Kotipitäjä 3

Nro 3

•

Kotipitäjä

9.2.2022

1

Kainuun kylillä vahvistetaan yhteisöllistä turvallisuutta s. 3

Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MADEKOSKI • JUURUSSUO • HEIKKILÄNKANGAS • PIKKARALA

9.2.2022

3

Erikoishammasteknikko Erikoishammasteknikko

PETRI PETRI HEIKKINEN HEIKKINEN Kantaesitys Teatteritalossa 26.2.2022 Esitys tutkii Kainuun itäisyyttä, Suomen, Karjalan ja Venäjän rajapintaa, itää meidän, itää itsessämme. Se kutsuu matkalle rajan taa! Laulua, tanssia, tervetuloa!

Kajaani Info, kaupungintalo 08 6155 2555, ma-pe klo 9-15 Teatteritalo 08 6155 2244, tunti ennen esitystä Ryhmämyynti 044 710 0454 www.kajaaninteatteri.fi Ryhmäalennus ja Kuljetustuki väh.15 hengen ryhmille!

Soita 044 7100 454 ja kysy lisää!

Aito paikallinen ja palveleva kiinteistöjen varustelun ja turvallisuuden erikoisliike

TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA TORSTAINA (parittomat viikot)

MUHOS

LAATUMERKKIEN SUUNNITTELU, ASENNUS JA HUOLTO

(K-Supermarket Mimmi)

09.00 - 15.00

UTAJÄRVI

09.00 - 10.30

VAALA

11.00 - 13.00

PALTAMO (tori) 14.00 - 15.00

MAKKARAKASSI 10€

Välikatu 15, 87100 Kajaani, p. 08 633 2233, fax 08 629 393

www.kajaaninlukko.fi helatalo@kajaaninlukko.fi

HERKKU-

KASSI

20€

p. 050 307 5439

I-M LM ÄPM M P Ö PUM W IILL IFA FA - I-LA A MM LA AÄP LLM Ä P ÖU TUP T UPTU T W IW LW FA ILLFA M M Ö UPM M P U W I-FA L -IILLLÄ A LPÄÖ PM ÖTPMPUPU M 7U7V VUD UO E N TA U – V U D OD ED N EN TA K UUALU ULL ALLAL A – 7–– V7 O EO N TA K UTA UU LKLK

– 7 V U O D E N TA K U U L L A

Lämmitykseen Lämmitykseen ja jäähdytykseen. ja jäähdytykseen.

Lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Säästää Säästää ja energiaa ja energiaa jopa jopa 50% 50% lämmityskuluista. lämmityskuluista.

Säästää rahaarahaa jarahaa energiaa 50% lämmityskuluista.

Lämmitykseen jajopa jäähdytykseen.

Säästää rahaa ja energiaa jopa 50% lämmityskuluista.

Sisäänrakennettu Sisäänrakennettu WIFI etäohjaukseen. etäohjaukseen.

Sisäänrakennettu WIFI WIFI etäohjaukseen.

Säästää rahaa jaWIFI energiaa jopa 50% lämmityskuluista.

Sisäänrakennettu etäohjaukseen.

Asennuksesta Asennuksesta saat kotitalousvähennyksen. kotitalousvähennyksen.

Asennuksesta saat saat kotitalousvähennyksen.

Sisäänrakennettu WIFI etäohjaukseen.

Asennuksesta saat kotitalousvähennyksen.

Hinta Hinta asennettuna asennettuna Hinta asennettuna

Asennuksesta saat kotitalousvähennyksen.

Hinta asennettuna

1549 €

Hinta asennettuna

Hinta asennettuna NARVIK NARVIK NARVIK 25 NARVIK 25 2525 Lämmitys/Jäähdytys NARVIK 25

Hinta Hinta asennettuna asennettuna Hinta asennettuna Hinta asennettuna

Hinta € asennettuna 1649

NARVIK NARVIK NARVIK NARVIK 353535 35

NARVIK 35

Lämmitys/Jäähdytys

Lämmitys/Jäähdytys Lämmitys/Jäähdytys Lämmitys/Jäähdytys Lämmityskapasiteetti: 5500 W Lämmityskapasiteetti: Lämmityskapasiteetti: 55005500 W W Lämmityskapasiteetti: 5500 W (4200 W -15°C asteessa) 2 (4200 (4200 W asteessa) -15°C W -15°C asteessa) (4200 Tilasuositus W -15°C 100 masteessa) 2 2 Suodattimet: Suodatin, Tilasuositus Tilasuositus 100 Ion m 100 m2 Tilasuositus 100 mSilver Aktiivihiilisuodatin Suodattimet: Suodattimet: Silver Silver Ion Suodatin, Ion Suodatin, Suodattimet: Silver Ion Suodatin, Kylmäaine R32 Aktiivihiilisuodatin Aktiivihiilisuodatin Aktiivihiilisuodatin Lämmitys/Jäähdytys Kylmäaine Kylmäaine R324,6R32 Kylmäaine R32 SCOP 4,0, COP

SCOP SCOP 4,0 4,3 , 4,0 COP , COP 4,3 4,3 (3600 W, COP -15°C asteessa) SCOP 4,0

SCOP SCOP 4,0,4,6 4,0, COP 4,6 4,6asteessa) (4200 W COP -15°C SCOP 4,0, COP

Lämmityskapasiteetti: 5200 W

Lämmitys/Jäähdytys Tilasuositus 60 m2 Lämmityskapasiteetti: 5200 W Suodattimet: Silver Ion Suodatin, (3600 W -15°C asteessa) Aktiivihiilisuodatin Tilasuositus 60 m2 Kylmäaine R32

Suodattimet: Silver Ion Suodatin,

SCOP 4,0 , COP 4,3 Aktiivihiilisuodatin

Hinta asennettuna

Hinta asennettuna

Hinta asennettuna

Lämmitys/Jäähdytys Lämmitys/Jäähdytys Lämmitys/Jäähdytys Lämmityskapasiteetti: 5200 W Lämmityskapasiteetti: Lämmityskapasiteetti: 52005200 W W Lämmityskapasiteetti: 5200 W (3600 W -15°C asteessa) 2 (3600 (3600 W asteessa) -15°C W -15°C asteessa) asteessa) (3600 W -15°C Tilasuositus 60 m 2 Suodattimet: Silver Tilasuositus Tilasuositus m2 Ion Suodatin, Tilasuositus 60 m2 60 m60 Aktiivihiilisuodatin Suodattimet: Suodattimet: Silver Silver Ion Suodatin, Ion Suodatin, Suodattimet: Silver Ion Suodatin, Kylmäaine R32 Aktiivihiilisuodatin Aktiivihiilisuodatin Aktiivihiilisuodatin Lämmitys/Jäähdytys Kylmäaine Kylmäaine Kylmäaine R32 SCOPR32 4,0 , R32 COP 4,3

NARVIK 25

Hinta Hinta asennettuna asennettuna Hinta asennettuna

Hinta asennettuna

2499 €

NARVIK 35

SVALBARD EXTREME SVALBARD SVALBARD EXTREME EXTREME SVALBARD EXTREME

SVALBARD EXTREME

Lämmitys/Jäähdytys Lämmitys/Jäähdytys Lämmitys/Jäähdytys Lämmitys/Jäähdytys Lämmityskapasiteetti: 7200 W Lämmityskapasiteetti: Lämmityskapasiteetti: 72007200 W W Lämmityskapasiteetti: (5300 W -15°C asteessa) 7200 W 2-15°C (5300 (5300 W W -15°C asteessa) asteessa) (5300 W -15°C Tilasuositus 150 masteessa) 2 Suodattimet: Silver suodatin, Tilasuositus Tilasuositus m 150 m2 Tilasuositus 150 Ion m2150 Aktiivihiilisuodatin Suodattimet: Suodattimet: Silver Silver Ion suodatin, Ion suodatin, Suodattimet: Silver Ion suodatin, Kylmäaine R32Aktiivihiilisuodatin Aktiivihiilisuodatin Aktiivihiilisuodatin

TOIMITUSAJAT TOTUTTUA PIDEMMÄT.

TILAA HETI!

SVALBARD EXTREME

Lämmitys/Jäähdytys

MYYNTI: ESA PULSKA P. 010 76 84821 MIKKO YLITALO P. 010 76 84917 Valtatie 17, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi Suodattimet: Silver Ion Suodatin, Suodattimet: Silver RAUNO Ion suodatin, HEIKKALA P. 010 76 84705 SCOP 4,0,322 COP 4,6 SCOP 5,1 , COP 5,3 myynti@muhoksenlvi.fi Puh. 010 7070 Lämmityskapasiteetti: 5500 W

Lämmitys/Jäähdytys Tilasuositus 100 m2 Lämmityskapasiteetti: 5500 W Suodattimet: Silver Ion Suodatin, (4200 W -15°C asteessa) Aktiivihiilisuodatin 2 Tilasuositus Kylmäaine R32 100 m

Kylmäaine Kylmäaine R32 SCOP 5,1Kylmäaine , COP 5,3 R32 R32 Lämmityskapasiteetti:

7200 W -15°C asteessa) Lämmitys/Jäähdytys Tilasuositus 150 m2 Lämmityskapasiteetti: 7200 W Suodattimet: Silver Ion suodatin, (5300 W -15°C asteessa) Aktiivihiilisuodatin Tilasuositus 150 m2 Kylmäaine R32

SCOP SCOP 5,1 5,3 , 5,1 COP , COP 5,3 5,3 W (5300 SCOP 5,1 , COP

Kylmäaine R32

Aktiivihiilisuodatin Kylmäaine R32

Aktiivihiilisuodatin Kylmäaine R32

SCOP 4,0 , COP 4,3

SCOP 4,0, COP 4,6

SCOP 5,1 , COP 5,3

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu KELA-korvaus Rautatienkatu 10, p. 0400 272 560 90100 Oulu www.veliheikkinen.fi

Rautatienkatu 90100 p. 0400 10, 272 560Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi www.veliheikkinen.fi

TINKIMÄTÖNTÄ LAATUA METSÄTÖIHIN

PERJANTAINA (joka viikko)

Abloy, Assa, Chiron, Dahua, Dorma, DSC, HHL, iLOQ, Jablotron, Katrin, Keya, Master Lock, Oviku, Rollock, Rosslare, Sony, Tunstall, Yale...

Proteesit •• Proteesit ••• Pohjaukset Proteesit Pohjaukset ••• Korjaukset Pohjaukset Korjaukset Implanttiprotetiikka Korjaukset ••• Hammassuojat Veteraanien ••• Veteraanien Implanttiprotetiikka KELA-korvaus • KELA-korvaus Veteraanien

Kotipitäjä

2

Nro 3

•

9.2.2022

Mitä on ns. hyvä yhteistyö Oulujoella? eKukka logo-originaalit vaaka

Jussilantie 2 Vanhatie 29, 91600 91500 Muhos CMYK (paino) harmaasävy CMYKUtajärvi Puh. (08) 5333 779 Puh. (08) 5421 866

eKukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi www.tuomenkukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi

eKukka.fi

Kukkien koti

Kukkien koti

Kukkien koti

Kukkien koti

VALITSE REMONTTI. VOITA REMONTTI. Kattoremontti Ränniremontti Pyydä remonttitarjous. Osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa valitsemasi remontin.

08-2377 9501

S

uomessa oli aikoinaan yli kaksikymmentä Itämereen laskevaa lohijokea, joissa lohi lisääntyi luontaisesti.

Patoamisten jälkeen jäljellä ovat enää Torniojoki ja RGM (www) Simojoki. Vesivoimaloiden lupiin sisältyy velvoitteita, eli korvaus siitä, että pato estää kalojen nousun kutemaan jokeen. Velvoitteet voivat olla kalanpoikasten istutuksia, eKukka.fi maksuja tai kalankulkuväylien rakentamista.

Kukkien koti Kun Oulujoen vesistö valjastettiin, luovuttiin kansakunnan hyväksi mahtavasta luontopääomasta, elinkeinoista ja eKukka.fi kulttuurista.

Korvaukseksi saatiin lyhytkestoinen alueelKukkien koti linen nousubuumi, moninkertaisesti alimitoitetut velvoitteetKukkien ja lupaukset paremmasta. Option kalateistä vesitti ns. koti Montan sopimus, joka olisi pitänyt nostaa pöydälle jo v.

2003, kun Merikosken kalatie rakennettiin.

Taloudellisen hyödyn Oulujoen vesistöstä korjaavat Fortumin osakkeenomistajat. Valtio saa yli 50 %:n omistusosuudellaan Fortumista n. 0,5 mrd euron vuosittaisen osinkotuloerän, johon tämänkin vesistön tuotot sisältyvät.

Valtion omistajaohjaus on osoittautunut hampaattomaksi Fortumin haitankorvausvastuun realisoimisessa, ja niin alueellisen elinvoiman kuristus ja massiivinen luontokato edelleen jatkuvat.

Koska valtio toimi kätilönä vesistön kaappauksessa, eikä omistajaohjaus toimi, tulisi sen hoitaa vahingon korvaaminen Oulujoen vesistössä esim. näin: - uudistaa tarvittavat lait ja normit - heti - antaa viranomaisille riittävät resurssit viedä läpi voimalalupien uusiminen - heti - osoittaa vuosittain osinkotuloja ohitusuomion ym., ellei haitan aiheuttaja Fortum sitä tee - ottaa yleensäkin tosissaan EU-komission huomautukset vesipuitedirektiivin noudattamisesta.

Vesistöalueen kunnissa on pitkään kehuttu ”hyvää yhteistyötä” Fotumin kanssa, mutta miten se asia oikein on?

Vuonna 2011 oli valmiina kuntien ja Fortumin allekirjoittamat sopimukset ohitusuomien ja kalateiden raken-

tamisesta Oulujoen pääuomaan. Vuonna 2015 kuitenkin päätettiin toteuttaa vain Fortumin kalojen kiinniottolaite -hanke. Fortum myös haki 2010-luvun lopulla muutosta Oulujoen voimalaitosten lupavelvoitteisiin. Se halusi korvata niissä olevat kalatievelvoitteet kokonaan istutuksilla.

Muhoksen kunta ei lausunut viranomaiselle asiassa mitään.

KHO onneksi päätti v. 2020 pitää velvoitteet ennallaan, ja mahdollisuudet jokiluonnon pelastamiseksi säilyivät. Jne. Toukokuussa 2021 Muhoksen kunta toki rohkeni vaatia vesienhoitosuunnitelmaa koskevassa lausunnossaan Oulujoen tilan luokittelumuutosta. ELY-keskus muuttikin esitystään VN:lle, joka hyväksyi suunnitelman viime joulukuussa.

Uutta oikeasti hyvää yhteistyötä olisi nyt aika jatkaa, kun kolmen kunnan pöydällä on kuntalaisaloite voimalaitoslupien ja velvoitteiden uusimiseksi. Muhoksella aloitteen allekirjoitti yli 300 kuntalaista vaatien mm. Montan alapuolista vedenpinnan korkeuden vaihtelua kuriin. Valmistelu ei vielä näytä lupaavalta, ja vain Fortum aiottiin ottaa kertomaan näkemyksiään valtuustolle. Aloitteen tekijät saivat jalkansa oven rakoon ja 29.2. kuullaan myös heidän edustajaansa Heikki Aspegreniä.

Kunta on kuntalaisia varten, ja heidän puhemiehensä valtion suuntaan. Ainoa kunnon lähtökohta hyvälle yhteistyölle kaikkien osapuolten kannalta ovat pikaisesti uudistetut voimalaitosluvat ja velvoitteet. Sen jälkeen on puhtaalta pöydältä helppo sopia vapaaehtoisesta vesienhoitotyöstä, jota myös ns. OUMO-hankkeet edustavat.

Nyt on paljon pelissä.

Kyösti Honkala Eläkeläinen, Oulu

| vesivek.fi

Kirja-arvostelu

Keräsen parturi Jussilantie 4 B 1, Muhos

Avoinna: ma, ti, to, pe 9-17, ke 13-19 Lauantaisin suljettu

044 976 1678 Ei ajanvarausta, Tervetuloa!

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Posti Oyj PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila p. 050 567 9757, raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija: Satu Kantojärvi p. 045 127 7383, satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

Nainen Sylvi-Kyllikki Kilpi Tutkija Jaana Tornioja-Latola on kirjoittanut perusteellisen kirjan seitsemänlapsisen työläisperheen esikoisesta Sylvi-Kyllikki Sinervosta, myöhemmin Kilpi. Perhe oli köyhä kuten siihen aikaan valtaosa suomalaisista perheistä. Lahjakas tyttö halusi oppikouluun ja sinnikkyydellään pääsikin. Köyhyys häiritsi koulunkäyntiä, tyttö häpesi taustaansa ja lukioaikana syttynyt kansalaissota vielä keskeytti koulun käynnin.

Sylvi-Kyllikki liittyi punakaartiin isänsä kanssa heti ensimmäisenä päivänä, toimi punakaartin vallankumousoikeuden oikeusasiakirjojen puhtaaksikirjoittajana.

Konttorityö ei tyydyttänyt ja hän halusi pojaksi pukeutuneena osallistua taisteluihin. Hänen onnekseen se ei onnistunut ja hän ei joutunut osallisuudestaan vastuuseen.

Perhe muutti ruokapulan takia pohjanmaalle ja Sylvi-Kyllikki kirjoitti ylioppilaaksi Vaasassa.

Hän pyrki toimittajaksi lakkautetun Työmies-lehden seuraajaksi perustettuun Suomen Sosialidemokraattiin, mutta päätoimittaja katsoi, ettei kokematonta voitu ottaa poliittiseksi toimittajaksi. Kehoitti pyrkimään sosialidemokraattisiin maakuntalehtiin. Paikka löytyikin Turusta. Siellä hän tutustui nuorsuomalaisen Turun Sanomien porvarilliseen toimittajaan Eino Kilpeen ja rakkaus syntyi. Tuohon aikaan

työväenliikkeessä ei hyvällä katsottu seurustelua porvarin kanssa. Päättäväinen SylviKyllikki piti pintansa. Toimittajan työt jatkuivat Porissa ja Tampereella. Eino Kilpi pääsi Tampereeella Kansan Lehteen päätoimittajaksi ja Sylvi-Kyllikki kirjoitteli kulttuuripuolen juttuja. Ensimmäinen lapsikin syntyi, mutta Sylvi-Kyllikki halusi opiskelemaan yliopistoon ja toteutti haaveensa.

Yliopistolla hän liittyi Akateemiseen sosialistiseuraan (ASS), mutta vuoden jälkeen etääntyi siellä vallinneen liian vasemmistolaisen virtauksen takia.

Hän pääsi varapaikalta eduskuntaan v 1934. Hän asemoitui sosialidemokraattisen puolueen oikeaan laitaan.

Väinö Tannerin uskolliseksi tukinaiseksi.

Talvisodan jälkeen hän oli erottamassa kuutosia sdp:stä.

Jatkosodan alkuvuosina hän oli Tannerilaisempi kuin Tanner itse.

Sylvi-Kyllikki siirtyi jatkosodan loppupuolella rauhanoppositioon. Vuoden 1945 eduskuntavaaleissa hän oli sdp:n ehdokkaana, mutta loikkasi skdl:ään vuotta myöhemmin. Kummassakin puolueessa hän koki, että häntä syrjittiin naisena, ministeriksi halusi, mutta paikkaa ei löytynyt. Kun puoliso Eino Kilpi valittiin ministeriksi, hän koki itsensä paremmaksi, mutta ei naisena kelvannut.

Sodan vastustamiseen vai-

kutti veljen kaatuminen, kahden oman pojan sotiminen rintamalla ja kahden sisaren joutuminen kommunisteina turvasäilöön. Sisartensa vapauttaminen ja heidän olosuhteidensa parantaminen turvasäilössä oli Syvi-Kyllikin tavoitteena. Ihmisoikeuksia hän ajoi myös suojellessaan tänne saapuneita juutalaisia pakolaisia käännyttämiseltä.

Näyttävän paikan hän sai Suomi-Neuvostoliitto seuran puheenjohtajana, kun ensin kuusi tehtävään pyydettyä miestä olivat kieltäytyneet.

Tehtävä oli palkaton, mutta luontaisetuja oli. Useat vuotuiset matkat Neuvostoliiton parhaisiin hotelleihin kaviaarin, shampanjan ja hyvän ruuan pariin. Neuvostoliitto antoi huvilan Kilven käyttöön ilmaiseksi ja lopuksi möi sen "asevelihinnalla". Mitenhän nykyään verottaja ja julkisuus kohtelisi vieraan valtion antamia lahjoja vastaanottavaa poliitikkoa?

SNS oli Sylvi-Kyllikille myös ongelmallinen. Kommunistit nakkasivat oman miehensä Aimo Rikan pääsihteerin paikalta ja istuttivat vielä kovemman linjan kommunistin Toivo Karvosen pääsihteeriksi. Hän päätti seuran asioista ohi puheenjohtajan ja valitun hallinnon. Puheenjohtajan piti tyytyä stalinistiseen hallintotapaan.

Pettymys oli myös skdl.

Tämä "yhteistyöjärjestö" oli täysin kommunistien ohjaile-

ma Sylvi-Kyllikin poliittisen toiminnan ajan. Lähtiessään sdp:stä, hän kirjoitti, että hän on edelleen ja aina sosialidemokraatti.

Skdl:ssä parasta ja luotettavinta ainesta olivat Neuvostoliittoon paenneet ja siellä henkensä säilyttäneet sekä turvasäilössä tai vankilassa istuneet toverit Sylvi-Kyllikin toiminta ennen sotia ja sodan aikana, teki hänestä aina epäilyttävän toverin. Skdl:ään menneet muutkin sosialidemokraatit pettyivät. Osa palasi takaisin sdp:hen.

Tutkija kirjoittaa perheen arkaluontoisistakin asioista.

Sylvi-Kyllikillä oli Tampereella monta vuotta rakastaja, minkä Einokin tiesi. Suhde päättyi kun perhe muutti Helsinkiin. Sodan jälkeen Einolla oli vuoden mittainen työpaikkaromanssa Suomen Sosialidemokraatin toimittajan kanssa.

Se loukkasi Verisesti vaimoa ja hän ajoi Einon pois kotoa ja uhkaili niin kuin petetyillä ja jätetyillä naisilla on tapana.

Tutkimus on hyvä kuvaus perheen ja suvun elämästä itsenäisen Suomen ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.

Sylvi-Kyllikki oli tehokas nainen, joka haki hyväksyntää ja pyrki keskiluokkaan mistä hän jo lapsena oli haaveillut.

Hän oli rauhaton sielu, joka muutti mieltään ja toimi usein enemmän tunteen kuin järjen johdattamana. Heitäkin tarvitaan.

Toivo J. Kanninen

Nro 3

•

Kotipitäjä

9.2.2022

3

Kainuun kylillä vahvistetaan yhteisöllistä turvallisuutta Kainuun Nuotta ry:n hallinnoiman Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hankkeen tavoitteena on muodostaa maakunnan alueelle vapaaehtoisia turvallisuusryhmiä, jotka voivat tarvittaessa toimia pelastustoimen, muun toimivaltaisen viranomaisen tai kunnan tukena poikkeavissa tilanteissa, kuten myrskyissä tai ukkosten aiheuttamissa maastopaloissa. Kainuussa on kokemusta myös esimerkiksi pitkistä sähkökatkoista.

Paltamossa tiistaina 1. helmikuuta pidetyssä infotilaisuudessa hankkeen turvallisuuskoordinaattori Jari Pirttimaa korosti kylille ja kunnille tulevia pitkäkestoisia hyötyjä johtoajatuksella hankkeesta elämään.

kannustaa.

Hankkeen koulutusten yhteensovittamisesta vastaavan Kainuun pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Juha Kärkkäinen kertoi, että Kainuun valmiusfoorumilla on alueellisen varautumisen yhteensovittamisessa tärkeä rooli maakunnan kuntien, viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöverkostona.

– Meillä on yhteinen tahtotila. Kukaan yksittäinen toimija, ei teidän tapauksessanne Paltamo eikä meidän tapauksessamme Pelastuslaitos, me emme suoriudu yksin, vaan tarvitsemme erilaisiin häiriötilanteisiin aina yhteistyöverkostoa. Meidän merkittävä tavoitteemme on kyetä turvaamaan palvelun kannalta kriittiset toiminnot kaikissa turvallisuustilanteissa.

Yhteistyötä tarvitaan Paltamon tilaisuuden avannut maaseutusihteeri Anita Karjalainen toimii kunnan yhteyshenkilönä hankkeen ja kylien suuntaan. Kylät laativat turvallisuussuunnitelman, jos sellaista ei vielä ole, ja hankkeen jälkeen kunta ja kylät jatkavat yhdessä töitä.

– Tämä on tosi tärkeä aihe.

Vaikka Paltamo ei ole Kainuun isoimpia kuntia, välimatkaa tulee keskustaajamasta, kun lähdetään tuonne laitamille päin. Kun se apu ei ole viranomaistaholta ehkä niin nopeasti saatavilla, olisi hyvä

Kylät hyötyvät kansalaistaidoista

Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hankkeella pyritään lisäämään ymmärrystä oman toimintaympäristön turvallisuustekijöistä sekä lisäämään toimintakykyä häiriö- tai onnettomuustilanteissa. Esimerkiksi sijaintitiedot välittävän 112-sovelluksen käyttö nopeuttaa hätäpuhelujen käsittelyä. (Kuva: Jari Pirttimaa)

olla oman kylän turvallisuusryhmä, jossa harjoiteltaisiin perustaitoja ja oltaisiin vähän

paremmin kartalla, mistä kaikesta me täällä kylällä voimme itse pitää huolta, Karjalainen

On realismia varautua siihen, että häiriötilanteita tulee jossakin muodossa. Jokaisella asuinympäristöllä on omat erityispiirteensä. Juha Kärkkäisen mukaan Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hanke antaa kylille ainutlaatuisen ti-

laisuuden edistää asukkaiden valmiuksia tarkkailla omaan elämäänsä vaikuttavia turvallisuustekijöitä. Ennaltaehkäisy on merkittävässä roolissa, ja pienilläkin turvallisuusteoilla on merkitystä.

Hankkeen turvallisuuskoordinaattori Jari Pirttimaa korostaa samassa hengessä, että perustettavat ryhmät ovat turvallisuus-, eivät pelastusryhmiä, koska pelastaminen viittaa akuuttiin tilanteeseen, kun taas turvallisuus on laajempi käsite. Kun Pirttimaa kysyi Paltamon infotilaisuudessa, tarkoittaako turvallisuuden yhdenvertaisuus samoja palveluita vai samoja lopputuloksia, hän kallistui jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle.

Turvallisuuskoordinaattori esitti kaavion sivukylällä tapahtuvan onnettomuuden ajallisista suhteista. Siitä, kun hätäkeskus saa ilmoituksen onnettomuudesta, alkaa pelastustoiminnan toimintavalmiusaika. Tähän kuuluvan lähtöajan päälle Pirttimaa arvioi, että pelastustoimen yksikön ajoaika on yksi minuutti kilometriä kohden.

Jokainen sekunti tuntuu hätätilanteessa todella pitkältä.

Sillä voi olla ratkaiseva merki-

tys, että omalta kylältä löytyy auttajia, kun pelastustoimen yksikköä odotetaan paikalle.

Turvallisuusryhmien perusja jatkokoulutuksesta saatavat taidot, kuten hätäensiapu, alkusammutus ja naapuriapu lisäävät yhteisön turvallisuudentunnetta ja ovat hyödyllisiä jokapäiväisessä elämässä.

– Vaikka tässä hankkeessa viranomaistoimijat aika paljon tekevät koulutustoimintaa, niin pääfokus on nimenomaan se, että kyläläiset itse yksilöinä ja asuinyhteisönä hyötyvät kansalaistaitojen kasvamisesta, valmiuspäällikkö Juha Kärkkäinen kertoo.

Fyysisiä vaatimuksia ei ole, koska turvallisuutta voi tukea vaikkapa näyttämällä pelastustoimen yksikölle kädellä tietä. Myös alaikäiset voivat tulla toimintaan mukaan.

– Nyt kylätoimijoille vaan terveisiä, että ei muuta kuin keräämään kylästä aktiiviporukka kasaan. Matalalla kynnyksellä vaan mukaan, tässä ei ole mitään sellaista, joka velvoittaisi tekemään.

Tehdään tätä kylän ehdoilla, turvallisuuskoordinaattori Jari Pirttimaa kannustaa.

Mika Hamari

ITE HARTIKAINEN HINAA MYÖS RASK AS K ALUSTO

Ei tehdä asioista liian monimutkaisia

OSTAMME ROMUSI maksamme hyvin

INEN L L A PA I K K T YS YRI

KA R I J .

Kaikki yhdestä numerosta

040 -160 16 16

Siellä missä tarvitset apua

Tilaa nouto tai tuo itse.

Yli 35 vuoden kokemuksella - henkilö- ja pakettiautot, moottoripyörät

- raskaan kaluston hinaukset

PÄIVYSTYS 24 H Romutamme kaiken!

Ouluntie 20, 91900 Liminka Soita: 08 237 48 900 Avoinna arkisin 7:30-16:30

OULU - MUHOS - ROVANIEMI - SODANKYLÄ POHJOIS-POHJANMAA & LAPPI Tallenna numero

s yö a u sM v t a e n l ve l u v o a p

040 -160 1616 kännykkääsi

w w w. h i n a u s k a r i h a r t i k a i n e n . f i HINURI MYÖS MUHOKSELLA!

Kotipitäjä

4

Nro 3

•

9.2.2022

Pohjoinen kulttuuri saa näkyvyyttä yhteistyön kautta Oulu valittiin viime vuoden kesäkuussa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Tämän vuoden alussa Oulu2026-hankkeen vetovastuu siirtyi Oulun kulttuurisäätiölle.

Oulun lisäksi hankkeessa on mukana 32 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Länsi-Lapista Tornioon asti.

Jo hakuvaiheessa korostettiin sitä, että kyse on koko alueen yhteisestä hankkeesta.

– On nostettu pohjoista näkökulmaa, miten pohjoinen kulttuuri hyvin monipuolisesti ajateltuna näyttäytyy. Jokainen kumppanuuskunta on valtuustotasoisesti päättänyt, että ne toteuttavat itse kulttuurikaupunkiteemoihin liittyvää ohjelmaa, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoo.

Hankkeen talousarvio on 50 miljoonaa euroa, joista 20 miljoonaa tulee Oulun kaupungilta. Valtioneuvosto on päättänyt, että valtio osallistuu hankkeeseen 20 miljoonalla. Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen kertoo, että tätä erityisavustusta koskevaan periaatepäätökseen on kirjattu, että kaikkien mukana olevien kuntien täytyy hyötyä siitä.

Loppuun 10 miljoonaan lasketaan mukaan kuntien oman ohjelmatyön rahallinen arvo. Rantala-Korhonen kertoo, että yksityiskohtaisia toteutussuunnitelmia tehtäessä neuvotellaan ohjelmatiimin kanssa siitä, minkä verran kunnat voivat saada säätiöltä osarahoitusta. Myös sponsorirahoituksen hakeminen on mahdollista.

Paikalliset asukkaat tuottavat sisällön Kaupunginjohtaja Päivi Laajala korostaa, että vaikka Oulun kulttuurisäätiö on järjestämisvastuussa, lopulta alueen ihmiset tuottavat sisällön, tapahtumat ja kulttuurin moninaisuuden. Hän vertaa kulttuuripääkaupunkihanketta Suomi 100 -juhlavuoteen, jonka tapahtumia ihmiset saatiin mukaan tekemään yhdessä.

Saman vertauksen tekevä Pohjois-Pohjanmaan liiton erityisasiantuntija Auli Suorsa kertoo kuntien sitoutuneen hankkeeseen. Hanke on vahvasti aluekehitystyötä, joka on maakuntaliiton toiminnan keskiössä.

– Liitto on ollut aktiivisesti innostamassa alueen kuntia lähtemään mukaan hankkeen toteuttamiseen, ja sitähän toteutetaan jo tällä hetkellä. On monia hankkeita, ja kunnissa perustetaan työryhmiä.

Oulu2026-hankkeella tavoitellaan kulttuuri-ilmastonmuutosta. Alueellinen tuottaja Asta Salomaa tiivistää, että kyse on ihmisten uudelleen yhdistämisestä kulttuurin ja taiteen keinoin. Viime syksynä tuottaja oli paljon tien päällä kiertäessään hankealueen kunnissa.

– Tämä on aivan uskomattoman monipuolinen alue, ja se tekee tämän ohjelman spesiaaliksi. Vastakohtien voima, Rohkeasti reunalla ja Villisti kaupunki, nämä pääteemat

Kulttuuripääkaupunkihankkeessa on Oulun lisäksi mukana 32 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Länsi-Lapista Tornioon asti. Muhoksen, Utajärven, Vaalan ja Paltamon kulttuuri esittäytyy ainakin teemojen Luontopolkuja taiteeseen ja Arctic Food Lab kautta. (Karttakuva: Henri Turunen, Oulu 2026)

kuvastavat tätä koko aluetta.

Pohjois-Suomen pienten kuntien sivukylät ovat reunojen reunalla. Asta Salomaa korostaa, että reuna-alueista nostetaan esille kaikkea sitä, mitä siellä asuvat ihmiset itse haluavat kertoa omasta kulttuuristaan.

– Odotan tosi paljon sitä, että meille tulee kulttuuriohjelmaan tulevina vuosina useita avoimia ohjelmahakuja, joihin kuka tahansa voi jättää omia ehdotuksiaan. Odotan, miten tämä ohjelma tulee vielä kasvamaan ihanilla, uusilla projekteilla.

Alue saa kansainvälistä näkyvyyttä Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen pitää sitä aika harvinaislaatuisena, että alueelle on saatu näin laaja yhteistyön henki. Hän toivoo samaa myös pidemmällä tähtäimellä.

– Jos ajatellaan vaikka matkailun kehittämistä, ei se onnistu niin, että jokainen kunta yrittää yksinään. Kyllä se, että kansainvälinen matkailija valitsee kaikista maailman matkakohteista tällaisen pohjoisen sijainnin, vaatii sitä, että täällä täytyy olla aika paljon kaiken-

laista tarjontaa. Paljon täytyy tehdä vielä töitä, että me saamme kerrottua näistä kiehtovista asioista, mitä täällä on.

Puhelinhaastattelua tehdessä Rantala-Korhonen oli Paltamossa Oulujärven rannalla etätöissä, katseli Ärjänsaarta ja kertoi pitkäkestoiseen kehittämishankkeeseen sitoutumisesta sydän mukana.

– Kun meillä oli täällä mökillä kylässä BBC:n toimittaja Erika Benke, joka on tehnyt meidän kanssamme hakuvaiheessa yhteistyötä, Erikalle oli kaikki täällä ihmeellistä ja erityistä, sauna, lumi ja hiihtäminen, mustikkakukot ja savustettu kala, kaikki mikä on meille arkipäivää. Kaikki olivat hänelle mielettömiä elämyksiä, kävellä lumisen pihan poikki kelohonkasaunaan pakkaskelillä, hiihtää järven jäällä ja nähdä oikea tähtitaivas. Itsekin oikein havahtui siihen, että me todellakin elämme yhdenlaisen ylellisyyden keskellä, josta ihmiskunnan enemmistö ei tiedä yhtään mitään.

Kulttuuripääkaupunkihanke avaa oman kulttuuriperinnön esittelylle kansainvälisen näyteikkunan. Muhoksen, Utajärven, Vaalan ja Paltamon kulttuuri esittäytyy ainakin teemojen Luontopolkuja

taiteeseen ja Arctic Food Lab kautta.

Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen kertoo toivovansa, että hankkeen myötä esimerkiksi Rokuan ydinalueen matkailu ja Geoparkin status pääsisivät vielä enemmän esille. Hän uskoo, että koska kuntia on paljon, pitää fokusoida alueita, mikä on esimerkiksi Oulujokilaakso tai Koillismaa.

Muhoksen vt. kunnanjohtaja Jussi Rämet näkee hyvänä asiana, että hankkeessa on verkotuttu laajalle alueelle.

Hän sanoo Oulujokea merkittäväksi osaksi Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun kaupungin historiaa.

– Totta kai ollaan iloisia siitä, että Oulu valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja sitä kautta saadaan varmasti myös laajempaa kansainvälistä näkyvyyttä, joka näyttäytyy sitten kävijämäärissä ja tunnettuutena.

Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi sanoo samoin kulttuuripääkaupunkivuotta Pohjois-Suomelle ja etenkin Oulun kaupungille merkittäväksi asiaksi, koska se tekee aluetta maailmalla tunnetuksi.

– Kyllähän meillä Kainuussa ja varsinkin Paltamossa on

hyvin paljon annettavaa tämmöiselle kulttuuripääkaupunkiteemalle eri tapahtumien ja materian muodossa.

Paltamon kunnan kehitysjohtaja Salla Korhonen kertoo, että valtuuston joulukuussa 2019 tekemän päätöksen mukaisesti kunta on hankkeessa mukana omilla tapahtumillaan, joita mietitään yhdenmukaisiksi kulttuuripääkaupunkivuoden muiden tapahtumien kanssa.

Yhteistyöllä vuoteen 2026 ja siitä eteenpäin Koronaepidemia on koetellut kulttuuri- ja tapahtuma-alaa raskaalla kädellä. Alueellinen tuottaja Asta Salomaa kertoo, että Oulu2026-hankkeen yhtenä tavoitteena on saada töitä ja arvostusta alalle. Pohjois-Pohjanmaan liiton erityisasiantuntija Auli Suorsa kertoo samasta tavoitteesta, että ymmärrettäisiin kulttuurin aluekehitysvaikutukset ja se, miten sillä voidaan monella tapaa vahvistaa elinvoimaa ja hyvinvointia.

– Kyllä se sen arvostuksen ensin tarvitsee, ja sitten se tarvitsee myös sitä resurssia.

Tyhjästä on paha nyhjästä.

Suorsa toimii projektipäällikkönä tämän vuoden alussa käynnistyneessä Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno, yhteistyötä ja vaikuttavuutta​ kulttuuripalveluihin -hankkeessa, jolla vahvistetaan kuntien kulttuuripuolen osaamista. Lähtökohtana on, että koska kunnilla on aika pienet resurssit, tiiviin yhteistyöverkoston kautta voidaan saada kuntalaisille parempia kulttuuripalveluita. Samalla tuetaan kulttuuripääkaupunkihankkeen toteuttamista kunnissa.

Alueellista yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös vuoden 2026 jälkeen. Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala toivoo, että kulttuuripääkaupunkihanke ja juhlavuosi tekisivät kaupungista ja koko alueesta nykyistä elävämmän.

– Valmistaudutaan ja nostetaan henkeä, kulttuuri-ilmastonmuutos käynnistyy jo nyt.

Odotan myös sitä, että kun kulttuurivuosi on takanapäin, täällä olisi enemmän kulttuuritapahtumia ympäri vuoden ja enemmän alan yrittäjiä, ammattilaisia ja monipuolisuutta.

Se toisi pysyvämpää jälkeä tähän alueeseen ja kaupunkiin.

Mika Hamari

Nro 3

•

Kotipitäjä

9.2.2022

5

Erityisesti poikien kunnon heikkeneminen näkyy mittauksissa

Lasten ja nuorten liikkumaan kannustaminen on yhteinen asia Valtakunnalliset fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset toteutettiin viime syksynä 5. ja 8. luokilla yli 107 000 oppilaalle osana liikunnanopetusta. Kuudessa testiosiossa mitattiin kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta, motorisia perustaitoja ja havaintomotorisia taitoja.

Tulokset ovat huolestuttavia, sillä pojista 40 ja tytöistä 38 prosentilla fyysinen toimintakyky voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on hieman valtakunnallista keskitasoa parempi, sillä sekä pojissa että tytöissä osuus on 36 prosenttia.

Esimerkiksi Muhoksen kouluilla mittauksiin osallis-

tui 146 tyttöä ja 138 poikaa.

Molempien ikäluokkien pojista 49 prosentilla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, kun 5. ja 8. luokan tytöillä prosenttiosuudet ovat 32 ja 36.

Poikien ero on tilastollisesti merkitsevä tyttöihin ja koko maakunnan poikiin verrattuna.

Muhoksen kunnan hyvinvointilautakunnalle mittaustuloksia 19. tammikuuta esitellyt hyvinvointijohtaja Juha Valta kertoo uskoneensa ennen tulosten julkistamista, että poikien ja tyttöjen tulokset olisivat lähempänä toisiaan.

– Tämä on haastava tilanne kaikkinensa, niin kuin tiede-

tään, miten me saamme lapset ja nuoret ja miksei myös kaikenikäiset liikkumaan.

Yhteistyötä tarvitaan Koronaepidemia on aiheuttanut omat haasteensa, mutta jo paljon aiemmin on puhuttu siitä, miten lapsia ja nuoria saataisiin houkuteltua älylaitteiden äärestä liikunnan pariin.

Poikien kunnon heikkeneminen näkyy Move-mittausten lisäksi esimerkiksi varusmiesten Cooperin testin tuloksissa.

Sote-uudistus ei muuta sitä, että myös jatkossa kunnat edistävät asukkaidensa hyvinvointia. Juha Valta uskoo, että

tulevaisuudessa hyvinvointiin panostaminen näkyy kunnissa vielä nykyistä laajemmin ja vapaa-aikapuolen merkitys korostuu entisestään.

Muhoksen kunta pyrkii aktivoimaan lapsia esimerkiksi kerhotoiminnan kautta. Valta kertoo, että kun pari vuotta sitten lähdettiin pilottikuntana Harrastamisen Suomen malliin mukaan, toisessa haussa enää yksi kolmesta koulusta oli kiinnostunut jatkamaan, sillä osallistujamäärät eivät olleet sellaisia, mihin pyrittiin.

Muhoksella on monta urheilun erikoisseuraa, jotka tekevät hienoa työtä lasten ja nuorten parissa, ja kunnasta löytyy monipuolisesti

liikuntapaikkoja. Esimerkiksi kesäisin Ponkilassa voi nähdä paljon lapsia, mutta Move-mittaustulokset tuovat mieleen sen aiemmin todetun polarisaation, että osa lapsista liikkuu paljon ja osa vähän.

Muhoksen valtuuston joulukuussa hyväksymän kuntastrategian tavoitteisiin kuuluu panostus lapsiperheiden hyvään arkeen. Osallisuusohjelman yhtenä mahdollisena lippulaivahankkeena esitetään, että kaikille nuorille tai kuntalaisille saataisiin harrastus.

Strategiaa valmisteltaessa kuunneltiin myös paikallisia yhdistyksiä ja urheiluseuroja.

– Minun mielestäni Muhoksen kunnassa on valtavasti

potentiaalia, mutta sitä ei ole hyödynnetty sillä tavalla kuin voitaisiin tehdä. Sitä vuoropuhelua täytyy lisätä entisestään.

Kun ajatellaan asioiden kehittämistä ja eteenpäin viemistä, kyllä ne ideat lähtevät sieltä kentältä, hyvinvointijohtaja Juha Valta näkee.

Perheissä, kouluissa, kerhoissa ja seuroissa kannustetaan lapsia ja nuoria liikkumaan. Move-mittaustulokset kertovat, että etenkin pojat tarvitsevat tätä kannustusta kipeämmin kuin koskaan.

Tulevaisuuden hyvinvoinnin edistäminen on meidän kaikkien yhteinen asia.

Mika Hamari

Liikuntaa ja urheilua voi harrastaa iästä riippumatta Kun puhutaan kannustamisesta, Muhoksen kunnan hyvinvointijohtajaa Juha Valtaa kannattaa kuunnella, sillä liikunnan merkitys on hänelle omakohtaisesti koettu, sydämen asia.

– Olen jäänyt urheiluun koukkuun jo vuosikymmeniä sitten, liikun edelleen ja harrastan kilpailumielessä aktiivisesti. Kyllä olen todennut sen, että kaikista tärkein pääoma on se, että olet hyvässä kunnossa.

Oulun Pyrintöä edustavan Vallan päämatka on 110 metrin aitajuoksu, jolla hän on osallistunut Kalevan kisoihin toistakymmentä kertaa. Tilastopaja ilmoittaa hänen ennätyksekseen 14,93, mutta Valta kertoo juosseensa todistetusti 14,84 sallituissa oloissa, vaikka tuulimittarin lukema hävisi johonkin.

– Kaksikymppisenä, jos ei olisi loukkaantumista tullut, olisi oltu siellä 14,5:n paikkeilla. Siinä tuli sitten tietynlaisia vaivoja ja opiskelu. Sellainen, mistä itse olen ylpeä, vuodesta 1979 vuoteen 2011 saakka miesten aidat joka ikinen kesä kolmella [askeleella] läpi.

Juoksija, joka tykitti kylmiltään 16-vuotiaana kumiasfaltilla miesten aidat aikaan 16,00, urheilee edelleen. Aiemmin puhuttiin veteraaneista, nyt aikuisurheilijoista.

– Olen henkilökohtaisesti itsestäni todennut, että olen aika juoksuriippuvainen. Pidän sitä äärettömän hyvänä asiana, että edelleen on palo aitajuoksua kohtaan olemassa, Valta kertoo.

Harjoituskaveri löytyy läheltä, sillä nuorimman velipojan kanssa on yhteinen laji. Urheilun kautta on tullut paljon ystäviä.

Esikuvia löytyy Nuoret tarvitsevat liikuntaharrastukseensa esikuvia, ennen kaikkea itsensä voittamiseksi. Juha Valta kertoo

Liikunnan merkitys on Muhoksen kunnan hyvinvointijohtajalle Juha Vallalle omakohtaisesti koettu, sydämen asia. Seuraavassa ikäsarjassa on tarkoitus aloittaa 110 metrin aitajuoksun kansainvälinen ura, tavoitteena arvokisamitali.

(Kuva: Jorma Taini)

karsastavansa sitä, että jopa alle 10-vuotiaista seulotaan, ketkä pääsevät treenaamaan edustusryhmään.

– Kyllä minun mielestäni kaikista tärkeintä on se liikunnan ilo, siitä pitäisi lähteä liikkeelle. Kaikille niille, ketkä haluavat liikuntaa harrastaa, pitää suoda se mahdollisuus.

Valta kertoo aikuisurheilijoista, jotka ovat käsittämättömän kovassa kunnossa.

Yli 70-vuotias keskimatkojen juoksija teki Kannuksen urheilukentällä 200 metrin vetoja, kun samalla kentällä oli alkamassa liikuntatunti.

Kun tuttu liikunnanopettaja kuuli poikien naureskelevan, että vanha mies yrittää vähän juosta, opettaja kysyi mieheltä, voivatko pojat lähteä seuraavaan vetoon mukaan.

– Parhaat pojat nippa nappa pysyivät sen ensimmäisen vedon mukana. Sen oman kokemuksen kautta poikien asenne kyllä muuttui, eivät he puhu-

neet enää sillä tavalla vanhasta miehestä, Valta kertoo.

Mukavuudenhalu ei ole huono asia, mutta jokaisen on ratkaistava omalla kohdallaan, mikä pidemmän päälle tuo sitä mukavuutta.

– Tiedän sen omastakin kokemuksesta, että työpäivän päätteeksi on paljon helpompi jäädä siihen sohvalle, mutta kun rantaudun töistä kotiin, vaihdan treenikamppeet ja lähden saman tien treenaamaan.

Henkilökohtaisesti koen, että ei näitä tehtäviä olisi jaksanut tehdä, jos ei olisi hyvässä fyysisessä kunnossa, Muhoksen kunnassa lähes kymmenen vuotta sitten työnsä aloittanut Valta kertoo.

Liikunnan ja urheilun aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Vaikka Juha Valta on juossut jo pitkään, hän on vasta aloittelemassa ammattiurheilijan uraansa ja tähtää EM- ja MM-kisoihin.

– Nyt minulla on selkeä

tavoite tulevaisuutta ajatellen, että seuraavassa ikäsarjassa on tarkoitus aloittaa kansainväli-

nen ura. Kyllä tuo arvokisamitali vielä olisi mukava ottaa, aikuisurheilussa ei ole yläikä-

rajaa olemassa.

Mika Hamari

Laiffin Ystäväviikko 10.2.-18.2.

KUN YSTÄVÄSI LIITTYY JÄSENEKSI LAIFFIIN,

SAAT ILMAISEN KUUKAUDEN. Asiakaspalvelumme on avoinna ma ja ke klo 16-19.

Tervetuloa!

Meiltä myös Personal trainerin ilmaiset konsultaatiokäynnit.

Keskellä Muhosta Valtatien varressa!

LaiffiGym sijaitsee osoitteessa Valtatie 21, Muhos

SINUN KUNTOSALI

www.laiffigym.fi p. 044 053 3243

Kotipitäjä

6

Nro 3

Pitäjän Parhaat ASIANAJOTOIMISTOT

9.2.2022

MAJOITUSPALVELUT

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

•

1

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

HAUTAUSPALVELUT

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Teollisuustie 1, 91700 Vaala , puh. 045 111 9441 wanhanvaalanmajatalo@gmail.com

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien • Tarkka ja täysin automaattinen. testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Piezo-testit.

• Laaja• kattavuus.

Tarkka ja täysin automaattinen.

• Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla.

• Laaja kattavuus.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot hyötyajoneuvot.

• Tunnistaajanopeasti vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

ROMULIIKKEET

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-To 10.00-14.00

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

OULUN DIESELHUOLTO OY OULUN DIESELHUOLTO OY - Kukkapalvelu - Kivipalvelu UTACON OY - Perunkirjoituspalvelu huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu

Neuvonta jajapäivystys 0400 399466 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero Päivystysnumero 04000400 399 399 (466 24h )

LVI-TYÖT

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

Hautakorventie B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878.

Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B,13OULU. 898,045-132 045-132 1878.

Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132

Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY

TILITOIMISTOT

Simo Paavola 044 562 2701, Joonas Honkanen 040 563 3346

www.maaseutulehdet.fi JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

Kysy lisää: 044 242 8040

Kotipitäjän Kirppis 

www.utacon.fi

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

Puh. 010 322 7070 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

 

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414

Ostetaan  Myydään  Asunnot Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero) Seuraava lehti ilmestyy 23.2.2022. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 18.2.2022 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Stadioncross Oulu seitsemättä kertaa Stadioncross Oulu järjestetään jo seitsemättä kertaa peräjälkeen helmikuun 18. ja 19. päivinä Raksilan Pesäpallostadionilla.

Tapahtuman pääkilpailu on Pro-luokan Bothnia Cup. Se koostuu kolmesta osakilpailusta kahdenpäiän aikana.

Molempina iltoina erillinen Stadioncross kilpailu ja lauantaina päivällä Dominator-kaksintaistelukilpailu.

Kilpailupäivät aloitetaan kuitenkin kansallisten luokkien kilpailuilla. Perjantaina päivällä klo 14 alkaen ajetaan kaikkien juniorluokkien, sekä veteraaniluokan kisat. Klo 18 starttaa Bothnia Cupin ensimmäinen osakilpailu, joka on samalla Stadioncrossin SM-kilpailu.

Lauantaina klo 14 alkaen ajavat kaikki aikuisten kansalliset luokat, eli Naiset, Sport ja Pro Lite. Kansallisten kisojen välissä ajetaan klo 15 alkaen Bothnia Cup Race 2, Dominator-kaksintaistelukisa.

Klo 18 alkaa Bothnia Cupin ratkaiseva Race 3, Super Snocross.

Ilta päättyy huikeaan finaa-

liin n. klo 21, jossa on jaossa tuplapisteet ja Bothnia Cupin mestaruus ratkeaa. Viime keväänä Topi Posti nappasi Bothnia Cupin mestaruuden juuri viimeisen finaalin tuplapisteiden turvin.

Maailmamestari Petter Nårsa Raksilaan Tämän vuoden kisasta on odotettavissa äärimmäisen jännittävä ja kovatasoinen.

Viisi vuotta ISOC-sarjassa Amerikassa ajanut Aki Pihlaja lähtee jahtaamaan Raksilan herruutta, joka häneltä jäi 2016 saavuttamatta finaalissa katkenneen variaattorin hihnan vuoksi. Kovimman haasteen Akille antaa ja tämän vuoden ehdottomasti suurin ennakkosuosikki, Snowcrossin hallitseva Maailmanmestari, Ruotsin Petter Nårsa, joka on vahvistanut tulonsa Raksilan hornankattilaan. Nårsa ajoi vuodet 2013-2020 menestyksekkäästi ISOC-sarjassa Amerikassa voittaen mm.

X-Games kisan 2017. Luvassa on huikeaa suomi-ruotsi maaottelutunnelmaa, kun Pihlaja,

Topi Posti ja Joonas Keskiaho haastavat ruotsin ehdottomat huiput; Nårsa, Emil Hansson, Gustav Sahlsten.

Haasteita riittänyt Oulun stadioncrosseja on vuosien varrella haastettu milloin hurjasta pakkasesta, milloin lumen puutteesta, milloin vesisateesta ja nyt viime vuosina koronan aiheuttamista yleisörajoituksista. Näistä vastustuksista huolimatta tapahtuma on järjestetty säännöllisesti joka vuosi.

Kaikista haasteista huolimatta yleisö ja kuljettajat ovat nauttineet tapahtumasta joka kerta täysin rinnoin ja monien mielestä Oulun Stadioncrossit ovatkin kauden kohokohta.

Alkutalvi on viranomaismääräysten osalta poukkoiltu rajoittaen ja vapauttaen ulkotapahtumia. Nyt ne on kuitenkin Oulustakin vapautuneet ja yleisö pääsee lehtereille normaalisti.

Aikataulut, kuljettajaesittelyt ja muut lisäinfot osoitteesta www.snowcrossoulu.com Liput Ticketmasterista ja portilta.

Nro 3

•

Kotipitäjä

9.2.2022

KIVILIIKE HEIKKINEN • 1945 • HAUT A K I V E T K I V I TAS OT K VA R T S I TA S OT

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS MYYDÄÄN

- Uudet hautakivet - Lisäkaiverrukset

- Entisöinnit - Asennukset

Edustaja Oulujokilaaksossa Teemu Nurkkala 0400-985 703

www.kiviliikeheikkinen.fi yritys@kiviliikeheikkinen.fi Posantie 10, 90620 OULU, puh. (08) 530 3720 Intiöntie 7, 90130 OULU, puh. (08) 311 3706

Traficomilta yli puoli miljoonaa euroa rahoitusta Muhokselle Traficom on tehnyt päätöksen Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmassa 2021 rahoitettavista hankkeista.

Muhoksen kunta sai 515.000 euron valtionrahoituksen Kirkkosaaren sillan ja kevyenliikenteenväylän rakenta-

miseen.

Sillan ja kevyenliikenteenväylän rakentaminen on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian kevään aikana. Uusi silta ja kevyenliikenteenväylä valmistuvat vuoden 2022 loppuun mennessä.

7

Avasimme Vasaraperällä!

Ficherin ja Peltosen kilpasuksia, painolk. n.

60 kg, sukset Salomonin siteillä. Salomon hiihtoMyydään Mercedes 190 kenkiä käytetty 41,5, kilpasauvat (w201) TAKALA145RITILÄ. cm. Mond SIN HarvoinBland myynsuksi- ja tavaraboxi. nissä.Myös vaihto aitoon Honda Monkey mopoon.

Talvitakkeja, koko 48,P. 040 5142 350 hyväkuntoisia.

Puh. 044 237 4676.

MOOTTORIAJONEUVOT Myydään moottorikelkka Yamaha 500 Phazer 2001. Aj.. 8000 km, h.

1350,-. Harri Säntti 040 500 2073.

Auto Citroen C5 2 l, 139 kw, aj. 187 tkm 2003.

Hyvä ja siisti, 1200 e.

Puh. 040 500 2073.

Nyt avattu!

-20 %

Avajaistarjouksena kaikki 31.12. mennessä Paremman palvelun autohuolto kaikille tehdyt huoltovaraukset. automerkeille Oulun Limingantullissa.

Tuo autosi meille, me pidämme Tuo autosi meille, me pidämme siitä hyvää huolta – siitä hyvää huolta – sinun ja autosi parasta ajatellen. sinun ja autosi parasta ajatellen.

Huollamme kaikkijamerkit Kysy lisää ja Kysy lisää varaa ammattitaidolla. huoltoaika: varaa aika: 089010 613 9010 • pohjolanautohuolto.fi 08 613 • pohjolanautohuolto.fi

ASUNNOT Vuokrataan liikehuoneisto Muhoksen keskustasta n. 30 m 2. 2 huonetta ja wc 280 €.

Valtatie 19, Muhos. P. 040 500 2073.

Vasaratie 6,4,p.

6139010 9010 Kallisenhaara p. 08 08 613 oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi

oulun energia areenalla

Lauantaina 12.2. klo 17.00 VS OULUN KÄRPÄT

SAIPA, LAPPEENRANTA

Liput ilman jonoja: www.ticketmaster.fi Aitiot, VIP-paketit ja ryhmävaraukset (08) 8155700 (arkisin ma-pe 10-17) myynti@karpat.fi ja markkinointi@karpat.fi LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTIPISTEET: Ticketmaster (verkkomyynti), Neste Oulun Baari Maikkula (avoinna 24h), Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma.

Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset käsittelykulut.

Lippujen puhelinmyynti ainoastaan Ticketmasterista 0600 10 800 (1,98 euroa/min+pvm).

Kotipitäjä

8

AA IHMISIL LE INVOIM L E JA ELÄIMILLE Eläinhomeopaatti Marjut Roivainen

Pitkostie 6, 91700 Vaala Puh. 050 373 1516, marjut.roivainen@gmail.com

Goldentouch reflexologia

M

www.eläinhomeopaatti.fi reikihyös oidot

* Myös kraniosakraaliterapiahoidot ihmisille ja eläimille *

•

9.2.2022

PIETSO-SUUTTIMIEN KOEAJO- JA TESTAUSLAITE

VM-TEAM OY

SHLI hom -eläinhomeopaattikoulutuksen käynyt homeopaatti

Nro 3

Muodostaa itse koodit!

Sabre Muodostaa itse koodit!

Sabre CRi Expert Muodostaa itse koodit!

SabreCRi CRiExpert Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

-järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

-järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

AVAINOMINAISUUDET AVAINOMINAISUUDET AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET • •Jopa 2700 paine raskaaseen commonrail2700 barin ••Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin •Jopa Jopa 2700barin barinpaine paine •Virtaustuotos Virtaustuotos raskaaseen commonrail• Jopa 2700 barin paine • Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah testiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi testiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi •virranhallinta UusiMagmah Magmah Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukanvirranhallinta Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta • Edistynyt lämpötilan valvonta Testien suunnitelmat • Edistynyt lämpötilan valvonta •• Testien suunnitelmat ••Edistynyt lämpötilan valvonta • •Testien tietokannasta Testaus asiantuntijatasolla tietokannasta • •Testaus asiantuntijatasolla Edistynyt lämpötilan valvonta Testiensuunnitelmat suunnitelmat

• Mopojen ja pienkoneiden korjaus • Moottorikelkkojen korjaukset

tietokannasta tietokannasta••Testaus Testausasiantuntijatasolla asiantuntijatasolla

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen Uusien jajahyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

Uusienautojen autojen hyötyajoneuvojen

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

vaatimukset vaatimuksettäyttävä täyttäväkoeajolaite! koeajolaite!

OULUN DIESELHUOLTO OY

VM-Team Oy

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17

Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

TMI JUSSI NURRO - Katsastuskorjaukset - Hitsaustyöt - Pienet maalaustyöt - Vikakoodinluku

Oulun Autosähkö ja Huolto Oy palvelee:

uollot Sekä muut h t ja korjaukse yisin kilpailukyk hinnoin!

PUH. 044 970 2672 Myllyojantie 38, Muhos

- Määräaikaishuollot - Jarru-, alusta- ja jakopääntyöt - Ajoneuvojen sähkövianhaku ja korjaus - Henkilö- ja pakettiautojen optimointi - Varustelu: Taksit, Dräger alkolukot (myös valvottu), lisävalot, lisälämmittimet

Pyydä tarjous!

Tervetuloa!

Oulun Autosähkö ja Huolto Oy Louhimontie 10, 90620 Oulu Puh. 040-6808801 MA-PE klo 07.30 - 16.30

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 23.2.

• renkaat • pakoputket • öljynvaihdot • jarrut • iskarit • ohjauskulmat

DXWRQRPL ¿

MEILLÄ VAIHDETAAN

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

– jarruosat – kytkimet – nivelet

– jakohihnat – laakerit – suojakumit

– nesteet – kannentiivisteet

VARASTOSSA OLEVAT TALVIRENKAAT ULOSHEITTOHINNOIN NASTARENKAAT 205/55/R16: Stud 2

Laadukas eurooppalainen nastarengas suomalaisiin olosuhteisiin.

G-Force Stud Varmaa pitoa jäällä ja sen huomaa

Nastojen ja kumiseoksen yhteistoiminnan ansiosta renkaan ajoominaisuudet ovat tasapainoiset niin jäällä kuin lumella

taja stivoit TM-te 20 20

300 e /sarja asennettuna

440 e /sarja asennettuna

Kajaanin Asennusosa Oy l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042 l www.asennusosa.fi

Termiini II 1400W

69 e

Moottorilämmittimen asennus Uusi

YKKÖNEN JÄÄLLÄ 250 NASTAA! WRC-rallista inspiraationsa saanut nasta tarjoaa pitoa ja kestävää suorituskykyä.

EDULLISESTI MEILTÄ KATSASTUKSEEN ASENNUSOSAN KAUTTA!

580 e /sarja asennettuna

80 e

Vastuksen vaihto

65 e

MEILTÄ MYÖS Ruostekorjaukset ja hitsaukset.

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi Palvelemme: ma–pe 8–17

PAKOKAASUTESTIT

10 e 20 e 15 e 30 e

Bensa-autot Diesel-autot OBD-testit Katsastustarkastus

(sis. pakokaasutestin)