Kotipitäjä 2

Nro 2

•

Kotipitäjä

26.1.2022

1

Työmarkkinatuki tarjoaa yrittäjille hetken helpotusta s. 3

Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MADEKOSKI • JUURUSSUO • HEIKKILÄNKANGAS • PIKKARALA

26.1.2022

KIVILIIKE HEIKKINEN • 1945 • HAUT A K I V E T K I V I TAS OT K VA R T S I TA S OT

TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA

OMTEK

TORSTAINA (parittomat viikot)

40 V.

MUHOS

(K-Supermarket Mimmi)

09.00 - 15.00

Vuodesta 1981

PERJANTAINA (joka viikko)

UTAJÄRVI

09.00 - 10.30 - Uudet hautakivet - Lisäkaiverrukset

- Entisöinnit - Asennukset

Edustaja Oulujokilaaksossa Teemu Nurkkala 0400-985 703

www.kiviliikeheikkinen.fi yritys@kiviliikeheikkinen.fi Posantie 10, 90620 OULU, puh. (08) 530 3720 Intiöntie 7, 90130 OULU, puh. (08) 311 3706

VAALA

11.00 - 13.00

PALTAMO (tori) 14.00 - 15.00

MAKKARAKASSI 10€

HERKKU-

KASSI

20€

p. 050 307 5439

Muhoslaista kalusteosaamista vuodesta 1981 Kummuntie 6, 91500 Muhos, p. 040 540 9791, 08 5332 215

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-to 10.00-14.00 Muina aikoina sopimuksen mukaan 24/7

(24/7) Päivystys ja neuvonta 0400 399 466

www.dapu.fi

2

Kotipitäjä

2

eKukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi www.tuomenkukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi

eKukka.fi

Kukkien koti

Kukkien koti

Oman kunnan ehdokkaat saivat kannatusta aluevaaleissa Kukkien koti

Aluevaalien alustava laskenta valmistui sunnuntai-iltana. Levikkialueen ehdokkaista aluevaltuustoon pääsivät muhoslaiset Pirkko Mattila (KESK) ja Anu Plaketti (PS) Pohjois-Pohjanmaalla sekä paltamolaiset Heli Moilanen (KESK) ja Aaro Tolonen (KESK) Kainuussa.

Levikkialueen kaikissa kunnissa ääniharavat löytyvät oman kunnan ehdokkaista.

Asko Merilä (KESK) sai Utajärveltä 136 ääntä ja Minna Huuhtanen (SDP) 133. Esa Karjalainen (KESK) sai Vaalasta 470 ääntä, mikä on peräti 43,4 prosenttia kaikista kunnassa annetuista äänistä.

Paltamon mandaatilla Kainuun aluevaltuustoon Kivesjärvellä asuva Heli Moilanen sai Paltamosta 305 ääntä ja koko Kainuusta yhteensä 372. Hän sanoo sillä olevan merkitystä, että kunnasta pääsi ehdokkaita läpi.

– Sitä on Kainuusta valittu ja hoidetaan koko sotea, mutta kyllä sitä toisella silmällä pitää katsoa omaa kuntaa, onhan äänistä suurin osa Paltamosta.

Vähän niin kuin Paltamon mandaatilla katsotaan, että peruslähipalvelut toimivat myös täällä.

Moilanen kertoo, että ei osannut odottaa ihan tällaista äänimäärää, mutta tiesi kannatuksesta, koska monet sanoivat ennen vaaleja, että hyvä, kun olet käytännön puolen tuntevana lähtenyt ehdokkaaksi. Varsinaisen vaalityön sijaan ehdo-

Kukkien koti

Paltamolainen Heli Moilanen (KESK) pääsi Kainuun aluevaltuustoon 372 äänellä, joista 305 tuli kotikunnasta ja 56 Kajaanista. (Kuva: Kuvastudio Pöri)

kas on ansainnut luottamuksen yli 40-vuotisella työurallaan terveydenhoitajana.

Siitä, mitä 1. maaliskuuta alkava valtuustotyö tuo tullessaan, kaikki ovat uuden äärellä. Moilanen sanoo omalta osaltaan, että nyt eläkkeellä on aikaa ja odotettavissa on hallintoon perehtymistä.

– Olen mielissäni saadusta tuesta, mutta saattaahan sitä joskus miettiä, että kaikenlaiseen minä rupesin. Elämässähän pitää olla haasteita, ja ne ovat sitä varten, että niitä sitten yhdessä pohditaan, eihän tämä ole yhden ihmisen savotta.

Mandaatti on juuri tämä: äänestäjät ovat antaneet tukensa kokemukselle, ei teorialle, vaan ihmisläheiselle käytännölle. Heli Moilanen toivoo, että palveluita kehitetään työntekijöiden ideoita kuuntelemalla, ei niin, että konsultit kertovat, miten Kainuussa hoidetaan asiat.

Mika Hamari

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Posti Oyj PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila p. 050 567 9757, raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija: Satu Kantojärvi p. 045 127 7383, satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

•

26.1.2022

Lähipalvelut saako niitä tulevaisuudessa?

eKukka logo-originaalit vaaka

Jussilantie 2 Vanhatie 29, 91600 91500 Muhos CMYK (paino) harmaasävy CMYKUtajärvi Puh. (08) 5333 779 Puh. (08) 5421 866

Nro 2

RGM (www)

S

eKukka.fianna Marinin hallitus teki sen, mitä on valKukkien koti

misteltu yli 15 vuotta. Edessämme on sote ja pelastuspalveluiden uudistus 1.1.2023 alkaen.

Vahvana lähtökohtana tässä uudistuksessa on, eKukka.fi Kukkien koti että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan. Hyvinvointialueet velvoiKukkien koti tetaan turvaamaan ns. lähipalvelut. Erityisin tärkeää mielestäni on se, että määritellään lähipalvelut niin, että sen jokainen ihminen ymmärtää. Lähipalveluilla kun tuppaa olemaan juuri niin monta määritelmää kuin on määrittäjääkin.

Lähipalvelut ovat usein käytettyjä tai arkipäiväisiä palveluita. Palvelut ovat kohtalaisen helposti saavutettavissa, joko ihmisen läheltä, sähköisesti tai kotiin tuotuna. Palvelun ollessa lähellä ja käyttäjät huomioivaa, pitää käyttämisen kynnyksenkin olla matala.

Lähipalveluja väestö tai ainakin osa asukkaista käyttää toistuvasti, jopa päivittäin. Lähipalvelut tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä. Lähipalvelun tulee olla myös vammaisten saavutettavissa. Erittäin tärkeää on keskustella myös siitä, mitä kuntalaiset ja asiakkaat odottavat lähipalveluiltaan. Ihmisen oma kokemus saamistaan palveluista on se näkökulma, jonka avulla hän arvioi saamiaan palveluita. Lähipalvelut eivät siis ole seiniä tai mökkejä, vaan aidosti palveluja.

Tämän uudistuksen tarkoitus ei ole missään nimessä keskittää palveluita vaan turvata niiden saatavuus yhdenvertaisesti koko Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä vaatii laajaa selvittelyä, millaisia tarpeita eri aluilla on. Tätä valmistelua tehdään parasta aikaa. Tulevaisuudessa ihmisten tarvitsemia palveluja katsotaan ns. hoito- ja palveluketjuina, mikä tarkoittaa saumatonta yhteistyötä sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa.

Sähköisiä palveluja otetaan huomioon sote-uudistuksen kaikilla osa-alueilla. Näiden avulla mahdollistetaan tiedolla johtaminen, palvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen ja sujuva tiedonkulku. Vaikuttavat ja yhdenvertaiset sote-palvelut edellyttävät mielestäni vahvasti tietoon ja tutkimuksiin, ei tunteisiin pohjautuvaa päätöksentekoa.

Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu uudistuksen alkuvaiheessa pääasiallisesti valtion rahoituksesta.

Rahoituksen määrittämisessä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten väestön määrä, sairastavuus ja ikärakenne. Ns. maakuntaveroa en henkilökohtaisesti kannata, sillä Suomeen ei kyllä pystytä rakentamaan sellaista järjestelmää, joka olisi tasapuolinen kaikille hyvinvointialueille. Toisilla hyvinvointialueilla ihmisillä on veronmaksukykyä, toisilla taas sitä ei ole.

Pirjo Sirviö Erikoissairaanhoitaja Oulun kaupunginhallituksen jäsen, SDP POPSote suppean poliittisen ohjausryhmän jäsen

Kirja-arvostelu

Suomi siirtyy länteen Juha-Matti Ritvanen: Mureneva kulmakivi, Siltala Nuoren polven historiantutkija Juha-Matti Ritvanen, s.1984, on tehnyt ison ja perusteellisen työn Suomen ulkopolitiikan muutoksista v.

1989-1992.

Suomen ja länsimaiden arkistot ovat noilta vuosilta avautuneet, muistelmia ja tutkimuksia on julkaistu. Suuri puute on Neuvostoliiton/Venäjän arkistojen jälleen sulkeutuminen. Neuvostoliiton hajoamisen murroksen aikaan amerikkalaiset ja suomalaisista mm. tri Hannu Rautkallio pääsivät tutustumaan moniin suljettuna olleisiin ja myöhemmin uudelleen suljettuihin naapurin arkistoihin.

Suomettumiskeskusteluun liittyen NKP:n arkistoista löytyi mm. Maalaisliiton puoluesihteerin Arvo Korsimon ja TPSL:n puheenjohtajan Emil Skogin rahapyyntöjä. NKP:n keskuskomitea myönsi miljoonia markkoja SKP :n ohella vaalitaisteluun näille suomalaisille puolueille!

Suomessa juhlittiin YYA-

sopimusta ja yritettiin selittää sitä olemattomaksi. Se oli sotilaallinen sopimus, mikä rajoitti Suomen toimintavapautta.

Ritvanen kuvaa tarkasti Mauno Koiviston johdolla Suomen irtautumista niin YYA-sopimuksesta kuin Pariisin rauhansopimuksen aseiden rajoittamista koskevista määräyksistä. Neuvostoliiton hajoaminen auttoi tässä irtautumisessa.

Koivisto oli ystävystynyt Mihail Gorbatsovin kanssa ja näyttää, että sillä oli merkitystä Suomen politiikkaan.

Venäjän uudelleen syntyminen ja Boris Jeltsinin tulo valtaan ei näytä olleen Koivistolle mieleen, mutta tosiasiat hänkin havaitsi ja niihin sopeutui.

Murrosvuosiin Suomessa liittyy kaipuu Karjalan palauttamisesta. Monet vaikutusvaltaiset suomalaiset ja suuri karjalan siirtoväki mielellään olisivat Karjalan liittäneet Suomeen.

Entinen diplomaatti ja historiantutkija Jukka Seppinen on väittänyt, että Venäjä oli valmis palauttamaan Karjalan.

Ritvanen ei löydä arkistoista

mitään tukea tälle Seppisen väitteelle.

Venäjällä ja sen edeltäjillä on aina ollut vaikeuksia naapureiden kanssa.

Vuonna 1969 Venäjä ja Kiin a k ä v ivä t tulitaisteluja Ussuri-joella maiden rajalla. Kiinalaiset sanoivat tuolloin, että Neuvostoliitto on valloittanut kaikilta naapureiltaan kahta lukuunottamatta maata. Jos Venäjä olisi luovuttanut Suomelle Karjalan, olisi jonossa ollut toistakymmentä maata vaatimassa ”omiaan” takaisin. Sitä ei heikko Venäjä halunnut.

Koivisto ennusti kommunismin tilalle tulevan venäläisen nationalismin. Hän näytti

osuvan oikeaan.

Nuori tutkija on tehnyt hyvän työn murrosvuosista ja Suomen siirtymisestä aimo askeleen lännen leiriin.

Toivo J. Kanninen

Nro 2

•

Kotipitäjä

26.1.2022

3

Työmarkkinatuki tarjoaa yrittäjille hetken helpotusta Kuusi viikkoa on pitkä aika elää epätietoisuudessa. Viiden naisyrittäjän joukko ei jäänyt odottamaan, vaan laittoi 10. joulukuuta vireille kansalaisaloitteen, jonka mukaan marraskuun lopussa päättynyttä yrittäjän työmarkkinatukea pitäisi jatkaa pienyrittäjien talouden turvaamiseksi sekä konkurssien aallon estämiseksi.

– Facebookissa tuli Naisyrittäjissä puhetta siitä, että kun työttömyysturva loppui, niin mistään ei kuulunut mitään, että olkaa huoletta, me teemme asian eteen jotakin.

Sitten me rupesimme puhumaan, että nyt meidän on pakko tehdä jotakin. Siinä oli aika monta yrittäjänaista, jotka sanoivat, että joulukuun loppuun menee luukut kiinni.

Puskurit on käytetty, ja jos tulevaisuudelle ei anneta edes pientä täkyä, niin ei ole vaihtoehtoja, kansalaisaloitteen Yrittäjän työmarkkinatuki vastuuhenkilöihin kuuluva Nina Kuusonen kertoo.

Yrittäjät lähettivät suoran viestin myös työministeri Tuula Haataiselle ja kertoivat samat asiat kuin kansalaisaloitteessa: meitä ei voi jättää pulaan.

Perjantaina 14. tammikuuta koronaministerityöryhmä tiedotti, että työttömyysturvalain väliaikainen muutos omavastuuajan poistosta otetaan jälleen käyttöön. Valtioneuvoston sivujen mukaan muutos koskee tammi- ja helmikuuta, mutta tiedotustilaisuuden tallenteessa työministeri Haatainen sanoo: ”Sitten puolestaan siirtymäsäännöksellä järjestettäisiin niin, että työmarkkinatukea voitaisiin maksaa takautuvasti myös siltä ajalta, kun laki ei ollut voimassa”.

Tämän voi tulkita tarkoittavan myös joulukuuta. Koska päätös koskee ainakin tammikuun alkua, se on joka tapauksessa osin takautuva.

Hallituksen päätös on monelle yrittäjälle iloinen uutinen, mutta silti väliaikainen ratkaisu.

– Yksi kivi tippui sydämeltä, sanotaanko näin. Kyllä

tässä mennään veitsi kurkulla, kun ei koskaan tiedä, miten tuo virus elää ja miten tulee sulkua, Nina Kuusonen kertoo.

Kuusonen sanoo toisaalta ymmärtävänsä, että päätöksiä tehdään muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan, mutta asiat eivät mene yritysmaailmassa sillä tavalla, että kun ovet aukaistaan, on saman tien jonoa, koska pandemian takia ihmiset lähtevät varovaisesti liikkeelle.

– Ei se mihinkään riitä, ei se sillä tavalla toimi tuo homma, että kun sulku loppuu,

niin sitten alkaa ihmiset tulla ovista ja ikkunoista. Täytyisi turvata yrittäjiä sinne saakka, että lähtee rattaat kunnolla pyörimään.

Siitä Kuusonen antaa kiitosta, että vaikka tuen hakuprosessi etenee yleensä hankalasti, nyt työmarkkinatukea on saanut helposti, kun sitä on voinut hakea.

Keikat ovat lähteneet alta Luovat alat ovat kärsineet todella paljon koronaepide-

Muhoksen Sanginjoella asuva muusikko ja trubaduuri Valto Savolainen sanoo työmarkkinatukea hyväksi kädenojennukseksi yrittäjälle: ”Se on erittäin hyvä, se antaa semmoisen pikkuisen korvauksen siitä, kun on tulot ihan nollissa ja vähän epätoivoinen tilanne.” (Kuva: Pressan Katit lastenkonsertti)

Yhteistoimintamenettelyt käynnistetään Vaalassa Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksessa vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä kuntien ja kuntayhtymien sote- ja pelastustoimen henkilöstö, koulukuraattorit ja psykologit sekä ne henkilöt, jotka työskentelevät sote-palvelutuotantoon liittyvissä tukipalveluissa vähintään 50 % työajasta.

Hyvinvointialueuudistukseen liittyvä henkilöstön siirto kunnalta hyvinvointialueelle

mian aikana. Kun helsinkiläinen Nina Kuusonen ryhtyi noin 30 vuotta sitten yrittäjäksi, välillä on menty kovempaa ja välillä hiljempaa, mutta tämä on jotain ennennäkemätöntä.

Kauneudenhoitoalalla esimerkiksi meikkikeikkoja tekevä sekä ripsien ja kulmien stailausta kouluttava Kuusonen kysyy, mistä talouksissa karsitaan ensimmäisenä, kun lomautukset uhkaavat. Työt lähtevät joka suunnalta. Kun ei ole tapahtumia, ei ole meikattavia esiintyjiä. Kun salon-

edellyttää, että sekä luovuttaja, väliaikaishallinto ja luovutuksensaaja käyvät yt-lain 4 ja 11 §:ien mukaiset yhteistoimintamenettelyt. Vaalan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.1.2022 käynnistää yhteistoimintamenettelyt lain mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyt kestävät vuoden 2022 loppuun saakka.

Yhteistoimintamenettelyjen ensimmäisessä vaiheessa neuvotellaan henkilö- ja palvelusuhteita koskevien tietojen siirrosta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.

Tietojen siirto koskee niitä kunnan työntekijöitä, jotka

työskentelevät sote-palveluissa vähintään 50 % työajasta.

Yhteistoimintamenettelyjen toinen vaihe koskee liikkeen luovutusta ja henkilöstön siirtoa hyvinvointialueelle. Tähän liittyvät neuvottelut käydään myöhemmin.

Henkilö- ja palvelussuhdetietojen kerääminen on hyvinvointialueen valmistelun etenemisen kannalta välttämätöntä. Tietoja tarvitaan mm. hyvinvointialueen talous- ja henkilöstösuunnittelua varten. Tietojen käyttämisessä noudatetaan tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä (mm. tietovarannon tietosuojaseloste).

geissa käy vähän asiakkaita ja kaikki puskurit on jo käytetty, yrittäjät eivät pysty investoimaan koulutuksiin. Näin töistä on yhtäkkiä lähtenyt 70–80 prosenttia pois.

Muhoksen Sanginjoella asuva muusikko ja trubaduuri Valto Savolainen puolestaan kertoo, että hänen yrityksensä Pressan Katit lastenkonsertti kuukausitulot ovat pudonneet koronaepidemian aikana huonoimmillaan 70 prosenttia, mutta esimerkiksi kustannustuen viidennellä kierroksella ne eivät olleet pudonneet 30 prosenttia. Savolainen sai syksyllä työmarkkinatukea, ja nyt tammi- ja helmikuussa sille on taas tarvetta.

– Se on erittäin hyvä, se antaa semmoisen pikkuisen korvauksen siitä, kun on tulot ihan nollissa ja vähän epätoivoinen tilanne. Se on semmoinen hyvä kädenojennus yrittäjälle. Kyllä sillä on myös merkitystä, että jonkun pienen kulun sillä saa kuitattua pois, että ei mene niin kauheasti miinukselle, kun työt seisahtuvat.

Savolainen on pyrkinyt yrittäjänä aina säästämään sen verran, että pystyy tekemään hankinnat käteisellä. Kun keikat alkoivat nyt siirtyä nettiin, hän hankki striimauslaitteiston, johon sai investointitukea elinvoimakoordinaattorina toimineen Pasi Lämsän neuvon ansiosta. Muutenkin tuet ovat tulleet yrittäjälle näinä aikoina tarpeeseen.

– Tammikuu 2021 oli aika paha minulla itselläni. Jos en olisi saanut Valtiokonttorin tukea silloin vuoden alussa, niin se olisi ollut aika tiukka se hetki. Huomasin, että tilit alkavat mennä nollille, ja sitä rupesi jo katselemaan seinille, mitä siellä hyllyssä on tavaraa, Savolainen muistelee vuoden takaisia aikoja.

Pienissä ja keskisuurissa tapahtumissa esiintyvä Savolainen näkee tulevaisuuden ihan hyvänä, sillä hän uskoo, että keikat alkavat pyöriä. Tulevalle kesälle on jo varauksia, ja myös esiintymisteltta löytyy sitä varten, että voi soittaa ulkona.

Käytännöllinen ja periaatteellinen kysymys Kysymys yrittäjien työttömyysturvasta on sekä käytännöllinen että periaatteellinen.

Nina Kuusonen näkee kansalaisaloitteen kannatuksen myös tulevaisuutta koskevana viestinä päättäjille.

– Miksi meillä yrittäjillä ei voi olla sitä samaa mahdollisuutta kuin niillä ihmisillä, jotka ovat vieraalla töissä?

Jos he jäävät lomautukselle tai työttömäksi, he saavat työttömyysturvaa, mutta meidän pitää pistää sitten luukut kiinni.

Ennen koronaepidemiaa on sanottu, että työttömyysetuuden tarkoituksena ei ole tukea kannattamatonta yritystoimintaa. Tällä hetkellä tulkinta näyttää olevan sellainen, kuten on vähintään kohtuullista, että koronaepidemian ja siitä johtuvien rajoitusten aiheuttamat tulojen menetykset eivät ole osa yrittäjyyteen kuuluvaa riskiä.

Monet yrittäjät puhuvat siitä, että yritystä luullaan kultakaivokseksi. Kuitenkin osa yrittäjistä elää köyhyysrajalla ja on oikeutettu esimerkiksi asumistukeen. Valto Savolainen kertoo monen yrittäjän venyttävän työpäiviä ja tekevän työtä itseään säästämättä.

– On se tosi karua, liikeidean on oltava kantava. Se on yllättävän kova, mikä sen tulon pitää olla, että saa kaikki eläkkeet ja palkan sivukulut maksettua.

Valto Savolainen kertoo kannattavansa kansalaisaloitetta yrittäjän työmarkkinatuesta. Aloitteelle kerätään kannatusta 10. kesäkuuta saakka.

– Ei jätetä sitä puolitiehen.

Me yrittäjät olemme niin omillamme, niin tässä on nyt sellainen paikka ajaa asiaa eteenpäin, että mekin saisimme jonkinnäköisen turvan, Nina Kuusonen kannustaa.

Mika Hamari Kansalaisaloite yrittäjän työmarkkinatuesta: https:// www.kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/9487

VALMENNUSHINNASTO

1 h tapaaminen 69 €/kerta Pelkkä saliohjelma ohjattuna 75 € /1 h Paketteina: (sisältää ilmaisen konsultaation, saliohjelman, 5x 350 € 5x1 h tapaamiset ja sähköpostituen) (sisältää ilmaisen konsultaation, saliohjelman,

10x 690 € 10x1 h tapaamiset ja sähköpostituen)

Parivalmennus 40 €/hlö/kerta 1 h Ryhmävalmennus 30 €/hlö/kerta 1,5 h 3-5 hlö Ravintovalmennus 169 € (sisältää ruokapäiväkirjan analysoinnin Kontrollikäynti 30 €

ja henkilökohtaisen ruokavalion)

SINUN KUNTOSALI Ota yhteyttä ammattilaisiimme: Personal trainer FIHF + PhysioTrainer = Fysioterapeutti MUHOS: Marjo 041 3190668 marjo.vesala@fysios.fi, Erja 050 5593617 erja.ammanpaa@fysios.fi

Kotipitäjä

4

Nro 2

•

26.1.2022

Veera Wimanin tutkimista järvistä pienin, Pikku-Timonen, on vähiten rehevöitynyt. Yksi gradun keskeisistä havainnoista tulevaisuuden kannalta on se, että ”mikäli alueen pohjavesiin kohdistuisi määrällisiä tai laadullisia haittoja muun muassa ihmistoiminnan seurauksena, olisivat tutkimusjärvet merkittävästi uhattuna”. (Kuva: Jussi Pulkka)

Järvien rehevöitymisen pysäyttäminen on vielä mahdollista Luonnon usein yksipuolisesta hyödyntämisestä on viime vuosikymmeninä havahduttu siihen, että ympäristöä ja ainutkertaista elämää täytyy suojella. Suomen yhteensä 187 888 järveä ovat olennainen osa kansallismaisemaa.

– Suomalaisena ihmisenä koen, että ympäristö ja luonto ylipäätään ovat iso osa omaa identiteettiäni. Totta kai sitten oli mukava lähteä myös tutkimaan asioita, jotka liittyvät suomalaiseen järvimaailmaan, Oulun yliopiston maantieteen tutkinto-ohjelmasta maisteriksi kesäkuussa valmistuva Veera Wiman kertoo.

Wimanin 3. joulukuuta julkaisema pro gradu -tutkielma Utajärven Viinivaaran alueen järvien rehevyys ja pohjavesivaikutteisuus antaa ajantasaista tietoa Kiiminkijoen valuma-alueen alkupäässä sijaitsevien Ison Olvasjärven, Marttisjärven, Iso-Timosen ja Pikku-Timosen tilasta.

Opinnäyte on osa Oulun yliopiston Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyössä toteuttamaa Selvitys Viinivaaran itäpuolen järvien rehevöitymisen syistä ja alkuperästä -hanketta.

– Tavoitteena meillä oli tuolta alueelta selvittää järvien rehevöitymisen syitä, kun siihen ei aiemmin ollut selvää selitystä löydetty, Wiman kertoo.

Aiemmin on tunnistettu metsätalouden voimakas vaikutus alueella. Nyt saatiin täs-

Veera Wimanin 3. joulukuuta julkaisema Oulun yliopiston maantieteen tutkinto-ohjelman pro gradu -tutkielma Utajärven Viinivaaran alueen järvien rehevyys ja pohjavesivaikutteisuus antaa ajantasaista tietoa Ison Olvasjärven, Marttisjärven, Iso-Timosen ja Pikku-Timosen tilasta.

(Kuva: Mika Meriläinen)

mennystä tälle arviolle.

Rehevöityminen on aiempien ojitusten seurausta Tutkimusalueen järvistä Iso Olvasjärvi on suurin ja Pikku-Timonen pienin. Iso-Timonen ja Marttisjärvi ovat Timo-ojan kautta yhteydessä toisiinsa. Koska järvet ovat keskisyvyydeltään 0,8–1,4 metriä, ne ovat hyvin herkkiä kaikelle ulkoiselle muutokselle.

Karttaa silmäilemällä voi

tehdä havaintoja, mutta Veera Wiman muistuttaa, että vaikka järvet muodostavat järviketjuissa kokonaisuuksia, ne ovat kuitenkin yksilöitä.

– Niin monet eri asiat vaikuttavat, ja se on niin paljon ympäröivästä luonnosta kiinni. Sen opin itsekin hyvin vahvasti tätä työtä tehdessä, että se maastokäynti, paikan näkeminen omin silmin ja siellä oleminen antavat hyvin paljon enemmän tietoa kuin pelkkä kartta.

Wiman kävi viime vuonna

keräämässä järviltä näytteitä yhteensä kolme kertaa huhti-, kesä- ja heinäkuussa. Hän sanoo maastopäiviä mukaviksi ja kiittää paikallisten ystävällisesti antamaa apua.

Vaikka maastokäynnit valmisteltiin etukäteen tarkasti, paikan päällä joutui paljon improvisoimaan. Esimerkiksi heinäkuussa mittarin happianturi ei toiminut ensimmäisenä näytteenottopäivänä.

Näytteitä kertyi kuitenkin kattavasti ojien suilta, järvien keskeltä ja pintasedimenteistä. Wiman mittasi esimerkiksi veden happipitoisuuden, lämpötilan, sähkönjohtavuuden ja happamuuden. Kasviravinteet fosforin, typen ja piidioksidin osalta analysoitiin Eurofinsin laboratorioissa.

Tulokset kertovat, ehkä hieman yllättävästi, että järvistä pienin, Pikku-Timonen, on vähiten rehevöitynyt.

– Juuri se, että sillä järvellä ei ole ojia oikeastaan ollenkaan, on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että siellä on pikkuisen parempi tilanne, kun muihin järviin sitä ulkoista kuormaa on tullut ojien kautta, Wiman kertoo.

1970-luvulla alkaneet ojitukset ovat tuoneet järviin ulkoista kuormitusta, kun ojitusalueilta irtoava orgaaninen aines on kulkeutunut ilman luonnollista suodattumista suoraan järveen. Vaikutukset näkyvät vielä pitkän ajan kuluttua ojituslisänä ja sisäisenä kuormituksena.

– Ravinteiden määrä on li-

sääntynyt ojituksen seurauksena, eikä se ole palautunut takaisin luonnonmukaiseen tilaan, Wiman kertoo.

Wimanin tulosten mukaan kaikki neljä järveä osoittavat hyvin voimakasta pohjavesiriippuvuutta. Pohjavesipisteiden mittaustulokset eivät kuitenkaan viittaa selkeään rehevyyteen. Näin ollen pohjavesi on voinut pitää esimerkiksi Pikku-Timosen ravinnetasapainoa yllä. Tämä on yksi Wimanin gradun keskeisistä havainnoista tulevaisuuden kannalta, sillä ”mikäli alueen pohjavesiin kohdistuisi määrällisiä tai laadullisia haittoja muun muassa ihmistoiminnan seurauksena, olisivat tutkimusjärvet merkittävästi uhattuna”.

Järvistä halutaan pitää huolta Järven rehevöityminen aiheuttaa uhkan ekosysteemin monimuotoisuudelle. Veera Wimanin mukaan tutkimusalueen järvien tila on huolestuttava, jos siihen ei reagoida isommin, mutta häneltä löytyy paljon optimismia.

– Uskoisin, että asiaan pystytään kyllä puuttumaan.

Kuulosti, kun tätä työtä tehtiin, että varsinkin paikallisilla on kova into saada asioita siellä muutettua. Uskoisin, että viranomaisilla on ihan samat pyrkimykset. Kyllä tästä vielä hyvä voi tulla.

Wiman ihastelee kyläläisten halua aktiiviseen yhdistystoimintaan ja ylläpitoon, kuten

kasvillisuuden poistamiseen.

– Siellä on paljon semmoista paikallisaktiivisuutta, että harvoin tulee edes nähtyä. Se on hyvin vaikuttavaa, miten paljon ihmisiä siellä oikeasti kiinnostaa se tilanne.

Tiedot kuormituksen lähteestä auttavat kunnostustoimenpiteiden täsmällisessä kohdistamisessa. Sedimentti kertoo niin paljon historiasta, että sitä on sanottu järven muistiksi. Wiman kertoo, että jos sisäisesti kuormittuneita järviä kunnostetaan, on hyvä olla tiedossa, missä sedimentin kerroksessa ongelma on eli milloin se on alkanut.

Kunnostamisesta on jo kokemusta. Wiman uskoo, että esimerkiksi Marttisjärven valuma-alueella viime vuosina tehdyt ennallistamistoimet vaikuttavat järven vedenlaatuun positiivisesti, kun kuormitusmäärät alkavat pienentyä takaisin luonnolliselle tasolleen ja vesien virtaus palautuu luonnonmukaiseen tilaan.

Gradunsa loppupuolella Veera Wiman esittää aiheita myös mahdollisille jatkotutkimuksille. Koska Marttisjärvi on yhteydessä Iso- ja Vähä-Ruohoseen sekä Kivijärveen, olisi hyvä tehdä tutkimusta myös niiden tilan selvittämiseksi.

Mika Hamari Veera Wimanin gradu: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202112159346.pdf

Nro 2

•

Kotipitäjä

26.1.2022

5

Utajärven Yrityspuisto Oy:n yrityskehittäjä Tiia Juntunen

Verkoston tuki auttaa näkemään uusia ratkaisumalleja Utajärven elinvoiman kehittämiseen saatiin maanantaina 10. tammikuuta lisävahvistusta, kun Tiia Juntunen aloitti työnsä Utajärven Yrityspuisto Oy:n yrityskehittäjänä.

– On ollut hirveän lämmin vastaanotto, hyvä yhteen hiileen puhaltaminen ja tekemisen meininki. On ollut tosi mukava aloittaa, Muhoksella asuva Juntunen kuvasi tunnelmiaan viime viikolla.

Tätä ennen Juntunen toimi Tecinspiren markkinointipäällikkönä. Hän on koulutukseltaan tietojenkäsittelyn tradenomi ja opiskelee alaa nyt maisterintutkintoa varten Oulun yliopistossa.

Kajaanin myymälän remontti edistyy!

Nyt on uusi sisäänkäynti, joten sen kunniaksi KUNNON HANA HELPOTTAA KODIN ASKAREITA Keittiöhana Oras 1039 F Safira pkv

Innovointikyky on tärkeää Utajärven Yrityspuisto Oy on kunnan perustama teollisuuden ja elinkeinojen kehittämisyhtiö, joka luo edellytyksiä uusien yritysten synnylle ja tukee jo toimivia yrityksiä. Kun yrityskehittäjä Tiia Juntunen työskentelee toimitusjohtaja Vuokko Pason aisaparina esimerkiksi yhtiön markkinointija viestintätehtävissä, heidän osaamisalueensa täydentävät toisiaan.

– Minun mielestäni on hirveän kiva tehdä Vuokon kanssa hommia, kun hän on tosi innostava ja asiantunteva sekä alueen että elinvoiman osalta.

Olen ihan huipussa opissa, Tiia Juntunen kehuu.

Vaikka koronaepidemia kurittaa monia aloja kovalla kädellä, Juntunen näkee Utajärven yrityskentän kokonaistilanteen myös tällä hetkellä positiivisena.

– On viime vuonnakin perustettu paljon uusia yrityksiä, eikä ole lopetettu kuitenkaan paljon. Se näyttää hyvältä.

Tiia Juntuselta löytyy yrityskehittäjänä aitoa intoa tänä aikana, jolloin tarvitaan positiivisia viestejä. Tämä ei perustu silmien ummistamiseen tosiasioilta, vaan hän sanoo sitä rajuksi, kun rajoitusten tullessa laitetaan ovet kiinni.

Kun koronaepidemia alkoi, startup-yhteisössä innovoitiin, miten muuttuneessa tilanteessa pärjätään. Juntunen korostaa sen tärkeyttä, että on kaveri rinnalla miettimässä esimerkiksi tukirakenteita tai rahoitusmalleja, jos lähdetään kehittämään uutta.

– Muutoksen tukeminen on hirveän tärkeää, että voidaan etsiä uusia malleja toimia.

Innovointikyky on minusta tärkeää.

Tähän liittyen on ajankohtaista, että Business Finlandin innovaatioseteli on jälleen haettavissa. Etu on yritykselle tänä keväänä maksuton omavastuun poistuttua. Avustuksen määrä on 5000 euroa ja 100 prosenttia yhdeltä palveluntarjoajalta ostettujen pal-

TARJOUS VOIMASSA 31.1.2022

Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Alennus lasketaan suositushinnoista.

Voimassa 22.–29.11.2021

svedbergs.fi Utajärven Yrityspuisto Oy:n yrityskehittäjänä maanantaina 10. tammikuuta aloittanut Tiia Juntunen odottaa paljon sitä, että pääsee tapaamaan yrittäjiä. Hän lupaa myös, että on helppo ottaa yhteyttä, sillä Yrityspuistossa ollaan kaikessa yrittämiseen liittyvässä tukena. (Kuva: Tiia Juntunen)

velujen arvonlisäverottomasta määrästä.

Kehitys on mielekkäitä valintoja Teollisuusalueen laajentaminen on yksi positiivisista signaaleista Utajärvellä. Tiia Juntunen sanoo kiertotalouden ja hiiliviisauden tärkeyttä korostavaa kuntaa edelläkävijäksi.

– On hienoa, että uudet toimintamallit nähdään mahdollisuutena, se tukee kehittymistä.

Valtatie 22, junarata, kuituverkko ja yritystontit ovat esimerkkejä yritystoimintaa tukevasta infrastruktuurista.

Tämän lisäksi Utajärvellä on yritysten tueksi henkistä pääomaa.

Palataan ajassa muutama vuosi taaksepäin. Maanantaina 4. syyskuuta 2017 kunta järjesti Rokualla Utajärven yrittäjille strategiatyöpajan, jonka aluksi Yrityspuiston toimitusjohtaja Vuokko Paso kannusti esittämään toivomuksia, minkä eteen tarvitsee tehdä töitä. Kun yrittäjät miettivät Utajärveä vuonna 2030, he nostivat yhdeksi tärkeimmistä asioista rohkean kokeilukulttuurin tukemisen. Rohkeana pidettiin esimerkiksi vanhoista kaavoista irtautumista, luovan hulluuden arvostamista,

riskinottajien tukemista sekä nuorille yrittäjille annettavaa ohjausta.

– Onpa mahtava kuulla, minä itsekin tykkään siitä.

Semmoisilla nopeilla kokeiluilla saa paljon uutta tietoa, Tiia Juntunen kertoi viime viikolla kuullessaan yrittäjien toivomuksesta.

Kun torstaina 26. lokakuuta 2017 Tampereen yliopiston hallintotieteen emeritusprofessori Risto Harisalo puhui Utajärven koulun auditoriossa pidetyssä Kasvun eväät -yrittäjäillassa yritysten ja niiden ympärillä olevan paikallisyhteisön välisestä kohtalonyhteydestä, Tiia Juntunen oli paikalla kuuntelemassa.

– On paikkakuntia, joissa syntyvät uudet yritykset lähtevät mukavampaan paikkaan.

Mukavuutta eivät selitä mitkään julkiset toimenpiteet tai systeemit, vaan paikan ihmiset, Harisalo sanoi.

Emeritusprofessori tiivisti tutkimustulokset sanomalla, että hunajalla saa enemmän kärpäsiä kuin kärpäslätkällä.

Kun ovet avataan ja informaatiota jaetaan kaikille, syntyy vastavuoroisia oivalluksia.

Esitystä kuunnellut Tiia Juntunen tuskin aavisti työskentelevänsä hieman yli neljän vuoden päästä Utajärvellä yrityskehittäjänä. Systemaattinen pyrkimys kehitykseen tuo ai-

kajanalle jälkikäteen katsottuna mielekkäitä valintoja.

199,Gustavsberg Nautic 1591 Hygienic Flush -WC-istuin Hygienic Flush -huuhtelu ja avoin huuhtelukaulus helpottavat WC-istuimen puhtaanapitoa.

Huom! Hinta sisältää istuinkannen

TARJOUS VOIMASSA 31.1.2022 ASTI

289,-

Verkostoituminen tukee menestystä Avoimuuden ja verkostoitumisen nimeen vannova Tiia Juntunen sanoo digitalisaation antamista mahdollisuuksista, että hän testaa aina oppimaansa käytäntöön. Kun tradenomin opintoihin kuuluneen kurssin tehtävänä oli verkostoitua sataan henkilöön jonkin kanavan kautta, Juntunen valitsi LinkedIn-verkkoyhteisöpalvelun. Hän löysi sitä kautta työpaikkansa Tecinspirellä keväällä 2018.

Asioita tehdään pitkäjänteisesti, mutta kuten koronaepidemia osoittaa, maailma on täysin yllätyksellinen ja on tarvittaessa oltava valmis reagoimaan nopeasti. Pieni ja ketterä, näin Tiia Juntunen kuvaa Utajärven vahvuuksia koko ajan muuttuvassa maailmassa.

Positiivisessa synergiassa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Ajatuksia vaihdetaan aina, kun ihmiset kokoontuvat yhteen.

Vuokko Paso ja Tiia Juntunen suunnittelevat yrittäjille järjestettäviä tapahtumia, ja verkostoitumiskahveille voi tulla juttelemaan ilman erityistä teemaa.

LAADUKKAAT JÄSPIKÄYTTÖVEDENLÄMMITTIMET Erinomainen valinta kotiin tai vapaa -ajan asuntoon. Suomalainen laatu-tuote, joka on roiskevesisuojattu.

KYSY TARJOUS ASENNETTUNA! Myymälämme palvelee arkisin klo 8-16

Vielä tehdään etätöitä, mutta Tiia Juntunen odottaa jo paljon sitä, että pääsee tapaamaan yrittäjiä. Tuore yrityskehittäjä lupaa myös, että on helppo ottaa yhteyttä, sillä Yrityspuistossa ollaan kaikessa yrittämiseen liittyvässä tukena.

– Se verkostoituminen on sitä, mitä odotan eniten. Mie-

tin oman urapolunkin kannalta, että tämä tuntuu omalta paikalta, ja odotan sitä, miten pystyn tässä auttamaan ja kehittymään. Sanoin jo hakemusvaiheessa, että haluan oppia luomaan semmoisia olosuhteita, missä voidaan menestyä.

Mika Hamari

Kotipitäjä

Pitäjän Parhaat

6

ASIANAJOTOIMISTOT

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

HAUTAUSPALVELUT

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-To 10.00-14.00 Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu

•

26.1.2022

ROMULIIKKEET Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

Nro 2

1

Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien • Tarkka ja täysin automaattinen. testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Piezo-testit.

• Laaja• kattavuus.

Tarkka ja täysin automaattinen.

• Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla.

• Laaja kattavuus.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot hyötyajoneuvot.

• Tunnistaajanopeasti vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414

www.utacon.fi

TILITOIMISTOT

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

OULUN OULUNDIESELHUOLTO DIESELHUOLTO OYOY

- Kukkapalvelu Hautakorventie B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878.

Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B,13OULU. 898,045-132 045-132 1878.

Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132 - Kivipalvelu Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi || www.oulundieselhuolto.fi - Perunkirjoituspalvelu huolto@oulundieselhuolto.fi www.oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi Neuvonta jajapäivystys 0400 399466 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero Päivystysnumero 04000400 399 399 (466 24h )

LVI-TYÖT

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY

Puh. 040 708 7195 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

TUULILASIT

Simo Paavola 044 562 2701, Joonas Honkanen 040 563 3346

- Renkaat - Ilmastoinninhuolto MAJOITUSPALVELUT - Öljynvaihdot - Jarru/nivelien vaihto

95 822 49 0 4 0 .

P

SINUT LÖYDETÄÄN TÄÄLTÄ!

AUTOHUOLTO ZANDER KY

Edullista ilmoitustilaa Pitäjän Parhaissa.

Niemenkuja 1, 91700 Vaala, käynti Saharannantieltä Avoinna 24/7 Maksutavat kortit ja Svea-rahoitus

KYSY!

Teollisuustie 1, 91700 Vaala , puh. 045 111 9441 wanhanvaalanmajatalo@gmail.com

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS



Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

 

MYYDÄÄN Myydään Mercedes 190 (w201) käytetty TAKALASIN RITILÄ. Harvoin myynnissä.Myös vaihto aitoon Honda Monkey mopoon. P. 040 5142 350

Ostetaan  Myydään  Asunnot Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata...?

ILMOITA ILMAISEKSI

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero) Seuraava lehti ilmestyy 10.2.2022. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 5.2.2022 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos

JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

Kysy lisää: 044 242 8040

Nro 2

•

Kotipitäjä

26.1.2022

7

Digiloikka tukee urheiluseuroja jatkuvassa muutoksessa Tämän vuoden alussa alkaneen Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n (PoPLi) Kolmiloikka urheiluseurojen digitaalisuuteen -hankkeen tavoitteena on parantaa alueen urheiluseurojen toiminta- ja työllistämisedellytyksiä digiosaamista ja -palveluita kehittämällä. Elokuun loppuun 2023 asti jatkuvan hankkeen rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja PoPLi. – Korostan sitä, että tätä halutaan tehdä yhdessä seurojen kanssa. Kun urheiluseurat ovat vahvasti mukana kehittämässä tätä toimintaa, sillä on mahdollisuus juurtua käyttöön ja pystymme tekemään oikeita asioita, projektivastaava Mirija Holma kertoo.

Toiminta lähtee seurojen tarpeista Viime vuosikymmenien aikana digitalisaatio on muuttanut paljon toimintaympäristöjä. Sama kehitys jatkuu myös liikunnan ja urheilun puolella.

Esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa lajiliitot, seurat ja yksittäiset urheilijat tavoittavat ihmisiä ajasta ja paikasta riippumatta. Harrastuspuolella seurat jakavat sivuillaan ajankohtaista tietoa esimerkiksi yleisurheilukoulun alkamisesta tai kaikille tarkoitetuista jäävuoroista.

Kilpaurheilussa otteluiden, tapahtumien ja turnausten aikataulut ovat netissä kaikkien ulottuvilla, ja tulospalvelu on usein live-seurannan ansiosta reaaliaikaista.

Koronaepidemia on vauhdittanut digiloikkaa myös urheiluseurojen sisäisessä viestinnässä ja tiedon jakamisessa.

Esimerkiksi ryhmäviestintään tarkoitetuille alustoille, kuten Teamsille, on ollut kokoontumisrajoitusten aikana paljon tarvetta.

Jotta Kolmiloikka urheiluseurojen digitaalisuuteen -hankkeella saavutetaan mahdollisimman pitkäkestoista vaikuttavuutta, 20. helmikuuta asti jatkuvalla kyselyllä kartoitetaan PoPLin toiminta-alueen urheiluseurojen tämän hetken digitaalista osaamista. Projektivastaava Mirija Holma

Kolmiloikka urheiluseurojen digitaalisuuteen -hankkeessa kartoitetaan 20. helmikuuta asti jatkuvalla kyselyllä PoPLin toiminta-alueen urheiluseurojen tämän hetken digitaalista osaamista. Projektivastaava Mirija Holma kertoo, että alueen seuroihin on otettu yhteyttä ja kyselyyn toivotaan paljon vastauksia. (Kuva: PoPLi)

kertoo, että alueen seuroihin on otettu yhteyttä ja kyselyyn toivotaan paljon vastauksia.

– Laaja kysely toimii pohjana meillä koko hankkeen toiminnalle, että pystytään vaikuttamaan varmasti oikeisiin asioihin ja järjestämään täsmäkoulutuksia juuri siihen, missä sitä apua tarvitaan eniten.

Ennen kyselyn tuloksia Holma kertoo havainnoista, että digiosaaminen on valtavasti kehittynyt seuroissa, mutta vielä löytyy asioita, joihin voidaan antaa tukea.

PoPLin seura- ja yhdistyskehittäjä Juha Laukka kertoo esimerkkinä hallinnolliselta puolelta, että yhdistysten virallisten vuosikokousten pitäminen etäyhteydellä on voinut aiheuttaa haasteita.

– Yhdistyksillä ei ollut osaamista tämmöisten järjestämiseen, tai sitten säännöt eivät mahdollistaneet etäkokouksia.

Laukka kertoo, että yhdistys voi tehdä tätä varten sääntömuutoksen. Kolmiloikka-hankkeessa voidaan tarjota koulutusta esimerkiksi siihen, miten äänestäminen tapahtuu etäkokouksessa.

Monen harrastusryhmän yhteydenpito tapahtuu tällä hetkellä WhatsAppin kautta.

Kolmiloikka-hankkeessa voidaan tukea seuroissa hyviksi havaittuja käytänteitä esimerkiksi auttamalla viestintäkulttuurin kehittämistä, kuten sitä, mitä sovelluksessa voidaan julkaista.

Urheiluseurat katsovat tulevaisuuteen Matalan kynnyksen liikunnan järjestäminen lapsille ja nuorille kuuluu esimerkiksi monen urheiluseuran ydintehtäviin. Tämä työ on kansanterveyden kannalta korvaamattoman arvokasta.

Liikunta ja urheilu ovat kärsineet kohtuuttoman paljon koronaepidemian aikana. Olympiakomitean toukokuussa 2021 julkaiseman selvityksen mukaan arviolta 350 000 säännöllistä harrastajaa on Suomessa tauolla tai lopettanut seuratoimintansa, ja jopa 200 000 uutta harrastajaa on jättänyt tulematta toimintaan. PoPLin seura- ja yhdistyskehittäjä Juha Laukka viittaa urheilun puolella Suomisport-palvelua käyttävien lajiliittojen ja lajien tietoihin, että lisenssimäärät putosivat koronasulun aikana noin 20 000 harrastajalla eli 41 pro-

sentilla kolmen kuukauden vertailujaksolla.

Kaiken tämän vaikutukset tullaan näkemään tulevien vuosien aikana. PoPLin Kolmiloikka-hankkeessa lähdetään siitä, että tilanne muuttuu paremmaksi ja tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa yhdessä.

– Tärkeä tavoite on myös

se, että etä- ja hybridipalveluiden lisääntymisellä olisi vaikutusta siihen, että urheiluseuroihin saadaan lisää jäseniä, ehkäpä niitä koronan aikana pois jääneitä palaamaan takaisin, projektivastaava Mirija Holma sanoo toiveikkaana.

Holma näkee positiivisena mahdollisuutena myös sen, että kun uusia palvelumuotoja ja toimintaa saadaan kehitettyä digitaalisten palvelujen kautta, myös työllistämismahdollisuudet paranevat.

Digitekniikka mahdollistaa sen, että jos tapahtumaan ei voi osallistua paikan päällä, voi olla mukana etäyhteyden välityksellä. Etä- ja hybridipalvelut ovat esimerkiksi Oulujokilaakson laajoissa kunnissa tärkeitä, koska ne edistävät yhdenvertaisuutta kuntakeskusten ja sivukylien välillä. Juha Laukka kertoo mahdollisuuksista, että seura voi järjestää vaikkapa juoksukoulua tai jumppaa koko pitäjän alueella.

Yksi keskeisistä Kolmiloikka-hankkeen pitkäkestoisista tavoitteista liittyy siihen, että tuotettu materiaali siirretään digioppimisympäristöön, joka on jatkossa kaikkien urheiluseurojen käytettävissä koulutusalustana ja digitaalisten palvelujen tuottamisen kana-

vana. Seurat pystyvät tuomaan alustalle esimerkiksi valmennusmateriaalia ja käyttämään sitä etä- ja hybridiliikunnan toteuttamisessa. Konkreettisena esimerkkinä hankkeeseen liittyvästä ruohonjuuritason koulutuksesta Juha Laukka kertoo, että valmentajille voidaan opettaa, miten oheisharjoittelusta tehdään videoklippejä ja jaetaan niitä omille urheilijoille.

Oppimisympäristö suunnitellaan ja toteutetaan hankkeeseen valittavien pilottiseurojen kanssa. Seurat voivat ilmoittautua nyt käynnissä olevassa kyselyssä tähän kehitysyhteistyöhön mukaan.

– Silloin pääsee alusta alkaen osaksi tämän alustan ja koulutusten suunnittelua ja toteutusta. Toivotaan, että sieltä löytyy meille vähintään kymmenen kappaletta yhteistyöseuroja ympäri alueen, Mirija Holma sanoo.

Mika Hamari Lähde lisenssimääristä: Helsingin Sanomat 10.1.2022: Urheilun hätähuuto: Nuoret lopettavat yhä aikaisemmin ja iso osa ei aloita liikunta­ harrastusta koskaan; https://www.hs.fi/urheilu/art2000008529344.html

KUNNON VAIHTO-AUTOT MUHOKSELLA!

Ford Bronco 2,9 V6 -91 Opel Calibra aj. 321 tkm, 2 renk., Monitoimiohjp. Vetok. 4.490 aj. 202 km, aito nelivetoinen turbo

-93 Citroen C4 Picasso 2.0i 16v 5d A 7.900 € aj. 260.000 km, 2 renk., vetokoukku

-07 2.490 €

Opel Ampera 5-ov 1,4 E-REV aj. 211 km, hyvin huol. sähkö opeli.

-13 13.490 €

Pontiac Firebird 3,4-V6 -94 Volkswagen Caravelle pitkä 2,0 TDI -13 aj. 241 tkm, upea tulilintu targa katolla 5.900 € aj. 344.300 km,103 kW 3200kg BMT Com. 17.900 €

Mazda 6 2,0Tdi aj. 280 tkm, vasta katsastettu

-08 3.850 €

Seat Ibiza 1,2 TSI Edition -13 aj. 127 tkm, vähän ajettu, hyvin huollettu 5.490 €

eKirjasto on uudistunut Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot ovat yhdistäneet voimansa ja tarjoavat nyt samat e-sisällöt Pohjois-Suomen 660 000 asukkaalle. Pohjoisen eKirjaston palvelukokonaisuuteen kuuluu kaksi e-kirjapalvelua, kolme e-lehtipalvelua, kolme musiikkipalvelua ja kaksi elokuvapalvelua: - Ellibs – suomenkielisiä e-kirjoja ja äänikirjoja - OverDrive – englanninkielisiä e-kirjoja ja äänikirjoja - ePress – suomenkielisiä

sanomalehtiä - eMagz Remote – suomenkielisiä aikakauslehtiä - PressReader – kansainvälisiä sanoma- ja aikakauslehtiä - Rockway – soiton- ja laulunopetuskursseja - Naxos Music Library – taidemusiikkia suoratoistona - Medici.tv – klassisen musiikin ja jazzin videotaltiointeja suoratoistona - Kirjastokino – elokuvia suoratoistona -Viddla – elokuvia suoratoistona

Kaikki palvelut ovat kirjaston asiakkaille maksuttomia.

Niiden käyttämiseen tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty PIN-koodi sekä laite, jossa on nettiyhteys.

Kirjautumiseen käyvät Sotkamon, Lapin, Joki-, Kainetja OUTI-kirjastojen kortit.

Palveluita pääsee käyttämään oman kirjaston verkkokirjaston kautta. Palvelut ovat etäkäyttöisiä, eli niitä voi käyttää vaikka mökkireissulla. Poikkeuksena ePress-palvelu, joka on käytössä vain kirjastoissa.

Suzuki SJ410 aj. 123 tkm, ei tieliikennekelpoinen

-83 2.490 €

VUOKRATAAN AUTOTRAILERI hinta. alk. 70€

Volvo V50 2,0D (136 hv) man Kinetic -05 aj. 286 tkm, upea punainen volvo 3.990 €

www.nettiauto.com/autopalveluhalonen Ponkilantie 12 91500 Muhos p. 050 361 9189

Kotipitäjä

8

Nro 2

•

26.1.2022

Lahjat juhliin kauniisti paketoituna!

SILMÄLÄÄKÄRI

Torstaina 3.2., 24.2.

Varaa aika (08) 554 1369 Sähkötyöt ja öljypoltinhuollot p. 050 373 6705 KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMÄLASIT LELUT

Kissanpäivät talon lämmitysasioissa?

VAALANTIE 18 • 91700 VAALA • (08) 554 1369

Pänniikö halakosavotta?

Hirvittääkö öljyn hinta? Niinpä...

Palvelemme ti-to 10-15, pe 10-17, la-ma suljettu

VM-TEAM OY • Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset • Mopojen ja pienkoneiden korjaus • Moottorikelkkojen korjaukset • Ostamme purkuun moottorikelkkoja

VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Pyydähän tarjous maalämpöön siirtymisestä ja aloita sinäkin kissanpäivät jo tulevana syksynä

Erikoishammasteknikko Erikoishammasteknikko

PETRI PETRI HEIKKINEN HEIKKINEN Proteesit •• Proteesit ••• Pohjaukset Proteesit Pohjaukset Pohjaukset Korjaukset ••• Korjaukset Implanttiprotetiikka Korjaukset ••• Hammassuojat • Veteraanien •• Veteraanien Implanttiprotetiikka KELA-korvaus • KELA-korvaus Veteraanien

JOKIVARRESTA EDULLISESTI! Tyylikäs 9 kg WME 61094/1 pyykinpesukone invertermoottorilla ja monipuolisilla pesuohjelmilla

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu KELA-korvaus Rautatienkatu 10, p. 0400 272 560 90100 Oulu www.veliheikkinen.fi

Rautatienkatu 90100 p. 0400 10, 272 560Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi www.veliheikkinen.fi

495 €

Huollot ja varaosat Mersullesi

AHO, VAALA, P. 0400 772 777

KISA-TV PANASONIC TX-43HX712

495 €

UTAJÄRVI

040 1488 135 KODINKONEMYYNTI

www.teknikomi.fi

Korva Mikkonen Ijäs

Avasimme Vasaraperällä!

Nyt040avattu!

1488 135

UTAJÄRVI

-20 % Korva Mikkonen Ijäs

Avajaistarjouksena www.teknikomi.fi kaikki 31.12. mennessä Paremman palvelun autohuolto kaikille tehdyt huoltovaraukset. automerkeille Oulun Limingantullissa.

MERCEDES-BENZ-huollot Nopea palvelu • Edulliset hinnat • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla

Tuo autosi meille, me pidämme Tuo autosi meille, me pidämme siitä hyvää huolta – siitä hyvää huolta – sinun ja autosi parasta ajatellen. sinun ja autosi parasta ajatellen.

Huollamme kaikkijamerkit Kysy lisää ja Kysy lisää varaa ammattitaidolla. huoltoaika: varaa aika: 089010 613 9010 • pohjolanautohuolto.fi 08 613 • pohjolanautohuolto.fi

OULU • YLIVIESKA • KEMINMAA • mbosa.fi

Oulu

Kallisenhaara 4

Varaosat, p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi Korjaamo, p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi

Keminmaa

Teollisuuskylänraitti 10 keminmaa@mbosa.fi p. 08 613 9003

Vasaratie 6,4,p.

6139010 9010 Kallisenhaara p. 08 08 613 oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi