Elävä maaseutu 6 2015

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 6 KESÄKUU 2015 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Askarruttavatko jätevesijärjestelmän riittävyys ja muut jätevesien käsittelyyn liittyvät kysymykset?

Kiinteistökohtaista ja maksutonta jätevesineuvontaa Kutsu paikalle jätevesineuvoja! Maksuttoman käynnin aikana haemme yhdessä eri kysymyksiin parhaat kiinteistökohtaiset ratkaisut Netti- ja puhelinneuvontaa puh. 045 6578 611, www.proagriaoulu.fi/jatevesi Lisätiedot ja neuvojakäyntien varaukset: ProAgria Oulu, Merja Talvitie merja.talvitie@proagria.fi puh. 045 6578 611 Jätevesihanketta Pohjois-Pohjanmaalla rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja hallinnoi ProAgria Oulu.

www.proagriaoulu.fi

Tämä lehti luettavana myös netissä www.maaseutulehdet.fi

Erikoishammasteknikko

1.-6.7.2015

Reijo Heinonen p. 0400 172 374

Minäkin luotan erikoishammasteknikkoon!

Luota sinäkin, soita ja sovitaan aika!

Elävä Maaseutu maaseudun asialla!

Suven Runoilija Pentti Saaritsa Taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto w w w. ru n ov i i k ko. f i

2

NRO 6 KESÄKUU 2015

Metsänhoitotöihin vauhtia - Puunkäytön lisäystavoitteet seuraaville vuosikymmenille ovat kovat. Vain metsien hyvään hoitoon panostamalla ne voidaan kestävästi saavuttaa, totesi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola MHY Keski-Suomen Metsätaitokisoissa Keuruulla ja patisti metsänomistajia metsänhoitotöihin.

Sipilän hallituksen ohjelmassa metsäsektori nähdään vahvana kasvun alana. Siinä on metsänomistajien näkökulmasta erinomaisia kirjauksia. – Puumarkkinoiden toimivuutta edistävät metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin ja tilakoon kasvattamiseen kannustavat verokirjaukset löytyvät hallitusohjelmasta ja ne on syytä saattaa pikaisesti voimaan, hoputti Tiirola.

Puun käyttöä halutaan lisätä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tavoitteisiin päästään vain metsien hyvään hoitoon panostamalla.

Uudistettu kemera-laki astui voimaan kesäkuun alussa.

Tiirola kannustaa pistämään työt metsissä nopeasti käyntiin.

- Vaikka hallitusohjelmaan sisältyy leikkauksia myös kemeran rahoitukseen, ei sen pidä antaa jarrutella metsänhoitotöiden käynnistämistä. Kemera on investointituki vuosikymmenten päähän. Kun valtio sijoittaa euron, sijoittaa metsänomistaja kaksi tai kolme euroa, Tiirola muistuttaa.

Valtio saa myös kemerasta sijoituksensa takaisin nopeasti: tuki on nykyään metsänomistajalle veronalaista tuloa ja osa palautuu metsurien ja palveluntarjoajien maksamina veroina valtion kassaan. - Kemeran kannattavuus valtion näkökulmasta on niin hyvä, että kemeraan tarvittavat rahat on löydyttävä lisäbudjetista, jos metsänomistajat innostuvat laittamaan taimikkojaan kuntoon.

Tiirola kehuu hallituksen halua karsia turhaa byrokratiaa ja siirtää päätöksentekoa lähemmäs kansalaisia. Vaikka kemeraan tuli ennakkosuunnitelmavaatimus EU:n toimesta taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon osalta, ollaan se onneksi saamassa hallinnollisesti kevyeksi: riittää kun Metsäkeskukselle ilmoitetaan työmaat, jotka aiotaan toteuttaa.

- Normienpurkutalkoiden yhteydessä hallituksen pitää huolehtia, että myös kemeran kotikutoista byrokraattisuutta karsitaan. Olen luvannut jo ministeriölle että voin antaa konsulttiapua käytännön metsänomistajan näkökulmasta, Tiirola heittää.

Kansallispuistojen laitumet kiinnostavat karjaa ja karjanomistajia - Metsähallituksen vanhoja perinnemaisemia hoitaa 6 000 lehmää, lammasta tai hevosta.

Metsähallituksen luontopalvelut on kevään ja alkukesän aikana uudistanut laidunsopimukset karjanomistajien kanssa. Seuraavan viiden vuoden aikana laidunnetaan yli 4 000 hehtaarilla kansallispuistojen ja suojelualueiden perinnemaisemaa. Laitumilla käyskentelee noin 6 000 lehmää, lammasta tai hevosta. Eläimet saavat maistuvan ja virikkeellisen laitumen, hoitavat arvokasta perinnemaisemaa ja samalla karjanomistaja saa ympäristökorvausta.

”Laidunsopimuksia tehtiin pari sataa eri puolille Suomea. Ympäristökorvauksen ehtojen helpotuttua ja korvauksen noustua on kiinnostus ja kyselyjen määrä kasvanut Metsähallituksen laidunalueisiin”, sanoo suojelubiologi Katja Raatikainen Metsähallituksen luontopalveluista.

Sopimuksissa karjanomistajaa saa käyttää Metsähallituksen maata karjan laidunnukseen. Vuokralainen voi hakea hoidon kustannuksiin tukea maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä solmimalla kohteelle 5-vuotisen ympäristösopimuksen. Myös kohteiden alkukunnostukseen ja aitaamiseen voi saada tukea ympäristökorvausjärjestelmän kautta. Metsähallitus ei peri alueistaan vuokraa, ainoastaan 60 euron sopimusmaksun. ”Vanhoissa perinnemaisemissa laiduntava karja pitää

Päättäjien herättävä Venäjän elintarviketuontikiellon takia EU:n päätös jatkaa Venäjäpakotteita ja sitä seurannut Venäjän vastaus jatkaa elintarvikkeiden tuontikieltoa olivat odotettuja. MTK muistuttaa, että pakotepolitiikan maksavat suomalaiset ja muut eurooppalaiset maanviljelijät. Viimeistään nyt tulisi päätöksentekijöidemme herätä tekemään kaikkensa ruuantuotantomme heikon kannattavuustilanteen parantamiseksi. − Ei ole oikein, että yksi ammattikunta kantaa lähes alueet avoimina ja antaa elintilaa harvinaisille, perinneympäristössä viihtyville kasvi- ja eläinlajeille. Laitumena perinnemaisemat tarjoavat karjalle vaihtelevan, virikkeellisen ympäristön ja monipuolista ravintoa.”

Metsähallitus vuokraa perinnemaisema-alueilta laidunnukseen ja myös niittohoitoon.

Ympäristökorvausta voivat saada viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset.

Perinneympäristöjen uhanalaisen luonnon suojelua edistetään myös Metsähallituksen luontopalvelujen vetämässä, Euroopan unionin osin rahoittamassa LuonnonhoitoLIFE-hankkeessa. Sen myötä hoidetaan vuosina 2011–2016 arvokkaita kohteita noin tuhannen hehtaarin alalla esimerkiksi raivaamalla laitumia avoimiksi ja vuokraamalla niitä karjanomistajille.

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

yksin kansainvälisen pakotepolitiikan seuraukset, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Tähän mennessä pakotteet ovat aiheuttaneet suomalaiselle maataloudelle satojen miljoonien eurojen tulonmenetykset ja heikentäneet maatilojen kannattavuutta kipurajalle. Nämä asiat eivät korjaannu itsestään ja tilanne näyttää huononevan entisestään. − Nyt on haettava nopeasti uusia ratkaisuja maatilojen

kannattavuuden parantamiseksi kotimaisin talouspoliittisin toimin. Myös EU:n on ryhdistäydyttävä. Laadukkaalle ja turvalliselle suomalaiselle ruualle voidaan löytää uusia vientimarkkinoita, mutta tämä vaatii ponnisteluja myös valtiolta, Marttila sanoo.

Oma kannattava maataloutemme on elinehto kotimaisen elintarviketuotannon turvaamiselle. Tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa. Ruokatur-

van ja kotimaisen tuotannon merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään kun ruokaa on voitava tuottaa entistä tehokkaammin ja kestävämmin.

Kuluttaja on päässyt hyötymään ruuan hinnan laskusta, mutta tuottajalla ei ole nykytilanteessa mahdollisuutta nipistää omastaan. Ruoka-alan toimijoiden ja valtion on nyt katsottava asioita kauaskantoisemmin, jotta myös tuottajalla olisi elämisen mahdollisuus.

Kalastuksenvalvontaa tehostetaan Kainuussa ja Iijoella Metsähallitus tukee kalastusalueiden valvontaa lähettämällä viisi kalastuksenvalvojaa partioimaan Kainuun ja Iijoen kalavesiä. Päätoimiset valvojat tukevat kalastusalueiden omien valvojien työtä Iijoella, Oulujärvellä, Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella sekä Hyrynsalmen-Ristijärven kalastusalueella.

Tehostetussa valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota pyydysten merkitsemiseen, kalojen alamittoihin ja virkistyskalastuskohteiden sääntöihin. Pyydysten merkitsemistä valvotaan aiempaa tiukemmin: puutteellisista merkinnöistä ei enää selviä vain huomautuk-

silla, vaan pyydyksiä voidaan ottaa haltuun ja puutteellisista merkinnöistä voidaan määrätä sakkoja.

Kalojen alamittojen kunnioittamista kalastuksenvalvojat seuraavat tarkasti niin virtavesissä kuin järvivesissä, joissa esiintyy järvitaimenta, järvilohta ja kuhaa. Myös virkistyskalastuskohteiden sääntöjen noudattaminen on otettu tarkempaan seurantaan.

Metsähallituksen kalastuksenvalvojat kiertävät pääsääntöisesti kahden hengen partioissa. Tavallisesti Metsähallitus valvoo vain valtion vesiä, mikä on valvonnan työn pääpaino, mutta kuuden

kalastusalueen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen nojalla valvonta ulottuu valtion vesien lisäksi yksityisvesille.

Metsähallituksen erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat ohjaavat kalastuksenvalvojien työtä. Erätarkastajat valvovat valtion vesi- ja maa-alueita.

Sen lisäksi he koordinoivat valvontaa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa.

Media on tervetullut seuraamaan kalastuksenvalvontaa käytännössä, ota yhteyttä!

Kuinka pyydykset tulee merkitä, lue lisää: www.ahven.net Lue lisää alamitoista: http:// www.eraluvat.fi/kalastus/kalavesien-hoito/alamitat.html

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122

Faksi: (08) 340 521

NRO 6 KESÄKUU 2015

3

Mustikasta kypsymässä runsas sato Mustikan runsas kukinta ja onnistunut pölytys enteilevät runsasta mustikkasatoa. Pääsato kypsyy poimittavaksi kevään ja alkukesän kylmien sääjaksojen takia Etelä- ja Keski-Suomessa vasta heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa, keskimäärin 7–10 vuorokautta myöhemmin kuin normaalin kesäsään vallitessa. Kainuun pohjoisosissa ja Lapissa mustikan pääsato kypsyy elokuun alkupuolella. Myös puolukka ja suomuurain kukkivat runsaasti.

Mustikalla ennätyksellinen kukinta 22 vuoteen

Tänä vuonna marjasatoseurannassa on noin 50 tutkimusmetsää eri puolilla maata.

Mustikan kukkien lukumäärä laskettiin 40 metsästä, 200:lta neliömetrin kokoiselta koeruudulta. Kukkia oli runsaasti, keskimäärin 263 kpl neliömetrillä. Yli puolessa metsistä kukkien lukumäärä enteilee runsasta satoa. Heikosti tai melko heikosti mustikka kukki vain kahdessa ja keskinkertaisesti 13 metsässä.

– Lapinjärven Ingermaninkylän tutkimusmetsässä sijaitsevalta yhdeltä yksittäiseltä koeruudulta laskettiin koko 22-vuotisen marjasatoseurannan aikana ennätykselliset 1038 kukkaa. Toiseksi eniten, 915 kukkaa, laskettiin Joensuussa Röksän kylän tutkimusmetsässä sijainneelta koeruudulta, kertoo Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo.

Kukka-aiheet muodostuivat viime syksynä, joka oli pitkä ja melko lämmin. Lisäksi paksun lumipeitteen suojassa mustikan varvut talvehtivat hyvin.

Kun hallojakaan ei esiintynyt, olosuhteet olivat otolliset runsaalle kukinnalle. Toisin kävi vuosi sitten: talvi 2013–2014 oli Etelä- ja Keski-Suomessa poikkeuksellisen vähäluminen, ja siksi mustikan varvut paleltuivat laajoilla alueilla (Mustikan varvut ovat kuivuneet ruskeiksi, kasvustoista on tuhoutunut paikoin 20–50

prosenttia, tiedote 22.5.2014).

Kukinta alkoi Etelä-Suomessa 22.–28.5. ja eteni melko hitaasti seuraavan viikon aikana Keski-Suomen alueella linjalle Joensuu-Kuopio-Vaasa. Kainuun läpi Kuusamon ja Muonion korkeudelle kukinta eteni 5.–11.6. Ylä-Lapin alueella mustikka kukki 12.–18.6., Inarin Kaamasessa ja Utsjoen Kevolla kukinta alkoi kesäkuun puolivälin tienoilla.

Pölytys on onnistunut hyvin Etelä- ja Keski-Suomen metsissä – mustikan raakileita runsaasti.

Etelä- ja Keski-Suomessa raakileet on laskettu 24.6.2015 mennessä 26 metsästä. Raakileita on erittäin runsaasti, keskimäärin 250 kpl neliömetrillä.

Luku ylittää runsaan satoennusteen määrän. Neljässä tutkimusmetsässä raakileita oli keskimäärin 400 kappaletta koeruudulla, ja se ylittää erittäin runsaan satoennusteen määrän puolella.

Pitkä kukinta-aika suosi erilaisten hyönteisryhmien, kuten kärpästen, sääskien ja hyttysten, käyntiä kukinnoilla – vaikka sää olikin paikoin koleaa, sateista ja tuulista. Pölytyksen onnistuminen on yllätys, koska kimalaisia, mustikan ja puolukan keskeisiä pölyttäjiä, havaittiin kukinta-aikaan eri puolilta maata laskennan yhteydessä vain muutamia yksilöitä (Pölyttäjien merkitys hyvälle marjasadolle on suuri,tiedote 8.4.2009). Viileän ja sateisen sään ansiosta hyönteisten vikuuttamia raakileita on esiintynyt vähän, muutamalla koeruudulla on esiintynyt jonkin verran kilpikirvoja. Mittariperhosten ja muurahaisten aiheuttamia epämuodostuneita ja reiällisiä raakileita on ollut edellisvuosia vähemmän.

Raakileiden lukumäärä on paikoin ollut suurempi kuin kukkien lukumäärä. Tämä selittyy osin jälkikukinnalla.

Pölytyksen jälkeen on kehittynyt lisää raakileita, ja monessa mustikkakasvustossa on sekä pieniä I-kehitysvaiheen raakileita että suurempia II-kehitys-

vaiheeseen ehtineitä raakileita.

Tämän johdosta marjat kypsyvät samassa kasvustossa eri aikaan.

III-vaiheessa raakileeseen muodostuu sinistä väripigmenttiä eli raakile kypsyy.

Tällöin maaperän kosteus on tärkeää varvun oman fysiologian kannalta, jotta marjan koko muodostuisi normaaliksi ja raakileet eivät putoaisi maahan. Valoisissa ja riittävän kosteissa mustikkatyypin kangasmetsissä, joissa pääpuulajeina ovat kuusi tai mänty, mustikan kypsä marja painaa keskimäärin 0,36 grammaa. Kuivina kesinä mustikan keskimääräinen paino voi jäädä samalla kasvupaikalla 0,28 grammaan. Kokonaissadon kannalta marjan koolla on suuri merkitys.

Mikäli säät suosivat, mustikkasato on tänä vuonna keskiarvojen yläpuolella ja monin paikoin runsas, noin 30 kiloa hehtaarilla.Jo viikon kestävä kuivuusjakso voi heikentää satoa, marjat pienenevät ja osa voi pudota kuivuudesta johtuen maahan.

alueella ensimmäiset kukat ovat paikoin jo avautuneet, mutta nuppuja on tertuissa vielä paljon. Lapin eteläpuolisilla alueilla kukinta painottuu heinäkuun alkupuolelle. Viileän ja sateisen alkukesän takia puolukan kukinta alkoi mustikan tapaan reilu viikko keskiarvoja myöhemmin. Puolukka kypsyy Etelä- ja Keski-Suomessa poimittavaksi elokuun lopussa ja syyskuun alkupuolella.

Männynherkkutatteja on jo poimittu

Tänä vuonna kaikki merkit ennustavat vähintään kohtuullis-

ta sienivuotta, sillä kosteutta on ollut humuskerroksessa riittävästi alkukeväästä lähtien.

Kuivia kausia ei ole esiintynyt, eikä siten humuskerroksessa olevien sienirihmastojen kasvu ole estynyt.

Yksittäisiä lehmäntatin itiöemiä on esiintynyt eri puolilla maatamme 3.6. lähtien ja viikkoa myöhemmin raportoitiin koivunpunikkitateista.

– Itse valmistin ensimmäisen maittavan sieniaterian nuorista voitateista Savonlinnassa juhannuspäivänä 21.6.2015, Salo toteaa. Samana päivänä Manamansalon (Oulunjärven

saari) mäntykankailta poimittiin useita männynherkkutatteja, Joensuussa männyn juurella kasvoi 22.6. kookas valkolakkinen ja mustaitiöinen herkkusieni.

Jos heinäkuussa on sateista ja sopivan lämmintä säätä, odotettavissa on lisää tattien itiöemiä ja haperolajeja. Silloin päästään poimimaan myös ensimmäiset kantarellit.

Suomuurain ja puolukka kukkivat runsaasti

Suomuuraimen kukinta alkoi ennen kesäkuun puoltaväliä ja se on jatkunut puustoisilla korpisoilla näihin päiviin saakka. Kukinta alkoi 10–14 vuorokautta keskimääräistä myöhemmin. Viime vuosina suomuurainsatoja ovat alentaneet avosoilla vierailleet hallat sekä kovat tuulet ja sateet, jotka ovat piiskanneet kukkia niin, että pölyttävät hyönteiset eivät ole terälehdettömiä kukkia löytäneet. Tänä vuonna soiden mätäspinnoilla on riittävästi kosteutta – lähiaikojen aurinkoiset päivät voisivat vaikuttaa suomuurainsadon kehittymiseen suotuisasti. Todellisen sadon määrän kertoo kuitenkin vasta suppujen lukumäärä.

Puolukan kukinta alkoi Etelä-Suomessa 15.–21.6. ja etenee Keski-Suomen ja Kainuun metsissä tämän viikon (22.– 28.6.) ja osittain sitä seuraavan viikon aikana. Keski-Suomen

Sinistä vai punaista? Aurinkoa vai varjoa?

Apua kasvivalintaan Luonnonvara-keskuksen uudesta perennahausta Luonnonvarakeskus (Luke) on avannut uuden perennahakupalvelun. Sivustolla voit etsiä perennoja esimerkiksi kukinta-ajan, kukinnan värin sekä valo- ja kasvupaikkavaatimuksen mukaan. Palvelu löytyy osoitteesta www.luke. fi/perennahaku Palvelu sisältää lähes 200 perennaa, joista suurin osa on ollut mukana monivuotisessa Luonnonvarakeskuksen

perennatutkimuksessa. Osa perennoista on käynyt läpi kantavertailututkimuksen, ja parhaat kannat on valittu lisäykseen. Huomattava osa perennoista on testattu kaupunkien ja seurakuntien alueilla tehdyissä kokeissa.

Useista perennalajeista on olemassa viljelykantoja, jotka kuuluvat samaan lajiin ja ovat pääpiirteissään samannäköisiä. Eroja voi kuiten-

kin olla esimerkiksi kasvin korkeudessa, kukaan koossa tai kerrannaisuudessa. Myös menestymisessä voi olla eroja: jokin kanta voi olla talvenarka tai altis taudeille ja tuhohyönteisille, kun taas toinen kanta voi olla hyvin kestävä ja terve.

– Kantavertailukokeissa saman lajin eri kantoja istutetaan yhtäläisiin olosuhteisiin esimerkiksi pellolle keskinäistä vertailua varten. Tällöin näh-

dään, millä kannoilla on toivotuimmat ominaisuudet. On tärkeää saada käyttöön parhaat, yhtenäiset kannat, vanhempi tutkija Sirkka Juhanoja selventää.

Kestävää ja helppohoitoista Vuosina 2005–2010 tehdyssä perennatutkimuksessa etsittiin kestäviä, helppohoitoisia ja julkisille alueille soveltuvia perennoja suomalaisilta taimistoilta ja kasvitieteellisistä

puutarhoista. Monivuotisten kokeiden perusteella valittiin suositeltaviksi toista sataa perennalajia.

– Perennahaku perustettiin, koska perennoista kertynyt tieto haluttiin saada pysyvästi esille ja käyttöön. Toivomme, että palvelusta on hyötyä niin suunnittelijoille, taimistotuottajille, puutarhakauppiaille kuin kotipuutarhureillekin, Juhanoja sanoo.

Palvelu sisältää tietoa perennojen korkeudesta, kukinnasta, kasvupaikkavaatimuksista ja käyttökokemuksista. Valtaosassa perennoista löytyy myös valokuvat. Puuttuvia valokuvia täydennetään vielä, samoin joitakin perennalajeja lisätään myöhemmin palveluun.

4

Eloriehaa elokuussa Paltamon Mieslahdessa Mieslahdessa järjestetään elokuussa Elorieha, eli tapahtuma joka liittyy suurelta osin maaseudun elämään ja toimintaan. Mukana järjestelyissä ovat MTK-Paltamo Mieslahden Maatalousseura ja Mieslahden kyläyhdistys.

Ensimmäinen Elorieha järjestettiin viime kesänä ja pääjärjestänä oli tuolloin MTK-Paltamo. Elorieha onkin uusi kylätapahtuma, joka viime kesänä osoitti tapahtuman tarpeellisuuden. Kävijöitä oli 400-500 henkilöä. ”Tapahtumasta on tarkoitus saada perinteinen kesäinen tapahtuma, johon voivat osallistua kaikki halukkaat järjestöt. Mukana on myös Mieslahden Maatalousseura, joka on Suomen vanhimpia maaseutujärjestöjä, kertoo kyläyhdistyksen sihteeri Hanna Karhu.

Hanna Karhu kertoo, että tapahtumaan on tulossa mm. vanhojen traktoreiden esittelykenttä, rompetori, kirpis ja paljon muutakin, sillä kaikki halukkaat järjestöt voivat asettaa kentälle omia myynti- ja esittelypisteitään. Eloriehaan on lupautut puhujaksi myös paltamolainen uusi kansanedustaja Marisanna Jarva. Tapahtuma järjestetään 9. päivä elokuuta Mieslahden harjoitusradalla. -PM-media/ Paltamo.

Viime vuonna Mieslahden Eloriehassa oli esillä mm. vanhoja traktoreita. Tässä Arvo Oikarinen esittelemässä tosi vanhaa President-nimistä traktoriaan. Eloriehassa kävi noin 400-500 henkiöä.

NRO 6 KESÄKUU 2015

Maataloustuet voi joutua perumaan Viljelijä voi joutua perumaan maataloustukia, jos tukikelpoisuusehdot eivät täyty. Jos ehtojen täyttymättömyys johtuu hyväksytystä ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta, tukia ei tarvitse perua. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee päätöksen ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen hyväksymisestä.

Missä tapauksissa tuet pitää perua?

Kaikki pinta-alatuet pitää perua, kun viljelykasvilla ilmoitettua alaa ei ole voinut muokata, lannoittaa, kylvää tai istuttaa siten, että tasainen itäminen ja kasvusto olisi saavutettu eikä näiden suorittamatta jättäminen ole johtunut hyväksytystä ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta.

Luonnonhaittakorvaus ja sen kotieläinkorotus pitää perua, jos lohko poistuu tuenhakijan hallinnasta tai lohko poistuu tukihakuvuonna pysyvästi maatalouskäytöstä ennen 31.12.

Pelkästään tuen perumisella

ei ole vaikutusta lohkon korvauskelpoisuuteen tai tukioikeuksiin.

Osallistumiset EU:n eläinpalkkioihin ja nautojen, uuhien ja kuttujen pohjoisiin kotieläintukiin on peruttava, jos viljelijä lopettaa kotieläintuotannon harjoittamisensa tukivuoden aikana. Eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteitä voi perua vapaamuotoisella hakemuksella, mikäli toimenpiteiden ehtoja ei voida toteuttaa.

Tuet perutaan lomakkeella

145 ja/tai lomakkeella 184 Lomakkeella 145 perutaan pinta-alaperusteisia tukia. Perumisen voi tehdä myös vapaamuotoisella ilmoituksella.

Osallistuminen EU:n eläinpalkkioihin ja/tai pohjoisiin nautojen, uuhien ja kuttujen kotieläintukiin perutaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 184.

Kun ala poistuu hakijan hallinnasta, siitä pitää ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 102A lomakkeella. Kun ala poistuu koko-

naan maatalouskäytöstä, alan poistumisesta pitää ilmoittaa lomakkeella 102C. Lomake/lomakkeet palautetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, kun tukikelpoisuusehdot eivät enää täyty.

Palautus on tehtävä ennen kuin paikalla tehtävästä valvonnasta on ilmoitettu tilalle tai ennen kuin viranomainen on ilmoittanut sääntöjenvastaisuuksista, jotka viranomainen on hallinnollisessa valvonnassa havainnut. Lomakkeet ovat tulostettavissa suomi.fi-palvelussa.

OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset aukset 45 vuoden kokemuksella!

Kysy tarjous, ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla.

Hallitsemme myös nostimien, piirturien ja jarrujen huollot ja korjaukset.

WIHELÄN KONEPAJA OY Hautakorventie 13, OULU. Puh. 020 741 4300

www.wihelankonepaja.fi

NRO 6 KESÄKUU 2015

5

Puukauppa kävi toukokuussa vilkkaana Puukauppa saavutti toukokuussa tämän vuoden huippunsa, kun teollisuus osti yksityismetsistä 3,5 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta. Nousussa olivat myös yksityismetsistä ostetun raakapuun kantohinnat.

Teollisuus osti raakapuuta toukokuun aikana enemmän kuin muina kuluvan vuoden kuukausina. Myös edellisvuoden keskimääräinen kuukausittaisen puukaupan määrä ylittyi 23 prosentilla. Puusta 3,1 miljoonaa kuutiometriä ostettiin pystykaupoilla ja 0,4 miljoonaa kuutiometriä hankintakaupoilla.

Puukaupalle on tyypillistä voimakas kuukausittainen vaihtelu. Puukaupan hinta- ja määrätiedot selviävät Luonnonvarakeskuksen tilastoista.

Raakapuun kantohintataso nousi

Toukokuussa raakapuun kantohintataso nousi huhtikuusta 1,5 prosenttia ja oli reaalisesti 1,3 prosenttia edellisvuotista korkeampi. Hintakehitys oli samansuuntainen kaikilla pääpuutavaralajeilla.

Mäntytukin hinta kohosi toukokuussa 55,3 euroon kuutiometriltä ja kuusitukin 55,6 euroon kuutiometriltä. Mäntykuitupuusta maksettiin 15,8 ja kuusikuitupuusta 17,3 euroa kuutiometriltä. Tukin hinta nousi 1,5 prosenttia edelliskuukaudesta, ja eniten kal-

listui kuusitukki. Kuitupuun hinta nousi 1,4 prosenttia huhtikuusta.

Pystykauppojen puu on peräisin pääosin uudistushakkuuleimikoista. Mäntytukin kantohinta päätyi toukokuun uudistushakkuissa 57,0 euroon kuutiometriltä ja kuusitukin 56,3 euroon kuutiometriltä. Harvennushakkuissa vastaavat hinnat jäivät 48,0 ja 47,5 euroon kuutiometriltä.

Hankintakaupoissa kuusitukin hinta kohosi

Yksityismetsistä ostetun raakapuun hankintahintataso nousi toukokuussa 1,7 prosenttia huhtikuuhun nähden. Edellisvuoteen verrattuna hankintahintataso oli kuitenkin reaalisesti 0,3 prosenttia matalampi. Tukkipuun keskihinta nousi lähinnä kuusitukin hintakehityksestä johtuen. Kuitupuussa sekä mänty- että koivukuitupuun hinnat olivat toukokuussa reaalisesti 2 prosenttia edellisvuoden keskiarvoa alempana.

Toukokuussa hankintakaupoilla ostetusta mäntykuitupuusta maksettiin 27,7 euroa kuutiometriltä ja kuusikuitupuusta 29,5 euroa kuutiometriltä. Hankintaleimikoiden puukauppa painottuu kuitupuuhun. Mäntytukin hinta oli 56,9 ja kuusitukin 56,8 euroa kuutiometriltä.

TILITOIMISTOPALVELUT • Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

p. 010 3223370, fax 336 493

Pohjois-Suomessa runsaasti myyriä – etelässä kannat alhaalla Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan myyräkannat ovat alhaiset eteläisessä Suomessa. Sen sijaan pohjoisessa Suomessa myyriä on jo runsaasti: sekä pelto- että metsämyyränsukuisten lajien kannat ovat voimakkaassa kasvussa. Tänä kesänä ja ensi syksynä pohjoisessa on myyrähuippu.

Syksyllä 2014 myyriä tavattiin eteläisessä Suomessa vaihtelevia määriä: läntisessä ja sisäisessä osassa esiintyi yhtenäisiä korkeahkon myyrätiheyden alueita, kun taas muualla myyriä oli vain niukasti tai hyvin pienillä alueilla.

Kaikilla näillä eteläisillä alueilla myyräkannat romahtivat talven aikana.

Pohjoisessa Suomessa myyräkannat kasvoivat voimakkaasti vuoden 2014 aikana.

Kannat säilyivät vahvoina talven yli, ja nyt edessä on myyrähuippu. Tunturisopuleilla on käynnissä pienehkö kevätvaellus Käsivarren pohjoisosissa.

Todennäköisesti sopulit lisääntyvät kesän aikana, ja syksyllä pohjoisimmassa Lapissa voi olla sopulien liikehdintää. Sopulien esiintymä on alueellisesti selvästi vaatimattomampi kuin edellinen vuonna 2011.

Pohjois-Suomessa myyrätuhoriski on ensi talvena suuri. Metsänomistajat voivat pienentää tuhoriskiä muun muassa pyytämällä myyriä taimikoista, heinäntorjunnalla, taimisuojilla tai vakuuttamalla metsä. Lisäksi taimien istuttamista voi harkita lykättäväksi ensi vuodelle. Mikäli istuttaminen täytyy tehdä tänä

vuonna, se suositellaan tehtäväksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kasvukautta.

Tutkimusten mukaan syksyllä istutetut taimet maistuvat myyrille paremmin kuin alkukesällä istutetut.

Lapin myyrähuippu ja sopulit myyrien mukana romahtavat ensi talven aikana.

Taimikot kannattaa tarkastaa viime talven jäljiltä

Myyrät aiheuttivat viime talvena taimituhoja Kainuussa, Koillismaalla, Metsä-Lapissa ja paikoin Keski-Suomessa.

Nuoret taimikot olisi hyvä tarkastaa tuhojen varalta. Tuhoutuneilta näyttävien taimien tilalle ei kannata istuttaa uusia ennen keskikesää, sillä etenkin pienet istutetut kuusentaimet voivat elpyä hämmästyttävän hyvin itsekseen.

Varttuneemmissa kuusen ja männyn taimikoissa voi esiintyä metsämyyrän aikaansaamia latvasyönnöksiä, jotka aiheuttavat monilatvaisuutta.

Sitä voi hoitaa jo kesällä jättämällä yhden oksan kasvamaan

latvaksi ja leikkaamalla heikompien kilpailevien oksien kärjet. Vanha latva kannattaa leikata tyvestä.

Pohjoisessa ensi talvena myös myyräkuumeen riski

Pohjois-Suomessa myyräkuumeen riski on ensi talvena suuri, toisin kuin Etelä-Suomessa. Vain metsämyyrä levittää myyräkuumeen aiheuttavaa Puumala-virusta. Ihminen saa tartunnan yleensä hengitysteitse metsämyyrien pölyävistä uloste- ja virtsajätöksistä.

Hiirenloukkuja kannattaa pitää syksyllä ja talvella koko ajan vireessä, jotta sisään tunkevat metsämyyrät eivät kerkiä levittämään virusta. Huoneenlämmössä virus säilyy tartuntakykyisenä kaksi viikkoa ja ulkona kylmässä pitempään.

Myyräkuumeen välttämiseksi kannattaa alkutalvesta välttää pölyäviä töitä liitereissä ja ulkorakennuksissa. Myyrien papanat olisi hyvä siivota märällä rätillä, eikä pölyä ilmaan lennättävällä imurilla.

p. 622 616

Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani

Ajanvaraukset sopimuksen mukaan

Kallisenhaara 4, OULU Varaosat: MA-PE 8.30-17.00 Puh. (08) 554 0220 Korjaamo: MA-PE 7.30-16.30 Puh. (08) 311 6961 korjaamo@mbosa.fi • varaosat@mbosa.fi • www.mbosa.fi

Huollamme Mercedes-Benzit Oulussa!

• Laadukkaat varaosat 3 vuoden takuulla • Mobil-öljyt • 15 vuoden kokemus • Edulliset hinnat • Nopea palvelu

6

NRO 6 KESÄKUU 2015

Liikkuva huolto - traktorit, kaivinkoneet - metsätyökoneet, autot - mahdollinen kennon oikaisu - varaosat (tilattavat osat vuorokaudessa)

Kasvinsuojeluaineet varastoitava jatkossa lukitussa tilassa Entistä suurempi määrä kasvinsuojeluaineista pitää varastoida lukitussa tilassa EU:n uuden CLP-asetuksen myötä.

Pakkausten luokituksessa, merkinnöissä ja pakkaamisessa on menossa muutaman vuoden siirtymäaika, jonka aikana valmisteen pakkausmerkinnät saavat olla joko väistyvän lainsäädännön tai CLP-asetuksen mukaisia. Siirtymäaikana kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattajien ja käyttäjien tulee noudattaa varastoinnissa pakkauksessa olevia merkintöjä.

Kasvinsuojeluaineiden varastointiohjeet löytyvät valmisteen etiketistä. Lukitussa tilassa varastoitavien valmisteiden etiketissä lukee "Varastoi lukitussa tilassa" turvalausekkeen P405 mukaisesti. Kyseinen turvalauseke annetaan vakavaa terveysvaaraa aiheuttaville valmisteille, kuten esimerkiksi syöpää aiheuttaville, lisääntymiselle vaarallisille ja hengitysteitä ärsyttäville valmisteille.

Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä (https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi) voi hakea listan lukitussa tilassa varastoitavista kasvinsuojeluaineista laittamalla hakusanakenttään sanan "P405". Listassa ovat lukitussa tilassa varastoitavat kasvinsuojeluaineet, joiden pakkauksissa on CLP-asetuksen mukainen varastointiohje. Kesäkuun alussa kasvinsuojeluainerekisterissä oli tällaisia valmisteita yli yhdeksänkymmentä.

Turvalausekkeen vaatimus ei koske vähittäismyymälöissä myymälän puolella säilytettäviä valmisteita.

Varastoi kasvinsuojeluaineet pakkauksen etiketin mukaisesti. Sekä kasvinsuojeluainelain mukaisessa että täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa tarkastetaan kasvinsuojeluaineiden varastointi. Lukitussa tilassa varastoitavien valmisteiden säilytystä valvotaan, jotta niiden varastoinnista ei aiheutuisi vakavaa terveysvaaraa.

Kasvinsuojeluaineet pitää varastoida pakkauksessa olevan etiketin mukaisesti. Jos varastossa olevassa pakkauksessa on uusi etiketti, mutta pakkaus on varastoitu vanhan etiketin mukaisesti, valvonnassa reagoidaan asiaan.

Lukitussa tilassa varastoitavien kasvinsuojeluaineiden vaatimus täyttyy varmasti, jos varastoi kaikki valmisteet lukitussa tilassa.

Lukitussa tilassa varastoitavat kasvinsuojeluaineet on varastoitu oikein, kun asiattomat eivät pääse niihin käsiksi.

Lukittu tila voi olla esimerkiksi lukittu varasto tai lukittu kaappi varastossa. Lukituksi tilaksi katsotaan esimerkiksi lukollinen käytöstä poistettu pakastin tai lukittava konehalli, jos asiattomien pääsy sinne on estetty.

Markkinoilla kahdenlaisia pakkausmerkintöjä 1.6.2017 asti. Kemikaalit luokitellaan niiden vaaraominaisuuksien mukaan. Luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista on aiemmin säädelty kemikaalilain mukaan. Nyt ollaan siirtymässä EU:n uuden CLP-asetuksen (1272/2008/EY) mukaiseen luokitukseen, ja markkinoille 1.6.2015 jälkeen saatettavat seokset tulee luokitella, merkitä ja pakata kyseisen asetuksen mukaisesti.

Väistyvän lainsäädännön mukaiset etiketin tunnistaa oranssimustista varoitusmerkeistä, kun taas CLP-asetuksen mukaisessa etiketissä varoitusmerkit ovat mustapunavalkoiset. Markkinoilla saa olla vanhoilla, oranssimustilla varoitusmerkeillä merkittyjä pakkauksia 1.6.2017 asti, jos ne on saatettu markkinoille ennen 1.6.2015. Samalla valmisteella voi siis tähän päivämäärään asti olla kaksi eri etikettiä ja siten myös kaksi erilaista varastointivaatimusta.

Oranssimustilla varoitusmerkeillä merkittyjä pakkauksia saa kuitenkin käyttää 1.6.2017 jälkeen, kunhan valmiste löytyy Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.

Mitä tehdä märkyyden estäessä pellon kylvämisen?

Viimeinen tukiehtojen mukainen peltojen kylvöpäivä on tiistai 30. kesäkuuta. Märkyys on kuitenkin tänä kesänä haitannut kylvötöiden tekemistä.

Jos viljelijä ei saa määräaikaan mennessä kylvettyä kaikkia lohkojaan kuten on hakemuksella ilmoittanut, voimassa olevien säädösten perusteella hän voi: - vedota ylivoimaiseen esteeseen, jos kyseessä on tilaan merkittävällä tavalla vaikuttava ankara luonnonmullistus ja kylvämättä jää merkittävä osa tilan maatalousmaasta tai - perua tuet niiltä lohkoilta, joita ei ole päässyt kylvämään, jos kylvämättä jää yksittäisiä lohkoja (tiedote tukien perumisesta).

Säädösten mukaan ylivoimaisen esteen tulee koskea tilaa merkittävällä tavalla.

Merkittävä voi tarkoittaa pinta-alaltaan merkittävää alaa tai tilalle merkittävän satokasvin kylvämättä jäämistä, jolloin se vaikuttaa merkittävästi tilalla esimerkiksi eläinten rehustukseen tai tulonmuodostukseen.

Ylivoimaiseen esteeseen vedottaessa on perusteltava, miksi kylvämätön ala tai kylvämättä jäänyt kasvi on tilalle merkittävä.

Maaseutuvirasto ei voi asettaa tarkkaa pinta-alaprosenttia tai hehtaarimäärää merkittävän osan määrittämiseksi, koska merkittävyys riippuu mm. tilojen tuotantosuunnasta, suunnitelluista kasveista ja oletetuista tuotoista. Ylivoimaisen esteen käyttö tuensaamisen perusteena on tarkasteltava aina tapauskohtaisesti.

Viljelijän tulee ilmoittaa kirjallisesti kuntaan siitä, että

peltoalueen kylvö tai uusintakylvö ei ole mahdollista 30.6. mennessä. Ilmoitus on tehtävä 15 arkipäivän kuluessa tilanteen havaitsemisesta.

Ilmoitukseen on kirjattava kyseessä olevat lohkot, suunnitellut viljelykasvit ja niiden pinta-alat. Lisäksi on annettava tietoja poikkeuksellisista olosuhteista, kuten alueen sademäärästä, tai toimitettava esimerkiksi valokuvia. Näillä tiedoilla viljelijä osoittaa, ettei ole pystynyt kylvämään lohkoa 30.6 mennessä.

Tiedon mahdollisimman nopea toimittaminen kuntaan on hyvä tehdä mahdollista pintaalavalvontaa varten. Siementen tai lannoitteiden huono saatavuus tai viljelyn taloudellinen kannattamattomuus ei ole ylivoimainen este.

Kun ylivoimainen este hy-

väksytään syyksi jättää pelto kylvämättä: - tuki maksetaan hakemuksella ilmoitettujen kasvien mukaisesti - viherryttämistuen monipuolistamisehto toteutuu ilmoitettujen kasvien mukaisesti - tukioikeudet aktivoituvat - ympäristökorvausta ja luonnonmukaisen tuotannon korvausta voidaan maksaa vain niistä toimista, jotka toteutetaan tukivuoden aikana. Kun ylivoimainen este on hyväksytty tuensaannin perusteeksi, viljelijän on ilmoitettava ympäristökorvauksen toimista Maaseutuviraston lomakkeella. Samalla lomakkeella ilmoitetaan luomusitoumuksen kylvämättä jääneet lohkot. Lomake julkaistaan kesän aikana suomi.fi-palvelussa.

Luomumansikan suosio kasvaa – löydä omasi!

Luomumansikan satokausi käynnistyy eteläisessä Suomessa vasta heinäkuun toisen viikon paikkeilla, sillä viileä alkukesä viivästytti kukintaa.

Keski-Suomen korkeudella marjat kypsyvät vasta heinäkuun loppupuolella. Pro Luomu on päivittänyt luomumansikkaa tarjoavien tilojen listan nettiin – löydä oma luomumansikkapaikkasi!

Suomalaisen luomumansikan kysyntä on lisääntynyt sekä teollisuudessa että kotitalouksissa. Luomumansikalle voisi olla myös vientimarkkinoita, jos tuotantoa olisi nykyistä enemmän.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan luomumansikkaa viljeltiin viime kesänä Suomessa noin 130 hehtaarilla, mikä oli nelisen prosenttia maan koko mansikka-alasta.

Luomumansikan sato oli 246 000 kiloa.

Kysyntää riittäisi kotimaassa ja kauempana

Kysyntää luomumansikalle olisi teollisuudessa nykyistä enemmän, kertoo Pakkasmarja Oy:n myynnistä ja markkinoinnista vastaava Terhi Janatuinen.

– Tuotanto ei vielä vastaa sitä, mitä teollisuuteen menisi.

Luomumansikkatiloja on tullut lisää, mutta monet niistä ovat suoramyyntitiloja, hän pohtii.

Janatuisen mukaan teollisuus olisi valmis kehittämään uusia luomumansikkatuotteita, mutta raaka-aineen niukkuus rajoittaa tuotekehitystä. Myös vienti kiinnostaisi, jos marjaa vain olisi tarjolla riittävästi.

– Esimerkiksi Aasian ja Lähiidän markkinoilla arvostetaan luomumarjoja suuresti, Janatuinen huomauttaa.

Viileä alkukesä piti tuholaiset kurissa

Luomumansikan lisääntynyt vetovoima on havaittu myös maatiloilla. Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa luomumansikkaa viljelevä Tero Tolvanen kertoo, että menekki on virkistynyt viime vuosina.

– Luomumansikkaa kiinnostaa yhä enemmän sekä kuluttajia että jalostavaa teollisuutta.

Myös ruokapiirit ja esimerkiksi jäätelönvalmistajat kysyvät paljon luomumansikkaa, hän vahvistaa.

Tolvanen odottaa luomumansikkapelloiltaan kohtuullista satoa. Alkukesän viileydestä on ollut jopa hyötyä, sillä se

Pro Luomu on päivittänyt luomumansikan itsepoimintaa tai suoramyyntiä tarjoavien luomutilojen yhteystiedot. Tilalle kannattaa aina soittaa etukäteen ja varmistaa, milloin kypsää mansikkaa on saatavilla

on pitänyt tuholaiset kurissa.

Toisaalta runsaat sateet ovat lisänneet homeiden riskiä.

Luomumansikantuotannossa tuholaisten, tautien ja rikkakasvien torjuntakeinot ovat rajalliset, sillä kemiallista torjuntaa ei käytetä. Sen sijaan luomu luottaa biologiaan: esimerkiksi mansikkapunkkeja vastaan käydään taistoon tuomalla pelloille niiden vihollisia petopunkkeja.

Harmaahometta torjutaan

istuttamalla taimet riittävän harvaan ja pitämällä rivivälien kasvusto matalana, mikä vaikeuttaa homeen leviämistä. Uusi suomalaiskeksintö on levittää mehiläisten mukana sieni-itiöitä, jotka mansikankukkaan päätyessään estävät homesienen kasvua. Rikkojen torjunnassa käytetyin keino on sijoittaa taimien alle muovi- tai biokate, joka estää rikkakasvien kasvua.

NRO 6 KESÄKUU 2015

7

MTK:n maitovaliokunta:

Lomitusjärjestelmän toimivuutta kehitettävä ja tasapuolisuus varmistettava Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että maatalouden lomitusjärjestelmä uudistetaan yrittäjälähtöiseksi. Maitovaliokunta haluaa varmistaa, että tällä tarkoitetaan sitä, että järjestelmää kehitetään palvelemaan maatalousyrittäjiä nykyistä paremmin. Lomitusjärjestelmä on osa tuottajien

sosiaaliturvaa eikä sitä saa romuttaa. Lomituspalveluiden on oltava tasapuolisesti kaikkien lomitukseen oikeutettujen tuottajien saatavilla.

STM:n asettaman lomituksen kehittämistyöryhmän määräaika on päättymässä. Uuden hallituksen linjausten johdosta nykyisen työryhmän työtä ei ole järkevää jatkaa, vaan ke-

hittämistyö on aloitettava uudelleen.

MTK:n maitovaliokunta näkee tuoreessa hallitusohjelmassa paljon myönteistä. Tavoitteet maatalouden kannattavuuden parantamisesta ja maksuvalmiuden vahvistamisesta ovat hyviä lähtökohtia. Tukien maksatusten aikaistaminen on konkreettinen ja välittömästi

toteutettavissa oleva keino toteuttaa tavoitteita. Lypsylehmäpalkkiosta on hyvä lähteä liikkeelle. Suomen maitosektori on suurvaltapolitiikan seurauksena syvällä kriisissä eivätkä tilat kestä myöhästymisiä tukien maksatuksissa.

Lupaus siitä että hallituskaudella ei säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita

antaa maitotiloille uskoa tulevaisuuteen. Liiallisen sääntelyn purkutalkoissa tulee riittämään tekemistä ja jotain jää vielä tulevillekin hallituksille.

Maaseutuohjelmaan ei ole mahdollista kohdistaa leikkauksia, koska käytettävissä olevat rahat eivät tule riittämään nykyisen ohjelman rahoittamiseen. Suojavyöhyke-, ja kerää-

jäkasvialaa vähentämällä rahat saadaan riittämään nykyiseen ohjelmaan. Luonnonhaittakorvaukseen ei pidä missään tapauksessa kohdistaa leikkauksia.

Maatalous on hoitanut leikkaukset etupainotteisesti jo edellisen hallituksen kaudella eikä kansallisen tuen leikkauksiin ole enää varaa.

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki 2015 on haettavissa Metsämarjojen ja -sienten varastointituki 2015 pohjoisen tuen alueella (= C-tukialueella) on haettavissa. Tuki on tarkoitettu pohjoisen tuen alueella poimittujen ja varastoitujen metsämarjojen ja -sienten pitkäaikaisesta varastoinnista aiheutuneiden kustannusten osittaiseen korvaamiseen.

Varastointitukihakemus (lomakenumero 237) on jätettävä 17.7.2015 mennessä siihen ELY-keskukseen, jonka toimialueella varastot sijaitsevat. Maaseutuvirasto postittaa lomakkeen ohjeineen viime

vuonna tukea hakeneille.

Tukihakemuslomakkeen saa ELY-keskuksesta ja internetistä osoitteesta www.suomi.fi.

Tukiehdot eivät ole muuttuneet Tukea voidaan maksaa elinkeinonharjoittajille, joilla on tietyt tekniset vaatimukset täyttävä varasto C-tukialueella.

Varastossa on oltava 30.6.2015 pohjoisen tuen alueella ennen vuotta 2015 poimittuja, ihmisravinnoksi tarkoitettuja metsämarjoja ja -sieniä.

Tuen saannin ehtona on lisäksi, että tuenhakija on

merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Hakijan on myös pystyttävä osoittamaan ilmoittamansa varastomäärät oikeiksi ja pohjoisen tuen alueelta poimituiksi esimerkiksi kuittien, kirjanpidon ja poimijalistojen avulla.

Varastointitukea maksetaan tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti: lakka 34 senttiä/ kg, muut metsämarjat 10 senttiä/kg ja metsäsienet 42 senttiä/ kg. Maksatus tapahtunee marraskuun 2015 puolivälissä.

Maaseudun kehittämistukien sähköinen haku alkoi vilkkaasti Maaseudun kehittämistukien hakijat ovat siirtyneet sähköiseen asiointiin. Tähän mennessä esimerkiksi yritys- ja hanketuista suurin osa on haettu sähköisesti Hyrrä-palvelussa.

Yritystuista 90 % on haettu sähköisesti ja sähköisten hanketukihakemusten osuus on 81 %. Kaikkien ohjelmakauden 2014–2020 maaseudun kehittämistukien haut on nyt avattu. Viimeisimpinä avautuivat maatalousinvestointien, koulutus- ja yhteistyöhankkeiden sekä vesihuolto- ja kyläverkkoinvestointien haut 17.6.

Tällä ohjelmakaudella maaseudun kehittämistukien haku on ensimmäistä kertaa sähköinen. Viranomaiset käsittelevät

hakemukset samalla Hyrräjärjestelmällä, jolla hakijat hakevat tuet. Myös arkistointi on sähköinen.

Päätöksiä syksyllä

Päätöksenteko keväällä 2015 avautuneista maaseudun kehittämistukien hauista alkaa syksyllä. Viljelijät saavat nuoren viljelijän aloitustuen ja maatalouden investointitukien päätöksiä syyskuussa. Nuoren viljelijän aloitustuen ensimmäinen erä maksetaan 31.10.

Lokakuun lopulla hakijat saavat ensimmäiset päätökset hanke- ja yritystuista. Hankeja yritystukien sekä maatalouden investointitukien maksuja voi hakea joulukuussa. Tuen-

saajat saavat päätökset näiden tukien maksatuksista sekä varsinaiset maksut tileilleen vuoden 2016 alussa.

Neuvojat voivat nyt hakea maksuja keväällä 2015 tekemästään neuvonnasta. Päätöksenteko neuvontakorvauksen maksuhakemuksista alkaa lokakuun lopussa.

ELY-keskukset ja Leaderryhmät neuvovat tukien ja maksujen hakemisessa sekä Hyrrä-järjestelmän käytössä.

Maaseudun kehittämistuet rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020, joka on EU:n osarahoittama ohjelma.

8

NRO 6 KESÄKUU 2015

Urheiluseurat, järjestöt, yhdistykset!

Tarvitsetteko oman lehden esimerkiksi juhlavuoden tai tapahtuman vuoksi?

Teemme tilauksesta asiakaslehtiä. Pyydä tarjous!

Jätä ilmoitusmyynti, sivunvalmistus ja jakelu meidän huoleksemme!

Maaseutulehdet Kustannus Oy

MUHOS

METSÄOPIT VALTIMOLTA AIKUISKOULUTUS

John Deere 5055E ohjaamolla varustettu nelivetotraktori.

Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa kuolutusta: Puutavara-auton kuljettaja • 10.8.2015 - 18.4.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja • 15.9.2015 - 2.12.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja • 12.1.2016 - 21.4.2017 Joensuussa Metsäkoneasentaja • 12.1.2016 - 13.10.2017 Valtimolla

55 hv John Deere -moottori Luokkansa mukavin ja tilavin ohjaamo!

Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

Synkronoitu isto. kse vaihte 9 eteen 3 taa korkeus vain itat, Kompaktit m 0E voimanotto.

4 243cm, 540/5

Yhteydenotot Mikko Saarimaa 050 349 7172

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo

Pertti Moilanen Hankintaesimies

Nyt kova kesätarjous vain

27 800 € alv 0%

010 76 84739, Oulu/Kempele l Lassi Suutari 010 76 010 84921, Kajaani Jari Palola, Timo 010 76Hiltunen 84703, Nivala | Kjell Hästbacka 010 76 84704, Kokkola | Timo Hiltunen 76 84739, Oulu/Kempele

Hailuoto, Ii, Haukipudas,Yli-Ii, Kiiminki, Oulu, Kempele, Oulunsalo, Muhos, Utajärvi,Vaala 044 256 8472 pertti.moilanen@junnikkala.com