Kotipitäjä 16 2015

Kotipitäjä

Nro 16 12.8.2015

Muhoksen kunta 150 vuotta s. 4

Juustoperinnettä vaalittiin Ristijärvellä s. 5

1

Teemassa ensi lehdessä 26.8. syksyn satoa

Kotipitäjä

MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • MADEKOSKI • PIKKARALA •PERÄKYLÄ

Suun terveys, tärkeä osa

YLEISTERVEYTTÄ!

Suun tulehduksilla on todettu yhteys sydän - ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, reumaan ja muihin autoimmuunisairauksiin.

Eri asteisia ikenien tulehdussairauksia sairastaa yli 60 % suomalaisista.

Vaalan Katsastus • Katsastus • Rekisteröinti • Vakuutukset Max. 3500 kg

Torstaisin 09.00-16.00

Krooninen bakteeri-infektio kuormittaa elimistöä lähes oireitta. Ienverenvuoto voi olla merkki vakavammastakin infektiosta.

12.8.2015 16

KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • LAPINKANGAS • SANGINSUU

Utajärven Katsastus • Katsastus • Rekisteröinti • Vakuutukset Keskiviikkoisin klo 09.00-16.00 www.avainasemat.fi

Konetien Katsastus Oy

Vaala (Puusepäntie 1) Puh. (08) 3117 161

Utajärvi (Hiltulantie 2) Puh. (08) 3117 171

Olemme oululainen perheyritys Kirkkokatu 27, A 51, 5. krs OULU │ P. (08) 534 8100 ma-pe 7.30-20 la 9-13 su 10-13 www.hammas-aaria.fi

Pyöräilykesä jatkuu...

Kouluun ja töihin kunnon pyörällä KAUNOTAR ALK. JA KULKURI

379,-

TYTTÖJEN

ALK.

349,-

POIKIEN

ALK.

379,-

JOPO

ALK.

369,-

28” naisten ja miesten pyörät

24” JA 26”pyörät

Erikoishammasteknikko

24” JA 26” pyörät

Reijo Heinonen p. 0400 172 374

Minäkin luotan erikoishammasteknikkoon!

Luota sinäkin, soita ja sovitaan aika!

24” vaihteeton

Poistotorilta HUIPPULÖYTÖJÄ

-20% -50%

www.jussinpyora.fi TUIRA Valtatie 29 (08) 5542 983 Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14

uLaat en i e d tuott den y ä ja t lun v l pa e

TALO PYÖRÄ OULUNLAHTI, Jukolankuja 1-3 (08) 5542 987 Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14

Kotipitäjä

2

Nro 16 12.8.2015

HAUTAKIVIEN

• Kaiverrukset ja entisöinnit • Uusien kivien suunnittelu ja myynti

HAUTAKIVITYÖT JUKKA OILINKI p. 0400 917 217

Toimittajan kynästä

12.8.2015

Koulut alkavat, entä kesä?

Tänään alkoi monen juniorikansalaisen elämän yksi merkittävimmistä vaiheista askeleella koulumaailmaan.

Tämä askel kattaa elämästä vähintään yhdeksän vuotta, joiden aikana peruskoulussa opitaan välttämättömiä tietoja ja taitoja loppuelämää varten.

Ekaluokkalaiset ovat aloittaneet koulutielle varustautumisen hyvissä ajoin, mikä on näkynyt kaupoissa. Koulun alkaminen on pienelle ihmiselle suuri ja jännittävä askel monin tavoin uuteen ja outoon elämänpiiriin.

Koulujen alkaminen tietää koulutulokkaiden lisäksi satojentuhansien muiden koululaisten ja opiskelijoiden ilmestymistä liikenteeseen. Tämä asettaa meille muille tiellä liikkujille lisää haasteita. Vanha moneen kertaan toistettu klisee onkin, että lapsi liikenteessä

on aina elävä varoitusmerkki.

Kannattaa varautua liikenteessä myös runsaaseen mopojen ja polkupyörien lisääntymiseen. Monilla koululaisilla on saattanut loman aikana unohtua, kuinka liikenteessä pitää käyttäytyä.

Koulutovereiden kanssa kuljetaan usein kimpassa, eikä siinä tule aina huomioitua muita liikkujia.

Koulujen alkamista on pidetty yleensä merkkinä kesän kääntymisestä syksyksi. Toki elokuu on vielä kesäkuukausi ja keskisessä ja eteläisessä Euroopassa tärkeintä loma-aikaa. Eli kesää pitäisi vielä olla jäljellä!

Viime elokuussa koulut aloitettiin melkoisessa helteessä ja päiviteltiin loman loppumista parhaaseen kesäaikaan. Tänä kesänä tilanne on melko lailla toinen. Helteistä ei ole päästy edes

Uusi kuosi kesäksi!

Katto 2 päivässä, suoraan omalta tehtaalta mittatilaustyönä.

www.maaseutulehdet.fi

• Tuomme tullessamme, •

viemme mennessämme – siistit pihat.

Kauttamme myös rahoitus.

soiTa 08 2377 9501

laaturemontti.fi

Paikalliset pojat!

Oulun yksikkö

Kotipitäjän kirppiksellä teet löytöjä!

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas JAKELU: Oulu-Suorajakelu Oy ja Itella Oyj. PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys

YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoim. Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Janne Halonen p. 045 127 7383 Myyntineuvottelija Tea Korkala p. 044 7922122 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi, aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

Raimo Klasila

Janne Halonen

Tea Korkala

Löydät meidät myös Facebookista

Lisäys kuhakunkkukilpailun tuloksiin Kuhakunkkukisan kokonaiskilpailun voiton vei nimiinsä suurimman kalasaaliin saanut Sauli Kuha 8.905 kilon tuloksella, kun kilpailun suurimman kuhan saaneen Jani Nenosen venekunnan kokonaissaliin määrä oli 6.115 kiloa. -PM-

nauttimaan puhumattakaan siitä, että liiallisista helteistä olisi ollut joillekin haittaa.

Ei ole veljeksiä keskenään nämä Suomen kesät! Tänä kesänä helteet ovat jääneet kaukaiseksi haaveeksi. Vettä on saatu reilusti yli tarpeen, täysin sateettomat päivät ovat olleet enemmän poikkeus. Sama tahti on jatkunut kesän alusta lähtien siinä määrin, että osassa maata jäi peltoja kokonaan kylvämättä.

Viljasadosta odotetaan heikointa pitkään aikaan.

Onneksi märkä kesä on sentään kypsyttänyt runsaan marjasadon metsiin.

Olisi välillä sen verran satamatta, että pääsisi mustikkaan ilman kahluusaappaita!

Ilkka Hietala

Kotipitäjä

Nro 16 12.8.2015

3

Muhoksen yläkoulu valmistuu aikataulussa Uusi kouluvuosi aloitetaan Muhoksella hyvillä mielin ja paljon positiivisia odotuksia on ladattu uuden yläkoulun valmistumiseen, kertoo opetuspalvelujohtaja Jukka Valta.

Kunnan kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi yläkoulu ja liikuntahalli maksavat noin 14 miljoonaa euroa.

- Yläkoulu valmistuu suunnitelmien mukaan tämän vuoden loppuun mennessä ja koulutyö siellä alkaa kevätlukukaudella.

Liikuntahalli valmistuu puolestaan kevään 2016 aikana.

Uutta koulua odottavia yläasteen oppilaita on nyt noin 460, joista vajaat 60 on uusia.

Jukka Valta arvioi yläasteen oppilasmäärän kasvavan tulevina vuosina noin 40:llä, joten uusi rakennus on tervetullut.

- Valmistuvaan koulurakennukseen tulee luokat 500 oppilaalle ja luokkakoko tulee pysymään parissakymmenessä oppilaassa. Uudet tilat pystyvät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty atk-pohjaisen opetuksen vaatimuksiin.

- Tilat tulevat olemaan monikäyttöiset ja niitä pyritään käyttämään myös koulupäivän ulkopuolella. Uuteen rakennukseen asettuvat muun muassa Oulujoki Opisto ja nuorisotoi-

men tilat, Valta täsmentää.

Hänen mukaansa myös ruokalaa voidaan käyttää muiden tilaisuuksien yhteydessä ruokailuun. - Liikuntahalli on suurin muutos valmistuvassa koulukompleksissa. Se tulee palvelemaan koko kuntaa. Liikuntahalliin tulee muun muassa sisäpallolajeille viralliset kentät, kuntosali, painisali ja 40 metrin juoksurata.

Vanha yläkoulun rakennus oli rakennettu monessa eri vaiheessa ja vähän vanhasta pidetään edelleen käytössä. Jukka Valta kertoo, ettei tällä hetkellä ole näköpiirissä uusia kouluinvestointeja, kun keskustan ala-

Muhoksen

Kukkakauppa Hautauspalvelu Da-Pu

astekin korjattiin äskettäin.

Päivärinteen päiväkotia peruskorjataan parhaillaan.

Hyvät peruspalvelut

Arkku, uurna Valtatie 11 MUHOS kuljetus p. 0400 399 486 kukat Avoinna ma-pe 9–17, la 9-15, kesä su 9–15 pitopalvelu hautakivi, -työt Hautauspalvelu Da-Pu kaiverrus Tuira, OULU LIMINKA TYRNÄVÄ perunkirjoitus Valtatie 59 Linnukkatie 2 Joonaantie 4 C

Päivystys 0400 399 466

(24h)

www.dapu.fi

Kouluvuosi käynnistyi siis Muhoksella tänään keskiviikkona. Opetuspalvelujohtaja Juha Valta korostaa, että kunta pyrkii järjestämään kaikille kuntalaisille mahdollisimman hyvät peruspalvelut.

Muhoksella on kuusi ala-astetta, joissa on yhteensä noin 1 020 oppilasta eli parikymmentä vähemmän kuin vuosi sitten. Uusia peruskoulun aloittavia on tänä syksynä 141.

- Oppilasmäärissä on kolmella ala-asteella ollut pienoista nousua ja vastaavasti kolmella pientä laskua. Esimerkiksi Hyrkkään koulun oppilasmäärä nousee, mikäli Päivärinteelle ryhdytään rakentamaan uusia koteja.

Uutta opetussuunnitelmaa työstetään koko massa ja se on Jukka Vallan mukaan mittava haaste koulutoimelle. – Meillä on sikäli hyvä tilanne, että henkilökuntamme on pätevää.

- Hyvää tilannetta Muhoksella auttaa osaltaan Oulun läheisyys. Auki tuleviin paikkoihin saadaan hyviä opettajia.

Ilkka Hietala

Upea liikuntahalli valmistuu lukion ja uuden yläkoulun yhteyteen ensi kevään aikana.

Muhos - Kalevalan Sammon laulumaita Parempaa paikkaa kuin Muhos SAMMON muistomerkiksi ei olisi voitu keksiä. Kunnan päättäjille kuuluu kiitos siitä, että he oivalsivat valita juuri Sammon muistuttamaan jälkipolvia paikkakunnan kalevalaisen runonlaulun perinteistä.

Mi on Pohjolan eleä! Siell’on Sampo jauhamassa! (Kalevala XXXVIII: 302-303) Vaikkei Sammon arvoitusta ole vielä kyetty ratkaisemaan, jotain sentään tiedetään. Professori Heikki Kirkinen kirjoittaa. ’Vienaan siirtyneiden runonlaulajasukujen esi-isät lauloivat sammosta Muhoksella( sekä muualla Oulujokivarressa, Pohjois-Pohjan-maalla ja Kainuussa).’ Kuten yleisesti tiedetään Kalevalan suurimman laulajan Ar-hippa Perttusen isoisän isoisä muutti Oulujoen rannalta Perttulan kylästä Vienan Karjalaan vieden mukanaan mm. samporunouden. Toinen merkittävä (sampo)laulaja oli

Ontrei Malinen, jonka esi-isä muutti Muhokselta Vienaan.

Kalevalassa on paljon myyttejä, jotka Lönnrot kutoi yhteen edellä mainituilta runon-laulajilta sekä Vaassila Kieleväiseltä ja muilta laulajilta. Keskuksena on samporu-nosto, jonka arvoitus on historiamme yksi viisasten kivistä. Sampo on kansanrunois-samme esiintyvä ihme-esine, joka muodostaa Kalevalan juonen huippukohdan. Sampo särkyy. Mutta sen sirpaleetkin riittävät onnen lähteeksi. Yksi sirpaleista ajau-tui/jäi aikoinaan Muhokselle. Sen johdosta vielä tänä päivänäkin Oulujoen voimalaitokset jauhavat vaurautta paitsi paikkakuntalaisille myös koko Suomelle. Yksi hyvin-vointia vuosikymmeniä jauhanut Fortumin lahjoittama vesiturbiini jatkaa ansiokasta työtään muistomerkkinä Muhoksella. Näin Sampo, viisauden, vaurauden ja onnen lähde ei ole yksilöitä

varten, vaan se kuuluu kaikille.

Sampo on suomalainen myyttinen maailmanpatsas, ihmekone, joka jauhaa hyvinvointia.

Sammosta lauletaan Kalevalan kymmenessä runossa.

Väittely kysymyksestä, mikä Sampo oli/on, on Suomessa ja muualla maailmassa päättymätön pohdinnan aihe.

Sammon tuntomerkkejä ovat mm: -Sampo jauhaa; sampo on hyvä, se tuottaa onnea ja rikkautta. Sen sijaissana on kirjokansi, joka esiintyy myös taivaan kertosanana. Sammolla on yhteys merelliseen Pohjolaan. Se on esine, jota taotaan, kannetaan veneeseen ja särkyy palasiksi. Sampo on sukua patsasta merkitsevälle sanalle sammas. Sammossa on ripa ja kansi. Sampoa sanotaan joskus uudeksi tai suureksi.

Muun muassa seuraavia Sampo-mielikuvia on olemassa: - jumalankuva(Lönnrot 1839); talismani, taikavoimainen, on-

nea tuottava esine(Cast-ren 1841); mylly tai huhmari(Jacob Grimm 1845); aurinko(Anton Schiefner 1850); kannellinen aarrearkku(Europaeus 1854); noitarumpu(J.A. Friis 1868); metallikilpi (J.C. Brown 1892); lohikäärmelaiva(K.B. Wiklund 1902); maailmanpatsasta esittävä kulttipatsas(Uno Harva/ Holmberg 1918); elämänpuusampo(Kai Donner 1927 ja Martti Haavio 1928); sammakkoon ja sampoon liittyvä mylly- ja seksuaalitermino-logiaan liittyvä selitys(Osmo Mäkeläinen 1945): maailmanpatsasta Vierasperäisiä sanoja ja nimiä: Sampo eli sangfu(temppeli mongolin tai tiibetin kielessä = salainen onnen lähde (Castren 1848); samomo(=itsejauhava Josef Holecek 1894); sam-bu (= yhteistalous, muinaisskandinaavinen sana); sampu(= tiibetiläinen elämänpuu); samboo(= korkein viisaus)sanskriittiä; stambha(= kivipaadet uskon-

Sampo-muistomerkin paljastustilaisuudessa 8.8. 2015 kolme merkittävää henkilöä: Kunnanhallituksen puheenjohtaja Teuvo Pikkuaho(vas.), puutarhuri Eeva-Liisa Rauhio ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veli Paasimaa. Kolmikon olemuksesta huokuu terveellinen väsymys ja positiivinen ylpeys suururakan saavuttaessa onnellisen lopun.

nollisine symboleineen, Intiassa ja Mesopotamiassa) Arto Paasilinna kertoi mielenkiintoisen tarinan. Ollessaan vierailulla Sloveniassa hä-nen teostensa kääntäjä Jelena Ovaska oli ylpeillyt siitä, että Sampo-sanan alkuperä-maa on Slovenia. Sen mukaan Sampo on sloveniaksi sam bog(itse jumala). Varmemmaksi vakuudeksi kääntäjä vei kirjailijan maalaiskylään, jonka nimi on Arto.

Arhippa Perttunen, jolta Lönnrot sai 402-säkeistöisen Sammon pienoiseepoksen, Kalevala-juonen perusteks-

tin, käsitti Sammon myllyksi.

Ilomantsin parhailta laulajilta, mm. Simana Sissoselta, muistiin merkittiin hyvin selväpiirteinen ja täyteläinen Sammon ryöstö. He käsittivät Sammon laivaksi.

Iloisena upeasta SAMPOmuistomerkistä kohdistetaan haaste nuorille Kalevalan päättäviin säkeisiin. Siitäpä nyt tie menevi. Runsahammille runoille, Ura uusi urkenevi. nuorisossa nousevassa, Laajemmille laulajoille, Kansassa kasuavassa.

Kiitollinen kuntalainen

Kotipitäjä

4

Nro 16 12.8.2015

Muhoslaiset päättävät kunnan itsenäisyydestä Muhoksen 150-vuotisjuhlavuoden pääjuhlassa Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksessa sunnuntaina puhunut Suomen Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli totesi kunnissa elettävän nyt voimakasta muutoksen ja murroksen aikaa. – Kunnat ovat olleet voimakkaan muutoksen keskellä erityisesti 1990-luvulta lähtien.

- Kuntia oli 1970-luvun alussa yli 500, nyt 317. Juuri nyt kunnat painivat ennennäkemättömien haasteiden edessä ja tulevaisuus on näyttänyt välillä epävarmalta. Ottaen huomioon viimeisten noin kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtuneen kuntien tehtävän lisäämisen ja mittavat valtionosuuksien leikkaukset, kuntien toimintaa voi pitää merkittävänä selviytymisja sopeutumistarinana.

Tämän muutoksen keskellä Töllin mielestä on syytä kysyä: mikä on kunta nyt ja mikä se on tulevaisuudessa? – Toimiva kunnallishallinto on ollut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari ja demokraattisen järjestelmämme kulmakivi.

- Kuntien toiminnassa oli

Juhlan päätteeksi kajautettiin yhteisesti maakuntalaulu Kymmenen virran maa.

merkittävä vaihe vuoden 1865 ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta maalla”. Tästä käynnistyi kuntien toiminta organisoidusti. Muhos oli tässä edelläkävijöiden joukossa ja siksi juhlimme juuri nyt.

Tölli muistutti myös mer-

kittävästä vaiheesta vuonna 1917, jolloin eduskunta päätti, että kuntien valtuustot valitaan yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella.

Kunnilla raskaat tehtävät - Hyvinvointipalveluiden hoitamisesta keskeinen osa Suomessa kuuluu kuntien vastuulle. Nämä tehtävät valtio on antanut lainsäädännöllä. Tähän liittyy ns. rahoitusperiaate eli antaessaan kunnille tehtävien hoidon valtion on huolehdittava siitä, että kunnilla on mahdollisuudet suoriutua tehtävistään. Tämä johtuu suoraan perustuslaista. Viime aikoina tämän periaatteen toteutumisessa on ollut ongelmia, Tapani Tölli sanoi.

Hän kysyi myös, mikä on kunta ja mikä se on tulevaisuudessa? – Viime vuodet on tehty aktiivisesti kuntauudistusta eri tavoin. Tehtävä ei ole kaikin osin onnistunut. Olennainen piirre viime hallituskauden epäonnistumiselle on ollut vinoutunut käsitys kunnasta.

Kunnat nähtiin palvelutehtaana tai –koneena.

Tölli vakuutti pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman merkitsevän suurta muutosta kuntien toimintaan.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu kutien sääntelyn, tehtävien ja normien vähentäminen. Tähän liittyy myös kokeilujen mahdollistaminen.

- Uusia tehtäviä ja velvoitteita ei tule ja hallitus sitoutuu pitämään voimassa 100 prosentin valtionosuudet turvaavan lain.

Suurin uudistus on Tapani Töllin mukaan paljon puhuttu sote-uudistus. - Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Se merkitsee, että sote-palvelut eivät ole enää kuntaperusteisia, vaan ne hoidetaan kuntia suuremmilla itsehallinnollisilla alueilla.

– Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kan-

nalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Tässä yhteydessä on syytä nostaa esille aluehallinnon uudistus. On tärkeää, että nämä uudistukset eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa, vaan kulkevat samaan suuntaan.

Naapurikunta Tyrnävää aikoinaan johtaneen Tapani Töllin mielestä Muhoksella on hyvät kehittymisedellytykset. – Minulta on kysytty, että säilyykö Muhos tulevaisuudessakin omana kuntana. Olen todennut, että varmasti säilyy, jos muhoslaiset itse haluavat.

Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Tapani Tölli korosti juhlapuheessaan kuntien merkitystä hyvinvointivaltion peruspilarina.

Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen (vas.) vaihtoi kuulumisia Muhoksen kunnanjohtaja Jukka Syvävirran kanssa ennen juhlan alkua.

Juhlavuonna investoidaan Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta kertasi tervehdyspuheenvuorossaan juhlavuoden tapahtumia. – Vuoden aikana on ollut lukuisia tapahtumia jo ennen tätä juhlaviikkoa ja loppuvuodesta on tapahtumia lisää. Juhlatoimikunta on suunnitellut ohjelmaa eri-ikäisille.

- Tänä juhlavuonna meillä on meneillään myös kunnan historian suurin investointibuumi 15 miljoonaa euroa. Lähihistorian tärkeää asiaa vesivoimaloiden rakentamista juhlistimme paljastamalle sille muistomerkin ”Sampo”.

Kalevi Pirilän muisteloissa palattiin 1930-luvun pulaaikaan ja sotavuosiin lapsen silmin. Hän muisteli kotikylänsä nykyään lakkautettua Mäntyrannan koulua, opettajia ja oppilaita sekä evakoiden tuloa molempien sotien jälkeen.

Myös sotien jäkeistä vilkasta elämää Muhoksella Pirilä kuvaili värikkäästi.

Heidi Piisalo kevensi tunnelmaa pianosooloilla puhepainotteisen ohjelman välillä.

Teksti ja kuvat: Ilkka Hietala

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veli Paasimaa kiitti päätössanoissa juhlavuoden valmistelutyöryhmää, kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä.

Kalevi Pirilä muisteli, millaista elämä oli ennen.

Kotipitäjä

Nro 16 12.8.2015

5

Kainuussa syödään juustoleipää, eikä leipäjuustoa

Juustoperinnettä vaalittiin Ristijärvellä Ristijärven Katvelan pihapiirissä oli puolitoista viikkoa sitten vilskettä, kun Ristijäeven Martat järjestivät jo perinteeksi tulleen juustoleipäpäivän. Väkeä tapahtumassa kävi satapäin. Pihaan oli laitettu neljä ulkoilmauunia, joiden loisteessa juustoleipä kypsyi parissa kymmenessä minuutissa. Juustoleipää paistetaan molemmin puolin noin kymmenen minuuttia per. puoli. Tosin ennen paistoa se on massautettava ja valutettava paistolaudalla. Ainoina raakaaineina kainuulaiseen juustoleipään käytetään raakamaitoa ja juustonjuoksutinta.

Tapahtuma on järjestetty jo neljänä kesänä Kauko ”Kake” Keräsen idean pohjalta, kun hänen vaimonsa - joka on lähtöisin Lappeenrannasta - oli todennut, että eikö kainuulaiset osaa puolustaa juustoleipä nimeä, kun niin usein sitä kutsutaan leipäjuustoksi. Keräsen mukaan hän oli esittänyt sitä Ristijärven Martoille, jotka ovat sitten isännöineet tapahtumaa.

Juustotapahtuman järjestäjänä toimineen Ristijärven Marttojen perimmäinen ajatus on ollut juustoperinteen vaaliminen, mutta sen rinnalle on tullut paljon muutakin perinnentoimintaa ja markkinatoria.

Lisäksi tapahtumaan oli tuonut

moottorisahaveistoksia kuhmolainen – Suomen mestarinakin tunnnettu- Hannu Kyllönen.

Ristijärven Marttojen sihteeri Katri Tolonen sanoo, että alunperin juustotapahtumalla haluttiin tiedottaa, että Kainuussa ei tehdä leipäjuustoa, vaan se on ehdottomasti juustoleipää. Sitä mm. osoittivat Timo Tervonen ja Olavi Oikarinen, jotka kokeilivat miten juustoleipä lämmitettynä soveltuu kinkkusiivun kanssa. Hyvältä sanoivat maistuvan. Tosin paremmalta se varmaan maistuu lakkahillon eli hillojen kera, jota eniten käytetään juustoleivän lisämausteena. Toki monet muutkin hillot ja lisukkeet juuston kanssa maistuvat. ”Kahvi on hyvin merkittävä nautintoaine, jonka yhteydessä juustoleipää syödään ja vanha tapa on, että juusto paloitellaan kahvikupissa olevan kahvin sekaan. Tätä tapaa on pyritty markkinoimaan muuallekin Suomeen, mm. vuosi sitten Helsingin suurtorilla, jossa kainuulaista juustokulttuuria esiteltiin”, kertoo Ristijärven Martat ry:n sihteeri Katri Tolonen.

Katri Tolonen sanoo, että Juustoleipäpäivä -tapahtuma on vuosi vuodelta laajentunut ja toimintoja tullut lisää. Juustopaiston ja myymisen lisäksi

tapahtumaan sisältyi langankehruuta, tuohitöitä, vanhojen työkoneiden esittelyä ja muutakin markkinatouhua. Näytillä oli myös kotieläimiä mm. lampaita. Eikä ruokakaan lop-

punut sillä kahvitelttojen lisäksi tapahtumassa sai syödä perinneruokakojussa pottuvoeta ja lihajuureksia.

-PM-media/Paltamo.

Hyvältä vaikuttaa, totesi vasta uunista vasta otettua juustoleipää leikkava Terttu Heikkinen.

Mieslahden Eloriehassa satapäin kävijöitä Paltamon Mieslahden harjoitusradalla paikallisen kyläyhdistyksen järjestämään Elorieha -tapahtumaan osallistui satapäin väkeä.

Juhapuhujaksi oli saatu kansanedustaja Marisanna Jarva.

Myös ohjelmaa ja nähtävää riitti, sillä paikalle oli tuotu mm. pärekone, jolla tehtiin aikoinaan mm. kattopäreitä. Lisäksi Taisto Kärnä näytti miten moottorisahalla tehdään taidetta, teon alla oli tällä kerralla kotka. Näytillä oli myös vanhoja koneita, traktoreita, yksi venäläinen 50-luvulta säilynyt ”pillari”, jonka omistaa paltamolainen Jari Korhonen. Lisäksi kentälle oli tuotu erilaisia työkoneita mm. entisajan parkkuukone.Yleisöä kyyditettiin hevosilla ja vanhalla Volvo merkkisellä lava-autolla vuodelta 1940, jonka omistaa ristijärveläinen Veikko Jokelainen. Myös lehmiä ja lampaita oli tuotu näytille. Lisäksi tapahtumassa sai ihailla Paltamon Tervan Polttajat ry:n jäsenten komeita moottoripyöriä.

Musiikista vastasi Jälkitauti-yhtye, jossa esiintyivät Heikki Rahko ja Reima Uusitalo.

Mieslahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Penttilä kertoo, että nyt tapahtuman järjestelyistä vastasi yksiomaan Mieslahden kyläyhdistys, kun viime kesänä pääjärjestäjänä oli Mieslahden Maatalousseura. Pertti Penttilän mukaan kyläyhdistys halusi jatkoa tapahtumalle, koska viime kesä osoitti, että tälläisilla tapahtumille on kysyntää. -PM-media/Paltamo.

VT 22:n korjausrahat palautettava Makealta se maistuu vaikkapa kinkkusiivun kera totesivat juustoleivän makukokeen tehneet Timo Tervonen ja Olavi Oikarinen.

Ristijärven Martat ry:n sihteeri Katri Tolosen mukaan on tärkeä vaalia mm. juuston nimimeä joka on kainuulaisittain juustoleipä eikä leipäjuusto, kun monet sen ymmärtävät.

Keskustan kansanedustaja Marisanna Jarva pitää valtatie 22:n pitkään odotettua perusparannusta tärkeänä ja vaatii sen korjausrahoja palautettavaksi. Jarva puhui asiasta VT22:n varrella järjestetyssä Eloriehassa Paltamon Mieslahdessa sunnuntaina.

Valtatie 22:n peruskorjaukseen oli jo varaus valtion budjettiin.

Edellinen hallitus kuitenkin leikkasi pois sen valtaosaltaan, jolloin varat riittivät enää vain tien päähän Oulun kaupungin alueelle.

– Vt22:n poistaminen pääosin korjauslistalta oli selvä poliittinen valinta. Nyt on huolehdittava, että peruskorjaukseen kohdistetaan varoja ja kunnostaminen saadaan käyntiin seuraavaksi Oulu-Kajaani-välin osalta, kansanedustaja linjaa.

Valtatien parannuksen yhteydessä tulee toteuttaa myös kauan kaivattu kevyenliikenteen väylä Paltamon ja Mieslahden välille.

– Sen myötä vilkas tie tulee turvallisemmaksi kulkea erityisesti lapsiperheille ja se tukee asuinalueen kehittymistä hyvään suuntaan, Jarva toteaa.

Jarva muistuttaa, että hallitus haluaa lisätä elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia maakunnissa. – Liikenneyhteyksien parantamiseen alueilla siksi lopultakin satsataan, ja tämä tiehanke on siihen ehdoton kohde.

Kotipitäjä

6

Nro 16 12.8.2015

Metsäkanalintujen kannat laskussa Metsästyskausi käynnistyi tämän viikon maanantaina sepelkyyhkyn metsästyksellä ja perinteisesti suuri ryntäys saaliin perään tapahtuu runsaan viikon kuluttua torstaina 20. elokuuta sorsastuksen alkaessa. Syksyn tullen metsästäjien tähtäimiin joutuvat myös metsäkanalinnut, jänikset ja hirvieläimet.

Metsästystä säännellään riistakannan mukaan. Vesilintujen määrää lasketaan pistelaskennalla ja muiden riistaeläinten kesäisin ja talvisin metsästysseurojen suorittamilla riistakolmiolaskelmilla.

Suomen Riistakeskuksen Oulun alueen riistasuunnittelija Harri Hepo-oja sanoo, että vesilintukannoista saadaan yhteenveto juuri kauden alla.

– Sen sijaan metsäkanalintujen riistakolmiolaskentoja on tehty heinä-elokuun vaihteessa parin viikon ajan. Koko maasta raportteja tullee runsaat tuhat ja Oulun alueelta noin 110 kappaletta.

- Laskentojen perusteella voidaan päätellä kaikkien metsäkanalintukantojen heikenneen viime vuodesta ja sitä on tapahtunut jo parin vuoden ajan.

Vielä kaksi kolme vuotta sitten tilanne näytti hyvältä, mutta jo viime vuonna tultiin selkeästi alaspäin.

- Oulujokilaaksossa esimerkiksi Vaalassa metsokanta on säilynyt hyvin, mutta teerissä on viidenneksen pudotus viime vuoteen. Utajärvellä metso on tullut alas viidenneksen ja teeri

Teeripoikueet ovat kärsineet kylmästä ja sateisesta kesästä. (Kuva: Hannu Huttu)

on tullut alas peräti 40 prosenttia. Samoin pyy- ja riekkokannat ovat heikentyneet, Hepo-oja tulkitsee laskentojen tulosta.

Syyksi metsäkanalintujen määrän laskuun Harri Hepo-oja näkee sääolot. – Jatkuva viileys ja sateisuus ovat varmasti aiheuttaneet poikaskuolemia. Ja yksi syy on tietysti pienpetojen määrä.

- Kanalintujen metsästys on perinteisesti kiinnostanut suomalaisia, vaikka se onkin 15-20 vuoden takaisesta hiipunut. Ministeriö päättää syksyn metsästysajoista tällä viikolla. Harras toivomus olisi malttia kanalintujen metsästykseen, jotta kannat eivät edelleen heikkenisi.

Hirvenmetsästys on ryhmätyötä. Kaatoprosentit ovat pysyneet suhteellisen korkeina. (Kuva: Suomen Riistakeskus)

Hirviluvissa lievää kasvua Syyskuun alussa alkavalla jäniksen metsästyskaudella on

luvassa saalista entiseen malliin. Harri Hepo-ojan mukaan Oulujokilaaksossa on hyvä jäniskanta. – Silloin kun jäniksiä on runsaasti, on myös olemassa jänisruton riski. Metsistä on löytynyt muutamia kuolleita jäniksiä, joita on lähetetty tutkittavaksi, mutta vielä ei ole tietoa suuremmasta epidemiasta.

Hirvien ja metsäkauriiden kaatolupia Hepo-oja sanoo Oulun alueelle myönnettävän jonkin verran viimevuotista enemmän. – Lupia myönnetään noin neljänneksen enemmän.

- Näillä lupamäärillä hirvikanta voidaan pitää siinä haarukassa, missä sen pitäisi ollakin eli vahingon kärsijöiden kanssa sovitussa. Suurimmat vahingot liika hirvikanta aiheuttaa liikenteessä ja taimikoille. Kaatoprosentit ovat olleet kohtuullisen hyvät.

Hirvenmetsästys alkaa Oulun

alueella perinteisesti syyskuun viimeisenä lauantaina ja tällä kertaa se on 29.8. Harri Hepoojan mukaan monet metsästysseurat siirtävät jahdin aloitusta myöhemmäksi. – Syinä ovat lämpimät kelit ja runsaat hirvikärpäset.

Suomessa on noin 300 000

metsästyksen harrastajaa ja tällä määrällä suomalaiset ovat Euroopan kärkeä. Viime vuosina metsästäjätutkinnon suorittaneista entistä enemmän on ollut naisia.

Ilkka Hietala

John Deere kesätarjous!

Tavattavissa Oulujoen messuilla

15.8. klo 11-13 Tavattavissa myös paikallisia perussuomalaisia päättäjiä Utajärven Perussuomalaiset ry teltalla. Mahdollisuus liittyä puolueeseen ja ilmoittautua kuntavaaliehdokkaaksi.

John Deere 5055E

Ohjaamolla varustettu nelivetotraktori.

• 55 hv John Deere -moottori • Luokkansa mukavin ja tilavin ohjaamo!

Myynti ja tiedustelut: Timo Hiltunen p. 0107684739, Kempele Lassi Suutari p. 0107684921, Kajaani

Hinta alk.

34 500 € alv. 24 %

Kotipitäjä

Nro 16 12.8.2015

7

Metsäkanalintujen taantuma jatkuu

Kylmä kesä heikensi poikasten syntyvyyttä Kaikkien metsäkanalintujen kannat heikkenivät viime vuodesta. Lintukannat heikkenivät voimakkaammin Etelä-Suomessa kuin pohjoisessa. Metsäkanalinnut laskettiin 25.7.–5.8. välisenä aikana 841 riistakolmiolla koko maassa.

Metsäkanalintujen kannat ovat pienentyneet jo kahden kolmen vuoden ajan. Teeri-, pyy- ja riekkokannat ovat nyt alhaisempia kuin 10 vuoden aikana keskimäärin, kun metsokanta on sama kuin 10-vuotiskauden keskiarvo. Viileä ja sateinen kesä on todennäköisesti aiheuttanut metsäkanalintujen poikaskuolemia.

- Lintukannat ovat noin 60 prosenttia huippuvuosista 2011–2013. Pitkällä aikavälillä kantojen koon vaihtelu on tyypillistä, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Pekka Helle kertoo.

Metso- ja teerikanta pienenivät Metsokannan tiheys aleni viime vuodesta noin 15 prosenttia. Suuntaus oli sama valtaosassa Suomea, mutta Lapissa, Kainuussa ja osassa

eteläisintä Suomea tiheys jopa kasvoi hieman. Korkeimmat metsotiheydet havaittiin Kainuussa, Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa. Jyrkimmin metsokanta pieneni KeskiSuomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

- Metso selvisi talvesta jonkin verran tavanomaista huonommin. Metson lisääntyminen oli hieman normaalia heikompaa, ja osassa keskistä Suomea lisääntymistulos oli jopa hyvin huono.

Myös teerikannan tiheys aleni vuodesta 2014 noin 15 prosenttia lähes koko maassa, eniten Lounais-Suomessa ja Oulun alueella. Teerikanta kasvoi Kaakkois-Suomessa, ja Kainuusta, Pohjanmaalta sekä Pohjois-Karjalasta löydettiin tiheimmät teerikannat. Teeri selviytyi talvesta jonkin verran tavanomaista heikommin. Poikasia syntyi koko maassa lähes normaali määrä, mutta alueiden välillä oli melkoisia eroja.

Pyykanta pieneni, riekkokanta viime vuoden tasolla Pyykannan tiheys pieneni noin

Sepelkyyhkyjä sähkölangoilla, uusi metsästysvuosi alkaa Kyyhkyjahti alkoi maanantaina 10. elokuuta. Sepelkyyhky on perinteinen kulttuurimaiseman riistalintu. Sitä metsästetään runsaasti koko Euroopassa, ja myös Suomessa kyyhkyjen metsästys on 2000-luvulla kasvattanut tuntuvasti suosiotaan.

Sepelkyyhky pesii yhä useammin taajamien ja asutusten läheisyydessä. Se on tänä päivänä tavallinen näky pihapiireissä ja puutarhoissa. Suuret kannat sekä helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn metsästäjien suosikiksi.

Sepelkyyhkyn metsästys on kulttuurimaiseman metsästysmuoto. Linnut metsästetään peltojen laidoilta tai metsiköistä peltojen läheisyydestä. Sepelkyyhkysaalis on vuosittain jopa yli 200 000 lintua.

Jahti ei vaadi laajoja erämaita saati veneitä tai muuta kallista kalustoa. Metsästäjä on hiljaa piilossa ja sepelkyyhkyt houkutellaan ampumaetäisyydelle houkutuslintujen avulla. Onnistunut jahti vaatii kuitenkin ennakkotarkkailua, koska oikean paikan valinta on avain onnistuneelle metsästykselle.

Sepelkyyhkyn runsaus vaihtelee vuosittain. Runsaina vuosina saalismäärä on myös suurempi. Luontotarkkailija

voikin arvioida sepelkyyhkykannan runsautta tarkkailemalla peltoalueen sähkölangoilla istuvien lintujen määrää. Toki pitää muistaa, että yksittäisen pellon viljelykasvi vaikuttaa sepelkyyhkyjen paikalliseen runsauteen. Herne ja lakovilja, erityisesti vehnä, ovat sepelkyyhkyjen suosikkeja.

Sepelkyyhky saa useita poikueita kaudessa, joten osalla sepelkyyhkyistä on vielä pesintä kesken metsästyskauden alkaessa. Metsästyksen pitääkin kohdistua sepelkyyhkyparviin, jotka koostuvat pääosin saman vuoden poikasista ja pesinnän lopettaneista linnuista.

Sepelkyyhkyparvissa tai yksittäisinä lintuina esiintyy myös pienempi uuttukyyhky, joka on rauhoitettu laji. Uuttukyyhkyltä puuttuvat siipien valkoiset laikut. Se eroaa sepelkyyhkystä myös lentotavaltaan ja siiveniskuiltaan.

Sepelkyyhkyn metsästysaika jatkuu lokakuun loppuun asti. Valtaosa kyyhkysaaliista saadaan kuitenkin heti kauden alussa. Sepelkyyhkyt lähtevät muuttoon jo syyskuussa, jolloin myös metsästäjien mielenkiinto siirtyy muuhun pienriistaan kuten sorsiin, jäniksiin ja metsäkanalintuihin.

20 prosenttia lähes koko maassa. Aivan eteläisessä Suomessa kanta vahvistui hieman viime vuodesta, Kainuun ja Lapin kannat olivat ennallaan. Jyrkimmin kanta pienentyi Oulun, Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueilla. Tiheimmät pyykannat olivat Uudellamaalla ja Hämeessä. Pyy lisääntyi ja selviytyi talvesta keskimääräisesti.

Poikasosuudessa oli alueellista vaihtelua, ja esimerkiksi Pohjanmaalla poikasten osuus kannasta oli huomattavan alhainen.

Riekkokanta oli viime vuoden tasolla, mutta kuitenkin tuntuvasti alhaisempi kuin viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin.

Kanta pieneni selvästi Oulun alueella, mutta Kainuussa ja Lapissa muutosta viime vuoteen ei ollut. Riekko selviytyi talven yli hieman viime vuotta paremmin, mutta selviytyminen oli pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempi.

- Poikasten osuus kaikista yksilöistä oli lähes tavanomaisella tasolla, ja Lapissa jopa hieman keskimääräistä korkeampi. Ylä-Lapin tilanteesta saadaan tarkempi kuva, kun koira-avusteiset laskennat val-

mistuvat, Helle sanoo.

Suurin osa, noin 75 prosenttia, laskentatuloksista palautettiin Luken riistakolmiot.fi-järjestelmän kautta. Laskentatuloksia pystyi seuraamaan verkkopalvelussa lähes reaaliajassa.

Vuonna 2014 käyttöön otetun järjestelmän avulla havainnot saadaan suoraan tietokantaan ilman työlästä käsin tallennusta.

Riistakolmioiden kesälaskenta toteutettiin valtakunnan laajuisena 27. kerran. Riistakolmio on metsäiseen maastoon sijoitettu 12 kilometrin pituinen, kolmionmuotoinen linja, joka on merkitty maastoon pysyvästi. Laskennan tekevät pääosin metsästäjät vapaaehtoistyönä.

Tänä vuonna riistakolmioita laskettiin 8000 kilometrin matkalta. Luke hyödyntää aineistoa muun muassa kannanarvioinnissa ja monissa tutkimuksissa.

-KOLARIKORJAUKSET -MAALAUKSET -RUOSTEVAURIOKORJAUKSET -MYÖS VAKUUTUSYHTIÖNTYÖT/ VAHINKOTARKASTUKSET

AUTOPELTISEPÄNLIIKE

JARI VASALA

Tarjusojantie 23, Kempele p. 0400 571 760

avoinna 8-17

PORON POIKANEN

PENTIK JA HARKKI

LYÖMÄASE

AALLOT LEHTIPUU

MUSIIKS KILAK JI

VILJA

RAOTTAA

TIUKAT

SUMARI VÄITTELY

SIEPPI A JA HA PAVEL PALMUN HEDELMÄ

KAVIOELÄIMIÄ

2X

SIPULIKASVEJA

ASKELLAJI

TAITAA

KIPEÄ

NASEVA

KARTASTO KUIVUNUT JÄRVI

SUMU

LUOTTOKORTTI

VIIPALEET HAYWORTH

HEVOSTEN PAIKKA HÄKKINEN JA KAIMA

KELLARISSA

TUOKIO GLOMMAN SIVUJOKI

VOI

TEHDÄ KUORMAA

PERHEEN- TIINE ITIÖJÄSENIÄ KASVI

PEDON SUU HANAYRITYS

LYÖNTI

LASTEN VANHEMPIA

SUOSIOSSA OLEVA TYYLI

AINESTEN YHDISTELMÄ Y Laatija: Miia Viinanen

PELOTELLA

100

KENKIEN KIELET

APINA TAI MIES

Kotipitäjä

8

Nro 16 12.8.2015

Hakasuon myllykahvilan pihapiirissä järjestettiin kesäkauden päätöstanssit Paltamon Hakasuon myllykahvilan pihalla soi viime perjantaina vinyylilevyt ja vanhempi tanssimusiikki pari tuntia kestäneessä Tuukka Pasasen ideoimassa iltapäivätanssitapahtumassa. Tuukka soitteli vanhempaa levytuotantoa kuten Olavi Virtaa ja Paul Ankaa, ja olipa mukana vanha kunnon Metsurin humppakin.

Tuukka oli arvioinut, että pihatansseihin voi tulla muutamia henkilöitä, mutta kun sää oli suotuisa, tuli paikalle arvi-

on mukaan nelisenkymmentä jammaajaa.

Tuukka kertoo, että hän on keräillyt jonkin verran vinyyllejä ihan musiikkiharrastuksen vuoksi. Vinyylilevyjä hän kertoo lyötyvän arkistosta 200300 muun musiikkituotannon lisäksi.

- Ihan harrastuksen vuoksi olen niitä keräillyt. 2000 luvun alussa vinyylilevyjä sai muutamalla eurolla suurenkin nipun, mutta nyt niiden arvo on noussut levyjen määrän vähetessä,

sanoo Tuukka Pasanen.

Iltapäivätansseihin saapuneet olivat tyytyväisiä musiikkiantiin. Osallistujista suurin osa oli mökkkiläisiä aina Manamansaloa myöten. Yleisön joukosta löytyi myös kansainvälisyyttä, sillä Yhdysvaltojen Kaliforniassa asuva Sirpa Tuomainen oli kahden lapsensa ja lasten lapsien kanssa tullut mökiltä tanssitapahtumaan. Toinen Sirpan tytöistä asustaa Italiassa ja toinen äitinsä kotikaupungissa Kaliforniassa. ”Kyllähän me

Hakasuon myllykahvilan pihapiirissä pistettiin viime perjantaina jalalla koreasti, kun Tuukka Pasanen järjesti siellä iltapäivätanssit soittaen vanhaa tanssimusiikkia vinyylilevyiltä. Saman päivän iltana myös kahvila suljettiin tälle kesälle.

olemme viihtyneet täällä Paltamossa” sanovat tytöt, ja varsinkin tyttöjen äiti Sirpa sanoo lähes joka kesä vierailevansa äitinsä Maijan luona synnyinseudullaan.

Kahvila suljettiin tällä kesälle samana päivän iltana. Sen pitäjänä toimi Porissa asustava, mutta kotiseudullaan kesäisin viihtyvä Marja-Liisa Nurminen ja hänen tyttärensä Essi Koivunen. Tyttö oli jo lähtenyt takaisin Poriin työn kutsumana ja niinpä hänen äitinsä MarjaLiisa hoiteli kahvilaa. ”Pääasiallinen artikkeli on ollut kahvi ja pulla sekä myllyn tuotteet.

Kokeilin alussa ruokapuoltakin, mutta ei se kannattanut. Myös kyläläisten käsitöitä on ollut myynnissä. Aloitin kahvilan pidon juhannukselta, kun ketään muita ei ilmaantunut yrittämään. Harrastusmielessä tätä olen pitänyt, koska eihän tämä paljon tuota. Kun on täältä päin syntyisin eli Neuvosenniemeltä niin tulee oltua aina kesäisin maisemissa. Ensi kesästä nyt en vielä osaa sanoa, mutta tälle kesälle pistän putiikin kiinni”, kertoo Marja-Liisa Nurminen.

- PM-media/Paltamo.

Tuukka sanoo, että häneltä löytyy 200-300 vinyylilevyä, joita hän on säästellyt ja osin kerännytkin.

Kahvilan pidosta on tänäkesänä huolehtinut tyttönsä Essi Koivusen kanssa hänen äitinsä Marja-Liisa Nurminen.

Ihan harrastusmielessä tätä hommaa on hoideltu, sanoo Marja-liisa.

Kotipitäjä

Nro 16 12.8.2015

9

Kaikki kalusteet tehtaanmyymälästä!

* nopeat toimitusajat * monipuolinen mallisto * tukkuhinnat * ei ostorajoituksia * myös jälleenmyyjille * valmistus omilla tehtailla * ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä

Asiantuntija palveluksessasi!

www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi

ark. 9-18, la 10-14

Kalustesuunnitelmat ammattitaidolla.

Eero

Tulen myös kotiisi mittaamaan! Soita ja sovi!

040 184 1444

V I S I ON

Henkka

040 184 1888

Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla!

Myymälässämme malliryhmiä.

Tule ja ihastu!

Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663

KEITTIÖT

V I S I ON LIUKUOVET

Näillä kysymyksillä löydät parhaan vuokralaisen Kun vuokraussesonki on kiireisimmillään, moni vuokranantaja haluaa löytää hyvän vuokralaisen nopeasti. Asuntonäytöllä voi olla vaikea perehtyä samanaikaisesti usean vuokralaisehdokkaan taustoihin. Ehdokkaat kannattaakin haastatella jollain tavalla jo puhelimessa ja pitää sen perusteella yksityisnäyttö.

Suomen Vuokranantajat listasi kolme kysymystä, joilla saat kokonaisvaltaisen kuvan vuokralaiskandidaatin vuokranmaksukyvystä ja elämäntilanteesta.

Miksi muutat?

Vuokralaisen vastaus muuton syistä kertoo paljon vuokralaisen elämäntilanteesta, minkä tyyppistä ja kuinka pitkäaikaista asuntoa hän etsii. Useimmiten vuokranantajat etsivät pitkäaikaista vuokralaista, mutta jo yksikin vuosi on monelle vuokralaiselle pitkä aika.

– Ongelmaton, vuoden kestävä vuokrasuhde on aina kannattavampi kuin lisätöitä teettävä kolmen vuoden suhde.

Vuokralaista etsiessä ei kannata katsoa liikaa mahdollista vuokra-aikaa, vaan yhteispelin toimivuutta ja vuokralaista kokonaisuutena, Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva muistuttaa.

Kiire, epämääräiset tarinat ja kummalliset ristiriidat vuokralaisehdokkaan kertomuksessa ovat hälytysmerkkejä, joita ei kannata jättää huomiotta.

Mitä teet?

Vastuullinen vuokranantaja valitsee sellaisen vuokralaisen, jonka maksukyky riittää asunnon vuokraan. Vuokranantaja haluaa siis selvittää, miten vuokralainen ansaitsee elantonsa, jotta selviytyy asiallisesti vuokranmaksusta.

Työtön vuokralaiskandidaatti ei ole huonompi kuin muut, kunhan pystyy kertomaan, miten hoitaa vuokran. Vakuuden on myös hyvä olla mietittynä ja hoidettuna etukäteen.

Onko luottotiedot kunnossa?

Luottotiedoista kannattaa aina ensin kysyä vuokralaisehdokkaalta itseltään ja sen jälkeen tarkistaa ne omatoimisesti.

Menneisyyden maksuhäiriön ei tarvitse automaattisesti tarkoittaa ehdokkaan hylkäämistä. Tarkistamalla tiedot tulee kuitenkin vähintään tietoiseksi riskeistä, joita vuokraukseen sisältyy.

Jos vuokralaiskandidaatti vakuuttaa omaavansa puhtaat luottotiedot, mutta ne eivät re-

kisterin mukaan ole kunnossa, on hänen rehellisyyttään syytä epäillä myös muissa asioissa.

Jos kandidaatti taas etukäteen myöntää tiedoissa näkyvän esimerkiksi maksamattoman puhelinlaskun parin vuoden

takaa, on tilanne täysin eri.

Kaikkea ei saa kysyä Vuokranantaja saa kysyä vuokralaisehdokkaalta vuokranmaksuun ja asumiseen liittyvistä asioita. Näihin asioihin

kuuluvat esimerkiksi työ- tai opiskelupaikka, kuukausitulot ja palkkatodistus, kuten myös lemmikit.

Vuokranantajalle ei kuulu esimerkiksi se, ovatko asuntoon muuttavat henkilöt parisuhtees-

Kattopaketit suoraan tehtaalta

• Konesaumarivit • Lukkosaumarivit • Tiilikuvioprofiili • Katto ja seinäprofiilit • Sadevesijärjestelmät • Listat • Kattoturvat • Tarvikkeet

takuuteräs Posantie 11 90620 Oulu Puh. 040 556 9063 040 686 9893 050 594 0464 www.janla.fi

Teräspalvelukeskus Teräspalvelukeskus

sa keskenään tai vuokralaisen uskonnollinen suuntaus. Asunnon vuokraaminen ei edellytä oman yksityiselämän täyttä avaamista.

Kotipitäjä

10

Nro 16 12.8.2015

HAMMASTYÖT

TERAPIAA

RAKENTAMINEN

VARAOSIA

Pitäjän parhaat APTEEKKEJA

Edullista ilmoitustilaa PITÄJÄN PARHAISSA. KYSY TARJOUS! Yhteystiedot sivulla 2

TILITOIMISTOJA

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito

• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

AUTOHUOLTOA

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

p. 622 616

Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani

Ajanvaraukset sopimuksen mukaan FYSIOTERAPIAA

TUULILASEJA

Kotipitäjä

Nro 16 12.8.2015

Kotipitäjä -lehti tarjoaa yksityisasiakkaille edullisen ilmoituskanavan. Rivi-ilmoitukset ovat täysin maksuttomia. Kuvallisten rivi-ilmoitusten hinta on vain 18 euroa. Rivejä saa käyttää korkeintaan viisi. Rivi-ilmoituksen voi jättää sähköpostilla osoitteeseen aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse osoitteeseen Kustannus Oy Maaseutulehdet, PL 78, 91501 Muhos. Kuvalliset ilmoitukset vain sähköpostilla. Muista ilmoittaa viestissä nimesi ja yhteystietosi laskutusta varten. Viestin otsikoksi tai kirjekuoreen merkiksi: "kirpputori". Ilmoituksia ei vastaanoteta puhelimitse. HUOM! Ilmoitukset jätettävä viimeistään perjantaisin.

Uusi ESLAN kaksirenkainen potkupyörä. H.250e p. 0400588740 Puinen kerrossänky, joka on kooltaan 90x200 cm. Sängystä saa myös parven lisäosilla. Väri pähkinä. 0407216582/Utajärvi

Olisitko sinä minun "hovi" sienestäjäni, kun itse en osaa! Pidän valtavasti sienisalaatista ja tähän tarpeeseen haluaisin sinet. Onko ne karvarouskuja vai haperoita vai mitä? Toivottavasti sinä tiedät ja poimit minulle vain laadukkaita ja puhtaita sieniä. Soita siis ja sovitaan tarkemmin p. 0408463763.

vaihtopenkiltä Yleisurheilu kuuluu edelleen suomalaisten suosikkilajeihin, vaikka menestys on viime vuosina ollut vain keihäänheiton varassa. Ensi viikon lopulla Pekingissä käynnistyvissä MMkisoissa ainoat realistiset mitalitoiveet lepäävät pelkästään Antti Ruuskasen ja Tero Pitkämäen harteilla tai ehkä ihmeen sattuessa huippuheitto lähtee Ari Mannion kädestä.

Kalevan kisojen jälkeen ykköspuheenaihe oli Pitkämäen kiristänyt pakaralihas. Onneksi tämä jännitys laukesi ja vuoden 2007 maailmanmestari kykeni heittämään viime viikonvaihteessa Kuortaneella. Tulos oli reilut 85 metriä. Ruuskannen heitti vielä pari metriä pitemmälle, mutta nuorimies Saksasta,Thomas Köhler päihitti suomalaistähdet yli 89 metriä kantaneella kaarella. Jälleen ilmoittautui uusi kandidaatti suomalaisten menestyksen tielle.

Suomesta lähtee Pekingiin 13-15 urheilijaa, joista keihäsmiesten lisäksi kaikille muille stadionilla esiintyville jatkopaikka karsinnoista tai alkueristä olisi mainio saavutus. Eli vähiin käyvät suomalaisten menestystoiveet. Maanantaina oli vielä mahdollisuus yrittää kisarajoja.

SM-kisoissa nähtiin, että meikäläiset saavat kyllä aikaan kiinnostavia

11

Miten voi Tero Pitkämäen pakara? urheilutapahtumia kisailemalla keskenään. Kilpailu voi olla jännittävä, vaikka maailman tulostasosta ollaan valovuosien päässä.

Naisten seiväshypyssä Minna Nikkanen on kesän aikana parantanut Suomen ennätystä jo kaksi kertaa ja lähestyy keihäässä 63 metriä ylittäneen Sanni Utriaisen kansa lukemia, joilla finaalipaikka on realistinen tavoite.

Onko EPOa näkynyt?

Sopivasti ennen MM-kisoja nostettiin brittilehdistössä esille dopingin käyttö tällä vuosituhannella. Urheilijoiden veriarvojen pitkäaikainen seuranta paljastaa, että joka kolmas kestävyyslajien mitali on voitettu luultavasti dopingin avulla. Veriarvojen muutokset kertovat tutkijoille, että on syytä epäillä EPO-hormoonin käyttöä.

Aiemmin kesällä jo Venäjältä tuli uutispommi, kun maan liitto ilmoitti jättävänsä kävelijät kotiin juuri dopingepäilyjen ja –käryjen vuoksi. Saa nähdä pysyvätkö päätöksessään. Käryjä on vuosien mittaan käynyt useita aivan huippuja myöten ja yhteisenä tekijänä on ollut sama valmentaja.

Mielenkiintoinen puolitoista viikkoa on penkkiurheilijoille joka tapauksessa luvassa. Pitkien matkojen valtiaat tulevat Afrikasta, pikamatkojen USA:sta

ja Karibialta, kenttälajeja hallitsee Eurooppa höystettynä muutamilla ulkopuolisilla. Ja mitä tekevätkään mahtavan isäntämaan Kiinan urheilijat?

Pesäpallossa ratkaisuja Oulun Lippo Pesis voitti ykköspesiksen ylivoimaiseen tapaan ja pelaa ensi vuonna Superissa. Kempele lähtee kotiedun turvin karsintaan ja tehnee seuraan oululaisille. Suomisarjassa Muhoksen Pallosalamat voitti pohjoislohkon ja selvitti semifinaalissa tiensä lohkofinaalin Sotkamoa vastaan. Nyt jännitetään kuinka jatko sujuu.

Seurassa kuuluu olevan haluja nousta porrasta ylemmäs, mikä sopisikin oikein hyvin yhteistyökumppani Lippo Pesiksen noustua edestä pois. Tilanne olisi hieno mahdollisuus nuorten pelaajien kehitykselle.

Superissa on tällä kertaa kolme muista selvästi erottuvaa joukkuetta Joensuun noustua Sotkamon ja Vimpelin kanssa kilpailemaan runkosarjan voitosta. Pudotuspelit ovat sitten oma maailmansa. Yllätykset ovat mahdollisia ja yksi yllättäjä voi löytyä läheltä eli Pattijoelta.

Ilkka Hietala

Näe uudistunut Kärppä-joukkue

KÄRPÄT TAISTELEE EUROOPAN MESTARUUDESTA

CHAMPIONS HOCKEY LEAGUE TUO MAANOSAN PARHAAT JOUKKUEET OULUN ENERGIA AREENALLE

KÄRPÄT vsvsKREFELD

TORSTAINA 27.8. KLO 18:30 OULUN ENERGIA AREENALLA KAIKKI LIPUT NYT IRTOLIPPUMYYNNISSÄ!

LIPUT: AREENAISTUIMET 20€ PUUPENKIT JA AREENAISTUIMIEN 1. RIVI 15€ SEISOMAPAIKAT/PYÖRÄTUOLIPAIKAT 6€ LIPPUJEN MYYNTIPISTEET: Stockmann neuvonta, Neste Oulun Baari Maikkula, Neste Hiironen, Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma, R-Kioski Pateniemi, R-Kioski Ratakatu, Musiikki-Kullas.

VÄLTÄ JONOT, OSTA LIPPUSI KÄTEVÄSTI NETISTÄ: WWW.LIPPUPALVELU.FI

Kausikortit NYT myynnissä! Toimisto avoinna ma-pe klo 10-17 LAUANTAINA 5.9. KLO 19:30 KÄRPÄT – VIENNA CAPITALS

12

Kotipitäjä

Nro 16 12.8.2015

Energia-asiantuntija Pekka Eilola p. 0400 281 692

• Autojen huollot ja korjaukset • Rengastyöt • Vikakoodienluku

MIKKO KERÄNEN puh. 044 529 7656 Ahmastie 105 91560 KYLMÄLÄNKYLÄ www.kpkeranen.fi