Elävä maaseutu 5 2016

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 5 TOUKOKUU 2016 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

2

NRO 5 TOUKOKUU 2016

Maaseutumatkailuyritykset odottavat vilkasta kesää

Matkailun ja majoituksen sääntelyyn vaaditaan tasapuolisuutta Suomessa ja maailmalla jakamistalous on suuressa nosteessa. Uber-taksien lisäksi on kyse paljon muustakin. Esimerkiksi kotimajoitus ja AirBnb ovat kasvavia toimintatapoja. Suomen maaseutumatkailuyrittäjät korostavat, että sääntelyn ja lainsäädännön on pysyttävä muutoksen mukana. Vieläkin parempaa olisi se, että lainsäädännöllä varmistettaisiin elinkeinonharjoittajien taloudellisesti kestävät toimintamahdollisuudet.

Koko maan kattava maaseutumatkailuyritysten verkosto on hyvä esimerkki toimivasta ja ammattimaisesta matkailutoiminnan kehittymisestä ja kasvusta, jota ei kannata liiallisella ja epäreilulla sääntelyllä haitata. Maukkaan lähiruoan, puhtaan ja rauhallisen luonnon sekä aktiviteettien ja elämysten merkitykset ja yhdistelmät korostuvat matkailijoiden koh-

devalinnoissa ja hyvinvoinnin lisääjinä. Näihin kasvaviin matkailijatarpeisiin ja trendeihin maaseutumatkailuyritysten palvelut vastaavat parhaimmillaan ja luonnostaan.

Yksityinen kotimajoitus on kasvamassa vauhdilla. Käytännössä kotimajoitus kilpailee esimerkiksi maaseudun matkailuyrittäjien tarjoamien majoituspalvelujen kanssa.

Epäreiluksi asetelman tekee kuitenkin se, jos yksityinen majoituksen tarjoaja toimii eri pelisäännöillä kuin esimerkiksi maaseutumatkailuyrittäjä.

Maaseutumatkailuyrittäjät korostavat, että Suomen hallituksella on nyt hyvä mahdollisuus keventää matkailuyrittäjiin kohdistuvaa sääntelyä ja näin parantaa yritysten elinkeinoedellytyksiä. Samaan aikaan on kuitenkin varmistettava, ettei jakamistalous rinnastu tulevaisuudessa harmaaseen

talouteen, jossa esimerkiksi yhteiskunnalle välttämättömät verotulot jäävät saamatta.

Kotimajoitus ei voi vetää mattoa alta olemassa olevilta ja luvallisesti veroja maksavilta maaseutumatkailuyrityksiltä.

Kotimajoituksen tarjoaminen voi olla paikallaan silloin, kun alueella on suuria tapahtumia ja alueen kaikki viralliset majoituspaikat ovat täynnä. Jos kotimajoittajien ei kuitenkaan tarvitse noudattaa samoja määräyksiä ja velvoitteita kuin ammatillisesti toimivien yritysten, ovat alan pelisäännöt ja tasapuolinen toimintaympäristö hakoteillä.

Viranomaistoiminnan ja suurilta osin julkisin varoin rahoitettavan hanketoiminnan edellytetään keskittyvän jatkossa ponnekkaammin matkailun elinkeinotoiminnan ja työllisyyden edistämiseen.

Tällä tavoin matkailuelinkei-

non positiiviset ja merkittävät aluekehitys- ja kerrannaisvaikutukset myös muille elinkeinoaloille kasvavat entisestään paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Maaseudun matkailuyritykset odottavat vilkasta matkailukesää. Ilmassa olevat talouden piristymismerkit ja kotimaisuuden noste lisäävät kotimaan matkailua. Ulkomaan markkinoilta on löytynyt uusia asiakasryhmiä mm. yritysten keskinäisen ja alueellisen matkailumarkkinointiyhteistyön sekä Visit Finlandin panostusten myötä. Maaseudun laajasta matkailutarjonnasta löytyy edelleen vapaita loma-, juhla- ja kokouskohteita monipuolisine palveluineen kautta Suomen myös vilkkaimpien kesäviikkojen ajalle.

Suomalainen syö 40 kiloa leipää vuodessa Leipätiedotuksen tilaston mukaan suomalaiset söivät ruokaleipää vuonna 2015 keskimäärin hiukan yli 40 kg. ”Päivittäin suomalainen söi leipää noin 110 g, mikä vastaa 3-4 viipaletta tuoreleipää tai kymmentä palaa kuivaleipää. Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun”, kertoo tilastoinnista vastaava projektikoordinaattori Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta.

Kotimainen leipä maistuu parhaiten

Tuonnin kasvusta huolimatta suomalaiset syövät edelleen eniten kotimaista leipää. ”Laskelmien mukaan suomalainen

söi kotimaista pehmeää leipää viime vuonna noin 34 kg. Ostoskoriin valitaan kotimaisista leivistä eniten tummaa leipää”, Terhi Virtanen kertoo. Sen sijaan kodin ulkopuolella syödystä leivästä valtaosa on edelleen vaaleaa leipää. Tumman leivän suosioon vaikuttaa mm. terveystrendi.

Täysjyväleipä on terveellistä Runsaskuituinen leipä on paras kuidun lähde ja viljakuidulla on kiistattomat terveysvaikutukset. Täysjyväleipä sisältää paljon kuitua, jonka on todettu esimerkiksi lisäävän kylläisyyttä, auttavan painonhallintaa ja alentavan sydän- ja verisuonitautien

sekä joidenkin syöpien riskiä.

Kaura- ja ohrakuitu sisältävät kolesterolia alentavaa betaglukaania. Rukiin kuidun taas on todettu vaikuttavan muun muassa edullisesti insuliiniaineenvaihduntaan.

Suomalaisilla varaa parantaa kuidunsaantia

Vaikka meillä suomalaisilla kuidun saanti on maailmanlaajuisesti ajateltuna suhteellisen hyvällä tasolla, kannattaa kuituun kiinnittää huomiota edelleen. Terveysvaikutusten saavuttamiseksi kuitua tulisi syödä vähintään 25-35 g päivässä, kun keskimäärin saam-

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

me sitä noin 21 g. Valitsemalla runsaasti kuitua sisältäviä leipiä saa ruokavaliostaan kuitupitoisemman ja sitä kautta terveellisemmän.

”Katso leipäpakkauksesta kuidun määrä ja valitse runsaskuituisia vaihtoehtoja. Syömällä 3-4 palaa runsaskuituista leipää saat vasta noin puolet

päivän kuiduista kasaan. Loput voit kerätä vaikka puurosta, myslistä, kasviksista, hedelmistä ja marjoista”, vinkkaa Virtanen.

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Faksi: (08) 340 521

NRO 5 TOUKOKUU 2016

3

Oulu näyttää tietä tulevaisuuteen älykkäällä ja energiaa säästävällä katuvalaistuksella Älykäs valaistus on yleistymässä nopeasti suomalaisissa kodeissa, toimistoissa ja kaupungeissa. Oulun kaupunki on edelläkävijä älykkäässä katuvalaistuksessa. Oulussa on asennettu jo suuri määrä ohjattavia katuvalaisimia.

Energiansäästö on monen organisaation tavoitteena, ja ohjattava valaistus on yksi parhaista tavoista toteuttaa säästöjä. Älykkäät, ohjattavat katuvalaisimet voivat leikata jopa 70 % energiakustannuksista.

Oulun asukkaat voivat jo nauttia älykkäästä ulkovalaistuksesta. Kaupungissa aloitettiin energiatehokkuusprojekti vuonna 2014, ja Oulu on älykkään katuvalaistuksen edelläkävijä Suomessa. Kaupunkiin on asennettu Philipsin CityTouch-järjestelmä, joka ohjaa LED-katuvalaisimia.

Järjestelmä auttaa myös valopisteiden toiminnan seurannassa ja vähentää ylläpitokus-

tannuksia.

- Järjestelmä helpottaa kaupungin valaistuksen seurantaa.

Valaistuksen ohjaus on helppoa. Esimerkiksi pimeimpään ajanjaksoon osuvan valofestivaalin ajaksi voimme muuttaa useiden keskustan valopisteiden valotasoja. CityTouchjärjestelmä näyttää meille helposti energiankulutustiedot sekä mahdolliset vikailmoitukset. Nyt kunnossapitohenkilöstömme voi keskittyä niille alueille, joissa ei vielä ole älykästä valaistusta, sanoo yksikön päällikkö Jari Säkkinen Oulun Energia Urakointi Oy:sta, ja jatkaa: - Voimme ohjata valaisimia helposti ja yksilöllisesti. Järjestelmän käyttöönotto oli helppoa. Voimme säätää valotasoja tarpeen mukaan ja valaistus on energiatehokasta.

Hyvä, säädettävä valaistus parantaa kaupungin viihtyvyyttä sekä asukkaiden että vierailijoiden kannalta.

Älykäs valaistus saa jatkoa

Oulun kaupungin alueella on noin 40 000 ulkovalaisinta.

Näistä vielä suuressa osassa on perinteinen valaistus, joka odottaa päivitystä uuteen, energiaa säästävään järjestelmään. Tämän vuoksi valaistusprojektin suunnitellaan jatkuvan kahdesta kolmeen vuotta.

- Jatkamme energiatehokkuusprojektiamme ja tarjoamme palveluitamme myös Oulun kaupungin ulkopuolella. Tänä vuonna asennamme satoja CityTouch-valaisimia Oulun talousalueella, sanoo Jari Säkkinen.

Oulun kaupunki järjestää tänä vuonna Valoa Oulu! -valofestivaalin jo neljättä kertaa.

Marraskuun 18.-27. päiviin sijoittuvan festivaalin aikana ohjattavan valaistuksen edut tulevat esiin hyvin, koska valotasoja voidaan ohjata valaisinkohtaisesti.

- On hienoa tehdä yhteistyötä

Kustannus Oy

Oulun kanssa, joka on edelläkävijä teknologisissa valaistusinnovaatioissa. Oulun energiatehokkuusprojekti osoittaa, että valaistuksen uusimisella ja sen tarpeenmukaisella ja helpolla ohjauksella voidaan saavuttaa suuria säästöjä energiatehokkuuden parantumisen, käyttö- ja ylläpitokustannusten pienenemisen ja turvallisuuden lisääntymisen myötä.

Jatkossa teknologian päivittämisen yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota myös valaistuksen ohjauksen helppouteen ja muunneltavuuteen, sanoo maajohtaja Piia Hänninen Philips Lighting Finland Oy:stä. Älykäs, ohjattava LEDvalaistus on ympäristöystävällisin ja energiatehokkain valaistusratkaisu, ja Oulussa tähän panostetaan tulevinakin vuosina.

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito

• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

www.maaseutulehdet.fi

Maaseutulehdet Soten rahapuu havainnollistaa palveluiden kustannuksia Ainutlaatuiseen aineistoon perustuva visualisointi tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistustyötä.

Se havainnollistaa kokonaiskustannuksia ja rahoituksen monimutkaista nykytilannetta.

Soten rahapuuksi nimetty palvelu on datavisualisointi, joka kuvaa kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairausvakuutukseen kuuluvien palveluiden kokonaiskustannuksia. Rahapuu esittää, miten kustannukset jakautuivat kuntien, Kelan ja asiakkaiden kesken vuonna 2014.

Rahapuu on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa www.sotenrahapuu.fi. Tietoja voi tarkastella kunnan, sairaanhoitopiirin tai menolajin mukaan tai asukaskohtaisesti.

– Visualisointi tukee osaltaan sote-uudistustyötä antamalla havainnollisen kuvan nykytilanteesta. Se auttaa hahmottamaan kokonaiskustannuksia ja niiden mittasuhteita, mikä on tilastojen numerotiedon perusteella usein hyvin vaikeaa, sanoo Kelan tutkimusprofes-

sori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö Hennamari Mikkola.

– Esimerkiksi työterveyshuollon osuus kustannuksista on nyt ensimmäistä kertaa esitetty visuaalisesti. Soten rahapuu osoittaa, että osuus on vaatimaton, kun otetaan huomioon, että suurin osa työikäisistä on työterveyshuollon piirissä.

Rahapuu toimii apuvälineenä esimerkiksi poliitikoille, virkamiehille, kunta-alan ammattilaisille ja toimittajille. Myös koulut ja oppilaitokset voivat hyödyntää sitä.

Ainutlaatuinen aineisto kokoaa eri tietolähteet yhteen Soten rahapuu perustuu Kelan tutkijan Timo Hujasen ja johtavan tutkijan Timo Maljasen kokoamaan aineistoon.

Aineisto on ainutlaatuinen, koska siinä ovat mukana sekä kuntien sote-palveluiden kustannukset, sairausvakuutuksen korvausmenot, asiakkaiden maksamat asiakasmaksut ja omavastuuosuudet että työnantajien ja yrittäjien maksut.

Mukana ei ole tulonsiirtoja,

kuten toimeentulotukea tai omaishoidontukea.

Aineisto perustuu Tilastokeskuksen, Kelan ja Suomen Kuntaliiton tietoihin, joita on täydennetty työterveyshuollon ja asiakasmaksujen laskelmilla. Vastaavaa aineistoa ei ole aiemmin julkaistu.

– Uudessa sote-mallissa erittäin tärkeää on rahoituksen läpinäkyvyys, sanoo Kelan johtaja Kari-Pekka MäkiLohiluoma.

– Kela on Suomessa ainutlaatuinen sote-tiedon tuottaja.

Soten rahapuulla haluamme tarjota tiedon helposti käytettävässä muodossa päätöksenteon tueksi.

Kela tarjoaa sote-tietoa myös muissa palveluissa: lähes reaaliaikaista tilastotietoa Kelasto-tietokannassa, valinnanvapautta ja ulkomailta haettavia terveyspalveluita koskevaa tietoa Hoitopaikan valinta -palvelussa ja ajantasaista terveystietoa Kanta-palveluissa.

Tutustu Soten rahapuuhun sotenrahapuu.fi

SAARIKONSERTTI KLO 12-18 SAARIBILEET KLO 18-24 (K-18) ESIINTYJÄT

Maija Vilkkumaa Benjamin Softengine Charles Plogman Egotrippi OHEISOHJELMA

Zumbaa Pelle Neppari NepPisautokilpailu .. lAmyrikisa kasvomaalausta askartelupiste karkkibingo ym.

LIPUT Aikuinen, ennakkoon 36 € (ovelta 39,50 €) Nuoriso 13-17 v., ennakkoon 15 € (ovelta 18 €) Lapsi 6 -12v., ennakkoon 13 € (ovelta 15 €) Lapsi alle 6v. aikuisen seurassa veloituksetta Perhelippu 90 €, ovelta 99 € (sis. 2 aikuista ja 2 lasta) Saaribileet: ennakkoon 10 € (K-18) VIP-liput ja tiedustelut: puh 0440-584837 TULOSSA MYYNTIIN K-Market Tervatori, K-Market Tervaportti, Kajaani Info, Kultahiekat, Kassu Halonen Taidetalo, Manamansalon portti, Shell Kontiomäki, Neste Oil Paltamo MAJOITUKSET Kultahiekat, Scandic Kajanus, Rokua Lisää majoituksia: www.vaala.fi BUSSIKULJETUKSET Meno paluu Saarikonserttiin ja Saaribileisiin Kajaani - Paltamo - Manamansalo, Tiedustelut Kajaanin Tila-autot Vaala - Manamansalo Manamansalon saaressa liikennöi riksabussi Oikeudet muutoksiin pidätetään.

WWW.SAARIKONSERTTI.FI

4

NRO 5 TOUKOKUU 2016

Mekaaninen metsäteollisuus ja puusepänteollisuus saivat soveltamisneuvottelunsa päätökseen

Työaika pitenee kolmella kokonaisella päivällä Mekaaniseen metsäteollisuuteen sekä puusepänteollisuuteen syntyi kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset, jotka lisäävät aidosti tuotantoon käytettävissä olevaa aikaa. Lisäksi neuvottelutulosten mukaan alojen työehtosopimuksiin tulee kriisilauseke taloudellisten vaikeuksien varalle.

Metsäteollisuus ry, Puusepänteollisuus ry ja Puuliitto sopivat, että saha- ja levyteollisuuden sekä puusepänteollisuuden työntekijöiden työaika pitenee kolmella kokonaisella työpäivällä. Yritys voi toteuttaa työajan pidennyksen muuttamalla kolme arkipyhäviikon lauantaipäivää työpäiviksi.

Vaihtoehtoisesti yritys voi vä-

hentää kolme työajan lyhennysvapaata eli pekkaspäivää.

Sopimus jättää kuitenkin tilaa paikalliselle sopimiselle.

Saha- ja levyteollisuutta koskevan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piirissä on noin 11 000 työntekijää. Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen piirissä on puolestaan noin 10 000 työntekijää. ”Ratkaisut lisäävät arvokasta käyntiaikaa tehtaissa ja parantavat näin kilpailukykyä aidosti”, sanoo Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen.

Mekaanisen metsäteollisuuden ongelmana säilyvät sunnuntaina maksettavat korotukset, jotka käytännössä estävät

tehtaiden pyörittämisen koko viikonlopun ajan. Nykyistä maltillisempi sunnuntaikorotus lisäisi alan kilpailukykyä ja työntekijöiden kokonaisansioita. ”Jatkossa haluamme kehittää alakohtaisia työehtosopimuksiamme niin, että kaikki keinot kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen voidaan ottaa käyttöön. Keskitetyt ratkaisut ovat lykänneet välttämättömiä muutoksia jäykkiin työehtoihin. Kilpailukykysopimus olisi toteutuessaan lyhyt askel kohti parempaa kustannuskilpailukykyä, mutta jatkossa tarvitsemme kunnianhimoisempia toimia”, Pärssinen jatkaa.

Kuljetusketju mukaan sopimukseen

Metsäteollisuus ry tarkastelee kaikkien sopimusalojensa neuvottelutuloksia toukokuun lopussa. Samalla Metsäteollisuus ry:n hallinto arvioi, onko kilpailukykysopimus riittävän kattava myös kuljetusketjun osalta. Työrauha herkässä kuljetusketjussa on alan yhtiöille erityisen tärkeää, sillä esimerkiksi havusahatavarasta menee vientiin 75 prosenttia. Vanerin kohdalla luku on 85 prosenttia.

”Työrauha kuljetusketjussa pitää taata sitouttamalla se yhteiseen ratkaisuun. Kuljetusketju oli mukana myös kahdessa edellisessä keskitetyssä ratkaisussa”, Pärssinen toteaa.

Metsäteollisuus ry:n neuvottelut jatkuvat edelleen toimihenkilösopimusten osalta.

Saavutettujen neuvottelutulos-

ten piirissä on nyt 83 prosenttia metsäteollisuuden sopimusalojen henkilöstöstä.

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin

160 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset 45 vuoden kokemuksella.

Ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla.

OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. Puh. 0400 681 898

www.oulundieselhuolto.fi

NRO 5 TOUKOKUU 2016

5

Työeläkemeno kasvoi runsaat 800 miljoonaa Vuonna 2015 maksettiin 25,3 miljardia euroa lakisääteisiä työeläkkeitä. Määrä kasvoi runsaat 800 miljoonaa edellisvuodesta. Ulkomaille maksetuista eläkkeistä keskimäärin suurimmat menivät Portugaliin. Sukupuolten välinen eläke-ero korostuu tulohaitarin ääripäissä.

Vuonna 2015 maksettiin lakisääteisiä eläkkeitä yhteensä 28,9 miljardia euroa, josta työeläkkeiden osuus oli 25,3 miljardia euroa.

Työeläkemeno kasvoi vuodesta 2014 noin kolme prosenttia. Työeläkemeno oli 827 miljoonaa euroa edellisvuotta suurempi työeläkettä saavien määrän lisääntymisen ja eläkkeiden tason nousun takia.

Vanhuuseläkkeiden osuus menosta oli 84 prosenttia, työkyvyttömyyseläkkeiden osuus 8 prosenttia ja perheeläkkeiden osuus 7 prosenttia.

Ulkomaille maksettiin työeläkkeitä 226 miljoonaa euroa, vajaa prosentti kaikista työeläkkeistä.

Portugaliin suuria eläkkeitä

Työeläkettä sai vuoden 2015 lopussa noin 1 440 000 henkilöä. Ulkomailla asuvia työeläkkeensaajia oli 34 000.

Heistä kolme viidesosaa oli Suomen kansalaisia.

Selvästi eniten eläkkeitä maksettiin Ruotsiin (18 700 hlö). Sen sijaan keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin Portugaliin (3 571 €), Espanjaan (1 791 €) ja Ranskaan (1 649 €). Keskimäärin ulkomaille maksettu työeläke oli 548 euroa kuukaudessa.

– Portugalin suosio on selvästi kasvanut: vuonna 2010 siellä asui 102 eläkkeensaajaa, ja vuonna 2015 heitä oli jo 433. Samalla eläkkeiden taso on noussut noin 2 140 eurosta lähes 3 600 euroon, kertoo

Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino.

Suuret eläkkeet miehille

Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyi noin 55 000 henkilöä. Heidän keskimääräinen työeläkkeensä oli 1 797 euroa – 300 euroa enemmän kuin vanhuuseläkkeensaajien

työeläke keskimäärin (1 486 €). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden naisten eläke oli 1 515 euroa ja miesten 2 083 euroa.

Erityisen suuria sukupuolten väliset erot olivat yli 4 000 euron eläkkeelle siirtyneiden ryhmässä, josta 80 prosenttia oli miehiä. Yli 4 000 euron eläkkeeseen ylsi viisi prosenttia uusista eläkeläisistä.

– Tilanne kertoo miesten roolista ja asemasta Suomen työelämässä. Se on kuitenkin vähitellen muuttumassa: vuonna 2010 eläkkeelle siirtyneistä ja yli 4 000 euroa eläkettä saavista miesten osuus oli 85 prosenttia, kertoo Palotie-Heino.

Vanhuuseläkkeensaajien keski-ikä oli 74,0 vuotta.

/////////////// ///////////////

tRaCtoR PuLLinG

tämän vuoden kisa tYRnäväLLä La 23.7.2016 klo 11 traktor Pulling kankaanlaita 1 tyrnävä

Liput 15 e, alle 12 v. ilmaiseksi.

Lisätietoa Lakeuden traktoriurheilijoiden facebook sivuilta.

/////teRvetuLoa! ////////// /////////////// www.lakeudentraktoriurheilijat.fi /////////////// ///////////////

Vakiotraktoreiden vetotapahtuma la 7.5.2016 klo 11.00 Kankaanlaita 1 Tyrnävä

/////////////// ///////////////

Vaalan kesä on täynnä mielenkiintoisia tapahtumia ja käyntikohteita yllättävän lähellä

LAMMINAHON JUHLAVUOSI

Ainutlaatuinen käyntikohde Vaalassa Lamminahon tapahtumia Lamminahon 20 -vuotisjuhla 11.6.

Perinnepäivä 30.7., Leivontapäivä 20.8.

Aukioloajat 2016 10.6.-14.8. ti-pe klo 12-18, la-su 12-16 Maanantaisin suljettu. Pääsymaksu 4 €

AARRE LÖYTYY VAALASTA 11.-17.7. tapahtumaviikko Suuntaa kesälomareissusi lähitienoolle ja löydä oma aarteesi. Viikon aikana tapahtuu eri puolilla Vaalaa, ja kaikki huipentuu viikonloppuna torilla luovasti hulluun FestiVaalaan. Tarjolla on antiikkia, kirpputoreja, konsertteja, festarifiilistä, taidenäyttelyitä, merirosvoja, hyvää ruokaa, liikuntaa ja yhdessäoloa.

Tykkää Facebookissa: AARRE - Vaalan kesätapahtumaviikko

Vapaat tontit, tapahtumat sekä käyntikohteet matkailijalle: www.vaala.fi.

Vapaa Vaala

TOTEUTA UNELMASI KODISTA, LOMA-ASUNNOSTA TAI YRITYKSESTÄ OULUJÄRVEN RANNALLA! Vapaita tontteja vapaa-aikaan tai vakituiseen asumiseen

TONTTIESITTELY Säräisniemen Ruununtörmällä la 21.5. klo 10-12 Lisätietoja vapaista tonteista ja yritystiloista: Tekninen johtaja Juha Airaksinen, Puh. 0400-855 951 Rakennustarkastaja Ilkka Lyttinen, Puh. 0400-855 950 Kunnanjohtaja Tytti Määttä, Puh. 0400-855 920

6

NRO 5 TOUKOKUU 2016

Ammattikeittiöt aikovat lisätä luomun käyttöä Luomun tarjonta ravintoloissa ja julkisissa ruokapalveluissa kasvaa lähivuosina, kertoo ammattikeittiöiden päättäjille tehty kysely.

EkoCentrian teettämän kyselyn mukaan yli viidesosa suomalaisista ammattikeittiöistä on tehnyt strategisen päätöksen käyttää lähivuosina nykyistä enemmän luomutuotteita. Luomun käyttöään lisäävät sekä julkiset ruokapalvelut että yksityiset ravintolat.

Ammattikeittiöt aikovat lisätä jatkossa etenkin kasvisten ja juuresten sekä hiutaleiden, suurimoiden ja marjojen käyttöä luomuna. Nämä sekä maitotuotteet, kahvi ja tee ovat jo nyt käytetyimpiä luomutuotteita.

– Yksikin uusi luomutuote on hyvä askel, toteaa hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta.

Ammattikeittiöiden luomuaikeita kysyttiin helmikuussa 2016 julkisten ruokapalvelujen ja yksityisten ravintoloiden päättäviltä henkilöiltä. Kysely lähetettiin yli 500 päättäjälle, ja heistä 25 % vastasi siihen.

Taloustutkimus Oy:n toteuttama kysely on osa EkoCentrian Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen ammattikeittiöissä -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

luomutavoitteen saavuttamista tärkeänä. He perustelevat näkemystään luomun laadulla, puhtaudella ja terveellisyydellä sekä paikallisen luomutuotannon tukemisella. Luomussa saa monta hyvää asiaa yhdellä valinnalla, muistuttaa toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta.

Hän huomauttaa, että strategisten päätösten lisäksi ammattikeittiöiden olisi hyvä asettaa tavoitteet luomun lisäämiselle sekä seurata niiden toteutumista. Tällä hetkellä melko harva kunta seuraa tavoitteiden toteutumista.

Luomusta kannattaa kertoa asiakkaille

Laatu ja maku saavat käyttämään luomua Luomun käyttöhalukkuus ammattikeittiöissä on noussut selvästi vuodesta 2014, jolloin vastaava kysely tehtiin edellisen kerran.

– Tuolloin päätöksen luomun lisäämisestä oli tehnyt 11 % kyselyyn vastanneista

Kalastajan kesä alkaa: 11 kalastusjokea avataan Suuret jokikalastuskohteet avautuvat kalastajille. Nyt ne myös löytyvät helposti, sillä Metsähallitus on avannut uuden kohdehaun Eräluvat.fi-sivustolla. Pelkästään Metsähallituksen kalastuskohteille suuntaa vuosittain 70 000 kalastajaa.

Heti kesäkuun alussa aukeaa 11 merkittävää kalastusjokea Pohjois-Suomessa. Kalastajat pääsevät lohikalojen pyyntiin muun muassa Lätäsenolle, Könkämäenolle, Näätämöjoelle, Oulankajoelle ja Iijoen keskiosaan heti 1. kesäkuuta.

Myös harjuksen kalastus jatkuu kesäkuussa. Uusi kalastuslaki rauhoitti harjuksen 67. leveyspiirin eteläpuolella kevääksi 1.4.–31.5. Leveyspiiri kulkee noin Pelkosenniemen eteläpuolella. Keskiviikkona rauhoitus siis päättyy.

Tänä kesänä itselle sopivan kalastuskohteen löytää entistä helpommin. Uusituilla Eräluvat.fi-sivuilla kalastajat voivat hakea kuntaa, jossa haluavat kalastaa, tai kohteita, ja palvelu ehdottaa sopivia kalapaikkoja suoraan kartalla ja luettelona.

Metsähallituksella on eri puolilla Suomea 62 vapakalastajille pyhitettyä kohdetta, joihin tarvitaan erillinen lupa eli joihin pelkkä Kalastonhoitomaksu ei riitä. Vapakalastuskohteet ovat erityiskohteita, joissa voi pyytää muun muassa arvokkaita lohikaloja.

1. kesäkuuta avattavat vapakalastuskohteet: Lätäseno, Könkämäeno, Näätämöjoki, TornionjokiMuonionjoki-Könkämäeno (lohenkalastus), Livojoki, Korvatunturin kohteen loput vesialueet, Vasaköngäs, Kemihaara, Oulankajoki, Iijoen keskiosa, Korvua-Näljänkäjoki.

Myöhemmin avattavat kohteet: UK-puiston Lutto-, Kolmos- ja Suomujoki (16.6.), Ivalojoki (26.6.), Juutuanjoki (1.7.).

Toukokuun aikana jo avattuja kohteita: Kylmäluoma (28.5.), Maasydänjärvi ja Ahvenlampi, Laahtanen, Manamansalo, Ruunaan kosket Lasten 11.6. pidettävää Vapapäivää varten rauhoitetaan muutamia kohteita viikoksi etukäteen eli 6.6.–11.6. klo 18: mm. Peurajärvi, Änäkäinen ja Mikkelin Valkea.

ammattikeittiöistä; tänä vuonna vastaava osuus oli 22 %.

Luomua lisäävistä yli puolet tavoittelee 10–20 % kasvua omassa luomun käytössään, Arolaakso tarkentaa.

Syiksi luomuraaka-aineiden käytön lisäämiselle ammattikeittiöt listasivat ruoan laadun ja maun, asiakkaiden hyvinvoinnin sekä ympäristönäkö-

kohdat. Kuten aiemminkin, suurimmaksi luomun käytön esteeksi ammattikeittiöt mainitsivat hinnan. Myös saatavuusongelmat vähentävät luomun käyttöä ammattikeittiöissä.

Periaatepäätös tunnetaan melko hyvin

Neljä viidesosaa julkisten

ruokapalvelujen päättäjistä tuntee valtioneuvoston periaatepäätöksen, jonka mukaan luomun osuus julkisissa ruokapalveluissa tulisi olla 20 % vuonna 2020. Asiaa selvitettiin haastattelemalla puhelimitse sadan suuren suomalaiskunnan hankintavastaavat.

– Periaatepäätöksen tuntevista lähes kolme neljästä pitää

Ravintoloiden kannattaa kertoa luomun käytöstä asiakkailleen, sillä tieto voi olla ratkaiseva tekijä ruokapaikan valinnassa.

Kuluttajille tehdyssä kyselyssä yli puolet suomalaisista kertoi, että tieto luomusta vaikuttaa myönteisesti heidän ravintolavalintaansa. Nettikyselyyn vastasi yhteensä noin tuhat kuluttajaa.

– Ravintola voi kertoa luomutuotteiden käytöstä esimerkiksi yrityksen nettisivuilla tai merkitä yksittäiset luomuraaka-aineet ruokalistaan, Kottila sanoo.

Musiikilla voi olla vaikutusta ajomukavuuteen ja jopa tieraivoon LähiTapiolan kyselyssä 40 prosenttia vastaajista kertoi säätävänsä musiikkia kovemmalle, jos ajaessa väsyttää.

Keskittymistä vaativissa tilanteissa, esimerkiksi etsiessään määränpäätä vieraassa paikassa, yhteensä 75 prosenttia kertoi laittavansa musiikin hiljemmalle tai kokonaan pois.

Noin 10 prosenttia autoilijoista valitsee musiikkia rauhoittuakseen ratissa. Tutkijan mukaan parasta voi olla kuunnella mieluisaa musiikkia, joka pitää virkeänä, muttei kiihdytä liikaa.

LähiTapiola tutki musiikin ajovoimaa yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Suunnannäyttäjät-asiakaspaneelin kanssa.

Asiakaspaneelissa kyselyyn musiikin ja ajamisen yhteydestä vastasi 322 autoilijaa, joista lähes kaikki, 97 prosenttia, kertoivat kuuntelevansa musiikkia ajaessaan. Ylivoimaisesti suosituimmat musiikinlajit ovat pop, suomipop ja iskelmä.

Kyselyn perusteella musiikki saattaa vaikuttaa kaasujalkaan.

Vastaajista 12 prosenttia arvioi ajavansa musiikin vuoksi nopeammin.

–Parasta ajamiseen on sellainen musiikki, josta itse pitää

ja joka auttaa keskittymään.

Jos musiikki on ikään kuin liian hyvää, keskittyminen voi herpaantua sen takia, koska jää fiilistelemään sitä liikaa.

Toisaalta musiikki ei saisi ärsyttää liikaa. Tutkimustuloksista voi huomata, että sen lisäksi että musiikista tulee hyvälle tuulelle, sillä on myös rauhoittava vaikutus. Jos on kuski hermostunut tai epävarma, niin ehkä rauhallisemman musiikin kuunteleminen voisi siis helpottaa jännitystä tai tieraivoa, arvioi filosofian tohtori ja musiikintutkija Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta.

Vireystilan ja ajosuorituksen välillä havaittu vahva yhteys

Musiikin ja autolla ajamisen yhteydestä on tehty paljon tieteellistä tutkimusta niin psykologian kuin kognitiotieteenkin piirissä. Niissä on havaittu, että musiikilla on ajamiseen sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Parhaimmillaan musiikki rauhoittaa ajajan mieltä ja vähentää tieraivoa.

Se auttaa keskittymään sekä pysymään vireänä.

Musiikin on havaittu parantavan ajosuoritusta erityisesti,

kun ajamisen vaatimat tehtävät ovat yksinkertaisia ja moneen kertaan toistuneita. Tästä esimerkkinä voi pitää vaikkapa jokapäiväistä työmatkaa. Musiikki saattaa kuitenkin heikentää ajosuoritusta, jos tehtävä on vaativa. Tämä selittäisi sitä, miksi niin moni laskee radionsa volyymitasoa joutuessaan taskuparkkeeraamaan.

Musiikin kuuntelun ja ajoturvallisuuden yhteydestä ei ole tutkimuksista selvää näyttöä.

–Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ennen kaikkea mahdollinen vaikutus liittyisi musiikin vireystilaa nostavaan vaikutukseen. Vireystilan ja ajosuorituksen välillä on havaittu vahva yhteys, samoin väsymyksen ja kolaririskin.

Lisäksi on havaittu, että aggressiivinen musiikki saattaa lisätä aggressiivista ajokäyttäytymistä, sanoo filosofian tohtori, kognitiotieteilijä Tuomo Kujala Jyväskylän yliopistosta.

–Kuljettajan ajokokemus on yksi mahdollinen lisämuuttuja.

Kun aloittelee autolla ajamista, niin periaatteessa mikä tahansa ylimääräinen ärsyke voi olla liikaa, Kujala sanoo.

Suunnannäyttäjät-kyselyssä kysyttiin myös, miten vastaa-

jat säätävät musiikkia autossa.

Yli puolet kertoi käyttävänsä ratin säätimiä. Yli kolmannes kuitenkin vastasi käyttävänsä keskusyksikköä. Turvallisuuden kannalta ratin säätimien käyttö on ehdottomasti suositeltavampaa, sillä katseen kääntäminen tiestä ja huomion siirtyminen ajamisesta musiikin säätämiseen voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita.

Kyselyssä reilu kolmannes vastaajista kertoi joutuneensa viimeisten kahden vuoden aikana vaaratilanteeseen liikenteessä kerran tai kahdesti. Yli 6 prosenttia vastaajista ilmoitti joutuneensa kahden vuoden kuluessa vaaratilanteeseen neljä kertaa tai jopa useammin. Musiikin osuutta näihin ei kysytty.

Mikä on kaikkien aikojen autobiisi?

LähiTapiola etsii kaikkien aikojen parasta autobiisiä.

Mikä biisi pitää sinut virkeänä pitkällä ajomatkalla tai mitkä sävelet tekevät ajamisesta yhtä juhlaa? Kerro meille oma suosikkisi ja voita tankillinen bensaa. Lisätietoa kilpailusta ja Musiikin ajovoima -tutkimuksesta osoitteessa autovakuuttaminen.fi.

NRO 5 TOUKOKUU 2016

7

Kesäkuussa 16.6.

Rannalla Picnic – KENGURUMEININKI, Eino Leino -puisto

16.6.

TORSTAI-ILTATORI, Eino Leino -puisto 28.6.-31.7. EILISEN LAPSET JA LEIKITYT LELUT, Meteli seis -näyttely, Paltamon Metelin Kanerva

Heinäkuussa 1. - 3.7.

1.7.

2.7.

2.7.

14.7.

Lue tistä e n lisää et.fi s i a l i t jat

14.7.

21.7.

21.7.

29.7.

Ohjelmaa koko perheelle!

29.-30.7.

PALTAMO -PÄIVÄT, Eino Leino -puisto TANGO SUVIYÖSSÄ SOI, Kivesvaara PALTAMON YRITYSMESSUT, Eino Leino -puisto KIVESVAARA UP HILL RUN, Kivesvaara Rannalla Picnic - PELLE MILJOONA UNITED, Eino Leino -puisto

TORSTAI-ILTATORI, Eino Leino -puisto Rannalla Picnic – TELEKS, Eino Leino -puisto TORSTAI-ILTATORI, Eino Leino -puisto HillBilly16 -Entisten nuorten bileet, JUKKA POIKA JA STIG, Pertin halli KUHAKUNKKU-tapahtuma ja -vetouistelukilpailu, Oulujärvi, Eino Leino -puisto

Elokuussa

Maksuttomissa koko perheen Rannalla Picnic -konserteissa esiintyvät Kengurumeininki, Pelle Miljoona United, Teleks sekä Maarit ja Sami Hurmerinta. Lisäksi heinäkuun viimeisenä perjantaina, Kuhakunkun yhteydessä järjestettävissä Entisten nuorten bileissä esiintyvät Jukka Poika ja Stig.

11.8.

11.8.

27.8.

Rannalla Picnic - MAARIT JA SAMI HURMERINTA, Eino Leino -puisto TORSTAI-ILTATORI, Eino Leino -puisto METELI SOI!, Paltamon Sydän, Metelinniemi

PALTAMON KESÄTEATTERI ESITTÄÄ: Kekkonen - syntymästä kuolemattomuuteen, esitykset ajalla 8.7. - 5.8.

VARAA MYYNTIPAIKKA TORSTAI-ILTATOREILTA: p. (08) 6155 461 ja neuvonta@paltamo.fi KESÄKAHVILA JOKIVARREN MARION Eino Leino -puistossa avoinna koko kesän!

Koti golfkentän naapurissa

Toteuta

Ikkunasta avautuu huikea järvimaisema ja naapurissa majailee Suomen kauneimmaksikin äänestetty Paltamo Golfin kenttä. Aurinkoinen ranta, lenkkipolut, vehreä luonto ja monipuoliset aktiviteettipalvelut ovat käden ulottuvilla.

Kaiken lisäksi hyvällä tasolla olevat peruspalvelut ja runsas muu palvelutarjonta teke-

Tälle kohdalle Homasen perhe jo toteuttaa omaa unelmaansa. Käy paikan päällä tai katso netistä:

rakennarannalle.fi

vät olemisesta helppoa.

Kannattaa käydä katsomassa!

Tutustu kohteeseen: rakennarannalle.fi

90 min Oulu • 30 min Kajaani • 5 min kauppa • 2 min golfkenttä • 0 min Oulujärvi

Lisää tapahtumia:

jattilaiset.fi

Oulujärven rannalla Myytävänä rantatontteja uudelta asuinalueelta Paltamon Luhtaniemestä.

8

NRO 5 TOUKOKUU 2016

.DOOLVHQKDDUD 28/8 9DUDRVDW 0$ 3( 3XK

.RUMDDPR 0$ 3( 3XK

NRUMDDPR#PERVD Ƭ r YDUDRVDW#PERVD Ƭ r ZZZ PERVD Ƭ

+XROODPPH 0HUFHGHV %HQ]LW 2XOXVVD

r /DDGXNNDDW YDUDRVDW YXRGHQ WDNXXOOD r 0RELO ÑOM\W r YXRGHQ NRNHPXV r (GXOOLVHW KLQQDW r 1RSHD SDOYHOX

Verkkokauppa nyt avattu! www.mbosa.

www.maaseutulehdet.fi