

Partiotoimintaan kuuluva kristillinen kasvatus on vapaaehtoista. Julkunen kertoo, että Muhoksen seurakunnan kanssa tehdään paljon yhteistyötä.

Kysymykseen maanpuolustuskasvatuksesta Julkunen vastaa, että partio ei ole armeijan esiaste, vaan luonnossa selviämisen perustaidot on hyvä hallita erilaisissa tilanteissa.

Hän näkee nuorten oppimien johtamistaitojen merkityksen korostuvan työelämässä.

– Ainakin itselleni on ollut paljon hyötyä siitä, että aikoinaan on partiojohtajana toiminut. Huomattavasti helpompi oli työelämään siirtyä ja toimia siellä vastaavissa hommissa.

Julkunen kertoo omista partioajoistaan, että parasta oli, kun oppi erä- ja johtamistaitoja ja sai paljon hyviä kavereita. Muhoksen Metsänkävijöiden toiminnassa hän on ollut mukana toistakymmentä

Partiossa opitaan erätaitoja ja retkeillään luontoa kunnioittaen. Muhoksen Metsänkävijöiden partiolippukunnan toiminnassa on mukana noin sata lasta ja nuorta. (Kuvat: Timo Julkunen)

vuotta. Se motivoi jatkamaan, että samalla tavoin kuin aikoinaan omalla kohdalla, nuoret kehittyvät ja ovat innolla mukana.

Taidot karttuvat iän myötä Muhoksen Metsänkävijöiden partiolippukuntaan kuu-

Suomalaista metsäosaamista 150 vuotta Puuta tarvitaan Suomen tehtailla lisää jo kevään ja kesän aikana. Nyt on oikea aika suunnitella tulevan kevään metsänhoitotyöt ja -hakkuut.

Kysy ajankohdan puukauppa- ja metsänhoidon edut metsäasiantuntijaltamme. Käy tutustumassa monipuolisiin palveluihimme verkko-osoitteessa storaensometsa.fi.

Hyvä huomen kasvaa puussa ja puutuotteissa.

Hailuoto, Oulunsalo, Oulu, Kiiminki Mika Kauppi 040 646 8760

Paltamo Katri Mikander 040 484 7568

Kajaani

Muhos

Olli Rahikkala 040 188 2548

Jussi-Pekka Hoppa 050 516 7113

Utajärvi Rauno Raappana 0400 282 955

Vaala Mikko Poukkanen 040 144 0305

luu noin sata lasta ja nuorta 3–6-vuotiaista perhepartiolaisista 18–22-vuotiaisiin Vaeltajiin. Tyttöjä ja poikia on mukana suunnilleen yhtä paljon.

Perhepartiossa vanhemmat osallistuvat lasten kanssa toimintaan, ja 7–9-vuotiailla Sudenpennuilla vanhemmat toimivat johtajina. Timo Julkunen toivoo, että toimintaan saataisiin pari tai kolme aikuista lisää, koska se antaisi kaikille lapsille mahdollisuuden harrastuksen aloittamiseen.

– Meillä on nyt muutamia 7–9-vuotiaita, jotka ovat jonotuslistalla, että ei voida ihan kaikkia ottaa mukaan näistä nuoremmista. Se jonkun verran rajoittaa toimintaa.

10-vuotiaista partiolaisista ylöspäin yläaste- ja lukioikäiset nuoret johtavat ryhmiä.

Mukana on toimintaa tukevia turva-aikuisia, jotka avustavat esimerkiksi kirveen käytössä.

Muhoksen Metsänkävijöiden yksi keskeinen toimintamuoto on viikoittaiset koloillat. Lippukunnanjohtaja Julkunen kertoo, että pienimpien partiolaisten kanssa aloitetaan ryhmätyötaitoihin liittyvillä leikeillä ja iän karttuessa opitaan uusia asioita, kuten retkikeittimen käyttöä, teltan pystytystä ja ensiaputaitoja.

– Ryhmässä toimiminen on pienimmillä sitä oppimista. 10–12-vuotiailla pääpaino on erätaitojen opiskelussa, opitaan yksi taito kerrallaan, miten nuotio tehdään ilman tulitikkuja ja niin edespäin.

Sitten kun mennään isompiin ikäluokkiin, opitaan enemmän johtamiseen liittyviä taitoja.

Koloillat ovat erittäin pidettyjä. Julkunen kertoo, että lasten ja nuorten silmät kiiluvat, kun he pääsevät harjoittelemaan erilaisia asioita.

– Esimerkiksi kun tuluksilla tehdään tulta, välillä tuntuu,

että heitä ei saa lopettamaan, että tarvitsisi kotiakin lähteä.

Partio arvostaa luontoa Leirillä ja retkillä päästään soveltamaan opittuja taitoja käytäntöön. Jokaiselle ryhmälle pyritään järjestämään pari viikonloppuretkeä vuodessa.

Esimerkiksi viime viikonloppuna oltiin kahden ryhmän kanssa Tyrnävällä ja yövyttiin puolijoukkueteltoissa.

Timo Julkunen kertoo, että jos retkellä pysytään paikallaan, ruoat valmistetaan raaka-aineista yleensä retkikeittimellä. Esimerkiksi jauheliha ja makaroni on suosittu yhdistelmä. Vaelluksille otetaan sellaista ruokaa, jota on kevyt kantaa mukana.

Kuntovaatimuksista Julkunen kertoo, että suurimmaksi osaksi liikutaan lyhyitä matkoja kohtuullisen helpoissa olosuhteissa. Joskus vedetään myös ahkiota umpihangessa, mutta ketään ei laiteta tekemään sellaista, mitä hän ei jaksa. Esimerkiksi pidempien vaellusten aikana voi tehdä leirissä kevyempiä askareita.

Luonnossa liikkuminen on partion peruselementti, ja toiminta perustuu hyvin vahvasti luonnon kunnioittamiseen.

– Siinä kun porukka liikkuu, niin kyllä se arvostus kasvaa, kun huomataan, että luonto on voimakas elementti jota täytyy kunnioittaa, Julkunen kertoo.

Retkillä ei oteta koivun kyljestä tuohta eikä luontoon jätetä roskia, vaan suositaan kestäviä toimintatapoja. Julkunen sanoo, että pienistä asioista lähtemällä syntyy pitkäjänteistä toimintaa.

– Metsässä pitää pystyä toimimaan vastuullisesti, kun siellä liikutaan. Partio ei ole perinteinen luonnonsuojelujärjestö, mutta partio arvostaa luontoa ja on siihen liittyvää kasvatusta, miten luonnossa toimitaan ja selvitään.

Toiminnan arvostuksesta kertoo, että Suomen Metsäyhdistys palkitsi viime vuoden lokakuussa Suomen Partiolaiset lasten ja nuorten metsäkasvatuksen ja metsäsuhteen edistämisen hyväksi tehdystä työstä.

– Partiotoiminta ja metsät kuuluvat niin läheisesti yhteen, että jokainen partiolainen tuntee ihan varmasti metsiemme sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen merkityksen Suomen ja jokaisen suomalaisen hyvinvoinnille, Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu toteaa Suomen Partiolaisten nettisivuilla.

Mika Hamari Lähde: https://www.partio. fi/ajankohtaista/suomen-partiolaisille-palkinto-lasten-januorten-metsakasvatuksenedistamisesta

Nro 5

•

Puuta metsästä Kotipitäjä

23.3.2022

7

Lannoitusten väliin jääminen ei vaaranna metsien kasvua

Suomi on vastannut yhdessä länsimaiden kanssa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan ennennäkemättömän laajoilla talouspakotteilla. Tuonnin voimakas rajoittaminen Venäjältä heijastuu esimerkiksi Suomen maa- ja metsätalouteen eri tavoilla. Pelto- ja metsälannoitteita valmistavan Yara Suomi Oy:n kaupallinen johtaja Roland Westerberg kertoi tiistaina 15. maaliskuuta, että pakotteet vaikuttavat merkittävästi toimintaan.

– Ammoniakista ja kalisuolasta 80 prosenttia tuli Venäjältä. Nyt pakotteiden piirissä on suurin osa venäläisistä raaka-aineiden toimittajista.

Koska ruoantuotannon varmistaminen on ensisijainen asia, niukemmat raaka-aineet käytetään maatalouden tarvitsemien lannoitteiden valmistamiseen. Tämä tarkoittaa, että tietyt metsälannoitteet ovat jääneet pois Yara Suomen valikoimasta.

– Tällä hetkellä ei ole i 5.3.2021 14:50mineraalimetsälanmyynnissä noitteita eli typpilannoitteita, mutta kierrätys- ja tuhkapohjaisia lannoitteita on kyllä sella tähän julkaisuun. viesti alla. myynnissä, WesterbergKatsokaa kertoo.

Turvemetsissä käytettävät ätevästituhkapohjaiset sijoitettua lannoitteet me yhteystiedot, joiden alueita sisältävät lähinnä fosforia ja alla olevat kunnat ovat. kaliumia, kun taas kivennäis- Kuvassa oleva kivennäismaan männikön kasvatuslannoite sopii myös kuusikoiden lannoitukseen. Tällä muli Inget ja Jukka Heikkinen. mailla käytetään typpipohjaisia hetkellä raaka-aineet käytetään ruoantuotannon varmistamiseksi maatalouden tarvitsemien lannoitteiden lannoitteita. Westerberg kertoo, valmistamiseen. (Kuva: Yara Suomi) että koska tuotteet keske- kuvansa, alueet, ja yhteystiedot alla? osta, missä olisi esim.ovat heidän omistava valtio voi nähdä nään hyvin erilaisia, toista ei jaisesti pitää turvata se, että vaikutuksensa. austalla.

Houkutteleva "otsikko"?

Saat meillä onTerhi ruokaa,aikalailla ja vasta senvapaat – kädet.

Jos metsään tehdään lannoitusten antavan lisäarpystytä korvaamaan toisella. jälkeen ovat. ruvetaan pohtimaan lannoituksia, niiden täytyy voa hiiltä sitovana tekijänä. an käyttää samoja mitkä nettisivuilla metsien lisäkasvua. tuottaa sijoitetulle pääomalle On hyvä myös todeta, että Lisäkasvu jää ehkä tuota isointa. oimivin.

Ei kuitenkaan Metsähallitus lannoittaa korkoa. Jos lannoitteet ovat valtion omistamasta metsähyödyntämättä havupuumetsiä, joista suu- kalliita, lisäkasvu ei korvaa omaisuudesta merkittävä osa Lannoitteiden saatavuuteen rin osa on mäntyvaltaisia. sitä lannoituksen kustannus- ei ole talouskäytössä, vaan ulle, kun ollaan päätetty,on mikä liittyvää epävarmuutta tär- laitetaan.

Savolainen uskoo, että kun ten nousua. suojeltua metsää. keää katsoa myös käyttäjien Eurooppa hakee lannoitteisSavolainen pitää taloudelMetsien kokonaiskasvussa näkökulmasta. Metsähalli- sa uudenlaista tasapainoa ja lista kannattavuutta keskeise- ei Savolaisen mukaan tapahdu ntoida,tuksen mikälimetsänhoitojohtaja tulee jotain mieleen. maakaasu on tiettyjen lannoit- nä asiana, mutta nostaa esille dramaattista muutosta, vaikHeikki Savolainen korostaa teiden valmistamisessa hyvin myös sen ilmastonmuutoksen ka typpilannoitteita tarvitsevat pelto- ja metsälannoitteiden merkittävässä osassa, tällä on torjuntaan liittyvän näkökul- metsät jäisivät joksikin aikaa valmistuksesta, että ensisi- lannoitteiden hintoihin selkeä man, että Metsähallituksen kokonaan lannoittamatta.

laa 17.3. Kotipitäjän metsäteemalehteen.

Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo ja osa Oulua.

Metsänhoitojohtaja kertoo, että Suomessa on noin 30 miljoonaa hehtaaria metsää ja vuosittainen lannoitusmäärä on viime vuosina ollut 60 000–70 000 hehtaaria. Suurimmillaan määrä oli vuonna 1975, jolloin lannoitettiin noin 250 000 hehtaaria, ja välillä lannoittamisessa käytiin lähellä nollatasoa.

Lannoituksia on päätetty tehdä, koska sillä tavalla voidaan investoida metsien lisäkasvuun. Savolainen kertoo, että metsissä tehdään monia kannattavuutta parantavia hankkeita, joiden vaikutukset yhdessä kumuloituvat. Lannoitus on yksi näistä toimenpiteistä.

– Kansallisessa mielessä tämä on vain lisämahdollisuuksia ja lisätuottoja, jotka eivät yhden vuoden menettämisen näkökulmasta vaikuta Suomen kokonaiskasvuun merkittävästi heikennyksenä, Savolainen tiivistää.

Metsänhoitojohtajan laskelmien mukaan yhden vuoden lannoitusten väliin jäämisessä puhutaan 100 000– 300 000 kuutiometrin suuruisen lisäkasvun menetyksestä.

Vertailun vuoksi hän toteaa, että Suomen metsät kasvavat vuodessa 105–110 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaisvaikutuksissa puhutaan siten promilleista, mutta metsänhoitojohtaja muistuttaa, että yksittäiselle metsänomistajalle merkitys voi olla suurempi.

Varaudutaan siihen, mihin voidaan varautua Kenelläkään ei ole kristallipalloa käytössään, vaan uutisia päivitetään jatkuvasti. Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg toteaa samoin omista tiedoistaan, että ti-

lanne muuttuu tässä koko ajan.

– Tuntuu, että joka haastattelun jälkeen tulee uutta tietoa, tai viimeistään kun artikkeli on julkaistu, niin jotain on taas muuttunut. Sen kanssa pitää vaan elää.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan ensi kasvukausi on ruoantuotannon osalta turvattu. Roland Westerberg sanoo tämän pohjalta, että suomalainen ruokahuolto on kohtuullisen hyvällä mallilla.

Huolissaan täytyy kuitenkin olla globaalilla tasolla, sillä yleensä kriisit iskevät kaikkein pahimmin niihin, joilla on jo valmiiksi todella vaikeaa.

– Mitä tapahtuu niissä maissa, joihin ei ruokaa riitä tämän johdosta, siitä täytyy jokaisen olla huolissaan. Mitkä ne vaikutukset ovat ja mihin mikäkin vaikuttaa, tässä on vielä paljon näkemättä, Westerberg sanoo.

Kaupallinen johtaja muistuttaa, että lannoitteet ovat lopulta globaali tuote.

– Suomessa valmistetuista lannoitteista noin 70 prosenttia menee vientiin, normaalitilanteessa aina Kiinaan ja Brasiliaan asti. Kaikki häiriöt resonoivat väkisinkin jossain päin maailmaa.

Taloudessa puhutaan nyt paljon siitä, miten tärkeää on päästä eroon riippuvuudesta Venäjään. Westerbergin mukaan Venäjän näin merkittävä asema lannoitepuolella johtuu siitä, että maasta löytyy kalisuola- ja fosforiesiintymiä sekä maakaasua, joka on tärkeä ammoniakin raaka-aine.

Riippuvuudesta pääseminen on mahdollista, sillä samojen raaka-aineiden esiintymiä löytyy myös muualta, mutta uuden tuotannon käynnistäminen merkittävien määrien osalta vie aikaa.

Mika Hamari

MYY METSÄSI MEILLE Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa!

aesimerkki:

0 e + alv.Ostamme aina koko puun ja hyvällä

katkonnalla maksimoimme tukkipuun määrän – ja puusta saamasi tuoton.

60 e + alv.

Tee puukauppa nyt ja varmista korjuu tulevalle suvelle.

20 e + alv.

Otahan siis heti yhteyttä Perttiin: puh. 044 256 8472 pertti.moilanen@junnikkala.com

uoli sivua) 650 e + alv.

HAUKIPUDAS, II, KIIMINKI, MUHOS, OULU, PUDASJÄRVI, YLI-II, YLIKIIMINKI Vilho Koivisto | 040 167 8961 PUOLANKA, UTAJÄRVI Samuli Inget | 044 413 3144

KAJAANI, PALTAMO, VAALA Jukka Heikkinen | 040 653 1599

Myytkö metsää muualta Pohjois-Suomesta?

Puunostajamme näet osoitteesta www.polkky.fi (Puunhankinta > Myy Metsää)

a, lasken hinnan ilmoituskoon mukaan.

www.maaseutulehdet.fi

Pölkky Oy | puh. 020 764 0200, sähköposti: office@polkky.fi | etunimi.sukunimi@polkky.fi

Puuta metsästä Kotipitäjä

8

KUN HALUAT MUUTTAA MAISEMAA! Metsäkoneurakointi Perttunen Oy Lossirannantie 60, 90310 OULU

Puh. 040 567 7589

HYDRAULILETKUT JA LIITTIMET • Rasvarin osat • Öljyt • Laakerit • Kilopultit, myös 12.9 pultit • Petro-Canada -vaseliinit • Henkilönostimen vuokraus • Myös iltaisin ja viikonloppuisin •

Pelson Kone Oy

Puh. 0400 379 107 www.pelsonkone.fi

T:MI PARNEV - Pihapuiden poistot, kuljetukset - Kuusiaitojen leikkaus - Talonmiespalvelut

Puh. 045 110 2640

Nro 6

•

23.3.2022

Kolme näkökulmaa metsätyömaiden turvallisuuteen Puunkorjuutyömaalla on syytä tiedostaa vaarat ja riskit, joita siellä voi kohdata.

Työmaalla liikkuu suuria koneita ja näkyvyys on usein rajallinen, joten annettuja työturvallisuusohjeita tulee aina noudattaa. Puukuljetuksissa korostuu taas liikenneturvallisuus ja ison ajoneuvon huomioiminen osana muuta liikennettä. Turvallisuus koostuu pienistä arkisista teoista, joista meidän jokaisen tulee kantaa kortemme kekoon.

Turvallisuus alkaa puukaupasta Työmaaturvallisuutta miettii ensimmäisenä puun ostaja.

Leimikkoa ja puun ostotarjousta suunnitellessa katson maastossa ja kartalta turvallisuuteen vaikuttavat kohteet, kuten esimerkiksi sähkölinjat ja mahdolliset jyrkänteet tai pehmeiköt. Nämä merkitsen korjuukartalle ja työohjeisiin.

Yksi tärkeimmistä asioista on varastopaikan suunnittelu niin, että pinot saadaan varastoitua turvalliseen paikkaan, toteaa Stora Enson metsäasiantuntija Jussi-Pekka Hoppa.

Puukaupan yhteydessä annan metsänomistajalle vielä kirjalliset turvallisuusohjeet ja huomioliivin.

Työmaa hakkuun aikana Puunkorjuutyömaalle tullessaan metsäkoneenkuljettaja asettaa näkyville työmaataulun. Työmaataulussa on ohjeet, joiden noudattamista vaaditaan työmaavierailulle tulijalta. Vierailija voi saada turvavarusteet, kuten kypärän, huomioliivin ja turvavarusteet, soittamalla yrittäjälle turvataulussa olevaan puhelinnumeroon.

Vaaratilanteita voi aiheutua, jos kuljettaja ei huomaa työmaavierailijaa, kertoo Stora Enson metsäasiantuntija Jussi-Pekka Hoppa. Jos koneen numeroon ei saa yhteyttä, kannattaa soittaa metsäasiantuntijalle, Hoppa muistuttaa.

Puuta kuljetetaan vuorokauden ympäri Hyvin suunniteltu varastopaikka vaikuttaa todella paljon siihen, kuinka sujuvaa ja turvallista puutavara-auton kuljettajan työ on. Puuta lastataan ja kuljetetaan hyvin usein myös pimeässä ja hämärän aikaan.

Monesti puutavaraa lastataan kyläteiden varsilla, joilla liikkuu muitakin kulkijoita.

Kuormauksen aikana on riski, että nosturin kourasta tipahtaa puutavaraa. Kapeilla

Viime vuosi oli näillä seuduilla todella vilkas puukauppavuosi ja tästä taitaa tulla samanlainen, Hoppa tuumii. (Kuva: Jussi-Pekka Hoppa)

teillä tilaa ohittamiseenkaan ei aina kunnolla ole. Maltti on valttia ja sopu sijaa antaa puolin ja toisin näissäkin kohtaamistilanteissa, Hoppa toteaa.

Kaikki tien käyttäjät mahtu-

vat kyllä samoille teille, kun otetaan toisiamme huomioon.

Puutavarakuljetuksissa pyritään ennakoimaan ja ottamaan huomioon kaikki tien käyttäjät ja vallitsevat olosuhteet.

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n myyntikohteita

POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV

Hyrynsalmi, Hyrynsalmi, NUOTTIRANTA mökkikiinteistö 0,414 ha Hyrynsalmen kk:ltä n. 10 km Nuottijärven rannalla, v. 2018 n. 80 m2 huvilarakennus ja hirsirakenteinen v. 2021 saunarakennus ja n. 7,5 m2 ulkovarastorakennus sekä puucee. Nuottijärven rantaa n. 50 metriä, osuus yhteisiin vesialueisiin. Hp. 109000 POHJOIS-POHJANMAA €. Lisätietoa Tuomo Törrö p. 0400 184 017.

Puolanka, Auho, SUORANTA metsätila 11,028 ha Puolangan kk:ltä n. 26 km Auholla Luppojärven rannassa, Vaala, Manamansalo rantaviivaa n.180 metriä sekä osuudet yhteisiin vesialueisiin Luppojärvessä, Havukkajoessa ja Paskalammesrannassa 0,4m3ha Vesipinta-ala . Hp.kaavarakennustontti.

15000 €. Lisätietoa Tuomo Törrö p. 0400 184 017. sa.Oulujärven Puusto uudistuskypsää metsää n. n. 272 n.

0,1 ha ja maapinta-ala n.

0,3 ha sekä rantaa n.

50 Puolanka, Kotila, SUIHKONNIEMI rantakiinteistö p-ala n.11,3 ha Puolangan metriä. kk:ltä n. 50 km ja Paltamon POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV kk:ltä 25 km, Raappananmäessä rannalla, rantaviivaa n. 270 metriä sekä rantarakentamismahValoisa etelään päinOsmankajärven suuntautuva hienoilla Oulujärven näkymillä dollisuus poikkeamisluvalla. Puusto pääosin nuoria- ja varttuneita sekä uudistuskypsiä metsiä n. 832 m3, josta oleva rakennuspaikka, josta€.lyhyt matka 4,8p. km lossille.

Lisätietoa Tuomon.

Törrö 0400 Alasalmen 184 017. hakkuumahdollisuus n. 400 m3. Hp. 48000 POHJOIS-POHJANMAA Hp. 60 000€.

Tee tarjous 31.3 mennessä.

Puolanka, Lylykylä, LAITALA 22,82 ha ja MATTILA 4,122 ha kiinteistöt Puolangan kk:ltä n.

25 km NäätäOulu, Ylikiiminki, metsätila 18,2 ha, josta metsämaata 15,2 ha ja loput 3 ha on joutomaata.

3 pääosin taimikoita ja kasvatusmetsiä, hakkuumahdollisuus vaarassa.

Puustoa n.978 1632 m3josta Puuta kaikkiaan m3, tukkipuuta 351 m3, Hp 32 000n.€.800 m . MonikäytLisätietoja: Tuomo Törrö p. 0400 184loput 017kuitupuuta. tömahdollisuuksia Näätäjoen varren ja valtion maihin rajoittumisen mahdollistamana.

Hp. 79800 €. Lisätietoa Lisätietoja: Juhani Heikkinen p. 0400-287288.

Tuomo Törrö p. 0400 184 017.

Puolanka, Rasinkylä, KELKKA-AHO kiinteistö 69,2 ha Puolangan kk:ltä n. 17 km helposti saavutettava Puolanka Liminka, Tyrnävä, kolmesta palstasta muodostuva 12,487 ha metsätila. Puustoa 813 m3 ja tiestön varrella. Puustoa n. 3840 m3,pääosin taimikoita ja kasvatusmetsiä, hakkuumahdollisuus n. 1000 m3.

Kantatie 78Tarjoa varrella sijaitseva 13,5 metsätila kk:ltä taimikoita 3 ha. viimeistään 22.3 ja mennessä.

Hp 22 500 €. Puolangan Monikäyttömahdollisuuksia Heinijokivarren valtionha maihin rajoittumisen mahdollistamana.

Hp. 159000 €.

Lisätietoja: Kari Peltokorpi 050017.

3425 442.

Lisätietoa Tuomo Törrö p. 0400p.sisällä 184 n. 7 km.

Kiinteistön Hamppulampi ja sen rannalla Puolanka, Väyrylä, SEPPOLA 108,15 ha Puolangan kk:ltä n. 16 km Akanvaarassa tiestön laidalla. Puusto n. v. 2000 peruskorjattu n. 45 m2 hirsihuvila.

Mökkitie, sähköliittymä, nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, hakkuumahdollisuutta n. 1700 m3kasvuisia . Monikäyttömahdolli8733 m3 pääosin Muhos, Kylmälänkylä, 49 ha runsaspuustoinen n.4 629 m3 metsätila.

Tilalla ja omaSalmijokivarren hetekaivojajavaltion Hamppulammen rantaarajoittumisen n. 250 m.

Hp. 55 000€. suuksia maiden sekä kelkkareitistöön kautta.

Hp. 350000 €. Lisätietoa tuottoisia havupuuvaltaisia nuoria- ja varttuneita kasvatusmetsiä pääosin 86,4 % pinta-alasta Tuomo Törrö p. 0400 184 017.

Teeha). tarjous 31.3 mennessä.

(43,6 Tarjoa viimeistään 31.3 mennessä. Hp 89 000 €.

Vaala, Jaalanka, OSMOLA ha Vaalan kk:ltä 14 km017 Haukijärvellä Kankarilam-men tien varrella. PääLisätietoja: Tuomo Törrö p.017.

0400n. 184 Lisätietoja: Tuomo Törrö p.36 0400 184 osin kasvuisia nuoria- ja varttuneita kasvatusmetsiä, joissa puustoa n. 3153 m3 ja hakkuumahdollisuus n. 600 m3. Hp. 110000 €. Lisätietoa Tuomo Törrö p. 0400 184 017.

Utajärvi, Ahmasjärvi, 9,23 35,6 ha metsätila.

Arvokasvu vaiheessa olevia kasvatusVaala, Oterma, MAJAMAA ha Otermalla Vaalan kk:ltä n. 21 km.

Pääosin nuoria- ja ja uudistuskypsiä varttuneita kasvaPuolanka 3 (arvio tehty 2017), hakkuumahdollisuus mäntymetsiä, 962 m m3 n.Lisätietoa 400 m3. Tarjoa ja hakkuumahdollisuus n. 500 m3. Hp. 95000 €.

Tuomo Törrö tusmetsiä, joissa puustoa puustoa n.n.2684 Kantatie 78 varrella sijaitseva 31,07 ha metsätila Puolangan viimeistään 15.3 mennessä. Hp 26 000 €. Lisätietoja: Tuomo Törrö p. 0400 184 017.kk:ltä p.

0400 184 017. n. 27 km. VIITAKON Kiinteistöllä maatilarakennukset sekä myöhemmin Vaala, Oterma, SUO vanhat 92,5 ha ja VIIDAKKO 4,1 ha kiinteistöt Otermalla Vaalan kk:ltä n. 16 km , hakkuumahdollisuus n. 1600 tiestön laidalla.Puhos, Pääosin nuoriaja varttuneita kasvatusmetsiä puustoa n. 8858rajoittuva m3Kiinteistöllä Pudasjärvi, kylätien varresta, kaupan läheltä, Puhosjärveen n. 4,6 hehtaarin rakennettu iso varastorakennus ja saunarakennus.

3 Otermajärven rannan n. 580 metriä kautta.

Hp. 285000 €. Lisätietoa Tuomo m tila. Monikäyttömahdollisuuksia Myllykangas 615-410-7-18.

Rakennukset jäävät määräalalla myyjälle.

Tila sijaitsee Puhoksen sähköja184vesiliittymä.

Hp. 65 000€. Tee tarjous 31.3 mennessä.

Törrö p. 0400 017. vanhan koulun vieressä, rajoittuen Vainiolahteen, hyviä kangasmaita. Tilalle voi rakentaa Lisätietoja: Tuomo Törrö p.lomarakennuksen.

0400 184 017 Utajärvi, Niska, KURTINLAMPI huvilakiinteistö 0,266 ha Niskalla 15taimikkoa km Utajärven kk:ltä ja Oulusta n. asuinrakennuksia sekä rantapuolelle Puuston.on sekä vanhaa 75 km Oulujoen rannalla(rantaa n. 35 metriä) v. 2019 valmistunut talviasuttava n. 104 m2 huvilarakennus ja metsää. Hp 25 500 €. Lisätietoja: Jussi Perttu p.

040-7608939. kaksi makuuhuonetta, kh/wc/pesuhuone, puulämmitteinen hirsinen varastorakennus n. netissä, 10,5 m2. Tupakeittiö, Kaikki kohteemme osoitteessa: sauna ja lattialämmitys sekä varaava takka että katettu terassi n. 36 m2. Sähkö- ja vesiliittymät, tie perille. Hp. 94000 €. kohteemme Lisätietoa Tuomonetissä, Törrö p. 0400 184 017.

Kaikki osoitteessa: Pudasjärvi, Pärjänsuo, Livojoen rannalta Korvakoski RN:o 32:2, tilalla 1926 rakennettu hirsitalo piharakennuksineen, soveltuu hyvin myös vapaa-ajan käyttöön. Etäisyys Syötteelle n. 40 km. Vieressä 9,6 hehtaarin kokoinen puustoinen metsätila Jokikorvala RN:o 32:12. HP 55.000 euroa. Tiedustelut Jussi Perttu 040 7608 939.

Metsätiloista onPohjois-Suomen nyt kysyntää! metsämarkkinat LKV Oy, Ukkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMI Kun metsätilasi tarvitsee ostajan, Tuomo Törrö, mti, LKV, kaupanvahvistaja, kattavin markkinapaikka Vanhatie 33, 91600 UTAJÄRVI me välitämme.

Metsätiloista on nyt kysyntää! metsatilat.fi Kun metsätilasi tarvitsee ostajan, me välitämme.

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN

METSÄNHOIDOSSA JA PUUKAUPASSA SINUA PALVELEE JUKKA KAUPPINEN

0440 167 100

PERTTI LAHTINEN

0440 181 808

MIKA PÖLLÄNEN

050 303 6823

NIINA MATTILA

040 660 1221

TUOMO TÖRRÖ

0400 184 017

HENRI YLIKÖRKKÖ

040 829 1770

AINO HYTTINEN

040 703 9963

toiminnanjohtaja

metsäsuunnittelu, tila-arviot LKV, julkinen kaupanvahvistaja

Kunnan harkinnanvaraiset avustukset haussa Muhoksen kunta julistaa haettavaksi 30.4.2022 klo 14.00 mennessä seuraavat muhoslaisille yhdistyksille, seuroille ja muille yhteisöille sekä yksittäisille henkilöille ja tapahtumille tarkoitetut harkinnanvaraiset avustukset vuodelle 2022: – vammaisjärjestöjen avustukset – lastensuojelujärjestöjen avustukset – eläkeläisjärjestöjen avustukset – kylätoimikuntien avustukset – avustukset nuorisotoimintaan – avustukset kulttuuritoimintaan – urheiluseurojen toiminta- ja

kohdeavustukset – kaikki muu toiminta, johon halutaan kunnan tukea vuoden 2022 aikana.

Avustushakemus tulee ensisijaisesti tehdä sähköisellä hakemuksella Kunta-Akkunassa. Hakemuslomakkeita saa pyydettäessä kunnanviraston asiointipisteestä.

Paperihakemukset lähetetään allekirjoitettuna osoitteeseen Muhoksen kunta, kirjaamo, PL 39, 91501 MUHOS tai sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@muhos.fi.

Hakemukseen on liitettävä tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2021 sekä talousarvio ja suunnitelma vuodelle 2022.

Puuttuvia asiakirjoja ei erikseen kunnan puolesta pyydetä avustusta hakeneelta. Mikäli vaaditut asiakirjat puuttuvat, ei avustusta voida hakeneelle myöntää. Avustus maksetaan sen jälkeen kun tilintarkastettu tilinpäätös on esitetty.

Vain määräaikaan (30.4.2022 klo 14.00) mennessä saapuneet hakemukset käsitellään.

Nro 5

•

Kotipitäjä

23.3.2022

9

Veikko Lehti Oy kerää jäteöljyä kierrätykseen Oulun seudulla Käytetyt voiteluöljyt ovat vaarallista jätettä. Jäteöljystä on huolehdittava asianmukaisella tavalla eikä sitä missään tapauksessa saa päästää luontoon tai viemäriverkostoon.

Veikko Lehti Oy on sitoutunut jäteöljyn vastuulliseen keräykseen ja kierrätykseen valtakunnallisesti. Kaikki laatukriteerit täyttävät öljyjätteet toimitetaan kierrätykseen regeneroitavaksi uusiksi öljytuotteiksi.

la Liminka, Tyrnävä, Muhos, Utajärvi ja Vaala. Noudamme alueella yritys- ja maatalousasiakkailta vähintään 800 l jäteöljymäärät veloituksetta ja hoidamme ne kierrätykseen asianmukaisella tavalla. Huolehdimme myös sopimuksen mukaan siirtoasiakirjan laadinnasta yrityksistä noudettaessa. Jäteöljyn noutoa voi tiedustella Veikko Lehden asiakaspalvelusta puhelimitse 029 300 0400 tai sähköpostilla veikkolehti@veikkolehti.fi.

Jäteöljyn keräys Oulun seudulla

Näin huolehdit jäteöljystä oikein maatiloilla, korjaamoilla ja pienteollisuudessa - Kerää jäteöljy tiiviiseen tynnyriin, konttiin tai säiliöön,

Veikko Lehden jäteöljyauto kiertää säännöllisesti Oulussa sekä ympäryskuntien alueil-

jossa ei ole muita aineita.

- Älä sekoita erilaisia öljyjä keskenään.

- Älä sekoita jäteöljyyn muita jätteitä tai aineita.

- Tilaa jäteöljyn nouto jätealan yritykseltä, joka huolehtii puolestasi öljyn kierrättämisestä ja kierrätykseen kelpaamattoman jäteöljyn hävittämisestä.

Veikko Lehti noutaa oikein säilytetyt, vähintään 800 l jäteöljyerät veloituksetta. Lisätietoa jäteöljystä ja muiden vaarallisten jätteiden palveluista sekä jäteöljyn noudon tilaus verkossa: www.jateoljy.fi.

Avasimme Vasaraperällä!

Nyt avattu!

-20 %

Avajaistarjouksena kaikki 31.12. mennessä Paremman palvelun autohuolto kaikille tehdyt huoltovaraukset. automerkeille Oulun Limingantullissa.

Tuo autosi meille, me pidämme Tuo autosi meille, me pidämme siitä hyvää huolta – siitä hyvää huolta – sinun ja autosi parasta ajatellen. sinun ja autosi parasta ajatellen.

Huollamme kaikkijamerkit Kysy lisää ja Kysy lisää varaa ammattitaidolla. huoltoaika: varaa aika: 089010 613 9010 • pohjolanautohuolto.fi 08 613 • pohjolanautohuolto.fi

Vasaratie 6,4,p.

6139010 9010 Kallisenhaara p. 08 08 613 oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi

1

Kotipitäjä

Pitäjän Parhaat

10

ASIANAJOTOIMISTOT

•

23.3.2022

MAJOITUSPALVELUT

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Nro 6

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

HAUTAUSPALVELUT

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Teollisuustie 1, 91700 Vaala , puh. 045 111 9441 wanhanvaalanmajatalo@gmail.com

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien • Tarkka ja täysin automaattinen. testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Piezo-testit.

• Laaja• kattavuus.

Tarkka ja täysin automaattinen.

• Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla.

• Laaja kattavuus.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot hyötyajoneuvot.

• Tunnistaajanopeasti vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

ROMULIIKKEET

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-To 10.00-14.00

Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

OULUN DIESELHUOLTO OY OULUN DIESELHUOLTO OY - Kukkapalvelu - Kivipalvelu UTACON OY - Perunkirjoituspalvelu huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

Hautakorventie B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878.

Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B,13OULU. 898,045-132 045-132 1878.

Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132

Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Neuvonta jajapäivystys 0400 399466 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero Päivystysnumero 04000400 399 399 (466 24h )

LVI-TYÖT

Puh. 010 322 7070 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY

www.utacon.fi

TILITOIMISTOT

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

Simo Paavola 044 562 2701, Joonas Honkanen 040 563 3346

www.maaseutulehdet.fi JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

Kysy lisää: 044 242 8040

Kotipitäjän Kirppis 

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414

Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

 Ostetaan  Myydään  Asunnot  Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

Karhunluola yritysideakilpailu järjestetään kuudetta kertaa Muhokselta lähtöisin oleva Karhunluola yritysideakilpailu järjestetään kuudetta kertaa.

Karhunluola yritysideakilpailun tarkoituksena on kannustaa nuoria yrittäjyyteen, synnyttää menestystarinoita ja lisätä maaseudun elinvoimaa.

Kilpailuun voi osallistua joko yritysidealla tai yrittäjänä.

Kilpailu on jaettu kahteen sarjaan: a) 13-17-vuotiaat ja b) 18-28-vuotiaat. Viisi valittua kustakin sarjasta pääsee finaaliin. Infotilaisuudet huhtikuussa tiistaisin klo 18.00

5.4., 12.4., 19.4. ja 26.4. verkkosivuilla linkki etänä järjestettäviin infotilaisuuksiin. Hakuaika finaaliin on 2.5.2022 saakka. Raati valitsee hakemusten perusteella finaaliin pääsevät kilpailijat. Finaali järjestetään 17.5.2022. Palkinnot kummassakin sarjassa 1) 1000 € 2) 750 € ja 3) 500 €.

Karhunluola järjestettiin ensimmäisen kerran Muhoksen vapussa 2017. Idea kilpailuun on lähtenyt Muhoslaisista yrittäjistä Markku Kippolasta ja Jaakko Räisäsestä. Muhok-

sen 4H isännöi kilpailua nyt neljättä kertaa. Kilpailu on laajentunut lähes vuosittain ja tänä vuonna mukana ovat Oulujokilaakson kunnat Muhos, Utajärvi ja Vaala sekä Ii ja uutena kuntana Liminka sekä Oulun Seudun Nuoriso Leader.

Ensimmäiset kilpailijat ovat jo täyttäneet hakemuksen, kertoo Mirja Mertala Muhoksen 4H:sta ja toivoo runsasta osanottoa sekä muistuttaa mahdollisuuksista idean kehittämiseen 4H:n järjestämillä yrityskursseilla.

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero) Seuraava lehti ilmestyy 13.4.2022. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 8.4.2022 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

MYYDÄÄN

sykemittari, ompelukone Singer, malli 411 G. Puh. 0500 289 256.

Suksiboxi 80 x 180, sähkötrimmeri Partner MT 25, kattotelineet, käy Corollaan, kaiuttimet 2 kpl Akai, 2 kpl virastotuoleja (nahka/puu) 50-luvulta, pitkäsalpoja 2 kpl, 1800 mm pitkiä, Pulse Sonic

Toyota Hiace vm. 2009 aj.

220 thk, hyväk., h. 9500 €, koirankoppi 100 €, pieni traktorin rautareki 50 €, lämminvesi varaaja 100 l, 30 € ja yhdenkäden moottorisaha, uusi 50 €. P. 0400580 275.

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata...?

ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos

Nro 5

•

Kotipitäjä

23.3.2022

11

Viisi vinkkiä koiran kanssa kuntoilemiseen Kun talvi kääntyy kevääksi, monen askel vetää lenkkipoluille ja muun liikunnan pariin.

Eteisessä karvakuono katsoo vetoavasti silmiin, pitäisikö se ottaa mukaan? Koiransa kanssa treenaava Royal Canin Finlandin myyntipäällikkö Satu Helenius antaa parhaat vinkit yhdessä liikkumiseen.

Koiralla on luontainen tarve ja into liikkua. Koira voikin olla himotreenaajan paras kirittäjä tai vielä liikunnan iloa etsivän omistajansa liikkeelle kannustava voima.

Mutta miten yhteinen harrastus koiran kanssa aloitetaan? Haastattelimme Royal Canin Finlandin myyntipäällikköä Satu Heleniusta, joka treenaa 7-vuotiaan Dexter-irlanninterrierinsä kanssa juoksua, hiihtoa sekä lihaskuntoa ja tasapainoa kehittävää doboa.

– Koira on mahtava treenikaveri! Kun huomioi muutaman asian ennen kuin lähtee liikkeelle, yhdessä harrastaminen on sekä itselle että koiralle mukavaa, turvallista ja hauskaa, Helenius sanoo.

Maltti on valttia Mitä asioita olisi hyvä ottaa huomioon ennen yhteisen harrastuksen aloittamista? Satu Helenius jakaa viisi vinkkiään.

1. Opeta uutta harrastus-

Utajärven jäteasema muuttaa Utajärven jäteaseman toiminta muuttaa uuteen osoitteeseen huhtikuussa ja aloittaa siellä toiminnnan tiistaina 5.4. alkaen.

Uusi toimipaikka on edelleen Mustikkakankaalla lähellä entistä sijaintia. Uusi osoite on Varastotie 5, Utajärvi.

Jäteaseman aukeavat tuttuun tapaan aina tiistaisin klo: 14 – 18 ja myös muu toiminta pysyy samana. Avajaisia vietetään myöhemmin.

erityisiä välineitä. Jos yhdessä treenaaminen alkaa vakiintua tavaksi, kannattaa panostaa varusteisiin, jotka tekevät siitä mukavampaa ja ergonomisempaa, Helenius sanoo.

– Esimerkiksi juoksuun ja hiihtoon kannattaa hankkia hyvät, koiralle asiantuntijan kanssa sovitetut vetovaljaat, joissa veto kohdistuu koiraan oikein. Omistaja saa kätensä vapaiksi vyötärölle puettavan vetovyön sekä siihen kiinnitettävän joustavan remmin avulla. Myös tavallisiin remmeihin saa joustopaloja. Itse opetin Dexterin juoksemaan aluksi hihnassa vierelläni, mikä pidemmän päälle alkoi tuntua toispuoliselta ja epäergonomiselta. Vaihdoimme valjaiden ja vetovyön yhdistelmään.

Satu Helenius ja hänen koiransa Dexter.

ta kärsivällisesti – Liikuntaa rakastavan koiran omistaja saattaa helposti ajatella, että koira on luontaisesti taitava hölkkä- tai juoksukaveri. Näin olettamalla menettää helposti hermonsa innosta pomppivan, edestakaisin juoksentelevan tai joka lampputolpalle haistelemaan pysähtyvän koiran kanssa, Helenius sanoo.

– On tärkeää ymmärtää, että liikuntamuoto on koirallekin uusi ja se pitää opettaa samal-

Erikoishammasteknikko Erikoishammasteknikko

PETRI PETRI HEIKKINEN HEIKKINEN Proteesit •• Proteesit ••• Pohjaukset Proteesit Pohjaukset Pohjaukset Korjaukset ••• Korjaukset Implanttiprotetiikka Korjaukset ••• Hammassuojat Veteraanien ••• Veteraanien Implanttiprotetiikka KELA-korvaus • KELA-korvaus Veteraanien

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu KELA-korvaus Rautatienkatu 10, p. 0400 272 560 90100 Oulu www.veliheikkinen.fi

Rautatienkatu 90100 p. 0400 10, 272 560Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi www.veliheikkinen.fi

LAIFFIJÄSENYYS

la tavalla kuin kaikki muutkin koiralle uudet asiat. Ensimmäiset lenkit kannattaa ajatella enemmän kouluttamisen kuin oman treenin kannalta.

2. Auta koiraa ymmärtämään, koska treenataan – Jotta koira ymmärtää, koska lähdetään treenilenkille ja koska esimerkiksi tarpeille, kannattaa tietoisesti tehdä joitain asioita eri tavalla. Voit käyttää lenkillä eri valjaita ja juosta lenkit eri teillä kuin

VM-TEAM OY • Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

3. Panosta hyviin varusteisiin – Monessa harrastuksessa pääsee hyvin alkuun ilman

4. Huomioi koiran kunto ja rakenne rasituksen määrässä – Muista, että myös koiran kunto kohoaa vähitellen. Esimerkiksi juoksun voi aloittaa kevyestä intervalliharjoittelusta ja lyhyistä matkoista koiraa ja sen väsymyksen merkkejä tarkkaillen. Loukkaantumisriskin minimoimiseksi alku- ja loppuverryttely ovat tärkeitä niin omistajalle kuin koiralle.

Anna koiralle riittävästi myös lepopäiviä ja pidä liikunnan määrä sopivana suhteessa koi-

5. Ota huomioon olosuhteet ja koiran tarpeet – Vilkaisu lämpömittariin on aina paikallaan ennen lähtöä. Talvella pakkastossujen ja vaatteen käyttäminen voi olla tarpeen. Kesällä liikunta kannattaa ajoittaa viileämpiin aikoihin, aamuun ja myöhäiseen iltaan, ja suosia varjoisempia, metsäisiä alueita. Pahimmilla helteillä treeni kannattaa suosiolla jättää sikseen ja keskittyä koiran viilentämiseen, Helenius muistuttaa.

– Ruoan ja liikunnan väliin kannattaa jättää taukoa muutama tunti ennen ja jälkeen lenkin, jotta ei altista koiraa esimerkiksi ruoansulatusvaivoille ja vaaralliselle vatsalaukun kiertymälle. Vettä tulee tarjota heti lenkin jälkeen. Muista myös huolehtia, että koira pääsee tarpeilleen ennen lenkkiä tai muuta liikuntaa. Näin se jaksaa keskittyä paremmin tekemiseenne.

KUNNON VAIHTO-AUTOT MUHOKSELLA!

• Mopojen ja pienkoneiden korjaus • Moottorikelkkojen korjaukset • Ostamme purkuun moottorikelkkoja

Ford Bronco 2,9 V6 -91 Audi A4 aj. 321 tkm, 2 renk., Monitoimiohjp. Vetok. 4.490 aj. 407 km, lähes vuosi leimaa, 2 renk.

-98 Opel Calibra 990 € aj. 202 km, aito nelivetoinen turbo

-93 7.900 €

VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Citroen C2 1.4i 3d VTR -04 aj. 131 km, kahdet uudenveroiset renk. 2.490 €

Pontiac Firebird 3,4-V6 -94 Volkswagen Caravelle pitkä 2,0 TDI -13 aj. 241 tkm, upea tulilintu targa katolla 5.900 € aj. 344.300 km,103 kW 3200kg BMT Com. 15.900 €

Mazda 6 2,0Tdi aj. 280 tkm, vasta katsastettu

Peugeot 307 2,0-16v Cabriolet aj. 275 tkm, vasta katsastettu

2990

€/kk

Kesäksi Kuntoon!

Varaa aika Personal Trainerin ilmaiseen konsultaatioon p. 044 0533 243, info@laiffigym.fi Pt-palvelut alk. 50 €/krt Kevään ryhmäliikuntatunnit: ma klo 10.00 Lempijumppa, ke klo 11.00 IisiGymi -ohjattu kuntosaliharjoittelu, pe klo 10.15 Lempeä Kehonhuolto45 Keskellä Muhosta Valtatien varressa!

LaiffiGym sijaitsee osoitteessa Valtatie 21, Muhos

SINUN KUNTOSALI

normaalisti. Näin koira alkaa yhdistää tietyt asiat harrastukseen ja pääsee aina hieman nopeammin "treenimoodiin", kun on sen aika, Helenius vinkkaa.

– Vastaavasti voi olla tärkeää, että koira ymmärtää, että juoksulenkillä voi olla sallittua vetää, mutta muuten ulkoillessanne ei.

ran kuntoon, Helenius sanoo.

– Lajin valinnassa kannattaa ottaa huomioon myös koiran rakenne ja rodun ominaisuudet. Kulkeeko happi hyvin rasituksessakin, entä miten koiran jalat ja selkä soveltuvat lajiin? Toinen koira nauttii intensiivisestä polkujuoksusta, toiselle sopii paremmin esimerkiksi sauvakävely.

www.laiffigym.fi p. 044 053 3243

-08 3.450 €

-04 4.490 €

Suzuki SJ410 aj. 123 tkm, ei tieliikennekelpoinen

-83 2.490 €

VUOKRATAAN AUTOTRAILERI hinta. alk. 70€

Vauxhall Viva Deluxe aj. 375.500 km, 1-om., katsastettu

-68 4.800 €

www.nettiauto.com/autopalveluhalonen Ponkilantie 12 91500 Muhos p. 050 361 9189

Kotipitäjä

12

Nro 6

•

23.3.2022

KYLÄTALKKARI

Keräsen parturi

- Kiinteistönhoito - Kodin remontit - Sisämaalaukset ja tapetoinnit - Kaikenlaiset pihatyöt - Monenlaista palvelua kotona asumisen tueksi

Jussilantie 4 B 1, Muhos

Avoinna: ma, ti, to, pe 9-17, ke 13-19 Lauantaisin suljettu

044 976 1678 Ei ajanvarausta, Tervetuloa!

Huollon yhteydessä Ilmastointihuolto

4-pyöräsuuntaus

20 € 50 €

Tmi J. Mulari P. 044 297 0741

Tarjous voimassa maaliskuun ajan.

TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA TORSTAINA (parittomat viikot)

MUHOS

(K-Supermarket Mimmi)

09.00 - 15.00 PERJANTAINA (joka viikko)

UTAJÄRVI

09.00 - 10.30

VAALA

11.00 - 13.00

Nopea palvelu • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla

PALTAMO (tori) 14.00 - 15.00

MAKKARAKASSI 10€

HERKKU-

KASSI

20€

p. 050 307 5439

OULU • YLIVIESKA • KEMINMAA • mbosa.fi

Varaosat:

ma–pe 8.30–17.00 p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi

www. maaseutulehdet.fi

• renkaat • pakoputket • öljynvaihdot • jarrut • iskarit • ohjauskulmat

MEILLÄ VAIHDETAAN

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

Korjaamo:

ma–pe 7.30–17.00 p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi

– jarruosat – kytkimet – nivelet

Kallisenhaara 4 90400 Oulu

– jakohihnat – laakerit – suojakumit

– nesteet – kannentiivisteet

Nyt on hyvä ja ruuhkaton aika tehdä kesärengaskaupat Kun valitset kesärenkaiksi Michelinit: - renkaiden kuluminen vähenee 25% - säästät polttoainekuluissa 4% - säästät ympäristöä, co-päästöt pienenevät

UUTUUS!

CROSSCLIMATE2 • Suunniteltu turvalliseen ajoon vaihtelevilla keleillä • Turvallisuutta aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn • Pitkä käyttöikä

PRIMACY4+ • Kestävämpää turvallisuutta • Erinomainen jarrutuskyky märillä teillä myös kuluneilla renkailla • Paras suoja vesiliirtoa vastaan • Huoletonta ajoa kestävillä renkailla

Advantage Go • Luotettavaa hallintaa • Hyvä ajotarkkuus märällä tiellä • Säästä rahaa

Kajaanin Asennusosa Oy

l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042 l asennus.osa@co.inet.fi l www.asennusosa.fi

KATSASTUKSEEN ASENNUSOSAN KAUTTA!

PAKOKAASUTESTIT

10 e 20 e 15 e 30 e

Bensa-autot Diesel-autot OBD-testit Katsastustarkastus

EUROOPPALAISET LAATUVANTEET DEZENT TZ Black polished

DEZENT TY Graphite ja Silver

(sis. pakokaasutestin)

Road Performance Laadukas eurooppalainen rengas.

195/65/R15

260e Sarja asennettuna

205/55/R16

290e

7,0x16”

7,0x16”

/sarja asennettuna

/sarja asennettuna

460e 390e

Sarja asennettuna

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi

N y t m e il t ä lon myös huol ! o s ij a is a u t