Kotipitäjä 19 2015

Kotipitäjä

Nro 19 23.9.2015

Taivaslaulu tarttuu kipeään asiaan s. 6

Seuraavassa lehdessä teemana hyvinvointi, kauneus, terveys

Metsiin odotetaan kunnon talvea s. 8

1

Kotipitäjä

MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • MADEKOSKI • PIKKARALA •PERÄKYLÄ

KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • LAPINKANGAS • SANGINSUU

23.9.2015 19

SIISTI SYYSPIHA Husqvarna MONITOIMIKONEILLA

3-toimi Tyylikäs ja ketterä

RUOHONLEIKKURI R152 SVH n. 5hv 53cm, Hondan kone

RIDER R216 BS 9,6kW, 94cm

599,- 3990,-

Tilava

RUOHO-/LEHTIKERÄÄJÄ Esim. Sweeper 82cm

430,-/215,in ostajalle Nyt ajoleikkur AAN! PUOLEEN HINT

Kotipitäjälehti 9.9.2015

Kevyt

BIOLEIKKURI M 46

225,-

330,-

Monikäyttöinen

122LD - Combikone -Siima päällä

Käytännöllinen Tehokas PENSASLEIKKURI maatilasaha 122HD 45

260,-

445 II

399,-

Husqvarnan kevein

Vaalan Katsastus

260,-

• Katsastus • Rekisteröinti • Vakuutukset

LEHTIPUHALLIN 125B

Max. 3500 kg

Torstaisin 09.00-16.00

www.jussinpyora.fi

TUIRA Valtatie 29 (08) 5542 983 ma-pe 9-18, la 9-14

KONEIDE HUOLTO N ja VARAOS APALVEL U TUIRASS A OULUNLAHTI, Jukolankuja 1-3 (08) 5542 987 ma-pe 9-18, la 9-14

KIERTÄVÄ KAUPPAHALLI

Utajärven Katsastus • Katsastus • Rekisteröinti • Vakuutukset Keskiviikkoisin klo 09.00-16.00 www.avainasemat.fi

paikkakunnallasi viikottain tiskiltä mm. Pajuniemen palvia, Pöntiön possua, Viskaalin nautaa, Joensuun kukkoja, säilykkeitä ...

TORSTAISIN 16.00-17.00 MUHOS S-market PERJANTAISIN 10.00-11.00 VAALA tori 11.30-12.30 UTAJÄRVI tori 12.45-13.15 SANGINKYLÄkoulu 14.00-15.00 YLIKIIMINKIS-market 15.30-16.30 KIIMINKI S-market puhelin autoon: 0400 212 014 www.ruokapohjola.fi

Konetien Katsastus Oy

Vaala (Puusepäntie 1) Puh. (08) 3117 161

Utajärvi (Hiltulantie 2) Puh. (08) 3117 171

Kotipitäjä

2

Nro 19 23.9.2015

HAUTAKIVIEN

• Kaiverrukset ja entisöinnit • Uusien kivien suunnittelu ja myynti

HAUTAKIVITYÖT JUKKA OILINKI p. 0400 917 217

Toimittajan kynästä

23.9.2015

He ovat täällä tänään Asioin perjantaiaamuna varhain Oulun poliisitalon lupa-asioita hoitavassa toimistossa. Turvapaikanhakijoiden tulva tuli koettua henkilökohtaisesti.

Oven edessä ennen kello kahdeksaa parveili jonottamassa arviolta puolensataa tummaa ja vierasta kieltä puhuvaa miestä kasseineen ja laukkuineen.

Oven pielessä oli monella eri kielellä ja kirjaintyylillä kirjoitettu viesti, missä heitä kehotettiin odottamaan poliisin saapumista ohjaamaan peremmälle turvapaikka-asioita hoitamaan. Kaikki näytti sujuvan rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä. Poliisitalolla asioimaan tulleille paikkakuntalaisille annettiin kohteliaasti tietä.

Turvapaikanhakijoista suurin osa tulee Ruotsin kautta Haaparannasta Tornioon. Eilen avattiin Torniossa järjestelykeskus, missä jokainen turvapaikkaa hakeva rekisteröidään. Se on ehdottomasta välttämätöntä samoin

kuin tiukennettu valvonta rajoilla, mikäli halutaan jonkinlainen järjestys asiassa saada pidettyä.

Suomesta turvapaikkaa hakevien enemmistö tulee Irakista. Ruotsissa on annettu suorastaan ymmärtää, että heidän helpompi saada turvapaikka Suomesta. Liekö sitä kuulua urbaanilegendaa? Toisaalta on uutisoitu parinsadan irakilaisen vetäneen hakemuksensa pois ja palanneen kotimaahansa.

Suomesta annettu kuva on ollut liian ruusuinen.

Joka tapauksessa kansainvaellus Eurooppaan ja kohti pohjoista on saanut sellaiset mittasuhteet, ettei siihen ole voitu millään varautua. 30 000 turvapaikan hakijaa tänä vuonna saattaa olla hyvinkin alakanttiin mitoitettu arvio.

Nyt ollaan meilläkin niin suuren haasteen edessä, että valtion vakava taloudellinen tilanne on jäämässä sen varjoon. Toisaalta talouden tilasta on

ekonomisteilla poikkeavia arvioita ja ainakin yksi luokituslaitos säilytti viime viikolla Suomen AAA-luokituksen.

Vastaanottokeskuksia tarvitaan joka puolella maata ja niitä nouseekin kuin sieniä sateella. Onhan meillä vanhoja kouluja ja kasarmeja tyhjillään. Kuukausien toimettomuus ja epätietoisuus saa rauhallisenkin ihmisen hermostumaan. Järkevää tekemistä pitäisi löytyä aikuisille ja koulutusta lapsille.

Ymmärrettävästi on ilmennyt vastustusta ja pelkoja turvapaikanhakijoita kohtaan. Asia on kuitenkin nyt arkipäivää ja sen kanssa on elettävä. Ei hädänalaisia ihmisiä voi mereenkään heittää tai jättää tuuleen tuiskuun ilman suojaa. Paras tapa kotiuttaa on olla rohkeasti heidän kanssaan tekemisissä ja opettaa miten Suomessa tulisi elää.

Ilkka Hietala

Kärpät ja Kotipitäjä yhteistyössä VINKKI SÄÄSTÖKUURIIN, SOITA KATTOLUURIIN: Puh. 08 2377 9501 Korjauta kattosi hyvän sään aikana.

• Kostunut välikatto voi käydä kalliiksi.

• Vaihda varttikatto ennen vuodenvaihdetta – purkutyö kallistuu!

• Katto jopa 2 päivässä!

• Kysy meiltä rahoituksesta.

Oulun yksikkö

Paikalliset pojat!

laaturemontti.fi

Kotipitäjä

Jääkiekon hallitseva Suomen mestari Oulun Kärpät ja Kotipitäjä-lehteä julkaiseva Kustannus Oy Maaseutulehdet jatkavat vuosi sitten alkanutta yhteistyötään. Kärpät mainostaa alkaneen liigakauden ajan ottelutapahtumiaan Kotipitäjässä ja lehti seuraa Kärppien menoa kuluvalla jääkiekkokaudella.

Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno pitää tärkeänä päästä markkinoimaan tapahtumia paikallislehdessä, jonka levikkialueelta Oulujokilaaksosta käy hyvin paljon katsojia.

– Lehden levikki on alueellaan hyvä ja tiedämme, että sieltä käydään yksin ja ryhmissä Kärppien otteluissa.

Junnon mukaan seuran ja lehden välinen yhteistyö on pelannut hyvin ja samaa mieltä on Maaseutulehtien toimitusjohtaja Raimo Klasila.

Klasila uskoo, että Kärppien ottelumainokset ovat lisänneet Kotipitäjän kiinnostusta eten-

kin urheilusta kiinnostuneiden lukijoiden keskuudessa.

– Kärppämainokset ovat plussaa lehden imagolle.

Kärpillä hyvä alku Kärpät on saanut hyvän startin kauteen. Liiga alkoi usealla perättäisellä voitolla ja puolustava mestari otti heti paikan sarjataulukon kärjessä. Lisäksi Euroopan mestaruuden ratkova CHL-liiga alkoi oululaisilta oman lohkon ylivoimaisella voitolla.

Kahden perättäisen liigamestaruuden jälkeen seuran tavoitteena ei tietysti ole vähäisempi kuin triplan ottaminen. Juha Junno muistuttaa, että triplaa ei ole kukaan vienyt pitkään aikaan.

– On nähty, että mestaruuden uusiminen on usein vaikeaa.

Nyt on saatu sarjaan hyvä alku, mutta ensimmäinen tavoite on hankkia runkosarjassa kotietu pudotuspeleihin.

CHL-liiga on Junnon mielestä

tullut jäädäkseen. – Viime kaudella Kärpät ylsi välieriin ja yhtä maalia vaille finaaliin ollen paras suomalaisseura. Menestystä haemme myös tällä kaudella.

- Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella kohtaamme saksalaisen Düsseldorfer EG:n.

Düsseldorf on kova jääkiekkokaupunki ja sieltä tulee vastaan fyysinen joukkue, missä pelaa useita pohjoisamerikkalaisia.

Jatkon kannalta ratkaiseva ottelu pelataan 6. lokakuuta Oulussa.

Nälkäinen joukkue Mestaruuden jälkeen Kärppien joukkue uudistui melkoisesti.

Toimitusjohtaja Juha Junno näkee, että nyt on jalkeilla nälkäinen ja raikas joukkue. – Uudet pelaajamme ovat kauttaaltaan parhaassa iässä 20-24 –vuotiaita suomalaisia muissa liigaseuroissa ja Pohjois-Amerikassa kouliutuneita. Kaikilla on halu kehittyä ja päästä urallaan eteenpäin.

JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas JAKELU: Oulu-Suorajakelu Oy ja Itella Oyj. PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoim. Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Janne Halonen p. 045 127 7383 Myyntineuvottelija Tea Korkala p. 044 7922122 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi, aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

Raimo Klasila

Janne Halonen

Tea Korkala

Löydät meidät myös Facebookista

Toimitusjohtajat Juha Junno ja Raimo Klasila löivät kättä päälle yhteistyösopimuksen merkeissä.

- Oman juniorimyllyn tuottamat Sebastian Aha, Jesse Puljujärvi ja Markus Nutivaara saivat jo viime kaudella paljon vastuuta. Heidän ruutunsa kasvaa edelleen. Nyt tähän joukkoon on liitetty Antti Kalapudas, Aku Kestilä ja muutama muu, Junno luettelee.

Kärpillä oli menestyksellinen vuosi myös kaukalon ulkopuolella. Seuran liikevaihto kasvoi 20 prosentilla ja kasvu oli suurinta Kärppien historiassa.

Myös tulos oli hyvä yli puoli miljoonaa euroa. Junnon mukaan tulokseen pitää olla nöyrän tyytyväinen tässä taloudellisessa tilanteessa.

Ilkka Hietala

Tupakkakauppiashuijareita Oulun rautatieasemalla Lukijamme oli tullut matkalta junalla ja oli pysähtynyt Oulun rautatieasemalle jatkaakseen matkaa bussilla Muhokselle.

Tummaihoinen mies oli pysäyttänyt lukijamme ja kaupannut tupakka pakkausta missä oli ollut 10 kpl askeja teipattuna yhteen. Lukijaamme innostui edullisesta pakkaushinnasta ja kaupat oli sovittu. Kotiin tultuaan lukijamme oli aukaissut askit ja huomannut, että askeissa oli pahvinpalasia. Lukijamme haluaa jutun myötä varoittaa laittomista tupakkakauppiaista ja kehoittaa muita olemaan valppaana. Virheestä huvittuneena lukijamme aikookin tästä eteenpäin ostaa tupakka- ja muut tuotteet kaupasta.

Kotipitäjä

Nro 19 23.9.2015

3

Villasukkakeräys Rakkaudesta isovanhempiin Viime aikona on tullut tavaksi järjestää erilaisia keräyksiä eri tahoille. Näihin keräyksiin on osallistunut huomattava määrä innokkaita suomalaisia , joilta on löytynyt ylimääräistä vaatetta ja muuta tarpeellista tavaraa.

Samaan aikaan myös halu auttaa suomalaisia vanhuksia ja vähävaraisia on nostanut päätään ja erilaisia aloitteita heidän auttamisekseen esitetetään erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Muhoslainen naiskolmikko Krista Salmela, Maritta Henttunen ja Ippa Hepo-oja tarttuivatkin sosiaalisessa mediassa haasteeseen ja käynnistivät silmänräpäyksessä kampanjan muhoslaisten vanhusten auttamiseksi.

Jo aloituspäivänä keräykseen ilmottautui mukaan somessa huomattava määrä yksityishenkilöitä ja paikallisia yrittäjiä.

Tavoitteena on järjestää kaksi keräystä. Ensimmäisen keräyksen kohteena ovat muhoslaiset vanhukset, joille kerätään vaatetta sekä muuta tarpeellista piristämään syksyä.

Keräykseen lahjoitetuista tavaroista muodostetaan lahjapakkauksia, jotka toimitetaan Muhoksen kotihoidon työntekijöille. He jakavat paketit kotona asuville vanhuksille.

Muhoslaisilla tuntui olevan niin suuri sydän tähän keräykseen että naiskolmikko päätti että tätä keräystä ei voi jättää tähän.

Tarkoituksena onkin järjestää lähempänä joulua toinen keräys, jolla kerätään sukkia, lapasia ja muuta vaattetta, joululahjoja, sekä ihan henkilökohtaista palvelua muhoslaisille. Jo tässä

Jyri Vesikukka Muhoksen Villa

vaiheessa on tarjottu apua esim. lumenluontiin, hierontaan ja vanhusten ulkoiluttamiseen.

Joulukeräyksen sponsoreita etsitään parasta aikaa. Keräykseen voivat ilmottautua mukaan ihan yksityishenkilöt, yhteisöt kuin yritykset.

Lisätietoja: Krista Salminen, Maritta Moilanen, Ippa Hepooja

Muhoksen Villa Jyri Vesikukka jatkoi kevään alusta Muhoksen Villan yrittäjänä. Jyrin mummi Anneli Karppinen ja hänen veljensä Ilmari Säntti perustivat Muhoksen Villan vuonna 1949.

Anneli täytti 18-vuotta junamatkalla Kurikasta Muhokselle ja Ilmari-veli oli hieman vanhempi. Nuoret lähtivät Kurikasta vieraalle paikkakunnalle rohkeasti yrittäjiksi.

Muhos valikoitui paikkakunnaksi koska muhoslaisilta oli tullut kannustusta Villan tapaiselle yritykselle. Vastaanotto paikkakuntalaisilta nuorille yrittäjille oli ollut lämmin ja heidät otettiin avosylin vastaan.

Muhoksen Villalla on siis pitkät perinteet.Toiminta lähti liikkelle S-marketin takana olevasta Punaisesta talosta, missä Jyri nyt jatkaa toimintaa neljännen polven yrittäjänä. Tuotevalikoimaa on sukista, pipoihin ja neuleisiin myös lankatuotteita löytyy valikoimista.

Itse myymälä on Muhoksen keskustassa tutussa Sinisessä talossa.Tuotteita löytyy myös nettikaupasta.

Jyri halusi lähteä tukemaan toimintaa koska on omakohtaisesti kokenut vanhusten avuntarpeen ja sen kuinka paljon vanhukset oikeasti tarvitsevat apua arkeen. Jyri on toiminut

vapaaehtoisena omaishoitajana omalle mummilleen ja tietää hyvin vanhuksia päivittäin kohtaavat haasteet.

Jyrin viesti ihmisille olisi että auttamisen ei aina tarvitse olla materiaa. Monelle vanhukselle jo pelkästään kuunteleminen, keskustelu ja sosiaalinentoiminta on viikkojen kohokohta.

Jokainen meistä voisi laittaa omalle kohdalleen tavoitteen että antaisi arjen keskellä pienen hetken vanhuksille. Vanhempi ikäpolvi on viitoittanut meille viisailla ohjeillaan tien mitä kulkea ja rakentanut yhteiskunnan jossa meidän on helppo toimia.

Jyrin toiveena on, että ihmiset lähtevät sankoin joukoin mukaan keräykseen. Muhoksen Villa lahjoittaa keräykseen villatuotteita mm. alkuperäistä Eräpaitaa, jota on valmistettu jo 60-vuoden ajan.

Kunnellessani Jyriä puheesta kuultaa läpi syvä kunnioitus ja lämpö isovanhempia kohtaan.

Jälkisanat. Jyrin puheen jälkeen tunnen piston sydämessäni. Arjen hulinassa on helppo vedota kiireeseen. Viikot kuukaudet jopa vuodet vierivät.

Katson peiliin ja muistutan itseäni siitä mikä oikeasti on tärkeää.

Työpaja Tärppi Tärppiläisten ei tarvinnut miettiä montakaan sekuntia lähtevätkö mukaan Muhoksen vanhusten auttamiseen hyvin niukasta valmistautumisajasta huolimatta. Lähtökohtana ajatus siitä, että on hienoa pystyä auttamaan vanhuksia jotka ovat meille valmiiksi yhteiskunnan rakentaneet.

Vastaanotto asialle oli pelkästään positiivinen. Jokainen osallistui tekemiseen omien voimavarojensa mukaan.

Tällä kertaa mukaan lähdettiin leipomusten merkeissä. Tarmokkaita leipureita, pakkaajia ja hyvää syksyä korttien tekijöitä oli innokkaasti mukana.

Jatkossa ajatuksena olisi tarjota ulkoilutusta, lehden lukua ym. ystävätoimintaa vanhuksille organisoidusti. Toiminnasta voi olla yhteydessä Nuorten ystävien Anu Lappalaiseen Jouluna Tärppiläiset lähtevät mukaan jälleen myös leipomusten merkeissä.

Tärppiläisten mottona on laittaa hyvä kiertämään. Kun itse on saanut apua, haluaa sitä myös antaa. On paljon vanhuk-

Valmennuspaja Tärppi Tarja

sia joilla ei ole lähellä ketään omaisia. Etenkin heille muistaminen on kovasti tarpeen .

Seija, Jouni ja Tarja ovat ottaneet päävastuun leipomisesta, muiden mukana.

Seijan sanoin kaikki auttaminen, riippumatta auttamisen kohteesta, on aina eteenpäin.

Heillä on takana kahden päivän leipomisurakka.

Viestinä Tärppiläisiltä ihmisille: Jokainen voi auttaa omien kykyjensä ja jaksamisensa mukaan. Jokainen meistä voi omalla kohdallaan miettiä tapaa/keinoja auttamiselle.

Haastateltavana työhönvalmentaja: Taina Mustaparta.

Tärppiläiset: Seija,Jouni ja Tarja. Alkusanat: Jani Niemelä Haastattelujen teksti: Ippa Hepo-oja

TONTTI OULUJÄRVELTÄ Oulujärven vapaa-aikakeskuksen alueella Säräisniemen Ruununtörmällä on myytävänä vapaa-ajan tontteja.

Soveltuvat myös ympärivuotiseen asumiseen.

Myytävänä myös paritalo Vaalassa Kankarin kylässä.

Tiedustelut: Vaalan kunnan kotisivut, tekninen johtaja Juha Airaksinen 0400-855 951 ja rakennustarkastaja Ilkka Lyttinen 0400-855 950.

VAALAN KUNTA www.vaala.fi

Kotipitäjä

4

Nro 19 23.9.2015

Puun käytön kasvaessa metsäteollisuus ei tingi ekologisesta kestävyydestä

METSO-ohjelmalla oma tärkeä paikkansa Luonnonvarojen kestävään ja kasvavaan käyttöön perustuvalla biotaloudella on entistä vahvempi yhteys suomalaisten hyvinvointiin. Metsäteollisuuden investoinnit kasvattavat kotimaisen puun käyttöä lähivuosina noin viidenneksellä.

Puun käytön kasvaessa ekologisesta kestävyydestä ei tule tinkiä: jatkossa muun muassa talousmetsien luonnonhoitoon on panostettava vahvemmin ja METSO-ohjelman tulevaisuus on turvattava.

– Me tunnistamme metsäteollisuudessa vastuumme.

Kasvun kynnyksellä emme tule tinkimään metsien käytön ekologisesta kestävyydestä.

Metsien monimuotoisuudesta huolehtiminen on meille entistä tärkeämpää ja vaatii tuekseen

monipuolista keinovalikoimaa, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo EteläSuomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman METSO:n retkeilypäivässä Lahdessa.

– Valmistaudumme parhaillaan kehitystyöhön talousmetsien luonnonhoidon tason parantamiseksi sekä vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Tähän tärkeään työhön toivomme sidosryhmiä mukaan. Nyt tarvitaan yhteistyötä metsiemme monimuotoisuuden parantamiseksi osana luonnonvarojemme kestävää ja kasvavaa käyttöä, Salo jatkaa.

METSO:n resurssit turvattava Metsäjohtaja Salo on huolis-

saan METSO-ohjelman tulevaisuudesta. Viimeaikaiset viestit METSO-ohjelman rahoituksen suunnasta eivät ole oikeansuuntaisia.

– Puun käytön kasvaessa ohjelmaa ei tule heikentää.

METSO on osoittanut käytännön toimivuutensa keskeisenä

keinona metsien monimuotoisuuden suojelussa. Lisäksi se on merkittävin metsien suojelun väline Suomessa, Salo sanoo.

– Vapaaehtoinen METSOohjelma on saavuttanut laajan tuen paitsi metsäteollisuudessa myös luontojärjestöjen ja metsänomistajien keskuudessa.

Tämä ei ole tavallista Suomessa, ja sen pitäisi kertoa päättäjille jotakin ohjelman tärkeydestä, toteaa Salo.

METSO-ohjelma aloitettiin vuonna 2008. Sen tavoitteena on suojella pysyvästi 96 000 hehtaaria ja saada määräaikaisen suojelun sekä luonnonhoitohankkeiden piiriin 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä tavoitteista on saavuttamatta liki puolet.

Tiedossa kuitenkin on, että sekä suojelu- että luonnonhoidon määrärahoja ollaan leikkaamassa valtion budjetissa.

– METSO-ohjelman jatko tulee turvata siten, että ohjelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan.

Resurssit on kohdistettava kasvavasti sellaisiin kohtei-

siin, joissa niistä monimuotoisuuden kannalta saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty, Salo vetoaa.

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 160 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

Riku Niemi tähdittää Kajaanin kaupunginteatteria Kay Polakin elokuvaan perustuva ”Niin kuin taivaassa”musiikkinäytelmä sai ensi-iltansa Kajaanissa teatteritalon näyttämöllä 19 syyskuuta. Sen tähdittäjänä on tunnettu kapelimestari, tuottaja ja säveltäjä Riku Niemi.

Lokakuun näyttämön valloittaa Risto Isomäen kirjaan perustuva toimintatrilleri ”Litium 6”.

Joulutunnelmiin virittäydytään 19. marraskuuta, jolloin teatteri tarjoaa pikkujouluohjelmaa.

Syyskuussa vierailulla nähdään Rosa Liksonin kirjoittama ja Topi Mikkosen esittämä monologi Annikki Kariniemen elämästä ”Lapin punaiset hanget”.Vierailun ajakohta on 24 ja 25 päivä kuluvaa kuuta eli nyt tämän viikon lopulla.

Sissilinnan esitykset alkoivat 11.9., jolloin ensi-iltansa sai Anne Ballinin kirjoittama ja ohjaama näytelmä ”Liian herkkä”. Lisäksi lokakuun 9. päivä nähdään vierailuna nykyklassiko Roberto Zucco.

Esitys on toteutettu Saksassa Taideopiston Teatterikoulun ja Vapaan Teatterin yhteistyönä. ”Pelastetaan äiti” esitetään 13.

11. 2015. Se on yhden naisen kiertävä lastenteatteriesitys, jolloin se saa ensiesityksensä Kajaanin Sissilinnassa.

Riku Niemi ja ”Niin kuin taivaassa Niin kuin taivaassa on lämmin-

henkinen kuvaus kansainvälisesti menestyneestä kapelimestarista, joka sydänkohtauksen saatuaan haluaa vetäytyä kaupungin synkkyydestä maaseudun rauhaan.

Kapelimestari palaa kotiseudulleen pohjoiseen ja ostaa vanhan kansakoulun. Pian hän huomaa johtavansa amatööreistä koostuvaa kirkkokuoroa.

Kuoron kautta hän löytää itsensä ja musiikin ilon uudelleen ja omaperäisten harjoitusten kautta jokainen kuorolainen löytää oman, ainutkertaisen äänensä.

Näytelmässä pääosaa eli tahtipuikkoja heiluttaa tunnettu tuottaja, kapelimestari ja säveltäjä Riku Niemi. Näytelmä perustuu Kay Polakin tuottamaan ”Niin kuin taivaassa” nimiseen elokuvaan, ja sen ohjauksesta vastaa Fiikka Forsman.

Kajaanin kaupunginteatterin markkinoija Anja Pietarinen kertoo, että elokuvana ”Niin kuin taivaassa” on saanut ensi-iltansa jo vuonna 2004. Nyt elokuvaan on tulossa jatko-osa.

Se saa ensi-iltansa samaan aikaan, kun nyt esitettävänä oleva Kajaanin kaupuginteatterin näytelmä.

Syyskaudella tunteita ja pelkoja Parhaillaan esitetään Sissilinnassa näytelmää nimeltä ”Liian herkkä”. Näytelmä, jonka ensiilta oli 11.9., kertoo Meri-tytön

tunnoista elämäntilanteessa, jossa puuttuu se yksikin luotettava aikuinen. Vanhemmat ovat eroprosessissa ja tyttären pahaolo on jäämässä heudän oman elämäntilanteensa selvittelyn jalkoihin.

Esitys on herkkä ja hykerryttävä nuoren tytön tutkimusmatka omaan minuuteensa; maailmaan, jossa kaikki portit ovat avoinna. Musiikki ja tanssi tuovat oman lisänsä tähän toivorikkaaseen tarinaan.

Lokakuun 10 päivä saa ensiiltansa Hanna Kirjavaisen ohjaama ”Litium 6” näytelmä, joka on pelottavan todenmukainen kuvaus ydinterrorismin ajankohtaisesta uhkasta ja mahdollisesta maailmanlopusta.

Aihetta lähestytään kuitenkin nopearytmisen komediallisen toimintaelokuvan tyyliin lajityypin klassisia elementtejä energisesti ja huumorilla pöllyttäen.

Vierailuesityksiäkin tulossa Syksyn ensimmäinen vierailuesitys nähdään 25. ja 26. päivä kuluvaa kuuta. Silloin Kajaanin kaupunginteatteriin saapuu Topi Mikkonen, joka esittää Annikki Kariniemestä kertovan monologin ”Lapin punaiset hanget”. Monologi on Rosa Liksomin kirjoittama ja sitä on esitetty jo eripuolilla Suomea viime vuonna. Esitys

on nähty mm. Paltamossa.

Toinen vierailulla nähtävä esitys on Teatterikorkeakoulun Lavat auki -hankkeen tuotantoa nimeltään Roberto Zucco. Roberto Zucco on Bernard-Marie Koltésin kirjoittama nykyklassikko sarjamurhaajasta, jota yksikään vankila ei pidättele.

Esitys on Teatterikorkeakoulun ja Vapaan teatterin yhteistuotatoa ja se tuo 12 valmistuvaa näyttelijää Sissilinnan näyttämölle. Vierailu on 9. ja 10. päivä lokakuuta.

Lapsillekin ohjelmaa Pelastetaan äiti on yhden naisen kiertävä teatteriesitys. Siinä näyttelijä puvustuksineen, tarpeistoineen sekä lavasteineen rakentaa teatterin paikan päälle. Hahmoja on monta: äiti, tyttö, sammakko, kameli, merirosvo ja niin edelleen, mutta esiintyjiä vain yksi.

Lapsikatsoja voi seurata tarinaa seikkailuleikkinä, aikuinen näkee toisenkin tason; kysymyksen vanhemuudesta, läsnäolosta ja pysähtymisestä lapsen hetkeen. Ensi-ilta on Sissilinnassa 13.11.2015.

Ohjelmistossa jatkaa Max ja Moritz, valloittava lastennäytelmä, joka kertoo kahdesta kurittomasta pojasta. Esityksessä on vekkulia riimittelyä, vauhtia ja toimintaa sekä hyväntahtoista huumoria - olkoonkin, että viikareiden kepposet ovat

melkoisia. Ohjaaja on Minna Vainikainen. Esitys on sirkusteaterimainen ja sopii myös varttuneimille.

Joulukausi alkaa 19. marraskuuta Joulukausi aloitetaan 19. marraskuuta, jolloin ensi-iltansa saa pikkujoulutunnelmiin sopiva esitys Haloo, kuuleeko Jou-

lupukki. Esityksen teemana on joulupukin kuumalinja.

Näyttämöllä koetaan jouluista tunnelmaa ja kuullaan tuttuja joululauluja uusina sovituksina jouluevankeliumista Samu Sirkkaan. Näyttämöllä nähdään koko talon henkilökunta. Ohjaus on Janne Kinnusen.

- PM-media/Paltamo.

”Litium 6” on näytelmä, jossa ydinterrorismin uhka ja maailmanlopun pelko ovat päällimäisinä.

Kotipitäjä

Nro 19 23.9.2015

5

Naisten määrä metsänomistajina kasvaa

Naisten Metsäpäiviä vietettiin Rokualla Naisten osuus metsänomistajina on kasvanut jo niin, että metsänomistajista noin kolmannes on naisia. Ja määrä on edelleen kasvussa, kertovat metsäalan asiantuntijat. He sanovat myös naisten olevan aktiivisempia huolehtimaan metsistään kuin miehet tai ainakin innokkaimpia hankkimaan asiantuntevaa tietoa ja neuvoa siitä mitä metsälle pitää tehdä.

– Usein näyttää siltä, että miehet eivät usko neuvojia ennen kuin he itse saavat kokeilla omiaa toimiaan. Sitten jos homma menee niin sanotusti ”metsään” tullaan kysymään neuvoja, selventää metsäpäivien vetäjänä toiminut MTK:n metsäasiantuntija Markku Ekdahl.

Rokualla toteutetun Naisten Metsäpäivien järjetelyissä olivat mukana Pohjois-Suomen metsänomistajat, PohjoisSuomen metsämarkkinat LKV, Maa- ja kotitalousnaiset, Pohjois-Suomen MTK, Oulun ammattikorkeakoulu ja Optia Säästöpankki, joten asiantuntemusta riitti. Kaksipäiväisen tapahtuman avasi Eija Rautiainen Muhoksen metsänhoitoyhdistyksestä. Sieltä olivat mukana myös Tapio Kylmänen ja Tapio Kivelä kertomassa puukauppoihin liittyvistä asioista. Puolestaan kiinteistönvälitys- ja sukupolvenvaihdospalveluista teki selkoa Ylikiimingin Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juhani Heikkinen.

Maa-ja kotitalousnaisten aiheena oli ”Metsästä voimaa”, mikä tarkoittaa, että metsä antaa muutakin kuin vain työtä ja toimentuloa. Se on henkinen voimanlähde ja luonnossa liikkumisen autuus. Myös sienet marjat ja ovat metsien antia, ei

yksinomaan puu. Näistä asioista kertoi naisille Maija-Liisa Tastula-Ojala. Sieniasioihin perehtytti naisväkeä Kaisu Sipola OAMK:ta, joka järjesti osallistujille ruokasieninäyttelyn. Lisäksi tapahtumaan liittyi Rokua Geopark -alueeseen tutustuminen, metsätaitorataa ja sienten poimintaa.

Viimeisenä päivänä oli vuorossa ryhmäkoulutusta, kuten Tero Parkkisen vetämänä raivaussahan huollon opastusta ja sen käyttöä, Anna Taskilan metsäselaimen käytön opastusta, Juhani Heikkisen neuvontaa rajalinjojen aukaisusta ja tarkkuuspaikantimen esittelyä sekä MTK Pohjois-Suomen edustaja Anita Mäkipuron toteuttama lähiruokarasti.

Neuvontaa tarvitaan monesta eri syystä Metsäpäiville osallistuneet 25 naista kuuntelivat tarkasti luennoitsijoita. Myös kysymyksiä satoi, joka oli osoitus neuvonnan tarpeellisuudesta. Samaa sanoi MTK:n kenttäpäällikkö / metsäasiantuntija Markku Ekdahl.

– Koulutuksen tarpeellisuutta lisää myös se, että uusia naismetsänomistajia tulee vuosittain joko metsätilaostojen tai perintöjen muodossa. Myös vuosittaiset muutokset mm. verotuksessa tai puun myyntihintojen muodossa lisäävät tiedonjaon tarpeellisuutta, tulkitsee Ekdahl.

Muun muassa osallistujista mukana olleet 33 vuotta metsänomistajana toimiva 90 hehtaaria metsää omistava Annikki Oikarinen Temmekseltä ja pari vuotta metsää omistava Eila Olsbo-Moilanen Oulusta pitivät

tapahtumaa tärkeänä. Eila kertoo olevansa sen verran tuore metsänomistaja, että tarvitsee lisätietoa metsänhoitoon liityvissä asioissa. Tosin hän sanoo, että metsänhoitoyhdistys on se joka suurelta osin hoitelee metsäyhtymää.

– Itse hankin pääasiassa polttopuita metsästä, joita tarvitaan mm. mökillä saunan lämmitykseen ja vähän muuhunkin.

Minulle metsä merkitsee paljon muutakin kuin puuta, sillä viihdyn metsissä. Sieltä löytää konttorityön vastapainoa ja luonnonrauhaa. Minulle se on metsä, painottaa Eila OlsboMoilanen.

Annikki Oikarinen kertoo, että hänelle metsänhoitoyhdistys on myös hyvin merkittävä apu, sillä hän sanoo myyvänsä metsää hoitosuunnitelman mukaisesti.

– Osa Limingan suoalueista on ojitettu ja ne on metsitetty ja nyt niitä hoidetaan mm. harvennushakkuin hoitosuunnitelman mukaisesti. Myös tietoa puun hintatasosta ja muistakin muutoksista tarvitaan joka vuosi, sanoo Annikki Oikarinen.

Päätyönään hän kertoo hoitavansa puutarhaa ja metsänhoitoa hän pitää vain sivuharrastuksenaan.

Naisten Metsäpäiville osallistuttiin eri puolilta Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata. Paltamosta oli mukana Vaarankylällä asuva Liisa Hurskainen, jolle metsänhoitoon liittyvät asiat tulivat tärkeiksi miehensä poismenon jälkeen. Hän sanoo, ettei hän ole ottanut moottorisahaa eikä edes raivaussahaa vielä käteensä. Nyt hän aikoo kokeilla miten raivaussaha toimii ja pysyy käsissä.

– On vähän pakkokin opetella, kun jäin yksin. Tosin mieheni veljet ovat olleet apuna, kun viimeisimmät hakkuut jäivät kesken, kertoo Liisa. Tällaisia koulutuspäiviä hän pitää erittäin tärkeinä.

-PM-media/Paltamo.

Etualla istuvat Annikki Oikarinen ja Eila Olsbo-Moilanen sanovat, että tietoa metsänhoitosta tarvitaan oli sitten tuore ja jo pidempään toiminut metsänomistaja, sillä asiat muuttuvat jopa vuosittain.

Rokualle Naisten Metsäpäiville osallistui 25 naista Pohjois-Pohjamaalta ja Kainuusta.

Kattopaketit suoraan tehtaalta

• Konesaumarivit • Lukkosaumarivit • Tiilikuvioprofiili • Katto ja seinäprofiilit • Sadevesijärjestelmät • Listat • Kattoturvat • Tarvikkeet

takuuteräs Posantie 11 90620 Oulu Puh. 040 556 9063 040 686 9893 050 594 0464 www.janla.fi

Teräspalvelukeskus Teräspalvelukeskus

Naisia kiinnosti Tero Parkkisen opastus raivaussahan käytöstä ja huollosta niin, ettei siihen varattu aika tahtonut riittää.

Kotipitäjä

6

Nro 19 23.9.2015

Taivaslaulu tarttuu kipeään asiaan Kay Pollakin elokuvaan perustuva Niin kuin taivaassa Alussa oli musiikki.

Musiikillinen draamakomedia.Lämminhenkisen musiikkinäytelmän pääosassa ja kapellimestarina itse Riku Niemi!Ensi-ilta la 19.9.

Käsikirjoitus ja ohjaus Anne Ballinin Liian herkkä esitys on herkkä ja hykerryttävä nuoren tytön tutkimusmatka omaan minuuteensa; maailmaan, jossa kaikki portit ovat vielä avoinna. Ensiilta pe 11.9. Valokuvaaja Pakka Homasen näyttely avoinna tuntia ennen esitystä. Näyttely esillä lokakuun loppuun saakka.

Käsikirjoitus Rosa Liksom Dramaturgia, sovitus ja ohjaus Jani Manninen Lapin punaiset hanget — Topi Mikkolan vierailu Monologi Annikki Kariniemen elämästä 25. ja 26.9.2015 Risto Isomäki - ohjaus Hanna Kirjavainen Litium 6 Komediallinen toimintatrilleri parhaiden actionelokuvien henkeen! Ensi-ilta la 10.10 (22 e), ennakko pe 9.10. (15 e) Edut ryhmille (väh. 21 katsojaa) 2 euron ale/lippu, vapaalippu ryhmänvetäjälle, kuljetustukea bussimatkalle. Soita ja kysy lisää!

Oulun kaupunginteatteri aloitti syyskautensa rohkeasti tuomalla suurelle näyttämölle Pauliina Rauhalan kiitettyyn ja palkittuun esikoisromaaniin pohjautuvan Taivaslaulun.

Vanhalestadiolaisuudesta ja sen uskovilleen aiheuttamista vaikeista kysymyksistä kertova näytelmä on näillä seuduilla rohkea teko.

Jo ensi illan yleisöreaktioista saattoi päätellä, että näytelmä tulee liikuttamaan ja ehkä vihastuttamaankin monia. Ainakin yleisömenestystä voi odottaa. Toivottavasti myös monet jumalanarmoitetuiksi itsensä mieltävät uskaltautuvat teatteriin, vai onko se syntiä?

Lestadiolaisuus mielletään ulkopuolella vanhakantaista

elämänmuotoa kannattavaksi alakulttuuriksi, josta kerrotaan mitä erilaisimpia tarinoita. Suuret perheet, televisiokielto, syntisistä eristäytyvä toiseellisuus ja yhteisön tiukka kontrolli ovat ulkopuolisesta näkyvimpiä lestadiolaisuuden piirteitä.

Ja seurakunnassa puhuvat vain miehet. Naiset on alistettu synnytyskoneiksi, kuten näytelmän repliikissä todetaan.

Nuoren parin ja näytelmän edetessä suurperheen vanhempien Viljan (Merja Pietilä) ja Aleksin (Jyri Ojansivu) rakkaustarina, henkinen, hengellinen ja fyysinen kamppailu koskettavat. He ovat perustaneet perheen lestadiolaiselle kivijalalle, missä jokainen lapsi on siunaus.

Synnyttämällä taivaaseen – ajattelun mukanaan tuomat jatkuvat raskaudet painavat Viljan jaksamisen äärirajoille. Myös rakastava isä Aleksi kokee perheen jatkuvan kasvun taakaksi ja hänestä tulee toisinajattelija, joka heiluttaa perustuksia.

Lapsia pelotellaan helvetin tulijärvellä ja etenkin perheen vanhin tytär Kaisla (ensi-illassa Fanni Karvonen) pohdintoineen ja pelkoineen saa kylmät väreet kulkemaan katsojan selässä. Runsaalla joukolla lapsinäyttelijöitä on oma merkittävä sijansa esityksessä. He ovat kauttaaltaan hellyttäviä ja aitoja.

Viime vuosina on lestadiolaisuuden ympärillä kohuttu pedofiilitapauksista ja siitä, pitääkö

Liput 25-5 e. Kajaani Infon lipunmyynti 08 6155 2555 ma-pe klo 9-16.30. Teatteritalon lipunmyynti 08 6155 2244 ti-pe klo 16.30-19. Ryhmät 044 7100 350 ja 044 7100 454 www.kajaaninteatteri.fi

uhrin antaa anteeksi. Tätä taustaa vasten olisi voinut odottaa näillä seuduin kärjekkäämpää tulkintaa. Seija Holman dramatisoinnin pohjalta ohjauksesta vastaava Heta Haanperä on välttänyt ylilyöntejä ja edennyt niin sanotusti kieli keskellä suuta. Silti näytelmästä on saatu koskettava ja viesti menee hyvin uskottavasti perille.

Näytelmä sisältää hyvin paljon Siionin lauluja ja virsiä sekä saarnamiesten puheita. Saarnamies Taikki-Heikin (Timo Pesonen) puheen on kirjoittanut pastori Stiven Naatus.

Näytelmän lavastus on Jukka Kyllösen käsialaa. Siinä on käytetty oivallisesti hyväksi kaupunginteatterin tekniikkaa.

Naiset vetävät puhisten kolisevia lastenvaunuja ylös ja alas portaita. Näytelmän kulissi on kuin suuri taulutelevisio. Pasi Räbinän puvustuksessa henkii selvä sukupuolten vastakkainasettelu; miehet tummissa puvuissaan ja naiset kirjavissa mekoissa.

Ilkka Hietala

Perheyhteyteen kuuluu kolme sukupolvea. Kuvassa keskellä Aleksin äiti (Tuula Väänänen) kattila sylissä, vasemmalla Aleksi (Jyri Ojansivu), lasten keskellä keltaisessa mekossa Vilja (Marja Pietilä) ja lapset vasemmalta Aki Pelkonen, Katri Käkelä, Senni Asell, Lumi Tuokkola, Ahti Haanperä ja Simo Suojanen. (kuva: Jussi Tuokkola).

Kylpyhuoneet ja niiden korjaukset aiheuttavat ongelmia taloyhtiöissä Kylpyhuoneremontit ovat taloyhtiön tavallisimpia remontteja. Osakkaat ja taloyhtiön edustajat harvoin kuitenkaan tietävät, miten kylpyhuoneen korjaus käytännössä hoidetaan ja kenen maksettaviksi korjauskustannukset kuuluvat. Kylppärit kuntoon – Käytännön opas taloyhtiölle -uutuuskirja auttaa ymmärtämään asiaa paremmin.

Kylpyhuoneongelmat yleisiä taloyhtiöissä Kylpyhuoneet aiheuttavat harmaita hiuksia taloyhtiöväelle, niin osakkaille kuin hallituksen jäsenillekin. Vaikka kylpyhuoneremontit ovat tavallisimpia asunnon remonteista, niihin liittyviä määräyksiä ja ohjeita ei välttämättä tunneta.

– Meihin otetaan usein yhteyttä kylpyhuoneisiin liittyvissä ongelmissa, vahvistaa lakimies Kirsi Ruutu Kiinteistöliitto Uusimaasta. Kiinteistöliitto Uusimaa antaa juridista ja teknistä neuvontaa jäsenta-

loyhtiöilleen. Ruudun mukaan usein kysytään esimerkiksi sitä, kuka tutkii kosteusvauriot, miten perusteellisesti kylpyhuone pitää remontoida kosteusvauriotilanteessa ja kuka maksaa kylpyhuoneen korjauksen.

Ruudulta ja Kiinteistöliitto Uusimaassa neuvontainsinöörinä työskentelevältä Jari Hännikäiseltä on juuri ilmestynyt aiheeseen liittyvä kirja, Kylppärit kuntoon – Käytännön opas taloyhtiölle (Kiinteistöalan Kustannus Oy).

– Ideoimme aluksi kylppärit kuntoon -teemalla koulutuksen jäsentaloyhtiöille, ja kun se saavutti suuren suosion, luonteva jatkumo oli kirjoittaa aiheesta opas. Oppaassamme käydään läpi perusasiat taloyhtiössä tehtävistä kylpyhuoneremonteista ja niihin liittyvästä päätöksenteosta, Ruutu kertoo.

Ikä, rakenneviat ja kunnossapidon laiminlyönti ongelmina Millaisia ongelmia ja vikoja

suomalaisissa kylpyhuoneissa sitten on? Yleisin kompastuskivi on, ettei taloyhtiöissä ymmärretä, että kylpyhuoneillakin on tietty elinkaari, käyttöikä.

– Elinkaarensa päähän tulleet kylpyhuoneet pitää korjata, muuten syntyy herkästi vesi- ja kosteusvahinkoja, selvittää Jari Hännikäinen. Hänen mukaansa valtaosa ongelmista vältettäisiin, jos asuntojen kylpyhuoneet korjattaisiin suositusten mukaisesti vähintään 20–25 vuoden välein.

Säännöllisestä korjaamisesta ei tosin aina ole apua, sillä esimerkiksi asukkaan puutteelliset huoltotoimet voivat tehdä kylpyhuoneelle hallaa.

– Ongelmia syntyy siitä, jos asukas laiminlyö kylpyhuoneen puhtaanapidon tai tukkii vaikkapa kylpyhuoneen ilmanvaihdon, Hännikäinen kertoo.

Valitettavasti myös rakennusvirheet ja väärin tehdyt remontit aiheuttavat ongelmia. Kylppärit kuntoon -opas on kirjoitettu, jotta edes osa näistä pystyttäi-

siin välttämään ja kylpyhuoneet tulisivat asianmukaisella tavalla korjatuiksi.

Taloyhtiö korjaa vastuulleen kuuluvat viat Taloyhtiö vastaa lain mukaan kylpyhuoneen rakenteiden, vedeneristeiden ja perusjärjestelmän osien kunnossapidosta.

Korjaustoimiin ei taloyhtiön tarvitse ryhtyä niin kauan, kuin kylpyhuoneessa ei ole vikaa ja se toimii asianmukaisesti.

Esimerkiksi se, että osakas ei pidä kylpyhuoneen pintamateriaaleista, ei riitä korjausperusteeksi.

Tilanne on toinen, jos kylpyhuoneessa epäillään esimerkiksi kosteusvauriota. Tällöin taloyhtiön kuuluu pikaisesti selvittää ongelman olemassaolo.

Jos vika todetaan ja se johtuu taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvista seikoista, taloyhtiö hoitaa kylpyhuoneen korjauksen. ”Taloyhtiö korjaa osakkaan kylpyhuoneen niin

sanottuun yhtiön perustasoon”, Kirsi Ruutu kertoo. Jos osakas haluaa perustasoa paremman korjauksen, hänen tulee maksaa osa korjauksesta itse.

Toisinaan taloyhtiössä voidaan päättää myös kaikkien kylpyhuoneiden korjauksesta kerralla. – Kaikkien kylpyhuoneiden korjaaminen on perusteltua, jos kylpyhuoneet ovat käyttöikänsä päässä tai yhtiössä tehdään putkiremontti, jonka yhteydessä kylpyhuoneet uusitaan, Ruutu toteaa.

Osakas vastaa oman kylpyhuoneremonttinsa kustannuksista Taloyhtiön osakas voi toki remontoida kylpyhuoneensa myös omatoimisesti. Remontti on tehtävä hyvän rakennustavan mukaisesti ja siitä on ilmoitettava taloyhtiölle etukäteen kirjallisesti.

– Tällöin taloyhtiö voi tarkistaa, ettei remontista aiheudu haittaa rakenteille tai muille osakkaille, Kirsi Ruutu muistuttaa.

Kylppärit kuntoon -oppaassa on pyritty selventämään sitä, kuka osakkaan teettämän kylpyhuonekorjauksen kustannukset maksaa. Ruudun mukaan osakkailla on väärinkäsityksiä kustannusten jaosta. Saatetaan esimerkiksi olettaa, että kustannukset jakaantuvat kaikissa remonteissa lain kunnossapitomääräysten ja Taloyhtiön vastuunjakotaulukon mukaan.

– Osakas voi olettaa yhtiön aina maksavan vedeneristeet.

Tosiasiassa osakkaan kuuluu kuitenkin oma-aloitteisessa kylpyhuoneremontissa maksaa vedeneristeiden uusimiskustannukset, ellei vanhoissa eristeissä ole todettu vikaa tai puutetta, Ruutu kertoo.

Kotipitäjä

Nro 19 23.9.2015

7

JÄNNITTÄVÄT LIIGATAISTELUT RAKSILASSA!

KÄRPÄT ÄSSÄT

TIISTaINA 29.9. KLO 18:30 OULUN ENERGIA AREENALLA

KÄRPÄT HIFK

LAUANTAINA 3.10. KLO 17:00 OULUN ENERGIA AREENALLA

KÄRPÄT KOOKOO

LAUANTAINA 10.10. KLO 17:00 OULUN ENERGIA AREENALLA LIPUT: Areenaistuimet 26€, puupenkit pitkät sivut/areenist. 1.rivi 22€, puupenkit kulmat/päädyt 19€, seisomapaikat (aik.) 11€, seisomapaikat (lapset 7-16 v., opiskelijat, eläkeläiset) ja pyörätuolipaikat 8€. MYYNTIPISTEET: Stockmann neuvonta, Neste Oulun Baari Maikkula, Neste Hiironen, Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma, R-Kioski Pateniemi, R-Kioski Ratakatu, Musiikki-Kullas, Ideapark Oulu, i-kioski. Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset toimituskulut. AITIOT: Aitiot, VIP-paketit ja ryhmävaraukset Kärppätoimistolta: 08-8155700 (arkisin ma-pe 10-17) tai myynti@oulunkarpat.fi ja markkinointi@oulunkarpat.fi. Ovilla turvatarkastus.

VÄLTÄ LIPPUJONOT, HANKI LIPPUSI HELPOSTI NETISTÄ: www.lippupalvelu.fi Lippupalvelun puhelinpalvelu on avoinna ma-la klo 8-21, su ja pyhäisin klo 10-18 numeroissa 0600-10800 (1,98 euroa /min + pvm) ja 0600-10020 (6,84 euroa/puhelu + pvm)

kärppätuotteet netistä: www.karppakauppa.fi

www.liiga.fi

Aitiot, vip-paketit ja ryhmävaraukset Kärppätoimistolta: 08-8155700 (arkisin ma-pe 10-17) tai myynti@oulunkarpat.fi ja markkinointi@oulunkarpat.fi

OULUN KÄRPPIEN KOTIOTTELUT KAUDELLA 2015-2016 La 12.9.2015 Ti 15.9.2015 To 17.9.2015 La 19.9.2015 Ti 29.9.2015 La 3.10.2015 La 10.10.2015 Pe 16.10.2015

17:00 18:30 18:30 17:00 18:30 17:00 17:00 18:30

Kärpät - KalPa Kärpät - TPS Kärpät - Pelicans Kärpät - Ilves Kärpät - Ässät Kärpät - HIFK Kärpät - KooKoo Kärpät - HPK

La 24.10.2015 La 31.10.2015 Ma 16.11.2015 Su 22.11.2015 La 28.11.2015 To 3.12.2015 La 5.12.2015 Ke 9.12.2015

17:00 17:00 18:30 15:00 17:00 18:30 17:00 18:30

Kärpät - Lukko Kärpät - Tappara Kärpät - SaiPa Kärpät - JYP Kärpät - Blues Kärpät - Ilves Kärpät - HIFK Kärpät - Sport

La 12.12.2015 La 26.12.2015 Ti 5.1.2016 La 16.1.2016 La 23.1.2016 Ke 27.1.2016 Ti 2.2.2016 To 4.2.2016

17:00 17:00 18:30 17:00 17:00 18:30 18:30 18:30

Kärpät - KalPa Kärpät - Blues Kärpät - Lukko Kärpät - Pelicans Kärpät - KalPa Kärpät - JYP Kärpät - HPK Kärpät - SaiPa

Ke 10.2.2016 Ti 16.2.2016 To 18.2.2016 Ke 2.3.2016 La 5.3.2016 Ti 8.3.2016

18:30 18:30 18:30 18:30 17:00 18:30

Kärpät - Sport Kärpät - KooKoo Kärpät - Ässät Kärpät - Tappara Kärpät - TPS Kärpät - JYP

Kotipitäjä

8

Jätevesineuvontaa kannattaa kysellä ennen lumia Jos kiinteistön jätevesiasiat mietityttävät, on apua tarjolla.

Maksutonta jätevesineuvontaa tarjoaa Kainuun kunnille Kainuun Nuotta ry ja Pohjois-Pohjanmaan puolella ProAgria Oulu. Neuvonta on puolueetonta ja luottamuksellista. Neuvojan voi kutsua tekemään kiinteistökohtaista neuvontaa omalle talolle tai mökille. Neuvojaa voi pyytää myös esimerkiksi kylätapahtumiin kertomaan aiheesta.

- Tilanne on helpointa katsoa paikan päällä kiinteistöllä, eli ennen lumia kannattaa soitella, kertoo jätevesineuvoja Sari Leinonen Kainuun Nuotalta.

Jätevesien käsittelyä oman viemäröinnin kiinteistöillä on haluttu parantaa, koska yleinen pelkkä sakokaivokäsittely ei juuri puhdista vesiä. Suoraan vaikutukset näkyvät omassa rannassa ja kaivoveden laadussa. Siirtymäaika uudistuksille on maaliskuuhun 2018 mennessä.

Kiinteistökäynnillä katsotaan millainen on nykyinen jätevedenkäsittely, veden käyttötaso ja neuvotaan mahdollisissa muutoksissa. Puhdistusteho voi olla jo nyt riittävä, jolloin toimenpiteitä ei tarvita. Vapautettu voi olla myös iän puolesta, tai sosiaalisin perustein. Erityisen tärkeää neuvonta on pohjavesialueilla ja rannoilla asuville. Neuvoja voi kysyä myös lietekaivojen tyhjentämisestä. Jätevesineuvoja Leinosen tavoittaa numerosta 044 782 6661 ja ProAgria Oulun Merja Talvitien numerosta 045 657 8611.

Pertti Moilanen Hankintaesimies

Hailuoto, Ii, Haukipudas,Yli-Ii, Kiiminki, Oulu, Kempele, Oulunsalo, Muhos, Utajärvi,Vaala 044 256 8472 pertti.moilanen@junnikkala.com

Nro 19 23.9.2015

Metsiin odotetaan kunnon talvea Hiljaisen kesän jälkeen syksyn puukauppa on käynnistynyt suhteellisen vilkkaana, MTK:n markkinakatsauksessa todetaan. Pohjois-Suomessa elokuun ostomäärä oli viime vuoden elokuun tasolla.

Pohjois-Pohjanmaalla alkuvuoden ostomäärä on vielä hieman viime vuotta perässä.

Kainuun puukauppa on alkuvuonna ollut selvästi edellisiä vuosia vaisumpaa, mutta piristyi loppukeväällä. Syksyn puukauppa on Kainuussa alkanut vilkkaasti.

Muhoksen Metsänhoitoyhdistyksen alueella puukauppaa on tehty toiminnanjohtaja Tapio Kylmäsen mukaan tälle vuodelle suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten.

– Alkuvuosi oli vähän hiljaisempaa, mutta piristystä on tapahtunut ja tästä on tulossa lähes samanlainen vuosi kuin edellinen. Kahtena edellisenä vuonna olemme puukaupassa olleet hieman jäljessä johtuen osittain leudoista ja lyhyistä talvista. Viime talvena routaa ei ollut juuri lainkaan. Korjuu oli vaikeaa ja puuta jäi ostajilla korjaamatta.

Kylmäsen mukaan sateista alkukesää seurannut kuiva elokuu on parantanut tilannetta korjuutyömailla. - Alkukesällä korjaamatta jääneitä kohteita on saatu hakattua elo- syyskuussa. Hankintahakkuita on hyvä tehdä juuri nyt mutta kannattaa varmistaa puun menekki ennen hakkuiden aloittamista, sydäntalvella ei hankintapuuta tahdo saada menemään jos ei ole etukäteen kauppoja tehnyt.

– Kesäkorjuukelpoisia kohtei-

ta menee nyt kaupaksi ja niitä kannattaa tarjota. Tuleva talvi on jälleen kysymysmerkki.

Talvileimikoita ei nyt juurikaan vielä osteta parin edellisen huonon talven vuoksi. Kysyntä on ollut hiljaista ja hintataso lievässä laskussa.

Metsänomistajien toiveissa onkin Kylmäsen mukaan aikainen kunnon talvi, silloin vanhat rästit saataisiin korjattua ja uusille talvileimikoille tulisi tilaa.

Talvileimikoita kannattaa joka tapauksessa teettää ja laittaa niitä tarjolle. – Ja toinen toive olisi maahan suunniteltujen useiden suurtenkin puuta käyttävien investointien käyntiin lähtö ja toteutus suunnitellussa aikataulussa.

- Suomen puuvaranto kasvaa paljon nopeammin kuin meillä hakataan ja uudet investoinnin lisäisivät kysyntää, mikä toivottavasti vaikuttaisi myös puunhintaan positiivisesti. Investointeja tarvitaan myös esimerkiksi metsäautoteihin, jotta puu saadaan metsästä käyttöön, Tapio Kylmänen kiteyttää.

Taimikoihin huomiota Toiminnanjohtaja Tapio Kylmäsen mukaan juuri nyt on hyvät kelit taimikoiden hoitoon. – Kesäkuussa uudistui kemera-laki, minkä perusteella voi hakea uutena avustuksena tukea taimikon varhaishoitoon.

- Nuoren metsän hoitoon kannattaa panostaa. Taimikonhoi-

don tukitaso on tällä hetkellä varsin hyvä. Maanomistajan täytyy tehdä rahoitushakemus ennen työn aloittamista ja työt voi aloittaa heti kun rahoitushakemus on jätetty. Meidän kautta löytyy työvoimaa, jos ei itse kykene töitä hoitamaan.

Metsähoitoyhdistys Muhos, kuten virallinen nimi nyt kuuluu, juhlii lokakuussa 80 vuoden ikää. Yhdistys perustettiin huhtikuussa 1935 ja on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia alallaan.

Yhdistyksen alueella on noin 56 000 hehtaaria yksityismetsiä ja noin 500 jäsentä. Vuosittain keskimääräinen hakkuukertymä on 65 000 kuutiometriä.

Ilkka Hietala

Uusittu Kemera kannustaa hyvään metsänhoitoon Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki tuli voimaan kesäkuun alussa. Uusittu Kestävän metsätalouden rahoituslaki, tuttavallisemmin Kemera, kohdentaa tukieuroja jatkossa mm. taimikon varhaishoitoon. Aiemmin tukea sai lähinnä nuoren metsän kunnostukseen eli kohteisiin, joissa varhaishoito oli jäänyt tekemättä. Tervetullut muutos – kannustaa metsänomistajaa tekemään taimikonhoidot ajoissa. ”Varhaisperkaus tehdään noin 5 vuoden kuluttua istutuksesta.

Silloin poistetaan istutustainta haittaava vesakko – annetaan valoa ja tilaa viljelytaimelle.

Tämä parantaa puuston kasvua sekä laatua. Kemera-tukea on saatavissa myös myöhempään taimikonhoitoon sekä nuoren metsän hoitoon. Tällöin kasvatettavaksi jätettävien puiden tulee olla keskipituudeltaan yli 3 m, mutta läpimitaltaan alle 16 cm” Kommentoi Stora Enson

metsänhoitoasiantuntija Merja Laajanen.

Jokaisesta rahoituskohteesta on tehtävä ennakkosuunnitelma Metsäkeskukselle ennen töiden aloittamista. Laajanen lupaa että Stora Enson Metsäasiantuntijat auttavat hakemuksissa, ja jos metsänomistaja ostaa raivaussahapalvelun Stora Ensolta, niin hakemus tehdään hänen puolestaan.

jalle ja työkustannukset ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Varhaisperkaukseen saatavan Kemera-tuen suuruus on 160 €/ha ja se on veronalaista tuloa metsänomistajalle. Työ soveltuu myös raivaussahalla itse tehtäväksi, mutta työn tekeminen vaatii aikaa. Kannattaa olla rehellinen itselleen, kuinka paljon ehtii esim. oman työn ohessa urakoimaan.

Hyvällä metsänhoidolla parempaan lopputulokseen

Hyvän kannattavuuden eväät:

Hyvin tehty viljely, laadukkaat taimet, viivyttelemätön ja riittävän voimakkaasti tehdyt varhaisperkaus ja myöhemmin tehty taimikonhoito antavat parhaan tuloksen metsän tuotossa koko kiertoajan kuluessa.

Tällöin tulevissa harvennus- ja päätehakkuussa puusto on järeämpää ja hakkuutulot ovat sitä kautta suuremmat.

Ostopalveluna arvonlisävero 24 % palautuu metsänomista-

- Uudista vanha metsä, kun sen kasvu alkaa hiipua - Viljele viiveittä, suunnittele ja sovi viljelytyöt samalla kertaa kuin teet päätöksen puukaupasta ja hakkuista - Älä pihistä taimissa – jalostettu taimi kasvaa jopa 20 % luonnontainta paremmin - Tarkista viljelytaimikko seuraavana kesänä, saattaa tarvita heinäntorjuntaa - Noin viiden vuoden kuluttua on aika tehdä varhaisperkaus

(taimet noin 1 m pitkiä). Muista Kemera-tuki.

- Kun taimet ovat noin 5 m pituisia on aika tehdä taimikonhoito - Hyödynnä Kemera-tuet ja vähennä menot metsäverotuksessa Näillä eväillä ensimmäinen harvennushakkuu antaa jo mukavasti tuloa, kun puut ovat kasvaneet terveinä ja järeinä verrattuna unohduksissa olevaan ylitiheään metsään.

Muista myös, että hyvin hoidettu metsä nostaa metsätilasi kokonaisarvoa huomattavasti!

Miksi metsänhoitoa tuetaan: metsänhoitotöiden vaikutus tuo tuloja vuosikymmenien kuluttua. Tuki varmistaa, että Suomelle tärkeitä metsävaroja hoidetaan sukupolvelta toiselle kestävästi.

Ringa Tuikka

Kotipitäjä

Nro 19 23.9.2015

9

Paltamoakin halutaan sijoituskunnaksi

Biosellutehdas Kainuuseen olisi maakunnan kultakaivos Biosellutehtaan saaminen Kainuuseen olisi maakunnalle todellinen lahja. Siitä hyötyisivät niin työntekijät, metsänomistajat kuin alihankkijatkin. Se lisäisi myös metsänhoitotöitä niin taimikonhoitoa kuin harvennushakkuitakin, koska puu kysyntä kasvaisi ja sen käytöntarve lisääntyisi.

Parhaillaan Paltamossa ja muuallakin Kainuussa käydään vilkasta keskustelua siitä mitä mahdollinen tehdas toisi tullessaan. Viime maanantaina Paltamon kunnan järjestämässä tiedotustilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti ao. asiasta, ja myös siitä millainen mahdollisuus se olisi sijoittaa vaikkapa Paltamoon.

Tavoitteena olevaa biosellutehdasta pidetään Kainuun kultakaivoksena, sillä puuta eli raaka-ainetta metsistä löytyy riittävästi. Tehtaan saaminen toisi mukanaan satoja työpaikkoja niin suoranaisesti kuin välillisestikin.

Metsä-Pyykkönen Ky:n toimitusjohtaja Marko Pyykkösen mukaan tehtaan saaminen Kainuuseen olisi suuri voitto, joka lisäisi työtä myös metsäkoneyrittäjille. ”Meillä on tällä hetkellä 13 metsäkonetta, joille onneksi on töitä riittänyt, mutta tulevaisuutta ajatellen uusia toimenpiteitä ja investointeja tarvitaan. Ja kun täällä Kainuussa puuta riittää, on sen pohjalle helppo rakentaa esim. Biosellutehdas”, tulkitsee Pyykkönen.

Myös Metsänhoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen olisi tyytyväinen jos Biosellutehdas tulisi

Kainuuseen. Hän uskoo, että se lisäisi huomattavasti nuoren metsän hoitoa ja harvennushakkuita, koska kysyntä kasvaisi.

Meriläisen mukaan nuoren metsän hoidossa riitää työtä ja sitä on pyritty helpottamaan koko ajan mm. Kemera-lakia uudistamalla. Taimikon harvennustuki on ensi vuoden alusta 160 euroa hehtaari ja nuoren metsän hoito 230 euroa hehtaarilta. Pienpuun korjaustuki nousee 450 euroon hehtaarilta eli korotus on 220 euroa. Viime viikolla Suomen metsänhoitoyhditykset järjestivät yhdistysten sisällä neuvontapäiviä, joilla kerrottiin uusista muutoksista metsänhoidossa, metsänhoidon tärkeydestä ja myös puun hintatasosta.

-PM-media/Paltamo.

Metsä-Pyykkönen Ky:n toimitusjohtaja Marko Pyykkönen sanoo, että biosellutehtaan saaminen Kainuuseen olisi tulevaisuuden kannalta tervetullut hanke.

Konemiehen Varaosaliike

RUMTEC rumpuputket ja sillat

www.viacon.fi

Heavy Parts

AGENT

WWW.HEAVYPARTSAGENT.FI

Myymälä Puh. 040 680 1688 Veistämötie 8, 90550 Oulu toimisto@heavypartsagent.fi

Pyöreät- ja matalarakenteiset putkisillat • Teräs- ja muovirummut • Suodatinkankaat • Geovahvisteet •

Oy ViaCon Ab Tikkasentie 16 90410 OULU Puh 020 7609 209

Täyden palvelun puukauppaa Stora Enson asiakkaana hoidat metsääsi vaivattomasti ja ammattimaisesti.

Ota yhteyttä, niin selvitetään yhdessä metsäsi hakkuu- ja hoitotarpeet.

Yhteystiedot Oulu, Oulunsalo, Hailuoto, Haukipudas, Yli-Ii Mikko Nalkki | P. 040 350 0531 mikko.nalkki@storaenso.com Tyrnävä, Kempele, Liminka, Lumijoki ja Muhoksen Laitasaaren kylä Matti-Pekka Kujala | P. 0400 877 469 matti-pekka.kujala@storaenso.com Kiiminki, Ylikiiminki Esko Hyttinen | P. 040 563 6587 esko.hyttinen@storaenso.com Muhos, Utajärvi Rauno Raappana | P. 0400 282 955 rauno.raappana@storaenso.com

Metsähoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Heikki Meriläisen mukaan biosellutehtaan saaminen aktivoisi myös metsänomistajia panostamaan enemmän nuoren metsän hoitoon ja harvennushakkuisiin.

Vaala, Puolanka Tuomas Ala-Varvi | P. 0400 891 459 tuomas.ala-varvi@storaenso.com

Elämässä mukana.

www.storaensometsa.fi

Kotipitäjä

10

Nro 19 23.9.2015

HAMMASTYÖT

TERAPIAA

RAKENTAMINEN

VARAOSIA

APTEEKKEJA

Edullista ilmoitustilaa PITÄJÄN PARHAISSA. KYSY TARJOUS! Yhteystiedot sivulla 2

TILITOIMISTOJA

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito

• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

AUTOHUOLTOA

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

p. 622 616

Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani

Ajanvaraukset sopimuksen mukaan FYSIOTERAPIAA

TUULILASEJA

Nro 19 23.9.2015

Kotipitäjä

11

Paltamoon uusia katuvaloja

www.utajarvenapteekki.fi

Paltamon katukuvaa valaisevat tulevaisuudessa led-valot, kun kunta vähitellen vaihtaa valasimet uusiin. Työt aloitetaan vanhentuneiden katupylväiden vaihdon yhteydessä.

Parhaillaan taajamaan rakennetaan uusia katuvaloja Harjutielle, Käenpolulle, Korpitielle, Lampitielle, Kiurunpolulle, Honkakujalle ja Honkakaartoon. Urakoinnista vastaa Manner-Suomen Sähkö Oy. Näihin kohteisiin tulee jo nyt led-valaisimet.

Ensimmäisessä vaiheessa vaihdetaan 63 valaisinta ja 54 pylvästä. Tavoite on, että ledvalot vaihdetaan kaikkiin taajaman pylväisiin kolme vuoden aikana. Uusiminen suoritetaan myös Kontiomäen taajamassa, mutta tänä syksynä sinne ei tule uusia katuvalaistuksia.

-Ykkösvaiheen työt on määrä saada valmiiksi nyt kahden viikon aikana, kertoo rakennusmestari Mervi Kilpeläinen.

- PM-media/Paltamo.

Lähiruokalounas seisovasta pöydästä arkisin klo 10.30–14.

vaihtopenkiltä Neste Oil Muhos Ratatie 38, 91500 Muhos Puh. 010 279 0900, www.nesteoilmuhos.fi Avoinna ark. 6–21, la 8–21, su 9–21

Energia-asiantuntija Pekka Eilola p. 0400 281 692

KATTOPINNOITUKSET

- Pelti-, tiili- ja mineriittikatot

KATTOASENNUKSET

- Pelti-, tiili- ja huopakatot - Peltityöt

KATTOVUODOT JA KORJAUKSET

P. 044 363 6844 toni@oulunkattopalvelu.fi • www.oulunkattopalvelu.fi

Sotkamo teki sen taas Sotkamon Jymy teki sen taas, mitä keväällä ennakoitiin, mutta kesällä hiukan epäiltiin. Viides perättäinen mestaruus on pisin voittoputki kautta aikain. Lauantaina Vimpelissä paikalla ollut tuttava pesäpallofani kuvasi tunnelmaa mahtavaksi. Saarikentän katsomoihin oli sulloutunut 5 000 katsojaa eli puolitoista kertaa Vimpelin kunnan väkiluku.

Tällä kertaa poikaa ei uitettu Sapsonjärvessä, liekö käytetty kuulussa Savonjoessakaan.

Sotkamon mestaruuden takuumiehinä häärivät kahdennentoista kultamitalinsa voittanut Jani Komulainen ja lukkari Toni Kohonen. Veteraanit ovat koko kauden olleet Jymyn tasaisimpia suorittajia.

Ottelusta toiseen nämä nimet ovat olleet palkittujen joukossa.

On esitetty arveluja siitä, miten Jymyn käy kun otteluita dominoiva 39-vuotias lukkari Toni Kohonen ripustaa räpylän naulaan? Ei kannata huolestua. Kohosen lukkarikoulun käyneistä löytyy varmasti aikanaan mitat täyttävä kaveri lautasen ääreen.

Viides perättäinen mestaruus taisi olla naisten puolella myös Lapuan Virkiällä.

Oulun seudulla on ollut myös mahtava kausi pesäpallossa. Kaksi miesten joukkuetta superiin, ykköspesikseen nousi niin miesten kuin naistenkin joukkue. Ja kirsikkana kakun päälle oli Lipottarien tyttöjen superin Suomen mestaruus.

pelanneena. Teoriassa kumpikin olisi voitoilla pisteen rovaniemeläisiä edellä, mutta ne pisteet pitää ottaa ja seuraavalla kierroksella HJK ja SJK ovat vastakkain.

RoPS:n loppuohjelma on suhteellisen helppo!

Onko se mahdollista RoPS?

”Pikun” paita kattoon

Kyllä vain kaikki on Rovaniemen Palloseuran miehistölle mahdollista. Sunnuntaina kaatui suuri ja mahtava HJK Helsingissä ja rovaniemeläiset kasvattivat etumatkaansa puolustavaan mestariin.

Veikkausliigan voitosta on vielä ennenaikaista puhua, mutta jonkin värinen mitali Rovaniemelle varmasti matkaa.

Valmentaja Juha Malisen taidot tunnetaan ja miehellä on meriittinä muun muassa Suomen Cupin voitto RoPS:n peräsimessä. Nyt hänelle on annettu käteen sellaiset työkalut, että Suomen mestaruus on mahdollista kaapata napapiirille. RoPS pelaa vielä kaksi peliä kotona ja kaksi vieraissa.

Toisena oleva SJK on kaksi pistettä perässä yhden ottelun vähemmän pelanneena. HJK puolestaan on viisi pistettä perässä ja kaksi ottelua vähemmän

Kärpät järjesti hienon muistamisen ripustamalla pitkäaikaisen luottomiehensä Jari ”Piku” Viuhkolan pelipaidan Raksilan jäähallin kattoon. Aiemmin saman huomion on saanut vain Reijo Ruotsalainen.

Viuhkolan muistaminen olikin lauantai-illan sykähdyttävin tapahtuma. Itse peli Ilvestä vastaan oli Kärpiltä väritöntä puurtamista. Tarvittavat pari maalia piti joukkueen liigan kärjessä SaiPan rinnalla.

SaiPa on aloittanut sarjan jälleen kerran lupaavasti. Enää sitä ei voi pitää yllätyksenä. Yllätys sen sijaan on ollut sarjatulokas KooKoon ennakkoluuloton peli. Viiden kierroksen jälkeen tulokkaat ovat kuudentena. Kauden floppi on ollut tähän mennessä Ässät.

Ilkka Hietala

12

Kotipitäjä

Nro 19 23.9.2015

Suorsan Liikenne ja ER-matkat järjestää yhteistyössä

KYLPYLÄMATKA PÄRNUUN

Pärnu Estonia kylpylä su 22. – su 29.11.2015 http://www.spaestonia.ee/fi

Lähtö: Utajärveltä 22.11.2015 klo 05.00 Oulusta klo 06.00 Ajamme E75 tietä ja kyytiin voi nousta myös matkalta Tauko Jyväskylässä Helsingistä matkustamme Tallinnaan klo 16.30 Eckerö laivalla Majoittuminen ja illallinen noin klo 21.00 Matka sisältää: ● lääkärintarkastuksen ● 3 hoitoa/päivä ● täysihoidon ● allasosaston käytön klo 6.30-22.00 ● bussi ja laivamatkat ja kiertoajelun Pärnussa Pärnusta 29.11.2015 klo 08.00 Oulussa noin klo 24.00 Paluu: Utajärvellä noin klo 01.00 Hinta 430,00€/henkilö Tiedustelut: info@suorsanliikenne.fi suorsanliikenne.fi ● puh. 0400-610285

VAR

A 040 AA AIK

04

514 68

TÄYDEN PALVELUN KALUSTETOIMITUKSET TÄYDEN PALVELUN KODIN KAIKKIIN TILOIHIN

KALUSTETOIMITUKSET • suunnittelu • koneet KODIN• asennus KAIKKIIN TILOIHIN • rahoitus OTA YHTEYTTÄ!

Myrskyläntie 6, Oulunsalo www.lumiakeittiot.fi

Since 1981