Kotipitäjä 1

Nro 1

•

Kotipitäjä

12.1.2022

Aluevaalit 2022 s. 4-9

1

Musiikki kohtaa taiteen Villa Väinölässä s. 11

Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MADEKOSKI • JUURUSSUO • HEIKKILÄNKANGAS • PIKKARALA

12.1.2022

TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA TORSTAINA (parittomat viikot)

MUHOS

(K-Supermarket Mimmi)

09.00 - 15.00 PERJANTAINA (joka viikko)

UTAJÄRVI

09.00 - 10.30

VAALA

11.00 - 13.00

PALTAMO (tori) 14.00 - 15.00

MAKKARAKASSI 10€

HERKKU-

KASSI

20€

Nyt avattu!

p. 050 307 5439

Huollot ja varaosat Mersullesi

Paremman palvelun autohuolto kaikille automerkeille Oulun Limingantullissa.

Tuo autosi meille, me pidämme siitä hyvää huolta – sinun ja autosi parasta ajatellen.

Kysy lisää ja varaa huoltoaika: 08 613 9010 • pohjolanautohuolto.fi

Kallisenhaara 4, p. 08 613 9010 oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi

MERCEDES-BENZ-huollot Nopea palvelu • Edulliset hinnat • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla

OULU • YLIVIESKA • KEMINMAA • mbosa.fi

Oulu

Kallisenhaara 4

Varaosat, p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi Korjaamo, p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi

Keminmaa

Teollisuuskylänraitti 10 keminmaa@mbosa.fi p. 08 613 9003

1

Kotipitäjä

2

eKukka logo-originaalit vaaka

Jussilantie 2 Vanhatie 29, 91600 91500 Muhos CMYK (paino) harmaasävy CMYKUtajärvi Puh. (08) 5333 779 Puh. (08) 5421 866

eKukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi www.tuomenkukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi

eKukka.fi

Kukkien koti

Kukkien koti

Kukkien koti

Kukkien koti

Laukesiko laakeri?

Eihän se ole kuin korjata.

Jotta pääset taas jatkamaan töitäsi, ajele meille Ruskoon tai tilaa kuljetettuna suoraan työmaalle numerosta 08 5572 700.

Päivystämme aina, Liitintie 11, 90620 OULU 24/7/365.

Avoinna ark. 7.45–17 PÄIVYSTYS 24/7 08 5572 700 Kunnossapidon tavaratalo

Verkkokauppa kailatec.fi

ILMOITTAJA!

Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

359 Aaro Tolonen

Yleislääketieteen erikoislääkäri, eläkeläinen Paltamo ALUEVAALIT KAINUU Se kotimainen.

Seuraava Kotipitäjä 26.1.

Kotipitäjä jaetaan Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia.

RGM (www)

045 1277 383

www.maaseutulehdet.fi

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Posti Oyj PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila p. 050 567 9757, raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija: Satu Kantojärvi p. 045 127 7383, satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

•

12.1.2022

Pohjois-Pohjanmaalla valmistaudutaan uuteen

T

ammikuun 23.päivä käydään historian ensimmäiset aluevaalit. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelaseKukka.fi tuspalvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulta Kukkien koti uusille hyvinvointialueille.

Sote-uudistus tehdään, jotta suomalaiset saavat avun eKukka.fi sitä Kukkien tarvitessaan myös tulevaisuudessa. Palvelut eivät ole koti samantasoiset ympäri Suomen, vaikka kaikki kansalaiset ovatKukkien yhdenvertaisessa asemassa perustuslaissa. Uudiskoti tus takaa yhteiskunnan kantokyvyn syntyvyyden ollessa matalla tasolla ja väestön ikääntyessä. Terveydenhoidon painopistettä siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Pohjois-Pohjanmaalla siirrytään 19:sta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kahdesta pelastustoimen tuottajasta yhteen toimijaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita tulee poistumaan ja palveluketjut yhtenäistyvät. Pelastus- ja ensihoitopalvelujen yhteistyö tulee saumattomaksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita. Palveluketjujen yhtenäistämisellä turvataan ihmisille yhdenvertaiset palvelut jokaisella hyvinvointialueella.

Hallinnon ja ICT-palveluiden kohdalla sote-uudistus tarkoittaa yhtä potilas- ja asiakastietojärjestelmää, joka sujuvoittaa tiedon kulkua ja toimintaa sekä tuottaa säästöjä.

Yhteinen hallinto on tarkoitus rakentaa mahdollisimman matalan organisaatiorakenteen mukaisesti: vähemmän hallintoa, enemmän resursseja hoivaan ja kehittämiseen.

Hyvinvointialueelle tulee yhdenmukainen johtamisen järjestelmä. Pohjois-Pohjanmaa on jaettu kuuteen eri palvelualueeseen. Palvelualueita johdetaan samoilla periaatteilla keskushallinnosta käsin unohtamatta alueellista näkökulmaa. Maantieteellisesti laajan ja moninaisen palvelutarpeen maakunnassa tarvitaan alueellista näkökulmaa palveluiden tuotannossa. Palveluiden kehittämistyöhön löytyy tulevaisuudessa myös enemmän resurssia kuin tällä hetkellä on ollut yksittäisillä palveluntuottajilla.

Hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa valtiolta.

Kunnat vapautuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta.

Kunnat keskittyvät jatkossa koulutuksen ja kulttuurin,

elinvoiman, elinympäristön ja demokratian kehittämiseen. Hyvinvointialueille ei ole tulossa verotusoikeutta.

Verotusoikeudesta päätetään eduskunnassa.

Uudistusta viedään nyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan hyväksymän toteuttamistavan mukaisesti eteenpäin maakuntapohjaisesti. Ihmiset saavat äänestää omat edustajansa päättämään tulevan hyvinvointialueen rakenteesta ja toimintavoista. Aluevaltuusto tulee käyttämään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa.

Vaalien jälkeen hyvinvointialueen valtuutetut toteuttavat sote-lakipakettia. Suurimmat päätökset tulevat koskemaan palvelustrategiaa ja palveluverkkoa, joilla määritetään palveluiden tuotantotapa Pohjois-Pohjanmaalla. Nyt muurataan hyvinvointialueiden perustat. Keskustan kanta palveluiden järjestämiseen on selvä: helposti saavutettavat lähipalvelut vähentävät kalliiden erityispalveluiden tarvetta sekä varmistavat kansalaisten yhdenvertaisuuden sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluissa.

Käytä äänioikeuttasi!

Jussi Ylitalo 1. varapuheenjohtaja (Kesk.)

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen laaja poliittinen seurantaryhmä

Kirja-arvostelu

Kohti itää

OTA YHTEYTTÄ

p. 050 5679 757,

Nro 1

Mikko Porvali: Kohti itää, Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941 Jatkosodan aikana Päämajalla oli itärajalla neljä kaukopartio-osastoa, etelässä Vehniäinen, Kuismanen Joensuussa, Martina Kajaanissa ja Paatsalo Rovaniemellä ja Petsamossa. Viides porukka toimi Virossa.

Jatkosodan jälkeen lokakuussa 1944 tuli käsky hävittää kaukopartioiden sota- ja tiedustelupäiväkirjat. Armeijassa yleensä käskyjä totellaan.

Vehniäisen johto ei totellut.

Aineisto piilotettiin maahan kaivamalla Hämeeseen. Nyt tiedämme tämän tottelemattomuuden seurauksena paljon enemmän kaukopartioiden päivittäisestä toiminnasta.

Ilmeisesti muut yksiköt tottelivat käskyä ja hävittivät aineistonsa. Niitä ei ole ainakaan tullut esille.

Kirjoittaja vie pienten , yleensä 2-8 miestä, partioiden työt ja toimet rinnan sodan suuren kokonaisuuden rinnalla.

Partiotoiminta vihollisen alueella oli vaarallista. Sitä oli ”opeteltu” heti Talvisodan

jälkeen ja toiminta kiihtyi ennen jatkosodan alkua. Näistä retkistä ilmeisesti ei ole tehty tai ainakaan säilynyt niin yksityskohtaisia kertomuksia kuin jatkosodan alusta lähtien.

Tappioitakin tuli, joku partio tuhottiin, vangiksikin joutui Jalmari Nikkanen. Häneltä neuvostotuedustelu sai omilla kuulustelumenetelmillään tärkeitä tietoja. Lopuksi hänet teloitettiin Leningradissa. Partion toinen mies, Aarne Rontu haavoittui kiinniottotilanteessa ja kuoli vihollisen käsivarsille.

Viimeisinä sanoinaan Rontu oli toistanut kahdesti ”jälleen uusi sota”. Tämä partio oli liikkeellä kesäkuun puolivälissä 1941, ennen sotatoimien alkamista. Ennen sotaa tehtiin ainakin 50 retkeä.

Partioiden retket saattoivat kestää useita viikkoja.

Kaikkea tarvittavaa muonaa ja sabotaasivälineitä ei voitu ottaa lähtiessä mukaan. Niitä toimitettiin ilmavoimien koneilla sovittuihin paikkoihin.

Yhteydenpito sujui sen aikaisilla laitteilla. Välillä oli kiistaa Ilmavoimien kanssa, mutta herrat saivat asiat sovittua niin, ettei mikään ryhmä nälkään ja vaille tuhovälineitä jäänyt.

Kaukopartiomiehiä kohdeltiin paremmin kuin muita sotilaita. Ruoka oli parempaa ja sitä oli enemmän kuin muilla sotilailla. Esimiehiä ei pokkuroitu. Alkoholin käyttöä katsottiin läpi sormien. Se oli sen ajan terapiaa. Monet majapaikat kärsivät juopottelun seurauksena suutia vahinkoja.

Oma tutkimuksen aihe on, miten miehet selvisivät siviilissä alkoholin kanssa. Monilla oli suuria vaikeuksia.

Japani oli kiinnostunut suomalaisten hankkimista tiedoista ja lahjoitti miljoonia markkoja tiedustelun tehostamiseksi. Rahoja ei kirjattu armeijan tilinpitoon.

Niillä ostettiin tiloja , taloja ja osakehuoneistoja tiedustelutoimintaa varten. Ilmeisesti näistä samoista rahoista, joita tuli muualtakin kuin Japanilta, oli kysymys v 1958, kun Puolustusministeriön kansliapäällikkö Kalle Lehmus erotettiin ”veropetoksen” takia.

Kaukopartiomiehet palkittiin runsailla kunniamerkeillä.

Moni sai Mannerheim-ristinkin.

Tarpeellinen tutkimuksen aihe on miten miehet selvisivät henkisesti ja fyysisesti

raskaasta sotakokemuksesta.

Partioretkellä muutaman viikon aikana taivallettiin satoja kilometrejä.

Ikl:n kansanedustaja Rauno G. kallia halusi rintamalle ja toimi tiedustelu-upseerina.

Porvali kuvaa tämän äärioikeistolaisen Saksan suhteita jo ajalta ennen sotaa.

Tutkimuksessa nousee esille tuolloinen alikersantti , Mannerheim-ristinkin saanut , Arvo Mörö. Hän menestyi siviilissäkin. Kapteeniksi kohonnut mies toimi sotien jälkeen Oulussa menestyvänä linja-autoliikennöitsijänä.

Mörön autot kuljettivat ihmisiä Oulusta jokivartta Kainuun suuntaan ja takaisin. Hän ainakin oli kestänyt sodan rasitukset niin, että toimintakyky säilyi rauhankin aikana.

Todellinen elämä on jännivämpää kuin parhaimmassakaan dekkarissa.

Porvali on tehnyt ison työn, kirjoittanut tärkeän palan sotahistoriaa yksittäisten kaukopartiomiesten sotatöistä.

He ovat kirjansa ansainneet, vaikka heitä ei liene monta jäljellä.

Toivo J. Kanninen

Nro 1

•

Kotipitäjä

12.1.2022

3

Päivystysapu 116117 toiminta laajenee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksuton Päivystysapu 116117 toiminta laajenee. Puhelinneuvonnan lisäksi palvelusta saa 7.1.2022 alkaen neuvontaa chat-palvelun kautta. Palvelu on tarkoitettu kansalaisille erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin kiireellisissä, mutta ei hätätilanteita koskevissa ongelmissa.

Päivystysapu on valtakunnallinen, sairaanhoitopiirien järjestämä palvelu, jossa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset vastaavat kansalaisten päivystystarpeeseen ympäri vuorokauden.

Puhelinneuvonnan ja tekstipalvelun lisäksi Päivystysavusta saa Pohjois-Pohjanmaalla henkilökohtaista palvelua ja hoidontarpeen arvioinnin myös chatin kautta 24/7. Palvelu avautuu kansalaisille 7. tammikuuta.

Chat-palvelu toteutetaan palveluntuottajan, Terveystalon etäpalvelualustalla, joka on tietoturvallinen ja asiakkaalle helppokäyttöinen.

Chat vaatii vahvan tunnistautumisen joko verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Asukkaat ohjataan chat-palveluun alueen kuntien terveyspalveluiden verkkosivuilta sekä Päivystystalosta Pohjois-Pohjanmaan Päivystysavun esittelysivulta.

Päivystysavussa aloitetaan alkuvuodesta myös Omaolo-digipalvelun kiireellisten oirearvioiden käsittely.

Alueen Omaoloa käyttävät kunnat voivat halutessaan ohjata ammattilaisen

Päivystysapu 116117 ohjaa oikeaan hoitopaikkaan ja kertoo kuinka nopeasti hoitoon pitää hakeutua. Jos tilanne ei vaadi käyntiä terveydenhuollossa, palvelusta saa neuvoja itsehoitoon.

käsittelyä vaativat oirearviot hyvinvointikeskusten kiinni ollessa Päivystysapuun. Näin Omaolo-palvelua saadaan laajennettua kiireellisissä yhteydenotoissa ympärivuorokautiseksi.

Maakunnallinen päivystyspalvelu 116117-palvelu kattaa koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnan. Raahen sairaalan ja Kuusamon terveyskeskuksen päivystysasiakkaita palvelevat yksiköiden omat

päivystysnumerot. 116 117 numeroon soitetut puhelut paikannetaan soittajan sijainnin mukaisesti ja palvelusta vastaavat vuodenvaihteen jälkeen Terveystalon ammattilaiset.

Pohjois-Pohjanmaan raja-alueilta numeroon soitetut puhelut saattavat paikantua toisen sairaanhoitopiirin puolella olevaan tukiasemaan, eikä puhelu silloin yhdisty Pohjois-Pohjanmaan Päivystysapuun. Jos numero ei toimi tai yhdistyy toistuvasti väärään Päivystysapuun, saa Pohjois-Pohjanmaan palveluun yhteyden soittamalla nu-

Ei tehdä asioista liian monimutkaisia

OSTAMME ROMUSI maksamme hyvin

Tilaa nouto tai tuo itse.

meroon 050 564 3226 (mpm).

Palvelu toimii ympärivuorokautisesti, mutta virka-aikaan asukkaiden toivotaan ottavan ensisijaisesti yhteyttä omaan terveysasemaansa tai sosiaalihuollon yksikköön hoidon ja palvelun tarpeen arvioimiseksi.

Niille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta on tarjolla tekstipalvelu. Sen tuottamisesta valtakunnallisesti vastaa HUS Uudenmaan Päivystysapu.

Palautetta palvelusta voi antaa PPSHP:n asiakaspalautejärjestelmän kautta.

Kissanpäivät talon lämmitysasioissa?

JOKIVARREN PAIKALLISELTA LÄMPÖMESTARILTA HUIPPULAITTEET JA HUIPPUPALVELU Kysy lisää ja pyydä ilmainen arvio!

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS OSTETAAN UTAJÄRVI

Juontokoura. Puh. 045 102 7008.

Ostetaan 70-luvun TERHI 10 Moottorikelkka. Kaiken kuntoiset huomioidaan.

Tarjoa. P. 040 514 2350.

040 1488 135

www.teknikomi.fi

Korva Mikkonen Ijäs

MEILTÄ NYT MYÖS HERKULLISET BURGERIT JA VAIHTOEHTONA ON PEKONIATERIA 11 € CHEDDARATERIA 11 € tai VUOHENJUUSTOATERIA 13 €

Romutamme kaiken!

Ouluntie 20, 91900 Liminka Soita: 08 237 48 900 Avoinna arkisin 7:30-16:30

(Sis. Rankalaiset/bataattiranskalaiset ja 0,25 juoma)

UTAJÄRVI

Valtatie 17, 91500 Muhos, puh. 08 372 312 Korva pizzakebabmuhos@gmail.com Mikkonen Aukioloajat: www.teknikomi.fi Ijäs Ma–pe: 10.30–21.00, La 11.00–21.00, Su 12.00–21.00

040 1488 135

Kotipitäjä

4

Lähipalveluiden ja vastuullisuuden puolesta Ehdokkaasi

TEEMU NURKKALA

66 Aluevaalit 23.1.2022

HYVÄ HOITO JA PALVELU EI SAA OLLA KIINNI ASUINPAIKASTA. Olen ehdolla sinun terveytesi puolesta!

Anu Plaketti

Sairaanhoitaja, PPSHP:n valtuuston puheenjohtaja ja Muhoksen kunnanhalituksen 2. vpj.

600

Minna Huuhtanen

sairaanhoitaja/terveydenhoittaja AMK, hv-koordinaattori

- Hoitoa saatavana aina tarvittaessa lähipalveluina

127

- Palveluiden vastattava ihmisten tarpeisiin elämänkaaren kaikissa vaiheissa - Huolehditaan hyvinvoinnista kokonaisuutena yhdessä

”No nyt on laatutohtorille löytynyt oikea homma!”

57

Asko Merilä tuo talous-, hallintoja laatutietoa P-P:n aluevaltuustoon

- Päivystävä sairaanhoitaja 24/7 hoitoyksiköihin - Päivystäjä jokaiselle paloasemalle - Hallintoa asukkaita kuunnellen

Äänestä ASKO MERILÄ!

Se kotimainen.

Tukiryhmä Ilmoittaudu tukiryhmään

Nro 1

•

12.1.2022

Aluevaalit 2022: Kainuu, keskusta

Palveluiden joustavuus toteutuu parhaiten pienissä yksiköissä Käynnissä olevissa aluevaaleissa valitaan Kainuun hyvinvointialueen valtuustoon 59 edustajaa. Maakunnan kahdeksassa kunnassa oli 30. syyskuuta yhteensä 71 376 asukasta. Aluevaltuustossa on siten yksi edustaja maakunnan 1210 asukasta ja noin 7,4 edustajaa yhtä kuntaa kohden.

Keskustan aluevaaliehdokkaista paltamolainen Aaro Tolonen on koulutukseltaan yleislääketieteen erikoislääkäri, joka on toiminut ennen eläkkeelle jäämistään sekä terveyskeskuksissa että erikoissairaanhoidossa monissa eri tehtävissä. Lääkärinä hän aloitti Etelä-Pohjanmaalla Järviseudun terveyskeskuksessa ja työskenteli sitten useissa Kainuun kunnissa, joista pisimmän aikaa Paltamossa.

Hallinnon puolella hän toimi 1990-luvulla Paltamon kunnan sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkönä.

Viime kesäkuun kuntavaaleissa 103 äänellään Paltamon ääniharavaksi noussut Tolonen toimii valtuuston puheenjohtajana. Hän kertoo, että oli helppo päätös lähteä myös aluevaaleihin ehdokkaaksi.

– Kyllä se oli, alkoivat niin nuo ihmiset antaa enemmän ja enemmän palautetta, kun nähdään tuolla kaupassa. Myös kuntavaaleihin oli helppo lähteä, nyt kun on enemmän aikaa perehtyä näihin asioihin.

Tolonen kertoo Paltamon valtuustotyöstä, että monesta asiasta ollaan samaa mieltä ja keskustellaan hyvin rakentavasti. Kunnassa hän on havainnut paljon toiveikkuutta. Yksi merkki positiivisesta pöhinästä on se, että uutta kunnantaloa rakennetaan parhaillaan.

Sote-uudistuksen myötä noin puolet kuntien budjetista siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaaville hyvinvointialueille. Siitä, etääntyykö päätöksenteko aluetasolla kuntalaisista, Tolonen uskoo, että näin ei tule tapahtumaan.

– Nyt ihmiset luulevat, että nyt se vähenee kuntien vaikuttaminen ja ohjaus. Minä uskon, että ei se välttämättä, kyllä ihmiset ovat yhtä aktiivisia antamaan palautetta ja osallistumaan ja ovat kiinnostuneita.

Vaikka aluevaltuustossa ollaan koko hyvinvointialueen edustajia, Tolonen sanoo sillä

olevan merkitystä, että ehdokkaita pääsisi läpi Paltamosta.

– Kyllä minä pidän sitä tärkeänä, koska ennaltaehkäisevässä mielessä kunta vastaa lakisääteisesti hyvinvoinnista ja elinvoimasta. Kyllä ne pitää sitten yhteensovittaa, mitä kunta tekee hyvinvoinnin eteen ja mitä hyvinvointialueen sote- ja pelastuspuoli tekevät, se on enemmän korjaavaa puolta.

Aluevaaliteemoissaan Tolonen painottaa perusterveydenhuoltoon panostamista, lähipalveluiden ensisijaisuutta sekä käytäntöjen joustavuutta.

Samoin pelastustoiminta on turvattava laajassa maakunnassa.

Perusterveyden- huoltoon tulee panostaa joustavina lähipalveluina Aaro Tolonen korostaa perusterveydenhuollon tärkeyttä, sillä kansalaiset ottavat ensiksi siihen yhteyttä. Hän näkee tämän terveydenhuollon ydintoiminnan jääneen jo pitkään liian vähälle huomiolle.

– Viimeiset parikymmentä vuotta on erikoissairaanhoito jyllännyt hyvinkin voimakkaasti ympäri Suomen. Kyllä nyt on perusterveydenhuoltoon täällä kentällä panostettava.

Keskusta linjaa aluevaaliohjelmassaan, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, josta lähipalvelut saa sujuvasti ja nopeasti. Tolosen mukaan toimivat sote-asemat helpottavat erikoissairaanhoidon palveluiden painetta sekä ohjaavat tarvittaessa helpommin sosiaalihuoltoon ja mielenterveystyöhön, kun ammattihenkilöstö pystyy hoitamaan hyvin erityistehtävänsä.

– Matalalla kynnyksellä ja helpolla yhteydenotolla saatavat etulinjan palvelut tutkitusti parhaiten auttavat asiakkaita ja potilaita jo varhaisvaiheessa selviämään ongelmistaan ja vaivoistaan, Tolonen kertoo puolueen vaalisivuilla.

Keskustan aluevaaliohjelman mukaan palvelupisteiden tarjoamat palvelut voivat olla erilaisia riippuen alueen ihmisten tarpeista. Tolonen painottaa, että kun jokainen saa itse valita asuinpaikkansa, hoidon laatu pitää varmistaa tavalla tai toisella asuinpaikas-

YHDENVERTAISET SOTE-PALVELUT KAIKILLE

Tiina Kylmänen toimistosihteeri

342

Paltamolainen eläkkeellä oleva yleislääketieteen erikoislääkäri Aaro Tolonen painottaa aluevaaliteemoissaan perusterveydenhuoltoon panostamista, lähipalveluiden ensisijaisuutta sekä käytäntöjen joustavuutta.

Samoin pelastustoiminta on turvattava laajassa maakunnassa. (Kuva: Kuvastudio Pöri)

ta riippumatta.

Kainuussa asutaan harvassa ja etäisyydet ovat pitkiä. Tolosen mukaan lähipalveluiden rinnalla voidaan käyttää valikoidusti apuna etäpalveluita.

Paltamossa on jo 18 vuoden kokemus videoyhteydellä toimivan etälääkärijärjestelmän käytöstä pitkäaikaissairauksien seurannassa.

– Ei se uutta ole, näitä voidaan kehittää tarpeen mukaan. Sitten kun tulee joku uusi vaiva ja pitää tehdä tarkka tarkastus, se palvelu pitäisi saada kontaktilla normaaliin tapaan, Tolonen muistuttaa monenlaisten palvelumuotojen tuottamisesta.

On kyse sitten lähi- tai etäpalvelusta, jatkuvuuden merkitys korostuu. On helpompi kertoa asioita tutulle hoitajalle tai lääkärille, joka tuntee jo valmiiksi taustoja.

Tolonen näkee, että palveluiden kustannustehokkaiksi saaminen edellyttää toimintojen joustavaa ja tehokasta yhteensovittamista. Hän kertoo esimerkkinä palvelujärjestelmän joustamattomuudesta, että vaikka työntekijöiltä löytyy osaamista, hallinnollisia rajoja ei saa ylittää. Omalta työuraltaan Paltamon terveysasemalla hän muistelee sen tuomaa jähmeyttä, että esimerkiksi vastaanotolla, kotihoidolla, hammashoitolalla, fysioterapialla ja röntgenillä on omat päällikkönsä Kajaanissa. Tilalle tarvitaan hänen mukaansa yksi paikallinen palvelupäällikkö, joka koordinoi toimintaa kunnissa.

Keskittäminen ei toisi säästöjä Jokaisen aluevaltuutetun tulee ajatella oman kotikuntansa ohella palveluiden toimivuutta koko hyvinvointialueella. Paltamosta ehdolle asettunut Aaro Tolonen kertoo, että kun vaalikoneessa kysyt-

tiin, tarvitaanko Kuhmon ja Suomussalmen terveysasemille viikonloppupäivystystä, hän vastasi, että pitäisi olla vähintään hoitajatasoinen päivystys.

Maakuntakeskuksessa Kajaanissa asuu 51,1 prosenttia koko Kainuun asukkaista. Pienellä paikkakunnalla kasvanut ja pääosin lääkärinä toiminut Tolonen sanoo, että ne, jotka kannattavat palveluiden keskittämistä kaupunkeihin, tuntevat vain isomman paikkakunnan näkökulman. Hän kertoo kokemuksestaan, että pienemmissä yksiköissä toiminta on joustavampaa kuin isoissa.

Sama koskee myös hyvinvointialueen kokoa. Tolonen muistuttaa, että päätäntävaltaa ei tarvitse luovuttaa, vaan alueiden välillä voidaan tehdä kustannustehokasta yhteistyötä.

– Se minua on tässä häirinnyt, että on sanottu, että Kainuu on niin pieni ja pitäisi liittyä isompaan, elinvoimaisempaan hyvinvointialueeseen. Laki antaa mahdollisuuden yhteistoimintaan, voi olla yhteisiä viranhaltijoita tai toimintoja toisen hyvinvointialueen kanssa.

Aluevaltuustot käyttävät hyvinvointialueilla ylintä päätösvaltaa, mutta Aaro Tolonen muistuttaa myös siitä, että ne eivät päätä yksin, vaan viranhaltijat toteuttavat saamansa suuntaviivat käytännön toimiksi. Tehtävän tärkeyttä hän kuvaa kertomalla, että kun valtuustoissa mietitään palveluiden kehittämistä, Kainuussa on edetty siihen suuntaan jo 17 vuotta, mutta edelleen löytyy kehittämistarpeita.

– On se tärkeää, tässä on kyse terveydenhuollon lisäksi myös perussosiaalipalveluista ja ihmisten pärjäämisen turvaamisesta.

Mika Hamari

Nro 1

•

Kotipitäjä

12.1.2022

5

Sote-palveluissa huomioitava alueellinen tasa-arvoisuus

VIRPI PUUMALAINEN Filosofian maisteri

370 "Kokemuksella uutta hyvinvointia rakentamaan"

MARJA-LEENA KEMPPAINEN

Muhoksen kunnan kulttuurituottajana vuosien 2018–20 aikana toiminut Taija Jyrkäs korostaa myös aluevaaliehdokkaana, että taiteen ja kulttuurin eteen tulee tehdä töitä. Kuntien tapaan hyvinvointialueet voivat hyödyntää taiteen ammattilaisia yhteistyössä rajapinnalla. (Arkistokuva/ Mika Hamari, Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus, Heikki Annalan Araratin juurella -näyttely)

Kunnallisneuvos Terveydenhoitaja AMK Erikoissairaanhoitaja Työnohjaaja STOry

216

Aluevaalit 2022: Pohjois-Pohjanmaa, vasemmistoliitto

Avoin tiedottaminen lisää hallinnon läpinäkyvyyttä Käynnissä olevissa aluevaaleissa valitaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustoon 79 edustajaa. Pohjois-Pohjanmaalla oli 30. syyskuuta 415 262 asukasta 30 kunnassa. Aluevaltuustossa on siten yksi edustaja maakunnan 5256 asukasta ja noin 2,6 edustajaa yhtä kuntaa kohden.

Yksi Pohjois-Pohjanmaan vasemmiston ehdokkaista on Pohjoisen valokuvakeskuksen tuottajana työskentelevä Taija Jyrkäs, joka toimi vuosina 2018–20 kahden vuoden ajan Muhoksen kunnan kulttuurituottajana. Viime kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla ollut Jyrkäs sai Oulussa 209 ääntä ja on nyt kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen sekä toimii varavaltuutettuna.

– Minulla oli kuntavaaleissa vahvasti agendana se, että taiteen ja kulttuurin eteen tulee tehdä töitä, se on tärkeää ja siihen täytyy panostaa. Samalla tavalla näissä aluevaaleissa toivon, että taiteen, kulttuurin ja myös liikunnan hyvinvointivaikutukset todennetaan.

Koronaepidemia on näyttänyt sen jo aiemmin tiedetyn asian, että kulttuuri, liikunta ja urheilu kärsivät ensimmäisten joukossa. Jyrkäs uskoo, että vaikutukset nähdään vasta vuosien päästä ja tullaan näkemään, miten tärkeitä kulttuuri ja liikunta ovat hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.

Jyrkäs kertoo ottaneensa

kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokouksissa tiedottajan roolin voidakseen välittää tietoa kaikesta siitä, mitä tapahtuu. Hän pitää tärkeänä samoin sitä, että aluevaltuustoon saadaan monipuolisesti kokemusta, näkemystä ja tiedonvälittäjiä organisaation sisälle.

– Se on niin mysteeri, että en tiedä, hahmottaako sitä kukaan kokonaisuutena, millaisen uuden hallintomuodon me olemme täällä lyömässä pystyyn. Itse haluaisin olla sitä seuraamassa, minkälainen siitä on tulossa.

Hallinnollinen työnjako on vuoden 2023 alusta lähtien karkeasti ottaen sellainen, että kunnat vastaavat ennaltaehkäisevästä hyvinvointityöstä ja hyvinvointialueet korjaavien palveluiden järjestämisestä.

Kommunikaatio kuntien ja hyvinvointialueiden välillä on ensiarvoisen tärkeää. Jyrkäs sanoo taiteen olevan juuri sellainen notkea väline, jota voidaan käyttää kahden hallintomuodon välittäjänä.

– Näen, että sote-puolella on äärimmäisen tärkeää ottaa huomioon, että myös siellä voidaan hyödyntää taiteen ammattilaisia ja olla yhteistyökumppanina rajapinnalla.

Avoimuus kehittää hallintoa Oulussa asuu 50,4 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan asukkaista. Taija Jyrkäs sanoo

maakuntaa hyvin Oulu-keskeiseksi ja pitää äärettömän tärkeänä sitä, että uusi hallinto kattaisi mahdollisimman laajasti koko alueen, jolle mahtuu hyvin erilaisia elinolosuhteita.

– Näen itselläni sen vahvuuden, että olen toiminut alueella. Olen ollut Muhoksella ja Iissä ja kotoisin Kuivaniemeltä, olen nähnyt kuntien yhdistämisen vaikutukset pienellä kylällä. Minun mielestäni pitää olla laaja katselukanta siihen, miten näkee koko alueen.

Jyrkäs uskoo hallinnosta tulevan kuntayhtymiä läpinäkyvämpää, kun julkisen vallan piiriin kuuluvat hyvinvointialueet vastaavat palveluiden järjestämisestä. Vaaleilla valitut valtuustot käyttävät alueilla ylintä päätösvaltaa.

Jyrkäs haluaa olla kriittisesti seuraamassa ja vaikuttamassa siihen, mihin maksamiamme veroja käytetään.

Hän kannattaa investointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Esimerkkinä hän sanoo, että terveysalan ammattilaisten palkkatasoa pitäisi korottaa, jotta sillä alalla halutaan tehdä töitä. Rahaa ohjataan kestävään muotoon myös henkilöstön koulutukseen panostamalla, koska hyvä työarki lisää viihtyvyyttä ja vähentää sairauspoissaoloja.

Puolueiden välisistä eroista Jyrkäs mainitsee, että vasemmisto haluaa toiminnan läpinäkyvänä pitämiseksi säilyttää mahdollisimman paljon palve-

luita julkisen vallan alaisuudessa. Hän muistuttaa, että julkisen terveydenhuollon tarve voi unohtua työterveyshuollon piiriin kuuluessa, mutta jos ei saa aikaa esimerkiksi kontrollikäynnille, se tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta. Siitä, että mielenterveyspalveluiden asiakas joutuu etsimään itselleen terapeutin, Jyrkäs pohtii, mitä jos odottava äiti joutuisi etsimään itselleen kätilön.

Asioihin perehtyvällä päättäjällä on iso työmäärä ja vastuu. Taija Jyrkäs uskoo, että avoin ote kehittää parhaiten. Hän kertoo kokemuksiaan kunnista, että Muhoksella lautakunnat ovat vahvoja ja pystyvät tekemään isoja aloitteita, kun taas Oulussa sivistys- ja kulttuurilautakunnalle pitkälti esitellään erilaisia päätöksiä.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lautakuntien roolin tulee määrittelemään alueellinen ohjesääntö.

– Totta kai meidän täytyy luottaa myös asiantuntijoihimme ja niihin viranhaltijoihin, jotka ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä töissä, että me valtuutetut pystyisimme olemaan tukena tekemässä heidän työtään mahdollisimman helpoksi. On mielestäni äärimmäisen tärkeää kuunnella henkilökuntaa, että viesti tulee sieltä kentältä myös päättäjien tasolle, aluevaaliehdokas Taija Jyrkäs linjaa.

Mika Hamari

www.marjaleenakemppainen.fi

344

OIKEUDENMUKAISET SOTEPALVELUT KAIKILLE

JAAKKO LATVANLEHTO

ALUEVAALIT 2022

Vaalipäivä 23.1.

Ennakkoäänestys 12.-18.1.

6

Kotipitäjä

Nro 1

•

12.1.2022

Nro 1

•

Kotipitäjä

12.1.2022

Aluevaalit 2022 Pohjois-Pohjanmaa Ennakkoäänestys/ Förhandsröstning 12. – 18.1.2022.

Ulkomailla/ Utomlands 12. – 15.1.2022.

Aluevaalit 2022 Pohjois-Pohjanmaa Aluevaalit 2022 Keskusta.fi Pohjois-Pohjanmaa Ennakkoäänestys/ Förhandsröstning

12. – 18.1.2022.

Ennakkoäänestys/ Förhandsröstning Ulkomailla/ Utomlands 12. – 15.1.2022.

12. – 18.1.2022.

Ulkomailla/ Utomlands 12. – 15.1.2022.

Keskusta.fi

Keskusta.fi

7

Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.

Parempi työarki ja työpaikka henkilöstölle.

Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaalija terveysasema.

Jokaiseen kuntaan vähintään yksi Yhdellä yhteydenotolla sosiaaliterveysasema. oikea-aikaiseen hoitoon.

Parempi työarki ja ja työpaikka

henkilöstölle.

Parempi työarki ja työpaikka henkilöstölle.

Yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen Yhdellä hoitoon. yhteydenotolla

oikea-aikaiseen hoitoon.

Kotipitäjä

8

Nro 1

•

12.1.2022

Jos uskot suomalaiseen tolkkuun ja maalaisjärkeen, äänestä Kokoomusta. Sillä me haluamme, että hoiva ja turva lisääntyvät ja turha hallinto vähenee, kerroksien lukumäärästä riippumatta.

jorma axelsson

Insinööri Oulu

Tomi backman

LoTta elLonen

niilo heinonen

päivi hirsso

IT-järjestelmäasiantuntija Oulu

Kasvatustieteen opiskelija Oulu

Eduskuntaryhmän tiedotussihteeri Oulu

LT, ylilääkäri Oulu

231

232

rebekka aleksanteri kangasharju kekonen

arja keskitalo

jorma kiveLä

saija kiveLä

228

Lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija Oulainen

238

229

Valtiotieteiden ylioppilas, opiskelija Oulu

239

veikko kujaLa

esa kukkonen

248

249

Dosentti, johtava työterveyslääkäri Oulu

maarit maTinoLli

LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Tyrnävä

258

sari peräLä

Myymäläpäällikkö Kempele

268

hanna saari

Insinööri, yrittäjä Sievi

mikko merihaara

Lähihoitaja Haapavesi

240

Diplomi-insinööri, teknologiayrittäjä Oulu

241

mono kuoppaLa

akseLi köngäs

250

251

Nuorisotyönohjaaja Oulu

jukka mikkonen

Opiskelija Oulu

Tuula mustonen

Päiväkodinjohtaja Kempele

242

päivi Laitinen

Dosentti, ylikemisti Oulu

252

heTa myLlymäki

Erikoislääkäri, lääkintöneuvos Raahe

233

kari kivistö

Lasten erikoissairaanhoitaja Oulu

234

jarmo j. husso

Toimitusjohtaja Oulu

235

paavo mikko koho korkeakoski

Filosofian tohtori, yrittäjä Oulu

Lääketieteen kandidaatti Oulu

Vanhempi konstaapeli Ylivieska

243

244

jari Laru

ulLa-riitTa LaTtula

sanna LoukkoLa

253

254

Tuukka myLlymäki

kim nikuLa

Yliopiston lehtori, Erikoissairaanhoitaja, kaupunginvaltuutettu omaishoitaja Oulu Oulu

Järjestön johtaja Oulu

245

Myyntipäällikkö Oulu

255

juha hänninen

Majuri evp, teologian maisteri Oulu

Kasvatustieteen maisteri, insinööri Sievi

markku koskela

kaTja koskinen

236

237

Varatuomari, Verkostokoordinaattori yrittäjä Oulu Ii

246

anna-Liisa Lämsä

Kasvatustieteiden tohtori, verkostopäällikkö Oulu

256

sari johanna nurro ojala-kinnunen YTM Raahe

mauno jussila

247

maTti maTinheikki

Toimitusjohtaja Oulu

257

maTti peLtola

Yrittäjä, TtM opiskelija Oulu

Hitsausinsinööri, lehtori Nivala

jussi vesa riikonen rinta-säntTi

jarkko ruotTinen

Tuotantotalouden diplomi-insinööri, kaupunginvaltuutettu Oulu

Kunnanjohtaja emeritus, diplomi-insinööri Taivalkoski

Fysioterapia-alan yrittäjä evp.

Kuusamo

Insinööriopiskelija, tuotantoinsinööri Ylivieska

Viestintäpäällikkö Kempele

juha piirala

anna poropudas

suvi puhto

pekka rahkola

jukka raitio

LyLy rajaLa

269

270

273

274

275

juhani suopanki

aimo suTinen

sofia syväoja

vaLtTer Tahkola

285

286

287

259

Filosofian maisteri, rehtori Muhos

kaTri saLonen

Yrittäjä Erityisasiantuntija, Kalajoki koulutusvientipäällikkö Oulu

278

230

maTti kirsi-marja honkala huhta

279

260

261

Hyvinvointihanketyöntekijä, opiskelija Oulu

Sairaanhoitaja Kalajoki

elisabet shnoro

pekka simonen

Konetekniikan diplomi-insinööri Oulu

280

271

Insinööri Oulu

281

262

Yhteyspäällikkö, eläkkeellä Oulainen

272

263

Valmiussuunnittelija, asiantuntija Liminka

sebastian Tanja stenfors suomalainen KTM, yrittäjä Oulu

282

Filosofian tohtori, yliopettaja Oulu

283

264

Toimittaja, yrittäjä Oulu

Senioriopettaja Oulu

284

265

Yrittäjä Liminka

266

Rehtori, työsuojeluvaltuutettu Oulu

276

Eläkkeellä, Lääketieteen opiskelija, tutkimusavustaja yrittäjä Oulu Oulu

267

Business advisor, insinööri Oulu

277

Yrittäjä, opiskelija Kempele

Äänestä TOIMINTAA, ari Takanen

Sijoittaja, yrittäjä Oulu

maksaja: pohjois-pohjanman kokoomus ry.

288

mari-Leena erika TaLvitie Taube-säkkinen

Ympäristötekniikan diplomi-insinööri, kansanedustaja Oulu

289

Lääkäri Oulu

290

kaTja päivi Torvinen Tuomivaara

Luokanopettaja, opinto-ohjaaja Ii

291

martTi Turunen

Sairaanhoitaja, yrittäjä Oulu

Rehtori emeritus Kuusamo

pauliina vaLkovirTa

veLi varmo

292

Ensihoitaja (YAMK), työhyvinvointikoordinaattori Vaala

297

293

Johtava lääkäri Oulu

298

Tuomas Tuuli

Tuomo Törmänen

jasmin urpiLainen

295

296

Liiketoimintajohtaja, diplomi-insinööri Pyhäntä

Kirkkoherra, teologian maisteri Kuusamo

kaTri virtanen

juha vuorio

294

Filosofian tohtori, fysioterapia-alan yrittäjä Pudasjärvi

299

Diplomi-insinööri Oulu

300

Kauppatieteiden ylioppilas Oulu

Tero väyrynen

Rikosylikonstaapeli, työsuojeluvaltuutettu Oulu

301

älä byrOkrAtIAA.

Nro 1

•

Kotipitäjä

12.1.2022

PALVELEMME AUKIOLOAIKOJEN PUITTEISSA NORMAALISTI

Lukijalta

Ratkaisuja hyvinvointialueelle lähipalveluiden puolesta Vielä muutama viikko, jonka jälkeen uuden aluevaltuuston kokoonpano on selvillä.

Tämä 79 valtuutetun joukkue on heti työnsä alkumetreillä merkittävien kysymysten äärellä. Ensi töikseen hyvinvointialueen valtuuston käsittelyyn ovat tulossa linjaukset muun muassa hyvinvointialueen strategiaan, palveluverkkoon, monituottajuuteen ja talousarvioon liittyen. Aluevaalit 23. tammikuuta ovat tärkeä merkkipaalu meidän jokaisen arjen palveluille.

Aluevaalikeskusteluissa puheeksi nousevat usein lähipalveluihin liittyvät kysymykset. Missä jatkossa lääkärin vastaanotto sijaitsee, miten käy mielenterveys- ja neuvolapalvelujen, jatkuuko meidän kylämme paloasema ja niin edelleen.

Palveluista päätettäessä tarvitaan kattavaa näkemystä alueellisista palvelutarpeista.

Esimerkiksi Lakeuden alueella lasten, nuorten ja perheiden palveluita tarvitaan runsaasti; asukkaista alle 18-vuotiaita on lähes kolmannes (n. 32 %).

Oulussa puolestaan asuu hieman yli puolet hyvinvointialueen väestöstä, joten

9

myös palvelutarpeet vaihtelevat kaupungin eri alueilla.

Sekä Lakeudella että Oulussa väestön ikärakenteen muutos on voimakasta, joten ikäihmisten palveluiden kehittäminen on tärkeää. Esimerkiksi Oulussa 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä noin n. 64 %. Koillismaalla ja Oulunkaarella erityispiirteinä ovat puolestaan pitkät etäisyydet ja muuta hyvinvointialuetta korkeammat palvelutarpeet.

Koillismaalla, kuten myös esimerkiksi Rannikkoseudulla, huomioon on otettava matkailun mukanaan tuoma kausivaihtelu palvelujen kysynnässä. Oulun eteläinen on alueista toiseksi väkirikkain, asukkaita on n. 71 000 eli n. 17 % hyvinvointialueen väestöstä. Nykyinen kuntamäärä on alueista suurin, joten yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueen kesken korostuu.

Rannikkoseudulla ja Oulun eteläisen alueella on tarpeen huomioida jo ennen uudistusta toteutunut toimiva yhteistyö naapurihyvinvointialueiden kanssa.

Yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista on vah-

vistaa lähipalveluja eli tarjota palveluita ihmisille siellä, missä heidän arkensa ja elämänsä on. Tämä tarkoittaa muun muassa resurssointia ennaltaehkäiseviin palveluihin, uudenlaisia sähköisiä palveluita ja joidenkin erityistason palveluiden tuontia sote-keskuksiin.

Luotan vahvasti, että tämä uudistus on muutos parempaan.

Tulevalla hyvinvointialueella on kuntia paremmat edellytykset esimerkiksi kehittää perus- ja erityistason yhteisiä hoitopolkuja sekä sähköistä asiointia, yhtenäistää tietojärjestelmiä ja mahdollistaa paremman hankintaosaamisen kautta monituottajuutta.

Tuleva aluevaltuusto on suurten haasteiden edessä.

Ne ovat kuitenkin voitettavissa mahdollisuuksiksi. Tarvitaan vahvaa keskinäistä luottamusta, tietoon perustuvaa päätöksentekoa, kykyä yhteistyöhön ja uskoa tulevaisuuteen.

Antti Ollikainen (Kesk.)

Hyvinvointialueen valmistelun suppean seurantaryhmän puheenjohtaja aluevaaliehdokas

Vaalan Katsastus

Utajärven Katsastus

Avoinna torstaisin 9-16

Avoinna keskiviikkoisin 9-16

Muhoksen Autokatsastus Avoinna ma-pe 9-17

TERVETULOA! www.avainasemat.fi

Konetien Katsastus Oy Vaala (Puusepäntie 1)

Puh. (08) 3117 161

Utajärvi (Hiltulantie 2)

Puh. (08) 3117 171

Muhos (Koivikontie 5)

Puh. (08) 3117 171

Toistuuko aluevaaleissa?

Posti toi Pohjois-Suomen Hallinto-oikeudesta kirjeen, äkkiä kuori auki ja katsomaan mitä se sisälsi: kahdeksan sivua päätöstä. Päätös koski Oulussa järjestettyjä kuntavaaleja, joista oli valitettu.

Sain päätöksen, koska olin vaaliasiamies kuntavaaleissa.

Valitus koski Vihreiden kuntavaaliehdokasta, joka ei täyttänyt vaalikelpoisuutta.

Valitus koski vahvistettua vaalitulosta, tässä valituksessa pyydettiin ehdokkaan äänimäärän mitätöintiä ja ehdokaslistalta poistamista. Tähän Hallinto-oikeus suostui ja lähetti asian Oulun keskusvaalilautakunnalle toimenpiteitä varten. Ellei joku valita pää-

töksestä kolmenkymmenen vuorokauden sisään asia saa lain voiman.

Mitä asiasta seuraa? Ehdokas menettää saamansa äänet ja luottamuspaikan, ei muuta rangaistusta. Listan ääniin ei kosketa. Nyt Vihreät nauravat miten he onnistuivat käyttämään tämän porsaan reiän hyödyksi, jolloin he saivat yhden valtuutetun läpi ja onnistuivat viemään paikan Perussuomalaisilta.

14.12.2021 jätettiin Aluevaalien ehdokaslista, taas joku voi halutessaan käyttää tätä kepulikonstia hyödyksi.

Jos löytyy hyvä ulkomaanvahvistus listalle, henkilön ei edes tarvitse asua Suomessa

ja osoitteenkaan ei tarvitse olla kovin tarkka, niin vaalijoukkoihin kannattaa ottaa.

Hän vain voi jälkikäteen menettää saamansa äänet mutta mitäpä hän niillä, kun paikalle ei tulisikaan muilta mailta ja samalla hän on voinut nostaa valituiksi monta muuta ja näiden valittujen paikkoihin ei kosketa jälkikäteen. Tämä tapaus osoittaa miten Suomessakaan ei pidetä rehellisiä vaaleja. Emme tosiaan voi nauraa muiden vaalivilpeille, koska Suomessakin tämä on laillista huijaamista.

tavilla on riittävästi tukipalveluita ja osaavaa henkilökuntaa.

Kuraattorien työaika kouluilla tulee olla riittävä kohtaamaan kaikki tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret. Kouluissa ja päiväkodeissa täytyy olla tarpeeksi henkilökuntaa lasten ja nuorten tukemiseksi. Perhetyön resurssien riittävyys on myös otettava erityishuomion kohteeksi. Yhteistyö kuntien välillä on ensiarvoisen tärkeää myös tässä. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja heihin pitää panostaa.

Omaishoitajien palkkiota tulisi korottaa ja taata budjetista riippumaton oikeus sen saantiin heti tarpeen ilmauduttua.

Omaishoitajien hyvinvointiin on panostettava lisäämällä heidän vapaapäiviään suhteessa 24/7 työaikaan ja lisätä intervalli -hoitopaikkoja sitä vastaavaksi.

Hyvinvoiva henkilöstö on paras voimavara, johon kannattaa nyt panostaa. Jos jaksaminen on tiukilla, se vaikuttaa suoraan myös työn laatuun asiakkaiden parissa ja se taas vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja asioita tulisi tarkastella kokonaisuutena, eikä irrallisina osina.

Henkilöstö on talonperusta,

hyvinvoiva ja toimiva palveluorganisaatio sen tukipilari ja seinät, kattonaan johtajat rakennelmaa suojaamassa. Nyt on peruskorjauksen aika ja sehän kannattaa aloittaa katosta, tähän sinullakin on nyt oiva tilaisuus vaikuttaa.

Tulemme ajamaan kaikkia seitsemää Kainuun Vasemmiston aluevaaliohjelmaan 2022 nostettua asiaa: Kaikille avoin Kainuu!

Kainuu tarvitsee lisää työvoimaa.

2. Palveluissa tasa-arvo ja hyvinvointitakuu voimaan! Jokaiselle kainuulaiselle tasa-arvoiset palvelut elämänkaaren kaikissa vaiheissa.

3. Osaava ja riittävä henkilöstö on hyvinvointialueen tärkein voimavara! Sosiaalija terveysalan ammattilaisille on taattava inhimilliset ja kilpailukykyiset työolot ja palkat, oman osaamisen ja työn kehittämismahdollisuudet sekä osallistava johtaminen.

4. Hyvän mielen Kainuu! Tyhjien puheiden sijaan aletaan suunnitelmallisesti panostaa hyvinvointierojen kaventamiseen.

5. Oikea apu, oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan! Kainuun voimavarat eivät koskaan riitä, jos ne käytetään vain jo syntyneiden ongelmien korjaamiseen.

6. Oikeus arvokkaaseen elämään kuuluu kaikille!

Ikäihmisten ja vammaisten yhteisöllisiä asumisratkaisuja on kehitettävä sekä turvata arvokasta työtä tekevien omaishoitajien jaksaminen ja vammaisten itsemääräämisoikeudet.

7. Turvallisuus on meille kaikille perustarve! Kattava ensihoito tai pelastusyksiköiden verkosto koko Kainuuseen.

Kokonaisuudessaan vaaliohjelma löytyy: https://kainuu. vasemmisto.fi/muutos-parempaan-on-mahdollista-kainuunvasemmiston-aluevaaliohjelma -2022/ Äänestä meitä – niin me olemme äänessä puolestasi ja tuomme kansan tahdon kuuluviin.

Janne Koskela, Perussuomalaiset

Peruskorjataan ensin katto Henkilöstön edustajina haluamme nostaa esiin sosiaali- ja terveysalan henkilöstön hyvinvoinnin ja palkkauksen.

Hyvinvointialueen päättäjinä palkkausperusteisiin emme isosti voi/emmekä halua vaikuttaa, koska ne neuvotellaan työnantajan ja ammattijärjestöjen neuvottelupöydässä, mutta sen voimme todeta, että työehtosopimuksiin on neuvoteltu minimiehdot, joita paremminkin voidaan aina sopia.

Huokuttelevuutta lisää juuri se, että työnantaja haluaa maksaa enemmän kuin minimipalkan, joka kertoo työn ja työntekijän arvostamisesta.

Edessä on tiukat ajat, sillä palkkaharmonisointi on toteutettava mahdollisimman pikaisella aikataululla. Palkkaus ei kuitenkaan ole ainoa kilpailukykyä lisäävä vaihtoehto, vaan hyvinvointi-terveys-turvallisuus ja eritoten työssä aito vaikuttaminen motivoivat eniten. Henkilöstö tulisi ottaa mukaan, alansa erityisasiantuntijoina, kaikkiin palveluiden kehittämishankkeisiin ja kehittämisessä lähteä liikkeelle ruohonjuuritasolta; asiakkaiden toiveista ja heitä palvelevasta henkilöstöstä. Asiakkaiden on päästävä vaikuttamaan heitä koskeviin

asioihin ja kansan tahdon on kuuluttava, jonka pohjalta tehdään päätöksiä.

Palkan suuruus ei pidä henkilöstöä tyytyväisenä, jos arjen puitteet eivät ole kunnossa ja miellyttävät. Kainuun vahvuutena on erityisesti kiireetön helppo arki, kaunis luonto, hyvät ja edulliset asumis- ja harrastusmahdollisuudet, laadukas varhaiskasvatus sekä tasokkaat koulut eli kaikki edellytykset hyvinvoinnille ovat kädenulottuvilla.

Kainuulaisten aito avoin yhteistyö ja tarvittaessa tukipalveluiden yhteisten yhtiöiden toimintojen selvittäminen ovat aluetaloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Yhteistyöllä saavutetaan parhaimmat mahdolliset palvelut maakuntaamme.

Asukkaita kuunnellen ja toimintatapoja tutkien löydetään varmasti toimivia ratkaisuja.

Uusia toimintamalleja pitää tarkastella myös avoimin mielin, jos sille on tarvetta. Moniammatillinen yhteistyö kuntien välillä on välttämätön.

Arjen lähipalvelut tulee tarjota myös pienillä paikkakunnilla ja lähellä ihmistä, oikea aikaisesti ja tähän tarvitaan ammattitaitoista hyvinvoivaa henkilöstöä, joilla on aidosti

mahdollisuus olla mukana rakentamassa palveluprosessia toimivaksi. Palveluprosessit on saatava toimimaan saumattomasti ensihoidosta erikoishoitoon. Henkilöstö on paras asiantuntuja omassa työssään ja tietää ongelmakohdat parhaiten.

Sosiaali- ja terveydenhoidossa tulisi panostaa ennalta ehkäisevään toimintaan ja tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti lähellä matalalla kynnyksellä, yhden luukun periaatteella, hoitaen ihmistä kokonaisuutena omahoitaja-lääkäri -periaatteella, näin voidaan säästää kaikkien aikaa ja tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon maksuissa, samalla kun asukkaiden hyvinvointi paranee.

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö on hakeutunut ihmisläheiseen kutsumusammattiin ja he haluavat olla henkilökohtaisesti kontaktissa asiakkaisiin, myös asiakkailla on tarve tulla oikein ymmärretyksi, eritoten ikäihmisillä. Työmotivaatio katoaa, jos heidän työnsä liiaksi digitalisoidaan ja asiakaskontaktit jäävät irrallisiksi. Tämä vaikuttaa myös potilasturvallisuuteen.

Lapsien ja nuorten hyvinvointiin pitää kiinnittää erityistä huomiota ja varmistaa, että saa-

Päivi Soldatkin palvelusihteeri, pääluottamusmies ja Tiina Tuohimaa luokanopettaja, pääluottamusmies

Kotipitäjä

Pitäjän Parhaat

10

ASIANAJOTOIMISTOT

HAUTAUSPALVELUT

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-To 10.00-14.00 Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu

12.1.2022

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

•

ROMULIIKKEET

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Nro 1

1

Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien • Tarkka ja täysin automaattinen. testausjärjestelmä käytettävissänne!

www.utacon.fi

• Piezo-testit.

• Laaja• kattavuus.

Tarkka ja täysin automaattinen.

• Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla.

• Laaja kattavuus.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot hyötyajoneuvot.

• Tunnistaajanopeasti vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

TILITOIMISTOT

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

OULUN OULUNDIESELHUOLTO DIESELHUOLTO OYOY

- Kukkapalvelu Hautakorventie B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878.

Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B,13OULU. 898,045-132 045-132 1878.

Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132 - Kivipalvelu Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi || www.oulundieselhuolto.fi - Perunkirjoituspalvelu huolto@oulundieselhuolto.fi www.oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero ja Päivystysnumero 04000400 399 466 399(466 24h )

LVI-TYÖT

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY

Puh. 040 708 7195 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

TUULILASIT

Simo Paavola 044 562 2701, Joonas Honkanen 040 563 3346

- Renkaat - Ilmastoinninhuolto - Öljynvaihdot - Jarru/nivelien vaihto

95 822 49 0 4 0 .

P

SINUT LÖYDETÄÄN TÄÄLTÄ!

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata...?

ILMOITA ILMAISEKSI AUTOHUOLTO ZANDER KY Kotipitäjän Kirppiksellä!

Niemenkuja 1, 91700 Vaala, käynti Saharannantieltä Avoinna 24/7 Lähetä Maksutavat kortit ja Svea-rahoitus ilmoituksesi:

Edullista ilmoitustilaa Pitäjän Parhaissa.

KYSY!

aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos

VALMENNUSHINNASTO

1 h tapaaminen 69 €/kerta Pelkkä saliohjelma ohjattuna 75 € /1 h Paketteina: (sisältää ilmaisen konsultaation, saliohjelman, 5x 350 € 5x1 h tapaamiset ja sähköpostituen) (sisältää ilmaisen konsultaation, saliohjelman,

10x 690 € 10x1 h tapaamiset ja sähköpostituen)

Parivalmennus 40 €/hlö/kerta 1 h Ryhmävalmennus 30 €/hlö/kerta 1,5 h 3-5 hlö Ravintovalmennus 169 € (sisältää ruokapäiväkirjan analysoinnin Kontrollikäynti 30 €

ja henkilökohtaisen ruokavalion)

SINUN KUNTOSALI Ota yhteyttä ammattilaisiimme: Personal trainer FIHF + PhysioTrainer = Fysioterapeutti MUHOS: Marjo 041 3190668 marjo.vesala@fysios.fi, Erja 050 5593617 erja.ammanpaa@fysios.fi

Aluevaalien ennakkoäänestys on käynnissä Historian ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkaa tänään 12. tammikuuta ja jatkuu kotimaassa tiistaihin 18. tammikuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta.

Aluevaalit toimitetaan hyvinvointialueilla, jotka noudattavat Uuttamaata lukuun ottamatta maakuntajakoa. Lehden levikkialueella Oulu, Muhos, Utajärvi ja Vaala kuuluvat siten Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen ja Paltamo Kainuun hyvinvointialueeseen.

Samaan tapaan kuin kunnallisessa päätöksenteossa, hyvinvointialueen ylin päätösvalta on vaaleilla valitulla valtuustolla. Nyt toimitettavissa aluevaaleissa valitaan Pohjois-Pohjanmaan alueval-

tuustoon 79 ja Kainuun aluevaltuustoon 59 edustajaa.

Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1. maaliskuuta. Hyvinvointialueet vastaavat ensi

vuoden alusta alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä.

Mika Hamari

Muhoksen Vesihuolto Oy vaihtaa etäluettavia vesimittareita keskustaajaman alueella.

Vesimittarin vaihtotyö suoritettaan viikkojen 3-17 aikana. Kiinteistöille joihin mittarin vaihto suoritetaan, jaetaan tiedote ennen mittarin vaihtoa.

Nro 1

•

Kotipitäjä

12.1.2022

11

Musiikki kohtaa kuvataiteen Villa Väinölässä Taidegalleriaksi remontoitu lapsuudenkoti, koko elämän mukana kulkenut musiikki ja halu tarjota ihmisille taidenautintoja, kaikista näistä Liisa Vähäsarja on rakentanut Vaalan Niskantie 21:een oman kulttuurin kehtonsa, Villa Väinölän. Gallerian nimi tulee Liisan Väinö-isästä, joka toimi Aino-äidin tapaan opettajana.

Liisa lähti 1970-luvulla opiskelemaan musiikkia ja valmistui Sibelius-Akatemiasta diplomipianistiksi.

Sen jälkeen hän palasi askel kerrallaan takaisin kotiseudulle. Ensin juna pysähtyi Tampereelle, ja sen jälkeen Liisa toimi Keski-Suomen konservatorion pianolehtorina vuoteen 1988 asti.

Kainuuseen palattuaan Liisa asui Suomussalmella 30 vuotta. Hän toimi Kainuun musiikkiopiston pianolehtorina, ja vuosien varrella esimerkiksi musiikkijuhlien

ja konserttien järjestäminen antoivat hyvää kokemusta organisointityöstä. Vuonna 2012 Liisa valmistui kirkkomuusikoksi ja toimi kanttorina Ristijärvellä ja Hyrynsalmella.

Nyt hän eläkkeellä ollessaan toimii Kainuun Opiston kuoron johtajana ja laulaa viime kesänä perustamassaan Kianto-kvartetissa.

Galleria avattiin kaksi vuotta sitten Vuoden 2020 alussa Liisa muutti lapsuudenkotiinsa Vaalaan. Villa Väinölä oli ollut työnimenä jo siitä lähtien, kun äidin maalaamat akvarellimaalaukset innostivat pitämään näyttelyitä. Työnimi toteutui taidegalleriaksi kaksi vuotta sitten Kalevalan päivänä, jolloin pidettiin Villa Väinölän ensimmäisen näyttelyn avajaiskonsertti. Sen jälkeen Liisa on pystynyt pitämään

toiminnan vireänä koronaepidemiasta huolimatta.

– Kyllähän tämä vielä omalla tavallaan alkumetreillä on tämä gallerian toiminta, mutta silti nämä tähänastiset näyttelyt ovat syntyneet aika spontaanisti. Kun luova ihminen olen, niin aina löytyy joku teema näyttelylle. Jos vaan ihmiset alkavat löytämään tämän paikan, niin on sitten entistä helpompi löytää myös hyviä taiteilijoita lisää, kun paikka tulee vähitellen tunnetuksi.

Tällä hetkellä meneillään on seitsemäs näyttely, joka koostuu Sotkamossa asuvan taidemaalarin Irja Juntusen 17 teoksesta. Näyttely on avoinna 18.–20. ja 23.–30. tammikuuta klo 13–19.

– Minulle itsellenikin on tosi mukavaa, kun orientoidun, että nyt avaan ovet ja voi tulla tänne, Liisa kertoo innostuneena.

Liisa ja Irja ovat molemmat Ilmari Kianto -seuran hallituksen jäseniä. Villa Väinölän näyttelyssä myytävien seuran arpojen päävoittona on Irjan lahjoittama Kirjoitathan vieraskirjaan -taulu.

Kulttuuria tehdään ihmistä varten

Sotkamossa Pääskyrannan ateljeessaan tauluja maalaavan Irja Juntusen hiilimaalauksia edustaa Runotyttö. (Kuvat: Liisa Vähäsarja)

Vaalasta on hioutunut taiteen helmi, sillä kunnasta löytyi esimerkiksi nyt joulun aikaan kolme taidegalleriaa: Tarja ja Ben Allal Ayadin Kankarin Taidehuvila, Liisa Vähäsarjan Villa Väinölä ja Sinikka Rantalankilan Galleria Kiika. Oulun ja Kajaanin puolivälissä sijaitsevaan Vaalaan saavutaan molempien maakuntakeskusten suunnasta.

Liisa kertoo Villa Väinölän

Musiikki ja kuvataide kulkevat käsi kädessä Liisa Vähäsarjan Vaalassa pitämässä Villa Väinölässä. Hän toivoo tulevaisuudelta, että yhä useammat löytäisivät taidegallerian ja voitaisiin muusikkoystävien kanssa esittää kamarimusiikkia.

näyttelystä, että ennen joulua kävi esimerkiksi Kajaanista auto täynnä ihmisiä, mutta galleriasta tiedottaminen on myös kovaa työtä. Taidemaalari Irja Juntusella on pitkä kokemus siitä, miten ihmiset oppivat tulemaan näyttelypaikkaan. Nyt hänen Sotkamossa pitämänsä Pääskyrannan kotigallerian pihaan saavutaan kesällä autolla ja sanotaan, että täällä on kuulemma sellainen näyttelypaikka, että voi tulla.

– Villa Väinölä on hyvin

kaunis kotigalleria. Olisi kyllä upeaa, että ihmiset oppisivat sinne menemään, Irja kannustaa.

Tulevaisuudesta kysyttäessä Liisa kertoo luovuudesta ja siitä, miten hän haluaa suunnata elämän virtaavan energian johonkin. Hän toivoo, että yhä useammat löytäisivät Villa Väinölän ja muusikkoystävien kanssa voitaisiin esittää kamarimusiikkia.

– Se olisi minulle yksi unelmien täyttymys, että olisi

ihmisiä täällä galleriassa ympärillä, kenelle me voisimme sitä musiikkia esittää. Musiikki ja kuvataide kulkisivat käsi kädessä, se on sitä taiteidenvälisyyttä, jota Villa Väinölässä voi toteuttaa.

Flyygeli odottaa kuulijaansa ja taulut katsojaansa. Villa Väinölän seinien sisällä on ihmisen kokoinen paikka.

Mika Hamari

”Olen niin kuin ennen vanhaan nuorena maalannut” Suomussalmella syntynyt ja Sotkamossa asuva taidemaalari Irja Juntunen piti ensimmäisen näyttelynsä vuonna 1968. Taiteenopettajana työskenneltyään hän jäi vapaaksi taiteilijaksi vuonna 1984.

– Olen jo iäkäs, mutta esimerkiksi tämä syksy on ollut tavattoman antoisa siinä, että minä olen niin kuin ennen vanhaan nuorena maalannut. Oli surut ja sairaudet tässä välillä.

Yksi Irjan tunnetuimmista maalauksista on vuonna 1979 valmistunut, monia voimakkaasti koskettava Ämmänsaaren kirkon alttaritaulu. Tutkijat ovat kertoneet Irjalle, että he eivät tiedä Euroopasta toista alttaritaulua, jonka aiheena on lapset.

Irja on joutunut hautaamaan viidestä lapsestaan kolme. Heistä 7-vuotias Jyrki-poika nukkui pois vuonna 1974. Irjan maalaaman alttaritaulun oikeassa reunassa pieni poika kulkee valoa kohti.

– Silloin kun on oikein syvä suru, ihminen pannaan polvilleen. Se tulee sisältä sellainen, että minua ei kuulla. Kun kol-

me lasta pistää hautaan, niin kyllä se on polvilleen vetänyt.

Kun alttaritaulu täytti 40 vuotta, kirkossa petti kuparikatto ja tauluun tuli iso vesivahinko. Irja korjasi taulun poistamalla maalit ja retusoimalla sen kerros kerrokselta entiselleen. Samalla hänen itsensä sisällä tapahtui jotain todella merkittävää.

– Kun minä kahdeksan viikkoa kirkon vierashuoneessa asuin ja aina illalla istuin, niin kyllä siinä huomasi, että se suru oli siellä jossakin sisällä ollut. Kun olin viimeisen korjausvedon retusoinut siihen tauluun, niin silloin minulle tuli semmoinen tunne, että Aamen. Siellä minä tajusin, että nyt surutyöskentely on täyttynyt.

Myös kompromissit kuuluvat elämään ja taiteeseen Surun helpottaminen on vapauttanut Irjan luomisenergiaa. Useimmat Villa Väinölän näyttelyn öljyvärimaalauksista

ja hiilitöistä hän on maalannut viime vuoden aikana.

Teoksen Kuului laulu enkelten innoittajana on Andrei Rublevin Pyhä Kolminaisuus -ikoni. Myös teoksessa Rukouspenkki on bysanttilaisia vaikutteita. Irja kertoo äitinsä suvun tulleen Laatokalta, ja siksi hänestä tuntuu aina, että hän on puoliksi ortodoksi ja puoliksi luterilainen.

Hiilimaalauksensa Irja pohjustaa gessolla ja laittaa lasipinnoitteen päälle. Joidenkin taulujen voimakkaista väreistä hän kertoo, että ekspressionismi kuvaa tyylisuuntana häntä parhaiten.

Henkilökuvat ovat Irjalle rakkaita. Hän kertoo käyttävänsä kameraa harvoin, sillä eletty elämä on sisällä. Eideetikkona hän näkee kaiken aistimusvoimaisina kuvina, niin että esimerkiksi sammaleen tuoksusta voi tulla jokin maisema mieleen.

Maisemia Irja kertoo maalaavansa yleensä siksi, että monet pitävät niistä ja taiteilijan täytyy saada leipääkin. Irjan mielestä jokaisen on tehtä-

Taidemaalari Irja Juntusen näyttely jatkuu Villa Väinölässä 30. tammikuuta saakka. Avajaisissa Reijo Marjomaa Kajaanin ortodoksisesta seurakunnasta siunasi näyttelyn.

vä elämässään kompromisseja ja sama koskee taidetta. Omaa temperamenttia kuvaava viiva on hänelle taiteilijana tärkeä, mutta kun puoliso kysyi, tulee-

ko alttaritaulu itselle vai katsojille, vastaus oli Irjalle selvä.

– Jokainen katsoja maalaa sen taulun joka kerta itsellensä sopivaksi. Toinen näkee saman

taulun aivan eri tavalla, jokainen maalaa sen uudelleen.

Mika Hamari

Kotipitäjä

12

140

143

PÄIVI SOLDATKIN palvelusihteeri, pääluottamusmies

VM-TEAM OY Kuva Miika Manninen, Kainuun Vasemmisto, JHL

MUUTOS PAREMPAAN ON MAHDOLLISTA

TIINA TUOHIMAA luokanopettaja, pääluottamusmies

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset • Mopojen ja pienkoneiden korjaus • Moottorikelkkojen korjaukset • Ostamme purkuun moottorikelkkoja

VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Nro 1

•

12.1.2022

Tehdään yhdessä hyvä hyvinvointialue!

Erikoishammasteknikko Erikoishammasteknikko

PETRI PETRI HEIKKINEN HEIKKINEN

Mattila Pirkko

Proteesit •• Proteesit • Proteesit Pohjaukset •• Pohjaukset • Pohjaukset • Korjaukset • Korjaukset Implanttiprotetiikka Korjaukset ••• Hammassuojat • Veteraanien •• Veteraanien Implanttiprotetiikka KELA-korvaus • KELA-korvaus Veteraanien

FM, sairaanhoitaja

56

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu KELA-korvaus Rautatienkatu 10, p. 0400 272 560 90100 Oulu www.veliheikkinen.fi

Aluevaalit 23.1.

Rautatienkatu 90100 Oulu p. 0400 10, 272 560 p.

0400 272 560 www.veliheikkinen.fi www.veliheikkinen.fi

www.maaseutulehdet.fi

Äänestä perussuomalaisia ehdokkaita aluevaaleissa listalta 540-636 Ennakkoäänestys kotimaassa 12. – 18.1.2022 Vaalipäivä 23.1.2022

• renkaat • pakoputket • öljynvaihdot • jarrut • iskarit • ohjauskulmat

MEILLÄ VAIHDETAAN

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

– jarruosat – kytkimet – nivelet

– jakohihnat – laakerit – suojakumit

– nesteet – kannentiivisteet

VARASTOSSA OLEVAT TALVIRENKAAT ULOSHEITTOHINNOIN NASTARENKAAT 205/55/R16: Stud 2

Laadukas eurooppalainen nastarengas suomalaisiin olosuhteisiin.

G-Force Stud Varmaa pitoa jäällä ja sen huomaa

Nastojen ja kumiseoksen yhteistoiminnan ansiosta renkaan ajoominaisuudet ovat tasapainoiset niin jäällä kuin lumella

taja

stivoit 2020

TM-te

300 e /sarja asennettuna

440 e /sarja asennettuna

Kajaanin Asennusosa Oy l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042 l www.asennusosa.fi

Termiini II 1400W

69 e

Moottorilämmittimen asennus Uusi

YKKÖNEN JÄÄLLÄ 250 NASTAA! WRC-rallista inspiraationsa saanut nasta tarjoaa pitoa ja kestävää suorituskykyä.

EDULLISESTI MEILTÄ KATSASTUKSEEN ASENNUSOSAN KAUTTA!

580 e /sarja asennettuna

80 e

Vastuksen vaihto

65 e

MEILTÄ MYÖS Ruostekorjaukset ja hitsaukset.

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi Palvelemme: ma–pe 8–17

PAKOKAASUTESTIT

10 e 20 e 15 e 30 e

Bensa-autot Diesel-autot OBD-testit Katsastustarkastus

(sis. pakokaasutestin)