Skip to main content

Kotipitäjä 1/2026, 28.1.2026

Page 1


Paltamossa talkoilla jääradalla ja kerhotiloilla s. 2

Kirpputori on käytettyjen tavaroiden kierrätyskeskus s. 3

Lumisade, kulttuuri ja kunnat mukana Oulu2026-avajaisissa s. 5

KOTIPITÄJÄ

VM-TEAM OY

VM-TEAM OY

aikuisille sopivat mitoitukset ja tunnetusti reilut valikoimat! Kuoman TOPPAKENGÄT -15%

& Ski TOPPAHOUSUT -20%

VM-TEAM OY

VM-TEAM OY

VM-TEAM OY

VM-TEAM OY

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

VM-TEAM OY

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

varaosat, huollot, pienkoneiden korjaukset

Nahkaiset, kunnolliset, tilavalestiset TALVIKENGÄT

Kaikenlaista POISTOHINTAAN 10,- 20,- 30,PALJON UUSIA ERIÄ!

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

Moottorikelkkojen

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Moottorikelkkojen korjaukset

Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Moottorikelkkojen korjaukset moottorikelkkoja

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

VM-Team Oy

Hallitie 1, 90940 Jääli

VM-Team Oy

VM-Team Oy

VM-Team Oy

VM-Team Oy

Hallitie 1, 90940 Jääli

VM-Team Oy

VM-Team Oy

Hallitie 1, 90940 Jääli

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Puh. (08) 816 7371

Hallitie 1, 90940 Jääli

VM-Team Oy

Hallitie 1, 90940 Jääli

Puh. (08) 816 7371

Hallitie 1, 90940 Jääli

Hallitie 1, 90940 Jääli

0400 587 801

0400 587 801

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Hallitie 1, 90940 Jääli

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Kirja-arvostelu

Itäraja

Itäraja

Petri Pöntinen ja Marjo Tynkkynen, Siltala

Suomen ja Venäjän pitkä maaraja on ollut sodan ja rauhan rajana. Vuosisatoja raja on pysynyt samoilla tie noilla kuin tälläkin hetkellä. Kainuussa raja on ollut samalla paikalla Täyssinän rauhasta 1595 lähtien. Ete lämpänä ja pohjoisempana rajaa on välillä liikuteltu.

Ruotsi ja Venäjä kävivät sotia rajasta 1400-luvulta 1800-luvun alkuun yhdeksän kertaa.

Lasse Lehtinen uusimmassa kirjassaan ”Läheltä piti” toteaa, että Suomen itsenäistymisen kannalta oli tärkeää, että idän uskonto, ortodoksisuus pysähtyi suunnilleen nykyiselle rajalla. Jos ”Ryssän kirkko” olisi levinnyt aikanaan Pohjanlahdelle, Suomen alue olisi pysynyt osana Venäjää.

Rajan siirto on aina väkivaltainen. Se ei ota huomioon alueen ihmisten haluja ja toiveita.

Kun toisen maailmansodan jälkeen rajaa siirrettiin, karjalaiset muutamaa ihmistä lukuunottamatta muuttivat Suomeen.

Tarton rauhan jälkeen kymmeniä kolttia muutti Suomelle tulleelta alueelta Venäjän puolelle.

Kirjoittaja on reissannut pitkin rajaa, jututtanut ihmisiä ja tehnyt mielenkiintoisia havaintoja.

Kun raja on ollut auki on riiattu ja rakastuttu. Tutustuttu naapuriin. Venäjällä on nautittu vieraanvaraisuudesta ja eloisuudesta, mutta kohdattu köyhyyttä ja takapajuisuutta. Ison vihan aikana venäläisten ryöstöretket tuovat mieleen nykyisen hyökkäyksen Ukrainaan. Venäläiset hyökkääjät murhasivat 50000 suomalaista. Veivät naisia ja lapsia orjiksi.

Paltamossa talkoilla jääradalla ja kerhotiloilla

Paltamon Moottorikerho/Urheiluautoilijat ry pitää perinteisesti yllä talkoilla jäärataa Oulujärven jäällä ja valmistelee uutta harrastetilaa entiseen teollisuuskiinteistöön. Markku Jokelainen viettää talven aikana useita päiviä talkootöissä jääradalla.

- Jääradalla on noin kymmenen aktiivin pääporukka ja aktiivista nuorisoa alkaa olla saman verran. Kilpailuviikonlopun talkoisiin on tavoitteissa satakunta talkoolaista, jotta kisat saadaan nätisti toteutettua, taustoittaa Jokelainen.

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto värväsi rajan asukkaita vakoilijoiksi. Usein ”palkkana” oli viina. Joku sai rahaakin. Menneinä vuosikymmeninä luotiin luonnonsuojelualueita molemmin puolin rajaa. Neuvostoliiton puolella oli koko sen historian ajan kymmeniä kilometrejä leveä alue, mihin ei kellään ollut lupa mennä. Missä sivutuotteena luonto säilyi. Näin Neuvostoliitto esti loikkauksia ”sosialismin onnelasta”. Jos Neuvostoliitossa olisi ollut vapaa matkustusoikeus, moni olisi lähtenyt ja harva palannut.

Uusi luontoa suojeleva ehdotus on tullut Risto Sulkavalta. Hän esittää, että itärajan alueen ojitetut suot ennallistetaan eli ojat tukitaan, vesi nousee ja suo ei kanna hyökkääjät panssariarmeijaa.

Maanpuolustus vahvistuu, ilmasto kiittää ja yhdellä toimella on kaksi voittajaa.

Suomessa itärajan alueella väki ja toimeliaisuus vähenee. Jotta alue virkistyisi, pitää ihmisillä olla toimeentuloa ja luottamusta. Nyt ne ovat vähissä.

Hyvä kirja ja kertomus vaikealla alueella asuvista ihmisistä ja heidän tunnoistaan.

Toivo J. Kanninen

Nykyinen Ukrainan sota on lisännyt rajaseudulla pelkoja. Venäjään ei voi koskaan luottaa. Talvisodan jälkeen Suomussalmen Juntusrannassa luotettiin ja alettiin yhteistyöhön vihollisen kanssa. Siitä ”yhteistyömiehet” saivat tuomionsa.

KOTIPITÄJÄ

Ojapellontie 22 B 6, 91500 Muhos www.kotipitaja.fi

Jakelualue: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Iinatti, Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala

Julkaisija: VKK-Media Oy

Yhteystiedot: Mediamyynti/toimitus: Raimo Klasila, p. 044 242 8040, raimo.klasila@kotipitaja.fi

Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281, vkkmedia@vkkmedia.fi

Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi

Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Katariina Rieskaniemi, aineisto@kotipitaja.fi

Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu

Radalla on tarjolla kisatunnelmaa helmikuun alkupuolella, kun jääradan Suomen mestaruuskilpailu järjestetään Paltamossa. Kaksipäiväisissä kilpailuissa on viisi SM-luokkaa. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Leinonen on suunnitellut rataa aktiivien kanssa.

- Kun jäät tulivat, suunnittelu ja merkitseminen alkoi. Radan pituus on 1350 metriä ja leveys noin 30 metriä. Lähtösuoran pitää olla 35 metriä leveä, kertoo Leinonen.

Jääradalla voi kokeilla taitojaan, vaikka omalla arkiautollaan harjoitellen liukkaan kelin ajoa tai tuoda rallikalustoa huippukunnon virittämiseen. Myös moottoripyörät ovat sallittuja. Varsinaisen jääradan läheisyydessä on pieni jäärata, joka soveltuu esimerkiksi perheen nuoremmille ja pienemmälle kalustolle, kuten mönkijöille. Kuluvalla kaudella jääradan kunnossapidossa on ahertanut muun muassa Aleksi Huusko.

aktiivisista nuorista Markus Lappeteläinen, Elias Jokelainen, Joopi Kärnä, Jami Jokelainen avustivat radalle Samu Mikkosta, jonka isä Joonas Mikkonen ahertaa taustajoukoissa.

- Olen yrittänyt olla auraamassa ja auttamassa sen minkä omilta töiltäni ehdin. Radan auraaminen kestää kahdesta neljään tuntiin.

Jarmo Heikkinen on järjestellyt muun muassa kisatoimintaa sekä ahertaa uuden harrastetilan kehittämiseksi.

- Kehitämme toimintaamme, että saamme ihmisiä käymään radallamme ja kustannuksia katettua. Saimme kunnalta vuokrattua harrastetilan, jossa olemme nyt huoltaneet muun muassa radan aurauskalustoa. Tavoitteenamme on järjestää siellä myös nuorisokerhoa kerran viikossa.

Heti jääratakauden alku -

metreillä radalla oli vilinää ja ensimmäisten joukossa ralliauton ratista harjoittelemasta löytyi 11-vuotias Nooke Sääksilahti, joka oli tullut Oulusta

Paltamoon perheensä kanssa.

- Olen ajanut jo pari vuotta. Ralliautot ja moottorivehkeet ovat kiinnostaneet aina ja olen käynyt jo pienenä ralleja katsomassa, siitä se on lähtenyt, hän kertoo.

Tuomo Sääskilahti tukee poikansa harrastusta kiertämällä harjoitteluratoja.

- Olen rakentanut auton ja yritän pitää sitä ajokunnossa. Tämä on mahtava harrastus, joten tämän eteen tekee mitä vain. Olen koko ikäni seuran-

nut moottoriurheilua, mutta itselläni ei ole ollut mahdollisuutta harrastaa. Nyt aukesi mahdollisuus, kun huomasimme, että pojalla innostus heräsi, hän iloitsee. Mukana oleva äiti Anri Sääskilahti toimii huoltojoukoissa.

- Olen mukana penkalla pelkäämässä, mutta se on hienoa nähdä, että poika nauttii lajista. Olen mieheni kanssa ralleissa sekä pienestä asti myös isäni kanssa. Hän toimii tässä pääsponsorina ja istuu mielellään auton kyydissäkin, hän kiittelee.

Lasse Hinkula

Oulusta Paltamossa harjoitteleva perhetiimi Anri Sääskilahti, Päivi Säävälä, Tuomo Sääksilahti ja kuljettajana Nooke Sääksilahti olivat avaamassa ratakautta ensimmäisten joukossa.

Toimittajan Tuolilta

Kylässä ja kylillä

Välillä arkea piristää, kun joko itse pääsee irti kyläilemään tai ystäviä saapuu kotikylälleni. Jutellessamme kaupungeista saapuvien kanssa, usein nousee esille maaseudun ja kaupungin elinolosuhteiden vertailu.

Poikkesin nyt opintojeni vuoksi Kuopiossa ja samalla tuli kuulumisia lapsiperheen arjesta, parempaan asuntoon muuttamisesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kävin syyskauden aikana aika-ajoin pääkaupunkiseu-

dulla tuttujani kiertämässä ja harrastusteni perässä, jolloin he kertoivat vaikkapa remonteista, muutoista, sähköautojen hankinnoista ja lomasuunnitelmista. Samalla ulkoillessa esiin nousi, miten rakennetaan uutta sinne ja uutta tänne.

Kun ajelutan Kainuuseen saapuvia ystäviäni kotikylällä, tulen muistelleeksi, missä kylän raitilla olivat ennen marketit ”E, K, S ja T” sekä kioskit R ja Railin oma kioski. Samalla tulen yleensä

kertoneeksi, millaista oli ennen käydä koulua jo suljetulla ala-asteella tai tehdä töitä vanhoilla nuorisotiloilla tai kouluilla. Nämä ovat osa kasvutarinaani, mutta onneksi maaseutua pyritään kehittämään eri tahojen toimista ja myös kotikylälle on suunnitteilla työllisyyttä tukevia investointeja ja onhan meille perusmarketteja sekä palveluita edelleen. Ehkä meidän, maaseudulla asuvien, on hyvä pohtia omaa viestintäämme myös

lähipiirille, sillä onhan meillä tällä paljon hienoja asioita kehuttaviksi: on omaa tilaa, kotiseudun maaseutumaista rauhaa ja puhdasta luontoa. Niitä asioita moni kaupunkilainen ystäväni Kainuun maaseudulla kuitenkin arvostaa eniten ja luonnossa vietettävä aika on monen tuttavani toivelistalla kärjessä. Lasse Hinkula Freelance-toimittaja

Yhdistyksen
Yhdistyksen aktiiveista Jarmo Heikkinen, Markku Jokelainen ja Jukka Leinonen ovat tuttu näky radalla.

Kirpputori on käytettyjen tavaroiden kierrätyskeskus

Muhoksen keskustassa sijaitseva Kylä-Kirppis Aivina on monelle keino saada tarpeettomaksi käynyt tavara tai asuste kierrätettyä uusiokäyttöön. Se on perustettu vuonna 2017 ja on omistajansa Janette Sandel-

lin mukaan perheyritys. Janette on kajaanilainen ja kulkee äitinsä kanssa vuoroviikoin Muhoksella. Kirpputorin toiminta perustuu myyntipaikan vuokraukseen tavaroitaan kauppaaville hen-

Asiakkaan vuokratila.

kilöille. Kylä-Kirppis Aivina vuokraa myyntipaikan joko seitsemän vuorokauden tai kuukauden ajaksi. Parihyllystön lisäksi vuokratilaan kuuluu vitriini, johon voi laittaa pienempiä esineitä näytille. Tällaisia myyntipaikkoja Kylä-Kirppiksessä on noin sata. Myyntipaikat ovat suosittuja ja usein vuokraaja joutuu jonottamaan paikkaansa ennen kuin saa sen vuokrattua. Tilaa löytyy jossain määrin suuremmillekin myytäville, kun tekee varauksen riittävän ajoissa. Kirppiksen sesonkiaikoja ovat joulunalusviikot ja kesälomat. Ihmiset tulevat ostoksille etsimään edullisia lahjoja tai ohi kulkiessaan pistäytyvät liikkeeseen katselemaan löytyisikö sopivaa ostettavaa loman ajaksi.

Kaupankäynti tapahtuu kirppiksen henkilöstön ja ostajan välillä. Mikäli myytävälle tavaralle ei ole olemassa

hinnoittelua, niin henkilökunta soittaa tavaran omistajalle ja kysyy hinnan. Kirpputorin valikoima on hyvinkin kirjavaa: vaatteita, kirjoja, videokasetteja, työkaluja, astiastoja jne. Suurimpia myytäviä tavaroita ovat taulut, huonekalut, matkalaukut ja kaikkea muutakin, joka on käynyt tarpeettomaksi omistajalleen.

Lapsiperheet käyvät ahkerasti kirpputoreilla hankkimassa lapsilleen vaatteita ja leikkikaluja. Kylä-Kirppis Aivina on huomioinut tämän ja lapsille on järjestetty oma leikkisoppi niin, että vanhemmat voivat kierrellä katselemassa myytäviä rauhassa.

Toinen suuri asiakasryhmä on vanhemmat ihmiset, eläkeläiset. Ostetuilla tavaroilla ei ole palautusoikeutta lukuun ottamatta elektroniikkalaitteita. Nämä laitteet voi testata paikan päällä tai kotona ja palautus onnistuu ostokuittia vastaan. Myytäviä tavaroita

kysellään myös puhelimitse suoramyynnin lisäksi.

Kirpputorit ovat erinomainen keino saada tarpeettomaksi käynyt tavara myytyä.

Kierrätys on muotia nykyään ja kirppikset ovat siinä tehokkaita.

Kylä-Kirppiksen myyntipöytä.

Paltamon kouluilla teemaviikko kiusaamisen ehkäisyyn

Paltamon kouluissa Korpitiellä ja Kontiomäellä vietettiin 19.1. alkaneella viikolla Ole tukena – puutu rasismiin –Stop Racism -teemaviikkoa. Paltamossa korostetaan, että moninaisuus, toisten kunnioittaminen ja arvostava kohtaaminen ovat kiusaamisen ehkäisemiseen liittyvää työtä. Kiusaamiseen puuttuminen on koulu- ja varhaiskasvatusyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden keskeisimpiä toimintoja.

Teemaviikko kuuluu osana Paltamon kunnan kiusaamisen ehkäisyn työryhmän ja koulujen suunnittelemaa toimintaa. Moniammatilliseen työryhmään kuuluu toimijoita perusopetuksesta, oppilashuollosta, oppilaskunnasta, varhaiskasvatuksesta, nuorisotyöstä, koulupoliisista ja Kainuun hyvinvointialueelta.

Koulunuorisotyöntekijä Marika Moisanen toimi yhtenä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toteuttamassa teemaviikkoa nuorten kanssa. Kuva: Paltamon kunta.

Maanantaina Korpitien koululla kävi Kainuun Opiston opiskelijoita toteuttamassa kansainvälisen kahvilan sekä teemahetken kuudennen luokan oppilaille. Keskiviikkona Korpitien koululla toteutettiin koulupäivän ajan useita toiminnallisia rasteja, joissa oppilaat pääsivät perehtymään ja käsittelemään ryhmätyönä teemaan liittyviä asioita. Torstaina 22.1. rastitoiminta toteutettiin Kontiomäen koulun oppilaiden kanssa. Paltamossa käytössä oleva kiusaamisen vastainen suunnitelma Paltamon kunnan kouluissa ja oppilaitoksissa löytyy kunnan verkkosivuilta. Suunnitelmassa on ohjeita kiusaamistilanteissa toimimiseen ja siinä muistutetaan, että kiusaamiseen liittyvissä asioissa kannattaa olla rohkeasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä esimerkiksi lapsen opettajaan tai luokanvalvojaan, rehtoriin, koulukuraattoriin tai terveydenhoitajaan.

Lasse Hinkula

Lasten leikkinurkkaus
Janette Sandell.
Eero Aitta

Milloin perustettu, mihin kokonaisuuteen kuuluu, henkilöstön määrä Kainuun kalatalouskeskus Ry on Kalatalouden keskusliiton maakunnallinen jäsenjärjestö, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1908, ja toiminut vuodesta 1986 alkaen rekisteröityneenä yhdistyksenä. Yhdistyksessä työskentelee kokoaikaisena 2 henkilöä, Toiminnanjohtajana Marko Salminen ja kalatalousneuvojana Arttu Kuiri. Kalatalouskeskuksen asioista päättää kalatalouskeskuksen kokous (syyskokous ja vuosikokous) ja sen hallintoa hoitaa kokouksen valitsema kalatalouskeskuksen hallitus. Hallitus koostuu 6 henkilöstä sekä puheenjohtajasta, puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Kari Lidström.

Toiminnan tarkoitus

Alueellisena kalatalouden edistämisjärjestönä kalatalouskeskuksen tarkoituksena on kalatalouden yleisten edellytysten kehittäminen ja edistäminen toimialueellaan, jäsentensä, kalaveden omistajien, ammattimaisen kalastuksen yleisten toimintaedellytysten kehittäminen ja turvaaminen, kalastusalueiden, osakaskuntien ja muun kalavesien omistukseen perustuvan järjestötoiminnan sekä kalavesien hoidon edistäminen, kalastusharrastuksen yleisten edellytysten kehittäminen, sekä yleisen kalataloustietouden levittäminen laajojen kansalaispiirien keskuudessa ilman jäsenyysvelvoitetta. Käytännön töinä tämä on tarkoittanut viime vuosina osakaskuntien ja kalatalousalueiden kokouksissa käyminen, kansalaisten neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse, kalatalouden (mm. vapaa-ajan kalastus, kaupallinen kalastus, matkailukalastus, viljely, jalostus) yleisen tunnettuuden lisääminen. Maastotöinä on paljon tehty kalanpoikasistutuksia (kuha, siika, harjus), kalataloudellisia kunnostuksia ja suunnitelmia, erilaisia koekalastuksia mm. sähkökoekalastuksia ja koeravustuksia, kalastuksenvalvontaa ja nuorison kalastustapahtumien järjestämistä yhdessä Kainuun vapaa-ajankalastajien kanssa.

Toiminta alue

Kalatalouskeskuksen toiminta-alue on Kainuun maakunta. Tämän lisäksi kalatalouskeskus voi toimia lähimaakuntien alueella.

Oulujärven kalatalousalue, mikä ihme se on?

Kalatalousalueiden toiminta on alkanut vuonna 2019, ennen ne olivat kalastusalueita. Kalatalousalueita on muodostettu yhteensä 118, Oulujärven kta on yksi näistä. Alueita määriteltäessä otettiin huomioon kalastuksen järjestäminen ja vaelluskalojen elinkierto.

Kalatalousalueen toimintaa valvoo ELY-keskus, jonka

Kainuun kalatalouskeskus

alueella kalatalousalue pääasiallisesti sijaitsee, Oulujärveä valvova viranomainen on Lapin Ely-keskus.

Kalatalousalueet toimivat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen yhteistoimintaelimenä ja niiden kuvaus ja tehtävät on määritelty kalastuslaissa (379/2015). Kalatalousalueen tehtävät:

- Keskeisin tehtävä laatia käyttö- ja hoitosuunnitelma

- Jäsenten edunvalvonta

- Kalastuksenvalvonnan järjestäminen

- Hoitotoimenpiteiden ja kalastuksen seurantatietojen kerääminen

- Omistajakorvauksien jakaminen vesialueen omistajille.

Mikä ihmeen käyttö- ja hoitosuunnitelma: Suunnitelman tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä käyttö ja tuotto sekä biologinen monimuotoisuus. Suunnitelmaa tehtäessä tulee ottaa huomioon lainsäädännön perusteella asetetut vaatimukset sekä valtakunnalliset hoitosuunnitelmat (Kalastuslaki 35–36 §). Suunnitelmalla edistetään muun muassa vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksyjänä toimii ELY-keskus. Kalatalousalueen tulee järjestää kalavarojen käyttö ja hoito hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, mutta se sitoo myös osakaskuntien toimintaa. Viranomaisten on myös otettava toiminnassaan huomioon käyttö- ja hoitosuunnitelman yleiset suuntaviivat. Hyväksymisen jälkeen suunnitelma on voimassa enintään kymmenen vuotta, mutta sitä voidaan tarkastella vuosittain yleiskokouksen yhteydessä ja päivittää tarvittaessa.

Oulujärven rooli ja merkitys Oulujärven kalatalousalueelle

Oulujärven rooli ja merkitys kalatalousalueelle on suuri, sillä sen pinta-ala on pelkästään jo 77800-99400 hehtaarin välillä, riippuen säännöstelystä ja vuodenajasta, ja on Suomenkin mittapuulla maamme viidenneksi suurin järvi eli ei turhaan kutsuttu Kainuun omaksi mereksi. Kalatalousalueen vesipinta-ala on 101 275 hehtaaria ja se koostuu 16 vesialueen osakaskunnasta, 2 jakokunnasta, Metsähallituksen hallinnoimista yleisvesialueista sekä pienistä yksityisistä vesialueista.

Kalastajien määrä alueella

- Oulujärvi on tärkeä järvi vapaa-ajankalastajien sekä kotitarvekalastajien kesken. Vuonna 2015 heitä arvioitiin kalataloustarkkailujen perusteella olevan noin 2 020 henkilöä kun 2010 vuonna kyseinen määrä oli noin 2 540 henkilöä. Oulujärvessä järjestetään useita kalastuskilpailua, niin pilkkien, vetouistellen kuin heittokalastusta harjoittaen. Näistä tapahtumista tunnetuin on varmasti Kuhakunkku. Lisäksi alueella toimii kouralli-

nen matkailukalastusyrittäjiä, jotka tarjoavat mm. kalastusopaspalvelua halukkaille.

Minkä verran

Oulujärvellä on kaupallista kalastusta?

Oulujärvellä on arvioitu olevan noin 50–60 kaupallisen kalastuksen taloutta.

Kestävä kalastus, onko rauhoituksia?

Lapin ELY-keskuksen päätöksellä kuhan alamitta on 45 cm ja rasvaevällisen taimenen saaliiksi ottaminen on kielletty koko kalatalousalueella. Viime vuosina vesialueen omistajat ovat tehneet omaehtoisia verkkokalastusrajoituksia kuhan luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi, mm. Jormuanlahdella, Mieslahdella, Melalahdella, Varislahdella ja Manamansalon-Vuolijoen osakaskunnan vesialueella. Lisäksi kalatalousalue suosittaa, että yli 240 m pitkiin verkkojatoihin tulee merkata kanisterilla suunta, johon verkkojata lähtee.

Kalastus eri vuodenaikoina

Oulujärvellä kalastusta harjoitetaan ympäri vuoden. Keväällä haukea, ahventa ja siikaa, kesällä pääosin kuhaa ja ah -

venta uistelemalla, jigaamalla, verkoilla sekä rysillä. Syksyllä pyydetään kuhaa, muikkua ja siikaa, ja talvella pilkitään ahventa, siikaa ja madetta sekä harjoitetaan verkkokalastusta jään alta.

Vesien säännöstely Oulujärvessä

Oulujärvi on voimakkaasti säännöstelty järvi. Säännöstelyllä tiedetään olevan vaikutuksia kalakantoihin, ottamatta siihen sen enempää kantaa. Voimakkaan säännöstelyn johdosta järveen tehdään kuitenkin mittavia taimen-, siika- ja kuhaistutuksia Fortumin toimesta.

Lisäksi Kiehimäjoessa olevan Leppikosken voimalaitoksen yhteyteen on järjestetty kalojen ylösvaelluksen mahdollistava kalasydän, joka on toiminnassa avovesikauden.

Miltä näyttää kalastuksen tulevaisuus alueella?

Niin kuin todettu, Oulujärvellä on hyvät puitteet niin vapaa-ajan kalastajille kuin kaupallisille kalastajille. Kalasatamia, veneenlaskuluiskia ja retkisaaria löytyy ympäri järveä. Yleisellä tasolla ilmastonmuutos aiheuttaa uhkaa perinteisille kylmän veden kaloille (mm. taimen,

siika, harjus), mutta edesauttaa lämpimän veden kaloja kuten särkikaloja ja kuhaa. Lisäksi ilmaston ja vesien lämpeneminen edesauttaa rehevöitymistä. Oulujärven voimakkaasta säännöstelystä johtuen taimenen merkittävimmät vaellusyhteydet ovat tuhoutuneet. Että kalastus saadaan säilytettyä alueella ja kalojen elinolosuhteita parannettua, eri tahojen välinen yhteistyö on tärkeässä osassa. Niin kuin aikasemmin todettu, Fortum istuttaa vuosittain suuria määriä kaloja Oulujärveen ja on mukana erilaisissa hankkeissa mm. taimenen elinolosuhteiden parantamiseksi. Osakaskunnat tekevät töitä vesistöjensä ja kalakantojen eteen. Tästä tuoreimpana esimerkkinä isot kalataloudelliset kunnostukset Varis-, Kongasja Miesjoella tänä vuonna. Kunnostuksia tehtiin yhteistyössä mm.Paltamon ja Väyrylä-Kongaksen osakaskunnan, Lapin Ely-keskuksen, Kainuun Kalatalouskeskuksen, Koneyhtymä Tuohinen Esa ja Markku, Koneurakointi Petri Leinonen ky ja paikallisten maanomistajien kanssa.

Keskuksen toiveet kalastajille

Ei muuta kuin kireitä siimoja ja kalalle. Alla muutamia vinkkejä sekä lakisääteisiä määräyksiä.

Vapaa-ajankalastuksen saalis- ja pyyntitietojen ilmoitukset ovat pakollisia vuoden 2025 alusta.

Saalistietoja ilmoitetaan seuraavista kalalajeista ja -kannoista: lohi, kyttyrälohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00 N eteläpuolella sekä meressä. Ilmoituksen voi tehdä Omakala-sovelluksen avulla, omakala.fiverkkosivulta löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse. Muista maksaa kalastonhoitomaksu: Kalastonhoitomaksu on kalastajan pakollinen perusmaksu, joka tulee maksaa, jos on iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Eräluvat.fi. Onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskilpailuja sekä muita vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia varten on saatava kalastusoikeuden haltijan lupa (Kalastuslaki 379/2015 luku 2, 7 §).

Tietoja Kainuun kalapaikoista, paikallisista kalaluvista ja yhteystiedoista löytyy www. kalallakainuussa.fi

Lisätietoja: Marko Salminen, toiminnanjohtaja, Kainuun kalatalouskeskus. 044 028 4999.

Lumisade, kulttuuri ja kunnat mukana Oulu2026-avajaisissa

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 käynnistyi Oulussa talvisissa tunnelmissa, kun Kauppatori täyttyi ihmisistä perjantaina 16. tammikuuta. Muutama pakkasaste ja taivaalta leijailleet suuret lumihiutaleet loivat avajaishetkelle arktisen juhlan henkeen osuvat puitteet.

Avajaisseremonia alkoi mieskuoro Huutajien esityksellä, minkä jälkeen lavalle nousi tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hän sai yleisön nauramaan heti puheensa aluksi todetessaan, että vain Oulussa tällaisessa säässä voidaan saada Kauppatori täyteen ihmisiä.

Hän muistutti myös hetken historiallisesta merkityksestä: Oulu on vasta kolmas suomalainen kaupunki Helsingin ja

Turun jälkeen, jolle Euroopan kulttuuripääkaupungin arvonimi on myönnetty, ja edellisestä suomalaisesta kulttuuripääkaupunkivuodesta on kulunut 15 vuotta.

Puheessaan Stubb heitti juhlavuodelle sloganehdotuksen: “Oulu – even cooler than you think”, ja hän toivoi alkaneelle vuodelle menestystä ja muistorikkaita kulttuurielämyksiä.

Avajaisissa nähtiin myös symbolinen kapulanvaihto, kun Turun pormestari Piia Elo luovutti kulttuuripääkaupunkivuoden oranssin pallon Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossavalle.

Hän muistutti puheessaan, että matka tähän hetkeen on ollut pitkä: Oulun kaupunginvaltuusto päätti hakea kulttuu-

ripääkaupunkititteliä jo vuonna 2017, ja voitto varmistui vuonna 2021. Yhdeksän vuoden valmistelutyö huipentui nyt avajaisviikonloppuun.

Kunnat mukana avajaisviikonlopun sykkeessä

Oulun lähikuntia oli esillä Kauppakortteli Pekurissa, jossa Oulu2026-alueet esittäytyivät festarikansalle. Oulujokilaakson yhteisellä pisteellä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat johdattelivat kävijät löytöretkelle jättiläisten jäljille ja tarinoiden virtaan Tervantielle.

Paikalla yleisöä oli vastassa muun muassa Utajärveltä viestinnän asiantuntija Terhi Lotvonen sekä kulttuuripal -

Oulujokivarren kuntien pisteellä Rokua Geopark oli näyttävästi esillä. Aluetta esittelivät Utajärven kulttuuripalveluiden esihenkilö Antti Viitala, Humanpoliksen tapahtumakoordinaattori Taru Jalo ja Vaalan hyvinvointikoordinaattori Jenna Leinonen.

veluiden esihenkilö Antti Viitala, Humanpoliksen tapahtumakoordinaattori Taru Jalo ja Vaalan hyvinvointikoordinaattori Jenna Leinonen.

Avajaisviikonloppu teki näkyväksi sen, että Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi ei ole vain Oulun projekti. Oulun lähikunnat ovat vahvasti mukana juhlavuoden sisällöissä läpi vuoden 2026.

Oulu Kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 viralliset tapahtumat löytyy juhlavuoden virallisesta tapahtumakalenterista, josta voi etsiä tapahtumia myös kunnittain.

Jenny Kärki

Oulu2026 -alueet esittäytyivät Kauppakortteli Pekurissa, missä myös Kainuun edustajat olivat esillä, vasemmassa laidassa Paltamon kunnan viestintäsuunnittelija Maria Pöppönen.

vaalalaista yhdistystä kehittävät palveluja ja elämyksiä yhdessä

Neljä vaalalaista yhdistystä: Enonlahti–Salmenranta kyläyhdistys, Neittävän kyläyhdistys, Säräisniemen kyläyhdistys ja Veneheiton Vastus, lähtevät yhdessä kehittämään liikkuvia palveluja ja elämyksellisyyttä alueilleen.

Tavoitteena on vahvistaa kylien elinvoimaa ja tuoda palveluja lähemmäs asukkaita. Työtä tehdään EU-rahoitteisessa Tulevaisuuden Maalaisjärki 2 -hankkeessa, johon osallistuu yhteensä 11 toimijaa Kainuusta ja Vaalasta.

Hankkeessa keskitytään liikkuvien palvelujen ja elämyksellisen maaseudun suunnitteluun ja testaamiseen. Alkuvaiheessa kerätään tietoa ja esimerkkejä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, ja kylille tarjotaan koulutuksia esimerkiksi tarinallistamisesta ja opastamisesta.

- Toivomme oppivamme myös tapahtumien suunnittelun ja organisoinnin järkevää toteuttamista. Se helpottaa tulevien vuosien tapahtumien järjestämistä, kuvaavat Veneheiton Vastuksesta Aune Sallila ja Sisko-Liisa Rusanen. Hankkeessa etsitään ratkaisuja kahteen kysymykseen: miten palvelut saadaan lähelle ja miten ihmiset saadaan yhteen elämyksellisyyden avulla. Jokaisella kumppanialueella

toteutetaan yksi elämyksellinen osio sekä kuukauden mittainen liikkuvien palvelujen kokeilu, jonka tulokset auttavat kyläkohtaisissa ratkaisuissa.

Kokeilut toimivat kylille testialustoina, joissa voidaan kevyesti selvittää, millaiset palvelut ovat aidosti tarpeellisia ja miten niitä voitaisiin toteuttaa pysyvämmin.

Veneheitossa valmistellaan uutta kylätapahtumaa

Veneheitto kehittää hankkeessa ideaa uudesta kylätapahtumasta, joka yhdistäisi ruokaperinteen, kulttuurin ja kylän tarinat. Tavoitteena on luoda tapahtuma, joka tarjoaa kävijöille elämyksellisen kokemuksen.

- Olemme uteliaita näkemään, millaisia uusia toimintamuotoja kylän kehittämiseen voisi löytyä. Haluamme koota kaiken ikäisiä kyläläisiä yhteen ja kokeilla jotakin uutta. Tavoitteena onkin tapahtuma, joka toisi elämystä ja näkyvyyttä kylälle, Vastuksen naiset kertovat. Suunnittelupöydällä on myös ympäristön kehittäminen: kylälle pohditaan visuaalista kylämerkkiä tai opasteita, jotka jäisivät palvelemaan

sekä tapahtumia että vierailijoita pitkälle tulevaisuuteen. Liikkuvat palvelut tuodaan alueen arkisiin tarpeisiin Liikkuvien palvelujen kokeiluissa tarkastellaan, voidaanko palveluja tuoda suoraan kyliin tai järjestää kyydityksiä palveluiden äärelle. Palvelut voivat olla esimerkiksi terveyspalveluja, kauppakuljetuksia, kulttuuria tai harrastetoimintaa. - Odotamme innolla liikkuvien palvelujen kokeilua kyselyvastausten pohjalta. saamme selville, millaisia palveluja kyläläisille olisi aidosti tarpeellista järjestää, Veneheitosta kerrotaan.

Myös muissa Vaalan kylissä on esitetty omia kehittämistoiveita, kuten arkea helpottavia palvelukokeiluja ja yhteisiä kohtaamispaikkoja. Yhdistävänä tekijänä on vahva halu kehittää kylien elinvoimaisuutta omista voimavaroista käsin.

Tulevaisuuden Maalaisjärki 2 -hankkeen odotetaan tarjoavan käytännön esimerkkejä ja pysyviä toimintamalleja, joilla voidaan tukea kylien tulevaisuutta ja luoda elävämpää, elämyksellisempää maaseutua.

Veneheiton Vastuksen talolla mietittiin vuosi sitten aiheita, joista nyt liikkeelle ovat lähdössä liikkuvien palvelujen ja elämyksellisyyden kehittäminen.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb piti avajaispuheen Oulun Kauppatorilla ja nauratti yleisöä huomioillaan pohjoisesta säästä.

Apunasi surun hetkellä

P itäjän P arhaat

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Isokatu 11, 90100 Oulu, puh. 08 3113 354

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701

• Tarkka ja täysin automaattinen.

Asianajotoimisto

Asianajotoimisto

Heikki Aspegren

Heikki Aspegren

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit ASIANAJOTOIMISTOT HAUTAUSPALVELUT

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486 info@dapu.fi

Avoinna: ma-pe 10-14

Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

-Hautauspalvelu

-Kuljetuspalvelu -Pitopalvelu

-Kukkapalvelu

-Kivipalvelu

-Perunkirjoituspalvelu

Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 (24h) www.dapu.fi

Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h ) 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

• Piezo-testit.

• Laaja kattavuus.

Rahan ja ajan säästö.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Isokatu 11, 90100 Oulu, puh. 08 3113

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

Simo Paavola 044 562 2701 UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

(paino)

Jussilantie 2 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

• Laaja kattavuus.

Simo Paavola 044 562 2701

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Rahan ja ajan säästö.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä

Avoinna: ma-pe 10-14

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

-Kuljetuspalvelu -Pitopalvelu -Kukkapalvelu -Kivipalvelu -Perunkirjoituspalvelu

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

OULUN DIESELHUOLTO OY

Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

www.tuomenkukka.fi

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701

Tarkka ja täysin automaattinen. Piezo-testit.

eKukka logo - originaalit vaaka

Laaja kattavuus. Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

Rahan ja ajan säästö.

Laaja kattavuus. Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

ROMULIIKKEET

Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. Rahan ja ajan säästö.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

Henkilöautot ja hyötyajoneuvot. Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ

Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

OULUN DIESELHUOLTO OY

• Laaja kattavuus. Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla. Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

OULUN DIESELHUOLTO OY

OULUN DIESELHUOLTO OY

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna:

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

OULUN DIESELHUOLTO OY

OULUN DIESELHUOLTO OY

UTACON OY

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Kotipitäjän Kirppis

Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin.

Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)  Ostetaan  Myydään  Asunnot  Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Seuraava lehti ilmestyy 25.2.2026. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 18.2.2026 mennessä: Kotipitäjä, Ojapellontie 22 B 6, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

UTACON OY

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS

OSTETAAN

Ostetaan Mercedes benz 190, vuosimalli 1983-1993. Edulliset ja epäkuntoiset huomioidaan. P. 040 416 2440.

MYYDÄÄN

Myytävänä: Neuleita, Sukkia, Lapasia, Puseroita ja Kahvipusseista tehtyjä kasseja. P. 0400 227 167.

Soveltavaa liikuntaa yli kuntarajojen -hanke järjestää maksuttomia koulutuksia keväällä 2026. Koulutukset on suunnattu Iin, Limingan, Kempeleen, Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven alueilla toimivien kuntien, koulujen, seurojen ja järjestöjen työntekijöille sekä vapaaehtoisille, jotka järjestävät liikuntatoimintaa peruskouluikäisille lapsille ja nuorille.

Koulutukset toteutetaan pääasiassa etäyhteydellä Teamsissa ja niiden kesto on 60 minuuttia. Poikkeuksena ovat Soveltavan liikunnan käytännön ohjaus – työpajat, jotka

järjestetään Limingassa ja kestävät kolme tuntia. Kevään aikana tarjolla on muun muassa koulutus soveltavan liikunnan perusteista sekä nepsy-lapsen ja -nuoren ohjauksesta. Koulutuksissa hyödynnetään asiantuntijoiden osaamista ja kokemusasiantuntijoiden näkökulmaa.

Ilmoittautuminen koulutuksiin tapahtuu hankkeen verkkosivujen kautta ja linkki löytyy Muhoksen kunnan sivuilta. Lisätietoja antaa ODL Liikuntaklinikan projektityöntekijä Silva Puurunen osoitteesta silva.puurunen@odl.fi.

Mies etsii naista 40-60 vuotiasta. P. 046 953 7152.

ILMOITA ILMAISEKSI Kotipitäjän Kirppiksellä!

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata? ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata? ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata? ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi

SEKALAISET

NuorisoLeader aktivoi paltamolaisia nuoria

Paltamolaisille nuorille on tällä hetkellä tarjolla kaksi

Oulujärvi Leaderin hanketta Nuoret Toimijoina -hanke ja Suuri luontoseikkailu. Niistä ensimmäisessä NuorisoLeaderin nuorisotyöntekijänä ja hankeasiantuntijana toimii kajaanilainen Tiina Kyllönen. - Nuoret Toimijoina -hanke rakennettiin edellisen NuorisoLeader-hankkeen aikana ja siinä on kuusi työpakettia, joiden ideat ovat lähtöisin nuorilta. Keskeisin tavoite on tarjota nuorille mahdollisuuksia olla aktiivisia oman alueensa kehittäjiä ja tavoitteissa on onnistuttu monella tavoin, kuvailee Kyllönen. NuorisoLeader on toimintamalli, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä aloitteita ja toteuttaa pienimuotoisia hankkeita, jotka edistävät paikallista yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, ja jossa tärkeinä ovat nuorten sitoutuminen, vastuunkanto ja yhteistyötaidot, jotka ovat tärkeitä alueen tulevaisuuden rakentamisessa.

- Nuoret ovat hakeneet esimerkiksi Erasmus+-hankerahoitusta. Nuoret halusivat toteuttaa kansainvälisen nuorisovaihdon, joka liittyi kestävään kehitykseen. Yhteistyökumppani löytyi Belgiasta. Opetushallitus antoi nuorille Good Practice -tunnustuksen. Yksi hieno saavutus nuorilta ja NuorisoLeader-työltä, hän jatkaa. NuorisoLeaderin toiminta tukee nuorten kasvua ja kehitystä, ollen osa Kainuun alueen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä.

- Paltamolaisia nuoria on ollut mukana NuorisoLea -

der-toiminnassa alusta saakka eli vuodesta 2020. Tämän hankkeen aikana paltamolaisia nuoria on ollut mukana Maaseutuparlamentissa 2024, NuorisoLeader-työryhmän kehittämispäivillä Puolangalla, NuorisoLeader-ajankohtaispäivillä Kuusamossa, Belgiassa Erasmus+-nuorisovaihdossa, NuorisoLeader-viestintäleirillä Kotomossa. Paltamossa on myös järjestetty Roska=Ruokaa-ekotekotapahtuma yhteistyössä Oulujärven kehittyvät kylät -hankkeen ja Paltamon

nuorisotoimen kanssa. Lisäksi on pidetty popUp-idea-ilta, listaa Kyllönen. Järjestötoiminnassakin aktiivisen Kyllösen nykyinen työtehtävä löytyi, kun hän huomasi Oulujärvi Leaderin hakevan nuorisotyöntekijää ja hän haki omalta tuntuvaa tehtävää tavoitteenaan, että pääsee tukemaan nuoria vaikuttamisessa.

- Pääsin nuorille ay-aktiiveille tarkoitettuun koulutukseen Etelä-Afrikkaan. Alueella asui orjien jälkeläisiä. Siellä kuoli joka viikko yksi nuori

Pakina

Tikusta asiaa

Varmaan lähes kaikki meistä on kuullut sanottavan, että teki tikusta asiaa. Useimmat ehkä sanoneetkin, että tein tikusta asiaa. Minäkin olen kuullut useinkin sanottavan, että teki tikusta asiaa, tai tein tikusta asiaa ja menin sinne jonnekin.

Mietin ja ihmettelin, että miten tikusta voi tehdä asiaa. Asiaahan yleensä on, oli tai tuli. Tikku mielletään pieneksi, teräväksi ja pistäväksi. Sitähän se pääosin onkin, mutta kyllä sillä koko, vahvuus ja pituus vaihtelee, aivan niin kuin meillä ihmisilläkin.

Vaikka se usein on aivan eloton kuiva puu, tai voi se olla myös metalliakin, on se joskus hyvin ärhäkkä pistämään. Voi hyökätä joukoittain kimppuun kuin vihaiset ampiaiset, varsinkin jos sitä hivuttelee vastakarvaan esim. kuivassa sahatussa laudassa paljain käsin. Joskus joukossa voi olla isompikin, tosi vihainen, oikein kuningas tikku, joka aiheuttaa uhrilleen lähes sietämätöntä kipua niin, että kovinkin mies voi älähtää, ja voi aiheuttaa jopa jäykkäkouristuksia. Pahimmillaan se voi

olla puusta irronnut sälö ja silloin tulee lääkärireissu. Entä silloin kun se pistäytyy kynnen alle, silloin se vasta osaa kipeästi pistää. Missä ne pistävät tikut piileksivät, kun ei niitä näe. Jos näkisi niin eivät pistäisi. Vanhemmat kyllä usein varottavat, että varo pistäviä tikkuja, mutta miten niitä varoo, kun ei niitä näe. Miten se voikin, silmätön, aivoton, eloton jopa kylmä tikku olla niin aggressiivinen ja julma. Tikulla on taipumuksia tulla esille, milloin mistäkin aivan huomaamatta. Ajatteleppa, että otat käteesi risun pätkän ja puukon, alat vuoleskella sitä risua, ihan vaan aikasi kuluksi, sen enempää miettimättä mitä siitä tekisit, tuloksena huomaat, että siitä risusta tuli teräväpäinen tikku. Aivan niin siitä tuli tikku. Tulitikku se vasta tikkujen tikku on. Se on tikkujen aatelia, se ei pistä eikä piilottele, hukassa se kyllä voi olla. Se on nöyrä renki, avustaja, niin hyvässä kuin pahassa. Se harvoin vahingoittaa haltijaansa, ellei sitä huonosti kohdella. Sitä esiintyy kaikkialla missä ihmisiäkin, valmiina toteut-

tamaan haltijansa toiveita. Sillä voit sytyttää takkaan, hellaan tai muuripadan alle tulen. Makkaran paistotulen sytyttäminen retkellä onnistuu mainiosti, ellet ole unohtanut ottaa niitä mukaan. Tulilankoja sillä on sytytetty räjäytystöissä rauhanaikana. Sodissakin se on ollut samoissa töissä. Myös lampun ja kynttilöiden sytytyksessä se on oiva apu. Entä montako sätkää, sikaria, paperossia ja piipullista vanhat tupakoitsijat ovat, aikojen saatossa, sytyttäneet juuri tulitikulla. Tulitikku on ollut myös pahantekijöiden, pyromaanien apuna tulipaloja sytyttäessä. Myös lasten käsissä se on aiheuttanut vahinkoa. Monet roskakatokset, heinävajat, talot ja jopa kirkotkin ovat tulitikun pienestä liekistä alkaneesta palosta tuhoutuneet. Tulitikku on varta vasten tehty tuote haapa puusta, sitä ei esiinny valmiina luonnossa. Varsin hankala ja hidas tehdä yksitellen käsin, siksi sitä tehdään teollisesti tehtaissa koneilla. Suomessako? Ehei. Tulitikkujen tuotanto alkoi Suomessa 1800 luvun puolivälissä, mutta päättyi 1995

Kimmo Kärkkäinen signeerasi vielä vuonna 2015 nuorisotyön bändissä rumpuja soitellessaan rumpukalvon, nyt kymmen vuotta myöhemmin hän tahdittaa tutkimusryhmää tohtorina. Taustalla hänen lapsuudestaan ala-aste ja nuorisotilat.

Nuoruusvuosina syttynyt opiskeluinto johdatti tohtoriksi

jengien ohiammuskeluissa. Nuoret jengiytyivät, kun ei ollut tekemistä ja jäivät syrjään yhteiskunnasta. Kajaaniin palatessa mietin, että niin voi käydä meilläkin Kainuussa, jos kiristetään nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihinsa pienissä kunnissa. Nuorisohankkeiden lisäksi paltamolaisia koskevia Oulujärvi Leaderin hankkeita on menossa tällä hetkellä Paperit kuntoon, Tulevaisuuden maalaisjärki 2 ja Vaaroilta vesille. Lasse Hinkula

jälkeen, jolloin viimeinenkin tulitikkutehdas Vaajakoskella lopetti kannattamattomana toimintansa. Parhaimmillaan Vaajakosken tehtaan tuotannosta meni 90 prosenttia ulkomaille. Tulitikkuja tuodaan Ruotsista, Intiasta, Saksasta, Kiinasta, Virosta, Unkarista ja Puolasta.

Tulitikuissa on myös laatueroja niin kuin asiaan kuuluu. Kerran oli pidetty viiden tikun kesken laatukilpailu, jonka Lidll:n Eirikki voitti. Perinteinen tulitikku on tasapaksu, viiden sentin mittainen ja tasapäinen. Teroittamalla siitä saa helposti hammastikun. Vähän hidasta ja hankalaa sekin, lisäksi hyvä tulitikku menee helposti pilalle. Onneksi hammastikkuja saa valmiina tehdastuotettuna. Niitä valmistaa vaajakoskelainen Kesmet oy. Tulikohan tässä nyt tehtyä tikusta asiaa.

Ollaan täst’edes varovaisia, yritetään välttää pistäviä tikkuja ja käytetään tulitikkuja varoen ja harkitusti, niin meillä kaikilla on onnellinen tulevaisuus.

Antti A H

Oulun yliopistossa opiskellut ja nyt tutkijatohtorina työskentelevä paltamolaislähtöinen Kimmo Kärkkäinen väitteli konetekniikan tohtoriksi viime vuoden lopulla. Väitöskirjassa keskeistä on esimerkiksi simulaatiovetoinen ja fysiikkapohjainen metallin väsymisen ennustaminen.

- Tutkimusaiheena on ollut metallin väsyminen, joka ilmiönä aiheuttaa mekaanisissa komponenteissa suurimman osan rakenteellisista vioista. Se on ilmiö, mihin halutaan ratkaisuja sekä uusia mittaus- ja ennustusmenetelmiä. Tällaisia dynaamisia kuormitustilanteita löytyy esimerkiksi sillan liikenne- ja tuulikuormissa tai polttomoottorikomponenteissa, tiivistää Kärkkäinen. Hän on tutkimusryhmässä perehtynyt metallin väsymisrajan ennustamiseen liittyvien ratkaisujen kehittämiseen.

- Klassisesti tätä on mitattu testikappaleella testipenkissä. Tämä toimii yhdelle testisauvalle, mutta se ei kerro juurisyitä metallin väsymisestä. Tulos on voimassa siinä hetkessä, mutta sitä ei voi suoraan käyttää mitoituksessa yleisesti.

Paltamossa lapsuutensa viettänyt ja koulunsa käynyt Kärkkäinen valmistui vuonna 2018 ylioppilaaksi Paltamon lukiosta ja pääsi samana vuonna opiskelemaan konetekniikkaa Oulun yliopistossa. Hän valmistui konetekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2023.

- Aloitin vuonna 2020 työt Oulun yliopistolla opintojeni ohella ja tein alussa aiheesta kandidaatintutkielman. Vuonna 2023 olin jo julkaissut ensimmäisen tieteellinen artikkelini, joten siitä oli loogista jatkaa väitöskirjaan, joka tekniikan alalla koostuu tavanomaisesti kolmesta viiteen tieteellisestä artikkelista. Väitöskirja oli kasassa viime kesänä ja väittelin marraskuussa 2025. Kärkkäinen korostaa, että Paltamon Korpitien koulun ja lukion sopivan pieni koko on ollut merkittävä tekijä opintojen sujumiselle.

- Kahdeksannesta luokasta lähtien minulle oli

tärkeää, että opettaja pystyi oppilaan tason mukaan tukemaan opinnoissa. Esimerkiksi matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa opettajat pystyivät ruokkimaan motivaatiota. Opiskeluun sai tukea, palautetta ja kannustusta. Ei välttämättä olisi suurella luokkakoolla onnistunut, hän pohtii. Peruskoulun ja lukion vuosien opettajia Kärkkäinen muistelee lämmöllä. Pohtiessa menisikö hän ammattikouluun vai lukioon, opettaja Kari Puominen oli ollut tukemassa Kärkkäisen päätöstä jatkaa opiskelujaan Paltamossa.

- Anja Leinosen tyyli matematiikan opetukseen ruokki innostusta kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Lukion matematiikkaa opettanut Teuvo Heikura panosti paljon työhön ja opetukseen, matematiikan tunneilla oli mukava käydä. Kemian opettaja Maria Lauttamus oli todella aiheelleen omistautunut ja hänellä oli ammattimainen ote, joten tykkäsin käydä kemian tunneilla. Myös Marjatta Karttusen fysiikan tunneilla oli mukava käydä. Satu Heikura oli tukena lukiossa ja hän opetti englantia ja toimi ryhmänohjaajana, kertaa Kärkkäinen.

Opiskeluvuosien ja yliopiston työtehtävien jälkeen Kärkkäinen arvioi, että muutaman vuoden sisällä ura jatkuu mahdollisesti teollisuuden alan yrityksessä.

- Teollisuuspuolen tehtävät kiinnostavat. Meidän alallamme on tavallista, että jossain vaiheessa opintoja siirrytään teollisuuden hommiin. Tutkimustyötä on tehty paljon esimerkiksi Wärtsilän kanssa.

Kärkkäisen elämä on keskittynyt Ouluun jo vuodesta 2018 alkaen. Uusi viihtyisä koti, mielekäs työ ja puoliso tarjoavat mukavaa elämää kotikaupungissa. Hän silti arvostaa juuriaan Paltamossa.

- Kotiseuturakkautta löytyy ja Paltamossa tulee käytyä, koska täällä on paljon sukulaisia ja kun haluaa pois kaupungin vilinästä.

Lasse Hinkula

Tiina Kyllönen (vas. Keskellä) ahertamassa viestintäleirillä. Kuva: Tiina Kyllönen.

PARAS PANOSTUS METSÄSI HOITOON

Tilaa taimikonhoito meiltä – jäsenetuna ilmainen kartoitus

Aino Hyttinen 040 703 9963

Mika Tomperi 040 829 1770

Pertti Lahtinen 044 018 1808

Jukka Kauppinen 044 016 7100

Maalämpöjärjestelmät

Vesi-ilmajärjestelmät

Lämmitysratkaisut 15 vuoden kokemuksella kaikenlaisiin kiinteistöihin

Lisätietoa 044 230 0737 info@lvi-eilola.fi www.lvi-eilola.fi

• Proteesit • Pohjaukset • Korjaukset

• Proteesit • Pohjaukset • Korjaukset

• MYÖS RAHOITUKSELLA!

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Kotipitäjä 1/2026, 28.1.2026 by Kustannus Oy Maaseutulehdet - Issuu