Kotipitäjä 3

Nro 3

• 17.2.2021

1

Työllisyyden kuntakokeilut alkavat 25 alueella s. 3

Koulutusteema s. 4-7

Kotipitäjä 17.2.2021

MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • SANGINSUU • PIKKARALA • KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • IINATTI

LAITETAAN ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN!

Huollot ja varaosat Mersullesi

Kiinnostaako oman kuntasi asiat?

Mikään ei muutu itsestään, vaan niille täytyy tehdä jotain.

Tule vastuulliseksi vaikuttajaksi!

Mainoksen maksaa Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

Kysy lisää: Vaala, Utajärvi, Muhos Piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen p. 044 5500 297 Oulu Oulun vaalivastaava Janne Koskela p. 044 591 3949 www.perussuomalaiset.fi #kuntavaalit#siksips

3

MERCEDES-BENZ-huollot Nopea palvelu • Edulliset hinnat • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla

OULU • YLIVIESKA • KEMINMAA • mbosa.fi

Oulu

Kallisenhaara 4

Varaosat, p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi Korjaamo, p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi

Keminmaa

Teollisuuskylänraitti 10 keminmaa@mbosa.fi p. 08 613 9003

PIETSO-SUUTTIMIEN KOEAJO- JA TESTAUSLAITE

Muodostaa itse koodit!

Sabre Muodostaa itse koodit!

Sabre CRi Expert Muodostaa itse koodit!

SabreCRi CRiExpert Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

-järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

-järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

AVAINOMINAISUUDET AVAINOMINAISUUDET AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET • •Jopa 2700 paine raskaaseen commonrail2700 barin ••Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin •Jopa Jopa 2700barin barinpaine paine •Virtaustuotos Virtaustuotos raskaaseen commonrail• Jopa 2700 barin pay-as-you-go paine • Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah • Älykkäämpi lisensointi • Uusi Magmah testiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah testiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukanvirranhallinta virranhallinta Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan Touch-ohjelmisto ••Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta Touch-ohjelmisto Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta • Edistynyt lämpötilan valvonta Testien suunnitelmat • Edistynyt lämpötilan valvonta •• Testien suunnitelmat ••Edistynyt lämpötilan valvonta • •Testien tietokannasta Testaus asiantuntijatasolla tietokannasta • •Testaus asiantuntijatasolla Edistynyt lämpötilan valvonta Testiensuunnitelmat suunnitelmat tietokannasta tietokannasta••Testaus Testausasiantuntijatasolla asiantuntijatasolla

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen Uusien jajahyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

Uusienautojen autojen hyötyajoneuvojen

vaatimukset vaatimuksettäyttävä täyttäväkoeajolaite! koeajolaite!

OULUN DIESELHUOLTO OY

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17

huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

2

Nro 3

eKukka logo-originaalit vaaka

Jussilantie 2 Vanhatie 29, 91600 91500 Muhos CMYK (paino) harmaasävy CMYKUtajärvi Puh. (08) 5333 779 Puh. (08) 5421 866

eKukka.fi Kukkien koti

eKukka.fi www.tuomenkukka.fi

eKukka.fi Kukkien koti

Kukkien koti

eKukka.fi Kukkien koti

JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Kukkien koti

Kukkien koti

Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: 050 5679 757 tai raimo.klasila@maaseutulehdet.fi

Uudistuksia ajanvarauksiin Muhoksen terveyskeskuksessa Muhoksen hammashoitolassa tullaan ottamaan käyttöön tekstiviestimuistutus helmi-maaliskuun aikana.

Jatkossa hammashoitolan ajanvarauksista tulee tekstiviestimuistutus päivää ennen ajanvarauksen alkua. Tekstiviestimuistutus tullaan jatkossa laajentamaan terveyskeskuksen muillekin toiminnoille.

Laajennuksen aikataulusta tullaan tiedottamaan tarkemmin mm. kunnan verkkosivuilla.

Muhoksen terveyskeskuksen odotusaulaan on tulossa ilmoittautumisautomaatti ke-

vään aikana. Jatkossa asiakas voi ilmoittautua ilmoittautumisautomaattiin esim. lääkärin vastaanotolle.

Muhoksen terveyskeskuksen verkkosivuille on tulossa kevään aikana linkki verkkoajanvaraukseen, josta on mahdollisuus varata aika terveyskeskuksen aikuisneuvolaan koronarokotteen pistoa varten. Aikatauluista tullaan tiedottamaan tarkemmin mm. kunnan verkkosivuilla. Jatkossa verkkoajanvaraus tullaan laajentamaan mm. laboratorioajanvaraukseen.

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Kaleva 365 PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija: Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

• 17.2.2021

Valtatie 22

E

nnen tie tunnettiin nimellä kantatie 77. Kuulivatko herrat Amerikassa olevasta Valtatie 66:sesta?

Ja päättivät muuttaa nimeksi Valtatie 22, kulkeehan tie suurten kaupunkien välissä kuten Oulu-Kajaani. eKukka.fi Myös pienempiä paikkoja mahtuu matkavarrelle; MuKukkien koti hos, Utajärvi, Vaala, Paltamo. Hienoa on pakkasaamuna huristella peltitötteröllä valtatietä pitkin kohti suurta ja eKukka.fi mahtavaa kaupunkia ja katsella huuruisen lasin läpi kaKukkien koti toksettomilla pysäkeillä pakkasessa värjötteleviä töihin koti jaKukkien opiskelemaan meneviä ihmispolosia, sekä väistellä Pikkaralan kohdalla etuajassa tulevaan linja-autoon tien yli juoksevia ihmisiä, joilta puuttuu alikulkutunneli.

Valtatien luonteeseen ei sovi liikennevalot, mutta tässä tapauksessa ymmärtää Kylmälänkyläntien ja Leppiniementien risteyksen johon liikennevalot tehtiin, koska Kajaanin ja Oulun päissä alkoi liikenne puuroutua aamuisin ja iltaisin. Väylävirastokin kehui sivullaan näitä liikennevaloja.

Valtatiellä 22 on runsaasti nähtävyyksiä, kuten Eino Leinon patsas Paltamossa. Ei olisi Eino uskonut miten paljon autoja huristelee hänen patsaansa ohi. Kuten Amerikassa on suuret ja välkkyvät neonvalot, meillä valon pilkettä tuo yön pimeyteen Pikkaralassa sijaitsevan huoltoaseman valokyltti. Syksyisin ja keväisin voi tiellä kiireisen matkamiehen verenpainetta nostaa traktorit, ja pellot tarjoavat parasta parfyymin hajua kiireisen ihmisen herkille sieraimille peltojen lannoituksen muodossa. Varsinkin miespuoleiset matkalaiset huomaavat suurkaupunki -Oulusta lähdettyään stressin alkavan laskea jo, Madekosken risteyksen jälkeen, jolloin on matkalaisen helppo pysähtyä levähdyspaikalle luonnollisille asioilleen ja katsoa samalla ohi kiitäviä

RGM (www)

junia. Kuten valtatien imagoon sopii, Muhokselta saa pikaruokaa nälkäisen vatsan täytteeksi ja auto kannatta muistaa samalla tankata täyteen, koska Valtatie 22 on huimat 180 kilometriä pitkä.

Valtatietä kuluttaa myös raskas kalusto, jotka tuovat puutavaraa tuolta Kainuun korpimaisemista, siellä kun vielä saa metsiä harventaa. Turvetta kuljettava rekka-auto alkaa olla harvinainen näky, kun tuo turve on kuulema paha ympäristön pilaaja, tiedä häntä sitten miten se Helsingin kivihiili.

Valtatie 22:n varrella olevien kuntien ja kylien kannattaa hyödyntää tuon tien antamaa potentiaalia, onhan se nimetty Tervan tieksi eli tunnetuksi matkailureitiksi.

Ettei käy kuin Amerikassa Valtatie 66:lle, joka lakkautettiin virallisesti vuonna 1985 jolloin tehtiin päätös, ettei tiellä ole merkitystä.

Janne Koskela

Kirja-arvostelu

Poliisien nainen J.K.Tamminen on kirjoittanut Malmin naisena tunnetun Mari Romanon tarinan rikosmaailmassa. Tamminen on juristi, teologi, rikostutkija ja entinen rikollinen. Kirja kuvaa pienen ihmisen elämää rikollisten ja poliisien maailmassa.

Romano toimi suomalaisittain suuren huumekauppiaan Miika Kortekallion luotettuna apulaisena.

Romano tuli tutuksi Helsingin silloisen huumepoliisin päällikön Jari Aarnion kanssa ja antautui poliisin yhteistyöihmiseksi. Kun Aarnion toimintaa ryhdyttiin tutkimaan huumekauppiaana, jotui Romano kovaan puristukseen.

Häntä tarvittiin toimimaan Aarniota vastaan.

Romana ei kirjoittajan mukaan saanut asianmukaista ja laillista kohtelua. Häntä kuulusteltiin humalassa, ilman häntä avustavaa lakimiestä ja kun avustaja hommattiin, tämä osoittautui huonoksi valinnaksi. Avustaja tuli kuulusteluihin humalassa auttamaan Romanoa. Kuulustelujen aikana joi alkoholia. Tällaiset epäillyn laittomat kohtelut menivät täydestä käräjäoikeudessa.

Helsingin hovioikeus laittoi laittomasti tehtyjä kuulusteluja toimenpidekieltoon. Romanon suuhun oli pantu Aarniota vastaan tarvittavaa todistelua.

Eri poliisiyksiköillä oli kova keskinäinen kilpailu kuka on kukkulan kuningas,

tietoja ei poliisiyksiköiden välillä vaihdettu vaan toisilta salattiin tärkeitä tietoja. Romano jäi poliisiyksiköiden riitojen jauhettavaksi. Erityisesti mustasukkaisuus oli suurta huumetutkijoiden kesken.

Helsingin huumepoliisi oli kauan tehokkain huumeliigojen paljastaja ja tutkija. Tämä aiheutti närää keskusrikospoliisissa ja muissa paikallispoliiseissa.

Kirja on surullista luettavaa rosvojen ja poliisien työstä. Myös viranomaiset kuten poliisit sortuvat laittomuuksiin. Poliisien rikoksia ei hevin tutkita tai niitä julistetaan salaisiksi. Kirjoittajan mukaan harmaalla alueella työskennelleiden korkeassa asemassa olevien poliisien lukuisat itsemurhat viittaavat maan alkaneen polttaa jalkojen alla.

Romano koki, että häntä poliisi kiristi jopa hänen lapsellaan, häntä vietiin kuulusteluihin, vaikka oli tapaamisessa sovittu, että hän menee hoitamaan lastaan. poliisi uhkasi lapsen huostaan otolla. Se on äidille kova uhkaus.

Poliisilta ja tuomioistuimista vuotaa salaiseksi julistettua tietoa medialle ja muualle julkisuuteen. Kirjoittajan mukaan vaikuttaa turhalta tyhjentää oikeussali salaisten asioiden käsittelyn aikana, kun ne seuraavana päivänä viimeistään ovat vuotaneet.

Kirjassa selviää, että ihminen on pieni niin rikollisten kovien keskinäisten ”lakien” täytäntöön panon hetkellä, huumevelat peritään vielä vainajiltakin.

Poliisien keskinäisten kiistojen sijaiskärsijäksi katsoo joutuneensa Mari Romano.

Omien rikosten lisäksi kuorma on naiselle ollut raskas.

Tamminen kirjoittaa rohkeasti ja avaa oikeusvaltion synkempää puolta. Mielenkiintoinen kirja.

Toivo J. Kanninen

Nro 3

• 17.2.2021

3

Muhoksen kunta ja Muhoksen yrittäjät järjestävät yhteistyössä Koronatoimiin liittyvän tuki-illan 23.2.2021 klo 18 Microsoft Teamsin välityksellä.

Keskusteluaiheina ovat koronatuet, konkurssilaki, työttömyysturva ja jaksaminen.

Hankintailta 25.3.2020 klo 18.00 (kunnan ja yrittäjien välinen markkinavuoropuhelu).

Koivu ja tähti auditorio ja/tai Microsoft Teams.

Yrittäjät voivat kysyä suoraan virkamiehiltä tai vastaavilta henkilöiltä tulevista hankinnoista ja perusteista.

Linkit löytyvät Muhoksen yrittäjien kotisivuilta.

Lisätietoja Asko Lampinen 044 4970 006 kunta ja Mika Mattila 040 7451 211 yrittäjät

Muhoslainen!

Paltamo on mukana Kainuun työllisyyden kuntakokeilussa. Kehitysjohtaja Salla Korhonen näkee lähipalveluun siirtymisessä monia positiivisia asioita. Samat palvelut eivät toimi kaikille, ja on siksi tärkeää oikeasti tuntea asiakkaat ja tunnistaa heidän tilanteensa. (Arkistokuva: Mika Hamari)

Työllisyyden kuntakokeilut alkavat 25 alueella

Kuntalaisten työllistymistä edistetään yksilöllisellä tuella Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät maaliskuun alussa 25 alueella. Kuntien asiakkaiksi siirtyvät kaikki alle 30-vuotiaat, maahanmuuttajat, vieraskieliset ja ansiopäivärahan ulkopuolella olevat, jotka ovat työttöminä, työllistettyinä tai työllistymistä edistävissä palveluissa. Kokeilut jatkuvat vuoden 2023 kesäkuun loppuun.

Esimerkiksi työllistymistä edistävät ohjaus-, neuvonta- ja palvelutehtävät siirtyvät kokeilualueilla kuntien vastuulle.

– Tällä tavoitellaan nopeampaa työllistymistä ja aktiivisempaa otetta työttömiin asiakkaisiin, että päästäisiin kontaktoimaan heitä nopeammin, Kainuun kuntakokeilun koordinaattorina toimiva työllisyyspäällikkö Milla Tikkanen kertoo.

Tikkasen mukaan nykyisellään Kainuussa on yhtä virkailijaa kohden 250–300 asiakasta. Kun TE-hallinnon työntekijöitä sekä kuntien työllisyysohjaajia ja työhönvalmentajia siirtyy työskentelemään kuntakokeiluun, joissakin kunnissa päästään jopa 60–70 asiakkaaseen virkailijaa kohden. Tämä tuo jokaiseen kohtaamiseen yksilöllisyyttä.

Kunnat tuntevat omat kuntalaisensa parhaiten Paltamo on mukana Kainuun kuntakokeilussa. Kehitysjohtaja Salla Korhonen näkee tämän monesta syystä positiivisena asiana.

– Aikaisemmin työllisyydenhoidossa vastuu työttömistä asiakkaista ja tekeminen heidän työllistämisensä eteen eivät ole olleet samassa pai-

kassa. Kunnat maksavat osan työmarkkinatuen maksuista eli vastaavat kuluvelvoitteesta, mutta työllistämisen tehtävää on hoidettu TE-hallinnosta.

Nyt kun mennään kuntakokeiluun, kunnille siirtyy TE-hallinnon mandaatti tuottaa lakisääteisiä työllisyydenhoitopalveluita kuntalaisille.

Kunnan intresseissä on, että kuntalaisten sosioekonominen tilanne olisi mahdollisimman hyvä.

– He eivät ole meille kasvottomia numeroita, vaan meidän kuntalaisiamme, joita me kohtaamme kunnan muissakin palveluissa ja arkipäivässä.

Sillä tavalla se on tämmöistä lähipalvelua. Kokeilussa tavoitellaan kasvokkaista työotetta, että päästään oikeasti kohtaamaan asiakkaita eikä pelkästään puhelinsoitoilla tai tekstiviesteillä, Korhonen kertoo.

Kehitysjohtaja muistuttaa, että kun asiakaskunta on heterogeeninen, tarvitaan erilaisia palveluita.

– Samat reseptit eivät toimi ollenkaan kaikille, vaan pitää olla variaatiomahdollisuuksia.

Siksi on niin tärkeää oikeasti tuntea asiakkaat ja tunnistaa heidän tilanteensa.

Työllisyyspäällikkö Milla Tikkanen kertoo, että jokaiselle työttömälle tulee oma työllisyysohjaaja, jonka kanssa yhdessä voidaan esimerkiksi etsiä työpaikkoja ja tehdä hakemuksia.

Kainuussa oli marraskuun lopussa 3336 työtöntä työnhakijaa. Määrän kasvu vuoden takaiseen verrattuna oli ELY-alueiden pienintä.

Maakunnassa on sekä työttömiä että vapaana olevia työpaikkoja. Kohtaamisessa

on omat haasteensa.

– Täällä on isoja yrityksiä, jotka tarvitsisivat työntekijöitä, mutta toisaalta kaikista meidän työttömistä työnhakijoistamme ei ole vielä tällä hetkellä sinne töihin. Nyt pitäisi lähteä paneutumaan siihen, miten heidät saadaan työkuntoisiksi. Ei meillä ole varaa ketään laittaa eläkkeelle ihan turhan päiten, Tikkanen kertoo.

Palkkatuen käyttöä yritetään tehostaa, jotta yritykset lähtisivät palkkaamaan osatyökykyisiä.

Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaan liittyy osaamispula. Tikkanen sanoo yhteistyön koulutuksen järjestäjien kanssa olevan tärkeää osaamisen kasvattamiseksi.

– Kainuussa pitkäaikaistyöttömillä koulutusaste on yleensä peruskoulu. Tarvittaisiin osaamista ja sellaisia nopeitakin koulutuksia, että päästäisiin työelämään kiinni.

Salla Korhonen sanoo, että kuntalaistensa ohella kunta tuntee oman alueensa toimijat, joista voi löytyä paikkoja esimerkiksi työkokeiluja tai työssäoppimista varten.

Vaikuttavuus on oman elämänsä ohjaamista Työllisyyden kuntakokeilun vaikuttavuutta ei Milla Tikkasen mukaan arvioida vain työllisyysasteen nousulla, vaan käyttöön otetaan toiminta- ja työkykyä kartoittava Kykyviisari. Mittaukset on tarkoitus tehdä kaikille asiakkaille kuntakokeilun alkaessa ja siitä muutaman kuukauden välein.

Kehitysjohtaja Salla Kor-

hosen mukaan vaikuttavuutta voidaan ajatella moneltakin kantilta.

– Yksilön tasolla se on oman tilanteen selviäminen, onko työllistymisen edellytyksiä, sekä omien vahvuuksiensa ja kehittämistarpeidensa tunnistaminen, että voimaantuu itse havaitsemaan oman tilanteensa ja toimimaan sen parantamisen eteen.

Korhonen näkee, että työllisyydenhoidossa pitäisi mennä sitä kohti, että ihminen on keskiössä oleva operaattori omassa elämässään, ei sitä, että joku toinen tekee päätöksiä hänen puolestaan. Yksilöllä pitäisi olla valta ja vastuu omasta elämästään, jos hän kykenee sitä kantamaan.

– Onhan sekin ihan fakta, että meillä on myös työttömiä, jotka aktiivisesti päättävät olla tekemättä yhtään mitään. Silloin he tavallaan turhaan kuormittavat tätä meidän palvelutuotantoamme, koska kaikki se aika ja resurssi on pois niiltä, jotka olisivat motivoituneita parantamaan tilannettaan, jos vain tietäisivät, miten sen voi tehdä. Tällä tiivistyvällä asiakastyöllä pyritään siihen, että ihminen itse aktiivisesti tekee valintoja ja ymmärtää myös niiden seuraukset.

Kehitysjohtaja sanoo, että työllisyyskokeiluja on ollut aiemminkin ja nyt pilotoidaan uutta tapaa.

– Kyllä me toiveikkaina tätä kohti olemme menossa.

Kuntaliiton sivuilta löytyy jo mallia siitä, minkälaista ratkaisua kohti oltaisiin valtakunnallisesti menossa, että työllisyydenhoito olisi siirtymässä pysyvästi kuntien vastuulle.

Mika Hamari

Kiinnostaako kunnan asiat?

Tule mukaan vaikuttamaan sinulle tärkeisiin asioihin Olet myös tervetullut ehdokkaaksi Ota yhteyttä: Jouni 050 312 0454, Jarmo 044 056 7343, Helena 040 556 4113

UOS* *I * * V N O EN KAT * * * * * * * *

T A E K MUH UUD* * * * * * * * * * * * *

*****

*

!

T U D E A JUHL

Ilmoitus keskiviikon 17.2.2021 Kotipitäjä-lehteen 2

Katto- tai ränniremontin tilaajalle etu kuvastosta Muhoksen Sos.dem. Ty + 6 kk maksuvapaa!

c/o Jouni Koskinen Kuvasto voimassa rajoitetun ajan.

Tikkalantie 11 Tilaa digikuvasto: vesivek.fi, 91500 Muhos saat myyjältä! paperikuvaston jounikos@gmail.com GSM 050 312 0454

SOITA 08 2377 9501

vesivek.fi

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY Lämpötie 6, UTAJÄRVI

Simo Paavola 044 562 2701, Joonas Honkanen 040 563 3346

MAINOSTAJA,KYSY EDULLISTA ILMOITUSTILAA P. 044 282

KOULUTUS

4

Nro 3

• 17.2.2021

Tulevaisuudessa tärkeät kysymykset esitetään jo tänään

Koulutuksella rakennetaan kestävää yhteiskuntaa Suomalainen koulutus tunnetaan menestystarinana, josta otetaan maailmalla oppia.

Myös tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa koulutus nähdään keskeisenä keinona kehittyä ja ratkaista eteen tulevia ongelmia. Jo tänään kysytään, millaisia koulutuspoliittisia ratkaisuja tulisi tehdä, jotta resurssit saataisiin ohjattua tulevaisuuden kannalta mahdollisimman tärkeisiin asioihin.

Sitran ennakointi- ja strategiatiimin asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen vetää ensi vuoden loppupuolelle asti jatkuvaa Tulevaisuuden uudistajat -projektia, jonka keskiössä on muutoksen tekeminen ja tulevaisuuteen vaikuttaminen. Koulutuksen suunnitteluun liittyen hän on osallistunut mm. Kestävä koulutus -projektiin liittyvän kirjan tekemiseen. Kirjan artikkelien tiivistelmä Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja julkaistiin heinäkuussa 2017.

Voimme itse vaikuttaa tulevaisuuteen Tulevaisuudesta voidaan varmasti tietää, että maailma muuttuu. Yksi tärkeistä kysymyksistä on, luommeko itse muutosta vai reagoimmeko siihen. Jenna Lähdemäki-Pekkinen näkee, että liian usein vain reagoimme.

– Se vaatii työtä, jotta organisaatio pystyy olemaan se taho, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Siinä ennakointi voi

olla yksi työkalu. Usein ajattelemme, että tulevaisuus on nykyhetken tai jopa historiallisten tapahtumien jatkumo, mutta niinhän se ei ole. Meillä on hyvin monia erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joihin me myös tässä hetkessä voimme vaikuttaa, mikä suunta lähtee toteutumaan. Tämä näkökulma jää usein aika vähälle huomiolle.

Maailma muuttuu hetkessä, jos toteutuu sellainen mustaksi joutseneksi sanottu ilmiö, joka on vaikutuksiltaan mittava, mutta jäänyt erittäin pienen todennäköisyytensä vuoksi kokonaan ennakoimatta.

Usein kuitenkin muutos tapahtuu pitkäkestoisten prosessien kautta. Tällaiset kehityskulut eivät ole täysin ennustettavia eivätkä täysin ennustamattomia, vaan jotakin siltä väliltä.

Ennakoinnin asiantuntijan mukaan merkkejä on etukäteen nähtävissä, vahvempina tai heikompina.

– Yksi suosittu tapa tehdä analyysia on katsoa megatrendejä, koska ne ovat semmoisia valtavia globaaleja ilmiöitä, joista tiedämme, että ne tavalla tai toisella tulevat olemaan läsnä. Niistä saa suuntaa siitä, mihin maailma on menossa.

Sitten jos vain katsoo niistä kaikista suurimpia, voi missata mahdollisuuksia, ehkä myös uhkia. Siihen usein hyvänä työkaluna on heikkojen signaalien tarkastelu: mitkä voisivat olla asioita, joista mahdollisesti voi tulla isompia ilmiöitä, Lähdemäki-Pekkinen kertoo.

Koulutus on itsessään esimerkki pitkäkestoisesta prosessista. Ensin päätöksenteossa valitaan koulutusohjelman suunta, sitten jonkin ajan päästä alkaa hakuprosessi. Siitä kun ensimmäiset opiskelijat pääsevät aloittamaan, menee monta vuotta siihen, kun taidot siirtyvät työelämään.

Entä jos jokin tietty koulutus nähdään juuri tällä hetkellä tarpeelliseksi, mutta opiskelijan valmistuessa maailma on jo ehtinyt muuttua sellaiseen suuntaan, että tarvittaisiin aivan toisenlaista osaamista? Tämä haaste tiedostetaan koulutuksen suunnittelussa, ja siksi pyritään joustavuuteen.

Lähdemäki-Pekkinen kertoo, että alalla puhutaan paljon 2000-luvun taidoista.

– Kun maailma muuttuu nopeasti ja on hyvin vaikea niin tarkasti ennakoida oppisisältöjä, paljon tärkeämpää on se, minkä tyyppisiä taitoja ihmiset saavat koulutuksesta.

Silloin usein nousevat tämmöiset kuin ongelmanratkaisu, yhteistyötaidot, kriittinen ajattelu, luovuus, empatia ja systeemiajattelun taito, että osaa ottaa huomioon isompia kokonaisuuksia ja niiden vaikutusketjuja. Niitä voisi sanoa oppimaan oppimisen taidoiksi.

Jos sinulla on nuo taidot, osaat itse aina hakea tarvittavia sisältöjä.

Kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa kohti Nyt ja tulevaisuudessa tar-

Sitran ennakointi- ja strategiatiimin asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen sanoo, että meillä on hyvin monia erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joihin me myös tässä hetkessä voimme vaikuttaa.

2000-luvun taitoihin kuuluvat esimerkiksi ongelmanratkaisu, yhteistyötaidot, kriittinen ajattelu, luovuus, empatia sekä systeemiajattelun taito. (Kuva: Miikka Pirinen/Sitra)

vitaan kokonaisuuksia hahmottavien generalistien ohella myös pitkälle erikoistuneita spesialisteja. Hekään eivät

Lähdemäki-Pekkisen mukaan voi jäädä omaan lokeroonsa.

– Myös heillä tulee entistä tärkeämmäksi se kokonai-

suuksien ymmärtäminen, että osaa tehdä yhteistyötä myös eri aloilta tulevien ihmisten kanssa. Ekologista kriisiä ja megatrendien tasoisia haasteita ei pystytä ratkaisemaan jostain yhdestä syväalasta käsin, vaan tarvitaan nimenomaan sitä eri alojen yhteistyötä.

Juuri sellainen systeemisyys on se juttu.

Sosiaalisen median mahdollistama verkostoituminen on yksi maailmaa muuttaneista kehityskuluista. Muutokset eivät lähde vain hierarkkisesti ylhäältä, vaan tapahtuvat samanaikaisesti monella eri tasolla.

– Tarvitaan yksittäisten ihmisten päätöksiä ja toimia, sitten tarvitaan järjestelmän tasolla vaikkapa verotuksen muutosta ja sitten vielä ajattelumalliemme muutosta, Lähdemäki-Pekkinen näkee.

Myöskään koulutuksen osalta päätöksenteko ei ole Suomessa keskitetty yhdelle taholle, vaan löytyy monenlaisia toimijoita. Silti selkeä suunta on Lähdemäki-Pekkisen mukaan nähtävissä.

– Koulutussektori on siirtymässä isojen yhteiskunnallisten ilmiöiden huomioimiseen. Kestävyys pitäisi ottaa huomioon kaikessa koulujen ja oppilaitosten toiminnassa, ihan siinä, mitä ruokaa tarjotaan ja kaikessa muussa. Kyllä minä näen positiivisia askelia siihen suuntaan.

Koulutuksella on siten tärkeä rooli siirryttäessä kohti kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa, jossa voidaan elää hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa. Jenna Lähdemäki-Pekkinen uskoo maailman olevan nuorille auki, mutta muistuttaa, että emme voi siirtää vastuuta heille.

– Emme voi missään tapauksessa pistää kaikkea toivoamme nuoriin, koska meillä ei ole aikaa sellaiseen. Myös meidän aikuisten pitää ottaa vastuuta tästä muutoksesta.

Siinäkin koulutuksella on tosi merkittävä rooli, meillähän on paljon myös aikuiskoulutusta.

Mika Hamari

JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: 044 242 8040 tai raimo.klasila@ maaseutulehdet.fi

Nro 3

KOULUTUS

• 17.2.2021

5

Muhoksella koulutetaan lähihoitajia alueen tarpeisiin OSAOn Muhoksen yksikön koulutustarjonta sai tammikuussa uuden lisän, kun 11 opiskelijan ryhmä alkoi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, jossa valmistutaan lähihoitajaksi. Koulutuspäällikkö Anna-Maija Lawson kertoo, että koulutus aloitettiin työelämästä tulleiden toiveiden pohjalta.

– Meille tuli viestiä Muhoksen suunnalta työpaikoilta. Vaikka lähihoitajia koulutetaan esimerkiksi OSAOlla Kontinkankaalla, siitä huolimatta ainakin Muhoksella on sellainen tunne, että tarvitaan lisää.

Koulutuspäällikkö kertoo, että nyt kokeillaan ja viimeistään alkusyksystä päätetään, aloitetaanko seuraavaa koulutusta ensi tammikuussa. Hän toivoo, että koulutukselle olisi myös jatkossa tarvetta ja siitä tulisi pysyvä.

Opiskelijoiden kokemukset ensimmäiseltä kuukaudelta ovat Anna-Maija Lawsonin mukaan olleet positiivisia siitä huolimatta, että koronaepidemian takia opetus on pääsääntöisesti tapahtunut Teamsin kautta.

– Aina olisi parempi, kun pääsisi kunnolla kouluun ja opiskelemaan, mutta näistä ongelmista huolimatta opinnot ovat päässeet hyvin käyntiin.

Opiskelijat palasivat lähiopetukseen tämän viikon maanantaina. Pari vuotta kestävässä koulutuksessa opiskellaan Muhoksella ensimmäisen vuoden aikana pakolliset, yhteiset ja valinnaiset tutkinnonosat. Ensi vuoden helmikuussa opiskelijat siirtyvät Kontinkankaalle opiskelemaan osaamisaloja.

Motivaatio on korkealla OSAOn Muhoksen yksikössä tammikuussa sosiaalija terveysalan tuntiopettajana aloittanut Liisa Kursula kertoo, että opiskelijat ovat todella motivoituneita ja tukevat toinen toisiaan. Samoin alueen työelämäkumppaneilta koulutukselle tullut vastaanotto on ollut erittäin positiivinen.

Jatkuvan haun kautta tulleet opiskelijat ovat Muhokselta ja naapurikunnista.

Ryhmässä koetaan erilaisuus rikkautena. Nuorin opiskelijoista on 16-vuotias, ja monet vaihtavat yli 40-vuotiaana ammattia. Ryhmään kuuluu kymmenen naista ja yksi mies.

Ennen Muhokselle tuloaan yli kymmenen vuoden aikana Kontinkankaan yksikössä opettajana toiminut Liisa Kursula tukee oppimisprosessia lähtemällä ryhmän kautta liikkeelle.

– Koetan auttaa opiskelijaa itse oivaltamaan asiat. En ole sellainen luennoiva opettaja, vaan yhdessä pohditaan asioita ja haetaan vastauksia kysymyksiin arjen kautta.

Tutkinnon perusteet ovat samat jokaisessa oppilaitoksessa. Kursula kertoo, että Muhoksella ryhmäkoko on hedelmällinen.

– Tässä pystyy aivan eri tavalla tukemaan semmoista opiskelijaa, joka vaikka tarvitsee tukea jossakin elämänhallinnan asiassa tai lukivaikeudessa tai etenee eri tavalla kuin muut.

Ihminen on aina hoitojen takana Yleisesti hoitoalalle riittää

edelleen hakijoita, mutta hakijamäärät ovat laskeneet ja osa valmistuneista ei jatka alalla.

Alan saama julkisuus on usein negatiivista.

– Jotenkin se hoitoalan hienous pitäisi saada enemmän julkisuuteen, Liisa Kursula toivoo.

Kursula kertoo kokemuksestaan, että alalla on paljon hyviä käytänteitä. Yksi tällainen on se, että monessa hoivapaikassa vanhuksen elämänhistoria on hoidon lähtökohtana.

– Nyt kun opinnot on aloitettu, on lähdetty vähän samalla idealla. Opiskelijat ovat tehneet haastattelun jollekin läheiselle ikäihmiselle, jonka kautta heille tulee opintojen alusta lähtien se kuva, että jokaisella ihmisellä, jota he tulevat hoitamaan, on elämänhistoriansa ja minuutensa.

Pitää näkyä se ihminen siellä hoitojen takana.

Opettaja kiittää ryhmää todella hyväksi, sillä jokaisella opiskelijalla on sellainen katsanto ihmiseen, jota lähihoitaja tarvitsee. Empaattinen lähestymistapa ja hyvät sosiaaliset taidot ovat tärkeitä.

Liisa Kursula kannustaa lähtemään opiskelemaan lähihoitajaksi. Ala on vaativa, mutta antaa paljon. Työ on joka päivä erilaista.

– Kun olet ihmisten kanssa tekemisissä, niin se työ itsessään tuo siihen sisältöä.

Siinä joutuu oppimaan joka päivä jotain uutta, koska ala kehittyy koko ajan. Pitää olla tarkka, että pystyy tekemään hoitotyön toimenpiteet, mutta toisaalta pitää olla myös joustava.

Mika Hamari

Hae ! meille

• Utajärven lukio - maksuttoman lukiokoulutuksen edelläkävijä • Yhteishaku 23.2.-23.3.2021 • Kattavat opintososiaaliset edut • Vilkas kansainvälisyystoiminta • Monipuoliset tietotekniset taidot • Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista

www.utajarvi.fi/lukio

Yhteishaku 23.2.-23.3.2021 Kemi, Tornio, Tervola (Loue), Muonio, Rovaniemi

www.lappia.fi LIMINGAN TAIDEKOULU

-kuvataide, sarjakuva, teatteri, avoin yo, kurssit www. limingantaidekoulu.fi 044-726 5030

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-23.3.

Tutustu ja hae Luoviin kevään yhteishaussa!

Ammattiopisto Luovi on ammatillinen erityisoppilaitos. Meillä opiskelet yksilöllisesti ja tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

Haku syksyllä 2021 alkavaan ammatilliseen koulutukseen on 23.2.–23.3.2021 osoitteessa opintopolku.fi. Tutustu koulutustarjontaan: luovi.fi Kysy lisää: Luovin haku- ja neuvontapalvelut 040 319 3000 info@luovi.fi chat-palvelu: luovi.fi Löydä väyläsi työhön ja hyvään elämään

KOULUTUS

6

Nro 3

• 17.2.2021

Osaaminen kehittyy koulun ja yritysten vuorovaikutuksella

Ammatillinen koulutus valmistaa työelämän tarpeisiin Ammatilliset opinnot kehittävät opiskelijaa tuleviin työtehtäviinsä. Vuoden 2018 alussa voimaan astunut laki ammatillisesta koulutuksesta on tiivistänyt oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä koulutuksen saamisessa vastaamaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita.

Kainuun ammattiopiston sähkö-, turvallisuus-, prosessi-, metalli- ja media-aloilla on yhteensä noin 500 opiskelijaa.

Alojen koulutuksen toteuttamista ja kehittämistä johtava koulutuspäällikkö Jori Kortetjärvi kertoo, että jo ennen koulutuksen aloittamista on ensimmäisenä vaiheena tutustua alan töihin.

– Meidän pitää pystyä luomaan mahdollisimman realistinen kuva siitä, millainen ala on ja mitä osaamista se vaatii kaverilta, jotta hän voi työllistyä sille alalle.

Askel kerrallaan valmistumista kohti Seuraavassa esimerkkinä opiskelusta toimii KAOn kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto. Jos henkilö pohtii koneistajan opintoja, hän voi kysyä koulutuspäälliköltä, millaista alan työ on.

– Pystyn viemään hänet vaikka Koneistamo Almille tutustumaan tuotantoon. Siellä on meidän entisiä ja nykyisiä opiskelijoitamme, jotka voivat kertoa, millaista koneistustyö on ja millaista koulu oli, Jori Kortetjärvi kertoo.

Tämän jälkeen varmistetaan, mistä opiskelija saa elämiseen tarvitsemansa rahan, jotta hänellä on edellytykset

olla koko koulutuksen ajan mukana.

Koulutuksen alkaessa opiskelijan kanssa sovitaan ensimmäinen askelma, jolle hänen tulee yltää osaamisessa, jotta hän pääsee esimerkiksi kolmen kuukauden päästä koulutussopimuksella koneistamolle. Kortetjärvi kertoo, että opiskelija tietää koululla saavansa esimerkiksi manuaalijyrsimen käytössä sellaisia oppeja, joita hän menee sitten käyttämään oikeassa työssä saadakseen paljon toistoja.

Sama rakenne toistuu opintojen edetessä: ensin opiskellaan koululla ja sitten oppeja sovelletaan työpaikalla käytäntöön. Kortetjärvi kertoo, että koneistamon kanssa haetaan jatkuvaa vuorovaikutusta siitä, mitä opiskelija tarvitsee tulevissa työtehtävissään. Vuoden kuluttua voidaan jo päästä työllistymiseen oppisopimuksella.

– Me pyrimme hakemaan sen koulutuspolun niin, että se tukeutuu yrityksen tarpeeseen ja kaverille sen tarpeen ymmärtämiseen.

Työpaikkaohjaaja tietää opiskelijan oppimistavoitteet sekä näytön ajankohdan. Näytön arvioijana toimii yrityksen puolelta ammattilainen, joka hallitsee kyseisen prosessin.

Myös esimerkiksi turvallisuusalalla opiskelijat pystytään Kortetjärven mukaan kouluttamaan suoraan yritysten tarpeisiin. KAOn tuottaman palvelun pääpainoalue ulottuu Kainuusta Iisalmeen asti.

Turvallisuusalan perustutkintoon kuuluu laajasti tekniikkaa sekä erilaisia voi-

tavat, yksittäinen yrittäjä voi kokea sen omaksi epäonnistumisekseen, vaikka kyse on valtakunnallisen tason asiasta.

Kortetjärvi toivoisi yhteiskunnalta yrittäjille ensimmäisillä portailla enemmän tukea. Hän sanoo, että silloin pärjää, kun osaa perusasiansa sekä tunnistaa asiakkaansa ja toimintaympäristönsä, ja sitten kun siivet kantavat, antaa mennä.

Osaaminen ratkaisee

Kainuun ammattiopiston koulutuspäällikkö Jori Kortetjärvi kertoo, että turvallisuusalan perustutkintoon kuuluu laajasti tekniikkaa sekä erilaisia voimankäyttöön ja tilanteenhallintaan liittyviä harjoituksia. Työelämässä oppiminen voi tapahtua esimerkiksi konserteissa. (Kuva: Kainuun ammattiopisto)

mankäyttöön ja tilanteenhallintaan liittyviä harjoituksia.

Työelämässä oppiminen voi tapahtua esimerkiksi konserteissa. Kortetjärvi kertoo, että tällä hetkellä alan ensimmäisen vuoden opiskelijoista 10 prosenttia haluaa jäädä vartijaksi.

Osa opiskelijoista lähtee esimerkiksi varusmiespalveluksen jälkeen hankkimaan lisäkoulutusta pelastuslaitokselta.

Perusvalmiudet itsenäiseen opiskeluun Kun opiskelija on suorittanut perustutkinnon, hänellä on Jori Kortetjärven mukaan laajat perusvalmiudet itsenäiseen opiskeluun.

– Se on vähän niin kuin ajokorttiasiassa, että sinulla on kyky ajaa autoa itsenäisesti.

Turvallinen ja tavoitteellinen Valoisa ja viihtyisä Tervetuloa opiskelemaan - oppivaan ja osaavaan porukkaan!

https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio

Kun on saanut perustutkinnon ja sitten tekee töitä yrityksessä, pystyy hyvin nopeasti kehittymään työssä, jos on hedelmällinen työympäristö ja hedelmällisiä ne työtehtävät, mitä suorittaa.

Opiskelu vastaa työelämän tarpeisiin. Kun tarpeet muuttuvat koko ajan, Kortetjärven mukaan yrityksellä on henkilöstön kehittämisen velvollisuus. Esimerkkinä toimii jälleen koneistajan työ.

– Kun yritys ottaa työntekijän, häntä pitää ilman muuta jatkokouluttaa talon sisäisillä koulutuksilla. Sitten sitä, että ei jätetä henkilöä toimimaan vain yhdelle koneelle, vaan annetaan sopivaa työn kiertoa, jossa hän oppii muitakin koneita siinä ympärillä.

Koulutus antaa myös mahdollisuuksia ryhtyä itse yrittäjäksi. Koulutuspäällikkö muistuttaa kuitenkin, että kyse on perusvalmiuksia antavasta koulusta.

– Se vaatii hyvin laaja-alaista osaamista ja ammatinhallintaa, ennen kuin ruvetaan yrittäjäksi. Tämä on minun mielipiteeni siihen, että jos lähdetään liian innokkaana yrittäjyyteen, niin kyyti on liian kylmää. Mutta jos tulee vaikka 25-vuotiaana kouluun tai on luonteeltaan sellainen, että nyt mennään eteenpäin ja ymmärtää sen toimintakulttuurin, niin silloinhan meidän pitää tukea sitä.

Kortetjärvi toivoo yrittäjyyteen kannustamisessa kylmäpäistä realismia ja sellaista kriteeristöä, mitä yrittäjänä toimiminen tarkoittaa. Esimerkiksi jos markkinat romah-

Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä osaamisperusteisuus tarkoittaa sitä, että jos opiskelijalla on alalta aiempaa työkokemusta, osaaminen ratkaisee.

– Katsotaan osaamisesi ja ne tutkinnonosat, mitkä pystyt sillä näyttämään. Jos sinulla on vaikka työtodistuksia, sinun ei tarvitse suorittaa sitä enää. Osaamisperusteisuus on juuri tätä, että se ei ole se, missä olet oppinut, vaan se, että osaat sen, Kortetjärvi kertoo.

Taustalla on koulutuspäällikön mukaan se, että kun ikäluokat pienenevät, osaavaa työvoimaa pitää mahdollisimman nopeasti saada työelämän käyttöön.

– Prosessi-, sähkö- ja metalliala ovat niitä, mihin me ehdottomasti tarvitsisimme työvoimaa Kainuun alueella tulevaisuudessa.

Kortetjärvi arvioi kysynnän ja tarjonnan suhdetta, että KAOssa on esimerkiksi media-alalla tällä hetkellä noin kaksinkertainen määrä opiskelijoita yritysten tarpeisiin nähden. Koulutuspäällikkö pystyy koulutusalan sisällä ohjaamaan painopistettä.

– Media-alan opiskelijat ovat esimerkiksi nyt teknologia-alan yrityksissä tekemässä käyttöohjeita videoimalla. Eli me muutamme niitä tarvittavia painopisteitä niin, että media-alan osaaminen on arvokasta alueemme tarpeisiin.

Persoona lopulta ratkaisee. Jori Kortetjärvi näkee, että alasta riippumatta henkilön kyvykkyys tehdä yhteistyötä määrittää sen, tuleeko hän työllistymään, ei hänen pohjakoulutuksensa. Sama osaaminen on vastaavasti yrityksille tärkeää työntekijöiden saamisessa ja pitämisessä.

– Kainuun ammattiopisto pystyy olemaan yrittäjien tukena siinä, kun he pohtivat, mistä saavat työvoimaa tulevaisuuden työtehtäviin.

Tehdään vaikka joku oppimisympäristö yritykseen, niin käytännössä firma pystyy palkkaamaan opiskelijoistamme suoraan työntekijöitä tulevaisuudessa. Ei tarvitse kuin olla kohtelias, sanoa aamulla huomenta ja iltapäivällä, että mukava, kun olit täällä, tule huomenna takaisin, koulutuspäällikkö neuvoo.

Mika Hamari

Nro 3

KOULUTUS

• 17.2.2021

7

Kansainvälisyydellä on valinnaisuudessa tärkeä rooli. Kun Vaalan lukiolla vieraili kolme vuotta sitten Erasmus+-viikolla opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita Italiasta, tutkittiin yhdessä ilmastonmuutosta. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden opastuksella veistettiin lumesta pohjoisiin olosuhteisiin sopeutunut naali.

Valinnaisuus lisää lukioiden kurssitarjontaa Lukio yleissivistävänä ja teoriapainotteisena toisen asteen oppilaitoksena antaa monipuolisen pohjan jatko-opintoihin. Ensi syksynä siirrytään Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opintopistejärjestelmään, jossa yksi kurssi vastaa kahta opintopistettä. Suoritettavien opintojen minimimäärä on 150 opintopistettä.

Tällä hetkellä minimi on kurssien määrällä laskettuna 75, josta pakollisten kurssien osuus on pitkää matematiikkaa opiskelevilla 51 ja lyhyttä 47.

Loput kurssit ovat valinnaisia.

Lukion tulee tarjota mahdollisuus opiskella valtakunnallisia valinnaisia kursseja, ja niiden lisäksi valittavana on myös lukiokohtaisia kursseja. Tämä periaate säilyy myös opetussuunnitelman uudistuksessa.

Utajärven ja Vaalan lukiot toimivat seuraavassa esimerkkeinä valinnaisten kurssien merkityksestä opinnoissa.

pienen lukion etu, että pystytään pienillekin opiskelijaryhmille tarjoamaan näitä valinnais- ja kertauskursseja.

Silloin kun opiskelijat tosissaan panostavat ylioppilaskirjoituksiin, se on tärkeä asia, Kettukangas näkee.

Ylioppilaskokeisiin valmistavat syventävät kurssit ovat myös Vaalan lukiossa tärkeässä asemassa.

– Meillä on semmoinen tavoite, ja siinä tavoitteessa on pystytty pysymäänkin, että kaikille järjestetään vähintään kerran syventävä kertauskurssi jokaisessa kirjoitettavassa aineessa, Mauno Karjalainen kertoo.

Myös käytännön aineita on tarjolla Utajärven lukiossa tarjo-

taan opiskelijoille harrastusmahdollisuutena käytännön aineita. Käsillä tekemistä tarjoavia harrastekursseja ovat kotitalous sekä tekstiili- ja tekninen työ. Myös Vaalan lukiossa on tarjolla kotitalous, jossa valmistetaan halvalla hyvää ja ravitsevaa ruokaa.

Utajärvellä löytyy esimerkiksi musiikista bändikurssi, terveystiedosta ensiapukurssi, kemiasta työkurssi ja äidinkielestä ilmaisutaidon kurssi.

Liikunnan valinnaiskursseissa on esimerkiksi salibandya.

Eräretkikurssilla tehdään enintään kolme yötä kestävä vaellusreissu opiskelijaryhmän kanssa. Harrastekursseihin kuuluva ohjelmointi toteutetaan Turun yliopiston valmiilla kurssimateriaaleilla.

– Opetussuunnitelmassa yhä enemmän painotetaan

korkeakouluyhteistyötä. Uudessa opetussuunnitelmassa se on velvoittava tekijä, että osa opinnoista pitää tarjota yhteistyössä jonkun yliopiston kanssa, rehtori Jari Kettukangas kertoo.

Kettukangas sanoo yleisiä tietoteknisiä taitoja tärkeiksi lukio-opiskelussa, sillä tietokone on opiskelijoiden työkalu ja ylioppilaskokeet kirjoitetaan sähköisesti.

Vaalan koulukeskuksen rehtori, sivistysjohtaja Tapani Karhu kertoo, että teknologialuokka varustetaan robotiikalla ja siihen liittyvällä kalustolla. Valtuusto on myöntänyt tähän 50 000 euroa investointirahaa. Uutta luokkaa tullaan hyödyntämään lukion valinnaisuuksissa, sillä se voi toimia STEAM-luokkana (Science, Technology, Engineering, Art, Math), jossa oppiaineryhmiä ja teknologiaa yhdistetään laajoiksi oppimiskokonaisuuksiksi.

Valinnanvaraa löytyy

Kansainvälisyys on tärkeässä roolissa

Monesti ajatellaan, että pienissä lukioissa on isompia vähemmän kurssitarjontaa.

Apulaisrehtori Mauno Karjalainen kertoo, että tämä ei ainakaan Vaalan lukion kohdalla pidä paikkaansa.

– Meillä on loppupeleissä laaja kurssitarjotin. Se mahdollistuu osin sitä kautta, että on saatu rahoitusta ja voidaan räätälöidä kursseja jopa yhdelle opiskelijalle. Se ei ole sitten välttämättä täysi kurssi, mutta hän saa kuitenkin yksilöllistä opetusta esimerkiksi kirjoitettavissa aineissa.

Mahdollisuus opiskella verkossa lisää tarjontaa. Karjalainen kertoo opiskelijoiden olevan eLukion käytössä aktiivisia.

Rehtori Jari Kettukangas kertoo samoin Utajärven lukion osalta, että tarjolla on laajasti valinnaiskursseja.

Ne toteutuvat, jos kaksikin opiskelijaa valitsee kurssin.

Esimerkiksi lähes kaikissa ylioppilaskirjoitusten aineissa on kertauskurssit.

– Onhan tämä tämmöisen

Yliopistoyhteistyö näkyy Vaalan lukiossa esimerkiksi eurooppalaiseen yhteistyöhön ja kulttuurivaihtoon liittyvissä kansainvälisyysprojekteissa.

Näistä rahallisesti suurin on lukion koordinoima Erasmus+-hanke, jolle saadulla jatkokaudella kansainväliset kumppanit tulevat Norjasta ja Islannista.

– Meillä todella panostetaan kansainvälisyyteen ja siihen, että sitä kautta tarjotaan valinnaisia kursseja, rehtori Tapani Karhu kertoo.

Kansainvälisyys yhdistyy Geopark-lukiossa tieteeseen.

Esimerkiksi kun kolme vuotta sitten lukiolla vieraili opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita Italiasta, tutkittiin ilmastonmuutosta ja otettiin siihen ympäristötaiteella kantaa Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden opastuksella. Kun lukion opiskelijat pääsevät kurkistamaan yliopistomaailmaan, se madaltaa kynnystä jatko-opintoihin.

Utajärven lukiossa kansainvälisyys kytkeytyy teemaopin-

Utajärven lukion valinnaisella eräretkikurssilla tehdään vaellusreissu.

Syksyllä 2019 käytiin Pyhätunturilla. (Kuva: Tuomi Joensuu)

noissa yrittäjyyskasvatukseen, johon kuuluu rehtori Jari Kettukankaan mukaan esimerkiksi sellaista sisäiseen yrittäjyyteen kasvamista, että on hyvä ponnistella ja yrittää elämässä.

Lukion kansainvälisyyshanke huipentuu toisena opiskeluvuonna noin viikon kestävään opintomatkaan Euroopan kohteeseen, kuten Portugaliin, Espanjaan tai Kroatiaan.

Valinnoilla suuntaudutaan tulevaisuuteen Opiskelijat voivat valinnaisia kursseja koskevilla valinnoillaan suuntautua tuleviin opintoihin. Rehtori Jari Kettukangas sanoo esimerkkinä, että lääketieteelliseen tiedekuntaan haluavat opiskelijat valitsevat niitä valinnais- ja kertauskursseja, jotka tukevat heitä pääsykokeessa. Samoin ylioppilaskirjoituksissa mietitään pakollisten kirjoitettavien aineiden lisäksi sitä, mistä on hyötyä jatko-opinnoissa.

Rehtori Tapani Karhu uskoo, että kurssitarjonnalla on merkitystä sen kannalta, minkä lukion opiskelijat valitsevat, mutta ei näe sitä kuitenkaan lo-

pullisena vaikuttavana tekijänä.

– Korostaisin, että opiskelija varmaan valitsee sen perusteella, millainen käsitys hänellä on lukiosta, millainen opetus siellä on ja millaiset tilat. Kaikki tämmöiset asiat menevät varmastikin edelle, mutta onhan se selvä, että kyllä tulevat lukiolaiset ja heidän huoltajansa katsovat sitä, mitä muuta on tarjottavana.

Me olemme aina sanoneet, että olemme vahva yleislukio.

Meillä tarjotaan yksilöllistä tukea ja on hyvät ja pätevät opettajat. Siinä mielessä se peruskallio on kunnossa.

Samoin Utajärvellä tarjotaan opiskelijoille monia erilaisia etuja. Lopulta valinnaisuus menee niin päin, että pienemmissä lukioissa suoritetaan keskimäärin enemmän kursseja kuin isommissa.

Valinnoilla voi suuntautua tulevaisuuteen, ja myöhemmin voi valita uudelleen, jos esimerkiksi haluaa vaihtaa alaa.

Rehtori Jari Kettukangas sanoo, että kun on ylioppilastutkinto pohjalla, ovet ovat auki mihin vain.

Mika Hamari

osao.fi

OPISKELE MUHOKSELLA osao.fi/muhos YHTEISHAUSSA 23.2.–23.3.

• Autoala

• Maatalousala

• Metsäala

• VALMA-koulutus

• Ravintola- ja cateringala

Yhteishaku www.opintopolku.fi

8

Nro 3

• 17.2.2021

Painin kunniakkaat perinteet jatkuvat

Muhoksen Voitto palkitsi parhaitaan Muhoksen Voitto palkitsi urheilijoitaan ja heidän tukijoukkojaan maanantaina 8. helmikuuta Muhos-Kellarissa pidetyssä tilaisuudessa.

Puheenjohtaja Helena Kohtalo-Törmänen ja varapuheenjohtaja Ossi Airaksinen jakoivat palkinnot.

Seura muisti stipendillä viime vuoden menestyksestä neljää painijaa. Heistä U15-ikäisten SM-pronssia saavuttanut Silja Hanhisuanto kertoo harrastaneensa painia viiden vuoden ajan. Hän aloitti lajin, kun sisarukset harrastivat sitä.

Jutta Pohjola kertoo, että selässä olleet ongelmat aiheuttivat parin vuoden kilpailutauon. Kun hän pääsi viime vuonna kilpailemaan, tuloksena oli hienosti naisten SM-pronssia.

U20-ikäisten SM-hopealle yltänyt Mia Rasinkangas asettaa tulevaisuuden tavoitteekseen Suomen mestaruuden.

– On kyllä lähellä käynyt, mutta ei ole vielä ihan sitä kultamitalia tullut, niin se on kyllä tavoitteena.

Naisten ja U20-ikäisten Suomen mestaruudet voittanut Kristiina Hepola palkittiin Muhoksen Voiton viime vuoden parhaana urheilijana.

Kristiina sanoo, että on hyvät fiilikset ja tavoitteena on jatkossakin olla palkintopokaaleilla.

TUL:n Oulun piiri jakoi palkintoja TUL:n Oulun piirin Muhoksen Voiton toimijoille myöntämät vuoden 2019 palkinnot jaettiin nyt, koska piirin järjestämää tilaisuutta on jouduttu siirtämään monta kertaa.

Vuoden senioriurheilijaksi valittu uimari Antti Seväkivi ei päässyt tilaisuuteen paikalle.

Tapio Sipilä ja Juha Lopakka palkittiin senioriliikunnan edistämisestä. MuVon toimintaan 1980-luvun puolivälissä mukaan tullut Lopakka on aiemmin treenannut pieniä junioripainijoita. Senioreiden

TUL:n Oulun piiri palkitsi Mikko Rannan TUL 100 -mitalilla. Tapio Sipilä ja Juha Lopakka palkittiin senioriliikunnan edistämisestä ja MuVon painin päävalmentaja Antti Rasinkangas valittiin piirin vuoden 2019 valmentajaksi. Piirin vuoden senioriurheilijaksi valittu uimari Antti Seväkivi ei päässyt tilaisuuteen paikalle.

kävelyryhmä käynnistettiin Sipilän kanssa kolme vuotta sitten.

– Siitä lähtien ollaan kävelty suunnilleen kolme kertaa viikossa yhdeksän kilometriä aina kerrallaan, Sipilä kertoo.

Musti-koira on yksi innokkaista kävelijöistä. Ryhmässä käydään myös kuntosalilla kahdesti viikossa, jotta lihaskunto pysyy hyvänä. Ryhmään otetaan mielellään mukaan uusia jäseniä.

MuVon painivalmentajana 28 vuoden ajan toimineen Mikko Rannan urheilun eteen tekemä työ huomioitiin TUL 100 -mitalilla. Maaliskuussa 80 vuotta täyttävä Ranta nostaa valmentaja-aikojensa parhaaksi muistoksi Tapio Si-

pilän maailmanmestaruuden Kiovassa 1983.

– Oli melko mahtava tunne, kun istuttiin siellä katsomossa. Välitalon Esko pamautti samppanjapullon auki, niin poliisit hyökkäsivät siihen paikalle, kun luulivat, että ammutaan.

Menestys lisäsi Muhoksella entisestään painin suosiota.

Ranta muistelee, että seuralla oli 14 tyttö-, 55 poika- ja 28 miespainijaa, joista kuusi oli maajoukkueissa.

– Treenattiin kovasti, kilpailtiin paljon ja joka paikassa oli pikkuisen se huumori mukana. Siellä oli monenlaista huuliveikkoa. Pelleiltiin ja otettiin rennosti, niin sillain sitä itse kukin jaksoi.

VALMENNUSHINNASTO

1 h tapaaminen 65 €/kerta Pelkkä saliohjelma ohjattuna 75 € /1 h Paketteina: 5x 350 €

(sisältää ilmaisen konsultaation, saliohjelman, 5x1 h tapaamiset ja sähköpostituen)

10x 650 € (sisältää ilmaisen konsultaation, saliohjelman, 10x1 h tapaamiset ja sähköpostituen)

Parivalmennus 40 €/hlö/kerta 1 h Ryhmävalmennus 30 €/hlö/kerta 1,5 h 3-5 hlö Ravintovalmennus 159 € (sisältää ruokapäiväkirjan analysoinnin ja henkilökohtaisen ruokavalion)

2-3 harjoitusohjelmaa ohjattuna 120 €

SINUN KUNTOSALI Ota yhteyttä ammattilaisiimme: Personal trainer FIHF + PhysioTrainer = Fysioterapeutti MUHOS: Marjo 041 3190668 marjo.vesala@fysios.fi, Erja 050 5593617 erja.ammanpaa@fysios.fi

Sipilä antaa tunnustusta Rannan tekemälle työlle.

Seura ylsi hänen kaudellaan todella koviin saavutuksiin.

– Jos ajattelee Mikon uraa painivalmentajana, niin saavutettiin seurajoukkueena kuusi mestaruutta, yhden hopean ja yhden pronssin, Sipilä mainitsee esimerkkinä.

Hyvä juniorityö pitää seuran toiminnan vireänä. Ranta sanoo, että paini kävi montussa, mutta on nyt noussut ja ihan hyvällä mallilla.

– Meillä on nyt kouluja käynyt, ammattitaitoinen valmentaja, Ranta viittaa TUL:n Oulun piirin vuoden 2019 valmentajana palkittuun Antti Rasinkankaaseen.

Rasinkangas sanoo muistamisten aina lämmittävän sydäntä ja vahvistaa, että MuVon painilla menee ihan hyvin.

– Tarkoitus on jatkaa samoilla jutuilla ja saada vielä entistä paremmaksi. Ainahan pitää olla parantamisen varaa.

Jos ei pyri eteenpäin, niin loppuu kehityskin.

painia. Siinä kehittyy monella eri tasolla ja osa-alueella.

Mia näkee sen pätevän painissa ja elämässä, että jos haluaa saavuttaa jotakin, niin sitten pitää tehdä töitä.

Kristiina Hepola kertoo painin pitävän tietynlaista ryt-

miä yllä. Harjoittelu kehittää joka vuosi eteenpäin.

– Treeneissä on semmoinen kuri, että siellä ei ihan löysästi tehdä juttuja, vaan kaikki menee, miten valmentaja käskee ja kaikki ovat mukana. Semmoinen minun mielestäni kuuluu ollakin, Kristiina kehuu Antti Rasinkankaan valmennusta.

Valmentaja kertoo harjoittelun tasapainosta, että koko ajan ei jaksa vetää kovaa, vaan mukana on myös pelejä ja leikkejä. Vuosiohjelmoinnissa mennään tietty jakso kevyemmin ja sitten jotakin pääkilpailua kohti kiristetään vähän vaijeria.

– Siihen mahtuu molempia puolia, niin kurinalaisuutta ja kovaa harjoittelua kuin sitten sitä mukavaa tekemistäkin.

Porukan kanssa on mukava treenata, kun siellä on tietyn näköinen järjestys ja kaikki tietävät sen niin, ettei tarvitse edes kenellekään erikseen sanoa. Silloin kun tehdään harjoituksia, tehdään ne hyvin, ja sen jälkeen voidaan jutella, hassutella ja leikkiä. Se yhteisöllisyys on oma juttunsa kaiken lisäksi, MuVon painin päävalmentaja Antti Rasinkangas sanoo.

Tulevien kilpailujen tilanne on koronaepidemiasta johtuen epävarma. Mikäli epidemiatilanne sen sallii, Koululiikuntaliiton mestaruuskisat kreikkalais-roomalaisessa painissa järjestetään Muhoksella toukokuun puolivälissä.

Mika Hamari

Painiharjoituksissa on hyvä henki päällä Mia Rasinkangas sanoo, että painissa pääsee haastamaan itsensä, kun se on niin monipuolista.

– Me teemme niin paljon muutakin kuin sitä pelkkää

Muhoksen Voitto muisti painijoista Jutta Pohjolaa, Mia Rasinkangasta, Kristiina Hepolaa ja Silja Hanhisuantoa viime vuoden menestyksestä stipendillä. Naisten ja U20-ikäisten Suomen mestaruudet voittanut Kristiina palkittiin seuran parhaana urheilijana.

Nro 3

• 17.2.2021

9

Ei igluautoilulle – käytä lumiharjaa ja muista esilämmitys Lumi- ja pakkaskeleillä on tärkeää huolehtia hyvästä näkyvyydestä tien päällä. Liikenneturva korostaa, että ajoneuvo on putsattava lumesta ja jäästä huolellisesti ennen liikkeellelähtöä. Myös auton esilämmitystä kannattaa hyödyntää tarpeen mukaan, sillä on vaikutuksensa jopa turvavyön käyttöön.

Tien päälle ei pidä lähteä iglussa istuen, vaan talvikeleissä ajoneuvo on putsattava huolellisesti lumesta ja jäästä ennen liikkeellelähtöä. Liikenneturvan kyselyssä* kuitenkin noin joka seitsemäs (15 %) autoilija tunnusti puhdistavansa joskus vain kurkistusluukun lumisen auton tuulilasiin. (link is external)

”Me kaikki varmasti tiedämme, ettei se vielä riitä mihinkään. Talvella on varattava hieman ylimääräistä aikaa lähtöön, jolloin lumet ja jäät ehtii puhdistaa huolella ilman kiirettä. Ajoissa ja hyvin putsatulla autolla lähteminen vähentää stressiä ja tekee elämän helpommaksi mutta ennen kaikkea turvallisemmaksi tien päällä. Lumiharjaa on siis käytettävä ahkerasti”, muistuttaa Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo.

Lähtöä kannattaa ennakoida ja esilämmittää auto tarpeen mukaan. Silloin lumien putsaaminen ja jäiden raaputtaminen muuttuu useimmiten helpommaksi varsinkin silloin, jos auto ei ole tallissa

tai katoksessa. Esilämmitys ehkäisee myös lasien huurtumista ajon alusta lähtien. ”Lisäksi esilämmittämällä voi istua autoon mukavasti ilman paksuja toppavaatteita, mikä on tärkeää turvavyön kiinnittämiseksi oikein ja riittävän kireälle. Lasien huurtumista ajon aikana ehkäisee sisäpuhaltimien käyttö. Niiden optimiasetukset on hyvä olla tiedossa, sillä tien päällä säätöjen kokeilu voi viedä huomiota tärkeimmästä eli liikenteestä”, Vuoristo toteaa.

tolta. Tämän jälkeen putsataan huolellisesti auton muut ulkopinnat sekä ikkunat, peilit ja valot. ”Jos lumen jättää katolle, voi kinos luisua ensimmäisessä voimakkaammassa jarrutuksessa tuulilasille tai lentää takana tulevan näkökenttään.

Jos katolle on muuten hankala yltää, voi hyödyntää teles-

kooppivartista lumiharjaa”, Vuoristo vinkkaa.

Auton on oltava ominaisuuksiltaan ajoneuvolain (link is external) vaatimusten mukainen, joten poliisi voi sakottaa puutteellisesti lumesta putsatun auton kuljettajaa.

Sakkouhasta oli tietoinen yhdeksän kymmenestä (90 %) kyselyyn vastanneesta autoi-

lijasta. ”Pahin mahdollinen vaihtoehto on se, että jättää kiireen vuoksi auton puhdistamatta ja porhaltaa määränpäähän mahdollisimman kovalla kiireellä. Ei siis riitä, että näkee eteenpäin, vaan näkökentän on oltava hyvä kaikkiin suuntiin muun liikenteen havainnoimiseksi”, Vuoristo alleviivaa.

ELÄMÄNLAATUA

Putsaa lumet myös auton katolta Lumien puhdistaminen kannattaa aloittaa auton ka-

Viisi vinkkiä näkyvyyden varmistamiseen talvikeleillä:

ul

uj

ok

i

HYVIÄ TONTTEJA

O

- Esilämmitä auto. Se ehkäisee lasien jäätymistä ja huurtumista, mutta helpottaa useimmiten myös lumien putsaamista. Siten voi myös mukavasti kiinnittää turvavyön oikein ilman paksuja toppavaatteita.

- Putsaa auto huolellisesti lumesta ja jäästä ennen liikkeellelähtöä. Kiinnitä huomiota valojen puhtauteen.

- Ehkäise kosteuden kertymistä sisätiloihin kopistelemalla lumet kengistä, kun istut autoon tai astut isompaan ajoneuvoon.

- Kytke lämmin puhallus voimakkaana tuulilasille, jotta lasit pysyvät auki ajon aikana.

Optimisäädöt selviävät mallikohtaisesta ohjekirjasta.

- Kytke auton varsinaiset ajovalot päälle, jos huomiovaloautomatiikka ei sitä tee.

www.muhos.fi

• renkaat • pakoputket • öljynvaihdot • jarrut • iskarit • ohjauskulmat

MEILLÄ VAIHDETAAN

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

– jarruosat – kytkimet – nivelet

– jakohihnat – laakerit – suojakumit

– nesteet – kannentiivisteet

VARASTOSSA OLEVAT TALVIRENKAAT ULOSHEITTOHINNOIN NASTARENKAAT 195/65/R15: Stud 2

Laadukas eurooppalainen nastarengas suomalaisiin olosuhteisiin.

G-Force Stud Varmaa pitoa jäällä ja sen huomaa

Nastojen ja kumiseoksen yhteistoiminnan ansiosta renkaan ajoominaisuudet ovat tasapainoiset niin jäällä kuin lumella

taja stivoit TM-te 20 20

280 e /sarja asennettuna

340 e /sarja asennettuna

Kajaanin Asennusosa Oy l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042 l www.asennusosa.fi

Termiini II 1400W

69 e

Moottorilämmittimen asennus Uusi

YKKÖNEN JÄÄLLÄ 250 NASTAA! WRC-rallista inspiraationsa saanut nasta tarjoaa pitoa ja kestävää suorituskykyä.

EDULLISESTI MEILTÄ KATSASTUKSEEN ASENNUSOSAN KAUTTA!

400 e /sarja asennettuna

80 e

Vastuksen vaihto

65 e

MEILTÄ MYÖS Ruostekorjaukset ja hitsaukset.

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi Palvelemme: ma–pe 8–17

PAKOKAASUTESTIT

10 e 20 e 15 e 30 e

Bensa-autot Diesel-autot OBD-testit Katsastustarkastus

(sis. pakokaasutestin)

10

Nro 3

• 17.2.2021 1

Pitäjän Parhaat

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

LVI-TYÖT JA RAKENTAMINEN

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

• Tarkka ja täysin automaattinen. testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Piezo-testit.

• Laaja• kattavuus.

Tarkka ja täysin automaattinen.

• Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla.

• Laaja kattavuus.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot janopeasti hyötyajoneuvot.

• Tunnistaa vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

Puh. 040 708 7195 Tehtaantie 3, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

HAUTAUSPALVELUT

OULUN OULUNDIESELHUOLTO DIESELHUOLTO OYOY Hautakorventie 13OULU. B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878.

Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B, 898,045-132 045-132 1878.

Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132

Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi || www.oulundieselhuolto.fi www.oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

TILITOIMISTOT

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna Ma-To 10.00 - 13.00 Muinna aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu

- Kukkapalvelu - Kivipalvelu - Perunkirjoituspalvelu

Neuvonta jajapäivystys 0400 399466 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero Päivystysnumero 04000400 399 399 (466 24h )

ROMULIIKKEET

METSÄKONEURAKOINTI

TUULILASIT

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset

Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414

Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata...?

ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos



www.utacon.fi

 Ostetaan  Myydään  Asunnot  Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS MYYTÄVÄNÄ Smirkeli, Haka/Veljet Sarlin Oy, V 220, Defa sisätilalämmitin, Comfortkit 1400. Tarjoiluvaunu/ koivu 78x48x60. Pitkäsalpoja 2 kpl:tta 1800 mm pitkiä. Bosch/ lihamylly, Type SFN1. Kirjoja; Päätaloja, Hirvassaari, Turunen, A Paasilinna. Kattotelineet käy mm Toyota Corollaan vm 2005.

Autoradio/kasettisoitin, Fujitsu Ten/Ultra Tuner/Mo. 2 kpl;tta Autokaiuttimia/Sony XS-5693, 180 W. Snickersin talvipuku, takki ja housut, M-koko, käyttämätön.

OSTETAAN Jalkahieroma-hoitolaite. Puh. 0400 188 272.

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Seuraava lehti ilmestyy 3.3.2021. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 26.2.2021 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Nro 3

• 17.2.2021

11

KUNTAVAALIEHDOKAS !

Kotipitäjän

VAALIEXTRA 31.3.

Aineisto 24.3. mennessä

VAALITEEMA 14.4.

Aineisto 7.14. mennessä

Varaa tilasi:

044 242 8040, 044 986 9690 aineisto@maaseutulehdet.fi

Nauti talvilomasta ulkoillen Hiihtoladut, metsät ja pulkkamäet ovat turvallisimpia paikkoja nauttia tulevasta hiihtolomasta. Riski saada koronavirustartunta on ulkona liikkuessa pieni.

Hiihtolomaile vastuullisesti tänä vuonna THL suosittelee, että talvilomailijat ulkoilisivat oman lähipiirin seurassa ja välttäisivät väkijoukkoja. Tartuntariski on olemassa tällä hetkellä kaikkialla Suomessa, vaikka alueiden välillä onkin eroja taudin ilmaantuvuudessa.

Epidemiatilanne elää koko ajan, ja matkustaminen lisää entisestään riskiä viruksen leviämiselle. ”Tänä vuonna kannattaa pohtia, olisiko hiihtoloman

vietto omilla kotikulmilla lähipiirin kesken ulkoillen mahdollista”, sanoo THL:n johtaja Mika Salminen.

Jos on koronavirustaudin oireita, lomailemaan ei kannata lähteä lainkaan. Tällöin tulee hakeutua välittömästi testiin.

After ski kannattaa jättää kokonaan väliin Jos suunnitelmissa on kuitenkin matkustaa Suomen sisällä, on tärkeä muistaa: - seurata epidemiatilanteen kehittymistä - viettää aikaa mieluiten vain oman lähipiirin seurassa - välttää ihmisjoukkoja - pitää yli kahden metrin turvaväli muihin ihmisten ilmoilla liikuttaessa, myös ul-

koillessa - huolehtia käsihygieniasta - käyttää maskia kaikkialla julkisissa sisätiloissa.

Omalla autolla liikkuminen on turvallista, kunhan myös taukopaikoilla muistaa turvavälit, käsihygienian sekä maskin käytön.

Tänä vuonna ei kannata lähteä isolla kaveriporukalla hiihtokeskukseen juhlimaan.

Tartuntariski pienenee huomattavasti, kun viettää aikaa mökillä tai hotellissa oman lähipiirin seurassa. ”Baarit, yökerhot ja after ski ovat riskipaikkoja, joissa etäisyyksien pitäminen voi olla vaikeaa”, Salminen sanoo.

Ravintoloissa ja kahviloissa kannattaa vierailla oman harkinnan mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

KUNNON VAIHTO-AUTOT MUHOKSELLA! BMW X5 5D X5 STW 3.0D aj. 621 tkm, hyvä menopeli

-05 3.950 €

Renault Twingo 2D 1.2 aj. 220 tkm, kaikki toimii

-96 1990 €

Toyota Prius -09 aj. 262 km, hyvin huollettu, itselataava 5.990 €

BMW Z-sarja aj. 221 tkm

Suzuki Alto -00 aj. 72.800 km, lohkol., 2 renk., huoltok. 790 €

MB CLK 200 Kompressor Avantgarde -06 aj. 221 tkm, hyväk. ja näyttävä mese 8.900 €

Saab 900 2,0-16v Cabriolet aj. 288 tkm, hyväkuntoinen ja siisti

-96 Opel Calibra 4.900 € aj. 202 km, aito nelivetoinen turbo

-96 6.900 €

-93 7.900 €

Opel Insignia Sport tourer -11 aj. 177,5 tkm, katsastettu ja huollettu 8.900 €

Volkswagen Golf aj. 210 tkm, 2 renkaat, huoltokirja

Volvo V50 Drive aj. 341 000 km, hyväk. ja siisti

Yamaha RS Vector 1000 aj. 15.000 km, hyväkunt. kelkka

www.nettiauto.com/autopalveluhalonen Hiihtoladut, mäet ja metsät ovat nyt turvallisimpia paikkoja lomailuun

Ponkilantie 12 91500 Muhos p. 050 361 9189

-04 2.990 €

-09 3.490 €

-05 2.990 €

12

Nro 3

• 17.2.2021

Oulun Autosähkö ja Huolto Oy palvelee:

- Määräaikaishuollot - Jarru-, alusta- ja jakopääntyöt - Ajoneuvojen sähkövianhaku ja korjaus - Henkilö- ja pakettiautojen optimointi - Varustelu: Taksit, Dräger alkolukot (myös valvottu), lisävalot, lisälämmittimet

Pyydä tarjous!

Tervetuloa!

Oulun Autosähkö ja Huolto Oy Louhimontie 10, 90620 Oulu Puh. 040-6808801 MA-PE klo 07.30 - 16.30

Etsitkö turvallista kotia läheisellesi?

Hoivakoti Leinikki ja Hoivakoti Orvokki sijaitsevat kauniissa maisemissa Muhoksen Puhakan alueella. Tarjoamme palveluita ikääntyneille erilaisiin elämäntilanteisiin – meillä voi asua vakituisesti tai tilapäisesti esim. omaisen loman tai kodin remontin ajan.

Asukkaaksemme voi tulla monella tapaa, myös palvelusetelillä. Ota yhteyttä, niin etsitään yhdessä sinulle ja läheisellesi paras ratkaisu!

Leinikki: Eija Lehtosalo 046 923 4874 Hoitokuja 2, Muhos

Orvokki: Maritta Salmi 050 327 7542 Orvokkikuja 1, Muhos

DXWRQRPL ¿

VM-TEAM OY

Erikoishammasteknikko Erikoishammasteknikko

PETRI PETRI HEIKKINEN HEIKKINEN

TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA TORSTAINA (parittomat viikot) MUHOS 09.00 - 14.00

Proteesit •• Proteesit ••• Pohjaukset Proteesit Pohjaukset ••• Korjaukset Pohjaukset Korjaukset Implanttiprotetiikka Korjaukset ••• Hammassuojat Veteraanien ••• Veteraanien Implanttiprotetiikka KELA-korvaus • KELA-korvaus Veteraanien

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu KELA-korvaus Rautatienkatu 10, p. 0400 272 560 90100 Oulu www.veliheikkinen.fi

Rautatienkatu 90100 p. 0400 10, 272 560Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi www.veliheikkinen.fi

(K-Supermarket Mimmi)

TORSTAINA (parilliset viikot) PALTAMO 09.00 - 14.00 (K-Market Tervatori)

PE PERJANTAINA UTAJÄRVI VAALA PALTAMO

09.00 - 10.30 11.00 - 13.00 14.00 - 15.00

LAUANTAINA KONTIOMÄKI

10.00 - 15.00

(Tori)

(Neste Kontiomäki) (Nes

HERKKU-

KASSI

20€

p. 050 307 5439

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset • Pienkoneiden korjaukset • Moottorikelkkojen korjaukset • Ostamme purkuun moottorikelkkoja, traktoreita ja moottoripyöriä

VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

TINKIMÄTÖNTÄ LAATUA METSÄTÖIHIN

Nyt avattu!

Paremman palvelun autohuolto kaikille automerkeille Oulun Limingantullissa.

Tuo autosi meille, me pidämme siitä hyvää huolta – sinun ja autosi parasta ajatellen.

Kysy lisää ja varaa huoltoaika: 08 613 9010 • pohjolanautohuolto.fi

Kallisenhaara 4, p. 08 613 9010 oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi

OTA YHTEYS HANKKIJAN KONEMYYJÄÄN. KYSY MYÖS EDULLISISTA RAHOITUSVAIHTOEHDOISTA! hankkija.fi

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 3.3.

KODINSISUSTAJANKAUPPA: sohvasankykauppa.fi