Elävä maaseutu 5 2015

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 5 TOUKOKUU 2015 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Kevättä hinnoissa!

METSÄOPIT VALTIMOLTA AIKUISKOULUTUS Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa kuolutusta: Puutavara-auton kuljettaja • 10.8.2015 - 18.4.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja • 15.9.2015 - 2.12.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja • 12.1.2016 - 21.4.2017 Joensuussa Metsäkoneasentaja • 12.1.2016 - 13.10.2017 Valtimolla

5085M! Aito Jenkkijontikka yt Suoralla kaupalla n alv 0 %

39 900 €

Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

(+toimituskulut)

alv 0 % TAI 425 € /kksing illä

Kuvan traktori erikoisvarustein.

kk-erä rahoituslea

Yhteydenotot Mikko Saarimaa 050 349 7172

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo

www.agrimarket.fi

John Deere 5M on kokoluokkansa suunnannäyttäjä!

John Deere 5M -mallisarja, 75-115 hv tarjoaa erittäin hyvän vetotehon.

Ainutlaatuinen runkorakenne sallii pyörien suuren kääntökulman ja kone on siksi ketterä, myös etukuormaimen kanssa!

Sähköhydraulinen suunnanvaihdin, joka yhdessä tehokkaan hydrauliikan (70L/min ulkop. käyttöön) kanssa tekee kuormaintyöskentelystä vaivatonta ja tehokasta.

Maantienopeuksien synkronoitu aluevaihteisto on vakiona!

16x16-vaihteistosta löytyy riittävästi sopivalla porrastuksella ja limityksellä olevia vaihteita kaikkiin askareisiin.

Vakiona iso 420/85R34+340/85R24 rengastus John Deere 5M -mallisarja 75-115 hv, tarjoaa erittäin hyvän vetotehon.

John Deere 5M on kokoluokkansa suunnannäyttäjä!

Myynti: Lassi Suutari p. 0107 684921 Kajaani, Timo Hiltunen p. 0107 684739 Kempele

Ainutlaatuinen runkorakenne sallii pyörien suuren kääntökulman ja kone on siksi ketterä, myös etukuormaimen kanssa!

Sähköhydraulinen suunnanvaihdin, joka yhdessä tehokkaan hydrauliikan (70 L / min ulkop. käyttöön) kanssa tekee kuormaintyöskentelystä vaivatonta ja tehokasta.

Maantienopeuksien synkronoitu aluevaihteisto on vakiona!

16x16-vaihteistosta löytyy riittävästi sopivalla porrastuksella ja limityksellä olevia vaihteita kaikkiin askareisiin.

Vakiona iso 420/85R34 + 340/85R24 rengastus.

www.maaseutulehdet.fi

Myynti:

Jari Palola p. 010 76 84703

A9104_EEX_IN_c1.0_from OE.indd 1

151A9104EEX_IN

www.agrimarket.fi

22/01/15 17:35

2

NRO 5 TOUKOKUU 2015

Suomalaisten hymyttömyyden syy saattaa olla hampaissa Oulunsalo Soi -festivaalin konserttiliput myynnissä Oulunsalo Soin elokuun konserttiliput ovat nyt myynnissä Lippupalvelussa. Festivaalilla nähdään Lusia Rusintytär -oopperan lisäksi mm. Jorma Uotinen & Trio Avec, harmonikkataiteilija Janne Rättyä sekä Merja Larivaara.

Jorma Uotisen ja Trio Avecin konsertissa kuullaan sykähdyttäviä tulkintoja mm. Edith Piafin, Jacques Brelin ja Leo Ferren chansoneista. Konsertti on Vaalassa Ylitalon navetassa 6. elokuuta.

Tanssitaiteilija Riku Lehtopolku esiintyy Tempera-kvartetin, Elina Mustosen sekä lyömäsoittaja Antti Suorannan kanssa perinteisessä Oulun kaupungintalon konsertissa 8. elokuuta.

Festivaali ja Oulun juhlaviikot päättyvät Theresienstadt– Bach-konserttiin Oulunsalon kirkossa 30. elokuuta. Merja Larivaara lausuu Theresienstadtin keskitysleirillä kuolleen Ilse Weberin runoja, Virpi Räisänen laulaa Weberin kehtolaulun, jota Weber itse lauloi lasten kanssa kaasukammion mennessään, sekä Viktor Ullmannin kolme jiddishlaulua.

Janne Rättyä esittää konsertissa harmonikalla Bachin musiikkia.

Pariisin taivaan alla – Sous le Ciel de Paris Ylitalon vanha kivinavetta, Vaala 6.8.klo 20.00 Jorma Uotinen, laulu / Jari Hakkarainen, piano / Petri Ikkelä, harmonikka / Helena Plathán, sello Sielulintu – Tähti tanssii Oulun kaupungintalon juhlasali 8.8.klo 14.00 Riku Lehtopolku, tanssi / Elina Mustonen, cembalo / Antti Suoranta, lyömäsoittimet / Tempera-kvartetti Theresienstadt – Bach Oulunsalon kirkko 30.8. klo 19.00 Merja Larivaara, lausunta / Janne Rättyä, harmonikka / Virpi Räisänen, mezzosopraano Lippujen hinnat ovat 17-25 €, johon lisätään Lippupalvelun palvelumaksu 2,5 €. Ilman palvelumaksua lippuja saa Oulu10-palvelupisteistä sekä Kulttuuritalo Valveen lippumyymälästä.

Hymy kaunistaa, tarttuu ja leppoistaa ilmapiiriä, onpa sillä väitetty olevan jopa positiivisia terveysvaikutuksia.

Hampaiden asentovirheet tai tummunut purukalusto nipistää kuitenkin monen huulet yhteen, ja naurusta saatetaan pidättäytyä kokonaan.

Useilla ihmisillä saattaa olla yllättävä syy hymyttömään ilmeeseensä. Hampaiden kunto aiheuttaa osalle jopa häpeää.

Tyypillisiä hammaslääkäreiden kohtaamia hampaiden ulkonäköongelmia ovat asentovirheet, värjäymät, lohkeamat ja kulumat.

Entistä useampi osaa jo kysyä hammaslääkärissä esteettistä hammashoitoa.

– Sen perusedellytyksenä kuitenkin on, että hampaat ja kiinnityskudokset ovat lähtökohtaisesti kunnossa, painottaa protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi Oral Hammaslääkäreistä.

Hampaiden valkaisuja kuitenkin tehdään yhä enenevissä määrin. Vaihtoehtoja on geeleistä valolla aktivoitaviin aineisiin.

– Suuhygienistin tekemällä peruspuhdistuksellakin saadaan värjäymiä poistettua.

Joissakin tapauksissa se jo yksistään riittää, Suojärvi sanoo.

Ulkonäön parantelua ei enää häpeillä tai pidetä turhamaisena. Myös miehet ovat kiinnostuneita esteettisestä hammashoidosta.

– Tosin miehet hakeutuvat hammaslääkärin pakeille

yleensä akuutin asian, esimerkiksi urheillessa lohjenneen hampaan, vuoksi. Kun lohkeama on laitettu kuntoon, saatetaan kysyä, mitä muille pikkuvirheille voitaisiin tehdä, Suojärvi sanoo.

Oikomishoitoa aikuisille

Asentovirheitä pyritään korjaamaan aina mahdollisimman pitkälle hampaan kudoksia vaurioittamatta. Oikomishoito on kehittynyt huimasti ja sen ansiosta monet keski-ikäisetkin innostuvat suoristuttamaan hampaansa.

– Oikomiskojeet voidaan esimerkiksi asentaa hampaiden sisäpinnoille tai ne voivat olla näkymättömät ja milloin tahansa irroitettavat kalvot. Oikominen ottaa aikansa, mutta tuota aikaa ei tarvitse enää viettää suu täynnä näkyvää rautaa, Suojärvi toteaa.

Ikenetkin vaikuttavat siihen, miltä hymy näyttää. Ienrajoja ja esimerkiksi ienvetäymiä voidaan niin ikään muokata.

– Hammas on kuin taulu ja ikenet ovat kehykset. Molempien pitää olla kunnossa, jotta hymy pääsee oikeuksiinsa.

Miehetkin innostuivat

Suomessa suositaan skandinaavista kauneuskäsitystä.

Amerikkalaista isoa, hohtavaa ja ylivalkoista hammasrivistöä varotaan. Lähtökohtana on luonnollisuus ja hampaisiin saatetaan tarkoituksella jättää pieniä poikkeamia tai asentovirheitä luomaan persoonallisuutta.

Suuhygienisti neuvoo myös hampaiden kotihoidossa.

Hallitukselta Suomeen työtä tuovat energialinjaukset

R oppakaupalla hauskaa koko perheelle! s! u tu er OULU HIETASAARI 22.5.-15.6. u U id ark. 15-21 la,su 11-21 Sp www.suomentivoli.fi

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

Hallitusohjelma linjaa vahvasti kotimaisen energian puolesta.

Työpaikkojen lisääminen tätä kautta on ainoa oikea valinta tässä taloustilanteessa.

Ohjelmassaan hallitus aikoo nostaa kotimaisen energian osuutta erittäin merkittävästi.

Energian tuontia pyritään vastaavasti vähentämään. Kustannustehokkaalla kotimaisella bioenergialla tulee olemaan merkittävä rooli etenkin öljyn ja kivihiilen korvaamisessa.

Hallituksen biotalousstrategia tunnistaa etenkin kotimaisten korkean teknologian biopolttoaineiden ja biokaasun huimat mahdollisuudet uusiutuvan energian lisäämisessä liikenteessä. Myös turpeen merkitys energiaomavaraisuutta ja suomalaisia työpaikkoja lisäävänä polttoaineena ymmärretään.

Biotalouteen pohjautuvan teknologian ja viennin edistäminen ovat tulevaisuuteen suuntautuneita toimenpiteitä.

Etenkin investointien kannalta kirjaukset lupaprosessien sujuvoittamisesta ovat erittäin tervetulleita.

Biotalousstrategiassa onnistuminen edellyttää, että kotimaisten polttoaineiden kilpai-

lukyky ja saatavuus varmistetaan. Hallituksen tavoite puun käytön lisäämiseksi edellyttää tiestön korjausvelan kiinnikuromista ja investointeja etenkin alemman asteiseen tieverkostoon ja terminaaleihin.

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122

Faksi: (08) 340 521

NRO 5 TOUKOKUU 2015

3

MTK tyytyväinen hallituksen maankäyttösuunnitelmaan

Kuva: Anneli Partala/ Luke

Pelloilla on entistä enemmän valkuaiskasveja tulevana kesänä Suomen noin 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalalla kasvaa kesällä 2015 entistä enemmän hernettä ja härkäpapua. Myös kullankeltainen väriloisto pelloilla lisääntyy rypsin ja rapsin kylvöaikomusten toteutuessa.

Pelloilla kylvötyöt ovat kuitenkin vielä kesken jatkuvien sateiden takia, joten viime hetken muutoksia kylvösuunnitelmiin on tiedossa.

Ohran ja kauran valta-asemaa viljoissa säilyy ja ne ovat tärkeitä rehuja suomalaisille kotieläimille. Ohra-ala vähenee viljelijöiden kylvöalailmoitusten mukaan 26 000 hehtaaria, mutta ylittää edelleen 500 000 hehtaaria. Ruis-alan kasvu lähes 10 000 hehtaarilla nostaa rukiin kokonaisalan yli 33 000 hehtaariin.

- Jos tuleva kasvukausi on suosiollinen, on rukiissa eli käytännössä suomalaisessa ruisleivässä mahdollisuus päästä lähelle omavaraisuutta, sanoo tutkija Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta.

Herne- ja härkäpapuala tuplaantuu

Härkäpapu on vanhimpia viljelykasvejamme, mutta viime vuosikymmeninä se on ollut suomalaisilla pelloilla marginaalikasvi. Viisi vuotta sitten sen viljelyala nousi ja vakiintui lähelle 10 000 hehtaaria.

Viljelijöiden kylvöaikomusten perusteella härkäpapuala kasvaa ja ylittää 15 000 hehtaaria.

Herneala on viimeiset pari vuosikymmentä ollut noin 5

000 hehtaaria. Tänä vuonna ala kasvaa lähes 13 000 hehtaariin. Herneen viljelyala on ylittänyt 10 000 hehtaaria viimeksi 1990-luvun alkuvuosina.

Rypsin ja rapsin viljelyala on kylvösuunnitelmien toteutuessa kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2014 eli lähes 58 000 hehtaaria. Huippuvuosi viljelyssä oli vuonna 2010, jolloin rypsiä ja rapsia oli viljelyssä 158 000 hehtaaria.

Tukiuudistus haastaa myös tilastotermit

Viljelysuunnittelussa tälle ja tulevalle viidelle vuodelle eteenpäin on maatiloilla huomioitu uudistunut tukijärjestelmä ja uusi ohjelmakausi 2014-2020. Muutos näkyy

tulevana kesänä valkuaiskasvien viljelyalan kasvun lisäksi uusina, lähinnä ympäristösyistä kasvavina nurmialoina vesistöjen varsilla ja happamilla mailla. Luonnonhoitopeltojen lisäksi tukiuudistus on tuonut suojavyöhykkeet, monimuotoisuuspellot ja ympäristösopimusalat. Tilastossa tähän kesantoalaryhmään on tullut lisäalaa 5 prosenttia eli yli 11 000 hehtaaria.

Tilaston tiedot perustuvat tänä keväänä viljelijöiden päätukihaun yhteydessä ilmoittamiin kasvikohtaisiin viljelyaloihin. Arviolta 85 prosenttia ilmoituksista oli käytettävissä näihin ennakkotietoihin.

Puun tarjontaa vahvistettava ennätyskäyttöä varten

Puukauppaa piristyi huhtikuussa

Huhtikuun ostomäärä 2,5 miljoonaa kuutiota oli lähes sama kuin vuosi sitten huhtikuussa.

Tammi-huhtikuussa tukkien

ostomäärä oli 3,6 miljoonaa kuutiota, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin keskimäärin vastaavana aikana viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kuitupuun ostomäärä 4,9 miljoonaa kuutiota oli 19 prosenttia enemmän kuin keskimäärin vastaavana ajankohtana.

Puulla hyvä kysyntä – kantohinnat vakaita

Puulla on nyt hyvä kysyntä.

Etenkin kesällä korjattavia kohteita kannattaa tarjota aktiivisesti.

Huhtikuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 54–55 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 41 ja 58 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 42 euroa kuutiolta ja vaihteluväli 35–45 euroa. Kuitupuun keskihinta oli 15–17 euroa kuutiolta ja vaihteli 11 ja 19 euron välillä.

Kantohintoihin vaikuttavat

korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto ja korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Hyvän metsänhoidon kulttuuria vahvistettava

”Kestävä, suunnitelmallinen ja aktiivinen metsänhoito on paras perusta metsän tuoton maksimointiin ja teollisuuden puuhuollon onnistumiselle.

Tarjolla olevan kasvumahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää nyt rohkeita metsäpoliittisia toimenpiteitä. Aktiivinen metsänhoito ja metsien hakkuumahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen on tehtävä nykyistä houkuttelevammaksi", sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

"Laajentamalla veropohjaa myös passiiviseen metsän-

Suomen hirvikanta on hienoisessa kasvussa Suomen hirvikannan koko syksyn 2014 jahdin jälkeen on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 83 000 hirveä.

Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 4 prosenttia.

Kokonaisuutena hirvikanta on nyt noin 40 prosenttia pienempi kuin vuosituhannen vaihteessa, jolloin kanta oli suurimmillaan. Nykyiset hirvitiheydet ovat suurimmassa osassa maata lähellä alueellisten riistaneuvostojen asettamia hirvitiheystavoitteita. Talvehtivassa kannassa oli Pohjois-Suomessa Oulun ja Lapin läänissä keskimäärin 2,1 hirveä ja Etelä-Suomessa 3,4 hirveä tuhatta hehtaaria kohden.

Urosten osuus kasvussa

Puukauppa vilkastunut Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-huhtikuussa yksityismetsistä 8,7 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli 16 prosenttia enemmän kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden vastaavana aikana.

Valmisteilla olevat metsäteollisuuden investoinnit nostavat kotimaisen puun käytön kirkkaasti kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2017. Yli 10 miljoonan puukuutiometrin vuotuinen lisäys on tällä aikataululla hirmuinen haaste puumarkkinoille. Puuhuollon onnistuminen edellyttää päättäjiltä aiempaa rohkeampaa metsäpolitiikkaa puun tarjonnan vahvistamiseksi.

Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta linjaa oikeudenmukaisuutta maankäyttöön. MTK kiittää hallitusta luonnonsuojelun vapaaehtoisuuden lisäämisestä ja oikeudesta rakentaa omalle maalle.

Maankäytön ohjausvaltaa ja vastuuta siirretään odotetusti valtiolta kunnille ja rakentaminen haja-asutusalueille helpottuu. Valtion alueidenkäyttötavoitteiden merkitystä maankäytön suunnittelussa selvennetään.

– Nämä linjaukset ovat erittäin tervetulleita maaseudun väelle ja maanomistajille, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

– Positiivista on myös se, että suunnittelutarvealuesäännöksiä lievennetään, mikä tuo maanomistajille kaivattua vapautta ja oikeudenmukaisuutta omaisuutensa hallintaan.

Lisäksi tarpeetonta ELY:jen valitusoikeutta kaavapäätöksiin rajoitetaan ja viranomaisille esitetään sitovia määräaikoja prosessien kestolle, lisää MTK:n maankäyttöasiantuntija Simo Takalammi.

Luontopolitiikkaan luvataan luottamusta, yhteistyötä ja vapaaehtoisuutta. Toteutuessaan hallituksen maankäyttölinjaukset palauttavat maanomistajien oikeuksia tasolle, joka vastaa huomattavasti nykytasoa paremmin perustuslaillista omaisuuden suojaa.

– Myös jätevesiasetusta kohtuullistetaan. Kun ohjelma vielä peräänkuuluttaa kehittyneitä puhdistusprosesseja yhdyskuntalietteille, kiertotalous voi laajentua ilman maaperämme laadun heikentymistä. Kaiken kaikkiaan hallituksen linjaukset ovat siis varsin tervetulleita ympäristölle ja maankäytölle, Pietola sanoo.

omistukseen voidaan aktiivisia metsänomistajia palkita esimerkiksi alentamalla veroastetta ja kohdentamalla metsätalouden tukia heille.

Nyt tarvitaan aidosti hyvän metsänhoidon kulttuurin voimaperäistä vahvistamista koko rintaman leveydeltä", Salo jatkaa.

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 160 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

Hirvikannan pienentämiseen tähdännyt runsas metsästys viimeisen viidentoista vuoden aikana on muuttanut kannan rakennetta ja kasvattanut aikuisten naaraiden osuutta suhteessa uroksiin. Nyt naarasvoittoisuuden kasvu aikuiskannassa on taittunut ja urosten osuus kasvaa. Etelä-Suomessa on 1,8 hirvilehmää hirvisonnia kohti ja Pohjois-Suomessa 1,6 hirvilehmää hirvisonnia kohti.

Hirvikanta tuottaa edelleen runsaasti jälkikasvua: EteläSuomessa on 60 vasaa ja Pohjois-Suomessa 53 vasaa sataa aikuista kohti. Toukokuussa Suomeen syntyy noin 46 000 hirvenvasaa, ja hirvikanta ennen syksyn hirvijahtia on noin 126 000 hirveä.

Hallitukselta vahvat avaukset maantielogistiikalle Tuoreen hallitusohjelman mukaan liikenneverkon korjausvelkaa vähennetään 600 miljoonalla eurolla 3 vuoden aikana. Lisäksi Suomi ottaa käyttöön raskaan liikenteen tienkäyttömaksun Kustannus kompensoidaan ammattiliikenteelle EU-maksimin mukaisesti. Nämä toimenpiteet ovat SKAL:n jäsenistölle tervetullut osa hallitusohjelman liikenneverouudistusta.

SKAL arvostaa hallitusohjelman rohkeaa ja uudistushenkistä otetta. SKAL toivoo, että liikenneverkolle myönnetystä 600 miljoonan euron korjausvelkapotista valtaosa kohdistetaan tiestöön, jolloin palvellaan laajasti elinkeinoelämää ja parannetaan kilpailukykyä. Tienkäyttömaksut ovat tehokas keino kerätä maksuja myös ulkomaiselta ammattiliikenteeltä. Kerätyt maksut tulisi kohdentaa tieverkon kehittämishankkeisiin. Tienkäyttömaksujen kompensointiin toimivin malli olisi SKAL:n esittämä polttoaineveron palautusjärjestelmä.

4

NRO 5 TOUKOKUU 2015

/////////////// ///////////////

tRaCtoR PuLLinG

TÄMÄN VUODEN KISA TYRNÄVÄLLÄ La 18.7.2015 Tractor Pulling

/////teRvetuLoa! ////////// /////////////// www.lakeudentraktoriurheilijat.fi Puutalon huoltomaalaus edessä?

Nyt on aika huoltaa mökki tai terassi Mökkikausi on pian käsillä, joten nyt on hyvä hetki kartoittaa kesäasunnon kunnostustarpeet. Myös terassi ansaitsee huoltotoimenpiteitä pitkän talven jälkeen. Kauniiksi öljytyllä ja vastamaalatulla terassilla kelpaa ottaa vastaan aurinkoiset kesäpäivät.

Suomessa suosituin mökkeilykausi kestää kesäkuusta aina elokuun loppuun asti. Toukokesäkuun vaihde on suosittua aikaa loma-asunnon tai oman kodin terassin kunnostushommille.

– Loppukevät ja alkukesä ovat meillä sään puolesta hyvää aikaa esimerkiksi ulkomaalaushommille, sillä lämpötila ja ilmankosteus ovat parhaimmillaan. Suorassa auringonpaisteessa ei kuitenkaan kannata ryhtyä maalaushommiin, sillä silloin maali kuivuu liian nopeasti ja alkaa hilseillä. Alin käyttölämpötila esimerkiksi puumaalille on +5 °C ilman suhteellisen kosteuden ollessa alle 80 %, Michael Eklund Biltemasta vinkkaa.

Kovalle kulutukselle altistu-

vat pinnat olisi hyvä käsitellä puuöljyllä kerran vuodessa.

Maalisutiin on puolestaan syytä tarttua silloin, kun ulkopintoihin kaivataan uutta ilmettä tai huoltoa, jonka väli on normaalisti reilu kymmenen vuotta.

Maalaus- ja remonttipuuhissa märkä- ja kuivaimuri on verraton apuväline työmaan puhtaanapidossa. Myös muihin varusteisiin, kuten turvallisiin tikkaisiin, kannattaa panostaa, jotta välttyy turhilta vaaratilanteilta.

Asiantuntija vastaa yleisimpiin kysymyksiin Oikean värisävyn valinta ja maalauksen esityöt askarruttavat eniten puutalon huoltomaalausta suunnittelevia, tekninen asiantuntija, maalarimestari Petri Sirviö Teknokselta kertoo. Miten sävy valitaan ja mitkä muut aiheet nousevat usein esille ulkomaalaussesongin alkaessa?

Millaisella säällä talonmaalaukseen kannattaa ryhtyä?

Tekninen asiantuntija, maalarimestari Petri Sirviö, Teknos: – Paras maalaussää on pilvipouta, pidemmän kuivan jakson kynnyksellä. Yleisemmin alkukesä on maalaamiselle otollisempi kuin loppukesä, sillä heinä-elokuussa lisääntyvä ilmankosteus hidastaa maalin kuivumista.

Mitä välineitä ja tarvikkeita maalaamiseen tulee varata?

– Pesuvälineiksi kannattaa varata juuriharja, vesiletku ja ämpäri. Jos maalipinnalla näkyy homepilkkuja, homepesuliuos on hyvä valinta. Pelkälle lialle riittää maalinpesuaine tai jopa pelkkä vesi. Maalinpoistoon tarvitaan kaavin. Siveltimiä on syytä olla muutamia erikokoisia 50-millisestä yhden laudan levyiseen, hieman paksumpaan maalausharjaan, jolla seinän saa maalattua lauta kerrallaan. Lisäksi kannattaa varmistaa, että käytössä on hyvät ja turvalliset telineet; tikkailla maalaaminen on vaarallista. Maalarille oikea asustus on suojalasit, lakki, hanskat ja pitkähihainen paita.

Voiko puutalon pestä painepesurilla?

– Vain todella kevyellä pai-

neella, jottei puu kärsi tai vettä pääse rakenteisiin. Maalinpoistoon painepesuria ei kannata käyttää, sillä kovalla paineella suihkutettava vesi hajottaa helposti puun pinnan, eikä syntyneitä vahinkoja voi korjata millään.

Miten valitsen oikean sävyn?

– Ensisijaisesti kannattaa pitäytyä vanhassa sävyssä. Jos haluaa vaihtaa väriä, kannattaa kysäistä oman kaupungin rakennusvalvonnasta, saako sitä ylipäänsä vaihtaa ja millaiseksi. Vanhankin maalin sävy löytyy useimmiten myymälän sävytyskoneesta. Haluttua sävyä kannattaa hankkia aluksi vaikkapa litran purkki koemaalausta varten. Maalin sävy on erilainen kaupan keinovalossa kuin varsinaisella pinnalla, luonnonvalossa.

Miten tunnistan maalityypin, jolla talo on maalattu aiemmin?

– Öljymaalit ja vesiohenteiset akrylaattimaalit erottaa maalipinnasta. Öljymaaleissa maalikalvossa on pieniä halkeamia ja maalikalvoa on vaikea irrottaa. Akrylaattimaali lähtee liuskeina irti, ja kun maalikalvoa taivuttaa, se joustaa. Keitto- eli punamultamaalissa pinta on pölyinen ja siitä jää sormeen väriä. Jos maalityyppi ei selviä, on varminta maalata päälle vesiohenteisella akrylaattimaalilla.

Millä voin maalata akrylaattimaalin päälle?

– Lähtökohtana on maalata huoltomaalaus aina samalla maalityypillä, kuin millä talo on aiemmin maalattu. Akry-

laattimaalin päälle voidaan maalata vain akrylaattimaalilla.

Millä voin maalata öljymaalin päälle?

– Huoltomaalaus voidaan tehdä öljymaalilla. Mikäli maalityyppiä halutaan vaihtaa, voidaan öljymaalin päälle maalata akryylimaalilla.

Millä voin maalata aikaisemmin pellavaöljymaalilla maalatun talon?

– Pellavaöljymaaleille on tyypillistä kiillon ja sävyn muuttuminen ajan myötä. Jos maalipinta on liituuntunut, jauhomainen pinta on pestävä ennen maalausta. Huoltomaalauksen voi tehdä pellavaöljymaalilla, alkydiöljymaalilla tai akrylaattimaalilla.

Taloni on maalattu perinteisellä punamultakeittomaalilla. Millä maalaan sen päälle?

– Punamultamaalissa ei ole kiiltoa, joten maalipinta vanhenee arvokkaasti. Punamultamaalatun pinnan voi maalaa joko punamultamaalilla tai muulla keittomaalilla.

Kuinka monta kertaa talo tulee maalata?

– Kaksi kertaa, jos halutaan peittävä pinta. Punamultakeittomaalin kanssa yksi kerta riittää, sillä maalipinnasta tulee helposti liian paksu.

Pitääkö vanha maalipinta poistaa, jos se hilseilee ja on todella epätasainen?

– Kyllä. Uusi maali ei sido vanhaa maalikerrosta kiinni.

Millä poistan vanhan maalin?

– Kaapimella, teräsharjalla tai hiomapaperilla, jos puun pinta on tummentunut. Maalinpoistoaineella käsittely vie aikaa ja on sotkuista. Infrapunalämmittimellä tai suihkupuhdistamisella tehtävään maalinpoistoon tarvitaan ammattilainen.

Jos yksittäinen lauta on pilkullinen homeesta tai suorastaan laho, mitä teen?

– Jos puun pintaa painaa puukolla ja terä uppoaa siihen, on lauta laho ja se pitää vaihtaa.

Jotta pystylaudoituksen lautojen alapäät pysyvät mahdollisimman hyvinä, kannattaa maalatessa töpöttää päät erityisen huolellisesti.

Kannattaa välttää maalaamista suorassa auringonvalossa, jolloin maali voi kuivua liian nopeasti ja sen pinnalle voi muodostua kuplia.

Kuinka maalaamisessa kannattaa edetä?

– Ylhäältä alaspäin, oikealta vasemmalle, seinä kerrallaan.

Fakta: Puutalon huoltomaalaus vaihe vaiheelta - Ota selvää, minkälaisella maalilla talo on aiemmin maalattu ja valitse sopiva maali tämän perusteella.

- Tee ennen maalausta koemaalaus varmistuaksesi värisävystä - Puhdista seinät irtoavasta maalista ja liasta huolellisesti teräsharjalla ja kaapimella.

- Pese pinnat julkisivuille tarkoitetulla pesuaineella. Pesuliuos levitetään pinnalle aina

alhaalta ylöspäin edeten.

- Jos seinästä löytyy homerihmastoa, pese alueet homeenpoistoaineella.

- Huuhtele pesuaineet huolellisesti.

- Vaihda huonokuntoiset puuosat uusiin.

- Pohjusta ja pohjamaalaa paljaat puupinnat. Anna kuivua 1-3 vuorokautta.

- Varaa riittävästi maalia astiaan ja maalaa seinät 1-2 kertaa.

- Vältä maalaamista suorassa auringonpaisteessa tai kostealla ilmalla.

NRO 5 TOUKOKUU 2015

5

Näitä korjauksia kannattaa yhdistää putkiremonttiin Putkiremontin hankesuunnittelussa taloyhtiön kannattaa tähyillä vesi- ja viemärijärjestelmää laajemmalle. Iso korjausrakennushanke on hyvä tilaisuus teettää myös muita korjauksia ja parannuksia – usein kätevämmin ja halvemmalla.

Putkiremontti on edessä noin 20 000 suomalaisessa kerrostalohuoneistossa joka vuosi.

Linjasaneeraus on iso päätös ja projekti niin taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle kuin asukkaille. Siksi siitä kannattaa ottaa täysi hyöty irti.

– Perinteiseen tyyliin toteutettavassa putkiremontissa kerrosten välillä kulkevat kuilurakenteet joudutaan joka tapauksessa avaamaan, joten talon infrastruktuuria voidaan silloin uusia laajemminkin.

Remonttihankkeen suunnitteluvaiheessa kannattaa selvittää vesi- ja viemäriputkiston kunnon lisäksi myös esimerkiksi lämmitysjärjestelmän, sähkö- ja telejärjestelmän ja ilmanvaihdon tilanne, vinkkaa korjausrakennusyhtiö Fira Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Sami Kokkonen.

Remontteja yhdistämällä säästyy rahaa ja aikaa, kun päästään yksillä purku- ja pintatöillä. Linjasaneerauksen aikana asukkaat asuvat tyypillisesti muualla, jolloin remonttitöitä päästään tekemään keskeytyksettä. Korjauksia kannattaa yhdistää myös siksi, että harva asukas nauttii jatkuvasta remonttihäiriöstä.

– Kustannus- ja aikasäästöihin päästään sitä paremmin kiinni, mitä perusteellisemmin pohjatyö tehdään. Parasta on, jos osakkaiden lisäksi

niin remontin suunnittelija ja toteuttaja kuin taloyhtiön isännöitsijäkin ovat projektin alkumetreiltä saakka mukana.

Silloin saadaan kaikki mahdollinen asiantuntemus käyttöön.

Hankesuunnittelun aikana tehdyt ratkaisut määrittävät hyvin pitkälle koko hankkeen sujuvuutta ja kustannustasoa, Sami Kokkonen jatkaa.

Viisi taloyhtiön korjausremonttia, jotka voidaan yhdistää putkiremonttiin

1) Sähköremontti Putkiremontin yhteydessä voidaan uusia esimerkiksi talon pää- ja mittarikeskus, asuntoihin tulevat sähkönousut sekä asuntokohtaiset ryhmäkeskukset. Samalla voidaan asentaa suojajohdin ja vikavirtasuojaus keittiön ja kylpyhuoneen sähköihin.

Sähköturvallisuus paranee, ja joskus asukas saattaa viimein saada haaveilemansa kiukaan tai induktiolieden.

2) Lämmitysjärjestelmän uusinta Lämmitysputkiston käyttöikä on usein vesi- ja viemäriputkia pidempi, mutta joskus nekin on uusittava. Vanha putkisto voi olla tukossa ja hukata suotta energiaa. Lämmitysjärjestelmän uusimisella saatetaan päästä eroon myös monia taloyhtiöitä vaivaavista isoista lämpötilaeroista asuntojen välillä.

3) Ilmanvaihdon parannukset Putkiremontti on hyvä sauma tutkia talon ilmanvaihtoreittien kunto ja toteuttaa tarvittavat huolto- ja parannustoimet.

Myös siirtymistä osittain tai kokonaan koneelliseen ilmanvaihtoon voi harkita.

4) Nopeammat nettiyhteydet Toimiva ja nopea laajakaista on monelle jo suorastaan asumismukavuuden edellytys.

Taloyhtiölaajakaista on usein kätevä ja kustannustehokas tapa tuoda sukkela nettiyhteys kaikkiin asuntoihin. Tarvittavat valokaapelit on helppo vetää putkiremontin yhteydessä.

5) Kylpyhuoneiden saneeraus Useimmissa putkiremonteissa kylpyhuoneet joudutaan purkamaan joka tapauksessa.

Vaikka näin ei olisikaan, taloyhtiön kannattaa harkita kylpyhuoneiden remontointia.

Vanhojen talojen vesieristykset eivät useinkaan ole tätä päivää, ja tästä voi koitua harmia ja kuluja koko yhtiölle.

Vinkit antoi putkiremontteihin erikoistuneen korjausrakennusyhtiö Fira Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Sami Kokkonen.

Remontteja yhdistämällä säästyy rahaa ja aikaa, kun päästään yksillä purku- ja pintatöillä.

Saneerauksen aikana asukkaat asuvat tyypillisesti muualla, jolloin remonttitöitä päästään tekemään keskeytyksettä.

TILITOIMISTOPALVELUT • Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

pölyttäjähyönteisille sopivia elinympäristöjä ja siten osaltaan varmistavat marjasadon onnistumista.

Pölytyksen onnistuminen on yksi kriittisimmistä vaiheista mustikkasadon kannalta, ja sen onnistuminen on hyvän sadon edellytys.

Heikkona marjavuonna tarhamehiläiset kaksinkertaistivat sadon

Tarhamehiläisten ja puihin ripustettavien keinopesien vaikutusta mustikkasatoihin tutkittiin vuosina 2011–2013 Rovaniemen seudulla.

– Heikkona mustikkasatovuonna 2011 koealan sato pystyttiin tarhamehiläisten

avulla parhaimmillaan kaksinkertaistamaan luonnontilaiseen alueeseen verrattuna.

Luonnostaan hyvinä satovuosina tarhamehiläisillä ei ollut juurikaan vaikutusta mustikkasadon määrään, Peltola kertoo.

Neljän mehiläispesän muodostama tarha paransi mustikkasatoa noin 80 hehtaarin alueella. Tarhamehiläiset lentävät, kun ilman lämpötila ylittää + 10 oC, joten eniten hyötyä pesistä lienee eteläisen Suomen metsissä.

Myös puihin ripustetuista keinopesistä oli apua

Keinopesät ovat mehiläistarhausta yksinkertaisempi tapa

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

p. 010 3223370, fax 336 493

Elävä Maaseutu - maaseudun asialla!

Tarhamehiläiset tuovat varmuutta metsien marjasatoihin Luonnonvarakeskuksen ja Kainuun ELY-keskuksen tutkimuksen mukaan mustikan satoisuutta voidaan lisätä parantamalla pölyttäjähyönteisten olosuhteita. Marjasato parani, kun tarhamehiläisten pesiä sijoitettiin metsiin tai puihin ripustettiin keinopesiä, jotka tarjosivat pesäpaikkoja luonnon pölyttäjähyönteisille.

– Keinopesistä on apua, mikäli marjamailla ei ole luonnostaan pesäpaikkoja kuten kuollutta puuta pölyttäjille, kertoo tutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Peltolan mukaan etenkin hyville mustikkamaille kannattaa jättää hakkuutähdekasoja ja lahoavaa puuta. Ne tarjoavat

Konsultoiva tilitoimisto

tukea pölytyksen onnistumista. Myös niillä saatiin hyviä tuloksia ja satoa parantava vaikutus ulottui noin 200 metrin päähän pesästä.

Keinopesiä on helppo valmistaa: Lehtipuulankkuun tai -pölkkyyn porataan noin 10 cm:ä syviä ja halkaisijaltaan 4–8 mm:n kokoisia reikiä. Lisäksi Suomen kattava metsäautotieverkosto tekee pesien viennin maastoon helpoksi.

– Maanomistajalta pitää kysyä lupa ennen kuin vie keinopesiä maastoon. Viejä ei myöskään voi rajata aluetta vain omaan käyttöönsä, vaan jokamiehenoikeuden nojalla siellä voi poimia marjoja kuka tahansa, Peltola toteaa.

Kurlauksen MM-kisat Uusi peli nimeltä kurlaus on kehitelty Kuopion Rauhalahdessa. Peliä on kehitelty vuodesta 2006 lähtien ja nyt pelin säännöt ovat valmiit. Peli on yksinkertainen säännöiltään, mutta pelaavilla joukkueilla on rajattomat mahdollisuudet taktikointiin.

Peliä pelataan ennen kaikkea ulkona, paras alusta on sopiva hiekkakenttä. Pelivälineinä ovat puupallot (koivua), jotka ovat vaatineet runsaasti kehittelytyötä. Puupalloja harjataan harjoilla. Joukkueessa voi olla pelaajilla eri rooleja, jolloin samaan joukkueeseen voi kuulua liikuntarajoitteisia ja normaalisti liikkuvia huippu-urheilijoita.

Ensimmäiset MM-kisat 6.6.2015

Lauantaina 6.6.2015 järjestetään ensimmäiset avoimet kilpailut – Kurlauksen ”ensmäeset” MM kisat. Kisoihin on nyt ilmoittautunut 10 joukkuetta ja kilpailun sekä tapahtumapäivän aikataulu on ohessa. Tapahtumasta on aikomus tehdä jokavuotinen.

6

NRO 5 TOUKOKUU 2015

Liikkuva huolto

Maaseutu Maaseutu Maa seutu

- traktorit, kaivinkoneet - metsätyökoneet, autot - mahdollinen kennon oikaisu - varaosat (tilattavat osat vuorokaudessa)

Maaseutu eläväksi!

Tämä lehti luettavana myös netissä: Hyvin huollettu www.maaseutulehdet.fi

sähköaita estää hunajavarkaudet

Sähköiskun saanut karhu kunnioittaa yleensä sähköaitaa ja jättää mehiläispesät rauhaan. Suomen riistakeskus on yhdessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton kanssa kehittänyt tarhojen suojausmenetelmiä. Sähköaita on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi, vaikka siitä aiheutuu tarhaajalle ylimääräistä työtä ja kuluja. Tarhojen sijainti ja maasto voivat myös olla haasteellisia sähköiselle suojaukselle. Aitakaan ei anna täydellistä suojaa, jos aidan huolto ja virtalähteen kunto laiminlyödään.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen riistakeskukselle erityisavustusta suojausmateriaalien hankintaan suurpetovahinkojen ehkäisyssä. Sähköaita on maksuton vain yli 15 pesän tarhaajalle. Virtalähteen tarhaaja joutuu hankkimaan itse. Tukikelpoinen tarhaaja voi tilata Farmcompilta enintään 5 aitapakettia, suuremmat määrät neuvotellaan tapauskohtaisesti.

Karhut ovat yksilöitä, joista jotkut ovat hyvinkin kekseliäitä ja voivat esimerkiksi kammeta puulla langat maahan tai kaataa huonosti pystytetyn aitauksen. Karhun tappaminen ei ole ensisijainen toimenpide vahinkojen estossa. Poikkeuslupaan turvaudutaan vasta kun mikään muu tyydyttävä ratkaisu ei toimi. Vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tapettu karhu kuuluu kokonaisuudessaan valtiolle. Poikkeusluvat käsittelee Suomen riistakeskus.

Mehiläispesien mesikämmenvahingot

Karhut aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle. Karhut ovat levittäytyneet myös koko Pohjois-Savon alueelle, missä mehiläistarhaus on yleinen elinkeino tai sivuelinkeino. Maakunnassa on arviolta kaksisataa tarhaajaa.

Kaikki karhut eivät ole kiinnostuneita mehiläispesistä, mutta jotkut yksilöt erikoistuvat niiden hyödyntämiseen ravintona. Suurimmat vahingot syntyvät keväällä, kun karhut lähtevät nälissään talvipesistään, ja syksyllä pesien ollessa hunajaa täynnä. Vahinkojen määrä kasvaa myös alueilla, joissa on useampia mehiläistarhaajia ja alan harrastajia. Sama karhu saattaa aiheuttaa vahinkoja useamman kunnan alueella.

Vahingon tapahduttua tulee siitä ilmoittaa välittömästi alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle vahingonkorvauksia varten. Karhuvahinkokorvausta voivat hakea kaikki tarhaajat. Korvausten omavastuuosuus on 170 euroa.

Tiesitkö, miksi kalastus maksaa?

Suomessa kalastusta harrastaa liki miljoona lupamaksuvelvollista eli 18–64-vuotiasta.

Heistä kuitenkin jopa puolet kalastaa luvatta. Lupamaksut ovat sijoituksia luonnon ja kalavesien hyväksi. Ne palautuvat aina tavalla tai toisella kalastajalle.

Suomessa on totuttu liikkumaan, leiriytymään ja marjastamaan maksutta, jokamiehenoikeudella. Myös pilkkiminen ja mato-onginta ovat ilmaista hupia, mutta muuhun kalastukseen tarvitaan maksulliset luvat.

Metsähallitus kerää valtion veroluontoista kalastuksenhoitomaksua sekä kalastusläänikohtaisia viehekalastusmaksuja. Varojen käytöstä vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

Vuoden alusta kaikki kalastusmaksut- ja luvat on voinut ostaa osoitteesta eräluvat.fi, josta saa myös metsästys- ja maastoliikenneluvat. Mutta miksi näistä harrastuksista täytyy maksaa?

– Kalastus ja metsästys maksavat, jotta kala- ja riistaeläinkannat Suomessa säilyvät. Sienet tai mustikat eivät metsästä poimimalla lopu. Toisin on monen metsästettävän eläinlajin laita. Kalakantojen elvyttämiseen ja lisäämiseen tarvitaan lupatuotoin kerättäviä varoja, konkretisoi Metsähallituksen Eräpalvelujen erikoissuunnittelija Aku Ahlholm.

Taimenet kutevat lupavaroin

Lupatuottoja käytetäänkin nimenomaan kalavesien hoitoon, kalaistutuksiin, vesialueiden omistajien korvauksiin, neuvontaan, valistukseen, valvontaan sekä moniin kalastusta edistäviin hankkeisiin.

– Konkreettisen kunnostuksen ohessa teemme suojelu-, valistus-, tarkkailu- ja tiedotustyötä, joka niin ikään nielee varoja, Stenholm sanoo.

Myös nuorisotyö on tärkeä kalastuslupatuottojen käyttökohde.

– Kalastuskorttivaroin tuetaan esimerkiksi Kaverin kanssa kalaan -kampanjaa ja valtakunnallista kalastuspäivää.

Niiden tarkoituksena on siirtää kalastusperinnettä uusille sukupolville ja tutustuttaa myös kaupunkilaisnuoria luontoelämyksiin, Aku Ahlholm sanoo.

Salakalastus haittaa harrastusta

Pelkästään kalastuksenhoitomaksuista kertyy vuodessa 5–6 miljoonaa euroa. Vuodeksi ostettu kalastuksenhoitomaksu maksaa 24 euroa, viikoksi sen saa 7 eurolla. Pienistä summista kertyy iso potti yhteiseen hyvään.

Puolitoista miljoonaa suomalaista kalastaa tavalla tai toisella vuosittain. Heistä 18–64-vuotiaita eli lupamaksuvelvollisia on 900 000. Tästä

määrästä kuitenkin vain noin puolet maksaa lupansa.

– Osa heistä on satunnaisia mökkirantakalastajia, jotka eivät edes tule ajatelleeksi lupamaksuja. Mukana on kuitenkin myös aktiivikalastajia, jotka jättävät lupansa tietoi-

sesti maksamatta. Tätä on vaikea ymmärtää. Jokainen maksamaton kalastusmaksu kun on pois kalastuksen eteen tehtävästä työstä. Miksi tahallaan aiheuttaa hallaa omalle harrastukselleen? Ahlholm ihmettelee.

Alle 18-vuotiaiden ei tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua.

Muista myös saalispalaute Lupamaksujen maksamisen lisäksi myös saalispalautteen antaminen on tärkeää. Sen avulla saadaan suoraan kalastuksen ja kalavesien suunnitteluun tarvittavaa tietoa kalakantojen laajuudesta sekä esimerkiksi kalojen koosta.

Saalispalautetta pääsee kuka tahansa antamaan verkossa osoitteessa tuikki.fi.

Suomen Farmasialiiton mukaan nykyisen lääkekorvausjärjestelmän perusrakenne tulisi viipymättä uudistaa kustannusperusteiseksi. Tällöin korvausjärjestelmän ensisijainen tehtävä korvata kansalaisten tarpeellisen ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon kustannukset toteutuisi tasa-arvoisemmin sairauksia arvottamatta. Nykyistä järjestelmää Farmasialiitto pitää vanhanaikaisena ja raskaana. ”Nykyinen sairauksiin perustuva korvausjärjestelmä on jäänyt jälkeen ajasta sairauskirjon

ja lääkehoitojen kehittyessä.

Järjestelmän hallinnollinen raskaus ja monimutkaisuus ovat vaikeasti ymmärrettäviä, sillä sairauksia ja niiden lääkehoitoja arvotetaan erilailla”, Farmasialiiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnström toteaa. ”Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vahvistamaan lääkehoidon kokonaisarviointia, joka on ensisijaisen tärkeä työkalu suomalaiselle yhteiskunnalle lääkehoitojen järkeistämisessä. Se on hyvä aloitus, mutta yksinään se ei vielä riitä”, Kvarnström kertoo.

Farmasialiiton puheenjohtaja toteaa, että hallituksen esitystä pitäisi täydentää lääkitysten arviointivelvoitteella lääkekorvauskaton täyttyessä. Toimenpide edistäisi rationaalista lääkehoitoa ja lääkitysturvallisuutta etenkin paljon lääkkeitä käyttävien potilaiden kohdalla, jotka voivat tietämättään kärsiä päällekkäisten lääkitysten haittavaikutuksista. Lääkitysten arvioinnin jälkeen potilaille korvattaisiin ainoastaan tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset lääkkeet. ”Lääkehoitojen arvioinneilla

säästetään, kun julkisen terveydenhuollon kuormitus kevenee. Päällekkäisten lääkitysten haittavaikutuksista johtuvat vanhusten kaatumiset ja kaatumisista seuraavat lonkkamurtumat vähenevät, kun lääkehoito järkeistetään. Jo tämä keventäisi terveydenhuollon kuormitusta huomattavasti.

Lisäksi arviointipalveluiden tulisi kuulua sairasvakuutuskorvauksen piiriin”, Kvarnström sanoo.

Itäranta 4, 95400 Tornio, puh. +358(0)40 358 33 00 email: info@phtornio.fi

www.phtornio.fi

KOTIPITÄJÄ

/huone/yö, max.2hlöä

65€

Tarjous voimassa kesäkuun 2015 ajan.

Sis. runsaan aamiaisen, iltasaunan ja internet yhteydet.

Suomalainen lääkekorvausjärjestelmä kaatuu vanhanaikaisuuteen

KESÄKUUN TARJOUS

ratkaisuja esiin tulleisiin kehittämistarpeisiin. Lopulliset tulokset palveluiden tuotanto-olosuhteiden kehittämisestä saadaan vuoden lopussa.

Metsähallitus hoitaa ja käyttää valtion maa- ja vesialueita kestävästi ja vastuullisesti. Toimintamme perustuu uusiutuvien luonnonvarojen asiantuntevaan hyödyntämiseen, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja yhteistyöhön alueellisten toimijoiden kanssa.

Liiketoimintamme tulouttaa vuosittain valtiolle yli sata miljoonaa euroa. Luontopalvelujen julkisin varoin hoitamilla kansallispuistoilla ja retkeilyalueilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus.

Vain tällä kupongilla

Mitä mieltä Metsähallitukselle urakoiva yrittäjä on työmaidensa olosuhteista ja millä tavalla niitä voisi kehittää?

Metsätalous utelee metsäalan yrittäjien näkemyksiä kesän alussa toteutettavalla laajalla kyselyllä sekä elokuun aikana tehtävillä syventävillä haastatteluilla.

Sähköisesti toteutettava kysely lähe-

tetään Metsähallituksen sopimusyrittäjille sekä yrittäjille, jotka ovat tutustuneet Metsähallituksen sähköisiin tarjouspyyntöihin Internetissä. Kyselyn kohteena ovat erityisesti puunkorjuun ja metsänhoidon yrittäjät.

Yrittäjien lisäksi näkemyksensä voivat esittää Metsähallituksen omat korjuu- ja metsänhoitoesimiehet sekä suunnittelijat. ”Haluamme varmistaa, että yrittäjä voi tehdä työnsä tehokkaasti ja turhia kustannuksia välttäen”, kertoo kehittämisasiantuntija Kari Louhisalmi Metsähallituksesta.

Syksyn mittaan on tarkoitus pitää myös yhteisiä työpajoja, joissa Metsähallitus yhdessä yrittäjien kanssa pohtii

Shoppaile tai harrasta rajalla ja majoitu leppoisasti uusitussa Park Hotel Torniossa.

Metsähallitus utelee metsäalan yrittäjien mielipiteitä

7

Tervetuloa Tornioon!

NRO 5 TOUKOKUU 2015

8

NRO 5 TOUKOKUU 2015 Helpompaa arkea apuvälineiden avulla.

TERVEYSTARVIKKEIDEN ERIKOISMYYMÄLÄ Linctus Oy, Parolantie 72, 13130 Hämeenlinna p. (03) 6125 355, info@linctus.fi

Apuvälineet liikkumiseen Kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit

Hygienia ja virtsankarkailu Alushousut, vaipat, vuoteen ja tuolin suojat

Arjen apuvälineet Suihkutuolit, WC-korottajat, tarttumapihdit jne.

Meillä myös käytettyjen apuvälineiden kauppaa!

Klikkaa nettikauppaan www.linctus.fi

OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset aukset 45 vuoden kokemuksella!

Kysy tarjous, ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla.

Hallitsemme myös nostimien, piirturien ja jarrujen huollot ja korjaukset.

WIHELÄN KONEPAJA OY Hautakorventie 13, OULU. Puh. 020 741 4300

www.wihelankonepaja.fi

TILITOIMISTOPALVELUT • Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

p. 010 3223370, fax 336 493

Elävä Maaseutu -lehti

on maaseudun asialla!