Kotipitäjä 2

1

25.1.2023 • Nro 2

Kirkko tekee hyvää oman missionsa pohjalta s. 3

Perheyritys panostaa asiakaspalveluun s. 4

Toimitusvarmuus ja laatu markkinoilla valtteja s. 6

KOTIPITÄJÄ Valmistaudu talveen

25.1.2023 • Nro 2

MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MADEKOSKI • IINATTI • JUURUSSUO • HEIKKILÄNKANGAS • PIKKARALA

OulunBosch Autosähkö ja Huolto Oy Car Service avajaiset Perjantai 8:00 – 16:00 palvelee: Lauantai 10:00 – 14:00 PY Autopale Oy:n

YDÄ

TARJOU - Määräaikaishuollot S! Tervetulo a !

- Jarru-, alusta- ja jakopääntyöt - Ajoneuvojen sähkövianhaku ja korjaus - Varustelu: Taksit, Dräger alkolukot Huolto- ja tuotetarjouksia päivien aikana (myös valvottu), lisävalot, lisälämmittimet Pyykimensulat asennettuna Jarruja pakkasnesteen ilmainen mittaus - Piirturija nopeudenrajoitintarkastukset Makkara- ja kahvitarjoilu - VDO -piirturit, asennukset ja tarkastukset

PALVELEMME AUKIOLOAIKOJEN PUITTEISSA NORMAALISTI Vaalan Katsastus

Utajärven Katsastus

Avoinna torstaisin 9-16

Avoinna keskiviikkoisin 9-16

Tervetuloa

www.avainasemat.fi

Autopale Oy

Louhimontie 10, 90620 Oulu, puh. 010 3388 940 Avoinna: ma-pe klo 7.30 - 16.30 www.boschcarservice.com, info@oah.fi

Vaala (Puusepäntie 1)

Puh. (08) 3117 161

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 8.2.

VM-TEAM OY • Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset • Mopojen ja pienkoneiden korjaus • Moottorikelkkojen korjaukset • Ostamme purkuun moottorikelkkoja

VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

VUOKRATTAVANA VAALAN KESKUSTASSA kaksi vasta remontoitua huoneistoa.

Kaksio ja 4 h+k+ph, myös lyhytaikaiseen vuokraukseen kalustettuna.

Tied. p. 0500 588 080

Kun toimintavarmuus ja ammattitaito ratkaisevat

vesijohdoista Odottamaton ja äkillinen putkivahinko

-vai sittenkin odotettavissa oleva putkivahinko?

KODINKONEMYYNTI AHO, VAALA, 0400 772 777 matti.pirila@gmail.com

Utajärvi (Hiltulantie 2)

Puh. (08) 3117 171

Konetien Katsastus Oy Välikatu 15, 87100 Ka Muhos (Koivikontie 5)

Puh. (08) 3117 171

Unohda huoli avaimista!

Avaimeton Yale Doorman L3 -älylukko on taattua ABLOY-laatua.

Abloyn Yale Doorman malliston uusin tulokas Yale Doorman L3 on entistäkin älykkäämpi, tyylikkäämpi ja helppokäyttöisempi.

Ei huolta

Turvallisuus on tekemistä.

Välikatu 15, 87100 Kajaani, p. 08 633 2233, helatalo@kajaaninlukko.fi

Välikatu 15, 87100 K

SUUNNITELMISSA KEITTIÖREMONTTI? Tule käymään, niin suunnitellaan yhdessä toimiva kokonaisuus

JOKIVARRESTA KODINKONEET! - Pesukoneet - Kylmälaitteet - Televisiot - Liedet jne.

Avoinna ma-pe 9-17

TERVETULOA!

Valtuutettu Bosch Car Service korjaamo: Vasarakatu 5 40320 Jyväskylä Puh. 040 710 6310

Muhoksen Autokatsastus

Vesivahinkoja voidaan estää…

Ota talosi pohjakuvat mukaan, laadimme Teille kustannusarvion vesijohtojen uusimisesta Hanakat

myös rahoittaa!

Putkinotkontie 1, Kajaani | Kainuuntie 6, Sotkamo Puhelin (vaihde) 010 837 3100 | hanakat.fi | lviaitta.fi Palvelunum. soittaminen maksaa 8,21 snt/min. + 6,9 snt/min. lankav. tai 8,21 snt/min. + 16,9 snt.min.

OMTEK-KEITTIÖT www.omtek-keittiot.com

MUHOS

Kummuntie 6, Muhos, p. 040 540 9791 www.omtek-keittiot.fi

2

Nro 2 • 25.1.2023

Hyvinvointia kaiken ikäisille

eKukka logo-originaalit vaaka

Jussilantie 2 Vanhatie 29, 91600 91500 Muhos CMYK (paino) harmaasävy CMYKUtajärvi Puh. (08) 5333 779 Puh. (08) 5421 866

eKukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi www.tuomenkukka.fi

eKukka.fi Kukkien koti

Kukkien koti

eKukka.fi Kukkien koti

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?

Kukkien koti

Kukkien koti

ILMOITA ILMAISEKSI Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

Ystävähetkiä Vaalan helluntaiseurakunnassa Olemme aloittamassa tänä vuonna ystätäväruokailuja ja -iltoja Vaalan helluntaiseurakunnassa Vaalantie 8:ssa.

Ensimmäinen ystäväruokailu järjestetään pe 27.1. klo 12 – 14, ja jatkossa toiveemme on järjestää ruokailu kerran kuussa. Ystäväillat aloitamme su 12.2. klo 18. Ystäväilloissa tarjolla kahvia, teetä ja pientä iltapalaa.

Molempien ystävähetkien tarkoitus on tarjota ihmisille

paikka yhdessäololle, keskustelulle ja toistensa tapaamiselle. Toivomme kynnyksen näihin hetkiin olevan matala.

Erityisesti haluamme huomioida ihmiset, joilla on taloudellisesti tai muuten vaikeaa.

Kaikki ovat tervetulleita. Ruokailu on ilmainen, ja ruokaa saa niin kauan kuin sitä riittää.

TERVETULOA!

P

RGM (www)

ohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on toiminut virallisesti vasta kolmisen viikkoa. Tässä ajassa ei suuria muutoksia ole nähty ja niinhän sen eKukka.fi Kukkien kotikansalaiselle kuuluisi ollakin, sekä peruspalvelut mahdollisimman läheltä kotia ja erikoissairaanhoito keskitetymmin. Eikä mitään vanhaa pureta pois, ennen eKukka.fi Kukkien koti kuin uusi on rakennettu tilalle - hallittu siirtymä.

Mutta kaikkea hyvinvointia ei saa sotepalveluista, Kukkien koti pikemminkin päinvastoin, siellä ennemminkin korjataan. Toki ennaltaehkäiseviä palveluitakin tarjotaan.

Viime aikoina Suomessa on havahduttu kansalaisten liikkumattomuuteen ja siitä aiheutuviin tuntuviin terveyshaittoihin. Sanotaan, että liikkumattomuus tappaa ja tämähän silloin tapahtuu vieläpä huonon kunnon saattelemana. Surkea loppu se.

Liikkumiseen tarvitaan kannustimia ja patistamista. Lapsi on luonnostaan liikkuva, mutta ajan kanssa innostus hiipuu. Liian monella on koululiikunnasta huonoja, jopa ahdistavia muistoja ja juuri peruskoulun aika olisi tärkeää lapsenomaisen innostuksen säilyttämiseksi. Koululiikunta ei ole helppoa rakentaa kaikille mieluisaksi, mutta onneksi se on lukujärjestyksessä.

Vanhempien mahdollisuudet kuljettaa lapsiaan erilaisiin liikuntaharrastuksiin vaihtelevat, vaikka uskallan väittää että aikojen saatossa mahdollisuudet ovat parantuneet ja liikuntamahdollisuudet monipuolistuneet. Meille Suomeenkin ovat rantautuneet padel, cheerleading, roller derby. Toki useat uudet ovat enemmän kaupunkien lajeja, mutta kuitenkin.

Kaiken ikäiset hyötyvät liikunnan lisäämisestä ja kynnys liikkumiseen tulee olla mahdollisimman matala ja liikkumisen turvallista. Itse voin vain enää muistella hölkkälenkkeja, ehei, näillä polvilla ei enää kovin hönttästä. Mutta ikääntyväkin pääsee metsäpolulle, kuntosalille tai uima-altaaseen, tai, jos pääsee. Harmi sinänsä, kun Rokuan allas on nyt tyhjä.

Kunnat voivat myös kannustaa liikkumaan. Kuntoportaiden suosio on ollut yllättävänkin hyvä ja liikuntapaikkojen rakentamisella sekä kunnossapidolla on suuri merkitys kuntalaisille. Kuntien tulee myös

suunnata budjettivaroja urheiluseuroille, pienetkin avustukset saavat hyvää aikaan talkootoiminnan tukemiseksi. Kuntiin perustetut liikunnanohjaajan toimet ovat osoittautuneet hyviksi Merkittävää on, jos ihminen liikunnan avulla pääsee vaikkapa verenpaine- tai diabeteslääkkeistään eroon tai vähemmälle. Terveyshyöty on tällöin kiistaton. Korkea verenpaine rasittaa verenkiertoelimistöä ja altistaa esim. aivoinfarktille, jonka vaikutus toimintakykyyn voi olla dramaattinen, vaikka hoitomuodot ovat kehittyneet.

Jälkikäteen ei voi kuntoilla, kuntoutua kyllä. Mutta toimintakyky ei välttämättä palaudu entisen lähellekään.

Vaikka sanotaan, että hornaan on päällystetty hyvillä lupauksilla, silti lupaan tässä että tänä vuonna kuntoilen säännöllisesti ja tavoitteellisesti. Ja pyydän kaveriakin mukaan ja haen tuttavan lenkille. Hyötyliikuntaa unohtamatta, pitäisikö kesällä aloittaa ojankaivuu? Mittaillaan tuloksia sitten vuoden lopulla! Hyvää alkanutta vuotta kaikille, Pirkko Mattila, aluevaltuuston jäsen, Muhos

Ystävät seurakunnasta

Kirja-arvostelu

Kylmän sodan ja järjestöriitojen puolue, SDP:n historia 4, v. 1952-1957 Dosentti Mikko Majander on kirjoittanut SDP:n historian kiihkeiltä vuosilta. Taistelu kommunisteja vastaan työväenliikkeessä oli voitettu.

Puolue oli kohtuullisen yhtenäinen. Kommunistit ja heidän myötäjuoksijoiksi epäillyt olivat lähteneet tai lähetetty pois puolueesta. Asevelisosialistit hallitsivat puolueessa ja työväenliikkeen yhteistyöjärjestöissä.

Johtoon haluavia ja kyvykkäitäkin oli enemmän kuin paikkoja. Puolueen näkyvin johtohahmo oli puoluesihteeri Väinö Leskinen. Hän oli paljon valovoimaisempi kuin puolueen puheenjohtaja Emil Skog. Puolueen hajoamisen alkusysäyksenä pidettiin Pekka Martinin liittoutumista TUL:n Helsingin piirikokouksessa kommunistien kanssa ”leskisläisiä” vastaan.

Kaikissa sovintoyrityksissä vuoden 1957 ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen, TUL:n johtomiehet olivat ha-

luttomimpia sovintoon. Leskisläiset saivat puoluekokouksessa enemmistön Väinö Tannerin voittaessa puheenjohtajavaalissa K. A. Fagerholmin niukasti.

Riitapukareilla ei ollut aatteellisia eroja riidan syntyessä.

Alkuvuosina monet vaihtoivat leiriä. Motiivina oli enemmän oma etu kuin puolueen tai yhteiskunnan etu.

Myöhemmin skogilaiset esiintyivät ”vasemmistososialidemokraatteina”. Se ei äänestäjiin vedonnut ja vuonna 1959 perustettu TPSL kuihtui nopeasti.

Tannerin mukaan ”maata ei voitu onnellisesti hallita ilman Maalaisliiton ja SDP:n yhteistyötä”. Koko tämän tutkimuksen vuosien ajan yhteistyötä harjoitettiin, useimmiten yhteisissä hallituksissa.

Maalaisliitto halusi jatkaa asutustoimintaa, mitä SDP piti taloudellisesti typeränä politiikkana. SDP halusi teollistaa Suomen, mihin ei tuhlailevan

maatalouspolitiikan takia riittänyt tarpeeksi pääomia.

Maalaisliitossa Urho Kekkonen ymmärsi teollistamisen tärkeyden ja oli taivuttamassa puoluettaan mm Neste Oy:n ja Typpi Oy:n perustamiseen.

Tutkimuksen vuosina SDP oli hyvin länsimyönteinen puolue. Sillä oli suomalaisista puolueista toimivimmat ja laajimmat suhteen Pohjoismaihin, Englantiin ja USA:han.

Näiden suhteiden tuliaisina amerikkalaiset rahoittivat SAK:lle Pohjolan Opiston rakentamisen Haukiputaalle.

Sen tarkoituksena oli padota kommunistien kannatusta.

Myöhemmin SAK löi laimin pohjoisen koulutustarpeet ja opisto rappeutui ja myytiin.

Siitä ei ole enää mitään jäljellä.

SDP:n riita aktivoi myös ulkopuolisia. Maalaisliitto tuki skogilaisia ja lietsoi riitaa.

Neuvostoliitto antoi rahallista tukea skogilaisille niin kuin se tuohon aikaan antoi myös

Maalaisliitolle. Tietenkin kommunistit saivat omat ruplansa. Skog, Arvo Korsimo ja Ville Pessi lähettivät apuraha-anomuksensa Moskovaan ja NKP:n politbyroo käsitteli asian ja toimitti rahat pyytäjille!

Majander sitoo tutkimuksensa kansainväliseen tilanteeseen. Johtajien toimien lisäksi tutkija tuon ”kentän miesten” ajatuksia elävästi esille.

Tutkimus on nippu aika itsenäisiä esseitä kustakin aihealueesta. Niitä voi lukea omana tarinanaan. Kun yhden lukee, tekee mieli lukea seuraava ja taas seuraava.

Puolueen historia on mielenkiintoinen kurkistus 1950luvun Suomeen. Laajemmin kuin yhden puoleen asioista.

Tämä kirja kuuluu jokaisen politiikasta kiinnostuneen lukuohjelmaan.

Mainio teos.

Toivo J. Kanninen

3

25.1.2023 • Nro 2

Muhoksen seurakunnan kirkkovaltuutettu Jussi Tuusa:

Kirkko tekee hyvää oman missionsa pohjalta

”Kirkko ei voi olla tekemättä hyvää” Äskettäin alkanut valtuustokausi on Jussi Tuusalle toinen Muhoksen kirkkovaltuustossa. Luottamustehtävään hänet on kutsunut yleinen kiinnostus sekä halu kantaa vastuuta.

– Seurakunta on ollut enemmän tai vähemmän minun kotini koko elämäni ajan, se on luonnollinen paikka toimia. Ajattelen, että silloin kun valtuusto päättää talousarviosta, perustettavista tai

”Itse näen, että persoonallinen Jumala, Jeesus Kristus, on se juttu, jonka takia kirkko on olemassa. Olemuksensa takia kirkko ei voi olla tekemättä hyvää”, Muhoksen seurakunnan kirkkovaltuutettu Jussi Tuusa sanoo. (Kuva: Jussi Tuusa)

lakkautettavista viroista tai kiinteistöistä, niin se ei silloin unohda, minkä Herran työssä se on.

Toiminnan missiota eli perustehtävää voidaan tarkastella eri tasoilla, suurista yhteisöistä pienempiin, aina yksittäisiin ihmisiin asti. Suomen evankelis-luterilainen kirkko sanoo Ovet auki -strategiassaan, että kirkon missio on edistää Jumalan valtakuntaa ja julistaa Jeesusta Kristusta maailman pelastajana. Oulun Hiippakunnan strategian Uskon, toivon ja rakkauden asialla pohjoisessa mukaan kirkko on Jumalan mission palvelija ja ilmaus siitä. Muhoksen seurakunnan strategiassa Rohkeasti vuoteen 2026 sanotaan, että Jumalasta puhutaan rohkeasti.

Toteutuuko kirkon perustehtävä käytännössä? Ennen haastattelua Jussi Tuusa lähetti linkin Kirkko ja kaupunki -lehden tuoreeseen juttuun, jossa tutkija Laura Kokkonen sanoo, että kirkko kertoo kampanjoillaan enemmän kirkosta kuin uskosta ja rakentaa enemmän kirkko- kuin Juma-

la-suhdetta. Tuusan mukaan tämä kertoo aika hyvin siitä, että kirkossa on vähän tullut varovaisuutta omalle asialle.

– Puhutaan kirkon ydin- tai päätehtävästä, mutta ei juuri kerrota, mikä se on, kun ollaan julkisuuteen yhteydessä.

Ei puhuta Jumalasta suoraan, se on minun mielestäni kummallista. Kirkkoa ei minun mielestäni tarvita yhteiskunnalle rinnakkaisorganisaatioksi annettavan avun, kasvatuksen, kulttuurin tai jonkun muun hyvän asian takia, koska meillä on valtio, kunnat ja erilaiset järjestöt näitä tekemään.

Itse näen, että persoonallinen Jumala, Jeesus Kristus, on se juttu, jonka takia kirkko on olemassa. Olemuksensa takia kirkko ei voi olla tekemättä hyvää.

Tuusan mukaan missio tulee käytännössä esiin seurakunnan rutiininomaisissa toiminnoissa ja jäsenten elämässä. Kyse ei ole sellaisesta sisäänpäin kääntymisestä, että etsittäisiin vain samaa mieltä olevia, vaan tahdotaan kunnioittavasti kohdata kaikki,

Pe 27.1. klo 12-14 Vaalan helluntaiseurakunnassa Vaalantie 8, Vaala

TERVETULOA!

jotka haluavat keskustella.

Oulun hiippakunnan strategian mukaan kirkossa ei ole auttajia ja autettavia, on vain sisaria ja veljiä. Tuusa sanoo, että tämä on hienosti sanottu, ja kuinka hyvin tai vajavaisesti se käytännössä toteutuukaan, siihen meidät on kutsuttu. Partiolippukunta Muhoksen Metsänkävijöissä toimiva kirkkovaltuutettu puhuu esimerkiksi lasten ja nuorten puolesta.

– Ensisijaisesti pitää ajatella, että ne lapset ja nuoret, jotka voivat pahoin, eivät ole mitään objekteja ja uhreja, joita autetaan, vaan he ovat meidän lapsiamme. Se vaatii läsnäoloa, rajoja ja rakkautta, tolkkuja aikuisia. Sitten lapset tarvitsevat myös vapautta.

Mainio esimerkki siitä, miten sisaruutta ja veljeyttä voidaan toteuttaa seurakunnan käytännön työssä, on kirkkovaltuutettu Hanna Kallungin marraskuussa kirkkoneuvostolle jättämä kirjallinen aloite siitä, että Muhoksen seurakunta alkaa järjestää maksuttomia ja kaikille avoimia ruokailuja neljä tai viisi kertaa vuodessa hartauden tai jumalanpalveluksen yhteydessä.

– Mielestäni tämä Hannan ajatus on valtavan hieno, se korostaa yhteisöllisyyttä, Jussi Tuusa sanoo vielä käsittelyssä olevasta aloitteesta.

Seurakunnasta löytyy paljon mahdollisuuksia yhteisölliseen toimintaan, ja Jussi Tuusa toivoo, että jokainen tietää voivansa tulla sellaisena kuin on. Kirkkovaltuutettuna hän kertoo odottavansa tältä valtuustokaudelta samaa, mitä riviseurakuntalaisena.

– Toivon ja jossain määrin rohkenen uskoakin, että muhoslaiset löytävät tiensä jumalanpalvelukseen, siinä löytyisi sukupolvien yli ulottuva kristittyjen yhteys. Jos on ilo käydä sunnuntaina kirkossa, niin se kertoo jostakin.

eroa Euroopan unionista, kuitenkin säilyttäen eurooppalaisen yhteistyön. Puolueen mielestä Suomen on oltava sotilaallisesti liittoutumaton ja se vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Puolue tavoittelee muun muassa Suomeen kansallista talousjärjestelmää, oman valuutan käyttöönottoa sekä laajaa omavaraisuutta.

Selkeästi puolueelle ja sen

ajamille asioille on tilausta, sillä jäsenmäärä kasvaa tasaisen varmasti ja eduskuntavaaliehdokkaitakin on jo valtakunnallisesti 77 nimettynä. Pohjois-Pohjanmaalla puolue on myös nosteessa, ensimmäinen Vapauden liiton paikallisyhdistys, Kempeleen Vapauden liitto ry., perustettiin 15.1. Puheenjohtajaksi valittiin Heini Koukkari, varapu-

• Ulkoja turvallisuuspolitiikka Ulkoja turvallisuuspolitiikka • ja Puhtaan ympäristön, vesien ja luonnosta kumpuavien Puhtaan ympäristön, vesien ja Tule mukaan Flöjtin tiimiin luonnosta kumpuavien elinkeinojen, •elinkeinojen, Ulko- jakumpuavien turvallisuuspolitiikka ruokatuotannon luonnosta elinkeinojen, ruokatuotannon ja biokaasun puolesta • Puhtaan ympäristön, vesien ja ja biokaasun puolestapuolesta •ruokatuotannon Ulkoja turvallisuuspolitiikka ja biokaasun • Puhtaan Kestävä kehitysja hyvät luonnosta kumpuavien elinkeinojen, • ympäristön, vesien ja • Kestävä kehitys- ja hyvät • luonnosta Koulutusja peruspalvelut peruspalvelut ruokatuotannon ja biokaasun puolesta kumpuavien elinkeinojen, peruspalvelut • •ruokatuotannon Koulutus turvattava riittävällä Kestävä kehitysja hyvätrahoituksella ja biokaasun puolesta • Koulutus peruspalvelut •• Kestävä kehitys- ja palauttaminen hyvät YTM, kansainväliset suhteet- ja politiikka Vaelluskalojen luonnonmukaisilla YTM, kansainväliset suhteetja politiikka •peruspalvelut Koulutus varakansanedustaja, maakuntaja aluevaltuutettu ohitusuomilla on positiivista aluepolitiikkaa varakansanedustaja, maakuntaja aluevaltuutettu www.mikaflojt.fi | puh. 0405788784 • Koulutus YTM, kansainväliset suhteet- ja politiikka

• •

www.mikaflojt.fi puh. asiamiehesi 0405788784 Ole yhteydessä,| Sinun varakansanedustaja, maakunta- ja aluevaltuutettu OleYTM, yhteydessä, Sinun suhteetasiamiehesi kansainväliset ja politiikka www.mikaflojt.fi | puh. 0405788784 varakansanedustaja, maakuntaja aluevaltuutettu Ole yhteydessä, Sinun asiamiehesi www.mikaflojt.fi | puh. 0405788784 Ole yhteydessä, Sinun asiamiehesi

Mika Hamari Lähde: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kirkon-kampanjat-kertovat-enemman-kirkosta-kuin-uskosta-ja-korostavat-kirkon-roolia-yhteiskunnassa-sanoo-tutkija-laura-kokkonen

Vapauden liiton ensimmäinen paikallisyhdistys Pohjois-Pohjanmaalle Vapauden liitto on varsin uusi puolue, se keräsi vaadittavat 5 000 kannattajakorttia vain vajaassa neljässä kuukaudessa ja merkittiin puoluerekisteriin toukokuun alussa 2022. Samoihin aikoihin puolue nimesi ensimmäiset 19 kansanedustajaehdokasta.

Merkittävin ero valtapuolueisiin verrattuna on, että Vapauden liitto kannattaa Suomen

MikaFlöjt Flöjt Mika asiamieheksesi asiamieheksesi Mika Flöjt Mika Flöjt eduskuntaan eduskuntaan asiamieheksesi asiamieheksesi mukaan Flöjtintiimiin tiimiin •Tule Ulkoja turvallisuuspolitiikka Tule mukaan Flöjtin eduskuntaan eduskuntaan • Puhtaan ympäristön, vesien Tule mukaan Flöjtin tiimiin

Maksaja: Ari-Pekka Nieminen

Kuten viime Kotipitäjässä kerrottiin, Muhoksen seurakunnan kirkkovaltuuston 24. marraskuuta pitämässä kokouksessa Jussi Tuusa teki talousarvion käsittelyn yhteydessä ehdotuksen lähetys- ja diakoniatyön avustusten 1 800 euron korotuksesta. Esitys hyväksyttiin äänin 15–3.

Lehden ilmestymisen jälkeen Jussi Tuusa esitti oikaisun, että toisin kuin jutussa kerrottiin, Kirkon Ulkomaanavulle kansainväliseen diakoniatyöhön annettavaa 5 800 euron avustusta ei ole korvamerkitty Ukrainalle. Kirkkovaltuuston pöytäkirjassa sanotaan ”Kv. diakonia ml.

Ukraina” eli mukaan lukien.

– Kirkon Ulkomaanapu käyttää rahaa oman toimintasuunnitelmansa ja talousarvionsa mukaan globaalisti. Ukraina mainittiin ajankohtaisena avustuskohteena erikseen, koska Kirkon Ulkomaanapu tekee hyvin merkittävää työtä Ukrainan sodan pakolaisten parissa, niin Ukrainan sisällä kuin muissa maissa, mihin ukrainalaisia on tullut, kirkkovaltuutettu Tuusa kertoo.

Aloitteen tehdessään Tuusa sanoi avustusten korotusta profilointikeinoksi kertoa, että lähetystyö on seurakunnalle prioriteetti: ”Kirkon missio on kirkon olemuksessa.”

Kirkkovaltuuston hyväksymä korotus toimii viestinä siitä, että kirkko tekee lähetystyötä ja haluaa auttaa ihmistä.

– Seurakunnassa toivottavasti herää intoa ja halua myös vapaaehtoisesti tehdä tätä työtä ja osallistua avustuksiin, kirkkovaltuutettu toivoo.

YSTÄVÄRUOKAILU

heenjohtajaksi Jukka Viitala ja sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Anne Heinonen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Saku Näsman ja Marko Aaltonen.-Pyrimme luomaan paikallisyhdistykseen reilun toimintakulttuurin ja rauhanomaisen ilmapiirin, poliittisen yhdistyksen, jonne on helppo tulla, eikä ole tarvetta lähteä pois, kertoo Heini Koukka-

JÄÄTÄVÄN HYVÄÄ SYYTÄ RÄNNIEN TALVIREMONTILLE. 1. Rännien putsaus kaupan päälle.

2. Remonttiaikoja saa kesää ripeämmin.

3. Voita talviremontti.

Pyydä tarjous!

08-2377 9501

| vesivek.fi

ri. Puolueen jäsenet pitävät tiiviisti yhteyttä yli kuntarajojen ja yhteistyö on sujunut moitteettomasti, tunnelmat ovat innokkaan positiiviset.

Oulun vaalipiirissä on tällä hetkellä kolme eduskuntavaa-

liehdokasta: Heini Koukkari Kempeleestä, Mirka Väyrynen Pudasjärveltä ja Jukka Viitala Haapavedeltä.

Mirka Väyrynen

4

Nro 2 • 25.1.2023

Perheyritys panostaa asiakaspalveluun ja monipuoliseen ruokaan Neste Muhoksen kauppias Kirsi Eschner aloitti yrittäjänä vuonna 1994, linja-autoasemalla toimineessa ravintola Väliksessä. Lähes 20 vuotta jatkunut toiminta siirtyi yhdeksän vuotta sitten Valtatien varrella toimivalle Nesteelle.

Eschnerillä koko ajan ollut sama kirjanpitäjä on sanonut yrittäjyyttä tämän elämäntavaksi, ja siihen voi yrittäjä itse hyvin yhtyä.

– Vuosien varrella on tullut paljon tuttuja vakiasiakkaita, joiden kanssa on mukava vaihtaa kuulumisia. Minulla ei oikeastaan ole ikinä ikävä mennä töihin.

Siskonsa Marin kanssa vuodesta 2000 lähtien yhdessä työskennellyt Eschner oli yrittäjänä aloittaessaan pienten lasten äiti. Nyt tyttäret ovat kasvaneet aikuisiksi ja yrityksestä on tullut perheyritys Tiian ja Ninan kanssa.

Ahkeruus, yrittäjyys ja ystävällinen asiakaspalvelu ovat välittyneet sukupolvelta toiselle. Työn touhussa pidetään yllä huumoria, joskus ollaan myös eri mieltä, mutta aina puhalletaan yhteen hiileen niin kassalla, keittiössä, siivotessa kuin toimiston puolella.

"Meillä on niin ihania asiakkaita ja hyvä porukka töissä, jonka kanssa jaksaa tehdä. Asiakkaat ovat se voimavara, minkä takia tätä tehdään", Kirsi Eschner sanoo lämmöllä koko Neste Muhoksen henkilökunnan puolesta.

(Kuva: Satu Kantojärvi)

Ystävällinen hymy ei maksa mitään Yritystoiminnan jatkuvuus on koko yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä asia.

Suhdanteet vaihtelevat aina,

mutta 2020-luvun alun moninkertainen epävarmuus on kurittanut yrityksiä erityisen kovalla kädellä. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssodasta seurannut kustannusten nousu haastavat esimerkiksi

ravintola-alan kannattavuutta. Kirsi Eschner toivottaa kaikille yrittäjille selviytymistä näiden epävarmojen aikojen ylitse.

– Eihän tämä voi loputtomiin jatkua, että aina on jotain,

joka aiheuttaa ihmisille stressiä. Täytyy vaan yrittää ajatella positiivisesti. Suomalaiset ovat niin vahvaa kansaa, että täytyy vaan taistella eteenpäin.

Koronaviruksesta ei ole päästy edelleenkään eroon, ja esimerkiksi ikäihmisistä monet varovat edelleen julkisia paikkoja. Tämä on vaikuttanut kahvilakulttuuriin.

– On se sillä tavalla muuttanut, että take away -kahvi tuli jäädäkseen. Ennen mentiin aina kahvilaan istumaan, vaikkapa ohikulkumatkalla pysähdyttiin kahville ja syötiin kahvileivät. Nyt se on mennyt aika paljon semmoiseksi, että otetaan kahvit ja pullat mukaan, Eschner kertoo.

Lounaan noutomahdollisuus tarjoaa hyvän vaihtoehdon esimerkiksi niille yrityksille, joilla on työmaita lähellä. Eschner kertoo, että

asiakkaille on tehty metsään ruokaa, joka on käyty hakemassa valmiissa rasioissa.

Lounas on monelle päivän tärkein ateria, jonka ravintopitoisuus edistää paljon esimerkiksi työssä jaksamista.

Muhoksen Nesteellä panostetaan siihen, että monipuolista ruokaa tehdään alusta asti itse.

– Aika monella pitkää päivää tekevällä se on ainoa lämmin ruoka päivässä, niin on hyvä, kun se on maistuvaa, monipuolista ja terveellistä, Eschner sanoo.

Nyt ruoan hinnan todella voimakas nousu asettaa haasteita myös lounaan kohdalla.

Eschner kertoo, että koko ajan yritetään keksiä jotakin uutta, mutta esimerkiksi lohen hinta on ylittänyt sen rajan, että sitä pystyttäisiin tarjoamaan.

Hyvästä ruoasta ei kuitenkaan tingitä, ja ystävällinen hymy ei maksa mitään.

– Meillä on niin ihania asiakkaita ja hyvä porukka töissä, jonka kanssa jaksaa tehdä.

Asiakkaat ovat se voimavara, minkä takia tätä tehdään, Kirsi Eschner sanoo lämmöllä koko henkilökunnan puolesta.

Jokaisen tähden Vuoden 2023 alusta sinun hyvinvoinnistasi, terveydestäsi ja turvallisuudestasi huolehtii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.

Haluamme tarjota alueemme ihmisille tukea elämään ja apua terveyteen tai hätään aiempaa paremmin. Kehitämme palveluitamme asteittain tulevien vuosien aikana. Palvelusi jatkuvat entiseen tapaan. Tulevista muutoksista kerromme erikseen.

Löydät meidät edelleen tutuista palvelupaikoista ja numeroista. www.pohde.fi

Mika Hamari

5

25.1.2023 • Nro 2

Paltamon kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2023 Uudet hyvinvointialueet aloittivat varsinaisen toimintansa vuoden 2023 alusta.

Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä ja kustannuksista on siirtynyt uusille hyvinvointialueille.

Oman toimintamme menojen ennustettavuus helpottuu sote-palveluiden rahoittamisvastuun siirtymisen jälkeen ja voimme keskittyä paremmin ydintehtäviimme eli hyvinvointi- ja elinvoimatyöhön.

Sujuva yhteistyö ja vuoropuhelu hyvinvointialueen kanssa on tärkeää. Hyvinvointialueen tuottamat palvelut ovat keskeisiä paltamolaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Keskeistä tulee jatkossa olemaan myös hyvinvointialueen kanssa tehtävä ns. yhdyspintatyö ja kunnan edunvalvonta.

Kuntien kunnallisveron tuottoa leikataan vuoden 2023 alusta kaikilta kunnilta 12,64 prosenttiyksikköä.

Tämän leikkauksen jälkeen Paltamon kunnallisveroprosentti on 9,36. Vuonna 2022 se on 22 prosenttia. Kiinteistöverotus säilyy ennallaan.

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtiolle menevää osuutta kasvatetaan vastaavasti. Uudistus vaikuttaa merkittävästi myös peruspalvelujen valtionosuuksiin. Paltamon osalta valtionosuudet vähenevät noin 85 prosenttia.

Paltamon kunnan talousarvioesitys vuodelle 2023 on

noin 176 000 euroa ylijäämäinen. Tulorahoituksen osalta tuleviin vuosiin liittyy vielä paljon epävarmuutta. Valtionosuuksien tuleva taso selviää lopullisesti vuoden 2023 aikana. Tuleviin vuosiin vaikuttaa myös TE-palveluiden siirto kunnille vuonna 2025, joten merkittäviä muutoksia on edelleen odotettavissa. Taloussuunnitelmavuosi 2024 on arvion mukaan alijäämäinen ja vuosi 2025 lievästi ylijäämäinen.

Talousnäkymiin vaikuttavat monet asiat kuten maailmanpoliittinen tilanne, inflaatio, korkojen nousu, energian saatavuus, yleinen hintojen nousu, investointitarpeet ja kunta-alan palkkaratkaisu.

Vuoden 2023 talousarvion valmistelun yhteydessä ei ole asetettu uusia talouden tasapainottamistoimenpiteitä.

Paltamon kunnan talouden sopeuttamisohjelma on voimassa vuoteen 2024 saakka.

Paltamon kunta on investoinut merkittävästi palveluverkkoon erityisesti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja hyvinvoinnin osalta.

Rakennuskannan uudistaminen on vähentänyt merkittävästi niihin kohdistuvaa korjausvelkaa. Tulevien vuosien investointitarpeet keskittyvät yhdyskuntatekniikkaan kuten katuihin ja verkostoihin.

Vuonna 2023 investoimme myös vapaa-aikaan ja viimeistelemme Kontiomäen Maastopolun uuden asuinalueen.

Paltamon kehitysnäkymät ovat hyvät. Haastavista ajoista huolimatta jatkamme kunnan kehittämistä ja elinvoiman rakentamista. Muutosten ja haasteiden keskellä yhteistä suuntaa ja näkemystä kunnan kehittämiseen tarvitaan tavallistakin enemmän. Arvioimme vuosittain sitä, että rakenteemme ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset muuttu-

vaan toimintaympäristöön nähden. Jatkuva uudistuminen muutoksessa on tärkeää, jotta olemme jatkossa ketterämpiä, tehokkaampia ja taloudellisesti kestävällä tiellä.

Talousarvio ja -suunnitelma linkittyy vahvasti vuoden 2021 joulukuussa hyväksyttyyn kuntastrategiaan. Se kertoo, millainen kunta Paltamo haluaa olla vuonna 2030. Stra-

tegissa on myös määriteltynä kunnan arvot: asukaslähtöisyys, rohkeus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Arvot ovat niitä ohjenuoria ja periaatteita, jotka näkyvät kunnan päivittäisessä toiminnassa ja johtamisessa. Kunnan ja kuntaorganisaation menestystekijät on avattu elinvoiman, hyvinvoinnin, kehittyvän kunnan ja kestävän kehityksen teoiksi.

Strategian toteutumista seurataan kriittisille menetystekijöille asetettujen tavoitteiden ja niille määriteltyjen mittareiden avulla.

Elinvoimainen ja hyvinvoiva Paltamo rakentuu yhdessä ja yhteistyöllä!

Pasi Ahoniemi kunnanjohtaja

Kirkkovaltuustot valitsivat uuden puheenjohtajiston Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautensa ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa.

Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra.

Varapuheenjohtaja ja jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen valitaan kahden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi kerrallaan.

Alueen seurakuntien kirkkovaltuustot valitsivat tässä kuussa uuden valtuustokauden ensimmäisissä kokouksissaan puheenjohtajiston ja jäsenet vuosiksi 2023–24. Alla on lehden painoon mennessä tulleet tiedot Utajärvellä ja Muhoksella valituista.

Utajärven seurakunnassa valitut Utajärven seurakuntatalolla torstaina 12. tammikuuta pidetyn kirkkovaltuuston kokouksen avasi kirkkojärjestyksen mukaisesti iältään vanhin valtuutettu, Toivo Perttunen.

Kokouksessa valittiin kaikki puheenjohtajat yksimielisesti ilman suljettua lippuäänestystä. Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi vuosiksi 2023–24 valittiin Jenna Väisänen ja varapuheenjohtajaksi Anja Pinoniemi.

Utajärven seurakunnan kirkkoneuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä.

Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2023–24 valittiin Mauno Moilanen ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Jorma Holappa.

Kirkkoneuvoston muiksi jäseniksi vuosiksi 2023–24 valittiin (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Toivo Perttunen (Juha Tervo), Pasi Pistemaa (Antti Koistinen), Sisko Seppänen (Satu Väisänen), Pentti Turunen (Asko Merilä), Maija Liisa Väänänen (Tarja Kinnunen) ja Merja Ämmänpää (Minna Huuhtanen).

Kirkkovaltuuston kokouksen muissa asioissa Asko Merilä käytti puheenvuoron, jossa hän rohkaisi seurakuntalaisia, mukaan lukien kirkkovaltuutetut, osallistumaan aktiivisesti kotikirkon jumalanpalveluksiin.

Muhoksen seurakunnassa valitut Muhoksen seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidettiin torstaina 19. tammikuuta seurakuntatalolla. Toimikaudeksi 2023–24 valittiin kirkkovaltuuston puheenjohta-

jaksi Aino Ervasti, kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi Raija Kauppila, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Raili Männikkö ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Anja Hämäläinen.

Kirkkoneuvoston muiksi jäseniksi toimikaudeksi 2023–24 valittiin (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Raili Haapasalo (Kaarlo Saarenpää), Eveliina Kyllönen (Lea Kinnunen), Jari Mehtälä (Matias Vatjus), Pekka Alasaarela (Mikko Joensuu), Lea Korkala (Jussi Tuusa) ja Esko Jaukka (Hannele Repo).

Mika Hamari

Utajärven seurakunnassa valittiin vuosiksi 2023–24 kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Jenna Väisänen (keskellä) ja varapuheenjohtajaksi Anja Pinoniemi (vasemmalla).

Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Mauno Moilanen. (Kuva: Heikki Nissinen)

6

Nro 2 • 25.1.2023

Polyuretaanista mittatilaustyönä ohjaamojen sisustusmattoja, sisustus- ja ulkoverhoiluosia sekä lattiapintojen suojamattoja Muhoksella valmistavan Hydnum Oy:n tuotantokapasiteetti on noin 500 000 mattoa vuodessa. Työntekijöitä on pyöreät 50, ja tehdas toimii kolmessa vuorossa viikolla. (Kuva: Hydnum Oy)

Toimitusvarmuus ja korkea laatu ovat markkinoilla valttia Muhoksella toimiva Hydnum Oy valmistaa polyuretaanista mittatilaustyönä ohjaamojen sisustusmattoja, sisustus- ja ulkoverhoiluosia sekä lattiapintojen suojamattoja. Akustisia sisustusmattoja valmistetaan hyötyajoneuvoille ja liikkuville työkoneille, esimerkiksi kuorma- ja pakettiautojen sekä traktoreiden ja metsäkoneiden ohjaamoihin.

– Tuote, mitä pääsääntöisesti teemme, on ohjaamon lattialle kiinteästi asennettava lattiamatto. Siinä on lämmönja ääneneristysominaisuutta, ja ohjaamoon on miellyttävä näkymä tuotteesta, toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen kertoo.

Markkinoilla pärjätään omilla vahvuuksilla Hydnumin historia lähtee vuodesta 1976, jolloin Oy Nokia Ab perusti Muhokselle kumidivisioonaan kuuluvan yksikön. Kun Nokia luopui vuonna 1990 kyseisestä liiketoiminnasta, sitä jatkoi Hydnum Oy. Vuodesta 2006 lähtien toimitusjohtajana toiminut Erkki Mäkäräinen kertoo, että aluksi toiminta perustui puhtaasti kumituotantoon, mutta 1990-luvun aikana tuotantosuuntaa ryhdyttiin muuttamaan kumista polyuretaaniin. Yritys valmis-

taa alihankkijana asiakkaiden suunnittelemia ja omistamia tuotteita.

– Toki me suunnitteluprosessiin osallistumme aina sarjan alkuvaiheessa ja mielellään hyppäämme mahdollisimman varhain uusiin projekteihin matkaan, että tuotteet ovat meillä mahdollisimman hyvin valmistettavissa.

95 prosenttia tuotteista viedään ulkomaille, pääosin Ruotsiin, Puolaan ja Tanskaan.

Kysymykseen Muhoksen sijainnista markkinoilla Mäkäräinen vastaa, että kyllähän sitä vähän kaukana asiakkaista ollaan.

– Kyllä me Ruotsissa ja Keski-Euroopassa sijaitseviin kilpailijoihin verrattuna häviämme siinä, että rahtaamme ensin raaka-aineet tänne ja tuotteet sitten täältä asiakkaille. Se ei ole ilmaista. Selvityksiä on tehty, kannattaisiko meidän perustaa yksikkö esimerkiksi Puolan suuntaan, mutta ei vielä näillä volyymeillä. Nyt olemme sopeutuneet siihen tilanteeseen, että Muhoksella nämä tuotteet tehdään ja viedään sitten täältä asiakkaille. Tavoite on, että tekeminen on täällä sen verran tehokkaampaa, että kilpailussa pärjätään.

Mäkäräinen kertoo, että toimitusvarmuus on selkeästi yksi kilpailutekijä ja laatu on

toinen. Myös tuotteen hinnan on oltava kohdillaan.

– Kun isot kuorma-autovalmistajat tekevät sarjatuotantoa, tuotteiden täytyy olla heillä käytettävissä aina päivän tarkkuudella, muuten tuotantolinjat pysähtyvät ja se tulee kalliiksi. Tällä polyuretaanitekniikalla tuotteet ovat hyvännäköisiä, myös sillä puolella pärjätään. Polyuretaanissa on myös se etu, että tuotteet ovat kestäviä ja niillä on hyvät äänen- ja lämmöneristysominaisuudet. Näillä tekijöillä me olemme tuotantoa tänne saaneet ja jatkuvasti kehitämme toimintaamme.

Myös ympäristöarvot ja kestävän kehityksen teemat ovat entistä tärkeämpi tekijä markkinoilla. Aiemmin tehty siirtymä kumista polyuretaaniin kannattaa myös tästä näkökulmasta.

– Perustelemme asiakkaillemme, että on ekologinen vaihtoehto ottaa polyuretaanimatto heidän tuotteisiinsa.

Jos ajatellaan energiaintensiivisyyttä, niin kyllä me siinä pärjäämme, koska vähemmällä energialla saadaan tuotettua matto verrattuna siihen, jos se olisi kumista, Mäkäräinen kertoo.

Kestävän kiertotalouden kannalta polyuretaanin haasteena on se, että sitä ei pystytä palauttamaan lähtöraa-

ka-aineisiinsa ja sitä kautta takaisin tuotantoprosessiin.

On selvitetty sitä, voisiko hienojakoiseksi tomuksi murskattua polyuretaania käyttää matossa täyteaineena, mutta ainakin toistaiseksi ketju on osoittautunut taloudellisesti kannattamattomaksi. Energiaa saadaan kuitenkin talteen polttamalla käytöstä poistetut matot polttolaitoksessa.

Tekeville riittää töitä Maailmantaloutta katsottaessa koko 2020-luvun alku on ollut täynnä epävarmuutta, ja Erkki Mäkäräinen sanoo, että vielä ei olla läheskään selkeillä vesillä, vaan taantuman pelkoa on olemassa.

Kaksi viime vuotta ovat olleet myös Hydnumin osalta aika haasteellisia, mutta tälle vuodelle odotukset ovat jo positiivisempia.

– Korona kuritti meitä aika lailla ja Venäjän Ukrainassa käymä sota on vaikuttanut meidänkin toimintaamme lähinnä energian hinnan nousun kautta. Nyt raaka-aineiden hinnat ovat onneksi lähteneet lievään laskuun, ja markkina muutenkin näyttää isojen pääasiakkaiden osalta ihan lupaavalta. Tavoitteena on saada liiketoiminta jälleen kannattavaksi, kun tässä on

nyt viimeisen kahden vuoden aikana kamppailtu kannattavuuden kanssa aika lailla.

Suuressa mittakaavassa vaikuttaa se, onko kuluttajilla luottamusta siihen, että parempaa on tulossa. Yrittäjän on toiminnan jatkamiseksi vain uskottava, ja toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen uskoo.

– Tähän yrittämiseen liittyy aina riski, mitä eivät välttämättä aina työntekijätkään miellä.

Silloin kun kynnetään syvissä vesissä, se vaatii omistajilta aika paljon sinniä, että luotetaan ja uskotaan siihen, että saadaan suunta käännettyä.

Tavoitteena on pyrkiä kehittämään toimintaa sillä tavalla, että näitä tuotteita pystytään edelleenkin täällä tekemään, se on lähtökohta.

Tällä hetkellä Hydnum on Finderin tietojen mukaan Muhoksen liikevaihdoltaan suurin ja toiseksi eniten työllistävä yritys. Työntekijöitä on pyöreät 50, ja tehdas toimii kolmessa vuorossa viikolla.

Hydnumin tuotantokapasiteetti on noin 500 000 mattoa vuodessa. 5 500 neliömetrin laajuisissa tuotantotiloissa tuotteet valmistetaan ruiskuttamalla suljettuihin muotteihin nestemäinen raaka-aineseos.

Tuotantoprosessia on automatisoitu, ja tuotteiden taustavaahdotus sekä vesileikkaus on robottien tehtävänä. Ihmis-

tä tarvitaan edelleen esimerkiksi materiaalien ja tuotteiden siirtämisessä, laitteiden säätämisessä, viimeistelyssä sekä pakkaamisessa.

Hydnumin työllistävä vaikutus ulottuu myös ympäristökuntiin, sillä töissä käydään Muhoksen lisäksi Utajärveltä, Tyrnävältä ja Oulusta. Mäkäräinen kertoo, että alalle ei suoranaisesti löydy ammatillista koulutusta, mutta valtaosalla työntekijöistä on jokin ammattitutkinto suoritettuna.

– Käytännössä se tapahtuu niin, että meillä pidempään töissä olleet opettavat aina taloon tulevat uudet työntekijät.

Se on useamman viikon, jopa muutaman kuukauden mittainen projekti.

Työelämän perusperiaatteiden tulee olla hallussa, sillä jos aamuvuoro alkaa kuudelta, ei voi tulla vasta kahdeksalta.

Toisessa päässä asiakas ei voi odottaa, ja hyvä toimitusvarmuus on luotettavan ja täsmällisen työn ansiota.

– Lähtökohta on hyvä sellaiselle henkilölle, joka on tästä lähialueelta. Kun asenne on kohdallaan ja haluaa työtä oppia tekemään, niin täältä kyllä saadaan hyviä työntekijöitä meille, Hydnumin toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen lupaa.

Mika Hamari

7

25.1.2023 • Nro 2

Metsäkiinteistöjen kauppatilanne 1 800 €/metsämaa hehtaari.

Pohjois-Pohjanmaalla hinta on kasvanut 8 %, sen ollessa nyt 3 000 €/metsämaa hehtaari. Voimakkainta hinnan nousu on ollut Kainuussa, jossa hinta on kasvanut viime vuoteen verrattuna jopa 30 %.

Kainuussa hinta on nyt keskimäärin 3 400 €/metsämaa hehtaari. Kantohinnoilla mitattuna keskikuutiohinta on Lapissa 27 €/m3, Kainuussa 37 €/m3 ja Pohjois-Pohjamaalla 33 €/m3.

Myytyjen tilojen keskikoko on ollut Lapissa 54 ha, Kainuussa 58 ha ja Pohjois-Pohjanmaalla 36 ha.

Instituutionaaliset ostajat ovat ostaneet 2022 vuonna PSMM:n välittämistä metsätiloista kappalemäärällisesti mitattuna 35 % ja kauppasummasta 65 %. Instituutionaalisten ostomäärissä on kuitenkin suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Instituutionaalisten ostajien määrä on myös lisääntynyt ja uusia ostajia on tullut markkinoille.

Yleisesti ottaen myytävien kohteiden tarjousten määrä on nyt hieman pienentynyt. Maailman tilanteen takia kohon-

neet elinkustannukset vaikuttavat väistämättä lainarahalla metsätiloja ostavien suunnitelmiin. Lisäksi iso tekijä tarjousmäärän pienentymiseen on ollut se, että sijoittajat ja rahastot ovat lisänneet omaa suoraostoaan. Tämä tilanne ei ole myyjälle kannattavaa, sillä tilastojenkin valossa myyjä saa kohteesta parhaimman hinnan, kun ostotarjoukset kilpailutetaan kunnolla välittäjän kautta ja kun myynnin perustana on laadukas metsäarvio.

Kovan markkinatilanteen takia yksityiset ostajat eivät ole tehneet ostotarjouksia, eivätkä mielellään ole lähteneet kilpasille rahastojen kanssa. Kun rahastot ovat alkaneet yleisen korkotason nousun myötä supistamaan ostotarjouksien tekoa on yksityisilläkin ostajilla vihdoin parempi tilaisuus tulla mukaan kilpailuun metsäkiinteistöjen ostomarkkinoille.

Toisaalta kasvanut inflaatio ja korkotaso sekä erityisesti energian hinta nousu voivat johtaa lähiaikoina metsäkiinteistöjen lisääntyvään tarjontaan, joka voi osaltaan

laskea hintatasoa. Tietenkin Pohjois-Suomeen tehtyjen uusien merkittävien metsäalan investointien kautta lisääntyvä puun kysyntä vaikuttaa metsätilojen hintaa tulevaisuudessa nostavana tekijänä ja Pohjois-Suomi elää sekä saamme jatkossakin pääosan tuloistamme metsistä sekä niiden antimista.

Kirjoittaja on metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakan eritysasiantuntija Tuomo Törrö ja hän toimii Puolangan, Vaalan ja Utajärven kuntien alueella kiinteistövälittäjänä ja kaupanvahvistajana sekä laatii kauppa- ja lahjakirjoja välitystehtäviensä ohessa Pohjois-Suomen metsämarkkinoiden asianmiehenä.

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy LKV (PSMM) on metsänhoitoyhdistysten ja yhteismetsien omistama yhtiö, joka toimii metsäkiinteistövälityksen lisäksi yksityismetsien puukaupassa koko Pohjois-Suomessa. Kiinteistökaupassa olemme osa koko Suomen kattavaa Metsätilat. fi – ketjua. www.metsatilat.fi

Kolme tilaa päivässä lopettaa Maatilojen heikko kannattavuus on ollut tiedossa jo pitkään ja hallituksella olisi ollut monta mahdollisuutta reagoida ahdinkoon.

Pudasjärvellä myös moni maatilayrittäjä pohtii tilansa lopettamista. Viime keväänä anonut tukirahat ovat tulleet pahimmassa tapauksessa vasta lokakuussa 2022. Rehuhankintoja tai muuta välttämätöntä ei ole voinut hankkia päätöksiä odotellessa.

Hallituksen poukkoileminen päätösten siirtämisestä eteenpäin on vastuutonta ja siksipä Kristillisdemokraatit teki asiasta välikysymyksen.

KD:n mielestä maatalous ei ole vain elinkeino, vaan se on elinehto! Maatiloilla on oltava edellytykset tuottaa suomalaista, puhdasta ruokaa jatkossakin.

Jos sama holtiton meno jatkuu, emme kohta voi enää vastata kysymykseen, että mistä suomalainen maito tulee.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah kirjoitti ensimmäisenä välikysymyksen ja ihmetteli hallituksen vastausta: ”Me seuraamme tilannetta ja toimimme tarvittaessa”.

Essayah muistutti, että joka päivä lopettaa kolme tilaa. Hän kysyi: ”Kuinka suuri hätä suomalaisella viljelijällä pitää olla, että hallitus herää?”

Hallituksen koko toimintaa on leimannut välinpitämättömyys maataloutta ja viljelijöitä kohtaan.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus aloittaa tie- ja rakentamissuunnittelun Vaalassa Maantien 8792 (Jylhämäntie) tiesuunnitelmaan sisältyy jalankulku- ja pyöräilyväylän suunnittelu välille Harritie– Koskentie. Maantien 8794 (Nuojuankoskentie) rakentamissuunnitelmaan sisältyy rumpujen uusiminen. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa.

Maantien 8792 (Jylhämäntie) tiesuunnitelmaan sisältyy uuden jalankulku- ja pyöräilyväylän (pituus noin 2,8 km)

suunnittelu Jylhämäntielle välille Harritie–Koskentie.

Alkumatkasta jalankulku- ja pyöräilyväylä sijoittuu Vanhan Vaalantien linjaukselle ja tämä osuus parannetaan sekaliikenneväyläksi (kiinteistöille ajo sallittu). Väylä sijoittuu alkumatkastaan myös asemakaavoitetulle alueelle, ja siltä osin laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen katusuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on parantaa

jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta.

Maantien 8794 (Nuojuankoskentie) rakentamissuunnitelmaan sisältyy viiden maantien rummun uusimisen suunnittelu. Suunnittelussa tutkitaan myös ko. rumpujen kohdilla maantien pystygeometrian parantamista, jolla parannetaan maantien notkopaikkojen näkemäolosuhteita ja tiellä liikkujien turvallisuutta.

Suunnittelutyö aloitetaan maastotöillä ja -inventoinneilla keväällä 2023. Suunnitelmaluonnoksia esitellään suunnittelun aikana, mistä tiedotetaan erikseen.

Jalankulku- ja pyöräilyväylän tiesuunnitelma valmistuu toukokuussa 2023. Tiesuunnitelman valmistuttua Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus asettaa tiesuunnitelman nähtäville verkkosivuillaan 30 päivän ajaksi ja huolehtii

nähtävillä olon kuuluttamisesta. Tällöin kansalaiset voivat perehtyä suunnitelmaan ja tarvittaessa jättää siitä muistutuksia. Lisäksi tiesuunnitelmasta pyydetään lausunnot eri viranomaisilta sekä Vaalan kunnalta. Lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen liikenne- ja viestintävirasto Traficom antaa suunnitelmasta hyväksymispäätöksen. Jalankulku- ja pyöräilyväylän tiesuunnitelman valmistuttua laa-

Monille muille sektoreille on tukea löytynyt. KD:n johdolla koko oppositio jätti 18.11. hallitukselle välikysymyksen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta.

Opposition mielestä Marinin hallitus on päättämättömyydellään osoittanut, että se ei ole ajan tasalla maatilojen ahdingosta. Elinkelpoisia tiloja ei pidä päästää kaatumaan. KD olisi valmis 300 miljoonan lisätukeen helpottamaan maatalouden ahdinkoa.

Keinoja maatilojen pelastamiseksi pitää etsiä niin sähkötuesta, verotuksesta, ympäristöasioista kuin muistakin maatalouteen liittyvistä asioista.

Suomen omavaraisuudenkin tähden on tärkeää tukea ruoka- ja elintarviketuotantoa. Vielä, kun ruoka tuotetaan ja tuotteistetaan Suomessa, se on myös ympäristöteko.

Ari-Pekka Ape Nieminen Eduskuntavaaliehdokas KD

Maksaja: Ari-Pekka Nieminen

Metsäkiinteistöjen kauppojen lukumäärä väheni viime vuonn a Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan edellisvuoteen nähden koko maassa n. 25,2 % ja 27 % Pohjois-Suomessa. Metsätilakauppoja tehtiin 2022 Lapissa 404 kpl (510) (suluissa koko viime vuoden kauppamäärä), Kainuussa 236 kpl (288) ja Pohjois-Pohjanmaalla 589 kpl (763).

Syinä kauppojen lukumäärän vähenemiseen on ollut puunhintojen nousu, jolloin on jääty odottamaan hintojen kehitystä korkeammaksi sekä inflaation ja korkojen noustessa, metsästä on muotoutunut vakaampi omaisuuden turva kuin rahasta, koska metsäkiinteistöjen arvon muutos on maltillista muihin rahoitusinstrumentteihin nähden pörssikurssien ja rahamarkkinoiden heilahdellessa.

Kauppamäärän pienentyminen ei ole kuitenkaan laskenut hintatasoa. PSMM:n Metsätilat.fi ketjun kautta tehdyissä kaupoissa metsämaan hinta on noussut Lapissa 5 %, hinnan ollessa nyt

ditaan rakentamissuunnitelma, joka valmistuu loppuvuodesta 2023. Nuojuankoskentien rumpujen rakentamissuunnitelma valmistuu myös loppuvuodesta 2023.

Hankkeiden rakentamiskustannusarvio on yhteensä noin 2,5 M€ (alv 0 %), Hankkeet pyritään toteuttamaan vuoden 2024 aikana. Rakentamiskustannukset ja rakentamisaikataulu tarkentuvat suunnittelun aikana.

8

Nro 2 • 25.1.2023

On ilo suunnitella yhdessä tulevaa vuotta ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNETTUNA SÄHKÖTÖINEEN!

Takuutyö asennukselle 3 vuotta

Pyydä tarjous: oulujoenenergiatekniikka@outlook.com Puh. 0400 281690

Senioripassi uimahalliin tai kuntosalille Muhoksen kunnassa on käytössä senioripassi, jolla voi hankkia uimahallin ja Tähtiareenan kuntosalin käyttöoikeudet kalenterivuosittain edulliseen hintaan. Senioripassiin ovat oikeutettuja 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat muhoslaiset. Passin saa jo sen vuoden alusta, jona täyttää 65 vuotta. Senioripasseja hankittaessa tulee todistaa oikeus

passiin, eli ikä ja että on muhoslainen.

Uimahallin senioripassin voi ostaa uimahallin lippukassalta. Hinta on 35 € / kalenterivuosi.

Tähtiareenan kuntosalin senioripassin voi ostaa kunnanviraston asiointipisteeltä.

Hinta on 35 € / kalenterivuosi. Tähtiareenan senioripassina toimii asiointipisteeltä saatava

avain, jolla pääsee salille. Ensimmäisellä kerralla avaimesta peritään senioripassimaksun lisäksi 40 €:n pantti, jonka saa takaisin kun palauttaa avaimen.

Avaimeen ohjelmoidaan kuntosalin aukioloajat ja sen toiminta lakkaa kalenterivuoden lopussa, jonka jälkeen siihen voi ladata senioripassin seuraavalle vuodelle.

KUNNON VAIHTO-AUTOT MUHOKSELLA!

Honda CR-V 2.0i-Vtec 5d ES

aj. 411 tkm, siisti Honda, kats. 9/22

-04 Opel Zafira 2,2-16v 2.990 € aj. 180 km, kats. 11/2022

Pontiac Firebird Trans Am GTA -91 aj. 232 km, Aito Gta Trans am. Suomia. 19.500 €

Vauxhall Viva Deluxe aj. 375.500 km, 1-om., katsastettu

Seat Ibiza 1,8-20v Turbo aj. 292 tkm, tehokas pikku sportti

-05 1.050 €

Opel Calibra aj. 202 km, aito nelivetoinen turbo

-08 Peugeot 307 2,0-16v Cabriolet 2.990 € aj. 275 tkm, hyväk. avo Peugeot

-68 Citroen C41.6 HDi 5d BMP6 Exclusive X -08 4.800 € aj. 407 tkm, Hieman laiteltu C4:n!

1.990 €

-93 9.800 €

-04 3.490 €

Kia Venga 1,4 ISG 5D EcoDynamics -11 aj. 213 tkm, siisti, juuri katsastettu 4.990 €

VUOKRATAAN PALJUKÄRRY

6-8 henk., hinta alk. 100 € (hinta sis. pesun)

Mercedes-Benz Sprinter -99 aj. 597 tkm, 412 alv. vähennys kelpoinen! 4.990

www.nettiauto.com/autopalveluhalonen

Ponkilantie 12 91500 Muhos p. 050 361 9189

Uusi vuosi, uusi puheenjohtaja!

Heippa kaikille!

Olen Anne Mäkelä, Vaalan Yrittäjien uusi puheenjohtaja.

Olen nuoruuteni kasvanut Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella, Vaalaan asetuin asumaan 2003, jolloin perustettiin myös perheyrityksemme Vaalan Torimarket Oy, joten syksyllä meillä onkin sitten 20-vuotissynttärijuhlat tulossa!

Perheeseeni kuuluu kihlattuni lisäksi 14-vuotias tyttöni sekä 13-vuotias koiravanhus.

Tuskin kukaan meistä olisi vuosi sitten helmikuussa arvannut, missä tilanteessa olemme, ja minkälaisia uusia haasteita vuosi vielä tuokaan tullessaan. Huoli maailmantilanteesta, tuotteiden saatavuudesta ja yleisen hintatason noususta on varmasti ollut keskustelun aiheena monessa kahvipöydässä, niin myös täällä meillä Vaalassa. Polttoaineiden ja sähkön hinta on lähes päivittäinen keskustelun aihe asiakkaiden kanssa. Näistäkin haasteista huolimatta, tai melkein tekisi mieli sanoa niistä johtuen, yhteistyö ja yhdessä tekeminen sekä toistemme tukeminen onkin nyt kultaakin kalliimpaa. Se että vaikka naapuriyrittäjän kanssa vaihtaa päivän kuulumiset, juopi sen kupin kahvia yhdessä ja kuuntelee, miten toisella menee, niistä pienistäkin asioista voi saada paljon tukea ja apua, että ei tässä tilanteessa kukaan ole yksin. Kaikilla meillä on varmasti haasteita ja mietteitä mielen päällä.

Joten muutaman, vähintäänkin haasteellisen, vuoden jälkeen onkin ilo alkaa suunnitella tulevaa vuotta.

Hallituksen kokouksessa ideoimme kevään, ja jo syksynkin suunnitelmia. Haluamme olla yhdistyksenä mukana tukemassa ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuttamassa erilaisissa tapahtumissa, joten jos sinulla tai yritykselläsi on suunnitelmia tai tapahtumia tulevalle vuodelle, tai vaikka sinulla olisi ideoita mitä voitaisiin yhdessä tehdä, niin otahan ilman muuta yhteyttä meihin, niin poristaan miten voisimme olla mukana.

Pienenä vihjeenä, Utajärven ja Muhoksen hallituksille; olkaapa valamiina, kevväällä Vaalasta kajahtaa haastetta.

Vaalan Yrittäjien hallituksen puolesta antoisaa ja menestyksellistä vuotta 2023 toivottaen Anne Mäkelä

Vaalan Yrittäjien hallitus Puheenjohtaja Anne Mäkelä Vaalan Torimarket Oy p. 040 738 8651 vaalantorimarket@ vaalantorimarket.fi Sihteeri Jouni Koljonen Peltityö Jouni Koljonen p. 050 544 4919 jouni@peltipaja.net Elina Mannermaa VB-Betoni Oy p. 040 518 5236 elina.mannermaa@ vb-betoni.fi Esa Karjalainen Esa Karjalainen p. 040 058 4612 esa68.karjalainen@ gmail.com Katja Kämäräinen Parturi-Kampaamo Katja p. 050 572 8537 katja-85-@luukku.com

Omakanta palvelee kansalaisia entiseen tapaan Kun asiakas- ja potilastiedot liikkuvat hyvinvointialueella sujuvasti,siitä hyötyvät sekä sote-alan ammattilaiset että kansalaiset.

Ammattilaiset voivat jatkossakin katsoa ja hyödyntää tietoja hoidonja palvelun yhteydessä.

Vuodenvaihteessa hyvinvointialueet ottivat vastuun julkisten sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten potilas- ja asiakastiedot liikkuvat Kanta-palvelujen kautta.

Jokaiselle hyvinvointialueelle on muodostettu rekisteri erikseen potilas- ja asiakastiedoista. Rekistereihin on koottu niiden julkisten sote-toimijoiden potilas- ja asiakastiedot, jotka ovat aiemmin toimineet alueella.

Asiakkaan potilas- ja reseptitietoja voidaan hyödyntää koko hyvinvointialueen sisällä julkisessa terveydenhuollossa hoidon yhteydessä. Vastaavasti sosiaalihuollon asiakastietoja voidaan tarvittaessa hyödyntää koko hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhuollon ammattilainen voi hyödyntää oman hyvinvointialueensa eri yksiköissä tuotettuja potilastietoja esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

On tärkeää, että tiedot liikkuvat sujuvasti koko hyvinvointialueella. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisella on kattavat tiedot asiakkaasta, ammattilainen voi tarjota laadukasta hoitoa

ja palvelua.

Tietojen käytön periaate on sama kuin ennenkin. Sote-ammattilaiset voivat hyödyntää asiakas- ja potilastietoja jos se on tarpeellista asiakkaan hoidossa ja palvelussa. Tietojen käyttö edellyttää asiakas- tai hoitosuhdetta sekä sitä, että tietojen käyttöön on oikeus työtehtävien perusteella.

Uusi kanta- informointi kaikille kansalaisille Hyvinvointialueisiin liittyvien muutosten vuoksi kaikki kansalaiset saavat ilmoituksen siitä, mitä Kanta-palvelut ovat, miten tietoja käytetään sote-palveluissa ja miten voi itse vaikuttaa tietojensa käyttöön.

Tätä ilmoitusta kutsutaan Kanta-informoinniksi.

Kanta-informoinnin voi lukea ja kuitata vastaanotetuksi kätevästi Omakannassa. Omakannassa on ollut mahdollista saada informointi marraskuusta 2022 asti.

– Jos ei ole vielä aiemmin kuitannut uutta Kanta-informointia, se avautuu ilmoituksena Omakannassa heti kirjautumisen jälkeen, palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari Kelan Kanta-palveluista ohjeistaa.

Samat tiedot voi saada myös suullisesti terveydenhuollon vastaanotolla, mutta kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa asiakkaan informointia ei ole vielä mahdollista tallentaa tietojärjestelmiin.

Hyvinvointialueiden aloitus ei vaikuta Omakannan

toimintaan. Omakannassa kansalainen voi edelleen hoitaa kätevästi omia terveysasioitaan.

– Omakannassa näkee omat terveys- ja reseptitietonsa myös silloin, kun on ollut hoidossa toisella hyvinvointialueella tai yksityisessä terveydenhuollossa, Lehtokari sanoo.

Omien tietojensa käyttöön voi vaikuttaa luovutusluvalla ja -kielloilla Luovutusluvalla ja -kielloilla voi määritellä, mitä asiakas- ja potilastietoja esimerkiksi eri julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen antajat saavat toisiltaan.

– Kun kansalainen antaa luovutusluvan, tiedot liikkuvat myös hyvinvointialueiden välill sekä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Luovutusluvalla voi itse varmistaa, että tiedot ovat hoitavan ammattilaisen saatavilla, Lehtokari toteaa.

Luovutuskielloilla kansalainen voi rajata esimerkiksi, mitä käynti- tai reseptitietoja voi terveydenhuollossa luovuttaa toisille hyvinvointialueille sekä hyvinvointialueen ja yksityisten palvelunantajien välillä.

Jos kansalainen kieltää omien tietojensa luovuttamisen, se ei kuitenkaan estä tietojen käyttöä yhden rekisterin sisällä eli esimerkiksi oman hyvinvointialueen terveydenhuollossa.

Luovutusluvan voi antaa ja luovutuskieltoja voi asettaa Omakannassa ja terveydenhuollossa.

PUDASjärveläinen

Nro 2 • ke •11.1.2023 25.1.2023 Nro 2

79

Nivalan konikapinasta 90 vuotta – mutta miten kävi Hilppa-tammalle?

Vuoden 1929 pörssiromahdus aiheutti maailmanlaajuisen talouslaman. Tämä näkyi Suomessa muun muassa siten, että kaupunkiväestön ostovoima heikkeni viennin vaikeuksien vaikuttaessa myös kotimaan talouteen.

Tästä syystä maatalousvaltaisilla alueilla sadosta ei saatu kunnon hintaa, joten pankeille velkaantunut viljelijäväestö joutui vaikeuksiin ja näki jopa nälkää.

Korkeaksi jääneet reaalikorot olivat osaltaan vaikeuttamassa maaseudun väestön velanmaksukykyä aiheuttaVoitossa järjestetään enMuhoksen pakkohuutokauppoja.

Ti- vakiotreenien ohella leirejä ja osallistutaan myös muiden kuntien järjestämiin leiripäiviin ja salikilpailuihin.

Tässä ollaanerileiripäivällä Muhoksen Tähtiareenalla. (Kuva: Muhoksen Voitto) lanne näkyi puolilla maata niin sanottuina pulaliikkeinä ja radikalismina. Vahvas- Pulamiehiä ja virkavaltaa. ti maito- ja myös metsätaloudesta elävästä Nivalasta tuli kijoukko kuljetti Ruuttusen nutta väkijoukkoa hajaan- ten Nikke Pärminkin. Suopois asemalta pyörän tavara- tumaan käskien kiinnittää men Marsalkka Mannerheim yksi tapahtumapaikka. panosvyöt tavaravaunuissa näet ylensi Pärmin tämän sotelineellä. oleviin konekivääreihin. Vä- ta-ansioista everstiluutnanVäkijoukko Nikke Pärmi kijoukko asemalla hajaantui. tiksi vuonna 1942. Nikke mukiloi komppania mars- Pärmi kuuluukin niihinseuran suoMuhoksen Voitto on liikut- kukistamaan Tämän vuoden alusta Pärmin saavutuksissa ja sitä potentiaata toivomme että pieni vallesmannia si kolmen kilometrin päähän malaisiin sotilaisiin, joista tatanut muhoslaisia vuodesta kapinaa olemme panostaneet valmen- lia seurassamme löytyy. jäsenmaksu maksetaan.

Kesällä 1932 Alkutaipaleella Haapaveden tilalle,löytyy mihinmyös pu- vataan sanoa: Legenda elä1935 lähtien. tajakoulutukseen. Kaikissa Kuoppalan Painipuolelta Jo perinteiset Tapsanjopainit poliisin johto ti- lamiehet piirieläinlääkärinä toiminut lajeja oli paljon, mm. yleisur- Oulun ryhmissämme on nytpiti kouluaktiviteettia harrastemuodosjärjestetään vuosittain Täholivat linnoittautu- essään.

Ja kyllähän monet kapinointina jääkärieläinlääkintämajuheilua, hiihtoa, mäkihyppyä, lannetta tetut valmentajat, jotenvirkatietoa neet. sakin. Sunnuntaisin kokoontuu veteraani-ikäiset tiareenalla. Tällä hetkellä se muistavat vastaan pyysi osin. sori keilailua, Kaarlo Engelberg pyöräilyä, määräpesäpal- valtaa ja taitoa löytyyjasiltäkin aikuisten tapahtuma on ainoa isompi Tilanne harrastepainiryhmä, laukesi rauhan- Pärmin komentaman ja pomukaan viemään ja lentopalloa.

Panostamme jatkossakin kou- omaisesti jossa tokija painitaankin ihan liittisista painikisa rangaistusvangeisMuhoksella. si loa nivalalaisen pienviljelijän taväkeä pulamiehet tuoNykyisin pääpaino on pai- pidätyksen luttautumiseen myös uinnin olan takaa.

Liikuntamuotona Uinti on toinen lajimme, päätökseen.

Teh- mittiin.

Sigfrid Ruuttusen HilppaYli 200 miestä, naista ta kootun Musta Nuoli -panilla, jossa on tällä hetkellä puolella. kokovartalojump- jonka merkitystä ei voida vävastaanotti – Hiukka- jaoivallinen tamman lopetettavaksi näi- tävän lasta pidätettiin kapinahen- taljoonan, ”Pärmin pirut”, ja kuusi ryhmää, uusimpana Muhoksen Voitto Pohjan on niit- pa aikuiseen makuun, naisille heksyä. Olemme saaneet uintoimineen vetystaudin vuoksi, vaikka vaarassa ja kahdeksan heistä sai ”duoda duoda”-jutut.

Tässä tyttöpainin ryhmä, Prikaatin tänyt mainetta painissa –jo kisinä ja miehille.

Kannattaa käydä tipuolelle uuden valmentajan. perinnejoukko tämä kärsikin aloittava mitä ilmeisimkahden vuoden kuritushuoniistä yksi: joka panostaa pääosin vapaa- vuosikymmenien ajan. Maa- kokeilemassa, josko sieltä löy- Toivommekin, että uimareita Jääkäripataljoomin sen vuoden huonosta sa- Pohjanmaan Presidentti SvinMustan Nuolen koukkapainiin. ilmanmestaruus Tapio Sipilän netuomion. tyisi uusi harrastus. löytyy lisää, niin pystymme na.

Kapteeni Nikke Pärmin hufvud dostaNallepainijat johtuvasta aliravitsearmahti heidät kui- us ovat pieniä toimesta on yksi merkittävimVeteraaniryhmä liikuttaa jatkamaan kunniakkaita1941 peloka-marraskuussa 1. Jääkärikomppania muksesta.

Lisäksi tamma oli johtama vasta-alkajia, jotka taiteilevat mistä esikuvista nuorillemme. tenkin myös vuoden muutamana rinteitä myös sillä saralla ja 1933arkiaamujouluksi. tiettömien rämesoitten läpi Oulustamestaruuksia junalla Niva-on Tamma tiineenä. syyteteri juttujaRuuttusta vanhempiensa kans- siirtyiSuomen na kävelijöitä opastaa mahdollisesti lisäämään Hilppajaeli vuosiamyös ta- vihollisen selustaan oli harsoasemalle.

Pärmin tiin sasitten kerraneläinrääkkäyksestä viikossa. Nallepaini lan tullut niin tytöissä kuinpuhutpojissa pauksen pienelläjälkeen. kuntosalilla voima- tilaallisesti joitusvuoroja. erittäin vaativa koordinaatiokykyä useita viime rautatieasemalvuosina. Tähtäin harjoittelun saloja.

KausimakKaikkiinKun ryhmiimme löyNivalan ja kehittää hänet tuomittiin tuntuviinja telu Nivalassa on reitti, jossa operaatio. divisioonan vartalon hallintaa, on muka- laon tietenkinyleviin aina ylemmäksi sua ei tähän ryhmään ole, mut- tyy yhteystiedot kotisivuilhuipentui sanoihin: konikapinaan sakkoihin.

Hän ja kieltäytyi ja sen tapah- lääkäri arvioi pilkkukuuvaa yhdessäoloa vanhempien tamme ja siellä on hieman – Jägmärid! Me olemme maksamasta sakkoja, koska siirtyneen Pärmin mieja kavereiden kanssa. Kun däällä, duoda duoda, halli- tumapaikkoihin voi tutus- meen kuvaustakin lajeista ja niihin koki ne aiheettomaksi. tua omatoimisesti.

Reitin pihiin vihollisen puolelta Nassikat ovat hieman isomliittyvistä varusteista. Sometäion Ruuttunen sitten määrättiin duksen joukkoina ja jos on tuus on 17,5 kilometriä, ja sen den kautta, Pärmi: pia lapsia, jotka jo opettelevat yksi tärkeä kanava tiedottamieläinrääkkäyksestä pidätet-ja darpeen, niin kaadumme varrelta löytyy tekstejä, ku– Duoda, duoda,japärkkele! kummasti painin alkeita selle tänä päivänä sielläkin täväksi painia.ja Ouluun vietäväk- däällä viimeiseen mieheen via ja aikalaishaastatteluja. Ensin pyrimme pitämään asiat ajan meillä on piikkilankakuin Alberd Helena EdelfeldKohtalo-Törmänen si, oliVäNivalan l i r y h masemalle ä k o o s10. t u u niin Puheenjohtaja: tasalla. sidden miinakenddä Tutustu: https//nivalaseura. esdeed, Varapuheenjohtaja: Ossi Airaksinen dundureilla. kesäkuuta 1932 keräänty8–11-vuotiaista jo painia Norjan Toimintaa pyöritetään pääfi/elamykset /kapinareitti/ ja sidden konepisdoolimieMuut jäsenet: Tapio PärSipilä (painin vastuuhenkilö ja veRuokailun jälkeen harrastaneista osin talkoovoimin. nyt huomattavalapsista. määrä Sieltä puNikke Pärmi – ”Duoda duohed kuulovardiossa.KilpailuSe on teraanijaoston vetäjä), Juha Lopakka (veteraanijaosto), lähdetään jo kokeilemaan kil- mi käskytti matkojen kustannukset valseuraavan tehtälaliikkeeksi järjestäytyneida” vasda helvedin iso vale,ja edda Anna Huhtelin (painin rahastonhoitaja), Vesa Keränen hiljalleen val- vän: Sodilaad! Me suomalaimennukset pyritään kattamaan tä pailemista pitäjäläisiäjavastustamaan yksikään däi selviäisi sieldä ja Veikko Turusenaho. mentajat nostajat edistyneitä kausimaksuilla.

Kehittämistä sodilaad daisdelemme pidätystä.

Noin 200 hen- sed Ossi elävänä läpi!

Airaksinen on myös TUL:n Oulun piirin hallituksen Legenda jo treenaajia kilparyhmään. löytyy varmasti joka osalta ja puhdain asein! Ja gen väkijoukko mukiloi epä- jälleenvarapuheenjohtaja ja nyd TUL:n valtuuston varajäsen. Tapio Pärmihän halutesKilparyhmä onkin sitten jo - puoli siihen pyritäänosasi toiminnassameläessään dundia aseiden jynssuosittua vallesmanni Bertil Sipilä on Suomen painiliiton veteraanikerhon johtokunsaan puhua hyvää ja virnimensä mukaisesti kilpailuime panostamaan.

Sigfrid Ruuttusen ja hänen heetöntä Vahlgrenia ja muita poliiseja. nan varapuheenjohtaja.

Hän hin ja menestykseen tähtäävä säysdä!

Painista kirjakieltä. ja uinnista kiinnosKapteeni Pärmi käski NiHallitus on linjannut tälle vuodelle tavoitteiksi seuran Hilppa-tammansa tarinassa käytti Nimismies ei onnistunut suo12-vuotiaista aikuisiin koostuneet”duoda kaiken ikäiset muhosduoda” -puja jäsenmaksujen aktiivisemman asemallekehittämisen kokoontuoli siis onnellinen loppu, ku- hetapaansa rittamaan pidätystä, vaan vä- valantoiminnan tuva porukka. laiset ja myös ja ulkopaikkakuntahallisen virperinnän. Lisäksi tyttöpainin uudelleen virittäminen on Vakiotreenien ohella järjestalaiset, lämpimästi tervetuloa heellisiä sivistyssanoja vain yksi keskeisimmistä asioista. Tavoitteena on myös, että tämme leirejä ja osallistumme seuramme pariin. viestinsä tehostamiseksi.

Täskaikkiin ryhmiin saadaan painijoita ja uimareita riittävä myös muiden kuntien järjessä toinen esimerkki Pärmin määrä. tämiin leiripäiviin ja salikilHallitus / puheenjohtaja huumorista: pailuihin.

Helena Kohtalo-Törmänen Kuulu laulajatar Lea Piltti esiintyi hyväntekeväisyysjuhlassa illallisilla Oulun Upseerikerholla. Pöytäkavaljeerina toiminut Pärmi kysyi kohteliaasti: – Duoda duoda, minkäUtajärven Hyvinvointi- lutukseen ja yrittäjyyteen (nuoriso- ja liikuntapalvelut, laisda tumisesta ja yrityksen peoli laulaa däällä? Lautalolla järjestetään UraUta liittyen. Messutapahtuma tar- maahanmuuttotyö, etsivä nuo- lajatar: rustamisesta.Mukana ovat – Kiitos, hyvin mielrekrytointimessut 7.2.2023 joaa mahdollisuuden tavata risotyö ja työllisyyspalvelut lyttävää seuraavat muuten, yritykset: Rokua mutta klo 12-17.30. työnantajien ja oppilaitosten ja Taidetta kylille -hanke), Health & Spa, Orasko Oy, akustiikkaa oli liian vähän.

Ensimmäistä kertaa järjes- edustajia, solmia kontakte- ELY-keskus ja TE-toimisto.

Utacon, Active Camping, Sale, Pärmi: tettävät UraUta rekrytointi- ja ja sopia työhaastatteluja.

Messuilta löytyy työpaik- Tällöin K-Market Meirami, Attendo ja Duoda duoda, darjoilimessut ovat kohtaamispaikka Rekrymessujen järjestäjinä kaseinän lisäksi arvokasta OP– Utajärvi hedi agustyönhakijoille ja työnantajille. ovat Osao, Opao, Luovi, Uta- tietoa CV:n tekemisestä työ- ja, duokaapa Tapahtuma on lisää maksuton.

Messukävijät näkevät kerralla järven lukio, Rastor-instituutti, pajassa, palkkatuesta, oppiso- diikkaa!

Messukahvilaa pitää UtajärUtajärven ja Oulujokilaakson PSK Aikuisopisto, Utajärven pimuksesta, starttirahasta, ven lukio. työpaikkatarjonnan ja saavat Yrityspuisto, 4H, Utajärven koulutusmahdollisuuksista, Martti Kähkönen, kuvat vinkkejä työnhakuun, kou- Yrittäjät, Utajärven kunta työhaastatteluun valmistauTiia Juntunen Nivala-Seura Kapinointia Nivalan asemalla.

Painin ja uinnin kunniakkaat perinteet jatkuvat Muhoksella

Muhoksen Voiton hallitus

Utajärvellä UraUta messut

Tyhjästä minäkin aloitin Sen verran pohojalasta – jaettä nytsanua on miljoona tohtii Kähmyt-palstalla on esitelty maamme heimoja ja velkaa! maakuntia. Kaskujen valossa on tutustuttu Savossa, Lapissa, Lounais-Suomessa ja Hämeessä asuviin ih-

Tämä järvenpääläinen kuvastaa tilanmisiin.

Reino Rasilaisensananparsi ja Soili Jääskeläisen toimitnetta, jolloin ihminen on – tieten tai tahtomattaan tamasta Komiat, reirut ja lupsakkaat -kirjasta (Valitut – joutunut talouskurimuksen pyörteisiin.

Palat / CIL Suomi Oy 2015) poimitaan nytRahasta uuden tietysti puhutaan Jarkko ja Matti Kuusen vuoden alkajaisiksi esiinLaineen oma kotimaakuntamme Pohjois-Pohjanmaa. toimittamassa teoksessa Sitaatit ja lentävät laukaskuissa elää jonkinlainen seet Pohjoispohjalaisissa (Otava 1996). Tässä todellisessa kirjajytkystilanteista selviytymisen Tämä riemu sävaikeista on 10 000 sitaattia ja 8 000 riemu. lentävää lausetta! ei kuitenkaan ole riehakasta, vaan pikemminkin teJa niissä tietysti puhetta siitä, mistä on puutetta: rävän toteavaa. Maakunnan huumori on ytimekästä, * *nasevaa Raha on kuin lanta; ellei sitä levitä. ja osuvaa.

Kunhyödytöntä, kerran sanotaan, sanotaan (Francis Nacon). niin, ettei muilla ole nokan koputtamista. Surut nurkja heinätukko * *kaan Tiedän nyt, mikä etteen! erottaa ihmisen eläimistä: rahahuolet. (Jules Renard). * * ja juuri, mutta myös ra* * Raha on kaiken pahan*alku han puute sitä.menetti henkensä auton alla. Mummo Miinanonkoira manasi automiestä.

Kun tämä sai suun* *vimmastuneena Rahat tai henki!

Ryöväri antaa teidän valita.

Mutta vuoron, esitti koirasta vahingonkorvausta. nainen viehän molemmat.

Samuel Mummo äkäili: – Milläs korvaat! Rupeatko nukButler. kumaan yöt jalkopäässä ja nuoleskelemaan varpaitani! *** Raha kiinnostaa Suomessakin * * * kuten Matti Kuusen toimittama Rapatessa roiskuu (Nykysuomen saMorsian tunnusti sulhaselleen, että hän olisi muuten nanparsikirja; SKS 1988) todistaa: hyvä emäntä, mutta kun hän ei osannut ollenkaan leipoa. * *Rakastunut Rahhaa onsulhanen että ranteita pakottaa. Tyrnävä. lohdutteli: – Älä välitä!

Ei meillä oo jauhoja, mistä Raahe. leipoa! * * Rahhaa on enempi ku muuta paperia. * * Meillä ei tarvita naapuriapua muuta kun rahan pie*** nimisessä. Alajärvi. * * On sit leivän päälle muutakin kun yläAlpuan Yli-Mämmelässä isäntälaitettavaa oli kotirantteellaan halon hakkuussa. Joku ohikulkija sitä ihmetteli, mutta huul.

Asikkala.

– Piti ruveta ite, kun viimme vuon* *Yli-Mämmelä Kuka maksaaselitti: viulut, se määrää nuotin.

Järvenpää. na rengit teki niin huonot puut, että ne piti kaikki polttaa! *** Ja vielä jokunen rahaisa *sananparsi Kaija Valkosen ** kokoamasta TÄSSÄ AJASSA –viisautta arkeen ja juhja (Valitut Janne, ehtoopuolen päiviä viettävä parislaan Hilma -kirjasta Palat 2005): kunta, istuskelee iltapuhteella tupansa pöydän äärellä. * *Janne Jos olet pankille velkaa miljoonan, sinulla päivän on onvalistaa Hilmaa lukemalla Liitto-lehdestä gelma.

Jos olet sille velkaa pankilla on ontapahtumia.

Lehdestä löytyymiljardin, seuraavanlainen maininta: gelma.

Argentiinalainen sananparsi.

– New Yorkissa ajetaan autolla ihmisen yli joka kol* *mas Josminuutti. on nainut naisen, joka nautinnokseen tuhlaa kuuntelee puistaa päätään rahaa,Hilma ei auta muutaJannen kuin lukemista, opetella tekemään työtä ja kulmat rypyssä mutisee: nautinnokseen.

E. W. Howe.

– Voi ihmisparka! * * Säästäväisyys on erittäin hyvä asia. Varsinkin, jos vanhempamme ovat* harrastaneet sitä. Winston ** Chuchill.

Juho makasi kuolinvuoteellaan. Vaimo istui vieressä * * * poislähtö ja hän sanoikin ja itki. Juhoa alkoi huolestuttaa Utasen Jaska kertoo kahden kaveruksen jutustelusvaimolleen: – Kuule, kun minä kuolen, niin ota tuo naapurin Matti ta kahvilassa: mieheksesi.

Ari: – Mitäpä arvelet, antaisikohan pankki minulle lainaa? Vaimo selitti itkunsa keskeltä: – Sitä minä jo ehottelin viime talvena, kun tein sinulle paitoja. Tein niistä niin Kari: – Onko sinulla siellä ketäänpäälle. tuttua töissä? Ari: – suuria, että ne mahtuu Matinkin Ei ketään. ** Kari: – No sittenhän sinun* kannattaa yrittää! * * * Lehden toimitukseen tuli eukko, joka kysyi: – PalKampaajalla: – Salli maksaa? kertoi, että aiot erota Harrista. jonko kuolinilmoitus Miksi–ihmeessä?

Viisitoista markkaa millimetriltä. sentään! Minun mieheni oli metri ja kahekAlli: –– Jestas No meillähän ei alun perinkään ollut mitään sankymmentä! yhteistä, ja menin Harrin kanssa naimisiin vain hänen varakkuutensa takia. Mutta nyt ne Harrin rahat ovat Martti Kähkönen loppuneet! lukijoiden palaute ja jutut: vkkmedia.fi *** Martti Kähkönen lukijoiden palaute ja jutut: vkkmedia.fi

Kaiston lato. Kuva: Mauri Ranta.

Maaklaama.

Kuva: Hietala.

Mauri Hietala.

10

Nro 2 • 25.1.2023

Pitäjän Parhaat MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

LVI-TYÖT

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

Puh. 010 322 7070 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

HAUTAUSPALVELUT

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien UTAJÄRVEN testausjärjestelmä käytettävissänne!

AUTOHUOLTO OY Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien

• Tarkka ja täysin automaattinen.

Lämpötie 6, käytettävissänne!

UTAJÄRVI testausjärjestelmä • Piezo-testit.

Simo Paavola 044 562 2701 • Laaja• kattavuus.

Tarkka ja täysin automaattinen.

• Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla.

• Laaja kattavuus.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot janopeasti hyötyajoneuvot.

• Tunnistaa vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

Apunasi surun hetkellä

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

OULUN OULUNDIESELHUOLTO DIESELHUOLTO OYOY Hautakorventie 13OULU. B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878.

Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B, 898,045-132 045-132 1878.

Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132

Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi || www.oulundieselhuolto.fi www.oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Isokatu 11, 90100 Oulu, puh. 08 3113 354

PEMAN OY Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-To 10.00-14.00 Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu

- Kukkapalvelu - Kivipalvelu - Perunkirjoituspalvelu

TUULILASIKORJAAMOT

Kummuntie 2, Muhos Puh. 020 7350 150

Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-14

myynti@peman.fi

Neuvonta jajapäivystys 0400 399466 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero Päivystysnumero 04000400 399 399 (466 24h )

LIIKENNÖITSIJÄT

TILITOIMISTOT

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ

Tilausajot edullisesti

17-60 -paikkaiset

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset

turistibussit

Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

SUORSAN LIIKENNE OY

UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414

P. 0400 610 285 www.suorsanliikenne.fi



Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)  Ostetaan  Myydään  Asunnot  Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

ROMULIIKKEET

www.utacon.fi

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS MYYDÄÄN

Suksiboxi Thule Sweden, aukeaa molemminpuolin, pit.1800 mm ja lev. 800 mm. P. 0500 289 256.

KOTIPITÄJÄ Valtatie 30, 91500 Muhos

JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Iinatti, Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi Myyntineuvottelijat: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@kotipitaja.fi

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Seuraava lehti ilmestyy 8.2.2023. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 4.2.2023 mennessä: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@kotipitaja.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari@kotipitaja.fi JULKAISIJA: VKK-Media Oy Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi www.maaseutulehdet.fi

11

25.1.2023 • Nro 2

Jopa joka kuudes lähtee igluautolla liikenteeseen Lumiharja on autoilijan paras ystävä talvella. Auto tulee puhdistaa lumesta ja jäästä kattoa myöden ennen liikenteeseen lähtöä. Liikenneturva muistuttaa, että pelkkä kurkistusluukku tuulilasissa ei riitä.

Liikenneturvan kyselyn perusteella osa suomalaisista jättää auton puhdistamatta kunnolla.

Joka kuudes suomalainen myöntää, että kiireessä puhdistaa auton tuulilasiin vain kurkistusluukun ennen liikkeelle lähtöä.

Vaikka ei olisi kiirekään, silti joka kahdeksas suomalaisista kertoo jättävänsä auton katon putsaamatta lumesta.

Tämä saattaa aiheuttaa vaaratilanteen, kun lumi pöllähtää auton katolta takaa ajavan tuulilasiin. Pahimmassa tapauksessa katolta saattaa lentää isompi jäälevy, joka vaurioittaa takana tulevaa.

Vältä kiire ennakoimalla Varaa lähtöaikaa enemmän, kun taivaalta tupruttaa lunta tai ilma on painunut pakkaselle. ”Niin kiire ei saa olla, ettei autoa ehdi puhdistaa kunnolla”, huomauttaa Liikenneturvan tiimipäällikkö Tomi Niemi. ”Mieluummin vaikka myöhästyy kohteesta kuin lähtee liikenteeseen ilman, että

Muhoksen kunnassa on haettavana

KAAVOITTAJAN VAKITUINEN VIRKA Vastaat Muhoksen kunnan maakäytön ja alueidenkäytön suunnittelusta sekä elinympäristön viihtyisyyden kehittämisestä.

MAANKÄYTTÖINSINÖÖRIN VIRANSIJAISUUS Vastaat mittaus-, kartoitus- ja paikkatietopalveluista, hoidat maa- ja metsäomaisuutta ja osallistut maankäytön suunnitteluun kaavoittajan työparina.

MITTAMIEHEN VAKITUINEN TYÖSUHDE Tehtävät koostuvat maastomittauksista ja kunnan kartta-aineiston ylläpitotehtävistä. Osallistut myös kunnallisteknisten järjestelmien suunnitteluun.

Hae 2.2.2023 klo 15 mennessä osoitteessa www.kuntarekry.fi Lisätiedot www.muhos.fi ja tekninen johtaja Mikko Kari 044 497 0308, mikko.kari@muhos.fi

Vaikka ei olisi kiirekään, silti joka kahdeksas suomalaisista kertoo jättävänsä auton katon putsaamatta lumesta. Tämä saattaa aiheuttaa vaaratilanteen, kun lumi pöllähtää auton katolta takaa ajavan tuulilasiin.

näkee kunnolla.” Niemi jatkaa.

Kiire ja liikenne ovat huono yhdistelmä. Ajajan stressitaso lisääntyy entisestään, kun yhtälöön lisää vielä puhdistamattomat ikkunat.

Jos auton katolle on vaikea ylettää, kannattaa hankkia teleskooppivartinen lumiharja, jonka avulla auton katon saa putsatuksi. Kannattaa myös miettiä onko autolla asiaa liikenteeseen, jos auton putsaus ei onnistu.

Esilämmitys apuun Auton esilämmitys auttaa sen putsaamiseen lumesta ja jäästä. Sisäilmapuhaltimet auttavat pitämään ikkunalasit kirkkaina. Niiden asetukset kannattaa opetella hyvin etukäteen ja säätää oikeiksi ennen liikkeelle lähtöä. Jos puhaltimia pitää alkaa säätämään kesken ajon, saattaa huomio herpaantua liikenteestä.

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS! Vaalit, lähestyy... kysy Kotipitäjän

VAALITARJOUS! aineisto@ kotipitaja.fi 044 242 8040, 044 986 9690

oulun energia areenalla

Lauantaina 28.01. klo 16.00 VS Liput ilman jonoja: www.ticketmaster.fi Aitiot, VIP-paketit ja ryhmävaraukset (08) 8155700 (arkisin ma-pe 10-17) myynti@karpat.fi ja markkinointi@karpat.fi

LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTIPISTEET: Ticketmaster (verkkomyynti), Neste Oulun Baari Maikkula (avoinna 24h), Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma.

Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset käsittelykulut.

Lippujen puhelinmyynti ainoastaan Ticketmasterista 0600 10 800 (1,98 euroa/min+pvm).

12

Nro 2 • 25.1.2023

HERKULLINEN KOTIRUOKALOUNAS maanantai-lauantai klo 11-15

Keskiviikko 25.1.

Nakki gulassikeitto g/l, kana punaviinissä g/m, kalaperunalaatikko g/l, riisi g/m

Torstai 26.1.

Juustoporkkanakeitto 26.1, jauhelihapihvi g/l, seifile g/l, paistinperuna g/m

Perjantai 27.1.

Kasvisporokeitto g/l, kebabperunalaatikko g/l, kirjolohimureke g/l, keitinperuna g/m

Lauantai 28.1.

Maanantai 30.1 Tiistai 31.1

Juureskeitto g/l, paneerattu broilerileike /l, uunitomaattimuikut g/l, riisi g/m

Lounas 12,80 €, lapset 1 €/ikävuosi 11 v. asti, lounas lauantaisin 13,80 €

Ravintola

Metsäsienikeitto 28.1, porsaan grillikylki g/l, paistettu haukifile g/l, kermaperuna g/l Nokkoskeitto g/l, lihaperunalaatikko g/l, siemenleivitetty sei /l, paahtoperuna g/m

4.2.

KARAOKE IHMEESS Ä!

Ihme

TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA

JOHTOTÄHTIEN

TORSTAINA (26.1. ja 2.2.)

MUHOS 9.00-15.00

huolto ja varaosat

(K-Supermarket Mimmi)

TYRNÄVÄ 16.00-17.30 (Torilla)

PALTAMO 9.00-14.00 (K-Market Tervatori)

PERJANTAINA (joka viikko)

UTAJÄRVI 9.00-10.30 VAALA 11.00-13.00

Kajaanintie 1184, Jaalanka, puh. 041 318 1398, av. ma-la 9-17 info@ravintolaihme.fi

Tervetuloa Utajärveltä ja lähikunnista!

MAKKARAKASSI 10€

HERKKUKASSI 20€

p. 050 307 5439

VOIMAVARAVERSTAS Utajärvellä

Seurakuntatalon päivätoimintatila, Pappilantie 2

Maksuton ryhmä on tarkoitettu varhaisvaiheen muistisairauteen sairastuneille ja läheisille.

Ryhmään voi osallistua puolison tai jonkun muun läheisen kanssa. Ryhmä tarjoaa tietoa, vertaistukea, virkistystä ja päiväkahvit.

Joka toinen torstai 2.2.-25.5.2023 klo 12.30-14.30

Ilmoittautuminen ti 31.1. mennessä: Minna Huuhtaselle p. 040 193 5921

Nopea palvelu • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla

Erikoishammasteknikko Erikoishammasteknikko

PETRI PETRI HEIKKINEN HEIKKINEN Proteesit •• Proteesit • Proteesit • Pohjaukset • Pohjaukset Pohjaukset Korjaukset ••• Korjaukset Implanttiprotetiikka Korjaukset ••• Hammassuojat • Veteraanien •• Veteraanien Implanttiprotetiikka KELA-korvaus • KELA-korvaus Veteraanien

OULU • YLIVIESKA • KEMINMAA • mbosa.fi

Varaosat:

ma–pe 8.30–17.00 p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu KELA-korvaus Rautatienkatu 10, p. 0400 272 560 90100 Oulu www.veliheikkinen.fi

Rautatienkatu 90100 Oulu p. 0400 10, 272 560 p.

0400 272 560 www.veliheikkinen.fi www.veliheikkinen.fi

• renkaat • pakoputket • öljynvaihdot • jarrut • iskarit • ohjauskulmat

Korjaamo:

ma–pe 7.30–17.00 p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi

Kallisenhaara 4 90400 Oulu

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 8.2.

MEILLÄ VAIHDETAAN

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

– jarruosat – kytkimet – nivelet

– jakohihnat – laakerit – suojakumit

– nesteet – kannentiivisteet

Talven haasteisiin ASENNUSOSAN kautta!

YKKÖNEN JÄÄLLÄ 250 NASTAA! WRC-rallista inspiraationsa saanut nasta tarjoaa pitoa ja kestävää suorituskykyä.

Uusi nastarengas pohjoisen talvisiin olosuhteisiin

Huomattavasti parempi kiihdytys- & jarrutusteho jäällä – 40 % parempi pito jäällä jarrutettaessa ja kiihdytettäessä Täysin uusi suomalainen nasta – 8 % parempi jarrutusteho märällä Tasapainoinen suoritus märällä – 6 % parempi kiihdytysteho lumella Alhainen rengasmelu ja hyvä ajomukavuus asfaltilla Wi32 on saatavilla HA- ja SUV-autoihin.

KATSASTUKSEEN Bensa-autot

Kajaanin Asennusosa Oy l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042 l www.asennusosa.fi

MATT BLACK POLISH

Laadukas eurooppalainen nastarengas suomalaisiin olosuhteisiin.

PAKOKAASUTESTIT

340€/ 205/55/R16 360€/

195/65/R15

Dezent TX graphite ja TX silver

Dezent RE black polished

Stud 2

ASENNUSOSAN KAUTTA!

10 e Diesel-autot 20 e OBD-testit 15 e Katsastustarkastus (sis. pakokaasutestin)30 e

TALVIVANTEET EUROOPPALAISET LAATUMERKIT 2022

KUMHO Wi32

7,0x16”

440e /sarja asennettuna

sarja asennettuna sarja asennettuna

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi Palvelemme: ma–pe 8–17

7,0x16”

360e /sarja asennettuna

Termiini II 1400W

69 e