Issuu

Paltamon HYTE-kerroin nousi s. 3

Seurakunnat hakevat uusia valtuutettuja syksyllä s. 6

Vimparin Talli jatkaa raviperinteitä Muhoksella s. 11

KOTIPITÄJÄ

Nro 3

Erikoishammasteknikko PETRI HEIKKINEN

• Proteesit • Pohjaukset • Korjaukset

• MYÖS RAHOITUKSELLA!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.ﬁ

AUTOHUOLTO Vaala

- Huollot & korjaukset

- Tuulilasien vaihdot

- Akut

- Vikadiagnostiikka

- Kustannusarviot

- Vauriokorjaukset

- Renkaat ja vanteet

- Hyvin varusteltu huoltoauto

- Hinaus/tiepalvelu

KT-Kumi Oy

044 901 8762

Paljetie 3, Vaala, 92600kumi@gmail.com

Maalämpöjärjestelmät Vesi-ilmajärjestelmät

Perinteisiä makuja kevään juhlaan VUODESTA 1984 Tutustu maukkaisiin resepteihimme osoitteessa www.vaalanjuustola.fi

Lämmitysratkaisut 15 vuoden kokemuksella kaikenlaisiin kiinteistöihin

Lisätietoa 044 230 0737 info@lvi-eilola.fi www.lvi-eilola.fi

täynnä vaikka mitä ihanaa TARJOUSHINTAAN!

Meiltä aikuisille sopivat mitoitukset ja tunnetusti reilut valikoimat!

Erilaisia KENKIÄ

Naisten ja miesten TAKIT -20% -50%

Paljon MEKKOJA -50% alkaen39,90

Kaikenlaista POISTOHINTAAN 10,- 20,- 30,PALJON UUSIA ERIÄ!

HENKILÖNOSTIMEN VUOKRAUS

¦ Hydrauliletkut, liittimet, laaja valikoima hydrauliosia

¦ Hitsaustarvikkeet

¦ Petro-Canada vaseliinit

¦ Kilopultit, poranterät

¦ Laakerit, stefat

¦ Öljyt ym. ym.

Leinonen Petri 0400 379

SEURAKUNNAN PÄÄSIÄISAIKA

PALTAMON KIRKKO

29.3. KLO 10 GOSPEL-MESSU

2.4. KLO 9.30 PIKKUVÄEN PÄÄSIÄISKIRKKO KLO 19 KIIRASTORSTAIN MESSU

3.4. KLO 10 SANAJUMALANPALVELUS

5.4. KLO 10 PÄÄSIÄISSUNNUNTAIN MESSU

6.4. KLO 10 SANAJUMALANPALVELUS

KONTIOMÄEN SEURAKUNTAKOTI

30.3. KLO 16.30 HILJAISEN VIIKON AHTI-ILTA

31.3. KLO 16.30 HILJAISEN VIIKON AHTI-ILTA

1.4. KLO 9.30 PIKKUVÄEN PÄÄSIÄISKIRKKO KLO 11.15 KOULUN PÄÄSIÄISKIRKKO KLO 16.30 HILJAISEN VIIKON EHTOOLLINEN

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Suonperän laturetki kokosi hiihtäjät

Lions Club Vaala järjesti lauantaina 14.3. Suonperän laturetken, joka oli maksuton ja kaikille avoin hiihtotapahtuma Vaalan hiihtomajalla. Lämpömittari oli näyttänyt plusasteita jo usean päivän ajan, mutta lunta oli vielä riittävästi.

Lapset kisasivat hiihtomajan maastossa hyvillä laduilla Leijonahiihdon, ja jokainen palkittiin komealla osallistumismitalilla. Innokkaimmat heistä hiihtivät iloisin mielin kisalatuja useita kertoja vielä varsinaisen mitalisuorituksen jälkeen.

Aikuiset lähtivät aamukymmenen jälkeen hiihtomajalta Suonperän kämpälle kukin oman aikataulunsa ja tyylinsä mukaisesti. Peräti 24 hiihtäjää sujutteli edestakaisen 14 kilometrin matkan.

- Aiempiin vuosiin verrattuna taisi osallistujien määrää hieman verottaa lämmin keli, harmittelivat Leijonat yhteistuumin.

Järjestelyt onnistuivat joka tapauksessa hyvin ja palvelu pelasi. Suonperän kämpällä grillimestarina toimi Jussi Kuukasjärvi ja palanpainikkeeksi sai kuumaa mehua. Leijonavoimin pidettiin ladulle osunut Otermantien ylityskin hyvin lumettuna.

Kevään nopeasta edistymisestä johtunut latujen pehmeneminen ei saanut osallistujia lannistumaan, vaan hymyssä suin ja toisiaan tervehtien hiihdeltiin. Kun urakka oli ohitse, hiihtomajalla pääsi halutessaan suihkuun, Ritva Häikiö tarjoili pullakahvit ja oli kiva

Leijonahuolto pelasi pitkin laturetkeä. Suonperän taukokämpällä Jussi Kuukasjärvi grillasi makkaroita.

Kuva Tuula Karjalainen

vaihtaa yhdessä kuulumisia. Kodassa sai käydä paistamassa toiset makkarat.

Tuula Karjalainen

Iloisia hiihtäjiä Suonperässä tankkaamassa paluumatkalle mehua ja makkaraa.

Kuva Jussi Kuukasjärvi

Yhä useampi vanhempi kokee uupumusta ja stressiä

KOTIPITÄJÄ

Ojapellontie 22 B 6, 91500 Muhos www.kotipitaja.fi

Jakelualue: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Iinatti, Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala

Julkaisija: VKK-Media Oy

Yhteystiedot: Mediamyynti/toimitus: Raimo Klasila, p. 044 242 8040, raimo.klasila@kotipitaja.fi

Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281, vkkmedia@vkkmedia.fi

Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi

Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Katariina Rieskaniemi, aineisto@kotipitaja.fi

Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) vanhemmuuden tuen palvelujen vuoden 2025 raportti paljastaa, että viime vuonna yhä useampi vanhempi kokee uupumusta ja stressiä, sekä perheiden arjessa näkyy pitkittyneitä vuorovaikutuksen haasteita ja useaa perhettä kuormitti jatkuva ristiriitojen kierre. Paltamossa yksi tukimuoto vanhemmille on Pesäkolo-toiminta.

- MLL:n paikallisyhdistyksemme järjestää yhteistyössä Hyvinvointialueen ja seurakunnan kanssa joka perjantai Perheiden Pesäkoloa, joka on avoin kohtaamispaikka kaikille perheille. Meille ovat tervetulleet koko perheet, isovanhemmat tai vauvaa odottava tuleva vanhempi. Kävijöitä on ollut mahtava määrä ja Pesäkolo koetaan tärkeänä kohtaamispaikkana. Vertaistuki on usein se paras tuki, tiivistää kätilö, terveydenhoitaja sekä MLL-aktiivi Sanna Laine. Pesäkololla jaetaan paljon lapsiperheiden arkisia kuulumisia, liittyen ruokailuun, terveyteen ja arjen rutiineihin. Vertaiskeskustelut tukevat arjessa jaksamista. Eräs viikoittain Pesäkololla kävijä on Tomi Härkönen tyttärensä kanssa.

- Tärkein asia on, että Sofia saa leikkiä muiden lasten

kanssa ja oppia sosiaalisia taitoja. Olemme käyneet täällä jo vuoden päivät, kertoo Härkönen.

Valtakunnallisesti yhteydenotoissa on toistunut vanhemman uupumus, arjen kuormittavuus ja tukiverkostojen puute. Perheen sisäiset ihmissuhdehaasteet nousivat vahvasti esiin, joita olivat esimerkiksi ristiriidat parisuhteessa, arjen vastuiden epätasainen jakautuminen ja kasvatuserimielisyydet. Keskusteluvaikeudet lapsen kanssa mainittiin yhteydenotoissa kaksi kertaa useammin kuin edellisvuonna.

- Perheiden on mahdollista saada perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua. Kainuussa on perheneuvola sekä tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa. Yleisin tukimuoto lienee kuitenkin tuo perhetyö, joka tuo konkreettista apua perheelle kotiin ja tukea vanhemmuuteen. Perhetyötä on yleensä saatavilla hyvin matalalla kynnyksellä ja melko nopeasti. MLL:n lastenhoitoapua on saatavilla MLL Kainuun piirin kautta, Laine jatkaa. Viime vuonna vanhemman vakavat psyykkiset haasteet olivat lisääntyneet, sekä yhteyttä otti yhä useammin akuutisti huonovointiset van-

Sofia Härkönen ja Katri Moilanen pääsevät

hemmat. Vanhemmat kokivat usein, ettei apua ollut saatavilla riittävän nopeasti, tai että saatu tuki ei riittänyt. - Työelämävaatimukset ovat koventuneet ja moni vanhempi voi uupua, joka toki herkästi heijastuu myös lasten hyvinvointiin. Varhaisen tuen saaminen onkin tärkeää, jotta perheiden haasteet eivät ehtisi kasvaa isommaksi. Moniammatillinen yhteistyö ja erilaisten järjestöjen tuki yhdessä tuo turvaa perheille. Apua yleensä löytyy, kun sitä vain rohkenee pyytää, Laine muistuttaa. Myös taloudellinen epävar-

muus heijastui vanhempien jaksamiseen ja talousvaikeuksiin liittyvät yhteydenotot yleistyivät. Perheet hakivat suoraan aineellista tukea arjen kuluihin, kuten lasten harrastusmaksuihin, vaatehankintoihin tai joulun järjestämiseen. - MLL pystyy tukemaan muutamia perheitä esimerkiksi joulun alla Hyvä joulumieli-lahjakorttien turvin, ja sosiaalityöstä on ollut saatavilla aineellisen avun lahjakortteja vähävaraisille lapsiperheille, Laine kertoo Paltamon tilanteesta. Lasse Hinkula

perjantaisin Pesäkololle leikkimään.

Paltamon HYTE-kerroin nousi

Paltamon kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuvaava HYTE-kerroin on noussut edellisvuodesta.

Kunnan hyvinvointityötä tehdään kunnanvaltuuston nimeämässä moniammatillisessa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen työryhmässä.

Käytännön työtä koordinoi hyvinvointiaktivaattori Jenna Härkönen, joka huolehtii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöstä kunnan eri sektoreiden, muiden toimijoiden sekä alueellisten toimijoiden kanssa.

- Olemme tehneet Paltamossa hyvinvoinnin edistämiseksi työtä monella eri sektorilla, joten yhtä yksittäistä tekoa on vaikea nostaa esiin. Hyvinvoinnin edistäminen on kunnassamme strateginen valinta. Se koskettaa useita palvelualueita ja ylittää myös organisaatiorajoja, minkä vuoksi jokaisella sektorilla tehtävä työ on tärkeää, Härkönen kertoo.

Paltamossa on tiivistetty yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja hyödynnetty hankerahoituksia liikunnan kehittämisessä. Olosuhteita on parannettu muun muassa kuntoportailla, koirapuistolla, Kontiomäen frisbeegolfradalla sekä liikunta-areenalla, ja lisäksi kuntaan on valmistunut uusi monitoimikeskus sekä

Monitoimikeskuksen toiminnot ovat merkittävä tekijä kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta.

kuntosali. Liikunnallista elämäntapaa edistetään hankkeiden, Harrastamisen Suomen mallin ja kerhorahoituksen avulla.

- Työllisyyspalvelut ovat tehneet merkittävää työtä työllisyyden edistämiseksi. Myös kulttuuri- ja tapahtumatoiminta on ollut aktiivista yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Paltamo on ollut mukana mielen hyvinvointia edistävissä hankkeissa. Toimenpiteitä on kohdennettu erityisesti kouluikäisille, Härkönen jatkaa. Esimerkkinä tästä ovat seitsemäsluokkalaisille suunnatut mielenterveystarkastukset eli

Paltamolaislähtöinen

Mielihetki- ja yläkoululaisten Mielitunti-toiminta, joiden taustalla oli Kainuun hyvinvointialueen Kestävän kasvun Kainuu II -hanke. Lisäksi on osallistuttu koulu- ja varhaiskasvatusikäisten ruokakasvatushankkeeseen sekä Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan, jossa tuetaan ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä HYTE-kertoimen määrittely perustuu indikaattoreihin, joita ovat esimerkiksi työllisyys, kouluterveyskyselyn tulokset, liikuntamahdollisuudet ja osallisuus. Paltamon HYTE-kerroin vuonna 2022 oli esimerkiksi 16,7 euroa asukasta kohden ja nousun myötä se

Sainio tähtää eduskuntaan

Paltamolaislähtöinen kulttuurivaikuttajanakin tunnettu Sami Sainio tähtää eduskuntaan pyrkien ensin Kainuun Vasemmiston ehdokkaaksi. - Asia on kirkastunut viimeisten viikkojen aikana. Halusin saada positiivista näkyvyyttä ja käynnistää jäsenäänestyksen ehdokkaasta. Vasemmistolla on Kainuussa nyt kolme ehdokasta ja kaksi paikkaa. Odotan rehtiä kilpailua ehdokkaiden kesken ja toivon vasemmistosta kolmea edustajaa eduskuntaan. Jäsenistö päättää. Kainuussa on monissa puolueissa hyviä poliitikkoja ja poliitikkojen alkuja, toteaa Sainio. Hänen poliittinen uransa aktivoitui kunta- ja aluevaalien jälkeen. Hän toimii muun muassa Kajaanissa kaupunginvaltuutettuna ja sivistyslautakunnan varajäsenenä. Hän on Kainuun maakuntavaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän toimii hyvinvointialueella myös valtuutettuna kuuluen ikäihmisten ja vammaisten valiokuntaan sekä toiminnallaan vaikuttaa hyvinvointialueen tilanteeseen.

- Esimerkiksi valtakunnan politiikassa tunnin juna on turha hanke, sillä samalla summalla olisimme voineet antaa hyvinvointialueiden alijäämiä anteeksi. Terveydenhuolto on

kriisissä ja valtio kiristää tahtia, kun rahoitusta leikataan tulevina vuosina, hän tiivistää. Sainiolle on tärkeää, että Kainuusta olisi eri puolueista kattava edustus valtakunnan politiikassa. Hänellä on selkeitä näkemyksiä valtakunnallisista linjauksista Kainuun Vasemmiston edustajana.

on vuonna 2026 21,6 euroa asukasta kohden. Kerroin päivittyy vuosittain ja siihen vaikuttavat mittarit tulevat tulevaisuudessa vaihtelemaan. - Kertoimen nousu kuvastaa laajaa monialaista yhteistyötä kunnan, päättäjien, hyvinvointialueen ja järjestöjen kesken. Vaikka edellytyksiä hyvinvoinnille, terveydelle ja turvallisuudelle voidaan luoda, ratkaisevaa on myös kuntalaisten oma aktiivisuus niiden hyödyntämisessä, Härkönen muistuttaa.

Lasse Hinkula

Paltamon

ma-pe 9 - 17 la 9 - 14

Vaalan apteekki

ma-pe 9 - 17

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS

OSTETAAN

Kahdet siistit keittiön komerot ja yläkomerot, ovella ja välitasot. Yhteystiedot: V. Koukkari Muhos. P. 044 533 1319.

VUOKRATAAN

Vuokraan Vaalassa 2h kk kalustettuna lyhytaikaisesti . Tule ja koe Vaalan upeat maisemat. P. 040 772 2549/viesti soitan takaisin.

MYYDÄÄN

Ostetaan Mercedes 300d w124 v. 85-95.manuaalivaihteiston KARDAANIAKSELI. Myös halpa 300d varaosa-auto kiinnostaa. Laita viestiä tai soita. P. 040 514 2350.

Ostetaan Mersun w115 vasen ETULOKASUOJA. vm. 68-73. Uusi tai hyvä käytetty. Laita viesti tai soita p. 040 514 2350.

Ostetaan Topi Sorsakoski ja Olavi Virta vinyyli äänilevyjä. Hl. 1-5€/kpl. Laita viestiä tai soita p.040 514 2350/Oulu.

Perikunta myy/vuokraa rivitalo yksiön 1h+k+sauna+alkovi 43 neliöä Vaalassa Karpalotiellä. P 044 260 4265. SEKALAISTA

Mies etsii naista. 40-60 vuotiasta. P. 046 953 7152.

eduskuntavaaliehdokkaisiin ja juttu Sainiosta on sarjan ensimmäinen. Lasse Hinkula

- Meillä on Kainuun edun ajamisessa selkeitä linjoja. Kolmen tunnin saavutettavuus ja lentoliikenteen tukeminen, järkevät junayhteydet kainuulaisille, tarvitsemme riittävän kattavat sähkön kantaverkot investointien saamiseksi Kainuuseen liittyen esimerkiksi datakeskuksiin ja vihreään siirtymiseen. Lisäksi EU-tasolla on juuri nyt tulevan ohjelmakauden muutos käynnissä. Nyt koheesiovaroja ollaan avaamassa. Me Itä- ja Pohjois-Suomessa tarvitsemme varojen turvaamista. Näitä varoja kuuluu meille, jotka asumme harvaan asutulla alueella, linjaa Sainio. Sainio toimii esimerkiksi Kainuun Eino Leino -seurassa puheenjohtajana kolmatta vuotta. Hänelle kulttuurin tukeminen on tärkeää. - Kannatan ehdotusta, että bruttokansantuotteesta pitäisi jyvittää kulttuurille ja taiteelle yksi prosentti. Kulttuuri- ja taide tuottavat meille hyvinKajaanin 375 -kutsuvierasjuhlassa Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi ja Kainuun liiton puolesta maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Sami Sainio esittivät onnittelut ja tervehdykset Kajaanin kaupungille. Kuva Päivi Soldatkin vointia ja tukevat kansantaloutta, hän muistuttaa. Perehdymme Kotipitäjä-lehden sivuilla paikallisiin

ANNETAAN

● DigitaPRO-antenniasennukset

● ATK- ja tietoliikennepalvelut

● Murto- ja videovalvonta

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?

Manamansalon uusi ranta-asemakaava kehittää alueen matkailupotentiaalia

Vaalan kunta ja Metsähallitus ovat saaneet valmiiksi Manamansalon Teeriniemen uuden ranta-asemakaavan. Valmistunut kaava avaa alueelle uusia mahdollisuuksia matkailupalveluiden kehittämiseen aivan Oulujärven retkeilyalueen kylkeen.

Retkeilyalueen käyntimäärät kasvoivat viime vuonna 20 prosenttia, mihin vaikuttivat sekä Manamansalon uusi yrittäjä että poikkeuksellisen lämmin kesä. Nyt valmistunut kaava luo pohjan kasvavan kysynnän tukemiselle uusilla palveluilla ja investoinneilla.

reunalle voi hyvin sijoittua toinenkin yrittäjä, vaikkapa vastaanotosta ja mökeistä koostuva resort, jotka vetävät nyt Lapissa todella hyvin, Mönkkönen jatkaa.

– Tai muita matkailupalveluita, ravintola, tapahtumatuotantoa, mahdollisuuksia on monia.

Kaavaratkaisu on jätetty tarkoituksella sillä tavalla väljäksi, että alueelle voi sijoittaa monenlaista matkailua tukevaa liiketoimintaa ilman, että kaavaan täytyy heti hakea muutosta.

- Kun alueella on riittävästi tekemistä, viipymä kasvaa. Se on tärkein tekijä kestävässä matkailussa, Mönkkönen sanoo. Samalla toivomme, että myös alueen käyttö ympäri vuoden laajenee.

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?

ILMAISEKSI Kotipitäjän Kirppiksellä!

Ihan retkeilyalueen vieressä sijaitsevalla Teeriniemen ranta-asemakaava-alueella toimii tällä hetkellä Manamansalon leirintäalue, joka vuokraa Metsähallituksen omistamia mökkejä ja leirintäalueen yhteisiä tiloja.

- Olemme todella tyytyväisiä siihen, että kaava on nyt vahva ja toivomme, että alue lähtee kehittymään, Vaalan kunnan kaavoituspäällikkö Marianne Ojala sanoo.

- Teeriniemen alueesta voisi hyvin syntyä portti tai keskus koko Oulujärven matkailutoiminnalle, Ojala jatkaa.

Vaikka retkeilyalueella pääpaino onkin retkeilyssä, myös luonto otetaan huomioon ja se on huomioitu myös kaavoituksessa. Vanhan ranta-asemakaavan mukainen rakentaminen on siirretty pois herkimmiltä alueilta ja korttelialueet on suunniteltu niin, että ne eivät ulotu rantaan asti. Näin rantatörmän alue jää yhteiseen käyttöön.

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

ILMAISEKSI Kotipitäjän Kirppiksellä!

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi

- Vahvistuneen kaavan myötä yrittäjällä on halutessaan mahdollisuus kehittää toimintaansa, rakentaa uutta ja kehittää palveluita, Metsähallituksen alueidenkäytön johtava asiantuntija Riku Mönkkönen kertoo.

- Kaava-alueen etelä -

Alueelle toivotaan lisää aktiviteetteja

Metsähallituksen tavoitteena on kehittää retkeilyalueita niin, että niillä ovat keskiössä erilaiset luonnossa tapahtuvat toiminnot.

Lisäksi voimassa olevan kaavan mukaiset katuyhteydet herkillä alueilla on jätetty osoittamatta kaduiksi ja osoitettu sen sijaan kevyenliikenteen yhteyksinä. Korttelialueita on myös jaettu useampaan rakennusalaan. - Kaavoitus on tehty pitkälle tulevaisuuteen katsoen. Rakennusoikeutta on paljon, sen toteuttamiseen menee varmasti pidempi aika, Mönkkönen arvioi.

Metsähallitus

Utacon Oy on metallinkierrätykseen erikoistunut yritys. Ostamme romurautaa ja muita metalleja päivän hintaan.

Keräämme, lajittelemme ja jalostamme metalliromua teollisuuden raaka-aineeksi. Tarjoamme palveluitamme niin yrityksille, yksityisille kuin kunnalliselle puolelle. Kun haluat nopean ja toimivan kierrätyksenmetalliromuillesi, kysy tarjous meiltä.

Tuo romusi meille tai tilaa noutopalvelu.

Noudamme romut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta.

OSTAMME:

Rautaromut

Kuparit

Romuautot

Messingit

Oulujoen vesistöalueen kevättulvasta ennustetaan maltillista vähälumisen talven jälkeen

Oulujoen vesistöalueen kevättulvasta ennustetaan tulevan noin 20 % keskimääräistä pienempi. Lumen vesiarvo Oulujoen vesistöalueella oli maaliskuun puolessa välissä noin 55 mm, mikä on 95 mm ajankohdan keskimääräistä noin 150 mm lumen vesiarvoa alempana.

Mikäli kevättulva toteutuu ennustetun kaltaisena, pitäisi säännösteltyjen Kianta- ja Vuokkijärvien vedenpintojen nousta kesäajan virkistyskäytön tavoitetasoille. Oulujärven osalta kesän virkistyskäytön tavoitetasojen saavuttaminen on vielä hieman epävarmaa. ”Oulujärvellä vedenpintaa laskettiin hieman enemmän kuin mitä tulvaennusteen mukaan olisi tarvinnut, jotta kevään velvoiteruoppaukset saatiin tehtyä. Kianta- ja Vuokkijärvillä puolestaan vedenpintoja on pidetty talven aikana korkeammalla. Tämä mahdollistaa sekä veden saamisen Oulujärveen myöhemmin että virkistyskäytön tavoitetasojen saavuttamisen kevättulvan jälkeen.

Lisäksi Oulujoella Pyhäkosken voimalaitoksella kunnostetaan tulvaluukkuja, ja tämän projektin työturvallisuuden vuoksi. Oulujärveä ei myöskään voida tänä vuonna nostaa kovin korkealle, vaikka kesästä tulisikin sateinen”, kertoo Oulujoen ja Hyrynsalmen reitin säännöstelystä vastaava Mikael Heikkilä Fortumilta.

Oulujoen vesistön merkittävimmille säännöstellyille järville on määritetty säännöstelyrajoja tiukemmat pinnankorkeustavoitteet.

Nämä ympäristölliset ja virkistyskäytön suositustasot eivät ole ehdottomia rajoja. Ne

kuitenkin ohjaavat säännöstelyn suunnittelua siten, että kesän vedenkorkeudet pyritään saamaan ja pitämään ympäristön ja virkistyskäytön kannalta optimaalisilla tasoilla.

Järvien tavoitetasojen alarajat ovat Kiantajärvi NN+ 198,5 m, Vuokkijärvi NN+ 188,5 m ja Oulujärvi NN+ 122,5 m. Sotkamon reitillä tavoitetasot ovat Ontojärvi NN+158,0 m sekä Nuasjärvi ja Kiimasjärvi NN+ 137,4 m.

Vuosi 2025 oli

Oulujoen vesistöalueella sateiden osalta kuiva

Sadekertymä Oulujoen vesistöalueella oli koko vuoden 2025 osalta keskimääräistä pienempi. Alkuvuoden sadanta oli alle keskimääräisen, vesistön säännösteltyjen järvien virkistyskäytön tavoitetasot saavutettiin kuitenkin hyvissä ajoin.

Joulukuussa lauha sää sulatti lunta, ja sulamisvedet nostivat veden pintaa Vuokkija Oulujärvellä. Oulujoen jäädytysajoja jouduttiin vaihtelevan sään takia suorittamaan ennakoitua pidempään, jonka yhteydessä Oulujärven pinta jatkoi hieman nousuaan. Fortumin Leppikosken voimalaitoksen molemmat koneistot kunnostettiin vuoden 2025 aikana. Kunnostustyö tehtiin koneistoihin vuorotellen, ja näin ollen töillä ei ollut merkittävää vaikutusta veden korkeuteen laitoksen yläpuolella.

Vähälumisen talven vuoksi ei ollut mahdollista laskea Oulujärven ja Vuokkijärven pintoja alas, ja Vuokkijärven

turvelauttoja ei päästy poistamaan kaivinkoneella jäältä käsin, kuten alun perin oli suunniteltu. Kaivinkonetyön turvallinen suorittaminen olisi vaatinut vedenpinnan laskua alemmas, jotta työ olisi voitu tehdä kuivatyönä. Työ jatkuu myöhemmin keväällä veneestä käsin, kun jäät ovat sulaneet.

Oulujoen alueen alkuvuosi 2026 oli vähäluminen

Oulujoen vesistöalueen tammi-helmikuun sademäärä oli 21 mm, joka on noin 33 % keskimääräistä vähemmän. Oulujärven pinnankorkeus on nyt NN+ 121,50 m, joka on viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoa 43 cm matalammalla.

Hyrynsalmen reitillä Kiantajärven pinnankorkeus on NN+ 197,50 m, joka on 55 cm viimeisen 10 vuoden ajankohdan keskiarvoa korkeammalla.

Vuokkijärven pinnankorkeus on NN+ 187,84 m, joka on ajankohdan 10 edeltävän vuoden keskimääräistä tasoa merkittävästi korkeammalla eli 2,25 m keskimääräistä ylempänä.

Sotkamon reitillä Ontojärven pinnankorkeus on nyt NN+ 156,65 m, joka on 49 cm ajankohdan 10 edeltävän vuoden keskiarvoa ylempänä.

Kiimasjärven pinnankorkeus on NN+ 136,47 m, joka on 35 cm keskimääräisen alapuolella ja Nuasjärven pinnankorkeus on NN+ 136,41 m, joka on myös 10 cm keskimääräisen alapuolella.

Kiimas- ja Nuasjärven osalta lumitilanne on vähäinen, joten kevään vesimäärä jää tältä osin vähäiseksi. Vesiosuuksien

Kulumni

pinnannostot aloitetaan kohti kesäkauden tavoiterajaa, viimeistään huhtikuun loppupuolella. Kainuun Voiman laitoksilla ja koskiosuuksilla ei ole tänä keväänä suunnitelmissa mittavia korjauksia.

Vuoden 2026 merkittävimpiä töitä Seitenoikean voimalaitoksella Emäjoella on vuorossa pidempi keskeytys, joka alkaa kesäkuussa. Voimalaitoksen koneistoa uusitaan, ja työ kestää arviolta joulukuuhun asti. Pyhäkosken voimalaitoksella Oulujoella uusitaan yksi tulvaluukuista, ja työturvallisuuden varmistamiseksi Oulujärven pintaa pyritään pitämään lähellä virkistyskäytön alarajaa. Oulujoen Nuojuan voimalaitoksella tehdään myös yhdelle koneistolle töitä, jotka alkavat huhtikuussa, ja niiden arvioitu päättymisaika syyslokakuun vaihteessa. Lisäksi kaikille muille koneistoille suoritetaan määräajoin lyhyitä huoltoja, joiden aikana vesi- tai tuotantotilanteen niin vaatiessa voidaan ohijuoksuttaa vettä. UPM Energy käynnistää toukokuussa peruskunnostustyöt Kallioisen vesivoimalaitoksella Sotkamossa. Katerman voimalaitoksella Kuhmossa työt alkavat kesäkuussa. Kunnostus kestää arviolta noin puoli vuotta, Kallioisessa työt valmistuvat joulukuun alussa ja Katermassa tammikuussa 2027. Katermassa ja Kallioisessa vesi johdetaan töiden aikana ohijuoksutusluukkujen kautta. Ohijuoksutus ei vaikuta Ontojärven vedenpinnan korkeuteen.

Fortum Oyj Viestintä

Kommelluksia kotirintamallakin!

Sotiemme jälkeen julkaistiin useita sota-ajan kaskuihin perustuvia kirjoja. Esimerkiksi Gummerus julkaisi kirjat Hyvin sytytti (1943) sekä Nauru sodalle 1 (1960) ja 2 (1961). TOP PRESS panosti sotaan Talvisodan naurut -kirjallaan (1984) ja Tammi Aseena nauru (1987. Myös kotirintama ja sen kommellukset saivat näissä oman osansa. Tässä poimintoja: Isä pojalleen. joka on juuri kaatanut maitomukinsa pöydälle: – Sinä olet sitten suuri porsas. Tiedätkös sinä edes, mikä on porsas? Poika: – Se on suuren sian lapsi!

Alpertti: – Minkälainen se tämän uuden papin saarna oli tänä aamuna kirkossa? Aapeli: – Hyvä tuntui olevan suustaan. Itketti kaikki pitäjän akatkin niin, ettei niistä tipu vettä ainakaan viikkoon! Alpertti: – Vaan minun anoppini se suuttui appiukon hautajaisissa siitä, kun kirkkoherra oli sanonut, että pappa oli nyt muuttanut parempaan kotiin!

Me naiset. Laila: – Tapasin tuon miehen naamiaisissa, eikä hän ole tuntevinaankaan minua enää. Leila: –Miksi hän ei muka halua tuntea sinua enää? Laila: – No kun minä sanoin, että hänellä on niin ruma naamari, että olen kuolla nauruun. Että eikö hän voisi ottaa sitä pois! Leila: – No mikä siinä nyt oli niin kauheaa? Laila: – No se, kun hänellä ei ollut lainkaan naamaria!

Synnytyslaitoksella. Maila: – Muistatko, kun kerroin sinulle yhdeksän kuukautta sitten naamiaisista, joissa tapasin hurmaavan oloisen miehen? Raila: – Senkö, jolla oli niin kaunis kiinalainen naamari? Maila: – Hän juuri. Aamulla selvisi, että hän oli kiinalainen.

Me miehet. Kari: – Muistat varmaan, paljonko painoi se hauki, jonka sait uistimella viime kesänä? Ari: – Eipä tullut punnituksi, mutta järven pinta laski puoli metriä sen jälkeen, kun vedin sen ylös!

Lennart: – Oletko kuullut, että Villeltä on katkennut kylkiluu ja hänellä on toinen silmä mustana? Bertil: – E–en. Eilenhän minä näin hänen kävelevän kadulla sen naapurin kauniin Elsan kanssa. Lennart: – Ni–in, – ja niin näki Villen vaimo myös!

Miltä näyttää Muhoksen tulevaisuus?

Otsikon kysymykseen on ainakin kaksi vastausta. Oikeaa vastausta ei vielä voi varmuudella sanoa, mutta vastaan ensin positiivisella ja toivottavasti toteutuvalla vastauksella. Datakeskus hanke toteutuu ja yksistään tämä hanke mullistaisi elämäämme ja kuntaamme tavalla, jota ei vielä voi edes kaikilta osin ymmärtää ja tämän hankkeen kautta voisimme hyödyntää siitä syntyvää hukkalämpöä Muhos Biopark-hankkeisiin ja kuntaamme tulisi myös sitä kautta uusia yrityksiä ja investointeja. Tämä teollinen keskittymä toisi myös kuntaamme työpaikkoja, verotuloja monella eri tavalla ja samalla se vahvistaisi kuntamme elinvoimaa pitkälle tulevaisuuteen. Tästä johtu-

en meidän kuntapäättäjien tärkein tehtävä on saattaa kaikki kaava-asiat maaliin. Joudummekin pitämään ylimääräisen kunnanvaltuuston kokouksen tiistaina 3.3 jotta saamme tehtävämme tehtyä. Kokouksen jälkeen voimme vain odottaa ja toivoa, että kaikki menee hyvin ja tämä vastaus toteutuu.

Ennen toista vastaustani muutama sana menneestä vuodesta 2025 Muhos oli Pohjois-Pohjanmaan harvoja kuntia, joka kasvoi eli meille muutti enemmän ihmisiä kuin täältä muutti pois ja kuntaamme syntyi pitkästä aikaan 100 lasta. Kirkkosaaren tontit menivät hyvin kaupaksi ja lähes kaikki saatiin myytyä.

Sitten se toinen ja huonompi vastaus. Tässä Goo -

gle huumassa missä me itse kukin tunnumme olevan, niin on hyvä muistaa, että mitään investointipäätöksiä ei olla vielä tehty, joten on järkevää miettiä tätäkin vastausta. Datakeskus hanke ei toteudu ja niitä verotuloja ei alakkaan tulemaan. Kuntamme lainakanta on n.53 milj.euroa. Teimme viime vuonna 680 tuhannen euron tappion ja tälle vuodelle 900 tuhannen euron alijäämäisen talousarvion. Nämä ovat sellaisia lukuja, että toivonkin kaikkien kuntapäättäjien, viranhaltijoiden, kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten pysähtyvän hetkeksi miettimään kuntamme tilaa ja näitä huolestuttavia lukuja. Ja vuosi 2027 ei tule olemaan yhtään helpompi. Näistä luvuista johtuen aloitamme keväällä

palveluverkko selvityksen. Itse selvityshän ei vielä tuo yhtään säästöjä, vaan se antaa kunnanvaltuustolle faktatietoa kuntamme nykytilasta ja siitä miltä tulevat vuodet tulevat näyttämään. Toivon totisesti, että emme joudu tekemään sellaisia päätöksiä ja säästöjä jotka näkyvät ja tuntuvat kenenkään kuntalaisen arjessa liian negatiivisesti. Olen monesti todennut, että me Muhoslaiset ei aina itse ymmärretä, kuinka hyvät palvelut ja kuinka upea kunta meillä on. Toivottavasti näin on myös jatkossa. Toivotan kaikille mukavaa ja menestykästä vuotta 2026.

Jarmo Markkanen Muhoksen kunnanvaltuuston puheenjohtaja (sdp)

Me pojat. Arvi: – Äiti, äiti, kun sinä olit lähtenyt aamulla töihin, isä rikkoi sen kalliin maljakon. Äiti: – Mitä, sen kalliin perintövaasinko? Kyllä nyt saa isäsi kuulla kunniansa, sen takaan! Arvi: – Äiti, saanko minä olla valveilla niin pitkään, kun isä tulee töistä kotiin?

Äiti: – Arvo, eilen oli komerossa kolme palaa kakkua ja tänään vain yksi. Miten selität sen? Arvo: – No kun kaapissa oli niin pimeää, etten nähnyt sitä kolmatta palaa!

Lukijapostia. Maukka Hietanen Iistä on muistanut kahdella jutulla. Pikkuinen Ville juoksee poliisiasemalle ja hihkaisee: – Tulkaa heti auttamaan. Isä on tappelussa! Poliisi lähtee pojan mukaan. Pojan kotipihalla on kaksi miestä rajussa käsirysyssä. Poliisi: – Kumpi näistä on sinun isäsi? Pikku-Ville: – En minä vaan tiedä. Siitähän ne juuri tappelevatkin!

Jalmari Jenkkanen täytti 100 vuotta ja toimittaja uteli pitkän iän salaisuutta. Jalmari: – Jaa, sitä on vielä vaikea sanoa. Minulla on neuvottelut kesken jogurttitehtaan ja vitamiinivalmistajan kanssa!

Martti Kähkönen lukijoiden palaute ja jutut: vkkmedia.fi

Seurakunnat hakevat uusia valtuutettuja syksyllä

Seurakuntavaalit järjestetään kuluvan vuoden syksyllä ja myös Paltamon seurakunnassa voivat luottamushenkilöt päästä vaikuttamaan oman seurakuntansa ja kotipitäjänsä asioihin. Seurakuntavaaleissa voi asettua ehdolle konfirmoitu, 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 15.11.2026 täyttävä evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen. Jos ehdokkuus seurakuntavaaleissa kiinnostaa, mutta ei kuulu kirkkoon, ehdokkaan kannattaa liittyä kirkkoon riittävän ajoissa, sillä hänen tulee vahvistaa jäsenyytensä 15.9.2026 mennessä. - Olisi hyvä, jos saisimme uusia vastuunkantajia seurakunnan luottamushenkilöiksi. Monenlaisia ehdokkaita tarvitaan. On tavallista, että kauden päättyessä osa jää pois luottamustehtävästään. Etenkin olisi hienoa, jos meillä olisi myös nuorempia ehdokkaita, ylipäätään eri ikäisiä, tuomassa oman näkökulmansa siihen, miten he haluaisivat seurakunnan kehittyvän tulevaisuudessa, kertoo Paltamon

seurakunnan kirkkoherra Esa Oikarinen.

Seurakuntalaisten joukosta valittavat luottamushenkilöt käytännössä suunnittelevat seurakunnan toimintaa ja taloutta sekä oman nelivuotiskautensa ajalle että tulevaisuutta varten ja tekevät yhteistyötä seurakunnan henkilökunnan kanssa. He päättävät esimerkiksi seurakunnan kirkollisveroprosentista, talousarvioista, rakennushankkeista, avustuksista, monista työntekijävalinnoista ja uusista viroista, seurakunnan toiminnan painotuksista, seurakunnan tilojen käytöstä.

Heillä on lisäksi äänioikeus hiippakunnan piispanvaalissa ja hiippakuntavaltuustovaalissa, he voivat äänestää kirkolliskokousvaalissa, joka päättää esimerkiksi kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta. - Päättäjät vaikuttavat omalta osaltaan seurakunnan suuntaan ja ilmeeseen tulevan valtuustokauden aikana. Useimmiten on mahdollista

vaikuttaa myös jonkun itselle läheisen johtokunnan eli lähetys-, diakonia-, julistustai kasvatustyön johtokunnan kautta, Oikarinen kertoo.

Seuraavan valtuustokauden aikana on mahdollista, että päättäjät joutuvat ottamaan kantaa myös seurakunnan yhdistymisiin tai selvityksiin: - Tällä hetkellä selvittelyssä on Ylä-Kainuun eli Suomussalmen, Puolangan ja Hyrynsalmen seurakuntien mahdollinen yhdistyminen yhdeksi seurakunnaksi. Myös kirkon ja muiden kiinteistöjen remonteista päättäminen on yksi iso tehtävä, Oikarinen kertoo.

Seurakuntavaaleissa voi äänestää viimeistään vaalipäivänä 15.11.2026 16 vuotta täyttävä seurakunnan jäsen. Äänestys onnistuu ennakkoon kaikissa Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien ennakkoäänestyspaikoissa ja varsinaisen vaalipäivänä voit äänestää vain oman seurakuntasi ilmoittamassa äänestyspaikassa.

Seurakunnan valtuutetut voivat olla päättämässä esimerkiksi kirkollisveroprosentista, talousarvioista, rakennushankkeista, avustuksista, monista työntekijävalinnoista ja uusista viroista.

- Ennakkoäänestyspaikkoista ei ole vielä päätetty. Varsinaisia äänestyspaikkoja seurakunnassa on kaksi eli Paltamon seurakuntakeskus ja Ristijärven seurakuntakoti. Ennakkoäänesmahdollisuutta

kaupoissa voidaan harkita. Pidämme vaaleja esillä seurakunnan ilmoittelussa kuten kuukausitiedotteissa, myöhemmin hyödynnetään myös someviestintää. Kevään Norssikarnevaaleilla on tarkoitus

myös olla esillä, Oikarinen toteaa.

Kansalaiset ovat kiintyneet Kainuun luontoon ja huoli sen tilasta kasvaa

Kainuun LUMO-ohjelman laadintaa varten toteutetun kansalaiskyselyn vastauksissa Kainuun luontoa kuvaillaan rauhan, hiljaisuuden ja maisemien muodostamaksi “sielunmaisemaksi”, joka on monille arjen voimavara ja identiteetin perusta. Samalla vastaukset välittävät vahvaa viestiä: huoli metsien pirstoutumisesta, soiden ojituksista, vesistöjen tilasta ja suurten maankäytön hankkeiden vaikutuksista on kasvanut.

Luontoon liitetty syvä kiintymys ja kasvava huoli kulkevat rinta rinnan — ja niiden mukana nousee esiin vahva toive konkreettisista toimista, jotka vahvistaisivat luonnon monimuotoisuutta Kainuussa.

Kainuun ELY- keskuksen loppuvuodesta 2025 toteuttamaan avoimeen verkkokyselyyn vastasi 186 henkilöä. Vastausten laadullinen teemoitus tarjoaa aineistolähtöistä taustatietoa valmisteilla olevalle Kainuun LUMO-ohjelmalle. LUMO - työ jatkuu nyt Pohjois - Suomen elinvoimakeskuksessa.

”Luonto on henkinen kirkkoni”

Kyselyn vastauksissa Kainuun luontoa kuvaillaan ennen kaikkea henkisenä ja

fyysisenä voimavarana. Toistuvat ilmaukset kuten “latauspaikka”, “sielunmaisema” ja “henkireikä” kertovat vahvasta tunnesiteestä metsiin, vesistöihin ja maisemiin — ja valottavat, miksi luonnon tila koetaan merkitykselliseksi myös elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta. Monelle vastaajalle luonto on lisäksi konkreettinen syy asua Kainuussa tai palata sinne.

Eräs vastaaja kuvailee luonnon merkitsevän rauhaa, hiljaisuutta ja vapautta liikkua pilaamattomassa ympäristössä: ”Luonto on henkinen kirkkoni.”

Tunnesiteen rinnalla vastaajat tuovat esiin myös huolia: metsien pirstoutuminen ja avohakkuihin painottuva metsänkäsittely, soiden ojitukset, pienvesien tila ja virtavesien vaellusesteet sekä suurten maankäytön hankkeiden, kuten tuulivoima- ja kaivoshankkeiden, vaikutukset luontoarvoiltaan herkkiin kohteisiin. Monissa kommenteissa korostuu näkemys, ettei lyhytnäköisillä valinnoilla tulisi vaarantaa arvoja, joita ei voi myöhemmin palauttaa.

Aineistossa esitetään useita toimenpide-ehdotuksia luonnon monimuotoisuuden vah-

Vaala

Vaala panostaa vahvasti tulevaisuuteen kehittämällä uusiutuvaa energiaa, vihreää vetyä ja datakeskustoimintaa.

vistamiseksi. Useimmin esiin nousevat vanhojen metsien ja laajojen metsäkokonaisuuksien suojelu, ekologisten yhteyksien turvaaminen, luonnonmukaisempi metsänkäsittely sekä soiden ja pienvesien ennallistaminen. Monissa kommenteissa korostetaan myös tarvetta maankäytön kokonaisohjaukselle ja hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnille.

Vastaajat kuvaavat sekä jo tekemiään oma-aloitteisia toimia että toiveita taloudellisista kannustimista ja hallinnollisten käytäntöjen keventämisestä, jotta vapaaehtoiset luonnon monimuotoisuutta tukevat ratkaisut olisivat nykyistä helpommin toteutettavissa.

- Aineisto antaa meille kokemuksellisen näkymän siitä, miten vastaajat kuvaavat Kainuun luontoa ja sen monimuotoisuuden tilaa. Vastauksissa näkyy myös toive siitä, että työ luonnon hyväksi etenee käytännön tasolle, toteaa Kainuun LUMO-ohjelmatyötä koordinoiva Titta Jylhänkangas Pohjois - Suomen elinvoimakeskuksesta.

Ideapankki on avattu

Kysely osoitti, että vastaajilla on vahva halu osallistua luonnonhoitoon — niin talkoisiin,

Monille kansalaiskyselyyn osallistuneille luonnon monimuotoisuuden turvaaminen näyttäytyy myös kainuulaisen elämäntavan, kotiseudun maisemien ja alueen elinvoiman sekä tulevaisuuden perusedellytysten vaalimisena. Kuva Titta Jylhänkangas

ennallistamiseen, vieraslajityöhön ja viestintään kuin omien maiden luonnonmukaiseen hoitoon. Kiinnostus ulottuu sekä yhteisöllisiin tekoihin että arjen pieniin, mutta merkityksellisiin luontotekoihin.

Tätä varten on avattu Kainuun LUMO - ideapankki, matalan kynnyksen kanava, jossa asukkaat, yhteisöt ja muut toimijat voivat ehdottaa toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, uusia toimintamalleja ja ideoita Kainuun luonnon hyväksi. Ideapankki linkittyy myös Kajaanin 375-vuotisjuhlavuoden ”Yhdessä”-teemaan, joka rohkaisee osallistumaan ja vaikuttamaan.

hakee teknistä johtajaa rakentamaan tulevaisuutta

Nyt kunta hakee teknistä johtajaa keskeiseen rooliin tukemaan tätä kehitystä ja rakentamaan elinvoimaista Vaalaa. Tekninen johtaja vastaa kunnan teknisten palvelujen kokonaisuudesta, joka kattaa muun muassa kunnallistekniikan, maankäytön, tilapalvelut sekä ympäristöja lupatehtävät. Tehtävässä korostuvat strateginen johtaminen, talouden hallinta sekä investointien suunnittelu ja

toteutus.

Lisäksi tekninen johtaja toimii elinvoimalautakunnan esittelijänä ja tekee tiivistä yhteistyötä kunnan johdon, henkilöstön, yritysten ja kuntalaisten kanssa. Rooliin kuuluu myös kokonaisturvallisuuden ja varautumisen

kehittäminen.

Vaalassa työskentely tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisesti kunnan kehitykseen. Päätöksenteko on lähellä, ja työn tulokset näkyvät nopeasti kuntalaisten arjessa.

Tehtävään vaaditaan

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta johtamisesta. Lisäksi arvostetaan vahvaa teknisen alan osaamista, talous- ja investointitaitoja sekä hyviä vuorovaikutusvalmiuksia.

Kunta tarjoaa monipuolisen johtotehtävän, osaavan työyhteisön ja mahdollisuuden työskennellä ainutlaatuisessa ympäristössä Oulujärven ja Rokuan läheisyydessä. Hakuaika tehtävään päättyy 12. huhtikuuta 2026.

Lasse Hinkula

Mitä kuuluu Muhoksen Voitolle 2026

Muhoksen Voitto on liikuttanut muhoslaisia vuodesta 1935 lähtien. Alkutaipaleella lajeja oli paljon, mm. yleisurheilua, hiihtoa, mäkihyppyä, keilailua, pyöräilyä, pesäpalloa ja lentopalloa.

Vuosi 2026 on alkanut jo useiden painikisojen myötä. Lähimmät kisat olivat Eero Tapion muistopainit Haukiputaalla, minne lähdettiin avoimin mielin.

Nallepainijat ovat pieniä vasta-alkajia, jotka taiteilevat eri juttuja vanhempiensa kanssa kerran viikossa. Nallepaini kehittää koordinaatiokykyä ja vartalon hallintaa, ja on mukavaa yhdessäoloa vanhempien ja kavereiden kanssa. Nallepainissa toimii luotsaajana edelleen Lauri Turkka.

Nassikat ovat hieman isompia lapsia, jotka jo opettelevat kummasti painin alkeita ja painia.

Nassikoissa aloittivat valmentamisen omaa kasvattiseuraa edustanut Akseli Schmitt ja edelleen kilparyhmässä painiva Arttu Huotari. Nassikoissa onkin vilinää ja vilskettä ja osa lähtee jo kokeilemaan aloittelijoissa kilpailemista.

Tyttöryhmää luotsaa sama poikakaksikko, kuin nassikoita. Tämä on ryhmä, johon vielä mahtuu kiinnostuneita

mukaan! Vuoden 2025 parhaana urheilijana palkittiinkin tyttöpainissa aloittanut Milja Tihinen.

Väliryhmä koostuu jonkin aikaa painia harrastaneista lapsista. Sieltä lähdetään jo kokeilemaan kilpailemista ja hiljalleen valmentajat nostavat edistyneitä treenaajia kilparyhmään.

Väli- ja kilparyhmät treenaavat useamman kerran viikossa ja valmennustiimistä löytyy myös kaikkien aikojen menestynein painijamme Tapio Sipilä, kaverinaan Juha Lopakka ja omia painijapoikia ja isiä auttelee tarvittaessa.

Kilparyhmä onkin sitten jo nimensä mukaisesti kilpailuihin ja menestykseen tähtäävä 12-vuotiaista aikuisiin koostuvaa porukka. Kilparyhmää ja myös väliryhmää vetää painin vastuuvalmentaja Veikko Seppänen. Eli tietoa ja taitoa löytyy joka ryhmästä.

Höntsäpaini on hyvin suosittu niin nuorille, kuin aikuisille. Osa treenaa veteraanipaineja varten, osa omaa kuntoa kohottaakseen.

Aikuisryhmissä ja Nalleissa maksuvälineenä käyvät myös esim. työpaikkojen etusetelit.

Pappafutsalia pelataan kerran viikossa Tähtiareenalla. Veteraaniporukan kävely- ja salitreenit jatkuvat

myös entiseen malliin. Matalan kynnyksen liikunnalle on aina tarvetta.

Vakiotreenien ohella järjestämme leirejä ja osallistumme myös muiden seurojen järjestämiin leiripäiviin ja salikilpailuihin.

Tapsan painit ovat jo pitkän perinteen kisat syksyllä. Ne ovat ainoat isommat kisat mihin tänä vuonna panostetaan.

Hallituksen kokoonpano on hieman muuttunut ja tämä vuosi on useammalle pitkään mukana olleelle mahdollisesti se viimeinen.

Puheenjohtajana jatkaa edelleen Helena Kohtalo-Törmänen, varapuheenjohtajana Ossi Airaksinen, sihteerinä Anna Huhtelin, rahastonhoitajana (paini) Hanna Keränen. Muut hallituksen jäsenet Veikko Turusenaho, Juha Huotari, Tapio Sipilä, Juha Lopakka, Jari Huuki ja Vesa Keränen tekevät erittäin hyvää työtä painin jatkumisen eteen. Hallituksen on helppo hoitaa hallinnonasioita, kun painijoiden valmentajia ja vanhempia on saatu mukaan. Näin ajankohtainen tieto tulee heti hallituksellekin tiedoksi.

TUL:n Oulun piirin hallituksessa on jäsenenä myös Muhoksen Voiton Anna Huhtelin.

Seuran varapuheenjohta-

jana pitkään toiminut Ossi Airaksinen palkittiin vuoden 2025 TUL:n Oulun piirin Elämäntyöpalkinnolla. Työ seuramme hyväksy jatkuu.

Seurojen välinen yhteistyö nähdään hallituksessa tärkeänä ja siihen tulisi panostaa entistä enemmän. Meillä on pystytty tarjoamaan voimatreenejä muidenkin urheiluseurojen urheilijoille. Toivomme hyvän yhteistyön jatkuvan.

Seuramme historiakirjaa on edelleen saatavana Miidasta ja puheenjohtajalta. Kirja on monipuolinen kattaus Muhoksen Voiton toiminnasta. Paljon kuvamateriaalia sisältävästä teoksesta moni muhoslainen saattaa löytää mieleenpainuvaa tietoa ja kuvia tutuista, ehkäpä jopa itsestäänkin.

Kiitos vielä kerran 90-vuotisjuhlaamme muistaneille. Nyt kohti 100-vuotista taipaletta, aikahan menee tunnetusti nopeaan. Nähdään molskilla!

Helena, seuran puheenjohtaja

Toimittajan Tuolilta

Muistelun hetki

Kymmenen vuotta sitten ostettuani kotitalomme, laitoin jääkaapin oveen lehtileikkeen talon nuorimman veljeksen kuolemasta auto-onnettomuudessa työtehtäviä hoitaessaan Kuopiossa (HS 13.4.1997). Hän toimi media-alalla ahertaen vuodesta 1965 alkaen kuvaten muun muassa Savo-lehteen sekä tehden freelance-tehtäviä Helsingin Sanomiin ja Ilta-Sanomiin. Lehtileikkeessä Jaakko Pihlaja kirjoittaa, että ”hänen ekologiseen maailmaansa sisältyivät luonto, kotiseutu Paltamo Kainuussa, paltamolainen tervattu puuvene, haukiuistelu mökkivesillä Jännevirralla ja kultapuro Lapissa”. Suhtaudun ikääntymiseen avoimesti sekä elämää tutkiskellen ja ajatuksia siitä läheisille jakaen. Täytin helmikuussa 48 vuotta ja talon nuorin veli oli juuri 48 vuotta kuollessaan. Muistan hänet satunnaisia kertoja Paltamossa, kulkien erähenkinen vaatetus yllään, kameroita mukana, ajellen vanhalla autolla ja yleensä matkalla luontoon kalasta-

maan tai kuvaamaan. Hän tuntui teinipojan silmissä hillityn tyylikkäältä ja vallan varttuneelta ihmiseltä, ollen aina rauhallinen keskustelija ja avoin vuorovaikutukseen toisten kanssa. Huomaan itsekin liikkuvani runsaasti luonnossa, kamera mukana ja toimin freelance-toimittajana. Kaksi viimeisimmistä täällä kotona rakennetuista puuveneistä ovat edelleen riihessä odottaen tervausta, viime kesän runsas veneilyni Mikkelissä Saimaalla herättää kutinaa palata taas kesällä Oulujärvelle ja suunnitelmissa on perheporukan Lapin vaelluksia tulevana kesänä. Nyt saavutettuani saman iän, ei oloni tunnu niin varttuneelta, eikä varsinkaan niin hillityn tyylikkäältä, kuin edesmennyt tilan veljes vaikutti olevan. Mutta olen onnellinen siitä, että jotkut paikalliset perinteet jatkuvat ja niitä on ilo välittää nuoremmallekin sukupolvelle.

Freelance-toimittaja, Lasse Hinkula

Kevät sesonkiin VARAOSAKESKUKSEN KAUTTA

Kesärenkaat suoraan varastosta kilpailukykyiseen hintaan KYSY TARJOUS!

Kirjeistä kirjaksi – esikoiskirjailija kertoi äitinsä tarinan

Esikoiskirjailija Irmeli Roininen vieraili Vaalan kirjastossa torstaina 19.3. Hän esitteli syksyllä julkaistun kirjansa "Kauas polut johtavat".

Tilaisuuden alussa kirjasto tarjosi kakkukahvit. Kahvikupin äärellä oli helppo tutustua Roiniseen, sillä ystävällisesti hän kiersi pöydissä jutustelemassa.

Oululaisen Roinisen juuret johtavat Vaalan Neittävälle. Hänen isovanhempansa asuivat Pajalassa ja hänen Rauha-äitinsä vietti siellä onnellisen lapsuuden. Kolmetoistavuotiaana tyttösenä Rauha lähti siskonsa ja monen muun nuoren tavoin maailmalle tienestiin.

- Tänään on Minna Can -

thin ja tasa-arvon päivä, joten kylläpä se osuvasti valikoitui esittelypäiväksi äidin tarinalle, totesi Roininen puheensa aluksi. Hän näytti vanhoja valokuvia ja luki otteita kirjasta, avaten siten kirjansa taustaa ja sen ajan elämänmenoa.

- Kirja perustuu Rauha-äidin kirjeenvaihtoon vanhempiensa ja Lyyli-sisarensa kanssa. Se pohjautuu tosiasioihin vuosilta 1934–1946 niin Neittävällä kuin kauempanakin.

Sotavuosina Rauha toimi sotilaskotisisarena ja silloinen kirjeenvaihto kiinnosti Roinista erityisesti. Sotien jälkeen äidin polku kulki muutamaksi kuukaudeksi Saksaan, mutta siltä ajalta kirjeitä ei ole.

Vuonna 2018 Roininen kir-

joitti Oulu-opiston kirjoittajapiirissä ensimmäisen äitinsä kirjeenvaihtoon pohjautuvan tarinan. Viimeisen kolmen vuoden tiiviin työskentelyn jälkeen valmiina on kokonainen kirja.

Kirjan esittelyn jälkeen yleisön joukossa virisi innokas keskustelu. Roininen sai vastailla tarkentaviin kysymyksiin ja kuulla iäkkäämpien kuulijoiden vastaavanlaisia omakohtaisia kertomuksia. Selkeästi ja rohkeasti kirjoittavalle Roiniselle esitettiin toivomus kirjan jatko-osasta tai kirjasta, joka kertoisi laajemmin elämästä vaikkapa juuri Neittävällä.

Tuula Karjalainen

Voimaa ja vireyttä Muhoksen hyvinvointiviikoilta

Muhoksella järjestetään 22.4.–1.5. ensimmäistä kertaa Voimaa ja vireyttä –hyvinvointiviikot, joiden yhteisenä teemana on aivoja mielenterveys. Viikot tuovat yhteen kunnan palvelut, Oulujoki-Opiston, kirjaston, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut ja paikalliset järjestöt rakentamaan monipuolisen ohjelmakokonaisuuden kaikenikäisille. Tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä mielen hyvinvoinnista, tarjota arkeen pieniä voimavarojen vahvistajia sekä luoda yhteisöllisiä kohtaamisia koko Muhokselle. Ohjelma sisältää luentoja, keskustelutilaisuuksia, näyttelyitä, työpajoja ja elämyksellisiä tapahtumia – mahdollisuuksia pysähtyä, innostua ja löytää uusia tapoja huolehtia omasta hyvinvoinnista. Hyvinvointiviikot käynnistyvät jo koko viikon mittaisilla näyttelyillä: Oulujoki-Opiston kuvataidekoulun kevätnäyttely on esillä Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen Lyyra-tilassa, ja kirjastossa voi tutustua Koivuleh -

don päiväkotilaisten VILLIÄ-näyttelyyn. Viikko alkaa keskiviikkona 22.4. Elämäni kirja -tapahtumalla Koivu ja Tähti -salissa. Illan aikana kuullaan tarinoita lukemisen merkityksestä ja arvuutellaan, kuka vieraista on tuonut mukanaan minkäkin itselleen tärkeän kirjan. Mukana on myös kunnanjohtaja Kimmo Hinno. Torstaina 23.4. järjestetään nuorisopalveluiden ja Onnikka-hankkeen luento Vanhempana sateenkaarinuorelle, jossa käsitellään ajankohtaista ja tärkeää teemaa vanhemmuuden näkökulmasta.

Perjantaina 24.4. kuvataidekoulu avaa ovensa yleisölle, ja päivän aikana pääsee tutustumaan tiloihin ja oppilaiden töihin. Illalla aikuisille on tarjolla rennompi maalausilta ”Sutimista ja siemailua”, jossa yhdistyvät luovuus ja yhdessäolo. Viikonlopun aikana ohjelmaa täydentävät myös Tähti Kinon elokuvanäytökset.

Lauantaina 25.4. vuorossa on mielen ja aivoter-

veyden seminaari, jonka tarkempi ohjelma ja puhujat täsmentyvät myöhemmin.

Seuraavalla viikolla ohjelma jatkuu maanantaina 27.4. kädentaitopäivällä Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksessa. Tarjolla on muun muassa kehräysnäytös, huovutustyöpaja sekä askartelua ja esittelypisteitä. Tiistaina ja keskiviikkona 28.–29.4. kuullaan Oulujoki-Opiston musiikinopiskelijoiden kevätkonsertteja Muhoksen kirkossa ja kulttuurikeskuksessa.

Vappuaattona 30.4. ohjelmassa on elokuvanäytös EPiC: Elvis Presley in Concert, jonka jälkeen järjestetään keskustelutilaisuus kulttuurituottaja Janna Mäkelän johdolla. Hyvinvointiviikot huipentuvat vapunpäivänä 1.5., jolloin Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus ja kirjasto täyttyvät iloisesta vapputunnelmasta. Ohjelmassa on muun muassa markkinat, motoristikulkue, saippuakuplataidetta, pomppulinnoja sekä Elvis-imitaattorin esiintyminen.

Kirjailija Irmeli Roininen esitteli neittäväläisen äitinsä kirjeenvaihtoon pohjautuvan kirjansa ”Kauas polut johtavat”.

Kataja tarjoaa monille eläinlajeille suojaa ja ravintoa ympäri vuoden

Kataja on monille tuttu puu, joka kasvaa hyvin monenlaisilla paikoilla. Vaikka kataja jää usein hyvin matalaksi ja pensasmaiseksi, se on silti puu. Sitä kutsutaan maan pienimmäksi puuksi. Sitähän se kyllä on, mutta se on myös puulaji, joka kasvaa vanhimmaksi. Lemmenjoen tuntureilta tavataan katajia, jotka on ajoitettu yli tuhatvuotisiksi. Puut ovat usein kuitenkin vain metrin korkuisia ja noin vaaksan paksuisia.

Eteläisessä Suomessa komeimmat pylväskatajat kasvavat yli kymmenmetrisiksi ja voivat olla ympärysmitaltaan yli kaksi metriä. Suureksi ja puumaiseksi kasvavien katajien oksat suippenevat latvaa kohti, kuten muillakin sypressilajeilla on tapana. Näillä korkeilla, pylväsmäisiksi kasvavilla katajilla voi olla ikää satoja vuosia.

Nämä suuret katajat ovat nykyisin harvinaisia. Niitä voi vielä kasvaa joillakin vanhoilla hakamailla, missä karjaa on laidunnettu pitkään. Onneksi kataja on saanut osittaisen suojelun, joka koskee lähinnä suuria pylväskatajia. Muun muassa Ahvenanmaalla kaikki yli seitsemänmetriset katajat ovat suojeltuja. Muualla maassa katajaa saa käyttää puuaineksen ottoon, mutta koristeiden ja matkamuistoesineiden tekeminen on kiellettyä. Nykyisin ei juuri enää tehdäkään voikulhoja ja oluttuoppeja katajasta.

Katajan puuaines on kovaa, ja se on puulajeista lahonkestävin. Aikaisemmin kovaa katajaa käytettiin runsaasti koriste-esineiden ja matkamuistojen valmistukseen. Sen sijaan pieniä katajia suojelutoimet eivät koske, vaan talousmetsissä katajat poistetaan usein ylimääräisinä. Aikaisemmin näitä komeita pylväskatajia käytettiin joulupuina kuusen sijaan.

Vanhin tunnettu kataja on Lemmenjoella, ja sen iäksi on arvioitu noin 1050 vuotta.

Lapin tuntureilla kataja on usein ainoa puulaji. Se kasvaa myös huomattavasti koivurajaa ylempänä ja jää varsin matalaksi. Näillä kylmillä ja tuulisilla rinteillä matalat kasvustot matelevat maata myöten ja voivat olla laajojakin. Myös eteläisen rannikon tuulenpieksämillä kallioisilla luodoilla ja saarilla kataja jää matalaksi, noin 20–30 senttimetriä korkeaksi.

Kataja on ollut aikojen saatossa tärkeä puulaji niin ihmiselle kuin eläimillekin. Katajanmarjat ovat monille eläimille tärkeää ravintoa. Muun muassa rastaat, tilhet ja kanalinnut käyttävät marjoja ravintonaan. Kataja antaa myös lintujen pesille hyvän suojan. Rannikon kallioisilla luodoilla ja saarilla ei usein kasva muita puita kuin katajaa, ja vesilinnut tekevät mielellään pesänsä sen suojaan. Myös useat pienemmät lintulajit, kuten hernekerttu,

Talvella matalat katajapensaat jäävät usein lumen alle. Lumi suojaa katajaa pakkaselta sekä sitä syöviltä lajeilta, kuten metsäjäniksiltä.

tekevät pesänsä katajikon suojaan. Lintua ei helposti pääse näkemään, mutta sen säksätystä voi usein kuulla katajikosta. Lintujen lisäksi kataja tarjoaa ravintoa myös monille nisäkkäille, muun muassa jäniksen talviravinnoksi. Katajan käyttö ravintona vaihtelee kuitenkin suuresti eri puolilla maata. Rannikolla jänikset käyttävät katajaa ravintonaan runsaasti. Luotojen ja saarien katajikot metsäjänikset parturoivat puhtaiksi aivan lumen pintaa myöten. Sisämaassa, missä on runsaasti esimerkiksi haapaa, katajan käyttö ravintona on vähäisempää. Sen sijaan Pohjois-Suomessa metsäjänikset käyttävät katajaa varsin yleisesti.

Myös oravat käyttävät katajaa hyödykseen. Orava irrottaa katajan kuoresta pitkiä liuskoja, kerii ne palloksi ja kuljettaa pesäänsä. Katajan kuori soveltuu hyvin risupesän vuoraukseen sekä sisäpuolen pehmentämiseen. Nykyisin, kun naava on lähes kokonaan hävinnyt eteläisen Suomen metsistä, oravat korvaavat usein naavan puutteen juuri katajan kuorella. Toinen luonnosta löytyvä pesänrakennusaine on sammal. Mikäli näitä luonnontuotteita ei löydy, orava joutuu tyytymään esimerkiksi vuorivillaan, jota se hakee rakennusten seinien ja yläpohjien täytteistä. Myös katajan neulaset kelpaavat ravinnoksi esimerkiksi metsäpeuralle. Katajan versot maistuvat myös metsäjänikselle ja hirvelle. Vaikka hirvet ka-

luavat katajia, puu toipuu siitä hyvin. Kataja monipuolistaa muuten niin yksitoikkoista hirven talviravintoa.

Katajassa on aineosia, jotka aiheuttavat puun voimakkaan hajun, ja esimerkiksi kotieläimet jättävät katajan yleensä syömättä.

Suurin osa maan komeista pylväskatajista on jo hävinnyt. Olisikin suotavaa, että metsänperkuissa jätettäisiin katajat kasvamaan. Tuskin niistä on talousmetsässä suur-

ta haittaa, mutta esimerkiksi riistanhoidollisesti sillä olisi suuri merkitys. Katajanmarjat ovat talvella muun muassa metson, riekon ja teeren lisäravintoa. Marjat pysyvät osittain katajassa talvellakin. Ne saavuttavat kypsyyden vasta kolmantena kesänä, joten talvella katajassa kasvaa sekä raakoja että puolikypsiä marjoja.

Teksti ja kuvat: Jarmo Vacklin

Suurimpia katajia löytyy usein hakamailta, vaikka laidunmaat ovatkin vähentyneet suuresti viime vuosina. Lähes kaikki puun koon saavuttaneet katajat on kaadettu.

- LVI-TARVIKKEET JA VARAOSAT

- HYDRAULIIKKALETKUPALVELU

- ÖLJYT, VOITELUAINEET, SUODATTIMET

- AKUT JA LAAKERIT

- KODINKONEET

- ULKO- JA SISÄMAALIT

- VENEET JA VENETARVIKKEET

- POLKUPYÖRÄT

- MAJAVA PERÄKÄRRYT JA PALJON MUUTA!

Mustikkakankaan vihreän vedyn jalostamosta yleisötilaisuus

Utajärvelle Mustikkakankaan alueelle suunniteltava vihreän vedyn jalostamohanke etenee ympäristövaikutusten arviointivaiheeseen. Hankkeesta järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus keskiviikkona 25. maaliskuuta kello 17–19 Utajärven koululla. Tilaisuudessa esitellään Vetyalfa Oy suunnittelemaa hanketta sekä sen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa (YVA). Kahvitarjoilu alkaa paikan päällä jo kello 16.30. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä.

Suunnitteilla oleva hanke sisältää enimmillään jopa 1 000 megawatin vedynerotus- ja jalostuslaitoksen rakentamisen sekä aurinkovoimapuiston toteuttamisen Mustikkakankaan alueelle. Jalostamossa tuotettaisiin vihreää vetyä ja mahdollisesti jatkojalosteita, kuten e-metaania, e-metanolia, e-ammoniakkia tai synteettisiä polttoaineita. Hanke sijoittuu Utajärven kirkonkylän kaakkoispuolelle valtatien 22 ja

Oulu–Kontiomäki-rataosan väliin. Suunnitelmaan sisältyvät myös muun muassa sähkönsiirron ratkaisut, vedenottolinja Oulujoesta sekä mahdollinen pistoraide. Hankkeen vaikutukset ulottuvat Utajärven lisäksi myös Muhoksen ja Vaalan alueille. YVA-menettelyssä tarkastellaan useita toteutusvaihtoehtoja, mukaan lukien hankkeen toteuttamatta jättäminen.

Asukkailla ja muilla osallisilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa hankkeen suunnitteluun. Arviointiohjelmasta voi esittää mielipiteitä 17. huhtikuuta saakka Lupa- ja valvontavirastolle. Tilaisuudessa esitellään hankkeen taustoja ja vastataan kysymyksiin. Järjestäjät kannustavat alueen asukkaita osallistumaan ja tuomaan esiin näkemyksiään hankkeesta. Osallistumislinkki julkaistaan ennen tilaisuutta osoitteessa www. ymparisto.fi/mustikkakangas-vetyjalostamo-YVA.

Tiedote

Tuulenkaatopuut ovat turvallisuusriski

Tuulenkaatopuu on puu, jonka kova tuuli tai myrsky on kaatanut. Tuulenkaatopuut ovat turvallisuusriski. Roudan ja lumen sulaminen nostaa riskiä entisestään. Vältä alueita, missä tuulenkaatopuita on, ja varoita lapsia. Pohjois-Pohjanmaalla on yhä runsaasti kaatuneita ja vaurioituneita puita Hannes-myrskyn jäljiltä. Vaikka puut näyttäisivät harmittomilta, ne voivat silti olla vaarallisia. Myrskyn kaatamat puut ja juuripaakut houkuttelevat lapsia tutkimaan ja kiipeilemään. Lapsille on hyvä selittää selkeästi, miksi kaatuneiden puiden lähelle ei saa mennä.

Miksi tuulenkaatopuut ovat vaarallisia?

- Kaatunut tai vinoon jäänyt puu voi olla voimakkaasti

jännittynyt. Jännityksen purkautuessa oksisto tai runko voi liikkua äkillisesti, ja vapautuva liike-energia aiheuttaa merkittävän loukkaantumisriskin.

- Juuripaakku voi olla epävakaa. Osittain kaatunut puu voi kaatua kokonaan tai katkennut puu voi nousta takaisin pystyyn ilman ennakkovaroitusta.

- Latvuksessa olevat irronneet oksat voivat pudota tuulen tai pienenkin tärähdyksen seurauksena.

Kiinteistöjen pihapiirissä olevien tuulenkaatopuiden raivaus on kiinteistön omistajan vastuulla. Työ tulee teettää ammattitaitoisella metsurilla. Metsässä liikuttaessa kaatuneiden tai vinossa olevien puiden lähelle ei pidä mennä.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit ASIANAJOTOIMISTOT

HAUTAUSPALVELUT

P itäjän P arhaat

MOOTTORIHUOLLOT

Asianajotoimisto

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Heikki Aspegren

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

Apunasi surun hetkellä

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit ASIANAJOTOIMISTOT HAUTAUSPALVELUT

Isokatu 11, 90100 Oulu, puh. 08 3113 354

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Laaja kattavuus.

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

AUTOKORJAAMOT

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

Simo Paavola 044 562 2701

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Rahan ja ajan säästö.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486 info@dapu.ﬁ

KAIKKIEN

Avoinna: ma-pe 10-14

HAUTAUSPALVELUT

-Hautauspalvelu -Kuljetuspalvelu -Pitopalvelu -Kukkapalvelu -Kivipalvelu -Perunkirjoituspalvelu

Apunasi surun hetkellä

Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 (24h) www.dapu.ﬁ Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

Simo Paavola 044 562 2701

Isokatu 11, 90100 Oulu, puh. 08 3113 354

HAUTAUSPALVELUT

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486 info@dapu.ﬁ

Avoinna: ma-pe 10-14

Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

-Hautauspalvelu -Kuljetuspalvelu -Pitopalvelu -Kukkapalvelu -Kivipalvelu -Perunkirjoituspalvelu

Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 (24h) www.dapu.ﬁ

Jussilantie 2

91500 Muhos

Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h ) 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466

OULUN DIESELHUOLTO OY

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

Simo Paavola 044 562 2701

Tarkka ja täysin automaattinen. Piezo-testit. Laaja kattavuus.

• Tarkka ja täysin automaattinen.

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

• Piezo-testit.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Laaja kattavuus.

• Rahan ja ajan säästö.

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä e!

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ

• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

OULUN DIESELHUOLTO OY

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

VM-TEAM OY

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 huolto@oulundieselhuolto.fi www.oulundieselhuolto.fi

VM-TEAM OY

• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

VM-TEAM OY

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

VM-TEAM OY

UTACON OY

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Piezo-testit.

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Laaja kattavuus.

Puh. (08) 5333 779 Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866 www.tuomenkukka.fi eKukka logo - originaalit vaaka

varaosat, huollot,

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701

• Mopojen ja pienkoneiden

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Piezo-testit.

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Laaja kattavuus.

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla. Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. Rahan ja ajan säästö.

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

Moottorikelkkojen

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

• Rahan ja ajan säästö.

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

• Moottorikelkkojen

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

• Moottorikelkkojen korjaukset

Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

moottorikelkkoja

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

VM-Team Oy

OULUN DIESELHUOLTO OY

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

OULUN DIESELHUOLTO OY

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

VM-Team Oy

Hallitie 1, 90940 Jääli

VM-Team Oy

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

VM-Team

VM-Team Oy

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä

VM-Team Oy

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Oy

VM-Team Oy

Hallitie 1, 90940 Jääli

VM-Team

Hallitie 1, 90940 Jääli

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

Oy

Hallitie 1, 90940 Jääli

Hallitie 1, 90940 Jääli 0400 587 801

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Hallitie 1, 90940 Jääli

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Hallitie 1, 90940 Jääli

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Vimparin Talli jatkaa raviperinteitä Muhoksella

Päivärinteentien varressa Muhoksella sijaitseva Vimparin Talli on toiminut hevosjalostuksen ja raviurheilun piirissä vuosikymmeniä. Toiminnan aloittanut Tuomo Vimpari on jo jäänyt eläkkeelle, mutta jatkaja toiminnalle löytyi suvusta: Ari Vimpari on jatkanut setänsä aloittamaa toimintaa.

Hevosten jalostus on jäänyt nykyään pois ja toiminta keskittyy hevosten valmentamiseen sekä kilpailemiseen raveissa. Tallissa on nykyään noin kymmenen hevosta, joita Ari valmentaa ja ajaa yhdessä veljensä Harrin kanssa. Ravitoiminta näyttäytyy ihmisille hevosina, jotka vetävät ravikärryjä ohjastajineen.

Ennen kuin tähän on päästy, on pitänyt tehdä vuosien työ. Valmennus alkaa jo aivan varsan ensi päivistä, jolloin se totutetaan päitsiin ja myö-

hemmin muihin valjaisiin. Sitä seuraa totuttaminen kärryyn ja niiden vetoon. Raviradalle kilpailemaan pääsy edellyttää koelähdön läpäisemistä.

Ari Vimpari on kasvanut pienestä lähtien mukaan ravitoimintaan, eikä ole muuta ammattia tavoitellutkaan.

Tallilla on oma hiittisuora ja metsälenkkejä, joissa hevosia valmennetaan vuorotellen muutaman päivän välein. Myös Äimäraution radalla käydään hevosia treenaamassa. Raveissa käydään Pohjois-Suomen alueella ja myös Pohjois-Ruotsissa lämminverisillä hevosilla. Raviohjastajalla täytyy olla myös ajokortti, jonka arvo määräytyy ajettujen lähtöjen määrän mukaan. Mitä suuremmat ravit, sitä parempaa ajokorttia ohjastajalta edellytetään.

Ravivedonlyöntiin on tulossa lähivuosina muutos. Toto-toiminta itsenäistyy ja nykyisin mukana oleva maaja metsätalousministeriö jää toiminnasta pois. Muutos mahdollistaa myös ulkomaisten firmojen mukaan tulon vedonlyöntiin.

Hevosjalostuksen tilanteesta Ari Vimpari sanoo suomenhevosten jalostuspohjan olevan valitettavan kapea ja syynä on suosikkilinjojen runsas käyttö jalostuksessa. Viime vuonna syntyi suomenhevosille noin tuhat varsaa. Lämminveristen suhteen tilanne on parempi laajemmasta tarjonnasta ja ulkomaan tuonnista johtuen. Hevosten pilttuut ovat nykyään 3x3 metriä, mutta niiden kokoa pitää suurentaa parin vuoden kuluttua. Suomenhevonen on ravivalmennuksessa 12 ikävuoteen asti.

Mikäli kilpaura ei onnistu, osa siirtyy ratsastuskäyttöön. Lämminverinen on tallissa lyhyemmän aikaa, ellei tulosta ala syntyä.

Vimparin talli kasvattaa hevosten tarvitseman rehun itse. Vain rehuihin lisättävät kivennäisaineet ovat ostotavaraa. Nykyinen heinänkorjuu tuottaa hyvälaatuista rehua ja lisäksi hevosille tarjotaan kauraa.

Ravit ja muu hevosurheilu on auttanut suomenhevosen säilymistä hevosrotuna maatalouskäytön vähennyttyä. Katsojien käynti raviratojen katsomoissa on vähentynyt sähköisen pelaamisen myötä. Toivottavasti se ei kuitenkaan vaaranna tätä urheilumuotoa tulevaisuudessa.

Eero Aitta

Urho Kekkonen ja hänen suhde Neuvostoliittoon

Fil.tri Lasse Lehtinen piti esitelmän Urho Kekkosesta ja hänen suhteestaan Neuvostoliiton salaiseen palveluun KGBhen. Tilaisuuden olivat järjestäneet kepun ja demarien paikalliset yhteisöt. Lehtinen on tunnettu tutkijana, joka on nähnyt Kekkosen toiminnassa myös huonoja puolia.

Lehtinen riisui yleisön ennakkoluulot heti alussa kertomalla, että hän painoi kansanedustajana vihreää nappia 1973, kun Kekkoselle räätälöitiin poikkeuslailla neljän vuoden jatkoaika presidentin hommissa. Lehtinen oli myös Kekkosen valitsijamiehenä v 1978, kun Kekkonen viimeisen kerran valittiin. Tämä kausi jäikin kesken , kun presidentin voimavarat hiipuivat.

Lehtinen kertoi Kekkosen ”urotyöstä” Haminan valleilla 1918, kun Kekkonen teloitusryhmän johtajana tapatti punikkeja ilman tutkintaa tai oikeudenkäyntiä. Tämä lienee painanut Kekkosen mieltä varsinkin vanhoilla päivillä.

Talvisodan rauhaa vastustanut Kekkonen jatkosodan

alussa oli menossa vanhan rajan yli ja ottamassa Ryssältä ”suomalaisalueet” Suomen haltuun.

Sodan pitkittyessä ja Hitlerin Saksan tappion häämöttäessä Kekkosen kelkka kääntyi. Hänestä tuli ”rauhaopposition ” mies.

Syksyllä 1944 sodan päätyttyä Suomen osalta, KGB tarttui Kekkoseen ja sai hänestä elinikäisen ”ystävän”. Siitä lähtien Kekkonen oli kaikissa asioissa muötäkarvaan Neuvostoliiton suhteen.

Yleisöstä kysyttlln, oliko pakko?

Lehtinen sanoi, että Paasikivi ei seurustellut koskaan KGBn edustajien kanssa. Se oli ”Paasikiven linja”. Ei ollut mitään ”Paasikiven-Kekkosen linjaa”. Se oli Maalaisliiton keksimä propagandailmaus, jolla vauhditettiin Kekkosen tietä presidentiksi.

Utajärven asukkaista yli prosentti oli tullut kuuntelemaan ”etelän miehen” sanaa. Vilkas keskustelu ja hyvät kahvit vielä lopuksi. Toivo J. Kanninen

Kirja-arvostelu

Kertomuksia naisista ja miehistä

Claire Keegan, Aivan viime hetkellä, Tammi

Irlantilainen kirjalija Claire Keegan ravisuttaa tunteita, jättää lukijalle syvän jäljen pienillä kertomuksillaan. Keegan käsittelee kirjassaan miehiä ja naisia. Nuoren parin tutustuminen, seurustelu, avioliittosuunnitelmat ja niiden särkyminen kuvataan mielenkiintoisesti.

Nuori mies seuraa isänsä esimerkkiä. Naisen tehtävä on”pitää suunsa kiinni ja antaa sen mitä mies haluaa.” Nuori mies on seurustelun aikana hyvin kitsas. Kihlasormuksen pienentämisestä hän ei haluaisi maksaa, vaan lähtee pois kultasepän liikkeestä. Kadulla morsian sanoo, että hänelle tuli selväksi, että sormuksen pienentäminen maksaa. Vapisevin käsin poika työntää luottokorttinsa lukijaan.

Pitkälle menneet avioliittovalmistelut kariutuvat. Tyttö haluaa säilyttää itsenäisyytensä ja vapautensa.

Miesten jääminen isiensä maailmaan ja naisten havaitessa itsenäisyytensä tarpeen ja merkityksen, kestäviä parisuhteita ja lapsia ei synny. Andrew Tate levittää naisvihamielistä oppiaan nuorille miehille. Järjestää kalliita koulutuksia ja menestyy itse.

Perheenäiti matkustaa

toiseen kaupunkiin kokeakseen miltä tuntuu maata toisen miehen kanssa. Aviomiehelleen ja lapsilleen hän kertoo menevänsä ostoksille.

Kaupungissa hän tapaa oudon miehen. Tuntee vieraan miehen kanssa rakastelun ilon. Mies sanoo, että tarvitset huolenpitoa. Nainen sanoo, olet hyvin antelias rakastaja. Mies sanoo, että olet hyvin antelias. Keegan vie tarinaa kohti kurjuutta ja tuhoa. Nainen jää sänkyyn, kädet käsiraudoilla sängyn päätyyn vangittuna. Toinen jalkakin toiseen päähän. Nainen ajattelee aviomiestään ja lapsiaan. Näkeekö hän heitä enää koskaan? Hän ajattelee helvettiä ja sitten ikuisuutta. Petoksen hinta

Toivo J. Kanninen

Hevosten pilttuut ovat nykyään 3x3 m, mutta niiden kokoa pitää suurentaa parin vuoden kuluttua.

Ari Vimpari on kasvanut pienestä lähtien mukaan ravitoimintaan eikä ole muuta ammattia tavoitellutkaan.

HELATALOSTA AVAIMET

TYÖKONEISIIN JA AUTOIHIN.

Myös kauko-ohjaimet ja ajonestolla varustetut avaimet.

Välikatu 15, 87100 Kajaani Puhelin (08) 633 2233

Louhimontie 10, 90620 Oulu, puh. 010 338 8940

Avoinna: ma-pe klo 7.30-16.30 www.oah.fi, info@oah.fi

• renkaat • pakoputket

• öljynvaihdot • jarrut

• iskarit • ohjauskulmat

MEILLÄ VAIHDETAAN

Kun valitset kesärenkaiksi Michelinit:

- renkaiden kuluminen vähenee 25%

- säästät polttoainekuluissa 4%

- säästät ympäristöä, co-päästöt pienenevät

PRIMACY5+

• Kestävää turvallisuutta, luotettava rengasvalinta jokapäiväiseen ajoon

• Rengas tarjoaa erinomaisen turvallisuuskestävyyden, jolloin sinä ja matkustajat voitte matkata turvallisin mielin

• Michelin kesärengas, joka tarjoaa kestävää turvallisuutta

• Aja turvallisesti märillä teillä

• Erittäin pitkä käyttöikä

• Sopii myös sähköautoosi parantamaan ajokokemusta

• Suunniteltu turvalliseen ajoon vaihtelevilla keleillä

• Turvallisuutta aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn • Pitkä käyttöikä

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

Kennel Rocbee walesinspringerspanielit

- Trimmaukset ja kynsienleikkaus

- Koiranruokamyynti

- Koirahoitola

- Vaalan ja Utajärven löytöeläintarha

- Mikrosirutus

- Walesinspringerspanieleiden ja kultaistennoutajien kasvatusta www.rocbee.fi

Tmi Sari Lukkari Kankari, Vaala, p. 050-554 7508

Vaalan, Utajärven ja Puolangan löytöeläintarha

91700 VAALA TAKSI

PUH. 0400 282 109

– jarruosat – jakohihnat – nesteet – kytkimet – laakerit – kannentiivisteet – nivelet – suojakumit

KESÄ TULEE, OLETKO VALMIS?

KATSASTUKSEEN

ASENNUSOSAN KAUTTA!

PAKOKAASUTESTIT

Bensa-autot 13€

Diesel-autot 25€

EUROOPPALAISET LAATUVANTEET

DEZENT TZ Dark polished

Katsastustarkastus

Advantage Go

• Luotettavaa hallintaa

• Hyvä ajotarkkuus märällä tiellä

• Säästä rahaa

Kajaanin Asennusosa Oy

 Mainuantie 1, 87100 KAJAANI

 Puh. (08) 626 622, 0400 220 042

 asennus.osa@co.inet.fi  www.asennusosa.fi

OBD-testit 17€ 35€

DEZENT TY Silver

(sis. pakokaasutestin)

Summer 3

Laadukas eurooppalainen rengas.

CROSSCLIMATE2 560€

195/65R15

360€

Sarja asennettuna

205/55R16

380€

/sarja asennettuna 7,0x16”

490€ /sarja asennettuna 7,0x16”

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi

Sarja asennettuna