Kotipitäjä 20

u l u o J Nro 20

•

21.12.2022

Kotipitäjä

1

Miira Raiskila: “Johtaminen on joukkuepeliä” s. 4

Lahjoituksia tarvitaan Ukrainan auttamiseksi s. 12

Kotipitäjä

MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MADEKOSKI • JUURUSSUO • HEIKKILÄNKANGAS • PIKKARALA

21.12.2022

20

Toivotan Hyvää ja Rauhallista OSTAMME METALLISI! Uusi paikallinen metallin ostopiste avattu Ouluun,Joulua Ja OSTAMME METALLISI! !ISILLATEHiltusenkaarre M EMMATSO Onnellista osoitteeseen 30, 90620 Oulu • Kuparit • Messingit • Kaapelit • Akut ,nuuluO uttava etsipotso nillatem nenillakiap isuU Vuotta 2023! u luKatalysaattorit O 02609 ,03 ereristä raak•neRst sutli• H nAlumiinit etarjous. eseettiosMyös o •Suuremmista pyydä nouto!

Kiitos

!otuon söyM .suojosoitteesta rat ädyyp ätsirwww.kiertovisa.fi. e atsimmeruuS Katso hinnastomme Tervetuloa! luottamuksesta!

Myös !aoSuuremmista lutevreT .if.asivoeristä treik.wpyydä ww atsetarjous. ettioso em motsanouto! nnih ostaK

Kuparit || Akut |KKatalysaattorit inAVASIMME iimulA | |tsMessingit R | tirOSTOPISTEEN ottaasy|lKaapelit ataK | tukAMYÖS tilepaaMUHOKSELLE | tignisseM | tirap!u|KRst | Alumiini

P. 010 517 7Avoinna 15 0Kummuntie 10 .P ,aark. sivot9-17, re12, ik@Muhos, owww.kiertovisa.fi, fni ,if.asavoinna ivotreik.w wwklo ,7info@kiertovisa, 1-8-16.30 9 .kra anniovA ark. uluO 02609 ,03 erraaknesutliH30, 09990620 5 5990 Oulu Hiltusenkaarre 30,Hiltusenkaarre 90620 Oulu, avoinna ark.

9-17 Raimo Piirainen Puh. 010 517 5990 ! a Kansanedustaja o l u t

Terve

www.kiertovisa.fi, info@kiertovisa.fi

TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA

TORSTAINA

MUHOS 9.00-15.00 (K-Supermarket Mimmi)

TYRNÄVÄ 16.00-17.30 (Torilla)

PALTAMO 9.00-14.00 (K-Market Tervatori)

PERJANTAINA

Oulun vanhin yksityinen silmälasikauppa 46 vuotta!

UTAJÄRVI 9.00-10.30 VAALA 11.00-13.00

H Y VÄ Ä J O U LUA !

Joulun taikaa, makumuistojen aikaa!

Yhdistä leipäjuusto, karpalot ja suolainen kinuskikastike joulupöytäsi kruunuksi Kaikki tuotteemme löydät lähimmästä marketista

www.vaalanjuustola.fi

Maukasta Joulua!

MUISTA NOUTAA KINKKUTILAUS! NOPEIMMILLE VAPAITA JOULUKINKKUJA, EI ENNAKKOVARAUKSIA!

HERKKUKASSI 20€

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 11.1.2023

p. 050 307 5439

PALVELEMME AUKIOLOAIKOJEN PUITTEISSA NORMAALISTI Vaalan Katsastus

Utajärven Katsastus

Avoinna torstaisin 9-16

Avoinna keskiviikkoisin 9-16

Muhoksen Autokatsastus Avoinna ma-pe 9-17

TERVETULOA! www.avainasemat.fi

Konetien Katsastus Oy Vaala (Puusepäntie 1)

Puh. (08) 3117 161

Utajärvi (Hiltulantie 2)

Puh. (08) 3117 171

Muhos (Koivikontie 5)

Puh. (08) 3117 171

Kotipitäjä

2

Nöyrät kiitokset Vaalan koko kansan jouluruokailun järjestämiseen osallistuneille yhteistyötahoille tänäkin vuonna!

K

otipitäjän joululehti ilmestyy lehden uuden omistajan VKK-Media Oy:n toimesta, yrittäjänä Heimo Turunen, monille Muhos-Utajärvi-Vaala-alueella tuttu henkilö. Kaupat kustannusoikeuksista tehtiin 9. joulukuuta. Lehden aikaisempi yrittäjä Raimo Klasila jatkaa työntekijänä samoin jatkavat mediamyyjä/sivujen valmistaja Satu Kantojärvi ja toimittaja Mika Hamari. Turunen toimii päätoimittajana. Lehden toimitustilat jatkuvat Muhoksella entisessä Osuuspankin talossa.

Lehden levikkialue on Turuselle tuttu vuosikymmenien ajalta. VKK-Median kautta on tehty vuosien kuluessa useita Oulujokivarsi Yrittää lehtiä, viime vuonna Muhos Yrittää -lehti, tänä vuonna Utajärven Kesälehti ja Utajärven Talvi 2022-23 sekä muutama vuosi sitten Vaalan kunnan kesälehti. Utajärvelle on vuosien varrella tehty useita muitakin lehtiä sekä paljon erilaisia painotöitä.

Utajärven Osuuspankki on toiminut vuosikymmeniä yrityksen pääpankkina ja edelleen VKK-Medialla on pankissa tili.

Turusen yritys kustansi 80-90-luvulla em. alueella Juoksupoika-lehteä yli 10 vuoden ajan. Siinä oli päätoimittajana jonkin aikaa Oulun yliopiston opiskelija Jouni Sipilä, Juha Sipilän veli. Toimittajina ja mediamyyjinä olivat nykyisin Muhoksella asuva Samuli Kemppainen ja jo kauemmaksi muuttanut Matti Ridanpää. Nuorille opiskelijapojille lehden teko tarjosi hyvää opastusta vastuullisiin töihin ja Jouni onkin nykyisin MTV:n Uutisaamun vastaavana tuottajana. Lisäksi oli pitkään Vaalassa valokuvaliike Vaalan Kuva-Kymppi, jossa oli

Jouluaaton perinteinen

JOULUPÖYTÄ

Jouluaattona. Kattaukset klo 13-15 38 €/hlö, 4-11 v. puoleen hintaan

Varaukset heti

merilan.kartano@utanet.fi, puh. 050 382 0206.

Katso menu: www.merilankartano.com

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2023! timaan Tule naut hyvää n se yi it er ssa leivinuuni kua! kink paistettua

Muhoksen kunnanvirastolle asennettu Cactoksen akkujärjestelmä keilemassa täysin uudenlaista akkujärjestelmää, sillä näemme, että ladattavat akut ovat tulevaisuutta. Laskimme, että leasing-akkujärjestelmä on taloudellisesti järkevä hankinta kunnan käytössä”, kommentoi Muhoksen kunnanjohtaja Jussi Rämet.

Jatkossa järjestelmää voidaan täydentää asentamalla myös aurinkopaneeleita kunnan kiinteistöihin. ”Cactos on muhoslainen yritys, toimintamme alkoi täällä ja tunnemme suurta kotiseuturakkautta Muhosta kohtaan.

Siksi olemme erityisen iloisia saadessamme toimittaa Cactos One -järjestelmän Muhoksen kunnalle. Asiakkaidemme kokemukset järjestelmästä ovat olleet hyvin positiivisia ja uskomme järjestelmän tuovan merkittäviä säästöjä myös Muhoksen kunnalle”, kertoo Cactos Oy:n toimitusjohtaja Oskari Jaakkola.

Lehtiyrittäjä Heimo Turunen toimii yrittäjänä Pudasjärvellä kustantaen joka viikko ilmestyvää PUDASjärveläinen -lehteä. Lisäksi hänellä on Iin lehti Oy -yritys, joka kustantaa joka toinen viikko ilmestyvää IiSanomat -lehteä Iin kunnan alueella. VKK-Media Oy:n kautta tehdään myös asiakaslehtiä, kirjoja ja muita painotuotteita Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella.

YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi Myyntineuvottelijat: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Julkaisija: VKK-Media Oy Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

21.12.2022

liikkeenhoitajana italialaissyntyinen Meo Prenzipe.

Heimo Turunen toimi 1985-1997 lehti- ja valokuvausalan yrittäjänä Puolangalla, josta käsin hän hoiti myös Juoksupoika-lehteä ja Vaalan Kuva-Kymppiä. Päivärinteellä Turunen asui vuosituhannen vaihteessa yhdessä silloisen puolisonsa Eila Lahtisen kanssa ja silloin Juoksupojan toimistokin oli Päivärinteen sairaalan pihassa olevassa rakennuksessa.

Kotipitäjä-lehden tulevaisuuteen ja menestymiseen Turunen suhtautuu luottavaisin mielin. Hän lupasi huolehtia, että lehti ilmestyy vuoden alusta lähtien kolmen kunnan alueella jokaiseen talouteen. Muhoksella on jakelu Oulun Suorajakelun kautta ulottunutkin joka talouteen varsin kattavasti. Utajärvellä ja Vaalassa tullaan käyttämään jakeluun postia, joka takaa lehden tulemisen joka savuun koko kuntien alueella.

Turunen haluaa innostaa kuntien ja seurakuntien sekä eri kylien ja yhdistysten toimijoita lehden avustajiksi eli toimittamaan juttuja ja kuvia lehteen. Myös yrityksille tarjotaan kohtuuhintaista mainostilaa ja lehden sivut ovat käytettävissä tiedottamiseen juttujen muodossa.

Heimo Turunen ja Kotipitäjän koko henkilökunta kiittävät yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä ja toivottavat kaikille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Vuotta 2023!

Vuoden 2023 ensimmäinen lehti ilmestyy keskiviikkona 11.1.

VKK-Media Oy/Kotipitäjä-lehti

Lehden uusi yrittäjä Heimo Turunen ja Kotipitäjässä työtä jatkava Raimo Klasila virittelevät hyvää yhteistyötä. Lisäksi lehteä ovat tekemässä Satu Kantojärvi ja Mika Hamari.

Kotipitäjä KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala

•

Kotipitäjä-lehti ilmestyy uuden yrittäjän voimin

Vaalan kunta Vaalan juustola Vaalan ABC K-market Tervaportti Vaalan Toiminta-apu ry Taksi A. Heikkilä Vaalan lapsi ja nuorisotyö Viskaalin lihamyymälä

Talvi voi tuoda mukanaan sähkökatkoja, ja Muhoksen kunta on varautunut tähän.

Muhoksen kunnanvirastolle on asennettu muhoslaisen start-up-yritys Cactoksen älykäs energiavarastojärjestelmä turvaamaan kriittistä sähkönsaantia mahdollisen sähköpulan aikana.

Muhoksen kunta päätyi hankkimaan energiavarastojärjestelmän leasing-sopimuksella, sillä se tuo vakautta kunnan toimintoihin. Koska Muhoksen kunnan sähkösopimus on pörssisähkö, akkujärjestelmällä voidaan tasata sähkönkulutushuippuja ja varautua talven mahdollisiin kiertäviin sähkökatkoihin. Cactoksen akut voidaan ladata täyteen yöllä edullisemman sähkön aikana, ja käyttää akkuihin ladattu sähkö päiväsaikaan kalliimman sähkön aikaan.

“Halusimme kuntana olla ensimmäisten joukossa ko-

Nro 20

E

ritoten jouluna täytyy tonttujen muistaa ruokkia joulupukin porot, ennen kun pukki lähtee jakamaan lahjoja. Jos eivät muistaisi, niin saattaisivat porot nääntyä nälkään kesken matkan. Mutta onko joulupukki yliluonnollinen olento? Kun sillä on lentävät porot ja reki. Vai millä ilveellä se pukki taikoo porot rekineen päivineen lentoon?

Ei tavallinen tallaaja saa poroa tai rekeä ilmaan. Ei, vaikka kuinka yrittäisi. Ei ole porolla siipiä!

Ei siis lennä. Ainakin Ame-

Joulupakina

rikassa pukki lentää. Suomessa taas menee maan pinnalla.

Tai sitten se, että joulupukki laskeutuu savupiipusta sisään.

Jossain päin taas tulee ovesta.

Miksi? Kai se muuten tylsistyisi, jos joka paikassa pitäisi tehdä samanlainen sisääntulo.

Vaihtelua pukille, ilmeisesti.

Sitten on lahjat. Tuhottomasti jaettavaa kilteille ihmisille.

Mihin ne lahjat mahtuvat, kun ei reessä ole peräkonttia (korkeintaan muutama säkki mahtuu). Onko välivarastoja?

Niin kuin autoille on huoltoasemia, missä pysähdytään

tankille. Ja jos on pukilla huono selkä, niin menee se, kun joutuu täyttämään rekeä yksin.

Mikäli olisi paikallisia tonttuja, niin saisivat auttaa pukkia.

Mutta mitä, jos on useampia joulupukkeja? Ei vain yhtä, vaan vaikka sata! Eihän niitä kukaan toisistaan erota. Ovat niin saman näköisiä.

Täytyy olla tarkat listat, kuka menee mihinkin. Ja mitä jakaa, etteivät antaisi vääriä lahjoja väärille ihmisille.

(Menisi vaikka Koljosille jakamaan Mikko-pojalle lahjoja, mutta ei olisi Koljosia eikä

Mikkoa vaan olisi Ryynäset ja Maija-tyttö!) Tarkasti täytyisi suunnitella myös liikkuminen, etteivät tulisi nähtyä yhtä aikaa. Muuten selviäisi kaikille, että on monta joulupukkia! Selittele sitten sitä. Mutta joulu menee hyvin, kun on Korvatunturilla kaikki viimeisen päälle hiottua ja suunniteltua (kun on heillä jo kokemusta).

Jokainen saa lahjansa ja on hyvillä mielin.

Eli hauskaa joulua vaan kaikille!

Jari Outila

Nro 20

•

Kotipitäjä

21.12.2022

3

Näin sydämeeni joulun teen

J

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät palkitsi marraskuussa 27 paikallisyhdistyksen joukosta Muhoksen Yrittäjien Mika Mattilan Vuoden puheenjohtajana. (Kuva: Sari Reinikainen-Laine)

Muhoksen yrityselämää kehitetään hyvässä yhteistyössä Muhoksen Yrittäjien puheenjohtaja Mika Mattila sai marraskuussa hienon tunnustuksen, kun Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät valitsi hänet 27 paikallisyhdistyksen joukosta Vuoden puheenjohtajaksi.

Puheenjohtaja Jussi Riikonen mainitsee Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien nettisivuilla valintaperusteissa aktiivisen kuntayhteistyön ja vuorovaikutuksen jäsenyrittäjien suuntaan.

– Totta kai se hyvältä tuntuu, että on näkynyt myös ulospäin se työmäärä, mitä on tehnyt paikallisten yrittäjien eteen. Kunnan kanssa on tehty paljon yhdessä asioita ja saatu paikallisten yrittäjien toimintaedellytyksiä parannettua entisestään, Muhoksen Yrittäjien puheenjohtajana myös ensi vuonna jatkava Mattila kuvaa tunnelmia.

Kiitosta Mattila saa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiltä

Nastamursketta kuntalaisille Utajärvi tarjoaa nastamursketta kuntalaisille. Paikka on vaihtunut hyvinvointitalolle.

Pihalta löytyy kaksi nastamurskesäiliötä, joissa oleva murske on tarkoitettu kuntalaisten käyttöön liukkauden torjuntaan omassa asuinpihassa tai kotipihassa.

Mursketta voi hakea veloituksetta tarpeen mukaan talvikauden 2022 – 2023 aikana, mutta vain 1 ämpärillinen, (9L) kerrallaan yhtä kotitaloutta kohden.

erityisesti siitä, että hän haluaa kutsua kaikki Muhoksella toimivat yrittäjät mukaan yrittäjäyhdistyksen toimintaan.

– Kun on verkostoja ja saa vertaistukea, huomaa, että eri alan yrittäjilläkin on samantyylisiä ongelmia. Niitä pystyy peilaamaan omaan yritystoimintaan ja ottamaan hyviä vinkkejä. Sitten kun verkostot aina laajenevat, niin kyllä sieltä yhteistyökumppaneita löytyy, Mattila kuvaa verkostoitumisen voimaa.

Elinvoiman kehittäminen jatkuu Mika Mattila kiittää, että yhteistyö kunnanjohtaja Jussi Rämetin ja elinkeinopäällikkö Asseri Pitkälän kanssa on lähtenyt todella hyvin käyntiin, sillä yhteydet pelaavat ja yrittäjiä autetaan mielellään.

Tänä vuonna on esimerkiksi päivitetty uusi hankintaohje.

– Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemistä.

Kyllä valoisasti katson ja aika mielenkiinnollakin odotan ensi vuotta, mitä se tuo tullessaan, Mattila sanoo.

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja nostaa tärkeäksi sen, että myytävänä on yritystontteja, jotta Muhoksella toimivat yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja saadaan uusia yrityksiä kuntaan.

Kunnan yhtenä vahvuutena hän pitää rakennusvalvonnan joustavuutta.

– Jos yrittäjällä on valmis paikka, mihin rakentaa toimitilaa, niin rakennuslupa tulee kyllä kuin Manulle illallinen.

Laajemmin yrityskentällä epävarmuus jatkuu maailman myllerryksessä. Mattila sanoo inflaatiota rajuksi.

– Sähkön ja energian hinta aiheuttaa kyllä tuskaa monelle yrittäjälle, varsinkin jos on kivijalkamyymälä. Esimerkiksi

Lämpöä ja tunnelmaa jouluun -näyttely ilostuttaa Sofian Kammarissa Näyttelyyn on koottu eri kädentaitajien, yhdistysten ja ryhmien valmistamia jouluaiheisia askarteluita. Tuotteiden johtolankana on ollut kierrätys, luonnonmateriaalit, sekä vanhan ja uuden materiaalin yhdistäminen ja hyödyntäminen. Näyttelyn on koonnut Utajärven käsityöyhdistys ja Kaino Rajala.

Näyttelyyn tutustuessasi voit myös osallistua tuotekorin arvontaan!

Näyttelyn yhteydessä järjestetään myös Utajärven kaunein villasukka 2022 -kilpailu. Yleisöäänten perusteella palkitaan kolme eniten ääniä saanutta sukantekijää sekä arvotaan palkintoja äänestäneiden kesken.

pitsan tekeminen vie niin paljon virtaa, että kyllä se vaikuttaa, ja sitten taas kaikkien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet.

RPJM Rakennuspalvelut Oy:n toisena omistajana Mattila kertoo, että remonttiala ei ole yhtä suhdanneherkkä kuin rakennusten uudistuotanto, koska esimerkiksi vesivahinko ei katso suhdanteita. Kiireen keskellä yrittäjä ehtii rauhoittua perheen kanssa jouluna mökillä.

– Toivotan kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. Kun joulu lähestyy ja ostetaan lahjoja, niin muistettaisiin ostaa myös paikallisilta yrittäjiltä palveluita.

Kuntalaiset ovat hyvin käyttäneet niitä, ja käytetään ensi vuonna entistä enemmän, niin Muhos pysyy elinvoimaisena, puheenjohtaja Mika Mattila kannustaa.

oulun sanomaan valmistaudumme monella tapaa. Siihen antaa meille hyvää evästystä kirkkovuoden rytmi. Päivä päivältä olemme itse joulun juhlassa, Kristuksen syntymäjuhlassa. Unohtaa ei sovi jouluun kuuluvia joululaulujakaan, jotka yhdessä laulettuina korostavat yhteisöllisyyttä. Joulu on toki aina henkilökohtainen mutta myös yhteisöllinen.

Luomme jouluamme valoin ja koristein. Oleellisena osana on toistemme muistaminen lahjojen, videopuheluiden, viestien kautta. Tärkeää ei ole lahjojen lukumäärä vaan se että muistetaan. Joulupukin merkitys lahjojen tuojana ja jakajana muorin kanssa on tärkeää. Oi kuinka lapset odottavatkaan pukin tuloa koteihimme. Hiukkasen jännitystä mutta ennen kaikkea iloa ja riemua.

Joululahjojen lisäksi kristityn jouluun kuuluu tärkein lahja, joulun syntymälahja, Jeesuksen syntyminen seimeen. Seimen lasta lähdettiin tervehtimään jopa suitsukkein, kultaa ja mirhaa tuoden. Historiassa on tapahtunut syntymä, jonka vaikutus koskettaa koko maanpiiriä, koko kristikuntaa. Vaikka syntymä tapahtui vain kerran historiassa, se toistuu joka vuotisena. Yhä uudelleen se eletään kodeissamme ja seurakuntien keskellä, eri kirkkokuntien välittämänä.

Joululahjoja ja joulun syntymä lahjaa ei voi erottaa toisistaan. Siellä missä nämä molemmat ovat mukana, siellä syntyy oikea joulu, seimen lapsen syntymäjuhla.

Virittäytykäämme jouluun laulamalla kodeissamme ja seurakunnan keskellä joulun biisiä Sydämeeni joulun teen.

“On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen ja sanaton on on sydämeni kieli.

Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.

Näin sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen”.

Rauhaisaa joulun syntymäjuhlaa!

Jouni Heikkinen rovasti

Mika Hamari

Muhoksen seurakunta toivottaa Jouluiloa ja taivaallisen Isämme siunausta vuoteen 2023, sen jokaiseen päivään

Kotipitäjä

4

Levottomana aikanakin tulee joulu

U

udessa testamentissa on kaksi joulukertomusta. Tuttu Luukkaan jouluevankeliumi kuvaa onnellisia, joskin koruttomia tapahtumia Betlehemin seimen ympärillä. Vähemmän tunnetussa Matteuksen evankeliumin joulukertomuksessa on uhkaavampi tunnelma.

Matteuksen kertomuksessa Joosef epäröi ottaa Mariaa vaimokseen ja vasta enkelin ilmestyminen saa hänet vakuuttuneeksi aikeistaan. Sen jälkeen kuningas Herodes yrittää saada itämaan tietäjien kautta selville vastasyntyneen Jeesuksen olinpaikan. Kun se ei onnistu, raivostuu Herodes ja käynnistää Betlehemissä lastenmurhan. Joosef ehtii viedä perheensä pakoon Egyptiin.

Tänä jouluna Matteuksen joulukertomus puhuttelee erityisellä tavalla. Elämä on nytkin, armon vuonna 2022, haurasta. Euroopassa on käynnistynyt laajamittainen sota, joka luo uhkakuvia koko maailman ylle. Hävityksen ja kaaoksen voimat ovat tänä vuonna ryöpsähtäneet taas räikeästi esiin.

Jeesuksen perhe pakeni Egyptiin. Moni ukrainalainen on paennut tänä vuonna Suomeen. Jokin aika sitten pidettiin ukrainalaisessa pakolaisperheessä Suomessa kastejuhla, johon isä saapui rintamalta Ukrainasta palatakseen ristiäisten jälkeen taas takaisin puolustamaan kotimaataan. Elämä ja kuolema olivat tässä perheessä lähellä toisiaan, niin kuin Matteuksen joulukertomuksessakin.

Uhkakuvista huolimatta Matteuksenkin joulukertomuksessa tulee joulu. Tietäjät löytävät Jeesuksen luo ja maahan kumartaen antavat hänelle parhaita lahjojaan. Vapahtaja Jeesus on syntynyt.

Hän tuo rauhan sydämeen rauhattoman maailman keskellä.

Joulun lapsi siunatkoon sinun ja läheistesi joulun.

Oulussa adventin 2022 alla Jukka Keskitalo Oulun hiippakunnan piispa

Nro 20

•

21.12.2022

Vaalan kunnanjohtaja Miira Raiskila sanoo, että kulunut vuosi on ollut aikamoista haipakkaa eri muutosten ja maailmantilanteiden kanssa.

Hän kiittää kuntalaisia, luottamushenkilöitä, omaa henkilökuntaansa, yhdistyksiä ja yrityksiä yhteistyöstä ja toivoo kaikille jouluna aikaa rauhoittua ja palautua. (Arkistokuva/Mika Hamari)

Vaalan kunnanjohtaja Miira Raiskila:

Epävarmuuden johtaminen ja sietäminen korostuvat tässä ajassa Kun Turussa tuolloin asunut Miira Raiskila ennakoi Kotipitäjässä 6/2018 työtään Vaalan kunnanjohtajana, hän sanoi, että on hienoa päästä osaksi aktiivista yhteen hiileen puhaltavaa joukkuetta. Nyt valinnan Varsinais-Suomessa sijaitsevan Maskun kunnanjohtajaksi voisi sanoa sulkeneen ympyrän, mutta se ei olisi totta, sillä matka jatkuu.

– Tuntuu samaan aikaan tosi hyvältä ja hirmu haikealta.

Maskuun hakeminen oli hyvin perusteellisen ja pitkän pohdinnan lopputulos, syyt olivat puhtaasti vetovoimatekijöitä ja uralla etenemiseen liittyviä kysymyksiä. Vaalassa on kaikki ollut minulla tosi hyvin ja olen viihtynyt työssäni, ei ole mitään lähtöpainetta, epäluottamusta tai muuta ikävää.

Haikeus on jo nyt, vaikka olen koettanut tuolla eri yhteyksissä sanoa, että vielä ei ole jäähyväisten aika, se on sitten myöhemmin, kunnanjohtaja kertoo.

Urallaan etenemisellä 33-vuotias Raiskila tarkoittaa sitä, että Masku on kasvukunta, jossa on toisentyyppisiä haasteita ja mahdollisuuksia.

Vaalan kunnanjohtajana hän jatkaa noin puolen vuoden ajan, tarkka aika riippuu Maskun tulevista johtajasopimusneuvotteluista.

Yhteydet Vaalaan eivät katkea, sen takaavat sukujuuret Vaalassa ja perheen mökki Säräisniemellä. Kunnanjohtaja sanoo Vaalan aina olleen

rakas ja tärkeä paikka eikä se siitä muuksi muutu. Toisaalta hän on kaivannut myös Turun seudulle, jossa on asunut suurimman osan aikuisiästään.

– Ihminen on kokonaisuus, että koskaan tällaisia päätöksiä ei tehdä vain yhdestä näkökulmasta. Tässä yhteydessä haluan sanoa myös kiitokset omalle perheelleni ja erityisesti omalle puolisolleni, että hän on minun mukanani muuttanut toiselle puolelle Suomea monta kertaa ja aikoo taas muuttaa.

Ajattelen, että 7- ja 8-vuotiaat lapset ovat tässä kohdassa vielä sen ikäisiä, että muutto varmaankin sujuu kohtuullisen hyvin.

Laiva nimeltä Vaala jatkaa matkaansa Miira Raiskila haluaa tehdä Vaalan kunnanjohtajana kädet savessa töitä loppuun asti. Vielä ei ole siten tilinpäätöksen aika, mutta jotain voi jo sanoa.

– Maailmantilanteessa on sattunut kaikenlaista, ja voisi sanoa, että en silloin virkaan tullessa kyllä osannut varmasti arvata, mihin kaikkeen sitä tässä mukaan sekä pääsee että joutuu. Kyllä varmasti minulla nyt päällimmäisenä mieleen jää tämä korona ja Ukrainan kriisin johtaminen, että se on ollut tosi poikkeuksellinen kokonaisuus.

Kunnanjohtaja sanoo, että vaikka väkimäärä on vähentynyt, Vaalan kuntaa ei voi

sanoa taantuvaksi, koska rakentaminen on vilkastunut, yritysten määrän nettomuutos on usealta vuodelta positiivinen ja tulevat vuodet näyttävät taloussuunnitelmassa hyviltä.

Hän voi siten hyvillä mielin sanoa, että seuraaja tulee pääsemään hyvän laivan kapteeniksi. Laiva tarkoittaa tässä ennen kaikkea kuntayhteisöä.

– Kyllä tämä johtaminen on joukkuepeliä, ja minä koen kunnanjohtajana, että minun joukkueeseeni kuuluu koko meidän kuntayhteisömme.

Kun laiva matkaa ajan valtamerellä, eteen tulee myös yllättäviä karikoita. Parasta reittiä etsittäessä täytyy joskus tehdä valistuneita arvauksia.

– Julkishallinnossa päätöksenteon täytyy perustua tietoon ja ollaan parhaalla mahdollisella tilannekuvalla aina liikkeellä, mutta välillä täytyy hyväksyä myös se, että emme tiedä, kuinka tässä käy.

Silloin johtamiseen liittyy varautuminen ja myös henkisen epävarmuuden johtaminen ja sietäminen. Sitä puolta on kyllä tässä nyt tullut näinä vuosina aika paljon harjoiteltua, Raiskila kertoo.

Kunnanjohtaja sanoo sitä todella isoksi voimavaraksi tässä epävarmuuden ajassa, että koko yhteisö on ollut mukana ja viestintä on toiminut.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen varautuminen on viisautta. Kuntaliitto esittelee nyt Vaalaa edelläkävijänä

suunniteltua maakuntauudistusta varten tehdyn organisointimuutoksen ansiosta.

– Perustettiin hyvinvointiosasto, minne siirrettiin ennaltaehkäisevä ja poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistämistyö ja lähdettiin sitä myös voimakkaasti resursoimaan, tutkittuun tietoon perustuen. Tämmöisiä tilastoja on, että kun panostaa euron vaikuttavaan, ennaltaehkäisevään nuoriso- tai liikuntatyöhön, niin suunnilleen kuusi euroa säästää sitten korjaavalta puolelta, kunnanjohtaja kertoo.

Miira Raiskila toivoo jouluksi itselleen perinteistä juhlaa perheen ja suvun kanssa.

Samaa hän toivoo kaikille, hetkeä rauhoittua ja palautua, sillä tavalla kuin sen itselleen parhaaksi kokee.

– Tämä kulunut vuosi on ollut aikamoista haipakkaa näiden eri muutosten ja maailmantilanteiden kanssa. Täytyy kyllä tosi vilpittömästi sanoa kiitokset kuntalaisille sopeutumisesta, ymmärtämisestä ja yhteistyöstä, luottamushenkilöille viisaudesta, tuesta ja luottamuksesta, omalle henkilökunnalle joustavuudesta ja sinnikkyydestä sekä yhdistyksille ja yrityksille yhtä lailla yhteistyöstä.

On aika tarttua hetkeen jatkuvassa muutoksen virrassa.

On tämä hetki, ja kaikki on tässä.

Mika Hamari

Nro 20

•

Kotipitäjä

21.12.2022

5

Koulutsempparin kanssa opitaan arjen vuorovaikutustaitoja Kun tunteet jylläävät ja näkee punaista, kannattaa pysähtyä ennen kuin tekee jotain, joka myöhemmin kaduttaa.

Paltamossa tämän vuoden maaliskuussa koulutsempparina aloittanut Raija Karppinen kertoo, että tunteiden käsittelyä voi harjoitella.

– On tärkeää antaa tietoa siitä, että itse voi vaikuttaa, kuinka suhtautuu erilaisiin tilanteisiin. Lapsi tarvitsee tässä paljon aikuisen apua. Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi ohjauksen tarve on.

Karppinen kertoo työstään Korpitien ja Kontiomäen kouluilla, että hänen ensimmäisenä tehtävänään on olla turvallisena aikuisena näkyvillä luokissa ja välitunneilla.

– Olen helposti saatavilla, jos esimerkiksi tulee ristiriitatilanteita, kiusaamista tai jotain mietityttäviä asioita, mistä haluaa jutella. Tarkoituksena

on tuoda ja luoda hyväksyvää, turvallista ja rehellistä ilmapiiriä, olla esimerkkinä.

Nuoret kuuntelevat, kun asioista puhutaan aidosti ja rehellisesti. Toimiva vuorovaikutus on muotoutunut pikkuhiljaa kevään ja kesän aikana.

– Nyt tässä tämän syksyn aikaan olen tuntenut hyvinkin olevani kotonani, luottamus on puolin ja toisin tullut ja on ollut erilaisia vuorovaikutustilanteita, Karppinen kertoo.

Koulutsemppari on lujasti lempeä Kuten tehtävänimike kertoo, koulutsemppari kannustaa oppilaita positiivisuuden kautta. Koulussa harjoitellaan asioita aikuisuutta varten.

– Lasta ja nuorta ei voi kehua liikaa, kehumisella on minun mielestäni voimakkaampi teho. Toki niistä täytyy sanoa,

jos rikkoo sääntöjä, mutta yrittää nähdä, missä olet onnistunut, Raija Karppinen kertoo.

Rajat ovat rakkautta, ja Karppinen ilmaisee sen siten, että hän on lujasti lempeä. Jos koulun sääntöjä rikotaan, keskustellaan, mikä johti siihen ja etsitään yhdessä keinoja oikeanlaiseen käyttäytymiseen.

Karppiselle antaa tähän eväitä mielenterveyshoitajan, lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajan sekä ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin koulutukset.

– Pidän 5–9-luokkalaisille tunnetaito- ja vuorovaikutusryhmiä, missä tutustutaan tunteisiin sekä siihen, miten niiden kanssa voi toimia. Itsetuntemusta lisätään, etsitään vahvuuksia ja tiedostetaan, missä tarvitaan harjoittelemista.

Tunteita ei tarvitse eikä pidäkään kieltää, vaan niitä tunnistamalla ja säätelemällä

Tunnetaito- ja vuorovaikutusryhmissä esimerkiksi tutustutaan tunteisiin ja lisätään itsetuntemusta.

Tässä oppilaat ovat kirjoittaneet omia vahvuuksiaan auringon säteisiin. (Kuva: Raija Karppinen)

Paltamossa tämän vuoden maaliskuussa koulutsempparina aloittanut Raija Karppinen on turvallisena aikuisena helposti tavoitettavissa, jos oppilasta esimerkiksi mietityttää jokin asia, josta hän haluaa jutella.

(Kuva: Raija Karppinen)

saadaan vahvistusta siitä, että ne eivät automaattisesti ohjaa toimintaa. Karppinen sanoo, että murrosikäisellä tunteiden kuuluukin jyllätä, mutta on hyvä oppia tiedostamaan, mitä itsessä tapahtuu.

Asioiden sanoiksi pukeminen helpottaa oloa ja asettaa asioita oikeisiin mittasuhtei-

siinsa. Aina ei tarvitse onnistua, vaan on lupa olla myös väsynyt. Hyväksyvässä ilmapiirissä jokainen saa olla oma itsensä.

Raija Karppinen uskoo vahvasti, että työstä jää lasten ja nuorten elämään pieniä, positiivisia siemeniä. Koulutsemppari esittää jouluksi

kauniin toivomuksen: – Lapsille, nuorille ja vanhemmille joulun pyhät ovat päihteettömiä, saadaan nauttia turvallisesta ilmapiiristä kodissa. Hyvää mieltä ja lämpimiä ajatuksia itse kullekin.

Mika Hamari

”Jyviä ja akanoita” jo 100 vuotta Jokaiselle Suomen Kuvalehden lukijalle tuttu ”Jyviä ja akanoita” -palsta on saavuttanut jo kunnioitettavan 100 vuoden iän. Koko historiansa ajan se on ollut Suomen Kuvalehden luetuin palsta. Elsa ja Sakari Virkkunen kokosivat palstaa vuoteen 1988 saakka, josta lähtien – jo 34 vuoden ajan!

– palstaa on koonnut oululainen Jukka Ukkola.

Jukka Ukkola on esitelty tämänkin lehden lukijoille.

Hänhän on toimittanut kaksikin oivallista Oulun murteen kirjaa Ookko nä ja uudemman Ookko nää. Suomen Kuvalehden taka-aukeamalla on jo pitkään nautittu Ukkolan naurattavista pakinoista.

– Sakari Virkkunen an-

toi palstalle nimen ”Jyviä ja akanoita” keväällä 1958, mutta jo ennen sitä Suomen Kuvalehden erinimisissä ajanvieteosastoissa oli julkaistu lukijoiden lähettämiä lehtileikkeitä 1920-luvulta alkaen, ei tosin läheskään joka viikko, Jukka Ukkola kertoo.

”Jyviä ja akanoita” nyt kirjaksi ”Jyvien ja akanoiden” satavuotistaipaleesta on tulossa Ukkolan toimittama kirja: – Siihen on tulossa arviolta tuhat jyvää ja akanaa koko niiden historian ajalta, eli pari prosenttia kaikista julkaistuista. Olen kerännyt niitä vuosien mittaan paitsi omista arkistoistani, myös

vanhoista paperilehdistä.

Niitä on kertynyt Utajärven mökilleni noin 4 000 kappaletta ja lisää on löytynyt Suomen Kuvalehden digiarkistosta.

– Lisäksi kirjaan tulee muun muassa Suomen Kuvalehden Polkom-palstalta tutun kuvittajan Vesa Lehtimäen piirroskuvitusta sekä Kansallisarkiston digitaalisesta lehtiarkistosta poimittuja ilmoituksia, mikäli niiden painatus teknisesti onnistuu.

Klassikkoja maistiaisiksi Tässäpä sitten jo ennakkomaistiaisiksi muutama klassinen jyvä ja akana: * Puunaamaan tottunut

nainen saa työpaikan.

(SK 15/1932.) * Avioliittoon on kuulutettu ja suurimmaksi osaksi jo vihitty Pielisjärvellä työmies M.M. ja emännöitsijä N.N. (SK 37/1941.) * Leski, jolla on 13 lasta, etsii samanlaisen poikamiehen tuttavuutta. Vast. nimim. "Perhe-arpojen ostaja". (SK 2/1945). * Hautauksia Oulaisissa. Avioliittoon vihittiin sunnuntaina Oulaisten hautausmaalla työnjohtaja N.N:n kylmennyt tomumaja. (SK 19/1960). * Halutaan vuokrata. Iso

25.2.1999, (SK 13/1999).

yksiö tai pieni kaksio parvekkeella odottavalle äidille. Varma vuokra.

Kiire. Ilmoitus Itäväylässä

* Lannanlevitys jäi pöydälle. Otsikko Kalajokilaaksossa 20.2.2008, (SK 10/2008).

Martti Kähkönen

Kotipitäjä

6

6

Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Muhoksen Keskusta r.y. toivottaa muhoslaisille

Hyvää Joulua ja 6Menestystä Vuodelle 2023!

OJL-TaLOTekniikka O y

Ketolankuja, 91500 Muhos, p. 040 588 2629

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Avoinna ma-pe 8-17, la 9-14. Tervetuloa!

Valtatie 17, 91500 Muhos, p. 020 728 0100 www.k-rauta.fi/muhos Jouluaatto, joulupyhät ja uudenvuodenaatto suljettu

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

Ketolankuja 10, 91500 Muhos Puh. 040 539 5725 rengasjukra@gmail.com

www.rengasjukra.com

Omtek Oy:n väki

Rauhallista Joulun Aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta!

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

eisarintien

Kiitän asiakkaitani kuluneesta vuodesta ja toivotan Hyvää Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle!

PEMAN OY

Toivottaa Onnenrinteen väki

www.onnenrinne.fi

Hyvää Joulua ja kiitos asiakkaille kuluneesta vuodesta!

Muhoksen Hierontapiste P. 040 1642 405

7

Muhoksen Vasemmisto toivottaa hyvää joulua ja alkavaa vuotta 2023!

lvikarppinen@gmail.com

Kiitos asiakkaille kuluneesta vuodesta.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Valtatie 17, 91500 Muhos, puh. 08 372 312 pizzakebabmuhos@gmail.com Aukioloajat: ma–pe: 10.30–21.00, la 11.00–21.00, su 12.00–21.00

Puh. 040 708 7195 • Tehtaantie 3, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

Kiitos kuluneesta vuodesta, ihanaa joulunaikaa ja onnea vuodelle 2023!

21.12.2022

MUHOS

Kiitokset kuluneesta vuodesta asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023!

FYSIOS FYSIOS MUHOS Ratatie 41 MUHOS Ratatie 41 FYSIOS UTAJÄRVI FYSIOS UTAJÄRVI Asematie 2 Ratatie 41 Asematie 2 FYSIOS MUHOS FYSIOS MUHOS Ratatie 41 UTAJÄRVI Asematie 2 FYSIOS FYSIOS UTAJÄRVI Asematie 2

Valtatie 17, 91500 Muhos • puh. 08-533 4600 keisarintien@kultajaoptiikka.com

•

Rengas-Jukra

Fysioterapiaa terapiaa ja Utajärvellä apiaa Muhoksella oksella ja Utajärvellä Fysioterapiaa ella ja Utajärvellä Muhoksella ja Utajärvellä

Keisarintien K U LTA & O P T I I K K A

Nro 20

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2023!

Oulun Dieselhuolto Oy 0400 681 898 Jukka, 045 132 1878 Anssi huolto@oulundieselhuolto.fi oulundieselhuolto.fi

Nro 20

•

21.12.2022

Kotipitäjä

7

Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Koulutie 5, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 227

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta!

www.omaleipuri.fi

Tilausajot edullisesti

17-60 -paikkaiset

turistibussit Autohuollon väki toivottaa Hyvää ja Rauhaisaa Joulua!

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY

SUORSAN LIIKENNE KY P. 0400 610 285 www.suorsanliikenne.fi

Iloista Joulua!

Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701

Utajärven Apteekki p. 08 5421 255

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2023 toivottaa Kinnusen Myllyn väki!

Onnellista Uutta Vuotta Palvelemme: 24.12. .......... 9 - 13 25. - 26.12. ..... SULJETTU 31.12. ............ 9 - 13 1.1. ............. SULJETTU 6.1. ............. SULJETTU

Erikoishammasteknikko Erikoishammasteknikko

PETRI PETRI HEIKKINEN HEIKKINEN 0400 892 414 KAINUULAISTA TURVALLISUUTTA JO VUODESTA 1969

Turvallista Joulua!

Proteesit •• Proteesit • Proteesit • Pohjaukset • Pohjaukset • Pohjaukset • Korjaukset • Korjaukset Implanttiprotetiikka Korjaukset ••• Hammassuojat • Veteraanien •• Veteraanien Implanttiprotetiikka KELA-korvaus • KELA-korvaus Veteraanien

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu KELA-korvaus Rautatienkatu 10, p. 0400 272 560 90100 Oulu www.veliheikkinen.fi

Rautatienkatu 90100 Oulu p. 0400 10, 272 560 p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi www.veliheikkinen.fi

Kotipitäjä

8

Vaalan kunta toivottaa

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023!

Toivotamme Rauhallista Joulunaikaa ja Hyvää Uutta Vuotta! myös Muista me liikkeem rtti lahjako

Joulun alla avoinna: ma-pe 10-17 Jouluaattona suljettu

VAALAN TEKSTIILI KY Laukkanen, Vaala, p. (08) 536 1106

Nro 20

•

21.12.2022

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Lamingon

Kukka- ja Hautauspalvelu Lepikontie 15, 88300 Paltamo www.lamingonkukka.net

Hyvää Joulua!

VAALA

Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme uudet jja vanhat asiakkaat tervetulleeksi!

Vaalantie 4, 91700 Vaala www.k-rauta..fi Avoinna: jouluviikolla ma-pe 8-17, jouluaattona olemme jo joulunvietossa.

Avaamme jälleen 27.12. klo 8 Uudenvuodenaattona olemme auki 9-13

Pelson Kone Oy Puh. 0400 379 107

Rauhallista Joulua!

Liike suljettu 23.12.-8.1.

Rapsakkaa Joulua koko kansalle!

Koneurakointi M. Hiltunen Vaala

VAALAN KUKKA JA HAUTAUSPALVELU www.vaalankukka.fi Vaalantie 9, Vaala Puh. 0400 682 250

Siunattua joulunodotusaikaa ja uutta vuotta 2023!

Toivoo Valta kuuluu kansalle Vaalan paikallisyhdistys

www.perustuspalvelu.fi

KATTOPINNOITUKSET

- Pelti-, tiili- ja mineriittikatot

KATTOASENNUKSET

- Pelti-, tiili- ja huopakatot - Peltityöt

KATTOVUODOT JA KORJAUKSET

P. 044 363 6844 WRQL#RXOXQNDWWRSDOYHOX ¿ ZZZ RXOXQNDWWRSDOYHOX ¿

KUN HALUAT MUUTTAA MAISEMAA! Metsäkoneurakointi Perttunen Oy Lossirannantie 60, 90310 OULU

Puh. 040 567 7589

Nro 20

•

Kotipitäjä

21.12.2022

9

Yhteisöllisyys korostuu joulunajan tapahtumakalenterissa

Joulunaikaan kuuluu kuntien, seurakuntien ja yhdistysten järjestämiä tapahtumia, joiden yhteisöllisyys tuo valoa pimeyden keskelle. Seuraavassa on poimintoja kunnissa äskettäin järjestetyistä tapahtumista.

Kauneimpien Joululaulujen juhlavuosi soi kylillä

Kauneimpien Joululaulujen suosittu perinne aloitettiin vuonna 1973 eli nyt kokoonnutaan laulamaan jo 50. kertaa. Tapahtuman suojelijana toimii juhlavuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Laulutilaisuuksissa kerättävä kolehti menee Suomen Lähetysseuran eri maissa lasten hyväksi tekemään työhön.

Lähetysseuran seurakunnille lahjoittamassa lauluvihkossa on nyt 28 laulua, niiden joukossa juhlavuoden laulu Kauneimmat joululaulut soi.

– Suurin osa lauluista on perinteisiä ja tuttuja, mutta sitten on myös semmoisia, jotka ovat viime vuosina tulleet tutuiksi ja sitä myötä suosituiksi, että niitä toivotaan, Utajärven seurakunnan kanttori Anna-Mari Tuovinen kertoo.

Toivotuimpiin lauluihin kuuluvat Sydämeeni joulun teen, Tulkoon joulu ja Taivas sylissäni. Uudempia lauluja ovat esimerkiksi Tähti tähdistä

kirkkain ja Jouluna he kaikki ovat täällä.

Utajärvellä järjestetään joulunaikana yhteensä kahdeksan Kauneimmat Joululaulut -tilaisuutta. Kanttori Tuovinen kertoo, että kun kotikirkossa lauletaan yhdessä, välittyy joulun sanoma ja tulee perinteikäs, jouluinen tunnelma. Sama lämpö välittyy kylillä, joiden laulutilaisuuksien järjestelyistä kanttori kiittää kyläseuroja ja -yhdistyksiä.

Usein tilaisuus toimii samalla kylän joulujuhlana, jossa syödään puuroa ja juodaan torttukahvit.

Joulupuuro maittoi myös Vaalassa tiistaina 13. joulukuuta, kun seurakuntasalissa vietettiin ikäihmisten puurojuhlaa. Vaalan vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja Lauri Ratava, seurakunnan vt. kirkkoherra Rainer Väänänen ja kunnan elinvoimalautakunnan puheenjohtaja Osmo Mustonen toivottivat tilaisuuden järjestäjien puolesta kaikki noin 120 osallistujaa lämpimästi tervetulleiksi.

– Aluksi söimme joulupuuron ja sen jälkeen saimme esikoululaiset [Mustikat] pi-

tämään lauluesityksiä. Kanttori Risto Vähäsarja järjesti yhteislaulua, ja päästiin jouluiseen tunnelmaan. Juhlassa oli arpajaiset, ja voitot saimme lahjoituksena vaalalaisilta yrityksiltä. Lopuksi joimme torttukahvit. Oli todella mukavaa, Vaalan seurakunnan diakoni Marianne Kurtti kertoo vuosittain odotetusta tapahtumasta.

Puurojuhlassa korostuu yhteisöllisyys, sillä kaikilla on mahdollisuus osallistua tapahtumaan. Lions Club Vaala tarjosi kuljetuksen niille kuntalai-

Lähes 80 ihmistä kokoontui maanantaina 12. joulukuuta Ahmaksen kylätalo Katajistolle laulamaan Kauneimpia Joululauluja Utajärven seurakunnan kanttorin Anna-Mari Tuovisen säestämänä. (Kuva: Maija Liisa Väänänen)

Puurojuhla kokoaa ikäihmiset yhteen

Vaalan seurakuntasalissa pidetyn ikäihmisten puurojuhlan ohjelmaan kuului esimerkiksi esikoululaisten Mustikoiden ryhmän lauluesityksiä sekä arpajaiset, johon voitot oli saatu lahjoituksena vaalalaisilta yrityksiltä. (Kuvat: Marianne Kurtti)

sille, jotka eivät olisi muutoin päässeet tulemaan paikalle.

– Se on hyvin tärkeä juhla, joka kokoaa yhteen ihmisiä.

Nyt varsinkin, kun on ollut korona-aika ja kaikki ovat olleet omissa kodeissaan, niin

oli kyllä ihana tänä vuonna, kun pääsimme kokoontumaan pitkästä aikaa, diakoni sanoo tyytyväisenä.

Lähimmäisen muistaminen on tärkeä osa joulua. Marianne Kurtti kertoo, että seurakunta

järjestää tänä vuonna ukrainalaisille joulujuhlan. Avun lahjoittaminen sitä tarvitseville tuo hyvää joulumieltä vuoden jokaiseen päivään.

Mika Hamari

Kotipitäjä

10

Nro 20

•

21.12.2022

”Ei millään viekkauvella eikä vääryyvellä”

Tiernapojat on nähty tänäkin jouluna esiintymässä lukuisissa tilaisuuksissa.

Näytelmä kuvaa kolmen tietäjän käyntiä Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona. Ensimmäinen maininta Oulun ”Tähtipojista” oli Oulun Wiikko-Sanomissa 11. 1. 1873: ”Niin sanotut ’tierna-pojat’ owat tänäkin talwena, kuten tawallisesti ennekin joulujuhlina, ahkerasti pyörineet ihmisten owilla temppujansa näyttelemäsä.”

tähteensä kynttilän pätkää: ”Antakaa anteeksi, että oomma tulleet teijän huoneeseenne veisaamaan ja laulamaan, ei millään viekkauvella eikä vääryyvellä. Vaan teijän oman hyvän lupanna jäläkeen.

Me oomma köyhiä laulajapoikia ja pyytäsimmä lanttia.”

Tiernapojat vaalilauluksi?

Tiernapoikanäytelmän yksi

väännelmä sopisi hyvin ensi vuoden vaalilauluksi: ”Kiitos olkohon, kiitos olkohon, teidän lahjainne edestä. Teidän äänenne pitäisi oleman julki ensi vuoden alussa.

Ja te kaikki rakkaat äänestäjämme; nyt me olemme kaikki sanoneet. Ja me toivomme ja me toivomme kaikki suurta vaalivoittoa.”

Martti Kähkönen

”Maailman ensimmäiset tiernapoikakilpailut” Ilmari Kianto kuvailee vuoden 1882 kahden tiernapoikajoukkeen nujakkaa näin: ”Holman pihalle hyökkäsi siis kaksi ´itämaalaista´ sotajoukkoa vastakkain, syntyi hurja tappelu, päresapelit sälisivät, Hakkaa päälle! -huuto kuului, kultakruunut heiluivat ja kierivät hankeen, taistelu oli hirmuinen (…). Kultakruunu lensi Herodeksen päästä, Murjaanin päresapeli katkesi ja loistava Betlehemin tähti rutistuneena sammui” Tiernapoikaperinne pääsi rappeutumaan pahoin 1900-luvun alkupuolella. Poikien esitykset olivat usein ”sitä sun tätä mieleen muistuvaa”, ja esityksen lomaan saatettiin luikauttaa sopimattomia vitsejäkin. Tilanteen korjaamiseksi Yleisradio järjesti vuonna 1933 ”maailman ensimmäiset tiernapoikakilpailut”. Mukana oli 15 roikkaa.

Veikko Kallinen oli mu-

Tiernapojat esiintyivät tänä vuonna Pudasjärvellä joulun alla mm. Syöpäkerhon 30 v juhlassa. Kuva: Kyllikki Tolkkinen.

kana Oulunsuun tähtipoikien voittajajoukkueessa. Kun haastattelin Kallista 70 vuotta kilpailun jälkeen, hän sanoi, että voittoa arvostettiin: – Olin tuolloin 11-vuotias, ja voiton jälkeen hankin viikossa saman verran kuin isäni Åströmillä kuukaudessa!

Kilpailuun valmistautuminen tuotti pula-aikana melkoisia pulmia. Onneksi Herodeksemme hoiteli erään kirjakaupan viikkolehtien myyntiä, ja hänen suhteensa mahdollistivat jihängipahvin (jihängi = olkavyö) ja kruunuihin tarvittavan kiiltopaperin hankkimisen.

Paperi ja liima olivat silloin

tiukassa, mutta ehkäpä hankalinta työläisperheitten poikien oli saada valkoiset paidat.

”Hyvää iltaa itse kullekin säädylle” Kun tiernapojat olivat saaneet luvan tulla laulamaan, aluksi toivotettiin: ”Hyvää iltaa itse kullekin säädylle ja onnellista joulujuhlaa”.

Sitten Herodes kertoi matkastaan Murjaanien maahan, missä hän pakotti Murjaanien kuninkaan alistumaan tahtoonsa: ”Hoo, vaikka kuinka olet yksi herra ja kuningas Mur-

Niin valkeaan, niin valkeaan tie metsän rauhaan vei.

Kun kulkuset ne helisi ja aisakello soi.

Niin oli taivas sininen, niin korkealla, oi.

Ja tähti vielä sydämeen, se loisti, loisti niin.

Sen tähden tarun kuulla sain, kuin äidiltä vain voi.

Majakaks sen mulle soi, se rintaan lämmön loi.

Oi lapsuuslatu valkea!

Noesta musta nyt.

Mutta sinne metsään uudelleen, mun tieni, tieni vie.

Kas, riekko lentoon kirpoaa viell hymy irtoaa.

Ja vanhan laulun sävelen, sen kuulen uudelleen.

Kädessä kirves-kassara ja isä innoissaan, kävimme niinkuin pyhäkköön

ja kuusi kaadettiin.

Ja lumitykyt metsän puut, ne meitä ympäröi.

Metsän helmaan valkeaan me huolet haudattiin.

Niin kuvat sieluun suljettiin, vain hiljaa kuljettiin.

Kuin satu, latu elämään ja kotiin, kotiin vei Tummuva metsän raja, savusaunan nokinen suu.

Rauhaa, rauhaa - hiljaisuus.

Savu sineä suutelee.

Ja yllä loisti tähdet kuu, kiteissä välkkyi koivupuu.

Askelpolku saunaan vei ja hymys, hymys suu.

Joulu tuli sydämiin, vaikka kevein vakkasin.

Mut olo oli lämmin niin, yö paukkui pakkasin.

Lieden tuli hehkui lämmin silmät kirkkaat riemuun suli.

Tuikki tulet, riemu nousi, joululaulu kattoon sousi.

Puutteen tutut, isät ja äidit, joitte riemun itseenne

Kuvanveistäjä Sanna Koiviston Tiernapoikapatsas valmistui Oululun vuonna 2014. Kuva: Mauri Hietala.

Tonttu-uinti edistää tärkeää kansalaistaitoa

Kadonnut Joulu Se alkoi puhein hiljaisin ja kuiskein salaisin.

Tunnelma vain tiivistyi, maa lumivaipan sai.

jaanien maalta, täytyy sinun lankeeman minun eteeni polovilles ja rukoileman minua!”

Sitten Herodes lähetti Knihdin ”Petlehemiin”: ”Sinun pitää tappaman ja virtaan heittämän kaikki kaksivuotiset poikalapset!”Kun Knihti palaa ja ilmoittaa surmanneensa lapset, mutta ettei hän löytänyt vastasyntynyttä juutalaisten kuningasta, Herodes lupaa palkita hänet: ”Ei kullalla eikä hopialla vaan tahdon antaa sinulle yhden verisen merkin miekkani terästä.”

Päätteeksi Knihti pyytää kuulijoilta rahaa ja Mänkki

rikkaudeksi.

Kodin lämmin liesi ja syli, kuin yhä kulkisi sormet hiuksien yli.

Niin tyyntä joulun tulla, tulikin, useimmiten kevein kengin.

Vähän tavaraa, enemmän onnea antoi antoi - avara syli.

Vaatimaton joulupuu, oksilla kävyt, ja käädyt, hellien tehdyt.

Lippukoristeet, latvatähti, nyt tiedän, minne rukous lähti.

Tuli lieden lämpöä loi.

Kuunsädekö kultasi äidin pään, lapsen silmin sädekehä.

Vai viipyikö vierellä vieras pyhä?

Miten kaunista katsella muistojen maille, valkeille puhtahille.

Yhä taivaalla tähti on kirkas pyhä.

Sen loiste hellii povea yhä.

Eero Räisänen

Muhoksen uimahallin käyttö on ollut syksyn ja talven aikana aktiivista. Joulu valon juhlana näkyy myös uimahallin toiminnassa. Aikuisille järjestetyt Kynttiläuinnit ovat jo perinne, ja perjantaina 16. joulukuuta ensimmäistä kertaa järjestetty Tonttu-uinti tarjosi koko perheelle ohjelmaa.

– Siinä on huomioitu kohderyhmä, että olisi helppo tulla, jos ei muuten käy uimahallissa. On hyvä teema tulla käymään ja tutustumaan vesielementtiin pienimpien kanssa, uimaopettaja ja -valvoja Tuuli Heinonen kertoo.

Heinonen sanoo uintia erittäin hyväksi liikuntamuodoksi kaikille, vauvasta vaariin asti.

Vesi on myös kuntoutuksessa hyvä elementti, koska liike ei aiheuta iskua. Tämän lisäksi uimaopettaja korostaa uimataidon olevan kullanarvoinen hätätilanteen sattuessa.

– Se on kansalaistaito, joka voi pelastaa jonkun hengen. Se on aika hyvä motivaattori, jos ajattelee, miksi lapsen kannattaisi oppia uimaan.

Mika Hamari

Muhoksen uimahallilla pukeuduttiin teemaan sopivasti kunnan liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa yhteistyössä järjestettyä Tonttu-uintia varten. Kävijöitä oli yli sata, ja hyvien kokemusten myötä tapahtuma on tarkoitus järjestää myös ensi vuonna. (Kuva: A. Paakkonen)

Nro 20

•

Kotipitäjä

21.12.2022

11

Pelson lehmät ja lampaat ovat kotiutuneet hyvin Tervolaan Vaalassa Pelson vankilamaatilalla olleet lehmät ja lampaat ovat nyt Tervolassa, Ammattiopisto Lappian Louen opetusmaatilalla. Toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi kertoo, että muutto tapahtui elokuussa noin parin viikon aikana kolmessa vaiheessa ja kaikki meni hyvin.

– Kun eläimiä siirretään, siinä on aina se pelko, miten ne stressaantuvat, mutta se meni tosi hienosti. Siinä oli ammattilaiset kuljettajina.

Louen opetusmaatila jatkaa nyt omalta osaltaan vuonna 1984 alkanutta geenipankkien säilyttämisen perinnettä, jolla turvataan kotimaisten alkuperäisrotujen sukulinjojen jatkuminen. Saariniemi sanoo tätä merkittäväksi asiaksi.

– Luonnonvarakeskus on tontilla vankasti mukana, tutkimustoiminta on tullut tähän oppilaitoksen yhteyteen eläin- ja myös kasvipuolella.

Meillä on geenipankissa myös 55 pohjoista alkuperää olevaa puutarhakasvia, vastaamme siitä, että lajikkeet säilyvät ja kestävät.

Kotiutuminen on sujunut mainiosti Lehmien ja lampaiden

Lampaat ja lehmät ovat tottuneet Pelsolla siihen, että ympärillä on ihmisiä, ja tämä on helpottanut niiden sopeutumista uuteen kotiinsa Louen opetusmaatilalla. (Kuvat: Lea Ruotsalainen)

hoitaminen kuului Pelsolla vankien kuntouttavaan työtoimintaan. Louella navetta ja lampola toimivat puolestaan oppimisympäristönä, jossa on vakiohenkilökuntaa ja esimerkiksi eläintenhoitajiksi valmistuvat opiskelijat käyvät syventämässä opinto-

jaan. Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksessa on tällä hetkellä yhteensä 210 opiskelijaa.

– Eläinten hyvinvointi on tuossa se ykkönen. Opiskelijat ovat jatkuvasti navetalla ja lampolassa, että siellä kyllä rapsuttajia ja hoitajia riittää.

Kyllä eläimistä näkee, että heti kun sinne menee, niin ne tulevat ihan viereen, Jarmo Saariniemi kertoo.

Pelsolta muuttaneessa suomenlampaiden ja kainuunharmasten katraassa on vajaat 300 uuhta. Maataloustyönohjaaja Silja Jokiniemi kertoo, että

sopeutuminen uuteen ympäristöön on sujunut hyvin, vaikka puukalusteet ovat vaihtuneet metallisiksi ja äänimaailma on erilainen.

– Oli varmasti sinänsä onni, että ne ovat Pelsollakin tottuneet siihen, että siellä pyörii paljon ihmisiä. Heti kun ne

tänne Louelle siirtyivät, ne tulivat rapsuteltaviksi. Kyllä huomaa, että ne ovat rauhoittuneet ja rentoutuneet uudessakin paikassa ja tottuneet meihin uusiin ihmisiin ihan hyvin.

Navetan puolella on havaittu sama asia, sillä maataloustyönohjaaja Marita Kurkinen kertoo lapinlehmien kotiutuneen uuteen ympäristöönsä.

– Alussa tietysti oli semmoista jännitystä, kun vaihtuu olinpaikka, niin ovathan ne vähän ihmeissään. Mutta kun kuitenkin koko karja siirtyi samasta paikasta ja on tutut eläimet ympärillä, niin aika nopeasti ne sitten tottuivat uusiin tiloihin.

Kurkinen kuvaa pienikokoisia lapinlehmiä luonteeltaan kilteiksi ja uteliaiksi. Lehmät tykkäävät rapsutuksesta ja liikkuvat vikkelästi.

Kun opiskelijat viettävät joululomaa, työt maatilalla jatkuvat. Etukäteen tehdään valmiiksi se, mitä voidaan, ja joulunpyhinä pidetään huolta ruokinnasta, vesihuollosta sekä kuivituksesta. On todella tärkeää, että lehmät ja lampaat ovat Pelson tapaan Louella hyvässä hoidossa.

Mika Hamari

Kotipitäjä

12

Nro 20

•

21.12.2022

Lahjoituksia tarvitaan edelleen ukrainalaisten auttamiseksi Sodan aiheuttama valtava inhimillinen kärsimys on saanut suomalaiset auttamaan ukrainalaisia, joista monet ovat joutuneet jättämään kotinsa päästäkseen turvaan.

Osa esimerkiksi Paltamoon tulleista ukrainalaisista on päässyt Suomeen kajaanilaisten Janne ja Yana Suutarin perustaman Pohjois-Suomen Ukraina Seura ry:n evakuointimatkojen ansiosta. Yana on itse kotoisin Ukrainasta, ja avustustoimintaa tehdään

täydellä sydämellä.

– Yanan poika on Poltavan kaupungissa ja hoitaa sotavammapotilaita. Hän on valmistunut puoli vuotta sitten lääkäriksi ja on nyt jo leikkauksissakin mukana. Yana rakastaa omaa kansaansa niin paljon, että hän haluaa auttaa.

Minä rakastan vaimoani niin paljon, että haluan tehdä hänen kansansa eteen kaikkeni.

Sanoin sodan alkaessa Yanalle, että on kaksi vaihtoehtoa: minä lähden sinne rintamalle,

joka oli huonompi vaihtoehto, tai sitten ruvetaan avustamaan.

14 vuorokautta oli käyty sotaa, kun ensimmäinen evakuointibussi lähti Kajaanista, Janne kertoo.

Todennäköisesti ensimmäinen Pohjois-Suomesta Ukrainaan tehty evakuointimatka järjestyi Kainuun Sanomien tekemän jutun avulla. Kajaanin Tila-autot Oy:n kuljettajat ilmoittivat jutun luettuaan, että auto on valmiina, lähdetään.

Janne kertoo paikan päällä

Pohjois-Suomen Ukraina Seura ry on tehnyt lahjoitusten avulla kolme evakuointimatkaa, ja tammikuussa ollaan lähdössä neljännelle. Tässä pidetään nimenhuutoa ennen lähtöä Varsovasta. (Kuva: Janne Suutari)

näkemästään, että vaikka sireenit huutavat ilmahälytyksiä kaksi tai kolme kertaa päivässä, elämän on vain jatkuttava.

– Ensimmäinen kokemus on, että erittäin urhea kansa, joka taistelee omasta maastaan. Kuitenkin sitä pyöritetään peruselämää, sairaalat pyörivät siellä.

Kaikesta on huutava pula Pohjois-Suomen Ukraina Seuralla on virallinen keräyslupa. Sodan aikana on tehty kolme evakuointimatkaa, ja tammikuussa ollaan lähdössä neljännelle matkalle. Rahalahjoituksia tarvitaan polttoainekustannuksiin, mutta henkilökuluja ei vapaaehtoistyössä ole.

Menomatkalla linja-auto on täynnä avustustavaraa, jota kerätään tavaralahjoituksina.

Janne Suutari kertoo, että yhdistyksen kautta on mennyt 300 kuutiota tavaraa siviileille ja 150 kuutiota sotilaille. Esimerkiksi äskettäin lähetettiin vaippoja, äitiyspakkauksia, terveyssiteitä ja toppapukuja Varsovaan, josta ne menevät yhteistyökumppaneiden kautta lastenkotiin Kiovaan, valloitetuilta alueilta paenneille lapsille ja äideille.

Ukrainassa on miljoonia sisäisiä pakolaisia. Janne kertoo, että he eivät nähneet Poltavassa lainkaan Punaista Ristiä tai muita avustusjärjestöjä, vaan ainoastaan kirkon vieressä jaettiin ruokaa ja vaatteita.

– Se, mikä on sydäntä särkevää, katukuvassa näkee, kun äidit lasten kanssa vetävät matkalaukkujaan ja mikä huoli heillä on. Miehet ovat rintamalla, se on jatkuva huoli. Hautausmaat ovat tuoreita hautoja ihan täynnä.

Yana saa jatkuvasti viestejä uusista avun tarvitsijoista. Hän kertoo, että tarvitaan hyvin säilyvää ruokaa ja lämpimiä vaatteita, kuten talvikenkiä, housuja, puseroita ja käsineitä, äitiysvaatteita ja vauvoille vaippoja. On pimeää ja kylmää, sillä sähköä saadaan vain kaksi tuntia aamuin ja

Janne Suutarin sylissä on Varsovasta löydetyn perheen pieni Dima.

(Kuva: Janne Suutari)

illoin ja lämpöpatterit eivät toimi. Tarvitaan taskulamppuja ja paristoja, virtapankkeja ja voimakoneita sähkön tuottamiseen. Tarvitaan vilttejä, hygieniatuotteita, lääkkeitä ja aivan kaikkea, mitä ilman ei voisi kuvitella pärjäävänsä, sillä juuri siitä on huutava pula.

Janne sanoo pienten avustusjärjestöjen välittämän avun jäljitettävyyttä käsin kosketeltavaksi. Ajantasaisin tieto Pohjois-Suomen Ukraina Seuran

toiminnasta löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta, jolle tulee kuvapäivitykset kaikista perille menneistä lahjoituksista. Mikään lahjoitus ei ole vähäpätöinen, sillä isot virrat kertyvät pienistä puroista.

– Apua ei saa lopettaa, Ukraina on täysin ulkopuolisen avun varassa, Janne ja Yana Suutari vetoavat hädässä olevien auttamiseksi.

Mika Hamari

Jouluaterialle kutsuminen olisi kaunis joululahja Ristijärven alueseurakunnan ja Paltamon seurakunnan diakonissa Kristiina Eskelinen kertoo, että Harkovan lähistöltä on tullut Paltamon kirkonkylälle viisi ja Kontiomäkeen seitsemän ukrainalaista perhettä, pääosin äitejä ja lapsia. Isät ovat rintamalla.

Yhdessä talossa iäkkäämpi mies asuu pyörätuolissa istuvan miehen kanssa ja auttaa häntä arjen toiminnoissa. Samalta pieneltä kylältä kotoisin olevista ihmisistä välittyy

sympaattinen kuva.

– He ovat hirveän ystävällisiä, avuliaita ihmisiä. Jos minäkin tulen, niin he ovat heti kysymässä, tarvitsenko apua kantamisessa, Kristiina Eskelinen kertoo.

Kanssakäymisessä käytetään usein apuna Google-kääntäjää, mutta etenkin lapset oppivat kieltä nopeasti.

Kontiomäessä asuvat ukrainalaiset ovat tulleet jo aiemmin ja osaavat enemmän suomea, ja heistä kaikki aikuiset on

työllistetty.

Kristiina Eskelinen kertoo suomalaisten halusta auttaa, että kun sota alkoi ja Oulusta lähti vaate- ja muita avustuksia, tavaran suuri määrä yllätti.

– Ihmiset lähtivät niin valtavasti, että en olisi uskonut.

Sitten bongasin Jannen [Suutari], he kävivät hakemassa linja- ja lava-autolla tavaraa, ja vapaaehtoiset olivat täällä lajittelemassa. Kaikki, mitä tuli, on saatu nyt eteenpäin

hyötykäyttöön.

Kotimaanavun kautta järjestetystä paikalliskeräyksestä saaduilla lahjoitusrahoilla on ostettu Paltamoon tulleille ukrainalaisille sellaisia tavaroita, joita ei voida ottaa vastaan käytettyinä. Apu on mennyt perille seurakunnan diakoniatyön kautta. Kristiina Eskelinen sanoo, että suomalaiset eivät ole sodan jatkuessakaan unohtaneet.

– Suomalaiset ovat itse olleet aikoinaan pitkässä sodas-

sa, ja siitä on kerrottu lapsille ja lastenlapsille. Kun meitä on autettu, niin me olemme paljon herkemmin auttamassa toisia. Minusta se on hieno asia.

Paltamon yrittäjät kantavat kortensa kekoon esimerkiksi lahjakorttien muodossa.

Koululaiset ovat leiponeet joulunavajaisiin ja ostaneet myyntituotoilla lahjakortteja perheille jaettaviksi. Diakonissa Kristiina Eskelinen esittää joulutoiveen, jonka toteuttamiseksi voi ottaa häneen yh-

teyttä p. 044 597 4762.

– Yksi, mitä olen itse henkilökohtaisesti ajatellut, että jos joku uskaltautuisi ottamaan jouluaterialle yhden perheen näkemään, mikä on Suomen joulu. Itse minä en pysty sitä tekemään, koska minulla on yksinäisten jouluateria täällä seurakuntatalolla.

Mika Hamari

Nro 20

•

Kotipitäjä

21.12.2022

13

Hiljainen talviluonto elää säästöliekillä

Talvinen luonto näyttää hiljaiselta, liki kuolleelta. Poissa on suurin osa kesäisistä lintulajeista. Karkeasti arvioiden vain kymmenesosa jää Suomeen, ei aivan sitäkään. Nisäkkäistä kuitenkin lähes kaikki pysyvät maassamme, muutamia lepakkolajeja lukuun ottamatta. Suomen talvi on kasveille ja eläimille ankara.

Täällä olevat kasvilajit ja eläimet ovat sopeutuneet talveen ja koettavat kitkutella monin keinoin sen yli. Esimerkiksi Lapissa tunturikoivut kasvavat mataliksi, jotta pystyvät jäämään talvella lämpöä eristävän paksun hankikerroksen alle.

Hangen yläpuolelle jäävän oksan kohtalona on kuivua ja kuolla kylmässä pakkastuulessa. Eläimet elävät hiljaiseloa.

Hyönteiset ovat hakeutuneet erilaisiin puiden koloihin ja kaarnan rakosiin. Tällaisissa paikoissa talvehtivat muun muassa hämähäkit, lattakoit ja kärpäset, sekä myös sienisääsket ja horkkahyttyset, jotka ovat keväällä ensimmäisien lentävien hyönteisten joukossa. Hyönteisiä on talvella vaikea havaita, mutta osa niistä talvehtii myös erilaisissa rakennuksissa kuten kellareissa.

Talvinen päivä on lyhyt ja

valon määrä vähäinen. Aamuja iltahämärä kurottautuvat melkeinpä yhteen. Pimeään aikaa kuu heittää maan kamaralle varavaloa. Pimeinä talviöinä kuu paistaa enempi kuin muina vuodenaikoina. Talvella kuu on yhtä lähellä maata kuin aurinko on kesällä. Myös pohjoiselle taivaalle leiskuvat revontulet tuovat pimeään yöhön valoa. Todellinen talvi alkaa vasta joulun jälkeen ja kylmintä on monesti helmikuussa. Mutta joulun jälkeen päivä myös pidentyy ja valon määrä lisääntyy. Helmikuussa näkyy jo enempi kevään merkkejä.

Kuten Zacharias Topelius aikanaan mainitsi; Suomessa on 9 kuukautta talvea ja eikä kesääkään kolmea kuukautta.

Talven vaikutus on voimakas koko vuoden. Luonto alkaa valmistautua talveen jo alkukesällä. Muun muassa linnut aloittavat pesinnän niin aikaisin kuin mahdollista.

Poikasien on oltava lentokykyisiä ennen seuraavan talven tuloa ja emojen on vahvistettava itseään pitkään talvea tai muuttomatkaa varten. Osa muuttolinnuista lentää Välimeren maihin missä Zacharias Topelius kirjoiti suositun joululaulun, Sylvian Joululaulu.

Topeliuksen rakastama häkkilintu ´´sylvia´´, eli mustapääkerttu jättää usein syysmuuton varsin myöhäiseksi. Lintuja näkee vielä loppusyksyllä ja keskellä talveakin. Yhä useampi lintu yrittää myös talvehtimista vaihtelevalla menestyksellä.

Sylvia, eli mustapääkerttu oli Topeliukselle rakas lintulaji.

Mustapääkerttu on sukunsa eittämättä paras laulaja ja laji oli myös Topeliuksella häkkilintuna.

Topelius asusteli Välimeren maissa ja varmaankin ikävästä Suomeen syntyi laulu mustapääkerttua katsellessa. Vaikka talvipäivä on lyhyt ja pimeä, joutuvat monet lajit hakemaan ravintoa. Metsot etsivät männyn neulasia jäätyneistä männyistä. Neulaset ovat metson ainoaa ravintoa talvella. Kaikki kanalinnut osaavat mennä kieppiin lumen joukkoon ja ne ovatkin koloissaan suurimman osan vuorokaudesta. Myös pikkulinnut osaavat mennä kieppiin lumeen. Muun muassa talitiainen, punatulkku, keltasirkku ja urpiainen käyttävät näin lunta turvanaan pakkasta ja petoja vastaan. Metsissä saalistaa muun muassa kymmenkunta pöllölajia, joiden on löydettävä jatkuvasti ravintoa.

Näiden lisäksi kaksi pöllölajia eli sarvi- ja suopöllö muuttavat Suomesta etelämmäksi.

Valon määrä on tärkeä tekijä eläinten ja kasvien talveen valmistautumisessa. Päivän lyheneminen, ei lämpötila, aloittaa eläinten karvanvaihdon ja sulkasadon. Muun muassa riekolla sulkien vaihtaminen talveksi valkoisiin kestää noin 2,5 kuukautta.

Nykyinen voimakas ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan myös eläinten talveen voimakkaasti. Esimerkiksi meillä valkoinen metsäjänis saattaa tulevaisuudessa olla tummakarvainen, kuten on eteläisessä Ruotsissa ollut jo pitkään. Talven ote on Suomessa niin kova, että osa eläimistä elää horroksessa talven, kuten mäyrä, supikoira, siili ja varsin harvinainen koivuhiiri.

Myös osalla linnuista on taito vaipua talvella hypotermiaan, näin muun muassa tiaisilla ja hippiäisillä. Monet nisäkkäät

Talvinen päivä on lyhyt ja luonto vaikuttaa autiolta. Suuri joukko eläimiä liikkuukin vain hämärissä ja pimeässä. Tällaisia lajeja ovat muun muassa hirvi, jänis, kettu ja pöllöt.

kuten myyrät elävät suurimman osan talvea erilaisissa lumikäytävissä ja koloissa, näin myös niiden saalistajat lumikko ja kärppäkin. Päästäisellä on kyky kutistuttaa itseään ja sen ruumiin paino jopa puolittuu, näin energiaa kuluu vähemmän. Vaikka luonto on hiirenhiljainen ja vain pohjantikan tai käpytikan vaimea naputus puun kylkeen rikkoo talvipäivän, on metsien suojassa lukuisa joukko lajeja, jotka koettavat selvitä lyhyen ja lumisen talven ahdingosta.

Jarmo Vacklin

Kuulumisia koskenlaskijoiden Merilästä - Merilän Kartanosta Merilän törmällä on menty näissä pihapiireissä 100 vuotta. Koskenlaskun loputtua maanviljelystä tuli pääasiallinen tulojen lähde. Kun Anna ja Iikka Merilä aloittivat oman yhteiselämänsä 1920-luvun alussa Ala-Merilässä, niin sitä olivat edeltäneet melkoiset järjestelyt. Pienintä ei ollut koskenlaskun muuttuminen maanviljelyksi.

Aiemmin Perttu -niminen Yli-Merilän poika oli hankkinut Lerkan tilan. Samassa pihassa eläneistä veljeksistä Ala-Merilän puolen velimies oli ennen sitä myynyt Ala-Merilän Postilan Pekalle ja hän sen edelleen Pelkosille Ylikiimingistä. Tämän jälkeen Pertun pojat Joonas ja Iikka päättivät ostaa Ala-Merilän

takaisin suvulle. He saivatkin sen ostettua ja jakoivat Lerkan ja Ala-Merilän maat tasan.

Ala-Merilän ostamisen jälkeen Anna ja Iikka päättivät siirtää tilan rakennukset pois naapuritalon yhteydestä omaan pihapiiriinsä. Vuosien 1920 ja 1922 välillä he saivatkin haaveensa toteutettua.

Ala-Merilän päärakennus ja muut hirsiset talousrakennuksineen saivat uuden sijaintinsa noin 50 metrin päässä aikaisemmasta Oulujoen alavirtaan päin.

Nykyisin käytössä olevia 1700-1800 luvuilta olevia rakennuksia ovat edelleen päärakennus (1811 vanhin löytynyt vuosiluku) ja puoji, joka on edelleen varastona kuten 1700-luvulta alkaen.

1922 valmistuneessa pihapiirissä olivat päärakennus, puoji ja navetta sekä savusauna. Savusaunan kohtalona oli jokavuotiset tulvat, jotka söivät rannan maat saunan alta ja se kallistui jokeen. Se oli purettava.

Navetta palveli aina 1950-luvun lopulle saakka, jonka jälkeen se sai väistyä uuden navetan tilalta.

Ala-Merilän satavuotias pihapiiri on sittemmin saanut tiloihinsa uusia sukupolvia ja jopa siirtynyt maatalousmarkkinoilta matkailun markkinoille takaisin. Historia toistaa itseään.

Asko Merilä Hallintotieteiden tohtori Ala-Merilän maatilan isäntä

Vuoden 1993 kuvassa on Aittahotelli rakennettu ja Merilän Kartano jo aloittanut toimintansa. Nyt toimintaa on ollut 30 vuoden ajan ja lisää on rakennettu.

Monet lintulajit keräävät talveksi ruokavarastoja. Linnut myös tankkaavat syksyllä runsaammin ravintoa, jotta energiaa riittäisi kylmiin talviöihin.

Kotipitäjä

14

Nro 20

•

21.12.2022

1

Pitäjän Parhaat

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

LVI-TYÖT

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

OULUN OULUNDIESELHUOLTO DIESELHUOLTO OYOY Hautakorventie 13OULU. B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878.

Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B, 898,045-132 045-132 1878.

Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132

Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi || www.oulundieselhuolto.fi www.oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

FYSIOTERAPEUTIT

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

Fysioterapiaa terapiaa ja Utajärvellä apiaa Muhoksella oksella ja Utajärvellä Fysioterapiaa ella ja Utajärvellä Muhoksella ja Utajärvellä FYSIOS FYSIOS MUHOS Ratatie 41 MUHOS Ratatie 41 FYSIOS UTAJÄRVI FYSIOS UTAJÄRVI Asematie 2 Ratatie 41 Asematie 2 FYSIOS MUHOS FYSIOS MUHOS Ratatie 41 UTAJÄRVI Asematie 2 FYSIOS FYSIOS UTAJÄRVI Asematie 2

HAUTAUSPALVELUT

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien

• Tarkka ja täysin automaattinen. testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Piezo-testit.

• Laaja• kattavuus.

Tarkka ja täysin automaattinen.

• Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla.

• Laaja kattavuus.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot janopeasti hyötyajoneuvot.

• Tunnistaa vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Puh. 010 322 7070 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY

ROMULIIKKEET

TILITOIMISTOT

Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-To 10.00-14.00 Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu

- Kukkapalvelu - Kivipalvelu - Perunkirjoituspalvelu

Neuvonta jajapäivystys 0400 399466 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero Päivystysnumero 04000400 399 399 (466 24h )

Metsä on valkean lumipeitteen alla. Kauniisti kaartuvat tykkypuut ympäröivät maatilaa.

Orava syö auringonkukan

siemeniä lintulaudan alla.

Metsäjänis hyppii katsellen ruokaa.

Pirtin seinää vasten nojaa joulukuusi. Kauralyhteessä

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset

Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414

www.utacon.fi

Joulu maatilalla

istuvat punatulkut.

Pakkanen paukkuu. Lumi narskuu emännän kenkien alla, kun hän astelee navettaan.

Navettakissa Nöpö istuske-



Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)  Ostetaan  Myydään  Asunnot  Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Seuraava lehti ilmestyy 11.1.2023. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 7.1.2023 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

lee karjakeittiössä odottavan näköisenä.

Emäntä lisää karjakeittiössä olevaan muuripataan vettä ja lämmittää haloilla veden.

Piika oli kantanut halkoja edellisenä päivänä koukkeloon.

Emäntä puhdistaa navetan käytävät ja laittaa lehmille hangolla heinää taputtaen ohimennen lehmiä.

- Heinillä härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton. Enkelparven tie kohta luokses vie rakkautta suurinta katsomaan, emännän lauleskellessa kaunista joululaulua renki tulee navettaan.

- Mistähän löytäisin öljylyhdyn ja jouluiset verhot aittaan, kyselee renki emännältä.

- Minä olen unohtanut kokonaan aitat. Katselen piian kanssa kamarista, että löytyiskö öljylyhtyä ja jouluiset verhot sieltä, vastaa emäntä.

Renki ottaa talikon ja alkaa auttamaan emäntää navetalla.

- On taasen vuosi nopeasti kulunut, emäntä toteaa rengille.

- Niin ne vuodet vierivät.

Pääseeköhän talon isäntä Vanhasta sairaalasta maalle jouluksi, kyselee renki.

- Keuhkokuume on alkanut hiljolleen laantua. Voipipa se olla, että pääsee maalle viettämään joulua meidän kanssa.

Aika sen meille näyttää, vastaa emäntä.

Renki ja emäntä saavat navettahommat päätökseen. He astelevat pihamaan halki pirttiin, jossa tuoksuu joulupulla ja joulupiparit.

Piika nostelee huiviaan ja korjailee esiliinan asentoaan.

- Tuoretta kahavia on hällällä kahvipannussa teille, piika tuumaa.

Emäntä hakee kamarista öljylyhdyn ja kauniit punaiset verhot aittoihin, joissa renki ja piika asuvat. He juovat tuoreet kahvit pirtin pöydän ääressä.

Oveen koputetaan. Talon isäntä astelee varovasti pirttiin.

- Terveisiä Vanhasta Sairaalasta, tuumaa isäntä.

Emännän kasvot täyttää tyytyväinen katse ja silmät

kostuvat onnenkyyneleistä kun hän menee halaamaan isäntää.

- Ihana saada sinut viettämään meidän kanssa perinteistä joulua, sanoo emäntä samalla silittäen isännän hiuksia.

Maatilalla syödään perinteisiä jouluruokia. Kuunnellaan ja lauletaan pirtissä kauniita joululauluja. Aattoaamun kirkossa käydään suomenhevosella. Joulukuusen koristelevat renki ja piika.

Aattoiltana nousee ulkosaunan piipusta savu. Kynttilät loistavat pirtin pöydällä.

Ulkona paukkuu pakkanen.

Navettakissa Nöpö on kiivennyt uuninpankolle lämmittelemään. Lumi kimaltelee pihamaalla. Kauniisti piirtyvät kuurankukat porstuan ikkunoihin.

Taivaalla loistavat kirkkaat tähdet, jotka muistuttavat jokaista jeesuslapsen syntymän juhlasta.

Rauhallista Joulua jokaiselle lukijalle!

Anna-Riikka Huhta

Nro 20

•

Kotipitäjä

21.12.2022

15

KORKEIN LAATULUOKITUS AKL

Avasimme Vasaraperällä!

Nyt avattu!

VAHINKOTARKASTUKSET VAURIOKORJAUKSET JA TUULILASIT KAIKKI VAKUUTUSYHTIÖT

Avajaistarjouksena kaikki 31.12. mennessä Paremman palvelun autohuolto kaikille tehdyt huoltovaraukset.

Moreenikuja 1 OULU

Tuo autosi meille, me pidämme Tuo autosi meille, me pidämme siitä hyvää huolta – siitä hyvää huolta – sinun ja autosi parasta ajatellen. sinun ja autosi parasta ajatellen.

Valimotie 5 LIMINKA

Huollamme kaikki merkit ammattitaidolla.

Kysy lisää ja varaa huoltoaika: Kysy lisää ja varaa aika:08 08613 6139010 9010• pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi

-20 %

automerkeille Oulun Limingantullissa.

Vasaratie 6, p. 4, 08p.613 9010 Kallisenhaara 08 613 9010 oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi

www.maaseutulehdet.fi

• renkaat • pakoputket • öljynvaihdot • jarrut • iskarit • ohjauskulmat

MEILLÄ VAIHDETAAN

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

– jarruosat – kytkimet – nivelet

– jakohihnat – laakerit – suojakumit

– nesteet – kannentiivisteet

Nyt on TALVIRENGAS aika!

YKKÖNEN JÄÄLLÄ 250 NASTAA! WRC-rallista inspiraationsa saanut nasta tarjoaa pitoa ja kestävää suorituskykyä.

Uusi nastarengas pohjoisen talvisiin olosuhteisiin

Huomattavasti parempi kiihdytys- & jarrutusteho jäällä – 40 % parempi pito jäällä jarrutettaessa ja kiihdytettäessä Täysin uusi suomalainen nasta – 8 % parempi jarrutusteho märällä Tasapainoinen suoritus märällä – 6 % parempi kiihdytysteho lumella Alhainen rengasmelu ja hyvä ajomukavuus asfaltilla Wi32 on saatavilla HA- ja SUV-autoihin.

KATSASTUKSEEN Bensa-autot

Kajaanin Asennusosa Oy l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042 l www.asennusosa.fi

MATT BLACK POLISH

Laadukas eurooppalainen nastarengas suomalaisiin olosuhteisiin.

PAKOKAASUTESTIT

340€/ 205/55/R16 360€/

195/65/R15

Dezent TX graphite ja TX silver

Dezent RE black polished

Stud 2

ASENNUSOSAN KAUTTA!

10 e Diesel-autot 20 e OBD-testit 15 e Katsastustarkastus (sis. pakokaasutestin)30 e

TALVIVANTEET EUROOPPALAISET LAATUMERKIT 2022

KUMHO Wi32

7,0x16”

440e /sarja asennettuna

sarja asennettuna sarja asennettuna

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi Palvelemme: ma–pe 8–17

7,0x16”

360e /sarja asennettuna

Termiini II 1400W

69 e

Kotipitäjä

16

Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa!

SILMÄLÄÄKÄRI to 5.1. ja ti 17.1.

Varaa aika (08) 554 1369

Lomailen 24.12.-2.1. liike suljettu!

Sähkötyöt ja öljypoltinhuollot p. 050 373 6705 KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMÄLASIT LELUT

Nro 20

21.12.2022

VM-TEAM OY • Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

Huollot ja varaosat Mersullesi

• Mopojen ja pienkoneiden korjaus • Moottorikelkkojen korjaukset • Ostamme purkuun moottorikelkkoja

VAALANTIE 18 • 91700 VAALA • (08) 554 1369 Palvelemme ti-to 10-15, pe 10-17, la-ma suljettu

•

VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Kotipitäjän väki toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2023!

JOKIVARRESTA KODINKONEET!

MERCEDES-BENZ-huollot Nopea palvelu • Edulliset hinnat • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla

- Pesukoneet - Kylmälaitteet - Televisiot - Liedet jne.

OULU • YLIVIESKA • KEMINMAA • mbosa.fi

Oulu

KODINKONEMYYNTI AHO, VAALA,

P. 0400 772 777

Kallisenhaara 4

Varaosat, p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi Korjaamo, p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi

Keminmaa

Teollisuuskylänraitti 10 keminmaa@mbosa.fi p. 08 613 9003

matti.pirila@gmail.com

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486

Ma 10-14, Ti 10-14, Ke 10-14, To 10-14, Pe 10-14

(Muina aikoina varaa aika ja tule käymään)

Rauhallista joulua ja Hyvää uutta vuotta

24/7 Päivystys ja neuvonta 0400 399 247

www.dapu.fi