Elävä Maaseutu 10-2016

Elävä

Maaseutu Elävä Maaseutu -lehti nro 10 LOKAKUU 2016 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Propo -esiohjaus On-Off -esiohjauksen hinnalla!

Tarjous voimassa 31.10.2016 asti.

TEKNISTÄ ETUMATKAA Palms 3.67-8S Palms 3.67 -kuormain + Palms 8S -metsäperävaunu

Palms 5.72-9S Palms 5.72 -kuormain + Palms 9S -metsäperävaunu

Palms Timo Hiltunen p. 0107684739 5.85-13D 4WD Kempele Palms 5.85 -kuormain + Palms 13D 4WD -metsäperävaunu

Hinta paketille

Hinta paketille

Hinta paketille

(alv 0 %) + toim.kulut

(alv 0 %) + toim.kulut

ti. (alv 0 %) + toim.kulut

14 820,- 21 710,- 33 340,Hinnat voimassa 15.11.2016 asti.

www.maaseutulehdet.fi

• Kirjanpito • Tilinpäätökset

TILITOIMISTOPALVELUT: • Yrityksen perustaminen

• Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59, 90100 Oulu, p. 010 3223370, fax 336 493

Kysy tarjouskampanjat myös muista esiohjauksista!

Mikko Kontio p. 0107684915 Kempele Esa Pulska p. 0107684821 Kajaani Kauko Palojärvi p. 0107684924 Keminmaa

2

NRO 10 LOKAKUU 2016

Valio tukee Kerttu Niskasta kohti Lahden MM-hiihtoja ja kutsuu samalla kaikki suomalaiset ladulle urheilulaji, samaan tapaan kuin Valio on koko kansan brändi. MM-hiihtoihin osallistuminen on myös hyvä tapa juhlistaa 100-vuotiasta Suomea, projektipäällikkö Nina Wahlström Valiolta perustelee.

Kerttu Niskanen on toiminut vuodesta 2014 alkaen lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia tukevan Valio Akatemia® ohjelman kummina kannustaen heitä kohti omia unelmiaan ja terveellisten elämäntapojen pariin.

MM-hiihtojen alla Kerttu nähdään myös esimerkiksi Valio Plus ™ maitotölkeissä. Valion yhteistyö Lahden MM-kisojen kanssa näkyy muun muassa Valion tuotteina kisojen ravintoloissa.

Koko Suomi ladulle: Valio lahjoittaa suksipaketteja perheille

Valio tukee Lahdessa ensi vuoden alussa järjestettäviä hiihdon MM-kisoja yhtenä kisojen kansallisista kumppaneista. Valio on mukana kisoissa tsemppaamassa huippuhiihtäjä Kerttu Niskasta kohti MM-kisamenestystä.

- Yhteistyömme Kertun kanssa alkoi vuonna 2014.

Kerttu toimii sisukkaana ja positiivisena esikuvana suomalaisille lapsille ja nuorille Valio Akatemia® ohjelmassamme. On luonnollista, että olemme mukana Lahden MM-kisoissa tukemassa Kerttua kohti hänen unelmaansa. Ja onhan hiihto kiistatta koko kansan

MM-kotikisojen lähestyessä Valio ja Kerttu Niskanen haluavat kannustaa kaikkia suomalaisia hiihtoladulle. #suksiladulle-kampanja inspiroi perheitä löytämään yhdessä liikkumisen ilon.

Valio haluaa mahdollistaaperheiden hiihtoharrastuksen ja arpoo 20 suksipakettia mukaan ilmoittautuneiden kesken.

Suksipakettien arvontaan voi

osallistua osoitteessa www.valio.fi/suksiladulle Joulukuussa valio.fi-verkkopalveluun avataan #suksiladulle-ulkoiluhaaste, joka innostaa perheitä liikkumaan Suomen kauniiseen luontoon. Mobiilissa toimivan ulkoiluhaasteen avulla voi löytää digitaalisia kätköjä, jotka on sijoitettu kauniisiin ulkoilupaikkoihin ympäri Suomen. Digitaalisiin kätköihin on piilotettu arpalippuja, joissa palkintoina on esimerkiksi lippuja Lahden MM-kisoihin ja Valion tuotteita.

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

www.pekant.fi

KORJAAMO/VARAOSAT: OULU Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810

KORJAAMO: JÄÄLI

Hiihtämään kilpaa Kertun kanssa

Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810

KORJAAMO/VARAOSAT TURKU

Jos haluaa testata päivän hiihtokunnon tai muuten vain hakea vauhtia ladulle, voi osallistua Valion ja Kerttu Niskasen sprinttihaasteeseen, jossa kuka tahansa voi nousta suksille ja hiihtää leikkimielisesti kilpaa 20 metrin matkan Kerttu-hahmoa vastaan.

Sprinttihaasteeseen voi osallistua ensimmäisen kerran SkiExpo-messuilla Helsingissä 4.-6. marraskuuta. Haaste on mukanamyös Lasten Jouluriehassa Narinkkatorilla Helsingissä 18.12.2016 ja Lahden MMkisoissa joka päivä.

Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820

Pekant-Osaratas KORJAAMO/VARAOSAT: KEMI Korjaamontie 2, p. 0207 739 300

PALVELEMME:

ma-pe 6-22, la 8-16

RASKASSARJA

Uusi liikennevakuutuslaki ei välttämättä Suomi Lonely Planetin kolmanneksi paras matkakohde 2017 muuta ns. bonusjärjestelmää Julkisuudessa esitetyistä virheellisistä tiedoista poiketen uusi liikennevakuutuslaki ei välttämättä tuo muutoksia vakuutusyhtiöiden bonusjärjestelmiin. Laki kuitenkin mahdollistaa vahinkohistorian aiempaa joustavamman hyödyntämisen.

Kaikkiin kodin autoihin ei välttämättä jatkossakaan saa samaa bonusta. Lakiuudistus vasta mahdollistaa tämän vakuutusyhtiöille uusien tuotteiden kehittämisessä. ”Uudistuksen myötä vakuutusyhtiöt voivat ottaa vahinkohistorian joustavammin huomioon myös esimerkiksi tilanteissa, joissa perheellä on useampi ajoneuvo tai ajoneuvo on hankittu

yrityksen nimiin. Tämä tarjoaa yhtiöille mahdollisuuden asiakkaiden tarpeita vastaavaan tuotekehitykseen aiempaa paremmin”, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen selventää.

Kuten nykyisinkin, laki velvoittaa henkilön vahinkohistorian huomioimisen vakuutusmaksuissa.

Liikennevakuutuslain kokonaisuudistus selkiyttää olemassa olevaa sääntelyä ja vähentää sen tulkinnanvaraisuutta vuoden 2017 alusta alkaen. Uusi laki ei edellytä vakuutuksenottajalta toimenpiteitä.

STT/ Liikennevakuutuskeskus

Suomi sai arvokkaan kunnianosoituksen kun maailman arvostetuimpia matkailuoppaita julkaiseva Lonely Planet valitsi Suomen maailman kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi vuodelle 2017.

Suomi on kymmenen maan listalla ainut Euroopan maa.

Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkusen mukaan Suomi pystyy tarjoamaan yhä useammille matkailijoille ainutlaatuisia elämyksiä − jopa enemmän kuin itse ymmärrämme. − Pystymme tarjoamaan yhä useammille ja erilaisille matkailijatyypeille vaikuttavia elämyksiä ympäri vuoden. Luonto on edelleen keskeinen valttikorttimme.

Uutta siinä on luonnon parantava voima ja hyvinvointimatkailu, joka rakentuu luontokokemusten ja -palvelujen ympärille.

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Facebookista Kerran kuukaudessa JAKELU:

JÄSENYRITYS

Perusteluina Suomen valinnalle kärkikohteiden joukkoon Lonely Planet nostaa esimerkiksi Hossan uuden kansallispuiston sekä useat tapahtumat, joita on suunniteltu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta varten. − Matkailijoiden odotukset Suomessa liittyvät luontoon ja kokemuksiin luonnossa. Suomen kansallispuistot tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen sekä kesällä että talvella. Luonto on Suomessa aina lähellä – sinne voi piipahtaa helposti jopa Helsingissä pysähtymisen yhteydessä, sanoo Virkkunen.

Tunnustus tuo Suomelle näkyvyyttä Lonely Planetin kanavissa, jota Visit Finland tukee omilla markkinointitoimenpiteillään.

HEAVY DUTY SPAREPARTS

RASKASSARJA HEAVY DUTY REPAIRS

Tilausajot edullisesti

17-60 -paikkaiset

turistibussit

SUORSAN LIIKENNE KY

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy SIVUNVALMISTUS Joutsen Media Oy YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila puh. 050 567 9757 MYYNTINEUVOTTELIJA Janne Halonen puh. 045 127 7383

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

P. 0400 610 285 www.suorsanliikenne.fi

Elävä Maaseutu luettavissa verkossa ilman tunnuksia osoitteessa:

www.maaseutulehdet.fi

Raimo Klasila

Janne Halonen

Faksi: (08) 340 521 Sähköpostit: aineisto@maaseutulehdet.fi tai etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

3

NRO 10 LOKAKUU 2016

Voiko lähiruoasta tulla matkailuravintoloiden valttikortti?

Hinta, toimitusvarmuus ja jalostusaste nähdään lähiruoan haasteiksi. Siitä huolimatta lähiruoan tarjontaa tullaan lisäämään matkailukeskusten ravintoloissa, koska se on kasvava trendi.

Matkailuyritysten koko ei vaikuta tarjonnan määrään. Sen sijaan ratkaisevaa on yhtiön strategia ja ruokahankinnoista päättävien asenne.

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt ravintoloiden suhtautumista lähiruokaan Levin ja Saariselän matkailukeskuksissa. Tulokset perustuvat ruokahankinnoista vastaavien henkilöiden haastatteluihin.

Eroja markkinoinnissa ja yhteistyössä tuottajien kanssa Yritysten välillä näyttää olevan eroja suhtautumisessa lähiruoan markkinointiin ja yhteistyöhön tuottajien kanssa.

Paikallisia tuotteita paljon käyttävissä ravintoloissa lähiruoan uskotaan tuovan yritykselle kilpailuetua ja auttavan asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen ymmärtämisessä. Siksi lähiruoka on osa yrityksen toiminta-ajatusta ja ydintoimintaa. Lähiruokaa markkinoidaan aktiivisesti ja siinä ruokalista ja tarjoilijat suosittelijoina ja tarinankertojina nähdään tärkeinä.

-Haastatellut kuvailivat suhteitaan lähiruokatoimittajiin hyviksi ja luottamuksellisiksi ja tilakäyntejä pidet-

tiin tärkeinä muun muassa lähiruokatarinan rakentamisessa, kertoo erikoistutkija Olli Wuori Luonnonvarakeskuksesta.

Parhaassa tapauksessa lähi- ja villiruoasta voi muodostua kaupunkilaismatkailijoille jopa matkan huippukokemus.

Lähiruoka tukee matkailijoiden luontoelämyksiä

Ruoantuottajien ja matkailuyritysten kanssakäymisen toivotaan tiivistyvän

Ravintolat kaipaisivat markkinoille enemmän ja monipuolisempaa lähiruokaa, muun muassa juureksia, vihanneksia ja villiyrttejä.

-Aiempien kyselytutkimusten perusteella matkailukeskuksista löytyy lähi- ja villiruokamyönteisiä asiakkaita. Matkailijat ovat huomanneet, että paikallisten tuotteiden nykyisessä tarjonnassa on toivomisen varaa, tutkija Marja Uusitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Ravintolat toivoivat lähiruokatoimittajilta aktiivisempaa yhteydenpitoa matkailukeskusten ravintoloihin, joissa ruoan kysyntä, asiakasmäärä ja henkilökunnan tarve vaihtelevat sesongeittain.

Paikallisten tuotteiden suoramarkkinoinnin uskottiin innostavan ravintoloita lisäämään lähiruokahankintojaan. Yhteistyö edesauttaa myös tuotekehitystä.

- Yksi haastatelluista mainitsi, että uutta toimintaa

Farming Simulatorilla pääsee heti kyntämään

PAN Vision Finland Oy on tuonut Farming Simulator 17 -maanviljelypelin myyntiin 25.10.2016. Pelikonsoleille ja pc-tietokoneille julkaistu peli sisältää uusina asioina muun muassa naisfarmarit, possut, junat ja suomalaiset Valtra-traktorit.

Virtuaalinen maanviljely ja karjanhoito ovat pitäneet miljoonia pelaajia otteessaan jo usean vuoden ajan.

Farming Simulator -pelisarjasta on tullut tavallista peliä isompi ilmiö, kun lukemat-

tomat pelaajat ovat viljelleet maata, kasvattaneet karjaa ja laajentaneet maatilojaan niin yksin kuin muidenkin pelaajien kanssa.

Farming Simulator 17 jatkaa suosittua pelisarjaa sisällyttämällä peliin aiemmista osista tuttuja kulkuneuvoja, laitteita ja eläimiä. Samalla tuodaan mukaan täysin uusia ominaisuuksia ja kappakaupalla lisää tekemistä.

Yksi uusista piirteistä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus pelata naispuolisella hahmolla. Uudistuksen myö-

tä niin pelaajan oma hahmo kuin palkkatyöläisetkin voivat olla kumpaa sukupuolta tahansa. Pelaajan omaa hahmoa voi muokata omien vaatemieltymysten osalta ja räätälöidä ulkonäköä eri tavoin.

Karjanhoitopuolella valikoima kasvaa kärsänmitalla, sillä nyt mukana ovat myös porsaat. Sikafarmari voi possujen ohessa hoitaa entuudestaan tuttuja eläinlajeja, kuten liha- ja siipikarjaa.

Farmilla voi yhä kasvattaa lukemattomia eri viljelykasveja, joita on mukana entistä enemmän.

Myös konehalliin on tullut paljon uusia kulkuneuvoja ja työkoneita. Niitä on mukana kaikkiaan yli 250 erilaista peräti 75 eri valmistajalta. Kaikki tärkeimmät valmistajat ovat mukana ja uusia nimiä entisten lisäksi ovat Challenger, Fendt, Massey Ferguson ja kotimainen Valtra!

Farming Simulator 17 tarjoaa ensimmäistä kertaa pelisarjan historiassa mahdollisuuden ajaa junalla. Sen avulla suuretkin kuormat omalta maatilalta kulkevat helposti ja varmasti myyntiin. Näistä saaduilla tuloilla oman farmin kasvattaminen ja uusien työkoneiden hankkiminen vievät maanviljelijän uraa entistä pidemmälle.

Juna onkin tarpeen, sillä peli tarjoaa viljelyyn ja karjan kasvatukseen kaksi valtavaa ja toisistaan poikkeavaa pelialuetta uudella Goldcrest Valleyn alueella.

Farming Simulator 17 on avoimen pelimaailman kokemus, joka sopii niin uusille pelaajille kuin vanhoille konkareille. Aiempien osien lailla pelissä on yksinpelin lisäksi moninpeli. Farming Simulator 17 sisältää myös erillisen tuen pelin epävirallisille laajennuksille eli modeille.

aloittavat tuottajat ovat usein yhteydessä ravintoloihin silloin, kun ne kartoittavat ostajia. Tämä ei riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua, Uusitalo toteaa.

Matkailun lähiruokaketjut vahvistavat paikallistaloutta Matkailun ja lähiruoantuottajien välisten verkostojen on osoitettu lisäävän sekä maatalous-, elintarvikeettä matkailualan myyntiä.

Matkailukeskusten ruokahuolto nojaa keskitettyyn elintarviketuotantoon, jota vallitseva lainsäädäntö ja elintarvikepolitiikka tukevat. Siirtyminen hajautetumpaan ruokajärjestelmään vaatii vaivannäköä, sillä ruokaketjun toiminta täytyy organisoida uudelleen.

Avoin keskustelu, viestintä ja markkinointi ovat avainasemassa. Julkinen valta voi politiikkakeinoin nopeuttaa siirtymisprosessia luomalla ulkoisia motiiveja ja tukemalla yhteisiä oppimisprosesseja.

Tutkimus kuuluu kolmiosaiseen lähiruoan käyttöä ja tarjontaa matkailukeskuksissa kartoittaneeseen tutkimusraporttien sarjaan.

Alkuvuodesta julkaistu ensimmäinen raportti käsitteli matkailijoiden asennoitumista paikallisten elintarvikkeiden ja villiruoan käyttöön. Sarja on osa LUTUNEN-hankkeen toimenpiteitä, joilla tuotetaan tietoa Lapin luonnontuotteista.

STT/ Luonnonvarakeskus

Palveleva FirstStoprengasliikkeesi Muhoksella Kauttamme testimenestyjä Bridgestone Noranza 001 -rengasta suoraan varastosta! erkkejä, Myös muita mTERVETULOA! kysy tarjous!

Muhoksen Autohuolto Sepäntie 3, 91500 Muhos Puh. 040-533 8967

4

NRO 10 LOKAKUU 2016

Koru-ja terveyskivi matkalla maailmalle - hiontaosaajia etsitään

P

altamossa syntynyt ja nuoruutensa viettänyt, sittemmin lapsuudenmaisemiinsa palannut Sinikka Väisänen toteuttaa parhaillaan pitkäaikaista haavettaan.

Väisänen yhtiö, Kainuun Nummiitti Oy, ryhtyy louhimaan, esityöstämään, jalostamaan ja myymään Paltamon Kainuanmäen nuummiittia.

Nuummiittia tullaan viemään markkinoille Nummmitebrändin alla.

Harvinainen nuummiittiesiintymä löytyi kallioperäkartoituksen yhteydessä vuonna 1990. Nuummiitti on korikivi ja se tunnetaan maailmalla myös terveyskivenä.

Tarinoiden mukaan nuummiitti tuo kantajalleen onnea ja sillä on aivotoimintaa ja solumuodostusta vilkastuttava vaikutus.

Nuummiitilla tarkoitetaan spektrin eri väreissä välkehtivää amfibolimineraalia. Ensimmäinen nuummiittiesiintymä -sittemmin jo loppuun louhittu- löytyi Grönlannin Nuukista 1980-luvulla. Nuummiitti-sana tulee eskimon kielestä ja tarkoittaa Nuukista kotoisin olevaa.

Nuuk on puolestaan Grönlannin pääkaupungin, Gådthobin, eskimokielen vastine. Harvi-

kakuussa. Nuummite Finland brändityötä tehdään yhdessä kajaanilaisen Kouta Median kanssa.

Tekemistä riittää käytönnön toimien lisäksi myös kumppaniverkoston kokoamisessa sekä markkinoiden tunnustelussa.

Sinikka etsii parhaillaan verkostoonsa muotoilu- ja hiontaosaamista. Tuotanto käynistetään joko omana toimintana tai alihankintana heti, kun sopivat osaajat löytyvät.

Tähtäimessä myös ”stone career”

siintää jo matkailun mahdollisuudet. Muutaman vuoden kuluessa olisi tarkoitus myös rakentaa ja tarjota Kainuanmäellä hyvinvointipalveluja ja mahdollisesti myös majoituspalveluja.

Kainuanmäen nuummiittiesiintymän hyödyntämisen aloittamista ovat avustaneet Paltamon kunta ja Kainuun Etu Oy. Myös useat muut yhteistyökumppanit ovat tukeneet ja olleet apuna yhtiön toiminnan suunnittelussa ja sen käynnistämisessä.

Sinikka Väisäsen silmissä

-PM-media/Paltamo-

Paltamon Kainuanmäellä alkoi nuummiittikiven louhinta, josta tullaan jalostamaan mm. korukiviä ja terveyskiviä. Nuummiitti on maailmassa harvinainen kivilaji, jota Suomessa ei esiinny paljoakaan. Nykyisten tietojen mukaan pieniä esiintymiä ainaostaan Helsingin seudulla. Avajaisia vietettiin lokakuun 6 päivä, jolloin päästiin tutustumaan kiven luohintaan ja talteenottoon. naista korukiveksi kelpavaa irisoivaa amfibolia on tavattu lisäksi ainakin Yhdysvalloista ja Etelä-Norjasta. Suomesta nuummiittia on löytynyt mm.

Helsingin seudulta, mutta esiintymät ovat pieniä.

Kainuun Nuummiitti Oy tähtää maailmanmarkkinoille Nuumiitti Finland tähtää kansainvälisesti tunnetuksi brändiksi, koska harvinaisen ja laadukkaan korukiven mark-

kina-alue on globaali.

Tuotteiden muotoilussa ja suunnittelussa hyödynnetään ammattilaisia. Kumppaniksi valikoitunut Geologian tutkimuskeskus (GTK) aloitti Alueen omistaja Sinikka Väisäsen tulevaisuuden haanuummiittin louhinnan nyt lo- vena on myös matkailullisten palvelujen kehittäminen Kainuanmäelle.

Kirja-arvostelu

Veronmaksajilta apua verotustietojen tulkintaan

Tuomiojan päiväkirjat Kansanedustaja Erkki Tuomioja on julkaissut päiväkirjansa vuosilta 19951997. Päiväkirjat ovat perusteellisia, asioita laajasti käsitteleviä. Tulevan historiankirjoituksen aineistona ne ovat erittäin arvokkaita. Merkinnät on tehty päivittäin siinä tunnetilassa mikä päivän päättyessä on ollut. Merkinnöissä on paljon tunnetta mukana. Se on enemmän ansio kuin puute.

Läpi teoksen näkyy jännite Tuomiojan ja pääministeri Paavo Lipposen välillä. Merkinnät ovat rehellisiä ja sensuroimattomia. Syyskuussa 1996 Tuomioja kirjoittaa ministeri Sauli Niinistöstä: ”Tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta kun seuraan Niinistön työskentelyä tällaisessa kokouksessa (hallituksen iltakoulu) ja hän jättää uskomattoman vastenmielisen vaikutuksen alkaen siitä, että hän koko ajan pelehti ja vääntelee naamaansa kuin pahanilkinen koulupoika, mutta ilman tätäkin - asianomaisen tv:ssä ja julkisuudessa kontrolloimaa piirrettä - on hänen suhtautumisensa asioihin sekä substanssin että tapojen osalta hyvin vastenmielinen. Hän on pohjimmiltaan hyvin oikeistolaisia arvoja edustava, pikkupoliittiseen näppäröintiin taipumusta tunteva karkeakäytöksinen jätkä.” Päiväkirjoissa on myös merkintä milloin Johannes Virolainen oli ollut poliittisesta tappiosta niin masentunut, että oli suunnitellut itsemurhaa!

Tuomioja on vaativa esimies.

Hän arvioi SDP:n eduskuntaryhmän työntekijöitä.”Hankalin on Pertti Rauhio (nykyään ke Tytti Tuppurainen

puoliso), poliittisesti, asenteeltaan ja käyttäytymiseltään, hänellä on aivan an ylimitoitettu käsitys omista kyvyistään än ja suuria vaikeuksia hyväksyä keneleltäkään työnohjausta, jota paitsi hän än käyttelee ryhmän varoja varsin suurrpiirteisesti ja vastoin ohjeita - useistaa huomautuksista huolimatta.”

Mauri Pekkarinenkaan ei saa hääviä arviota:”Pekkarisella kyse on aina ensisijassa pikkupolitikoinnista, siihen, että hän edustaisi mitään ään syvällisempää EMU-kriittisyyttä tai demokratian pelisääntöjen valvontaa aa en minä ainakaan usko.”

Päiväkirjat kertovat Tuomiojan poliittisesta yksinäisyydestä. Läheisimmiksi ja luotettavimmiksi ihmisiksi poliitikoista näinä vuosina tuntuvat vihreiden Osmo Soininvaara ja Heidi Hautala. Toki Pertti Paasio ja Antti Kalliomäki ovat luotettavia keskustelukumppaneita.

Tuomioja pohtii usein siirtymistä vihreisiin tai politiikasta luopumista, niin kaukana Lipposen linja on hänen ajatuksistaan.

Päiväkirjoista välittyy miten sattumanvaraista päätöksenteko voi olla ja miten pieni joukko tosiasiassa päätöksiä tekee. Virkamiehet kusettavat eduskuntaa ja ja ajavat omaa agendaansa.

Päiväkirjoista selviää miten pieni porukka, muutama ihminen, tosiasissa päätti Imatran Voiman ja Nesteen fuusiosta. Se todettiin pian huonoksi ratkaisuksi valtion kannalta ja uusi yhtiö jaettiin jälleen kahdeksi.

Tuomiojalla on koulutuksensa puo-

lesta historian dosenttina i par paremmat edellytykset kuin monella muulla pitää päiväkirjaa ja merkitä siihen oleelliset päivittäiset tapahtumat.

Päiväkirjan pitäminen ja julkaiseminen on arvokas kulttuuriteko. Päiväkirjat ovat tietenkin subjektiiviset niin kuin pitääkin. Olisi toivottavaa, että näiltä vuosilta löytyisi muidenkin poliitikkojen yhtä tarkkoja päiväkirjoja.

Silloin saadaan paras kuva tapahtumien kulusta.

Monien poliitikkojen anniksi toiminnan vuosilta jää usein jonkun muun kirjoittamat muistelmat, joissa tarkoitushakuisesti muistellaan vuosikymmenten takaisia tapahtumia kohdehenkilön erinomaisuutta ja erehtymättömyyttä unohtamatta. Niillä ei ole paljon arvoa historian kirjoituksessa.

Mielenkiinnolla odotan uusia päiväkirjoja sekä edeltäviltä että seuraavilta vuosilta.

Toivo J. Kanninen

Verovuotta 2015 koskevat tuloverotustiedot tulevat julkisiksi tiistaina 1.11.2016.

Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari kertoo Veronmaksajien verkkosivuilla, mitä julkisten verotietojen perusteella voidaan päätellä mm. palkka-, pääoma- ja osinkotuloista.

Haastattelu on osoitteessa veronmaksajat.fi/julkisetverotiedot. Mikäli tarvitsette lisätietoa julkisten verotietojen sisällöstä, tavoitatte Kaaren numerosta 040 581 3430.

Verotuksen kehityksen arvioinnissa ja tulkinnassa julkaistujen verotietojen pohjalta voitte kääntyä Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtisen puoleen. Lehtisen numero on 0400 414 652. Yhteydenot-

topyyntöjä vastaanottaa myös johdon assistentti Kirsi Haapala, 050 3000 605.

Veronmaksajain Keskusliitto (Veronmaksajat) on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 233 000 jäsentä.

Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 233 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito • Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

5

NRO 10 LOKAKUU 2016

Puukauppa vetää, mutta pinnan alla väreilee Puun ostajat yrittävät kyseenalaistaa metsänhoitoyhdistysten ammattiavun puun myynnissä.

- Harva myy asuntoaan tai metsäpalstaansa omatoimisesti suoraan. Välittäjän ammattitaitoa tai käyttämistä ei kukaan kyseenalaista, miksi sitten puukaupassa, ihmettelee MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan kokouksessa 27.10. pitämässään puheessa.

Metsäalan markkinatilanne on kokonaisuutena hyvä.

Sellua, kartonkia ja sahatavaraa viedään ennätystahtiin. Puuvaroja riittää kaikkien suunnitteilla olevien investointien toteuttamiseen.

Yhteen hiileen puhaltamisen konkreettisin ja toistaiseksi viimeisin esimerkki on yhteisen sähköisen puukauppapaikan perustamispäätös.

- Puukaupan luottamusta tukenut ilmapiiri on valitettavasti murenemassa.

Välinpitämättömyys metsänomistajien metsänhoitoyhdistykselle myöntämiin puukaupan valtakirjoihin ja hankintapuun hyljintä on osoitus tästä. Metsänomistajat saavat ostomieheltä usein kuulla kysymyksen: Etkö

osaa itse myydä puitasi??

Mitä vikaa ammattilaisen tai välittäjän käyttämisessä puukaupan yhteydessä on, ihmettelee Tiirola.

Metsänhoitoyhdistysten

40 prosentin valtakirjakauppaosuudella ylläpidetään hintatasoa ja kilpailua puumarkkinoilla. Mielellään puun ostajat mainostavat hintatakuuta, mutta eivät

kerro, että kilpailullinen hintataso muodostuu ensisijaisesti yhdistysten valtakirjakaupoista.

- Suurta kalaa on hankala pyytää yhdessä, eikä toista

korahoitusmallit, joissa metsänomistajan pitäisi maksaa saadakseen puukaupparahansa tai kantokäsittelykustannusten siirtäminen metsänomistajien maksettavaksi satavat kaikki metsänhoitoyhdistysten puukaupallisen edunvalvonnan laariin. Katkonnan vaikutuksen ennustaminen ratkaisee puukappatilin ja se vaatii osaamista.

- Toisaalta hyvä, että markkinoille tulee erilaisia palveluita, mutta puunostajien tarjousvertailusta on tullut niin monimutkaista, että niissä tarvitaan metsänhoitoyhdistysten ammattilaisten apua enemmän kuin koskaan, toteaa Tiirola.

Puukaupan kehittämisen nimissä tehdyt avaukset kuitenkin hämmentävät metsänomistajia.

- Puunostajilla tuntuu olevan halua lähteä muuttamaan jo vakiintuneita puutavaralajimääritelmiä ja sekoittaa puukauppatilastoja.

Metsänhoitoyhdistysten puumarkkinaedunvalvonnalla näyttääkin olevan myös tulevina vuosina rutkasti työtä, kun kuitupuun kysyntä lisääntyy, Tiirola ennustaa.

osapuolta pidä yritetään jatkuvasti kammeta tuhdolta veneen reunan yli, Tiirola muistuttaa.

- Pelaaminen tukin latvaläpimitan kanssa tai ennak-

WETTERIN OHITTAMATON VAIHTOAUTOVALIKOIMA! KÄSIRAHA ALK.

13.300 Audi A3 3.2 Ambition Sport back quattro S-Tronic -06, 147tkm

0 € . RAHOITUSKORKO SUPERTARJOUSAUTOIHIN 58.900

23.800 BMW X1 sDrive 18d Aut. E84 -11, 121tkm

23.800

21.900

Ford Transit300L 2.2 TDCi 115 N1 Van Trend FWD 4.3 Pk -11, 69tkm

Ford Transit 300L 2.2 TDCi 140 N1 Van Trend FWD 4.3 Pk -11, 115tkm

BMW X4 F26 xDrive 20i Turbo Business Aut. -15, 8tkm

11.900

16.800

-08, 112tkm

Dacia Logan MCV TCe 90 Ambience -14, 60tkm

Ford Focus 1.0 EcoBoost 100 S/S Trend X -14, 70tkm

29.900

30.900

12.500

Ford Transit Custom 310 2.2 TDCi 100 Trend Van N1 L2H1 -14, 33tkm

Ford Transit Custom 310 2.2 TDCi 155 Limited Van N1 L2H1 -13, 51tkm

Honda CR-V 2.0i ES 4wd 5d Aut. -05, 138tkm

30.900

28.900

14.900

16.500

-13, 55tkm

MB E 220 CDI BE Business 4d Aut. -10, 118tkm

Mitsubishi L-200 Double Cab Intense Magnum ESC -05, 267tkm

Renault Captur Energy TCe 90 Expression -14, 50tkm

Honda CR-V Elegance

SUPER

SUPER

SUPER

TARJOUS!

TARJOUS!

19.900 Subaru Outback 2.0 TD UA Ivory Business -12, 199tkm WETTERI KEMI Valajankatu 14 | wetteri.fi Avoinna ma-pe 8-17, la 10-14 Puh. 020 7788 880

SUPER

TARJOUS!

13.650 Audi A6 Sedan 2.0 TFSI Multitronic 100v -09,210tkm VAIHTOAUTOMYYNTI Mirva Hoikka 040 5513 601 Joni Urpunen 040 1801 517 Markku Oinas 044 7814 657 Juha Aikio 040 6765 434

24.900 -11, 77tkm Jukka Kamppinen 0400 148 290 Markku Tirroniemi 0400 772 620 Ari-Pekka Heikonen 0400 935 480 Tapani Kulju 044 7814 658

43.200 Subaru Forester 2.0 XT CVT

30.900 Volvo V60 D3 Business Aut. -13, 74tkm

-14, 40tkm

SUPER

TARJOUS!

Subaru Forester 2.0 XS WV

+kulut

38.800 BMW X5 3.0sd 5d Aut.

16.900 Ford Transit Courier 1.5 TDCi 75 Trend -15, 56tkm

0%

SUPER

TARJOUS!

TARJOUS!

27.850

14.900

Renault Trafic dCi 120 Twin Turbo L2H1 6,0m 3 -15, 45tkm

Ford Mondeo 2.0 TDCi 140 PowerShift Titanium Business -13, 232tkm

Löydät meidät myös facebookista nimellä Wetteri Oy!

SUPERTARJOUS

t Hinta 30.000€ t Korko 0 % t Perustamiskulut 188€ t Luottoaika 60 kk t Käsiraha 3.000€ t Käsittelymaksu 16€ t Kuukausierä 469,13€ t Luottohinta 31.146€ t Todellinen vuosikorko 1,65 %

6

NRO 10 LOKAKUU 2016

LAPIN METSÄMARKKINAT OY LKV POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV POHJOIS-POHJANMAA Kuusamo, Vanttajajärven rannalla tila. Tilan koko pinta-ala 82,76 ha.

Tila koostuu kolmesta palstasta. Vanttajajärveen rajoittuva palsta on 68,9 ha, Kaihala-ahossa on 12,1 ha ja Mustallaniemellä 1,7 ha. Harvennus- ja päätehakkuumahdollisuuksia. Hyvät tieyhteydet. Hp. 75.000 €.

Lisätietoja: Outi Tervo p. 0400 186 557.

Oulu, Ylikiiminki Kirvesperä, tila 61,58 ha, puustoa 6837 m3, josta tukkia 1414 m3. Metsäautotie kulkee tilan läpi. Kohteella kaikkia kehitysluokkia.

Hp. 143.000 €. Lisätietoja: Juhani Heikkinen p. 0400 287 288.

Oulu, Sanginjoki, tila 29,52 ha, puustoa 2.362 m3, josta tukkia 214 m3.

Hyvällä sijainnilla, Isokankaan reunalla. Hp. 42.000 €.

Lisätietoja: Juhani Heikkinen p. 0400 287 288.

Siikalatva, Sipola 416 ha, puustoa 324 m3. Tilan toinen palsta rajoittuu nelostiehen. Hp. 8000 €/ tarjous 13.11.2016 mennessä.

Lisätietoja: Kari Peltokorpi p. 050 3425 442.

Utajärvi, Sanginjärvi, 102,85 ha, puustoa yht. 1748 m3, hakkuumahd. n.

200 m3, tilalla talviasuttava metsäkämppä ja pari vuotta vanha rakohirsiaitta.

Hp. 40.000 €. Lisätietoja: Teuvo Murtovaara p. 0400 283 023.

Vaala, Manamansalo, metsätila 14,6 ha. Puustoa n. 755 m3. Pääosin taimikoita ja myös varttuneita kasvatusmetsiä. Hp. 20.000 €.

Lisätietoja: Mika Pöllänen p. 020 4135 087.

KAINUU Puolanka, Väyrylä, metsätila 27,19 ha. Puusto 1229 m3. Välitön hakkuumahdollisuus 630 m3. Somerjärven rantaa n. 200 m ja järvestä lähtevää puronvartta. Hp. 34.500 €. Lisätietoja: Arto Väyrynen p. 0400 296 468.

LAPPI Kemijärvi, Räisälä. Rantatontti Kemijärven rannalta, kaksi kappaletta 5400 m2. Yleiskaavassa rakentamisoikeus. Hyvä puusto. Tie melkein perille.

Hp. 12.500 €/tontti. Lisätietoja: Juha Savukoski p. 0400 397 441.

Ranua Simojoen rannalla lomarakennus. Myydään tila, jossa rakennukset sekä määräala noin 0,6 ha. Rakennuksia on 2, ns. päämökki sekä rakennus, jossa sauna ja yksi huone. Lisäksi varastorakennus ja ulkohuussi. Sähköt on.

Rantaa noin 60 m. Ulottuu päätiehen asti. Sijaitsee Nuupaksesta Simojoentietä noin 12 km. Hp. 48.000 €. Lisätietoja: Ulla Käkelä, puh. 040 735 1360.

Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä:

metsatilat.¿

kattavin markkinapaikka

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!

Oulujoki-ilta Muhoksella 3.11.2016 Suomi 100 -juhlavuosi lähestyy, ja Oulujoki-varressa se on erityinen syy kiinnittää huomiota vesistöalueen valtakunnalliseen merkitykseen.

Oulujoen valjastaminen oli keskeinen tekijä Suomen selviämisessä sodanjälkeisestä sähkö- ym. pulasta.

Oulujoen voimalaitokset tuottivat valmistuessaan neljäsosan Suomen sähköstä, ja niiden rakentaminen työllisti tuhansia ihmisiä kaikkialta Suomesta. Jokivarren kuntien väkiluku nousi ennätyskorkealle, ja työpaikkoja syntyi myös palveluelinkeinoihin, liikenteeseen jne.

Voimalaitosten rakentaminen oli myös iso uhraus mm. jokivarren ihmisille, kunnille, matkailulle, ja kalastukselle. Vuosikymmenten aikana eri intressit on kuitenkin ollut pakko sovittaa yhteen, jotta on päästy kehittämään joen moninaiskäyttöä ja alueen elinvoimaa.

Vuosittain alueen kunnat, ELY-keskukset ja Fortum toteuttavat yhdessä satojen tuhansien arvosta jokiekosysteemin kehittämishankkeita.

Oulujoella on hyvät mahdollisuudet muodostua rakennetun joen moninaiskäytön kärkikohteeksi Suomessa ja laajemmaltikin. Jokivarsi on sen ansainnut.

OULUJOKI-ALUEEN VESISTÖJEN HYVINVOINTI JA MONINAISKÄYTTÖ

Torstaina 3. 11. 2016 Koivu ja tähti -auditorio, Muhos 17.30 Kahvitarjoilu 18.00 Tilaisuuden avaus, Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta Oulujoen ja Iijoen vesienhoitosuunnitelma, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/Jukka Tuohino Kunnostus-case: Laitasaaren Myllyoja, VYYHTI II -hanke/edustaja Montan kiinnio olaite, Fortum/Marja Savolainen Oulujoesta erilainen lohijoki, Luonnonvarakeskus/Panu Orell Keskustelu 20.00 Tilaisuuden päätös ja yhteenveto

Tervetuloa!

Näiden asioiden tiimoilta Muhoksen kunta yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Fortumin, Luonnonvarakeskuksen sekä Vyyhti II –hankkeen kanssa järjestää avoimen info- ja keskustelutilaisuuden 3.11. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet kuntarajoista riippumatta.

Aika: to 3.11.2016 klo 18.00 kahvitarjoilu alkaen klo 17.30 Paikka: Koivu ja tähti –kulttuurikeskuksen auditorio, Muhostie 2, Muhos

Tulossa 12.11. klo 18 Kapteenissa

Naisten ilta

Tule nauttimaan naisten illan tunnelmasta ja spesiaalieduista!

Pietan Puotin MUOTINÄYTÖS n. klo 18.30.

Illan aikana huimia tarjouksia.

Lisäksi pientä naposteltavaa.

Tähtiartistina esiintyy Tapani Kansa.

Olet sydämellisesti tervetullut Pop-Up Oulunsalon Kapteeniin!

Pop Up Oulunsalo palvelee:

To-Pe 11-18, La 10-15.00 Huom! vko 44: Ke-To 11-18.00, Pe suljettu

PIETAN PUOTI

Valtatie 11 Muhos | Puh. 044 721 1210 | Ma-ti 12-17, ke-pe 12-18, la 10-14

7

NRO 10 LOKAKUU 2016

Metsäpeuroja aletaan palauttaa luontoon laajalla hankkeella Metsäpeura palautetaan lähivuosina takaisin alkuperäisille asuinsijoilleen Pirkanmaalla ja EteläPohjanmaalla. Palautus on keskeisin osa seitsemän vuotta kestävää laajaa metsäpeuran kannanhoitohanketta, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa.

EU-LIFE-hankkeen toteuttaa Metsähallitus yhdeksän hankekumppanin kanssa.

Hankkeen rahoittavat yhdessä Euroopan unioni, Suomen valtio, kaikki hankkeen toteuttajat sekä Suomen Metsästäjäliitto.

Hankkeen aluksi selvitetään maamme peurakannan tila sen nykyisillä levinneisyysalueilla Kainuussa ja Suomenselällä. Kainuun kanta on jo pitkään taantunut, mutta Suomenselän tilanne on vakaampi. Suomessa tiedetään olevan parisen tuhatta metsäpeuraa, ja suunnilleen saman verran metsäpeuroja arvellaan elävän Venäjän puolella.

Kannanarvioinnista ja laskennoista Suomessa vastaa Luonnonvarakeskus.

Metsäpeura kuoli meiltä aikanaan sukupuuttoon liiallisen pyynnin myÜtä. Laji kuitenkin palasi itärajan takaa Kainuuseen sodan jälkeen. Tästä kannasta yli 30

vuotta sitten Suomenselän keskiosiin tehty palautusistutus onnistui yli odotusten, ja sinne on muodostunut suhteellisen vahva metsäpeurakanta. Ilman tuota toimenpidettä peuramme tilanne olisi pelkän Kainuun kannan varassa lohduton, sillä Kainuun peurojen ahdingon tärkein välitÜn syy on koko 2000-luvun ollut suurpetojen saalistuspaine, ja kanta on pudonnut alle puoleen. �Edellinen metsäpeuran palautus Suomenselälle 1970-80 –lukujen taitteessa on ollut vaikutukseltaan yksi merkittävimmistä lajisuojelutoimenpiteistä Suomessa.

Tällä hankkeella tavoittelemme tietysti yhtäläistä vaikuttavuutta. On hienoa, että Metsähallitus on tähän ponnistukseen saanut rinnalleen näin painoarvoisen joukon peurakantamme hoidon merkittävimpiä asiantuntijoita�, projektipäällikkÜ Sakari Mykrä Metsähallituksesta sanoo.

Peura tuodaan etelämmäksi Palautusistutukset ovat näkyvin tyÜ myÜs tässä uudessa metsäpeurahankkeessa.

Tällä kertaa kohdealueena on eteläinen Suomenselkä. Metsäpeuroja siirretään ensin luonnosta ja eläin-

tarhoista palautusalueille rakennettaviin aitauksiin.

Etelä-Pohjanmaalla Lauhanvuoren kansallispuiston ja Pirkanmaalla Seitsemisen kansallispuiston tuntumaan suunnitellaan siirrettävän 10–15 peuraa.

Tässä Metsähallituksen tukena ovat Korkeasaaren, Ähtärin ja Ranuan eläintarhojen asiantuntijat yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden ja Suomen riistakeskuksen kanssa. MyÜs vapaaehtoisia tarvitaan apuna palautusistutusten monivuotisen tarhausvaiheen aikana.

Toisessa vaiheessa vapautetaan siirrettyjen peurojen tarhassa syntyneitä jälkeläisiä luontoon 1,5–2 vuoden ikäisinä. �Palautusistutusten kohdealueilla ei ole elänyt peuroja yli puoleentoista vuosisataan, joten palautus varmasti herättää paikallisten keskuudessa kysymyksiä. Niihin tullaan vastaamaan. Lauhanvuoren ja muutaman muun ehdolla olleen kohdealueen tuntumassa asiaa valmisteltiin jo muutama vuosi sitten, ja paikalliset näkemykset olivat lopulta varsin positiivisia.

Seitseminen on istutuksen kohdealueena uusi, ja hanke alkaakin siellä tehtävällä sidosryhmien kuulemisella, jossa tilaisuudessa on tarjolla

myÜs kokemusperäistä tietoa ja vertaistukea Suomenselän peura-alueelta�, ylitarkastaja Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriÜstä kertoo.

Metsäpeura ja poro pidetään erillään Hankkeen aikana tullaan myÜs vahvistamaan Ähtärin, Karstulan ja Soinin alueella elävää pientä metsäpeuraosakantaa muutaman kuukauden totutustarhausvaiheen jälkeen tehdyin vapautuksin. Lisäksi hanke pyrkii Kuhmon ja Suomussalmen välistä peura-aitaa parantamalla estämään metsäpeuran risteytymistä poron kanssa.

Muita hankkeen tavoitteita ovat metsäpeuran eläintarhakannan perimän monipuolistaminen, peuran elinympäristÜjen parantaminen, ihmisten tietoisuuden lisääminen ja metsäpeuran kuolleisuuden vähentäminen. Hankkeessa myÜs päivitetään vuodelta 2007 peräisin oleva kansallinen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma, sekä laaditaan opas metsäpeuran huomioon ottamisesta talousmetsissä. �Lajien suojelulla on yhä keskeisempi merkitys nykyaikaisessa eläintarhatoiminnassa, ja tämän suojelun yksi keskeinen tavoite

on tilanteen salliessa päästä palauttamaan yksilÜitä eläintarhasta myÜs takaisin luontoon. Metsäpeuran kohdalla luontoon palauttamista ei ole vielä liiemmin kyetty tekemään, mutta tämän hankkeen puitteissa siihen on loistavat mahdollisuudet�, intendentti Mauno Seppäkoski Ähtäri Zoosta toteaa.

Hanke alkoi 1.10.2016 ja toteutuksesta vastaa Metsähallituksen eräpalvelut. Sen kumppaneina hankkeessa ovat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen riistakeskus, WWF Suomi, Liikennevirasto, Paliskuntain yhdistys, Metsähallituksen Metsätalous Oy sekä Ranuan, Korkeasaaren ja Ähtärin eläintarhat. ProjektipäällikkÜnä tyÜskentelee FM Sakari Mykrä Metsähallituksen Porin toimipisteessä.

Hankkeen budjetti on 5,16 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoittama osuus on 3,05 miljoonaa euroa (60%). Suomalaisista osarahoittajista merkittävin on maa- ja metsätalousministeriÜ 1,32 miljoonan euron osuudellaan. Muita kotimaisia rahoittajia ovat ympäristÜministeriÜ, kaikki hankekumppanit sekä Suomen metsästäjäliitto.

Metsähallitus www.metsa.fi

LAJI-INFO Suomen alkuperäinen peuran alalaji metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on poron luonnonvarainen lähisukulainen ja se oikea alkuperäinen peura, joka oli pitkään entisaikojen suomalaisten yksi merkittävin elinehto. Metsäpeura, josta toisinaan käytetään myÜs nimitystä suomenpeura, ei ole läheistä sukua muille peuroiksi kutsutuille sorkkaeläinlajeille kuten valkohäntä- ja kuusipeura, jotka oikeasti ovat kauriita, eivät peuroja.

Metsäpeuraa metsästettiin Pohjolassa ruoaksi varsin tehokkaasti, ja se hävisi Ruotsin puolelta jo 1700-luvulla. Suomessa metsäpeurat olivat 1790-luvulle tultaessa kadonneet Oulujoen vesistÜn eteläpuolelta Suomenselän aluetta lukuun ottamatta, ja 1800-luvun loppuun mennessä peura oli nälkävuosien myÜtä pyydetty lähes loppuun koko maasta.

Metsäpeura on Suomessa uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu silmälläpidettäväksi, mutta ei uhanalaiseksi.

& HIS POWER BAND J U H L A K I E R T U E 1966 v. 2 0 1 6

50

La 12.11.2016 OULU, Ouluhalli Klo 20.00. Ovet klo 19.00.

Liput toimituskuluineen alkaen 49,50 â‚Ź.

VIP-illallispaketti alkaen 119 â‚Ź +alv 24% / hlĂś. (yht. 147,56â‚Ź)

VIP myynti ja tiedustelut: YLS#PHQROLSSX À 3XK 0DWNDSXKHOLPHVWD VQW SXKHOX VQW PLQ /DQNDSXKHOLPHVWD VQW SXKHOX VQW PLQ

8

NRO 10 LOKAKUU 2016