Kotipitäjä 24 2014

Suomen Karva-Kaverit yksinäisten ystävänä s. 13

Karjalaiset joulutunnelmissa Oulussa s.4

14.1. teemana Hyvinvointi ja terveys

Kotipitäjä

MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • MADEKOSKI • PIKKARALA

• KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • PERÄKYLÄ

• LAPINKANGAS • SANGINSUU

Toivotamme asiakkaillemme hyvää ja rauhaisaa joulua sekä menestystä vuodelle 2015! www.avainasemat.fi

Konetien Katsastus Oy

Vaala (Puusepäntie 1) Puh. (08) 3117 161

Utajärvi (Hiltulantie 2) Puh. (08) 3117 171

Norin lahjaideat!

TÄYSIN SYDÄMIN riipus 99,korvakorut 75,SUOJASSA riipus 119,korvakorut 99,-

Naisten teräskello kullatuin yksityiskohdin, 32-korukiveä 89,-

Avia –korvakorut Avia - hopeaa - koukku- –korvanapit tappikiinnitys kiinnitys 43,47,-

Iso Avia –kaulakoru Aktiivisten miesten vauhdikas teräskello.

- teräskuori ja -ranneke - hopeaa - vesitiivis 100 m - 45 cm - ajanotto 189,189,- 5 hälytystä

Yli 66 vuotta palvelua Tuirassa Merikoskenkatu 6, 90500 OULU, puh. (08) 344 341 www.nori.fi

17.12.2014

Pieni Avia –kaulakoru - hopeaa - 42 + 3 cm 48,-

Avoinna: ark. 9.30–17.00 la 9.30–14.00 su 21.12. 12–

Hyvää Joulua Haapalan Juustoleivällä! myynti@vaalanjuustola.fi puhelin 044 512 1712 www.vaalanjuustola.fi

Kotipitäjän väki toivottaa kaikille rauhallista joulua!

24

Kotipitäjä

2

Nro 24 17.12.2014

17.12.2014

Kukkakauppa Hautauspalvelu Da-Pu

Valtatie 11 MUHOS p. 08 374 800

Avoinna ark. 9–17, la 9-15, su 11–15

18.-20.12. to-la klo su klo 21.12. ma-ti klo 22.-23.12. ! in s a k k a ku a ke lm klo 24.12. e n n u t Joulu to 25.12. ! a lu pe 26.12.

Hyvää Jou Joulun aukioloajat

Päivystys 08 545 1957 (24h)

9 - 19 11 - 17 9 - 19 8 - 12 suljettu 11 - 15

Toimittajan kynästä

Muhoksen

Jos Jouluna ei ole lunta Vaikka joulu tulee tänäkin vuonna ajallaan, niin aina törmätään samaan ongelmaan. Herätys joulun valmisteluun tulee monille vasta viimeisellä viikolla ennen joulua, ja nyt pukkaa jo kiirettä.

Ei auta, vaikka on tullut luvattua itselleen lukemattomia kertoja aloittaa joulun valmistelut ensi kerralla hyvissä ajoin, stressaamatta itseään.

Viime viikolla osassa maata riehunut myrsky haittasi varmaan monen myrskynsilmään joutuneen valmistautumista. Jos oikein muistan, niin vastaavanlaisia ilmoja piteli myös vuosi sitten.

Tällä seudulla ei myrsky pahemmin säikäyttänyt, mutta alkutalven sää on silti tuntunut erikoiselta.

Erikoiselta siksi, että ruohon viherrys on ollut yleisempi näky kuin valkoinen lumi. Kaksi pimeää on ollut vastakkain ja pimeyttä on korostanut juuri lumen puute. Oulun seudulla ei ole tarvinnut

www.dapu.fi

suksia juuri kunnostella. Lunta on käynyt maassa sen verran, että värin muistaa. Kysymys kuuluukin, saammeko valkoisen Joulun?

Viime vuosina on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, että syksy ja alkutalvi ovat osassa Suomea leutoja ja vähälumisia. Nyt on viimein alettava uskoa vakavasti ilmastonmuutokseen ja maapallon lämpenemiseen. Siitä on seurauksena poikkeavia luonnon ilmiöitä eri puolilla maailmaa.

Etelä-Amerikassa Perussa on puitu maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen pysäyttämistä. Tähän saakka siitä on syytetty lähinnä teollistunutta maailmaa, mutta entistä enemmän syytä saa ottaa niskoilleen myös niin sanottu kolmas maailma. Perun kokouksen tuloksista on vaikea sanoa mitään. Josko sitten seuraavassa saataisiin aikaan pysyviä toimia.

Leudot kelit ovat pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta säästäneet lämmityskuluissa. Ja lisäksi raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan roima lasku säästää monen omakotiasujan kukkaroa.

Joten on tässä pimeydessä nähtävissä hiukan valoakin.

Jouluun on aikaa tasan viikko. Laaja tutkimus osoittaakin, että työssäkäyville suomalaisille joulukuu on kaikkein stressaavin kuukausi. Stressiä aiheuttavat monet tekijät kuten lahjojen hankinta, siivous ja monet muut jouluun liittyvät välttämättömiksi koetut asiat.

Yritetään olla stressaantumatta, onhan edessä vielä kokonainen viikko aikaa joulun valmisteluihin.

Valkoista Joulua kaikille!

Yli miljoonan suomalaisen vesialueen omistajan omistusoikeudet uhattuna Kotipitäjä myös netissä: www.maaseutulehdet.fi

Tänä jouluna ei matkusteta unelmakohteeseen Pohjoismaiden asukkaat unelmoivat joulun aurinkomatkasta mutta valitsevat matkakohteeksi Euroopan kolean suurkaupungin. Munchen on ampaissut suomalaisten joulumatkojen suosikiksi ja ohittanut vuosia ykköskohteena olleen Lontoon.

Nettipohjainen Pohjoismaiden johtava matkatoimisto Travellink on kysynyt asiakkailtaan, minne nämä haluavat matkustaa joulun aikana. Vastaus on yksiselitteinen, aurinkolomalle. Mutta todellisuus on toisenlainen. Suomalaiset valitsevat tänä jouluna matkakohteekseen Munchenin, kun Lontoo pitää edelleen ykköspaikkaa ruotsalaisten ja norjalaisten suosikkikohteena.

Ainoastaan tanskalaiset elävät kuten haaveilevat ja matkustavat Bangkokiin. ”Unelmamatkan ja todellisuuden ero johtuu siitä, että on halvempaa ja helpompaa matkustaa Euroopan suurkaupunkiin kuin lähteä viikoksi tai kahdeksi kaukomatkalle. Suosikkikohteeksi noussessa Munchenissä on panostettu joulumarkkinoihin ja toiset jatkavat sieltä myös autolla laskettelemaan eri puolille Keski-Eurooppaa”, sanoo Travellinkin maajohtaja AnneMarjut Väänänen.

Kaikki suomalaiset eivät aio

viettää joulua enää perinteisesti kotona, vaan haluavat välttää joulun viettoa ja stressiä matkustamalla lämpimälle hiekkarannalle tai kiehtovaan suurkaupunkiin. ”Tekemämme kyselyn mukaan lähes puolet asiakkaistamme aikoo matkustaa ulkomaille jouluvapaiden aikana. Joka neljäs joutuu luopumaan matkahaaveistaan, koska ei ole varaa matkustaa”, jatkaa Väänänen.

Joulumatkojen Top-5-listan kärjessä keikkuvat Euroopan suurkaupungit. Euroopan rajojen ulkopuolelta löytyy listalta vain yksi kohde, Bangkok. Suosituimpia kaukomatkakohteita ovat Bangkokin lisäksi Dubai, New York ja Miami. ”Haaveen lämpimästä ja aurinkoisesta joulusta saa vielä toteutettua, sillä matkoja on hyvin saatavilla”, jatkaa Anne-Marjut Väänänen.

Kyselyssä selvitettiin myös, kenen julkkiksen seurassa suomalaiset mieluiten viettäisivät jouluaan. Listan kärkipaikoille nousivat Teemu Selänne, Krisse Salminen ja Vesa-Matti Loiri.

Kyselyn Top-5-joulukohteet löytyvät Uutishuoneestamme: http://www.mynewsdesk. com/fi/travellink/pressre...teeseen-1097611

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi kalastuslaiksi. MTK:n mielestä esitys lisää byrokratiaa ja viranomaisten päätäntävaltaa sekä vähentää yksityisten omistajien mahdollisuuksia päättää vesialueidensa käytöstä. MTK ei hyväksy sitä, että ammattimainen kalastus yksityisillä kalavesialueilla ilman alueen omistajan lupaa sallitaan. Kalastuksenhoitomaksun tulisi olla syrjimätön ja samansuuruinen kaikille täysiikäisille harrastajakalastajille.

Kalastuslainsäädännöstä on

tulossa aikaisempaa enemmän kieltoihin ja rajoituksiin perustuvaa. Esitetyssä mallissa omistajien oikeudet vähenevät selvästi. Yleiskalastusoikeuksia laajennetaan ja hallitus myös ehdottaa päätösvallan siirtämistä vesialueiden omistajia edustavilta osakaskunnilta ja kalatalousalueilta valtion viranomaiselle.

Jos laki hyväksytään esitetyssä muodossa, voisi ELY-keskus myöntää vesialueelle ammattikalastuslupia ilman alueen omistajan suostumusta.

MTK:n mielestä kalavarojen

ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito on syytä perustaa kaikilta osin jatkossakin kalatalousalueiden ja osakaskuntien toimintaan.

ELY-keskuksilla ei ole tehtävien hoitamiseen tarvittavaa paikallisosaamista eikä resursseja, varsinkaan nykyisessä taloustilanteessa.

MTK vaatii, että vesialueiden omistajille on annettava oikeus itse päättää, haluavatko nämä luovuttaa alueitaan ehdotetun lain tarkoittamaan kaupalliseen kalastukseen tai muuhun elin-

keinotoimintaan.

Kaikille täysi-ikäisille harrastajakalastajille olisi määrättävä syrjimätön ja samansuuruinen kalastonhoitomaksu. Vähintään puolet harrastuskalastusmaksujen maksutulosta tulisi ohjata korvauksiin vesialueiden omistajille.

Yksityisessä omistuksessa olevat kalavedet nauttivat perustuslain takaamaa omistusoikeuden suojaa. Tätä suojaa ei ole ollut tarkoitus perustuslain uudistuksessa heikentää.

Lukijoille ja yhteistyökumppaneille Tänäkin vuonna olemme uutisoineet monenlaisista asioista. Iloisista, huolestuttavista ja hämmentävistä. Lukijamme kokevat saman jutun, tarinan, pakinan ihan omalla tavallaan. Se on tärkeintä.

Nämä kaikki tunteet ja kokemukset ovat yhtä sallittuja ja se on yksi syy miksi haluamme tätä työtä tehdä,että saamme tuoda keskustelua niin kadulla, somessa kuin arkipäivän kahvipöydissäkin. Se tekee meidät onnelliseksi. Teetkö sinä lukijamme sitä asiaa juuri nyt, mistä

Raimo

Janne

tulet iloiseksi, tai tunnet onnellisuutta?

Onko se työ, harrastus vai juuri se arki mistä tämä kokonaisuus tehdään, meidän elämämme, yhteinen elämämme.

Muistetaan, ettemme ehkä saa pitää ystäviämme, rakkaitamme ja meille tärkeitä ihmisiä luonamme aina. Katsoisimme ihmisen tärkeyttä ja sanoisimme siitä hänelle. Olemalla läsnä.

Kauneimpia lahjoja jouluna ovat ne, jotka jäävät lähimpien sydämeen. Ne yhteiset hetket, arki, yhdessä olo. Ja

Tea

siitä meidätkin muistetaan miten kohtelimme toisiamme. Miten rakastimme, miten huomioimme lähimpämme. Mitä sanoimme, miten arvostimme. Muu kun katoaa ja menettää merkityksensä.

Siksi anna aikaa rakkaimmillesi juuri tänä jouluna. Kerro heille, miten tärkeitä he ovat!

Toivotamme lukijoillemme kauneinta joulua ja onnellista tulevaa vuotta 2015!

Seuraava lehtemme ilmestyy 14.1.2015

Jaana

Kotipitäjä

Nro 24 17.12.2014

3

Meille syntyy juhla

Komission hyväksymä maaseutuohjelma tuo Suomelle kasvun eväitä Euroopan komissio hyväksyi 12.12. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosille 2014–2020. Maaseutuohjelma rahoittaa maatalouden ja muiden maaseudun elinkeinojen uudistumista, ympäristönsuojelua sekä hyvinvoinnin edistämistä maaseudulla.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on hyvin tyytyväinen, että hyväksyntä Suomen ohjelmalle saatiin ensimmäisten EU-maiden joukossa. – Maaseutuohjelma tuo kaivattuja mahdollisuuksia kilpailukyvyn ja vihreän kasvun rakentamiseen vaikeassa taloustilanteessa, Orpo kiittelee. – Aktiivinen maaseutu on tulevaisuudessa entistä

tärkeämpi Suomen valtti.

Ohjelman kautta tuleva julkinen rahoitus on 8,265 miljardia euroa, josta osa on kansallista ja osa EU:n maaseuturahastosta.

Suurin osa ohjelman rahoituksesta maksetaan maatalousyrittäjille korvauksina viljelystä Suomen pohjoisissa luonnonoloissa sekä maatalouden ympäristötyöstä. Ympäristökorvaukset tuovat laajat mahdollisuudet edistää ympäristöasioita niin maatiloilla kuin laajemmin.

Ohjelma sisältää neuvontaa ja koulutusta, jotka lisäävät muun muassa energiatehokkuuden, ympäristöasioiden ja eläinten hyvinvoinnin osaamista. Maatilat voivat saada tukia myös

erilaisten kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyttä lisäävien investointien tekoon.

Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, joille maaseutuohjelma on apu liiketoiminnan aloittamiseen, monipuolistamiseen ja kasvattamiseen. Yritykset voivat saada tukea investointeihin, yrityksen perustamiseen ja kokeiluihin. Ohjelman eri toimenpiteet edistävät muun muassa yritysten yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Ohjelman tavoitteena on tukea innovaatioihin perustuvaa kasvua ja luoda käytännön edellytyksiä biotaloudelle, missä tutkimustiedon ja olemassa olevan osaamisen

Kristus syntyy; kiittäkää!

Kirjoituksen otsikko on tässä ja nyt aikamuodossa. Miksi? Koska joulu, Kristuksen syntymäjuhla ei ole vain kirkon historiassa tapahtunut ihme, vaan se on ihme, joka meidän tulisi kokea tässä ja nyt, tapahtumaksi vaikka elämmekin vuotta 2014 jälkeen Kristuksen.

Joulu on kirkonvuoden kierrossamme yksi 12:sta suuresta juhlasta. Pääsiäinen on Jouluun verrattuna "juhlien juhla, riemujen riemu" niinkuin me pääsiäisajassa laulamme. Kuitenkin on hyvä muistaa, että ilman Joulun sanomaa ei olisi Pääsiäisen juhlaakaan. Molemmat juhlat tarvitaan, että ne yhdessä muodostaisivat meille kristityille tarkoiteten ilosanoman: lihaksi tulo ja ylösnousemus.

Jouluaaton jumalanpalveluksessa luetaan Vanhasta Testamentista profeetta Jesajan kirjaa.

Jesaja kirjoittaa: "Vanhurskaus on hänellä varustuksena ja uskollisuus vyönä hänen uumillaan. Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja leijonan pentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena."

Ed.m. tapahtumasta on lukion Etiikan oppikirjassa hyvä kuva tästä Jesajan kuvauksesta.

Kuvassa ovat yhdessä leijona, susi, vasikka, karitsa ja pieni poika on heidän keskellään paimenena. Kuva antaa katsojalle kauniin sanoman rauhasta ja rakkaudesta jopa eläinten ja ihmisten välisenä yhteytenä. Kuvan yläosaan on kuitenkin kuvattu uhkakuva siitä, mitä ihminen on ajansaatossa saanut aikaan: kaksi ydinkärkeä, kuvattuna vaakatasossa, kohtaavat toisensa. Tähän kuvaan särkyy prof. Jesajan kaunis kuvaus rauhan ja rakkauden sanomasta Joulun alla tuli kuluneeksi 75-vuotta siitä kun talvisota syttyi. Meille karjalaisille sodan syttyminen merkitsi kodin menetystä, evakkoon lähtemistä. Matkan päämäärä oli tuntematon. Evakkotielle lähteminen, uuden kodin ja asuinpaikan löytäminen oli varmasti syvälle muistikuvaan piirtynyt asia. Outo ympäristö,

outo kieli eri uskonto olivat uutta.

Tilanteen outous ei koskenut vain meitä evakkoon joutuneita, kotinsa ja "mantunsa" jättäneitä ihmispoloja, vaan asia oli outo myös sille perheelle jonka suojissa me evakot olimme.

Otan esille yhden rukousperinteeseen liittyvän erikoisuuden: ikoni ja ristinmerkin tekeminen rukoukseen kuuluvana elementtinä. Ei Pohjanmaalla ja Savossa, jonne evakoita paljon sijoitettiin, oltu ennen tällaista nähty.

Nämä tapahtumat yhdistettyinä Joulun sanomaan eivät lähde mielestä milloinkaan niiden ihmisten kohdalla, jotka sota toi tullessaan. Itse sodan jalkoihin syntyneenä ymmärrän nyt hyvin sen, miksi äiti (mamma) itki evakkojouluna 1944 Kauhavalla.

Lopuksi haluan tervehtiä teitä, hyvät lukijat, jouluevankeliumin enkelten laulaman ylisvirren sanoin: "Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa!"

Kristus syntyy; kiittäkää!

Eino Hynninen, rovasti

Moniväriset jouluvalot ovat jo syttyneet. Ne kertovat siitä, että valmistaudutaan juhlaan, jouluun. Kaiken kiireen ja touhun keskellä saamme pysähtyä myös kuuntelemaan jouluista musiikkia milloin yksikseen milloin tuttujen ja tuntemattomien seurassa. Musiikilla on aivan ratkaiseva merkitys tämän suuren juhlan valmistelussa ja viettämisessä.

Joulu on aina yhtä odotettu. Siinä herkistyy pieni lapsi kuin aikuinenkin. Sydämessä syntyy halua myös muistaa toisiamme. Sen voi tehdä pienellä lahjalla, itse tehdyllä joulukortilla tai kiireen keskellä sähköisesti. Ehkä kuitenkin kaikkein arvokkain on puhelu tai tervehdyskäynti. Tuttu ääni, tutut kasvot, tärkeintä on yhteys ihmisten välillä.

Meille syntyy juhla. Tuhansia toivon valoja syttyy mielessämme kun valmistaudumme vastaan ottamaan joulun lapsen – Vapahtajan – jonka taivaallinen valo saattelee meitä niin elämässä ja kuolemassa. Siunattu joulurauha laskeutuu maailmaan, pimeään yöhön, sydämiimme, antaen toivoa ja voimaa jatkaa matkaa. Se on pitkää iloa – Joulun evankeliumin kanssa ja kautta. hyödyntäminen on tärkeää.

Maaseudun asukkaat voivat hyödyntää ohjelmaa kehittääkseen alueensa viihtyisyyttä, saavutettavuutta tai palveluja.

Ohjelma tukee uutta teknologiaa ja toimintatapoja, joilla palveluja ja osaamista voidaan kehittää.

Maaseudun laajakaistayhteyksien parantuminen lisää mahdollisuuksia yrittäjille ja kasvattaa maaseudun vetovoimaa asuin-

Toivotan joulun ilosanomaa jokaiseen pienimpäänkin pirttiin.

Luo köyhän niin kuin rikkahan, saa joulu ihana!

Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa!

Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan!

Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo suloinen joulus tuo!

Jouni Heikkinen

paikkana.

Ohjelmaa on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä jo usean vuoden ajan. Valtioneuvoston huhtikuussa hyväksymään esitykseen ei tullut merkittäviä muutoksia kesän ja syksyn aikana komission kanssa käydyissä neuvotteluissa. Suurimmat komission muutokset koskivat ympäristökorvauksia.

Suomen maaseutuohjelman

hyväksyntä ensimmäisten ohjelmien joukossa mahdollistaa tukijärjestelmien käyttöön saamisen jo vuoden 2015 alusta.

Maaseutuvirasto tiedottaa tarkemmin, koska eri tukimuodot ovat haettavissa. Maaseutuohjelman hyödyntämisessä neuvovat ELY-keskukset ja paikalliset Leader-ryhmät, jotka myöntävät rahoitusta omien kehittämispainotustensa mukaisesti.

Kotipitäjä

4

Lukijoiden postia Suomella vielä opittavaa Olen saanut viime viikkoina osallistua koskettaviin tilaisuuksiin, joissa on muisteltu viime sotiamme ja niiden vaiheita. Sotakokemukset ovat vaikuttaneet jokaisen suomalaisen sukuun ja niiden tarinoihin sekä koko yhteiskuntamme kehittymiseen.

Historiasta on myös opittava.

Suomalaisten sotilaiden vahvuuksia olivat hyvä paikallistuntemus ja maastotaidot, johtajien esimerkki ja varajohtajien valmius sekä erityisesti suomalaisten yhteishenki. Kaveria ei jätetty. Myös naiset puolustivat maata. 230 000 lottaa ja pikkulottaa osallistuivat valvonta- ja viestintätehtäviin, tekivät miljoonia vaatteita ja ruoka-annoksia, sekä vapauttivat töistä rintamalle yli 25 000 miestä. Tämä kaikki onnistui, koska naiset olivat valmistautuneet, vaikka sodista ei ollut tietoa.

Nykyään yli puolet Suomen väestöstä ei ole kuitenkaan valmiina poikkeusaikoihin. Naisten yleiset kutsunnat ja valmistautuminen kriisiaikoihin voisi olla viisaan maan tekoja jälleen. Vaikka itse olenkin läpikäynyt varusmiespalveluksen pisimmän kaavan mukaan, ei kaikkien tarvitse saada aseellista koulutusta. Erilaisiin poikkeustilanteisiin valmistava tiivis koulutus antaisi kuitenkin varmuutta selviytyä epävarmoista ajoista. Sekä miehille että naisille järjestettävät, ns. tulevaisuuskutsunnat auttaisivat myös konkreettisesti nuoria: samassa yhteydessä voitaisiin tarttua myös koulutukseen pääsyn, työnsaannin tai muihin henkilökohtaisiin haasteisiin täysiikäisyyden kynnyksellä.

Nykyään pohditaan liikaa, mikä taho huolehtisi maastamme poikkeusaikoina. Tärkeämpää on kuitenkin maan oma valmistautuminen, jos turvallisuuteemme tai esimerkiksi luonnonympäristöömme kohdistuisi jokin uhka. Yhteiskunnan on huolehdittava, että jokainen meistä osaisi toimia poikkeustilanteissa niin kotona kuin sen ulkopuolella. Suomessa tulee olla riittävästi puolustuskykyä, ruokaa, energiaa ja asukkaita niiden tekijöinä koko maassa. Myös palvelut ja päätöksenteko on oltava lähellä, jotta pärjäämme pitkänkin ajan omillamme.

Oma varautuminen on pienen maan elinehto ja muiden apu vasta merkittävä lisä.

Tärkeintä kaikesta on kuitenkin maanpuolustustahto, joka riippuu siitä, koetaanko maa puolustamisen arvoiseksi. Pidämmekö jatkossakin kaikista huolta lompakon paksuudesta ja postinumerosta riippumatta? Otammeko heti kopin, jos elämän lähtökohdat ei ole kunnossa vastasyntyneellä? Kannustammeko jokaista löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa, tekemään työtä ja kantamaan velvollisuutensa?

Annammeko oikeaa apua tarvitsevalle ilman hallintolabyrintteihin eksymistä? Pidämmekö huolta kaikista vanhuksista kerrostaloyksiössä ja mummonmökissä? Jokaisen on saatava kokea olevansa suomalaisen yhteiskunnan täysivertainen jäsen, josta pidetään huolta ja jolla on mahdollisuus myös auttaa itseään. Suomi on turvallinen, hyvä ja toivottavasti meille kaikille rakas maa, jota on syytä puolustaa nyt ja jatkossa. Olemme tämän velkaa niin sodat kokeneille kuin tuleville sukupolville.

Marisanna Jarva Paltamon kunnanvaltuuston puheenjohtaja kansanedustajaehdokas (Kesk)

Tehokkain polttoöly meiltä Tehokkain ja puhtain on käyössä edullisin: • St1 Tehi OPTI Premium -lämmitysöly • St1 MPÖ² Premium-moottoripolttoöljy Valtuutettu St1 Premiumjälleenmyyjä: Shell Pikkarala 045 671 7908 shell.pikkarala@gmail.com

Nro 24 17.12.2014

Joulun aikaan Joulun lähestyminen näkyy ja tuntuu.

Eduskunnassa sen lähestyminen näkyy kasvavana työpaineena. Jouluun mennessä olisi saatava valmiiksi budjetti ja mittava määrä hallituksen viime tipassa tulleita lakiesityksiä. Jouluiset ajatukset eivät muutoin ole kovin paljon edustajien mielessä vielä pari viikkoa ennen joulua.

Joulun lähestymisen konkretisoi jo perinteeksi tullut vähän ennen joulutaukoa järjestettävä lyhyt aamuinen joululauluhetki ennen valiokuntien kokouksia.

Siihen osallistuu sekä kansanedustajia että henkilökuntaa. On herkistävää laulaa monien vaikeiden ja ristiriitaistenkin asioiden keskellä yhdessä hetki joululauluja. Se asettaa asioita järjestykseen ja luo yhteishenkeä.

Joulu on hyväntahdon juhla. Usein tule mieleen, että kunpa hyvä tahto näkyisi muulloinkin ja myös politiikassa. Aivan liian usein on viime aikoinakin näkynyt tahallinen toisten puheiden väärinymmärtäminen ja kärjistäminen. Nykyisessä tilanteessa meiltä vaadittaisiin hyvää tahtoa ja yhteisen ymmärryksen rakentamista

yhteiskuntamme vaikeiden haasteiden keskellä.

Joulu on odotettu - ehkäpä odotetuin juhlamme. Perheissä on joulukalentereita, joista luukkuja avataan ensimmäisestä adventista lähtien. Tämän joulun aikaa varjostavat talouden alakuloiset näkymät.

Monessa perheessä koetaan työttömyyttä ja taloudellista huolta. Hyvä tahto ja toisista välittäminen on nyt entistä tärkeämpää.

Joulu voi joskus olla myös pelätty ja ahdistava juhla. Näin sen saattavat kokea monet yksinäisyyttä vahvasti tuntevat ihmiset. Yksinäisyys ja myös syrjäytyminen ovat yhteiskunnassamme luultuakin yleisempää. Kun kaikkialla puhutaan joululahjoista ja muistamisesta, yksinäisyyden tuntu voi olla vaikea kohdata.

Kaupungin kerrostalon yksinäisen vanhuksen ainoa keskustelukumppani saattaa olla kaupan kassa, ja joululahjan kohde aamuvarhain liikkuva lehdenjakaja.

Jouluun liittyvät sukulaiset ja läheiset, heidän muistaminen ja myös tapaaminen.

Jouluun liittyy myös paljon muistoja, jotka nousevat vahvasti mieleen joulun aikaan.

Kun ikää tulee lisää, lapsuuden joulut ja niiden tunnelma nousevat vahvasti mieleen. Entistä suuremman merkityksen saavat yksinkertaiset perusasiat.

On merkillepantavaa, miten monet ihmiset kaupungeista haluavat tulla jouluksi maalle, jos mahdollista lapsuusmaisemiin.

On suuri halu kokea joulun tunnelma mahdollisimman aitona. Joulun varsinainen sanoma koskettaa ihmisiä, vaikka elämmekin vahvasti maallistuvaa aikaa. Toivottavasti mahdollisimman moni saa viettää onnellisen joulun.

Hyvää joulun aikaa!

Tapani Tölli

Muhoksen kirkonkylän koulun lapset yhteiskuvassa Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa LEO:n kanssa.

Karjalaiset joulutunnelmissa Oulusssa Oulun ortodoksisen kirkon seurakuntasalissa kokoontuivat Salmin karjalaiset yhteen viettämään joulun valmistusjuhlaa. Kuten aina karjalaisten kokoontuessa juhlakansan tuttavallinen puheensorina täytti salin missä jokainen läsnäolija sai tuntea olevansa tervetullut.

Tuttuja joululauluja soitteli taustamusiikkina yksitoistavuotias Matti Hernberg Kiimingistä.

Nuoruuden innolla Matti käsitteli sähköistä kosketinsoitintaan johdatellen juhlayleisöä kohti seuraavaa ohjelmanumeroa.

Tilaisuutta kuunnioitti läsnäolollaan Suomen Ortodoksisen kirkon arkkipiispa LEO.

Tilaisuuden juontajana toimi Tapani Menschakoff Muhokselta todeten heti aluksi, että tällaisesta juhlimisesta on hiljalleen tullut jo perinne keskuudessamme. Aloituslauluna kajahti ilmoille kotiseutulaulu, jossa välittyvät kaipaus ja muistot rakkaista kotimaisemista Karjalassa. Muutamien kirjallisten tuotosten esittely kuului asiaan tilaisuuden alkupuolella. Pääesiintyjäksi oli kutsuttu Muhoksen kirkonkylän koulun kolmasluokkalaiset, jotka esiintyivät sekä tiernapoikina että laulajina. Todella reipasta ja ennakkoluulotonta tarinaa ensimmäisen joulun tapahtumis-

ta. Kaikesta tekemisestä näkyi ja kuului että asialla ei oltu ensimmäistä kertaa tämän kuvaelman kanssa. Esiintymisensä lopuksi ennen kuin ohjelmassa oli ruokailu, lapset saivat poseerata arkkipiispa LEO:n kanssa samassa kuvassa ja sellaista ei tapahdu lasten arjessa joka päivä eikä jokatoinenkaan. Mielenkiintoinen esiintymistapahtuma Muhoksen kirkonkylän koulun lapsille.

Heljä Rahikkala lausui koskettavia runoja mm. Lassi Sinkkosen ja Immi Helenin tuotannosta.

Tilaisuuden loppupuolella kun juhlakansa oli saanut ruokailtua Tapani Menschakoff kertoi joulusta ja siihen liittyvästä antami-

sen riemusta. Arkkipiispa LEO sai muistoksi vierailustaan vasta ilmestyneen Martti Hovatan historiateoksen Tulemajärven kasvun vuosikymmenet sekä Karjalaseurojen Pohjolan piirin julkaiseman kokoelman karjalaisaiheisista runoista. LEO muistutti kuulijakuntaa kirjallisuuden ja erityisesti karjalaisten historiaa käsittelevän kirjallisuuden merkityksestä. Hän mainitsi puheenvuorossaan, että on ihanaa kun karjalaisten piirissä syntyy kirjallista tuotantoa.

Kari Miettunen

Kotipitäjä

Nro 24 17.12.2014

Joulun tulet paloivat jo 23. kerran Paltamossa

Tule Joulu kultainen Tule Joulu kultainen, pyytelevät monet joululaulut. Joulu on ilon ja riemun aikaa. Lahjojen antamisen ja saamisen aikaa. Suut täyttyvät makeasta, mahan pohjasta ottaa lapsilla myös lahjojen odotus. Aikuiset odottavat Joulun rauhaa ja hiljaisuutta, yksinkertaista yhdessä olemista; rakkautta ja lämpöä, joka tuo arkemme keskelle iloa ja rauhaa. ”Tule Joulu kultainen” voi viedä ajatuksemme myös Joulun yltäkylläiseen kimallukseen; valaistuihin joulukatuihin, kauppojen lahjatavaratarjontaan ja kiiltäviin mainoskuviin.

Nyt on aika hemmotella itseään, nyt on aika nauttia valosta ja kimalluksesta keskellä pimeintä vuodenaikaamme. Valojen äärelle ja kimalluksen keskelle hakeudumme etsimään iloa ja virkistystä, leikkimään ja hassutelemaan, sillä nythän on Joulu!

Kaikkien Joulu ei ole yltäkylläisyyden Joulu.

Tänä vuonna monien isien ja äitien työpaikoilla on tehty työtä epävarmuuden ilmapiirissä.

YT-neuvotteluja käydään ennen niin varmoina pidetyissäkin työpaikoissa ja julkisyhteisöissä.

Miten uskaltaa tällöin heittäytyä iloisin ja vapain mielin Joulun kulutusjuhlaan, johon meitä myös kansantalouden kasvun vuoksi ohjataan?

Minä tahtoisin etsiä Joulun sanomaa – tuota kultaista Joulua vielä jostain muualta. Toivon, ettei kaikkia luukkuja olisi vielä avattu. Jossain täytyy olla vielä kultaisempi Joulu, mitä olen osannut vielä kuvitellakaan.

Ja niin minä katson taas Jouluun ensimmäiseen ja pyydän. Lahjoita meille Joulu, joka ei täyty vaatimuksilla ja onnistumisen paineilla.

Lahjoita meille Joulu, jossa kaikkein arvokkainta on se, mikä ei katoa arjen tullen. Lahjoita meille Joulun ikivanha sanoma. Lahjoita meille Joulun lapsen, Vapahtajamme Jeesuksen syntymän läheisyyden tuottama ilo ja toivo.

Sillä Kristus on syntynyt meille. Hän on Vapahtajamme, seimen lapsi, joka auttaa minutkin oman elämäni paineista ja taakkojen alta Jouluun iankaikkiseen.

Siunattua ja riemullista Vapahtajamme syntymäjuhlaa ja Joulurauhaa Sinulle ja läheisillesi toivottaen,

Esa Oikarinen

5

ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa.

Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa

Paltamon reserviläisjärjestö yhdessä Paltamon seurakunnan kanssa on järjestänyt Joulun tulet -tapahtumaa vuodesta 1989 lukien. Reserviläiset muistelevat, että kerran se on jäänyt väliin, mutta syytä he eivät muista.

Tapahtuma on järjestetty aina iltaisin vuoden pimempään aikaan, jolloin metsään sytytetyt jätkänkynttilät ja ulkokynttilät valaisevat maisemaa komeasti. Lisäksi nuotio luo lisätunnelmaa.

Tapahtuma on alkanut aina lögi- ja piparkakkutarjoilulla, jonka jälkeen kirkkoherran on pitänyt koskettavan puheen.

Nyt puhujana toimi viime sunnuntaina virkaan vihitty kirkkoherra Esa Oikarinen. Useana vuonnna on muisteltu myös sota-aikaa siihen liittyneitä tapahtumia. Lisäksi jouluiset laulut ovat kuuluneet tapahtumaan, jonka jälkeen nuotiolla on paistettu grillimakkaroita. Nyt grillimakkarat tarjosi HK ja lögit pipareineen seurakunta. Paikalle oli saapunut liki 70 vierasta.

Mainittakoon, että joulun tulet -tapahtumia ei järjestetä kovinkaan useilla paikkakunnilla Suomessa ja Kainuusakin niitä on järjestetty Paltamon lisäksi vain Sotkamossa.

PM-media/Paltamo

Paltamossa järjestettyssä perineeksi muodostuneessa Joulun tulet tapahtumassa vieraili liki 70 vierasta. Makkara ja lögi maistuivat lauhkeassa syystalven säässä.

www.maaseutulehdet.fi

OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2

Kotipitäjän väki toivottaa kaikille rauhallista joulua!

Lapset saivat tutustua myös Metelin Kanervan pihapiirissä oleviin lelumajoihin.

Paltamossa Metelin Kanervan piha-alue täyttyi temmeltävistä lapsista ja aikuisista Paltamossa Metelin Kanervan piha-alue täyttyi temmeltävistä lapsista ja aikuisista Metelin Kanervan piha-alue täyttyi viime torstai-iltana iloittelevista lapsista ja lasten vanhemmista, kun kunnan päivähoito, Meteli Seis ry, Paltamo-Seura ja MLL:n Paltamo järjestivät yhdessä Metsän joulu -nimisen tapahtuman. Tapahtuma alkoi etsimällä taiteilijatontulta kadonneita jääkristallipaloja, joita etsittiin joukolla lähimetsästä. Lapset löysivätkin kaikki kadonneet kristallin palaset kyselemällä neuvoja metsässä asustavilta talitiaiselta, ketulta sekä vanhalta kuuselta. Löytyneistä kristallipaloista he kokosivat joulupukin pyynnöstä

taiteilijatontulle uuden taideteoksen. Lasten jouluperinteeseen liittyviä toimia on järjestetty aiemminkin Paltamossa, mm. pari vuotta sitten Paltamon kotiseutumuseolla, jossa tuotiin päivävaloon vanhoja jouluperinteitä.

MLL:n Paltamon yhdistys on ollut järjestelyissä aktiivisesti mukana, ja niin nytkin. Yhdistystä aktiivisesti luotsanut Kaisa Toivonen kertoo, että tapahtumat ovat olleet lapsille mieluisia.

Metelin Kanervaa hän sanookin oivaksi tapahtuman järjestämispaikaksi, koska siellä on lähes kaikki lasten leikkeihin ja leikkiperinteisiin liittyvät tarvikkeet lähellä.

Kadonneiden kristallipalojen etsimisen ja patsaan kokoamisen

lisäksi tapahtumaan liittyi paljon muutakin entisajan perinteisiin liittyvää, kuten perinnenleikeistä susirinki ja suutarin silmään sohiminen. Ohjelmaan mahtui myös voimakoitoksia, kuten tervatynnyrin pyöritystä ja hinkitonkkien nostelua. Lisäksi kelkkailua.

Lapset saivat tutustua myös piha-alueelle oleviin valaistuihin rakennelmiin eli Nukkemajaan, Heppatalliin, Joulupukin pajaan ja Nallemajaan. Heppatallin kupeelle oli tuotu myös islanninhevonen jo eläkkeellä oleva Marjo Kariluodon omistama Fenja -heppa, jota lapset pääsivät silittämään ja halutessaan ratsastamaan.

Talon isäntä ja emäntä taiteilija

Tapani Homanen ja hänen vaimonsa Eija Homanen kertovat, että ”Eiliset lapset ja leikityt lelut” näyttelyjä on järjestetty Kanervassa jo seitsemän vuotta ja talo on muodostunut lelumuseoksi, johon voi tutustua aina kesäisin.

- Metelin Kanerva on myös lelumuseokartalla, johon kuuluvat mm. Suomenlinnan lelumuseo, Porvoon lelumuseo ja Aira Samulinin Hyrsylän mutkan lelumuseo. ”Tämä meidän lelumuseo onkin kesäisin avoinna

olevana maamme pohjoisempia lelumuseoita”, täsmentää Tapani Homanen.

Homanen sanoo, että näyttelyä on täydennetty ja uudistettu niin, että joka kesä on jotain uutta nähtävää ja ihmeteltävää.

Ainoana huonona puolena hän pitää tilojen ahtautta, ja sitä ettei kaikkia leluja pysty pitämään yhtä aikaa esillä.

Tapani kertoo, että parhaillaan Kainuun museon galleriahuoneessa on esillä hänen luoma Joulun odotus -niminen joulu-

näyttely, joka kestää tammikuun neljänteen päivään saakka.

- Siellä on nähtävillä parhaillaan suurin osa Kanervassa olevista leluista, aina nalleja ja nukkejakin, joten niihin voi käydä tutustustumassa nyt joulun aikaan. Näyttelyn päättymisen jälkeen lelut tuodaan takaisin Kanervaan, odottamaan taas tulevan kesän näyttelyä, sanoo taiteilija Tapani Homanen.

PM-media/Paltamo.

Kuka oli hajottanut taiteilijatontun taideteoksen ja vienyt siinä olleet kristallipalat. Sitä ihmettelivät mm. porkkananokat, jotka olivat saapuneet muiden mukana Metsän joulu tapahtumaan.

Kotipitäjä

6

Nro 24 17.12.2014

VUODEN VIIMEISET LIIGAPELIT OULUN ENERGIA AREENALLA

KÄRPÄT KALPA

LAUANTAINA 27.12. KLO 17:00

KÄRPÄT BLUES

TIISTAINA 30.12. KLO 18:30 LIPUT: Areenaistuimet 26€, puupenkit 22€, istumapaikat kulma/ päädyt 19€, seisomapaikat (aik.) 11€, seisomapaikat (lapset 7-16 v., opiskelijat, eläkeläiset) ja pyörätuolipaikat 8€. MYYNTIPISTEET: Stockmann neuvonta, Neste Oulun Baari Maikkula, Neste Hiironen, Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma, R-Kioski Pateniemi, R-Kioski Ratakatu, Musiikki-Kullas. Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset toimituskulut. AITIOT: ottelukohtaisesti myynnissä! Maakunta- ja ryhmävaraukset Kärppätoimistolta: Urheilukatu 5A, puh. 08 815 5700. Ovilla turvatarkastus. ke 7.1.2015 la 10.1.2015

klo 18.30 klo 17.00

la 17.1.2015 klo 17.00 to-su 22-25.1.2015

Kärpät - Pelicans Kärpät - TPS

Kärpät - TPS Tasauskierros

ti 27.1.2015 pe 30.1.2015 ti 10.2.2015 pe 13.2.2015

klo 18.30 klo 18.30 klo 18.30 klo 18.30

Kärpät - Ilves Kärpät - Sport Kärpät - Lukko Kärpät - Tappara

la 21.2.2015 la 28.2.2015 ti 3.3.2015 la 7.3.2015

VÄLTÄ LIPPUJONOT, HANKI LIPPUSI NETISTÄ: WWW.LIPPUPALVELU.FI

Lippupalvelun puhelinpalvelu on avoinna ma-la klo 8-21, su ja pyhäisin klo 10-18 numeroissa 0600-10800 (1,96 euroa/min + pvm) ja 0600-10020 (6,79 euroa/puhelu + pvm) klo 17.00 klo 17.00 klo 18.30 klo 17.00

Kärpät - HPK Kärpät - Ässät Kärpät - SaiPa Kärpät - HIFK

to 12.3.2015

klo 18.30

Kärpät - JYP

Tosifanin nettikauppa: www.karppakauppa.fi

VÄRIKÄSTÄ JOULUKUUTA Saat LAHJAKSI Keräsen Kuvaamon sähköisen ennen ja jälkeen kuvauksen (arvo 49 € ), kun varaat aikasi hiustenvärjäykseen joulukuulle 2014 Jörö-Jukkaan.

Ennen

Jälkeen

Sinä

Saat vielä yllätyslahjan Jörö-Jukasta käyntisi yhteydessä.

Ajanvaraukset 010 3765 260 mainitse ”ennen ja jälkeen”

Uusikatu 19, Oulu • nettiajanvaraus www.joro-jukka.fi 010-numeroon norm. soittohinnat sis. alv 24%: puhelut lankaverkosta 8,21 snt/puh+ 5,9 snt/min, puhelut matkapuhelimista 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min

Isokatu 10

Kotipitäjä

Nro 24 17.12.2014

7

Näin varmistat paloturvallisen kodin jouluksi Joulukuussa syttyy paljon tulipaloja verrattuna muihin talvikuukausiin. Kynttilöiden ja tulentekovälineiden varovainen käsittely ovat paloturvallisuutta ajatellen ensi arvoisen tärkeitä, mutta paloturvallisuudessa tulee huomioida paljon muutakin.

Joulukuussa syttyy tammikuun ohella eniten tulipaloja koko talvikautena. Joulukuussa tulipalot johtuvat muuta vuotta useammin kynttilöistä, mutta suurin osa vuoden aikana syttyvistä tulipaloista johtuu sähkölaitteista.

– Sähkölaitteet aiheuttavat lähes tuhat tulipaloa vuosittain.

Yksi yleisimmistä tulipalon syttymissyistä on viallinen sähkölaite tai varomattomuus sen

käytössä, sanoo Aeroc Jämerän tekninen johtaja Jouni Nieminen.

Suurin osa onnettomuuksista johtuu huolimattomasta lieden käytöstä. Esimerkiksi ruokaa ei tulisi koskaan jättää yksin liedelle kypsymään.

- Erityisesti joulun aikaan myös kiukaan käytössä tulee olla huolellinen, Nieminen lisää.

Tulisijat kuntoon Talon tulisijojen kunto tulisi varmistaa jo hyvissä ajoin ennen joulua. Hormi ja takka tulee nuohota vuoden välein ja kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija on nuohottava aina ennen käyttöönottoa.

– Nuohoomaton piippu tervaantuu ja karstoittuu ja pinnoille tiivistynyt piki ja noki syttyvät palamaan, jolloin syntyvä kuumuus voi pahimmillaan halkaista piipun.

Jämerän Jouni Nieminen muistuttaa, että huolimattomuus voi aiheuttaa tulipalon, jonka tuhoja vakuutusyhtiö ei välttämättä korvaa.

Tulisijoissa voidaan käyttää pieniä määriä sanomalehteä ja paperia sytykkeenä, kun poltetaan kuivaa ja puhdasta puuta.

Kaikkea takassa ei kuitenkaan saa polttaa.

– Maalattu ja kyllästetty puu, muovi, tekstiilit sekä rakennusja ongelmajäte ovat jätettä ja

jätteenpoltto on luvanvaraista toimintaa.

Varmista paloturvallisuus jo rakennusvaiheessa Paloturvallisuus tulisi huomioida jo kotia suunniteltaessa ja rakennettaessa. Palovaroitin tulee asentaa jokaiseen asuntoon, myös kesäasuntoon.

– Arkkitehti voi lisäksi vaikuttaa paloturvallisuuteen suunnittelemalla turvalliset poistumistiet eripuolille taloa. Uloskäytävien on oltava tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisia, sillä aikaa pelastautumiseen on tulipalon sattuessa vain pari, kolme minuuttia.

Myös rakennusmateriaalivalinoilla voidaan parantaa paloturvallisuutta. Uutta taloa rakennettaessa ja myös vanhan rakennuksen pintaremonttia tehdessä kannattaa käyttää huonosti syttyviä materiaaleja ja pinnoitteita. Esimerkiksi talon yläpohjien ja väliseinien rakentaminen kivestä parantaa paloturvallisuutta ja palon sattuessa estää sen leviämisen.

– Myös kevyiden ja märkätilojen seinien rakentaminen kivimateriaalista estää paitsi kosteusvaurioiden syntymistä, lisää myös paloturvallisuutta.

Koska kivi on aineena palamaton, palovauriotilanteessa kivitalon rakenteen voi usein

korjata, eikä rakenteita useinkaan tarvitse purkaa.

– Usein riittää pelkkä puhdistus, kunhan ensin varmistetaan, ettei kantaviin rakenteisiin ole syntynyt vaurioita.

Jämerän tekninen johtaja muistuttaa, että kivitalossakin on sisällä syttyvää materiaalia muun muassa sisustusmateriaalit ja huonekalut.

– Uloskäytävillä tai ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Helposti syttyvää materiaalia ei myöskään saa säilyttää rakennuksen alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä.

Kotipitäjä

8

Nro 24 17.12.2014

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito

• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

Posantie 11, 90620 Oulu

Puh. 040 556 9063 040 686 9893 050 594 0464

UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY Lämpötie 6, UTAJÄRVI Puh. 044 562 2701/Simo 040 563 3346/Joni

www.utajarvenautohuolto.fi Olemme lomalla 23.–28.12.

ISÄNNÖITSIJÄ- JATILITOIMISTO

M & R TIKKANEN OY Kellotie 1, 91500 Muhos

Maija Tikkanen (08) 533 2369, 040 588 4730 RaunoTikkanen (08) 533 4912, 0400 681 368 fax (08) 533 1229 m-r.tikkanen@mail.suomi.net

www.nettiauto.com/autopalveluhalonen

Nro 24 17.12.2014

Kotipitäjä

Maanrakennustyöt:

lvikarppinen@gmail.com

· Kaivuutyöt 7 ja 21 tn telakoneella · Lavettikuljetukset · Pyöräkuormaajatyöt · Toimitamme: hiekkaa, soraa, murskeita, multaa, luonnonkiviä, salaojasoraa

Maansiirto Mannermaa VAALA Pekka Mannermaa p. 040 766 8995 Markku Mannermaa p. 0400 586 233

9

Toivotamme asiakkaillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2015!

Kotipitäjä

10

Nro 24 17.12.2014

www.rc-poraus.fi

Keisarintien K U LTA & O P T I I K K A Valtatie 17, 91500 Muhos • puh. 08-533 4600 keisarintien@kultajaoptiikka.com

Keisarintien K U LTA & O P T I I K K A Valtatie 17, 91500 Muhos • puh. 08-533 4600 keisarintien@kultajaoptiikka.com

Nro 24 17.12.2014

Kotipit채j채

11

Pirkko Karppinen p. 040 7694 899 Kohteet:

www.koneurakointipmk.fi

Muhoksen vasemmisto toivottaa kuntalaisille hyv채채 joulua ja tulevaa vuotta 2015

www.etuovi.com

Kotipitäjä

12

Nro 24 17.12.2014

RAKENTAMINEN

Pitäjän parhaat APTEEKKEJA KATTOPINNOITUKSET

- Pelti-, tiili- ja mineriittikatot

KATTOASENNUKSET

- Pelti-, tiili- ja huopakatot - Peltityöt

KATTOVUODOT JA KORJAUKSET

P. 044 363 6844 toni@oulunkattopalvelu.fi • www.oulunkattopalvelu.fi

SÄHKÖASENNUKSIA

Utajärvi, Vaala, Muhos, Oulu, Kainuu - VARAAVAT TULISIJAT - VETEEN VARAAVAT TULISIJAT - KIERTOILMA TULISIJAT

Valtatie 17, 91500 Muhos p. 020 7280 100 www.rautia.fi/muhos

matti.lotvonen@rautia.fi

HAMMASTYÖT

TILITOIMISTOJA

TILITOIMISTOJA

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito

• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy LUKKO-PALVELUA

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

TILAUSAJOA

Kotipitäjä

Nro 24 17.12.2014

13

Suomen Karva-Kaverit yksinäisten ystävänä Suomen Karva-Kaverit ovat lemmikkejä, jotka rakastavat halaamista ja rapsuttelua. Niiden kanssa käydään ilahduttamssa vanhuksia, lapsia ja kehitysvammaisia ja ollaan mukana erilaisissa tapahtumissa. Toiminnassa ovat mukana eri rotuiset koirat ja tekemistä on ympäri Suomea.

Tietysti Karvakaverina voi olla myös kissat, joiden mukavuudenhalusta ja ihmisystävällisyydestä on kokemusta. Saattaapa mukana toiminnassa olla myös shetlannnin ponit ja minihevoset. Toiminnassa olevat eläimet

testataan ja todetaan olevan sopivia lähempäänkin tuttavuuden hieromiseen. Testejä järjestetään aina tarvittaessa. Oulujokilaaksossa on tällä hetkellä yhdeksän eri rotuista koiraa, joiden kanssa käydään tervehtimässä mm.vanhuksia tuomaan piristystä heidän arkeensa. KarvaKaverit ovat tuttu näky myös päiväkodeissa missä lapset silittelevät ja rapsuttelevat niitä mielellään onhan se poikkeavaa normaaliin ohjelmaan.

Toiminta perustuu vapaahtoisuuteen eikä aiheuta kuuluja

vaihtopenkiltä Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen on ollut alkukauden suomalaisten ehdoton ykkönen hiihtoladuilla. Kolme perättäistä voittoa ja palkintopallisija kaikissa viidessä kauden kilpailussa on uskomattoman hieno saavutus. Esitykset viime viikonvaihteen pika- ja yhteislähtökilpailussa Itävallan Hochfilzenissä olivat suorastaan jäätäviä.

Flunssasta kärsinyt Mäkäräinen valitti, ettei hiihto kulkenut normaalisti ja hän keskittyikin ammuntaan. Mäkäräinen on tiedetty aina hyväksi hiihtäjäksi ja nyt on ammuntaankin tullut uudenlaista varmuutta. Se ei ole kaikkien nopeinta, mutta virheitä tulee aiempaa harvemmin.

Viime talven olympialaiset olivat pettymys, jota korvasi hiukan maailmancupin kokonaiskilpailun voitto. Cupin johtajan keltainen liivi saattaa pysyä pitkään Ristijärvellä syntyneen Mäkäräisen päällä.

Pahimpana uhkaajana pidetään tällä kaudella Valko-Venäjän kovaa hiihtäjää Darja Domratshevaa, jonka ammunta on ollut vielä hiukan hakusessa.

Ampumahiihto on kahden lajin yhdistelmä ja menestys vaatii onnistumista molemmissa. Kyseessä on myös herkkä laji, johon kuuluvat rajut heilahdukset.

Toivotaan Kaisan hyvän vireen kestävän kevään Kontiolahden MM-kisoihin saakka. Valitettavasti Märäräinen on lajin yksinäinen suomalainen.

KIRJAPAINOJA

KOIRAHOITOLA

vierailukohteessa. Paras palkka tehdystä työstä on nähdä miten paljon iloa voi tuottaa eläimen kanssa vierailu esim.vanhainkodissa. Tietoa Karva-Kavereista saa ottamalla yhteyttä toimintaa koordinoiviin ihmisiin.

Suomen Karva-Kaverti puheenjohtaja Maarit Haapasaari p. 050-3442881 Oulujokilaaksossa Janita Kovalainen p.044-5755903 ja Tarja Karjalainen p. 045-1381840

Kari Miettunen

Berninpaimenkoira Halla valmiina palvelukseen.

Onneksi meillä on Kaisa Norjalaiset tappaa hiihdon!

Kärpät parantaa

Norjan hiihtäjien ylivoima maastohiihdossa on joidenkin alan asiantuntijoiden mukaan sitä luokkaa, että laji menettää mielenkiintonsa etenkin Keski-Euroopassa suuren yleisön keskuudessa. Davosin maailmancupissa kaikki voitot menivät Norjaan. Normaalimatkoilla kaksoisvoitot, naisten sprintissä viisi ensimmäistä ja miehissä kolme olivat norjalaisten saldo.

Samaa luokka olivat tulokset viikkoa aiemmin Lillehammerissa.

Iivo Niskanen on tämän kauden mckilpailujen ainoa ei-norjalainen voittaja.

Voitto Rukan perinteisen 15 kilometrillä oli olympiavoittajalta melkoinen sensaatio ja kultamitalipari Sami Jauhojärvi ylsi kolmanneksi.

Davosissa parhaasta suomalaistuloksesta vastasi puolestaan isosisko Kerttu Niskanen yltäen kolmanneksi 10 kilometrillä norjalaiskaksikon Terese Johaugin ja Marit Björgenin jälkeen. Sami Jauhojärvi oli seitsemäs miesten 15 kilometrillä.

Perinteisen tyylin matkoilla suomalaiset ovat ilahduttavasti olleet norjalaisten vakavimpia haastajia. Päävalmentaja Reijo Jylhän mukaan norjalaisten ylivoima alkukaudesta johtuu osin heidän sisäisestä kilpailustaan edustuspaikoista. – Kunnossa pitää olla alusta lähtien, saa nähdä kestääkö kunto kaikilla kevääseen.

Jääkiekkomestaruutta puolustavan Oulun Kärppien peli alkaa olla vähitellen kuosissaan. Syksyn ailahtelujen jälkeen tulosta on alkanut syntyä. Runkosarjan puolivälissä joukkue lähtee joulutauolla kolmen parhaan joukossa JyPin ja KalPan tuntumassa. Liigan lisäksi menestystä on tullut CHL:ssä ja paikka välieriin.

Tulosta on tullut puolustuspelaamisen paranemisen myötä. Kärppien peliä on moitittu puuduttavaksi, mutta se tuskin päävalmentaja Lauri Marjamäkeä haittaa niin kauan kuin pisteitä tulee. Kieltämättä joukkueesta puuttuvat Juhamatti Aaltosen, Ben Maxwellin ja Ville Pokan kaltaiset tähdet ja muutamien tuttujen tehopelaajien syttymistä odotellaan edelleen.

Uusia tähtiä on syttymässä tyyliin Sebastian Aho, Jesse Puljujärvi, Markus Nutivaara… Osa näistä tulevaisuuden lupauksista matkustaa Kanadaan puolustamaan nuorten maailmanmestaruutta.

TPS vaihtoi ensimmäisenä valmentajaa.

Kai Suikkanen sai väistyä Miikka Elomon tieltä. Tulosten perusteella vaihto näytti olleen hätiköity. Hopea-Tappara on myös vajonnut sarjataulukon häntäpäähän ja valmentaja Jussi Tapolan vaihtamisella on spekuloitu.

Ilkka Hietala

VARAOSIA

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa

OMP. KONEITA KYLÄTALKKARI

TUULILASEJA

JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas JAKELU: Oulu-Suorajakelu Oy ja Itella Oyj. PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoim. Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Janne Halonen p. 045 127 7383 Myyntineuvottelija Tea Korkala p. 044 7922122 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi, aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

Raimo Klasila

Janne Halonen

Tea Korkala

Löydät meidät myös Facebookista

Kotipitäjä

14

Nro 24 17.12.2014

Käsittelymaksut voivat jopa tuplata kulutusluoton hinnan Jos olet ottamassa kulutusluottoa esimerkiksi joululahjaostoksiin, kannattaa ennen lainan nostoa vertailla eri vaihtoehtojen kustannuksia. Ilmoitetun vuosikoron lisäksi todelliseen korkoon vaikuttavat erilaiset lisäkustannukset, jotka saattavat nostaa alle kymmenen prosentin vuosikoron jopa yli sataan prosenttiin.

Kulutusluottojen todelliset kustannukset eivät aina ole sitä, mitä ensi näkemältä vaikuttaa.

Jos olet nostamassa kulutusluottoa esimerkiksi joululahjaostoksiin, eri lainavaihtoehtoja kannattaakin vertailla ja olla tietoinen, mistä kulutusluoton hinta todella syntyy.

– Kulutusluoton hinta muodostuu lainan lisäksi koroista, kuluista ja muista maksuista, kuten luoton perustamiskuluista tai jatkuvan luoton vuosimaksuista, Euroopan suurimman pankin Santanderin Suomen kulutusliiketoiminnasta vastaava johtaja Ville Rinkinen sanoo.

Kuluttajaluoton kuluttajasuojalain mukainen todellinen vuosikorko ilmoitetaan prosenttilukuna. Todelliseen vuosikorkoon on laskettu mukaan luoton viitekorko, marginaali, nostokulut ja laskutuslisät. Mitä suurempi todellinen vuosikorko on sitä kalliimpi on luotto.

– Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei lisäkustannuksia synny esimerkiksi korkeista tilinavausmaksuista tai käsittelymaksuista.

Tällöin pienen kulutusluoton todellinen korko voi nousta huimasti ilmoitetusta vuosikorosta, Rinkinen muistuttaa.

Monet saattavat virheellisesti katsoa vain takaisin maksettavaa kuukausierää miettiessään lainan hintaa.

Tehtaantie 5, Muhos puh. 044 053 3243 www.liikuntalaiffi.fi

– Sen lisäksi, että miettii onko kuukausierään varaa, kannattaa katsoa, kuinka suuri osuus kuukausierästä oikeasti lyhentää lainaa ja kuinka paljon se menee näihin muihin kuluihin, Rinkinen sanoo.

Lakimuutos ongelmallinen Viime vuonna tulleen lainmuutoksen jälkeen, jos luoton määrä tai luottokortin luottoraja on alle 2 000 euroa, todellinen vuosikorko saa olla enintään viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä.

Lakimuutos on Rinkisen mukaan hyvä, mutta ongelmia aiheuttavat lainmuutoksen ulkopuolelle jäävät 2000–3000 euron suuruiset kulutusluotot.

– Tämän suuruisissa kulutusluotoissa näkee pahimmillaan yli 100 prosentin vuosikorkoa, hän sanoo.

Rinkinen kertoo todellisen esimerkin, jossa 2000 euron suuruisen lainan nimelliseksi vuosikoroksi oli ilmoitettu 25 prosenttia, mutta järjestelypalkkioita ja tilinhoitomaksuja tuli maksettavaksi koron lisäksi lähes 600 euroa.

2000 euron lainaa pitää vuoden laina-ajalla näin ollen maksaa lähes 3000 euroa takaisin.

– Räikeimmissä tapauksissa kuluttajaa pyritään hämäämään käyttämällä erilaisia kiertoilmauksia, jolloin kustannukset jäävät helposti huomaamatta ja korkea todellinen vuosikorko selviää kuluttajalle vasta lainan nostamisen jälkeen, Rinkinen sanoo.

Kotipitäjä luettavana myös netissä: www.maaseutulehdet.fi

Kotimainen kala ja bataatti tekevät tuloaan perinteiseen joulupöytään Suomalaiset olisivat valmiita tuomaan perinteiseen joulupöytään kotimaista kalaa ja bataattiruokia. Joulupöydän perinteet pitävät kuitenkin edelleen vahvasti pintansa, selviää Suoalaisen Työn Liiton teettämästä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksesta.

Taloustutkimuksen tekemässä Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimuksessa reilulta tuhannelta suomalaiselta kysyttiin perinteisen joulupöydän tärkeimpiä ruokalajeja ja mikä uusi ruokalaji sopisi jouluun.

– Perinteinen suomalainen joulupöytä on varsin runsas, eivätkä suomalaiset halua sitä suuresti uudistaa. Klassikkojen rinnalla suomalaiset olisivat valmiita kuitenkin kokeilemaan esimerkiksi uusia kalaruokia ja bataattilaatikkoa. Jouluvalmisteluissa suomalaiset ruuat ovat vahvasti pääroolissa. Ostamalla joulupöytään ja lahjaksi kotimaisia herkkuja on mahdollisuus tukea suoraan suomalaista työtä, Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala kertoo.

Uusina jouluruokina suomalaiset toisivat perinteiseen joulupyötään kotimaisesta kalasta (17 %) ja bataatista (14 %) val-

mistetut ruokalajit. Myös marjajälkiruuat ja punajuuriruuat voisivat suomalaisten mielestä sopia joulupöytään. Vastaajista 15 prosenttia haluaa pitää perinteisen joulupöydän täysin muuttumattomana.

- Bataatin suosio näkyy myös Suomalainenjoulu.fi-sivustollamme. Bataattilaatikko oli viime joulun haetuin resepti heti joulukinkun jälkeen, ja myös tänä vuonna on bataattilaatikon ohjeita haettu joulusivustoltamme paljon, Jokke Eljala kertoo.

Kinkku on joulupöydän kunkku Joulupöydän tärkein herkku on perinteisesti kinkku. Erityisesti miehet (65 %) nostavat kinkun tärkeimmäksi. Naisista noin puolet pitää kinkkua joulupöydän tärkeimpänä ruokalajina.

Graavikalat (11 %) ja laatikot ovat suomalaisten mielestä kinkun jälkeen joulupöydän tärkeimmät ruokalajit.

– Suurin osa suomalaisista syö jouluna kinkkua. Perinteinen kinkku painaa yli 10 kiloa, mutta kinkkujen koko on pienentynyt vuosien varrella. Yksi syy on, ettei iso kinkku mahdu uuneihin, kertoo Ruokakeskon

liha- ja kalaostopäällikkö Johanna Holopainen.

Tänä vuonna suomalaista luomukinkkua on saatavilla aiempaa paremmin. Pro Luomu arvioi, että joulumarkkinoille tulee suomalaisia luomukinkkuja yhteensä noin 120 000 kiloa.

– Kalapöydässä entistä suositumpia ovat majoneesi- ja smetanapohjaiset rapu- ja kalasalaatit sekä erilaiset mädit.

Odotamme tänä vuonna hyvää myyntiä myös lipeäkalalle. Se on perinteinen tuote, joka on helppo ja nopea valmistaa, Holopainen sanoo.

Joulunajan makeat herkut – Joulumakeisia ostetaan perinteitä kunnioittaen ja vuodesta toiseen tutut suosikit päätyvät pukinkonttiin. Makutottumukset ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja valikoima on laaja.

Suomalaisuus ja tutut brändit ovat korostuneet viime vuosina entisestään. Suomalaiset haluavat ostaa tuttuja ja turvallisiksi tunnistamiaan tuotteita, joiden laatuun luottavat, Ruokakeskon makeisista vastaava ostopäällikkö Timo Kirjavainen kertoo.

Joulumakeisten kasvua viimei-

simpinä sesonkeina ovat tuoneet erityisesti arvokkaammat konvehdit ja tumma suklaa.

Mikä on joulupöydän tärkein ruokalaji?

• Kinkku 57 % • Graavikalat 11 % • Lanttulaatikko 6 % • Perunalaatikko 6 % • Porkkanalaatikko 4 % Minkä uuden ruokalajin toisit perinteiseen suomalaiseen joulupöytään?

• Kotimaista kalaa 17 % • Bataattilaatikko ja -muussi 14 %

• Marjajälkiruoat 12 % • Punajuuriruoka 8 % • Kalkkuna 7 % • Hirvipaisti 7 % • Porokäristys 7 % • Vihreä salaatti 6 % • Äyriäiset tai ravut 4 % • Sushi 1 % • Pizza 1 % • Suomalainen perinteinen joulupöytä pitää pysyä muuttumattomana 15 % Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen.

5 faktaa joulukinkusta: 1. Jouluna noin seitsemään kotitalouteen kymmenestä aiotaan hankkia kinkku. Kinkun ostavista talouksista valtaosa, 93 prosenttia ostaa kotimaisen kinkun. Viiteen prosenttiin ostetaan ulkomainen kinkku ja kahteen prosenttiin koti- ja ulkomainen kinkku.

2. Viidennes kotitalouksista on halukas ostamaan luomukinkun, jos se on mahdollista.

3. Joulukinkkuja myydään 6–7 miljoonaa kiloa vuosittain. Vuonna 2013 Suomessa

Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin marraskuussa 2014 ja siihen vastasi 1166 15–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa. Osassa kysymyksistä vastausvaihtoehdot kartoitettiin esitutkimuksella osana tutkimusta. Tutkimus on osa Suomalaisen Työn Liiton ja Keskon yhteistä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on muistuttaa arjen jokapäiväisten ostopäätösten vaikutuksesta Suomen työllisyyteen. Kampanja jatkuu vuonna 2015.

myytiin noin 7 miljoonaa kiloa kinkkuja, josta tuontikinkkujen osuus oli vajaa 7 prosenttia.

Luomukinkkuja oli 1,5–2 prosenttia koko kilomäärästä.

4. Suosituimmaksi kinkkutyypiksi on noussut 5–7 kilon painoinen juhlakinkku. Myös kinkkurullat ja valmiiksi viipaloidut joulukinkut ovat suosittuja.

5. Perinteisin tapa maustaa ja koristaa kinkku on sinappi-korppukuorrutus. Ruokatrendien mukaisia vaihtoehtoja ovat myös pähkinä- tai aprikoosikuorrutetut kinkut. Sinappikuorrutetta voi piristää ripottelemalla päälle piparkakkumurskaa tai vaihtamalla tavallisen sinapin dijon-sinappiin. Katso reseptit.

Lähteet: Lihatiedotus ja Ruokakesko

Kotipitäjä

Nro 24 17.12.2014

15

Joulumessut Muhoksella Sunnuntaina 14.12. parkkitilat olivat hakusalla Muhoksen Ponkilassa kun messupaikan ovat

olivat avautuneet . Paikkana oli Autopalvelu Halosen halli, joka osoittautui erinomaiseksi

paikaksi tällaiselle tapahtumalle.

Koko joulumessujen suunnittelijana toimi Kirppis& Diva Uusi Tuuli yrittäjä Jaana Hiltunen.

Hyvin suunniteltu on vähintäänkin puoliksi tehty, niin tässäkin tapauksessa aikaa suunnitteluun kului parisen kuukautta.

Myyjiä ja palvelujen esittelijöitä oli pirtti täynnä ja tunnelma jouluisen lahjapainotteinen joulupukin tepastellessa menossa mukana vaihdellen ajatuksia pienimpien messuvieraiden kanssa. Väkeä riitti tasaiseen tahtiin koko päivän ajan ja tapahtuman antiin voi olla tyytyväinen sekä kiitollinen yhteistyön toimivuuteen. Heti tapahtuman jälkeen jäi päälimmäisenä mieleen ajatus tehdä jutusta vuosittainen, kertoo yrittäjä Jaana Hiltunen.

Mikään suuri ja merkittävä ei

Kauneus-ja hyvinvointihoitola FEENIX:n tuotteita ja palveluja oli messutapahtumassa myymässä ja esittelelmässä yrittäjä Tanja Wunsch-Juusola

Teeren talvimetsästys on tänä talvena kielletty Teeren talvimetsästys on kielletty koko maassa ensi tammikuussa. Viime kesän riistakolmiolaskentojen mukaan teerien pesintä ei onnistunut hyvin ja teerikanta laski lähes koko maassa. Teeren talvimetsästys sallitaan vain sellaisina vuosina, kun teeriä esiintyy laskennoissa

TALVEN PIMEYTEEN LOISTAVA LIITTYMÄ

90 € 14/kk/12 kk

Jaana ja Janne Hiltunen saattoivat olla tyytyväisiä messupäivän antiin.

Kari Miettunen

Kotipitäjän kirppiksellä teet löytöjä!

runsaasti ja kanta kestää verotuksen ilman riskejä.

Tänä talvena teeren talvimetsästys on siis kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, mutta hyvänä teerivuonna se on luvallista 1.–20.1. seuraavissa maakunnissa: Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, EteläPohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Suomi, PohjoisKarjala ja Pohjois-Savo. Lapin maakunnassa talvimetsästys on sallittua lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia.

Etelä-Suomessa metsästysasetus ei salli teeren talvimetsästystä lainkaan.

Veppi 4G Teho

pääsääntöisesti synny yksin, niin nytkin kiitos kuuluu kaikille järjestelyissä mukana olleille, ystäville ja yhteistyökumppaneille.

Messupaikan toimivan kokonaisuuden järjestelyissä Jaanan kaverina toimi mm.Jutta Seppä.

Myyntipöydät tapahtumaan saatiin lainaksi Muhos Kellarista, joten kiitokset myös sinne.

Yrityksiä oli myymässä tuotteitaan ja esittelemässä toimintaansa Muhokselta ja ympäristökunnista. Vaikka Kirppis&Diva Uusi Tuuli ei ole normaalisti avoinna suunnuntaisin, nyt tehtiin poikkeus. Kirppismyynti oli messupäivänä erittäin hyvä eikä tavaroita myyntiin laittaneilta veloitettu myyntipaikasta lainkaan. Yrittäjä Jaana Hiltunen kiittää kaikkia myyjiä, näytteilleasettajia ja kaikkia messuvieraita onnistuneesta tapahtumasta. Tästä on hyvä jatkaa ja katsella tulevaisuutta positiivisesti.

Tehokäyttäjän nettiliittymä tabletiin tai mokkulaan.

• Toimii 3G- ja 4G-verkossa • Rajattomasti kotimaan tiedonsiirtoa • Maksiminopeus 4G-verkossa 50 Mbit/s (vaihteluväli 5-40 Mbit/s)

jonka jälkeen 12 kk 19,90 €/kk 24 kk sopimus yhteensä 417,60 €

DNA Veppi 4G Teho 14,90 €/kk/12 kk ajan (norm. 19,90 €/kk), tämän jälkeen hinnaston mukaisella hinnalla.

Avausmaksu 0 € (norm. 3,90). Määräaikaisen sopimuskauden pituus on 24 kk ja kokonaishinta valitulla liittymätyypillä 417,60 €. Kampanjaetu poistuu, mikäli liittymätyyppi vaihdetaan edun voimassa ollessa. Tilaukseen sovelletaan DNA:n yleisiä sopimus- ja erityisehtoja. Enimmäisnopeus 50 Mbit/s on saavutettavissa rajoitetusti 4G LTE-verkossa (normaali vaihteluväli 5-40 Mbit/s). Maksiminopeus 3G-verkossa 42 Mbit/s, vaihteluväli 0,4-15 Mbit/s. Asiakkaat saavat ajankohtaista tietoa DNA:n ja sen yhteistyökumppaneiden tuotteista, asiakaseduista ja tarjouksista (SMS/MMS/ sähköposti). Tarjous voimassa 7.1.2015 asti. Lisätiedot www.dna.fi

www.facebook.com/ vaalanviestintajaompelimo

16

KUNNON VERKKO KUULUU TALVEEN

1980 € /KK/12 KK

Norm. 29,50 €/kk, ilman määräaikaista sopimusta

Kotipitäjä

Nro 24 17.12.2014

Metsänomistaja!

Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa

Rajaton netti Rajaton määrä puheluita Rajaton määrä viestejä (koskee käyttöä kotimaassa)

Markus Viitala

Sami Oinas

6 ensimmäistä kuukautta kaupan päälle. DNA:n liittymäNorm. 4,95 €/kk

asiakkaille

0400 178 677

040 775 3049

Jussi Timonen-Nissi

040 510 4847

Salla

Kemijärvi

Aki Huttu

Rovaniemi KITKAWOOD

DNA Rajaton 3G 19,80 €/kk/12 kk ajan (norm. 29,50 €/kk), ei määräaikaisuutta. Avausmaksu 0 € (norm. 3,90 €). Liittymän kuukausimaksu sisältää kotimaan normaalihintaiset puhelut, teksti- ja multimediaviestit sekä tiedonsiirron. Videopuhelut kotimaassa 0,20 €/min. Etu poistuu liittymävaihdon yhteydessä eikä koske vaihtoa DNA Pro, DNA Rajaton tai DNA Äly -liittymistä. Enimmäisnopeus 21 Mbit/s on saavutettavissa rajoitetusti 3G-verkossa (norm. vaihteluväli 0,4 – 15 Mbit/s). Käyttö ulkomailla erillisen hinnaston mukaisesti. Asiakkaat saavat ajankohtaista tietoa DNA:n ja sen yhteistyökumppaneiden tuotteista, asiakaseduista ja tarjouksista (SMS/MMS/sähköposti). Kaupan päälle DNA Welho MatkaTV, jonka tilaus on voimassa toistaiseksi. DNA Welho MatkaTV-sovellus toimii älypuhelimilla ja tableteilla, joissa on iOS tai Android - käyttöjärjestelmä sekä Windows Phone 8 älypuhelimilla. Tarjous voimassa 7.1.2015 asti. Lisätiedot www.dna.fi

Kuusamo

PÖLKKY

Vilho-Petteri Koivisto

040 167 8961

ULEA

Taivalkoski

040 822 5321

Valtatie 19 Muhos p. (08) 522 0282 • Avoinna ark. 10-17

Suomussalmi

Oulu

Jukka Heikkinen

Kajaani KAJAANIWOOD

Hankintatoimisto Saha Pölkky Metsä Oy - Kemijärventie 73, 93600 KUUSAMO Puh. 040 833 9831 - Fax 08 851 4016 office@polkky.fi tai etunimi.sukunimi@polkky.fi

VAALAN APTEEKKI www.vaalanapteekki.fi

Vaalankurkuntie 1 (Huom! uusi postiosoite), puh. 08 536 1270

P. 622 616

Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani

Ajanvaraukset sopimuksen mukaan.

Kiitän asiakkaitani kuluneesta vuodesta ja toivotan Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!

040 670 9003 040 515 9779

Jari Nykänen

040 653 1599

www.polkky.fi

Esa Polojärvi

Jari Juntunen

Pudasjärvi

Seppo Miettunen

040 678 7064

040 653 0122