Elävä Maaseutu 9-2016

Elävä

Maaseutu Elävä Maaseutu -lehti nro 9 SYYSKUU 2016 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Laatua järki hinnoilla!

Hinta alk.

Hinta alk.

10 403 €

24 999 €

0 %. mituksia, hinta alv ä suorankaupan toi Koskee rajallista erä

0 %. mituksia, hinta alv ä suorankaupan toi Koskee rajallista erä

John Deere 5055E Helppokäyttöistä ja toimintavarmaa suorituskykyä saa nyt ennennäkemättömän edulliseen hintaan!

Kysy lisää lähimmältä Hankkijan konemyyjältä ja tule koeajamaan aito 55 hv John Deere 5055E!

TILITOIMISTOPALVELUT: YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

4-vetoinen Gator XUV 560 -malli tarjoaa ainutlaatuisen suorituskyvyn ja verrattoman ajomukavuuden vaativassa maastossa liikuttaessa. Tehokas 2-sylinterinen V-moottori ja kaikkien pyörien erillisjousitus.

• Moottori B&S 2-syl. bensa 570 cm3 • Teho 11,9 kW • Neliveto • Variaattori, 2 nopeusaluetta • Kippaava lava, lavan kantavuus 181 kg • Paino 576 kg • Tieliikennesarja vakiona, voidaan rekisteröidä traktoriksi • Lisävarusteina mm. sähkökippi ja vinssi

Myynti ja tiedustelut: Timo Hiltunen p. 010 768 4739 Myynti ja tiedustelut: Timo Hiltunen p. 010 768 4739 Esa Pulska p. 010 768 4821

www.hankkija.fi

• Kirjanpito • Tilinpäätökset

John Deere Gator XUV560

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

Tilausajot edullisesti

17-60 -paikkaiset

turistibussit

SUORSAN LIIKENNE KY P. 0400 610 285 www.suorsanliikenne.fi

KYSY SHELL VOITELUAINE TARJOUS! Puh. 045-671 7908

2

NRO 9 SYYSKUU 2016

Sähköä kuluu kohta taas enemmän

Varaudu lämmityskauteen tiivistämällä koti Syksy lisää perinteisesti sähkönkulutusta. Lämmityskauteen kannattaa valmistautua ajoissa, jotta sähkölaskun loppusumma ei tule yllätyksenä.

Sähkö on ollut pitkään ennätyksellisen edullista.

Kesällä hintaa nosti tilapäisesti muun muassa Suomen ja Ruotsin ydinvoimaloiden vuosihuollot ja seisokit.

Myöskään tuulivoimatuotanto ei pyörinyt täydellä teholla.

Syksyllä sähkön hintakehitykseen vaikuttaa erityisesti se, miten paljon sää kylmenee ja miten paljon sataa vettä. Jos syksy on lämmin ja sateet tuovat vettä vesimakasiineihin, jolloin sähköä saadaan tuotettua vesivoimalla, hintaan ei ole odotettavissa juurikaan

nousua.

- Kun sähkön kysyntä kasvaa sään kylmetessä, oletettavasti sähkön pörssihinnat nousevat jonkin verran. Johdannaismarkkinoilla puolestaan signaali on molempiin suuntiin, joten arvioisin, että hinnat pysyvät samalla tasolla tai ehkä nousevat hieman, sanoo toimitusjohtaja Elina Kivioja Vattenfallilta.

Jos nyt on tarvetta uudelle sähkösopimukselle, kiinteähintainen määräaikainen sopimus on takuuvarma vaihtoehto. Jos puolestaan pystyy vaikuttamaan siihen, mihin vuorokauden aikaan käyttää eniten sähköä – esimerkiksi lämmittää sähkösaunaa tai pesee pyykkiä – tuntihinnoitteluun perustuva pörssisähkösopimus voi

pidemmällä tähtäimellä tulla edullisemmaksi.

Tiivistämällä lämpö pysyy sisällä Kesällä kotien sähkönkulutus on minimaalista. Alkava lämmityskausi kuitenkin lisää kulutusta, mikä näkyy etenkin sähkölämmitteisissä kodeissa.

- Sähköllä lämpiävässä kodissa yli puolet sähköstä kuluu lämmitykseen. Jos kulutus on esimerkiksi 15 000 – 18 000 kilowattituntia vuodessa, lämmityskaudella se voi nousta 500-650 kilowattituntia. Tämä tarkoittaa noin 60-80 euroa kuukaudessa. Suurimmat lisäykset kulutukseen tulevat silloin, kun ulkolämpötila putoaa pakkasen puolelle, Kivioja

kertoo.

Jotta lämmityskauden ensimmäinen sähkölasku ei aiheuttaisi ikävää yllätystä, talven lähestymiseen kannattaa valmistautua ajoissa. Jos kotona on ilmalämpöpumppu, sen asetukset säädetään talvea varten. Myös ilmanvaihto kannattaa tarkistaa ja joko palauttaa lämmön talteenotto päälle tai vaihtaa kesäkennot normaaleihin kennoihin. Laitteiden tiivisteet on hyvä uusia tarvittaessa.

- Lämmöneristyksen kannalta ikkunat ovat kotona heikoin lenkki, sillä niiden kautta jopa 35 prosenttia lämmöstä karkaa ulos. Ennen pakkasia onkin hyvä tarkistaa, että ovien ja ikkunoiden tiivisteet ovat kunnossa.

Veronmaksajat listasi budjetin vaikutukset: kiinteistöveroa pakko kiristää 125 kunnassa Hallituksen päätös korottaa kiinteistöveron alarajoja pakottaa 125 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta vuonna 2017.

Vakinaisen asunnon kiinteistöveron alarajan korottaminen 0,37 prosentista 0,41 prosenttiin pakottaa 53 kuntaa korottamaan veroprosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotus 0,80 prosentista 0,93 prosenttiin pakottaa puolestaan korotukseen 90 kunnassa.

Lisäksi korotetaan muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin alarajoja.

Euromääräisesti yli 60 prosenttia kiristyksistä kohdistuu kahteen kuntaan eli

Helsinkiin ja Espooseen.

- Kuntien tulisi voida päättää mahdollisimman itsenäisesti kiinteistöveron tasosta. Alarajojen nosto pakottaa kiinteistöveronkorotuksiin myös sellaiset kunnat, joilla ei ole siihen tarvetta tai halua, muistuttaa Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen.

Lisätiedot: Ekonomisti Leena Savolainen, Veronmaksajat, puh. 09 6188 7327, 045 6711 900 Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 233 000 jäsentä. Se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Elävä Maaseutu luettavissa verkossa ilman tunnuksia osoitteessa:

www.maaseutulehdet.fi

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Facebookista Kerran kuukaudessa JAKELU:

JÄSENYRITYS

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Joutsen Media Oy YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila puh. 050 567 9757 MYYNTINEUVOTTELIJA Janne Halonen puh. 045 127 7383

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

Raimo Klasila

Janne Halonen

Faksi: (08) 340 521 Sähköpostit: aineisto@maaseutulehdet.fi tai etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

3

NRO 9 SYYSKUU 2016

Kirja-arvostelu

Liikennekaari rakentuu ammattiliikenteen varaan

Kekkosen viimeiset vuodet Presidentti Urho Kekkonen kirjoitti toimittaja Maarit Tyrkölle kesäkuun lopussa 1977. "Rakas Maarit, Todella kaipaan Sinua. Olen jo aikoja sitten sivuuttanut elämäni parhaat vuodet. Nyt Sinut tavattuani havaitsen, että minulla on ja minussa on vielä jotakin, jonka vuoksi kannattaa elää: Minulla on Sinut ja Sinun rakkautesi."Konekirjoitusliu skan mittaisessa kirjeessä Kekkonen jatkaa: "Sinä olet ainoa, jota rakastan."

Kekkonen oli kahden naisen loukossa. Hänen pitkäaikainen rakastajatar suurlähettiläs Jaakko Hallaman puoliso Anita ei hellittänyt. Hän halusi pitää yllä suhdettaan Kekkoseen. Anita oli 25 ja Maarit 47 vuotta Kekkosta nuorempi.Maarit Tyrkkö oli todella läheinen Kekkosen avustaja vuodesta 1975. Hän avusti Kekkosta kirjojen toimittamisessa ja monissa käytännön asioissa. Osallistui Kekkosen lähipiirin sosiaaliseen elämään olemalla mukana hiihto- ja kalastusmatkoilla sekä lähiystävien Kalle Kaiharin, Richard Sotamaan, Kauko Rastaan ja Sven Seveliuksen yhteisissä tapaamisissa.

Maarit Tyrkkö on tehnyt arvokkaan työn kuvaamalla Kekkosta ihmisenä.

Hän on säilyttänyt kirjeenvaihdon ja pitänyt päivittäin päiväkirjaa tapahtumista ja heidän kahdenvälisistä puhelinkeskusteluista. Kekkonen saattoi soittaa useita kertoja päivässä.

Joskus jopa yöllä.

Maarit Tyrkkö nauhoitti hallitusneuvotteluiden presidentin kierroksen keskustelut Tamminiemessä vuonna 1976. Tyrkkö kirjoittaa:"Asiasta tiesivät presidentti, hovimestari ja minä."

Nauhuri oli ikkunalaudalla verhon takana. Tyrkkö oli niin lähellä Kekkosta kuin toinen ihminen voi olla. Hän kuvaa tarkasti Kekkosen kuusi viimeistä toiminnan vuotta.

Vuonna 1976 Kekkonen toteaa, että hänellä on kaksi ihmistä, joihin voi luottaa: Ester (Tamminiemen taloudenhoitaja) ja Maarit. Kekkonen on pitkävihainen. Pääministeri Sorsa esitti, että Eino A. Wuokolle myönnettäisiin talousneuvoksen arvonimi. Kekkonen ilmoitti, että Wuokosta ei tule talousneuvosta. Wuokko oli tannerilainen sosialidemokraatti ja Kekkosen vastustaja. Wuokon ansiot Helsingin urheilutalon ja Pajulahden urheiluopiston rakennuttajana lukuisten muiden ansioiden ohella eivät painaneet mitään, kun oli vastustanut Kekkosta.

Neuvostitteleitä on jaettu pientenkin meijerien johtajille, kunhan on tukenut maalaisliittoa/keskustaa.

Kirjassa Tyrkkö kuvaa hyvin Kekkosen voimien hiipumisen. Jo vuonna 1976 Kekkonen oli yrittänyt juoda silmälasikotelosta vieraillessaan Sotamaan kotona. Muistikatkot lisääntyivät vuosien myötä, mutta ne salaattiin.

Kalamatkalla Islannissa vuonna 1977 Kekkonen humalassa putosi jokeen.

Syväsukellus. Adjutantti Lasse Wächter ja islantilainen kalakaveri Berndsen nostivat Kekkosen joesta. Paikalla ollut valokuvaaja otti kuvan. Kekkosen retkinunnassa ulkoministeriön edustajana ollut Oulun piispan poika Mika Tapaninen uhkaili toimittajia: "Jos minä olisin joku teistä, en koskaan julkaisisi niitä kuvia." Kukaan ei julkaissut.

Kekkoselta oli pyydetty ja avustajajoukon kanssa hän yritti kirjoittaa muistelmia. Asia ei edennyt. Lopulta Otavan johtaja Paavo Haavikko ilmoitti, että on kaksi vaihtoehtoa. Hän saa täydet valtuudet kirjoittaa yksin muistelmien ensimmäisen osan tai hankkeesta luovutaan. Väsynyt Kekkonen antoi valtuudet. Urho Kekkosen nimissä julkaistun "Vuosisatani" kirjoitti Paavo Haavikko.

Väsynyt Kekkonen ei ollut tyytyväinen pääministeri Mauno Koiviston tapaan johtaa. Koivisto oli vähäeleinen, mutta voimakas johtaja. Hän tukeutui perustuslakiin. Kekkonen oli kukistettu. Menneitten vuosikymmenten yksilösuoritukset eivät enää onnistuneet.

Vuosien varrella lääkärit antoivat Kekkoselle "terveen paperit". Lääkärintodistuksiinkaan ei kannata aina luottaa.

Tyrkkö on hyvä kirjoittaja. Tärkeä osa Suomen lähihistoriaa on saanut lisävalaistusta.

Toivo J. Kanninen

20.9. esitellystä, kesällä 2018 voimaantulevasta liikennekaaresta on SKAL:n ja sidosryhmien vaatimuksesta poistettu mahdollisuus harjoittaa tavaraliikennettä ilman liikennelupaa alle 10 000 euron vuotuisella liikevaihdolla. Sen sijaan pakettiautokuljetusten liikennelupavaatimus korvautuu rekisteröintivelvoitteella, ja alle 60 km/h traktorit vapautuvat tavaraliikenneluvasta.

Liikennekaari-lakikokonaisuuden tavoitteena on hallituksen mukaan luoda digitaalinen liiketoimintaympäristö ja edistää yrittäjyyttä. Trafi ryhtyy vastaamaan liikenteen luvista ja seuraamaan markkinoiden toimivuutta. Hallitus vakuuttaa, että liikennekaari edistää kilpailun tasapuolisuutta. Liikennekaari astuu voimaan kokonaisuudessaan 1.7.2018. Sen yksityiskohdissa on vielä hiottavaa.

Hallituksen esitys annettiin eduskunnan käsittelyyn 22.9.

SKAL on tyytyväinen siitä, että alle 10 000 euron ei-ammattimainen toiminta poistui lakiesityksestä. Pakettiautojen vapauttaminen liikennelupavelvoitteesta on tutkittava huolella. Mikäli liikennelupa korvautuu rekisterivelvoitteella, on varmistettava – aivan kuten takseillakin - että toimijat ovat hyvämaineisia, vakavaraisia ja niillä on tosiasiallinen toimipaikka Suomessa. Lisäksi kuljetuskalusto on rekisteröitävä Suomeen. Muuten markkinoiden tasapuolisuus ja samalla hallituksen hyvät tavoitteet vaarantuvat.

Kuljetusmarkkinoiden tasapuolisuuden kannalta myös alle 60 km/h traktoreilta tulee edellyttää liikennelupa. Lupavapautus on omiaan lisäämään traktoreiden määrää tieliikenteessä sellaisissakin kuljetustehtävissä, joissa kuorma-auto olisi liikenneturvallisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

se panostaa jatkuvasti tutkimus- js kehitystyöhön yhdessä muun muassa yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Yrityksellä om sopimusviljelijöitä ovat pääasiassa Hing Grade-alueelta Pohjois-Pohjanmaalta. Kehityskoorninaattori Kankaalan mukaan kesän sato on vielä

paikoin osin korjaamatta ja sen korjaaminen vaatii nyt kuivia ilmoja.

Peruna on ollut laadultaan hyvää, joten liiallinen kosteuskaan ei ole aiheuttanut perunaruttoa, eikä muitakaan tauteja.

Perunasadosta viime satokautta parempi Vaikka kesä oli paikoin sateinen ei se ole vaikuttanut perunasatoon, josta on muodostumassa viime satokautta hieman parempi. ”Sateet olivat enemmän paikallisia, joten mittavilta märkyysongelmilta vältyttiin”, kertoo Suomen perunakeskus Oy:n kehityskoordinaattori Anu

Kankaala. Hän sanoo myös laadun pysyneen hyvänä.

Tyrnävällä 40 vuotta toimineessa Suomen siemenperunakeskuksessa viljellään sopimusviljelijät mukaan lukien noin 30 perunalaatua. Kankaala kertoo, että uusia perunalajikkeita tulee koko ajan ja kuten

viime vuonna markkinoille tullut kotimainen Jussi. ”Vuodessa tuotamme perunaa noin 13 miljoonaa kiloa, josta siemenperunnan osuus on noin 8 miljoonaa kiloa, kertoo Kankaala.

Suomen siemenperunakeskus Oy on johtava suomalainen siemenperunaan

erikoistunut yritys, joka sanoo pitävänsä huolen siitä, että perunantuottajilla on aina käytettävissään laadukasta siemenperunaa- tervettä, lajikeaitoa ja elinvoimaista.

Innovatiivisuus ja edelläkävijyys ovat yrityksen mukaan tärkeitä ja niinpä

Tyrnävällä on saatu siemenperunat mukavasti jo talteen. Liiallinen kosteuskaan ei paljoa hidastanut nostotöitä.

Vuosittain siemenperunaa saadaan noin 8 miljoonaa kiloa.

-PM-media/Paltamo

Tyrnävällä on saatu siemenperunat mukavasti jo talteen.

Liiallinen kosteuskaan ei paljoa hidastanut nostotöitä.

Vuosittain siemenperunaa saadaan noin 8 miljoonaa kiloa.

4

NRO 9 SYYSKUU 2016

& HIS POWER BAND J U H L A K I E R T U E 1966 v. 2 0 1 6

50

La 12.11. OULU, Ouluhalli Klo 20.00. Ovet klo 19.00. Liput toimituskuluineen alkaen 49,50 €.

VIP-illallispaketti alkaen 119 € +alv 24% / hlö. (yht. 147,56€)

VIP myynti ja tiedustelut: YLS#PHQROLSSX À 3XK 0DWNDSXKHOLPHVWD VQW SXKHOX VQW PLQ /DQNDSXKHOLPHVWD VQW SXKHOX VQW PLQ

L I P U N M Y Y N T I : w w w. menolippu.fi, www.ticketmaster.fi ja R-Kioskit

5

NRO 9 SYYSKUU 2016

Kivipaja aloitti Kainuun Opiston tiloissa

Kiven hiontataitoja opiskeltiin Mieslahdessa Kainuun Opisto toteutti korukiven hiontakurssin, jolle osallistui yhdeksän aloittelevaa korukiven hiojaa.

Kurssilla opiskeltiin hiontakoneiden käyttöä ja kivien hiomista sekä jaettiin tietoa Kainuun kivimateriaaleista.

Kivipajassa aloitti myös uusi Rockers -niminen yritys,

jonka perustivat kivialanyrittäjät Sara Vaskivuo ja Jussi Sonninen. He aloittivat yritystoiminnan nyt lokakuun alussa.

Sarilla ja Jussilla on tulevaisuuden tavoitteena järjestää tiloissa kurssimuotoista kivialaan tutustumista ja tehdä yhteistyötä Kainuun

Opiston ja muidenkin maakunnan yrittäjien kanssa.

Yrityksen pääasiallinen toiminta perustuu kivikorujen ja sekä kivimateriaalien käyttöön niin, että siihen voidaan yhdistää eri elementtejä. Tavoitteena on panostaa sisustuspuolen tuotteiden ideointiin ja työstää kivestä

ja puusta valmistettuja tuotteita. Yritys aloittaa myös pienimuotoisen tuotteiden tehdasmyynnin Rockers´in tiloissa. Myyntiin he tuovat myös Kajaanissa toimivan yrityksensä eli Nerve Oy:n omia tuotteita. Lisäksi kauppaa käydään verkossa ja erilaisissa tapahtumissa.

Uudet yrittäjät sanovat, että kainuulainen kivi on yhtälailla arvokasta kuin muualta saatava kivimateriaali. Ainoa vika on usein siinä, ettei sitä osata arvostaa tarpeeksi.

Nyt uutena kivilajina on esille tullut mm. Nuummiitti, jota louhosyrittäjä Sinikka Väisänen alkoi sahauttamaan viikon alussa Paltamon Kainuanmäen esiintymästä. Kivilaji on erikoinen, miljoonia vuosia vanhaa, eikä sitä löydy paljonkaan muualta Suomesta.

Kiveä pidetään myös terveyskivenä, joten sen arvo voi nousta hyvinkin korkeaksi oikein jalostettuna.

Molempia yritysideoita on tukenut mm. Kainuun Etu erityisen RARE -hankkeen muodossa, joka tähtää yli maakuntarajojen kivialan jalostusasteen nostamiseen.

Kivien hionta kiinnosti

Paltamon Mieslahdessa kivialan yritystoiminnan aloittaneet Sari Vaskivuo ja Jussi Sonninen uskovat kiven ja puun yhteensoveltuvuuteen ja materiaalien jalostamiseen niin käyttö- kuin korutuotteeksi.

Kivien hiontakurssille osallistujat olivat todella innoissaan kurssin annista. Muun muassa Oulusta kotoisin oleva Mari Kela kertoi, että vaikka hän jo opintojen puitteissa on kivien kanssa tekemisissä opiskelessaan geologiaa, ei mielenkiinto tavallisiin kiviin ole hävinnyt. ”Tämä on hieman erikoi-

Mari Kela oli tullut korukiven hiontakurssille Oulusta.

Vaikka hän opiskelee geologiaa silti tavallisten kivien hiominen koruiksi kiinnostaa vapaa-aikana. sempaa kuin mineraaliesiintymien tutkiminen, mutta mielenkiintoista ja luovaa, koska hionnassa voi käyttää omaa mielikuvitusta ja ideointia niin kivien valinnassa kuin niiden etsimisessä.

Samalla myös saa tuntumaa siitä miten erilaiset kivet soveltuvat korukivien työstämiseen”, sanoo Mari Kela.

Kurssille hän sanoo osallistuvansa nyt ensimmäistä kertaa, mutta ei varmaan viimeistä, sillä niin kiintynyt hän kurssille oli.

Puolestaan Kajaanista mukana ollut Kirsi Heikkinen oli hiomassa Nuummiitti-kiveä. Ja se näytti hiottuna hyvin kauniilta, ihan kuin siinä olisi ollut

väreinä turkoosia ja vihreää sekä erilaisia kimalteita, riippuen siitä mistä päin valo kulloinkin lankesi.

Kivien hiontaopettajana toimiva Matti Heinonen sanoo, että kurssilaisille annettiin vapaat kädet toimia ja tuottaa mitä he halusivat.

Hänen opetuksen tärkein osa oli hiontataidon opettaminen. Muina opettajina ja asiantuntijoina toimivat geologit Jari Nenonen ja Satu Hietala sekä muotoilija Kaarle Holmberg, joten asiantuntemusta ja ammattitaitoa riitti ylin kyllin.

-PM-media/Paltamo

Paltamon Kivesvaaralle ensi kesäksi kivinäyttely

Vuonna 1990 Oulun yliopiston Kivesvaaralle hankkimat kivilohkareet hyödynnetään nyt kivinättelyssä, joka avataan Kivesvaaran laelle kesäksi 2017. Lohkareita hankintaan myös lisää. Hanketta on tukee Oulujärvi Leaderin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Paltamon kunta rakentaan ensi kesäksi Kivesvaaran laelle kivinäyttelyn. Kivinäyttely koostuu vuonna 1990 Oulun yliopiston aloitteesta, jolloin sen hankki vaaralle suuria kivilohkareita kivikokoelmaa varten.

Kivet edustavat Suomen ja erityisesti Kainuun kallioperän historiaa ja koostumusta.

Kivilohkareet on hankittu eri puolilta Kainuuta. Eteläisin lohkare on Sotkamon Talvivaarasta ja pohjoisin Suomussalmen Kurkikylästä. Lohkareita on yhtensä 24 ja ne ovat suurikokoisia, puolesta kuutiosta kahteen kuutioon ja suurin on yli kolme kuutiometriä.

Projektin ja näyttelyn valmistuminnen keskeytyi tuolloin alkavan laman ja rahoituspulan vuoksi. Kivilohkareet jäivät vaaralle ilman kylttejä ja esittelytauluja. Ne

ovat vuosien saatossa jopa kaatuneet kumoon ja useat niistä peittyneet kasvuston sekaan.

Kivinäyttely ja polun rakentaminen Nyt Paltamon kunta hyödyntää siirrettyjä kivilohkareita ja rakentaa niistä näyttelyn ja luontopolun sen yhteyteen Kivesvaaran laelle. Kunta on saanut tähän investointikohteeseen myönteisen rahoituspäätöksen Oulujärvi Leader ry:ltä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Tavoitteena on tuotteistaa kivinäyttely elämykselliseksi käyntikohteeksi, joka vahvista alueen luontomatkailumainetta. Kivinäyttelyn ja polun rakentaminen on yksi Kivesvaaran alueelle suunnitelluista kehittämistoimista

ja se tukee vuonna 2015 Kivesvaaralle valmistuneiden retkeilyreittien ja näköalapaikan käyttöä.

Kivien siirtoja ja maasiirtotöitä valmistellaaan jo tämän syksyn aikana ja työt viimeistellään keväällä 2017. Alueen erikoisia ja mielenkiintoisia kivilohkareita hankitaan näyttelyyn lisää vielä 5-6 kappaletta.

Kivinäyttelyn polku avataan yleisölle kesäksi 2017.

- PM-media/Paltamo.

6

NRO 9 SYYSKUU 2016

Sade vaikeutti suopeltojen sadonkorjuita Vaikka perunankorjuu kuivilla mailla on sujunut hyvin on sade vaikuttanut viljan ja heinasatojen korjuutta.

Rehusato onnistui PohjoisPohjanmaalla ja Kainuussa

hyvin, vaikkakaan sitä ei enää niin suuressa määrin viljellä lukuun ottamatta tuorerehua.

Maaviljelijät saivat tälle kesälle kaksi rehusatoa nor-

MTK-Paltamon varapuheenjohtaja Markku Ronkainen toteaa kesän rehusadon olleen hyvän. Ainoastaan syyskesän sateet haittasivat hieman korjuutöitä.

maalia aikaisemmin, mutta nyt syyssadon suhteen oli korjuuvaikeuksia. Syyssadosta kasvullisesti on tullut kuitnenkin hyvä, mutta suopelloille ei meinattu päästä.

Onpa niitäkin paikkoja ettei kaikille pelloille ole päästy ollenkaan.

Osa viljelijöistä ei enää kerää rehua pyöröpaaleille vaan ovat siirtyneet aivrehun tekoon. Syynä on ollut jäniksien ja harakoiden sekä myös hirvien tihutyöt, eli paalien repiminen rikki.

Viljelijöiden mukaan se on kustannuskysymys. Pyöräpaalien muovit maksavat, joten aumanteko tulee noin 60 prosenttia edullisemmaksi.

Paltamon Iivaaralla lihakarjaa kasvattava MTK-Paltamon varapuheenjohtaja Markku Ronkainen sanoo, että kesällä saatiin hyvät rehusadot, mutta syksy oli hieman vaikeampi Paltamossakin. Pellot olivat pitkään märkinä. ”Onneksi tuli sitten sateelle pieni tauko ja pellot pääsivät kuivahtamaan niin, että syyssato saatiin talteen”, kertoo Ronkainen.

Markku sanoo, että kaiken rehun hän on pistänyt paaleille, koska peltoja on vuokralla ja ne ovat hajallaan eri puolilla kuntaa. Noin

Suurin osa rehuista pistetään paaleille, joita näkee pitkin talvea teiden varsilla. Rehu säilyy niissä hyvin, ellei sitten paaleja rikota. Rikottuja paaleja löytyy kuitenkin melkoisesti ja pääsiallisina rikkojina ovat jänikset, linnut ja osin hirvetkin.

100 -päinen lihakarjatila tarvitsee rehua paljon, esim. nyt sitä on kasassa reilut 1000 paalia.

Markkukin mukaan paaleille laitto maksaa huomattavasti enemmän kuin au-

maus, mutta kun on pakko paalata niin ei sille mitään makhsa. Hänkin sanoo, että suuri ongelma syntyy myös rikotuista paaleista, joita saavat aikaan jänikset, linnut ja osin hirvetkin.

Markun mukaan ilman sateiden vaikeuttamista itse kesän rehusato niin, ohran, kauran kuin rehunurmen osalta oli hyvä.

-PM-media/Paltamo

HEHKUUKO HIUKSISSASI...

Viileän vaalea...

Vaalea kupari kulta...

Tuli kupari...

Terracotta ruskea...

Viininpunainen...

Violetin musta...

toteut

emme ja l e t t i n n Suu dolla. i a t i t t a mm amme a Ajanvaraus: Ǥ Ǧ ǤƤ 010 376 5260

7

NRO 9 SYYSKUU 2016

Metsämittarilla selviää luonnontuotteiden ja puuston kokonaishyöty Luonnonvarakeskus kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa Metsämittarinettisovellusta, jonka avulla metsänomistaja voi hyödyntää metsiään kokonaisvaltaisesti: puuntuotannon ohella huomioidaan myös marja- ja sienisadon sekä muiden luonnontuotteiden käyttö.

– Luonnontuotteiden suunnitelmallisella hyödyntämisellä voitaisiin metsätilojen kannattavuutta nostaa. Luonnontuotteista on mahdollista saada merkittäviä tuloja puuntuotannon rinnalle, kertoo Uusia tuotteita metsästä -hanketta johtava professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Metsämittari on tarkoitettu sekä yksittäisten metsänomistajien, metsäalan suunnittelijoiden, viran-

omaisten että päätöksentekijöiden käyttöön. Mittarin avulla he voivat kohdentaa metsiin liittyviä puuntuotannollisia toimenpiteitä kustannustehokkaasti siten, että myös metsän muut hyödyt eli ekosysteemipalvelut huomioidaan.

Yhdessä Luken kanssa metsämittaria rakentavat Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen metsäkeskus.

Mallien avulla laskettuihin skenaarioihin ja pitkäaikaisiin aineistoihin perustuva internet-työkalu kertoo, millaisia muutoksia puustossa, luonnontuotteissa, hiilitaseessa ja monimuotoisuudessa tapahtuu metsien käytön seurauksena.

– Metsämittari hyödyttää erityisesti alueellisia metsäohjelmapäivityksiä.

Sen kehitystyössä huomioidaan metsien sertifioinnin edellytyksenä olevat metsänhoidon kriteerit, Tolvanen kertoo.

Uusia tuotteita metsästä -hanke turvaa metsien kestävää ja monipuolista käyttöä Metsämittari on osa laajaa, vuoteen 2019 kestävää Uusia tuotteita metsästä -hanketta, jossa nettisovelluksen lisäksi tuotetaan käytännön tietoa, suunnitelmia ja koulutusta metsäammattilaisille ja metsänomistajille erityisesti Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Suomen Kansallinen metsästrategia 2025 ja Suomen kansallinen biotalousstrategia vaikuttavat metsien käyttöön ja metsänomistajien päätöksentekoon. Metsähakkuita on tavoitteena lisätä 65 mil-

joonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Näiden tavoitteiden rinnalla on syytä huomioida myös metsän muut tuotteet sekä luonnon monimuotoisuus, jotta metsien käyttö olisi kestävää. Hankkeessamme keräämme tietoa, mihin metsän eri käyttötavat vaikuttavat, ovatko ne ristiriidassa vai tukevatko ne toisiaan. Metsä voi hyvin, kun se tuottaa monipuolisesti eri ekosysteemipalveluita, sanoo Anne Tolvanen.

Mopoautokin kelpaa taksiksi tulevaisuudessa

Hallituksen esityksen mukaan taksiliikennettä saa harjoittaa vastedes henkilöauton lisäksi myös paketti- ja kuorma-autolla ja jopa mopoautolla. Parin vuoden päästä taksina voi toimia melkein mikä tahansa ajopeli, kertoo Lännen Media.

Hallitusneuvos Maija Ahokas liikenne- ja viestintäministeriöstä vahvistaa, että mitään erityisiä ehtoja takseille ei ole tulossa. Taksissa ei esimerkiksi ole pakko olla taksamittaria tai katolle sijoitettua taksivaloa.

Ahokkaan mukaan taksilla on velvollisuus ilmoittaa asiakkaalle hinta etukäteen, mutta se voidaan ilmoittaa monella tapaa riippuen siitä, miten tilaus tapahtuu. Taksivaloa saavat käyttää vain ne, joilla on ammattimainen taksilupa.

Vastedes taksin kuljettamiseen ei vaadita enää koulutusta, eikä pätevyyttä ammattiin mitata kokeilla.

Uusia tuotteita metsästä -hanketta rahoittavat EAKR Lappi sekä EAKR Pohjois-Pohjanmaa.

www.maaseutulehdet.fi

Kainuussa haetaan kasvua sisävesien kalantuotantoon Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut Kainuun vesiviljelyn ympäristövaikutuksia ohjaavan suunnitelman.

Suunnitelman toivotaan auttavan yrittäjiä ympäristölupaprosessissa ja edistävän elinkeinotoimintaa Kainuussa.

Luken koordinoimassa VesiVilja-hankkeessa tehtiin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma. Suunnitelmalla ohjataan vesiviljelyn sijoittumista ympäristön, elinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille. Tavoitteena on näin helpottaa vesiviljelyyn vaadittavien ympäristölupien saantia. Suunnitelman tarkoituksena on ohjata myös laitoskokoa ja laitoksissa käytettävää tekniikkaa niin, että laitosten aiheuttama ravinnekuormitus ja vaikutus vesistön tilaan otetaan huomioon.

Sisävesille uusia toimintatapoja ja tarkka mallinnus ympäristövaikutuksista Hankkeen sidosryhmät ovat vahvasti osallistuneet suunnitteluun, ja hanke-alue toimii myös pilottialueena. Kokemusten perusteella tullaan arvioimaan, soveltuvatko käytetyt menetelmät koko Manner-Suomen sisävesille. Vaikka pääosa vesiviljelyn tuotannosta sijoittuu merialueille, on sisävesien tuotannolla tärkeä merkitys varsinkin poikastuotannossa.

- Hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen kehittämää vesistöjen kuormitusmallia pystyimme luomaan tarkan kuvan mahdollisten laitosten ja kuormitusten vaikutuksista vesistöihin. Vastaavaa näin kattavaa tarkastelua ei ole aiemmin hyödynnetty sisävesien sijainninohjaussuunnittelussa, toteaa projektipäällikkö Henri Vanhanen Lukesta.

Kainuussa valmistuneen sijainninohjaussuunnitelman alueella toimii nyt reilut 20 vesiviljelylaitosta. Laitoskoko vaihtelee. Tyypillisesti poikaslaitokset ovat pieniä, ja ruokakalaa kasvattavat laitoksetkin ovat koko maan mitassa varsin maltillisen kokoisia.

- Yritykset haluaisivat laajentaa toimintaansa sekä minimoida ympäristövaikutuksia. Hankkeessa huomioitiin myös alan yrittäjien tietämys hankealueen ominaispiirteistä ja ongelmista. Tämä näkyy siten, että jo nyt on vireillä hankkeita uuden suunnitelman pohjalta, kertoo Kainuun ja Koillismaan Kala-Leaderin aktivaattori Mika Halttu.

Sinisen biotalouden nousua tavoitellaan ympäristö huomioiden Suomen vesiviljelystrategian tavoitteena on nostaa Manner-Suomen kalankasvatuksen määrä 20 miljoonaan kiloon nykyisestä noin 8 miljoonasta kilosta. Myös juuri lausuntokierroksella olevalla Sinisen biotalouden kansallisessa kehittämissuunnitelmassa maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tavoitteeksi tuplata kalatalouden arvoketjun

arvon vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä sen arvo on noin 1 000 milj. €.

Vesistöjen tila huomioidaan kaikissa suunnitelmissa.

Puhtaan veden merkitys monelle muullekin elinkeinolle on huomattava, joten vesiympäristön tila ei saa vaarantua, vaan kasvun on oltava kestävää.

- Vesiviljely on nopeimmin kasvava elintarviketuotannonala maailmassa. Suomessa tuotanto on laskenut 1990-luvulta lähtien huomattavasti, vaikka Suomi oli yksi Euroopan johtavia suurien lohikalojen tuottajamaita 1980-luvulla. Tilanne on korjattava, sillä jopa ympäristöjärjestöt ovat korostaneet kasvatetun kotimaisen kalan ympäristöystävällisyyttä, toteaa Luken tutkija Jani Pulkkinen.

VesiVilja-hanketta rahoittivat Kainuun ja Koillismaan KalaLeader

8

NRO 9 SYYSKUU 2016

Pietan Puoti 5 vuotta

Säihkettä syksyyn!

-juhlatapahtuma

lauantaina 1.10. klo 14-17 (ovet avataan klo 13) ent. Säästökuopan tilat, Valtatie 21, Muhos Ohjelma: Klo 14.00 tilaisuuden avaa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila Klo 14.15 tanssiesitys Klo 14.25 trubaduuri Toni Harju Klo 14.45 muotinäytös, yhteistyössä Erätukku, Peman, Näkösoppi, Essence ja Rianna Klo 15.15 salaattibuffa aukeaa Klo 15.45 tanssiesitys Klo 16.00 trubaduuri Toni Harju Klo 17.00 tilaisuus päättyy Puotin myymälä

Lisäksi Partylite, Amway, Vyöhyketerapeutti Johanna Posio, mukana: PT Marika Koskela-Kontu,

Sirkka Lotvonen, Sirpa Tenno, Neolife, Kirppis & Diva Uusi Tuuli, Willikoru, Tuomen Kukka, OriÁame, Fitline, Kiinteistömaailma Riitta Kaukonen, Enertix magneettikorut, Somistus-Shop, Oivalluspelit ja hunajaa Jaana Taipaleenmäki.

Liput ennakkoon Näkösopit Oulunsalo, Liminka, Kempele ja Kaakkuri sekä Fans & Camille 10 €, ovelta 15 €, hinta sis. salaattipuffeen ja ohjelman. Linja-autokuljetus Oulusta 5 €, mikäli ilmoittautuneita on 40 kpl.

Ilmoittautumiset 044-721 1210.

PIETAN PUOTI

Valtatie 11 Muhos | Puh. 044 721 1210 | Ma-ti 12-17, ke-pe 12-18, la 10-14

Olet sydämellisesti tervetullut juhlimaan kanssamme!