Elävä maaseutu 4 2016

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 4 HUHTIKUU 2016 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Markkinajohtajan juhlatarjous YEARS

Made in Finland

420

Teleskooppipuomilla

14.990 €

alv 0%

• Kubota 20 HV Diesel • Nostokorkeus 2,8 m • Jäykkä runkonivel luokkansa vakain kone • Hydrauliikan sarjapikaliitin Kuvan kone lisävarustein Kampanja-aika: 1.4. - 30.6.2016

www.avant.fi Timo Hiltunen p. 0107684739 Kempele, Mikko Kontio p. 0107684915 Kempele, Esa Pulska p. 0107684821 Kajaani, Kauko Palojärvi p. 0107684803 Keminmaa

Markkinajohtajan juhlatarjous Pohjois-Suomen

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito

• Tilinpäätökset

YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

Made in Finland

Perustuspalvelu

YEARS OSAAVA DIESELKORJAAMO

www.perustuspalvelu.fi

P. 0400 688 447

PERUSTUKSET 0400 917 234 P. 0400 688 447 SUURMUOTTITYÖT MAAPERÄTUTKIMUKSET 050 4699 640

OULUSSA

420

Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset 45 vuoden kokemuksella.

Ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla.

Teleskooppipuomilla

OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. Puh. 0400 681 898

www.oulundieselhuolto.fi

2

NRO 4 HUHTIKUU 2016

Siitepölykausi alkamassa yllättikö kurkkukipu?

HEHKUUKO HIUKSISSASI...

Viileän vaalea...

Vaalea kupari kulta...

Tuli kupari...

Terracotta ruskea...

Viininpunainen...

Violetin musta...

emme ja l e t t i n n Suu dolla. i a t i t t a m mme am

toteuta

Elintarvikeketju tarvitsee reipasta remonttia tarvikeketjuunkin uusia toimintamalleja. Näiden uusien toimintatapojen on oltava kustannuksiltaan kilpailukykyisempiä, palveltava kuluttajaa nykyistä paremmin ja luotava siten elintarviketeollisuudelle parempaa maksukykyä viljelijöille. − Kuluttajien luottamus kotimaisiin elintarvikkeisiin on vahva. Siten kaupankin on ratkaistava, haluaako se olla osaltaan turvaamassa kotimaista elintarviketuotantoa vai juokseeko se vain halpojen hintojen perässä, Sahi jatkaa.

Muutokset voivat tarkoittaa monia asioita. Viljelijät voivat lisätä yhteistoimintaa niin investoinneissa kuin tuotantopanosten hankinnassakin. Elintarvikeviennistä on tehtävä aito vaihtoehto kotimarkkinoille.

Digitalisaation hyödyntämisessä sekä tuotannossa että logis-

tiikassa on paljon tehtävissä. Tiloilta suoraan kuluttajille tapahtuvaa suoramyyntiä esimerkiksi verkkokaupan avulla voidaan laajentaa. Kiertotalouden kautta maatilojen energiakustannuksia on pystyttävä alentamaan. Elintarviketeollisuudessa on oltava valmius myös rakennejärjestelyihin. − Elintarvikeketjun on pystyttävä kilpailukykynsä säilyttääkseen uudistumaan ja kehittymään niin, että kuluttajille voidaan jatkossakin tarjota kotimaisia elintarvikkeita.

Siksi koko elintarvikeketjun on pystyttävä nykyistä parempaan yhteistyöhön kotimaisen elintarviketuotannon ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi tulevaisuudessa, Sahi muistuttaa.

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

ja nenän tukkoisuus, silmien kutina ja ärsytysoireet sekä erilaiset hengitysvaikeudet aina astmaan saakka.

- Siite- tai katupölystä voi tulla myös selkeä kurkkukipu. Jos ihminen meneekin käymään kevätlomalla Lapissa, kurkkukipu helpottaa heti.

Pastisen mukaan allergiset ihmiset tuntevat tilanteensa pääsääntöisesti hyvin ja monet käyttävät allergialääkitystä. Usein ihmiset kärsivät myös ristiin reagoinnista yhden herkistymisen jälkeen.

Esimerkiksi koivuallergikoilla on helposti myös ruokaaineherkkyyksiä esimerkiksi omenan, kiivin, porkkanan tai sitrushedelmien suhteen.

- Allergiavaivoista on melko turha kärsiä nykyään, sillä jo käsikaupassa myynnissä olevat erilaiset silmätipat, nenäsumutteet ja antihistamiinit auttavat monia. Reseptillä saa tehokkaampia lääkkeitä, joita

tarvitaan aina astmatyyppisissä tilanteissa. Monet ihmiset ovat ymmärtäneet, että lääkärissä käynti kannattaa taloudellisesti, sillä reseptien kautta ostettuna lääkitys tulee usein merkittävästi edullisemmaksi. Tavallaan oma lukunsa on siedätyshoito, jolla saadaan kyllä tuloksia. Hoito on kuitenkin vaativa, sillä pistoksia tai tabletteja on esimerkiksi koivu- tai heinäallergiassa sitouduttava ottamaan kolmen vuoden ajan.

Kotikonstina Pastinen neuvoo siitepölyallergikkoa yksinkertaisesti välttämään pölyisiä paikkoja kuivina päivinä. Pahimpina aikoina ikkunat kannattaa pitää kiinni ja oleskella sisätiloissa

Uusia oppaita avomaan vihannesten kasvinsuojeluun

Ajanvaraus: www.joro-jukka.fi 010 376 5260

Maatalouden taloustilanteen helpottamiseksi tarvitaan nopeita kriisitoimenpiteitä. Kriisitoimilla ei kuitenkaan turvata maatalouden kannattavuutta pidemmällä aikavälillä. Pääasialliset syyt maatalouden tämän hetken ongelmiin löytyvät markkinaolosuhteiden rajuista muutoksista, jotka ovat kohdistuneet erityisen voimakkaana Suomeen. Maatalouden tukipolitiikka ei ratkaise markkinoiden ongelmia eikä markkinaongelmia ratkaista pelkästään viljelijöiden voimin. Antti Sahi puhui MTK Pohjois-Karjalan kevätkokouksessa 22.4.2016 Joensuussa. − Näkyvissä ei ole markkinaympäristön olennaisia parannuksia. Siksi tuottajien ja elintarviketeollisuuden on pystyttävä yhdessä kehittämään niin maatiloille kuin koko elin-

Meneillään olevaa siitepölykevättä on ennustettu periaatteessa helpoksi. Asiantuntijat väittävät, että koivu-, leppä- ja pajuallergikot ovat kokeneet hankalampiakin keväitä.

- Pahin kausi on kuitenkin vasta juuri alkanut tai alkamassa. Suomenlahden eteläpuolelta tulee tuulien mukana paljon siitepölyä. Monet ovat herkkiä esimerkiksi pähkinäpensaan siitepölylle, jota Virossa on paljon. Jo maaliskusta lähtien olemme kuivan kevään ansiosta kärsineet katupölystä.

Kannattaa muistaa, että sen seassa on hirveän paljon siitepölyä, sanoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Eija Pastinen Diacorista.

Viileä kevät on siitepölyallergikon näkökulmasta hyvä asia, vastaavasti lämpöaalto pahentaa tilannetta. Myös sade sitoo siitepölyä, joten märkinä aikoina allergikko voi paremmin.

Tyypillisiä oireita ovat nuha

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut perunan, herneen ja tärkeimpien avomaan vihanneskasvien integroitua kasvinsuojelua (IPM) käsittelevät ohjeet. IPM-ohjeet on suunnattu erityisesti ammattiviljelijöille, mutta ne sisältävät runsaasti hyödyllistä tietoa vihanneskasvien viljelystä myös kotipuutarhureille. Ohjeiden tavoitteena on vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

IPM-ohjeissa on kuvattu kunkin vihanneskasvin viljelyssä esiintyvät kasvintuhoojat ja kuinka niitä voidaan torjua integroidun kasvinsuojelun avulla. Monipuolisissa ohjeissa kerrotaan myös kasvintuhoojaja rikkakasviongelmista, joihin tarvitaan kemiallisia torjuntakeinoja.

– Keskeisintä integroidussa kasvinsuojelussa on kasvinsuojeluongelmien kuten kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien, leviämisen ennaltaehkäisy muun muassa hyvillä viljelymenetelmillä. Ensisijaisesti py-

ritään käyttämään muita kuin kemiallisia torjuntakeinoja sikäli, kun niitä on olemassa, kertoo Luken vanhempi tutkija Marja Aaltonen.

Viljelijöiden ja alan teollisuuden kanssa yhteistyössä toteutetut IPM-ohjeet on julkaistu kasvilajikohtaisina oppaina.

Oppaita on saatavilla perunan ja herneen lisäksi porkkanan, lantun, punajuuren, palsternakan, purjon ja mukulasellerin kasvinsuojelua varten. Oppaista löytyvät linkit myös Tukesin kasvinsuojeluainerekisterin sivuille, joilta voi tarkistaa, että kasvinsuojeluvalmisteita koskevat tiedot ovat ajan tasalla.

Oppaissa on kasvinsuojelun ohella runsaasti tietoa muun muassa kullekin viljelykasville parhaiten soveltuvasta maalajista, maan muokkauksesta ja lannoittamisesta sekä siemenhuollosta ja lajikevalinnasta.

– Kotitarveviljelijöiden pitää miettiä lannoitteiden käyttömääriä pienemmissä mittayksiköissä, mutta samat lainalaisuudet pätevät suurille

ja pienille viljelyaloille, Aaltonen kertoo.

Kasvinsuojelussa kotipuutarhuri voi hyödyntää lähinnä ekologiset vaihtoehdot, sillä useimpien kasvinsuojeluaineiden käyttö edellyttää kasvinsuojelututkinnon suorittamista.

Ohjeiden taustalla on kasvinsuojeluainevalikoiman kaventuminen, vaihtoehtoisten menetelmien yleistyminen ja vuoden 2014 alussa voimaan tullut Euroopan unionin puitedirektiivi (2009/128/EY). Sen mukaan kaikkien ammattiviljelijöiden tulee siirtyä noudattamaan integroidun kasvinsuojelun (IPM) yleisiä periaatteita, joiden tavoitteena on vähentää kemiallisesta kasvinsuojelusta ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvia riskejä.

Oppaat ovat vapaasti ladattavissa (pdf) Luken verkkosivuilta: www.luke.fi/vipm-oppaat.

Niitä voi tilata myös painettuina verkkokaupasta: http://luke. juvenesprint.fi/fi/. Painetun oppaan hinta on 35 euroa/kappale, sis.alv.

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Faksi: (08) 340 521

NRO 4 HUHTIKUU 2016

3

MARS – tulevaisuuden viljelyrobottijärjestelmä esillä Hannoverin teollisuusmessuilla Maailman suurimpiin traktoreiden ja maatalouskoneiden valmistajiin kuuluva AGCO on kehittänyt tamperelaisen asiantuntijayritys Intopalon avulla Mobile Agricultural Robot Swarms (MARS) -konseptin, joka mahdollistaa tulevaisuudessa jopa yksittäisen jyvän tarkkuudella tapahtuvan viljelytuotannon hallinnan.

AGCO esittelee tutkimusprojektissa kehitettyä robottijärjestelmäänsä Hannoverissa 25.-29. huhtikuuta.

Viljelyprosesseja voidaan tehostaa merkittävästi laitteiston automaatioastetta ja autonomisuutta nostamalla. Nyt Hannoverin messuilla esiteltävä robottikylvöön tarkoitettu Fendt-tuotemerkkiin kuuluva MARS-järjestelmä sisältää hajautettua älykkyyttä, jota ohjataan yksinkertaisella mobiilikäyttöliittymällä ja pilvipohjaisella taustajärjestelmäl-

lä. Tulevaisuuden viljelijä voi tablettinsa ruudulta suunnitella, monitoroida ja hallita laivuetta, joka koostuu noin metrin korkuisista viljelyroboteista sekä vilja- ja energiavarastona toimivasta emoaluksesta. ”Lähdimme miettimään, miltä maatalouden laitteet ja järjestelmät voisivat näyttää tulevaisuudessa. Minkälaisen roolin miehittämättömät laitteet saavat? Entä voisiko robottikylvöä ohjata yksittäisen jyvän tarkkuudella?” kertoo projektipäällikkö ja robotiikkainsinööri Thiemo Buchner Fendt:n Research & Advanced Engineering -yksiköstä.

Intopalo ja tuotekehityskumppani AGCO tekevät tiivistä yhteistyötä työkoneiden ja tuotantolinjojen ohjausjärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi he rakentavat tulevaisuuden älykkäitä maa-

talousjärjestelmiä, sekä tuotekehitystä, myyntiä ja koulutusta tukevia järjestelmiä, kuten esimerkiksi simulaattoreita. ”MARS-projekti on erinomainen esimerkki Intopalon tavasta työskennellä. Asiakas saa meiltä tuekseen vahvaa ohjelmisto-, teknologia- ja järjestelmäosaamista täydentämään omaa toimialaosaamistaan. Kokosimme projektitiimiin käyttöliittymä-, pilvi-, big data-, navigointi- ja algoritmiosaamista”, lisää tutkimusjohtaja Tom Hannelius Intopalosta. ”Arvostamme Intopalon teknologiaosaamista ja IoTjärjestelmäkokemusta. Heidän eteenpäin suuntautuva ajattelutapansa sekä uusimpien ja tehokkaimpien teknologioiden käyttö ovat mahdollistaneet projektin onnistumisen”, Buchner sanoo.

Metsähallitus tarkastaa satoja metson soitimia Metsojen soidinmenot ovat jo hyvässä vauhdissa osassa Suomea. On myös se aika vuodesta, kun Metsähallitus tarkastaa soidinten toimintaa.

Valtion mailla on noin 2500 paikkatietojärjestelmässä olevaa metson soidinpaikkaa.

Metsätalousyhtiön suunnittelijat ja metsurit tarkastavat maastossa tarkastusvuoroon tulevien soitimien toimintaa. ”Tietoon tulee kaiken aikaa uusia soitimia, muun muassa ulkopuolisten ilmoittamia ja itse havaittuja, jotka tulee tarkastaa”, suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen kertoo.

Suunnittelijat tarkastavat maastossa soidinten toimintaa, tarkentavat soidinkeskusten sijaintia ja havainnoivat, onko soidin vielä toimiva vai onko se hylätty. Kolmena peräkkäisenä keväänä toimimattomaksi todettu soidin poistetaan paikkatietojärjestel-

mästä. Tarkastuksia tehdään vuosittain muutamia satoja.

Soidintarkastusten lisäksi Metsähallitus seuraa vuosittain metson soitimien laatua niillä soitimilla, joiden soidinpaikkaa on käsitelty uudistushakkuin. Vuonna 2015 tällaisia leimikoita oli yksi prosentti kaikista soitimista ja tulokset olivat seurantahistorian parhaat.

Metsähallituksen toimenpidesuunnittelussa metson soitimille on omat metsänkäsittelyohjeensa. Soidintarkastusten lisäksi Metsähallitus seuraa vuosittain käsittelyohjeiden toteutuksen laatua niillä soitimilla, joiden soidinpaikkaa on käsitelty uudistushakkuin. Vuonna 2015 tällaisia leimikoita oli yksi prosentti kaikista soitimista.

Seurantatulokset osoittavat, että ohjeiden toteuttamisessa on onnistuttu hyvin.

Elävä Maaseutu -lehti Maaseudun puolestapuhuja

SAARIKONSERTTI KLO 12-18 SAARIBILEET KLO 18-24 (K-18) ESIINTYJÄT

Maija Vilkkumaa Benjamin Softengine Charles Plogman Egotrippi OHEISOHJELMA

Zumbaa Pelle Neppari NepPisautokilpailu .. lAmyrikisa kasvomaalausta askartelupiste karkkibingo ym.

LIPUT Aikuinen, ennakkoon 36 € (ovelta 39,50 €) Nuoriso 13-17 v., ennakkoon 15 € (ovelta 18 €) Lapsi 6 -12v., ennakkoon 13 € (ovelta 15 €) Lapsi alle 6v. aikuisen seurassa veloituksetta Perhelippu 90 €, ovelta 99 € (sis. 2 aikuista ja 2 lasta) Saaribileet: ennakkoon 10 € (K-18) VIP-liput ja tiedustelut: puh 0440-584837 TULOSSA MYYNTIIN K-Market Tervatori, K-Market Tervaportti, Kajaani Info, Kultahiekat, Kassu Halonen Taidetalo, Manamansalon portti, Shell Kontiomäki, Neste Oil Paltamo MAJOITUKSET Kultahiekat, Scandic Kajanus, Rokua Lisää majoituksia: www.vaala.fi BUSSIKULJETUKSET Meno paluu Saarikonserttiin ja Saaribileisiin Kajaani - Paltamo - Manamansalo, Tiedustelut Kajaanin Tila-autot Vaala - Manamansalo Manamansalon saaressa liikennöi riksabussi Oikeudet muutoksiin pidätetään.

WWW.SAARIKONSERTTI.FI

Kotimaisen energian hyödyntäminen päättyy tältä vuodelta Kotimaisen energian hyödyntäminen päättyy laskennallisesti toukokuussa. Loppuvuoden Suomi toimii tuontienergian varassa – ja se maksaa.

Energiatuonnin vaikutus Suomen talouteen on merkittävä. Tilastokeskuksen mukaan 2010-luvulla energiatuotteiden tuontia Suomeen on ollut vuosittain 4‒8 mrd euroa enemmän kuin vientiä. Summaa voi verrata vaikkapa sote-uudistukseen, jolla tavoitellaan 3 mrd euron säästöjä. Suomi käyttää 39 % kotimaista energiaa, 61 % tuontienergiaa. Noin 60 % ulkomaisesta energiasta tulee Venäjältä.

Hallituksen tavoite on nostaa kotimaisuus 55 %:iin 2020-luvulla. Kotimainen energia saadaan metsäenergiasta ja muista uusiutuvista energialähteistä sekä turpeesta.

- Kotimainen energia työllistää ja suuri osa työpaikoista syntyy haja-asutusalueille, joissa työpaikkoja on muuten vähemmän. Bioenergia-ala on arvioinut välittömien ja välillisten työpaikkojensa määräksi tällä hetkellä 30 000. Samalla kotimainen energia parantaa huoltovarmuutta kriisitilanteissa ja hintavaihtelun osalta. Hallituksenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ohjeissa kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä kohdellaan myös päästöttömänä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka toteaa.

Puu on noussut Suomen merkittävimmäksi energialähteeksi ja sen osuus vuonna 2015 oli jo yli neljännes kaikesta energiasta.

Suomi asetti 2010 metsähakkeelle merkittävän kasvutavoitteen vuoteen 2020 men-

nessä. Viime vuosina metsähakkeen käyttö on kuitenkin vähentynyt. Energiasektorilla investoinnit näyttävät kohdistuvan pelkästään lämmöntuotantoon energiatehokkaan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon sijaan. Yhteistuotannon ongelmat ovatkin nostaneet sekä viranomaisten että energiayhtiöiden piirissä huolen sähköntuotantokapasiteetin riittävyydestä. Viime vuosina sähkön, kivihiilen, maakaasun, öljyn ja päästöoikeuksienkin hinnat ovat laskeneet ja takana on kolme erittäin lämmintä talvea.

- Vähentynyt sähkön lauhdetuotanto ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon minimointi on lyhentänyt energiapuun vuosikäytön aikajännettä ja vähentänyt puunpolton tarvetta. Käytön väheneminen on saanut aikaan energiapuun tuotantoketjuihin useita merkittäviä ongelmia.

Varastojen kasvun hillitsemiseksi hankintaa ja puunkorjuuta on jouduttu rajoittamaan. Käytön lasku on aiheuttanut alan yrittäjille merkittävää liikevaihdon laskua ja kannattavuuden heikentymistä. Pahimmillaan tilanne on ajanut toimijoita konkurssin partaalle, L&T Biowatti Oy:n Tomi Vartiamäki kertoo.

Myös turpeen energiakäyttö on laskenut. Vuonna 2015 turvetta käytettiin kolmanneksen vähemmän kuin vuosina 2000‒2014 keskimäärin. Parlamentaarisessa energia- ja ilmastotiekartassa 2014 linjattiin, että ensisijaista Suomessa olisi vähentää turpeeseen liittyvien etujen takia fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

4

NRO 4 HUHTIKUU 2016

Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry:

Tiedä lihasi alkuperä Joukkoruokailussa ja ravintoloissa täytyy olla mahdollisuus tietää missä liha on tuotettu.

Tiedostava kuluttaja voisi näin antaa tukensa kotimaiselle tuotannolle myös syödessään ravintolassa.

Julkiset ruokapalvelut ja etenkin suuret ravintolaketjut onnistuvat helposti kadottamaan lihan alkuperän. Kuluttaja ei tiedä mistä hänen syömänsä liha on peräisin, miten se on tuotettu ja täyttääkö tuotanto-olosuhteet edes suomalaiset vähimmäisvaatimukset eläinten hyvinvoinnin osalta. Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry on huolissaan siitä, että lihan alkuperämerkintä jää usein ravintolan vapaaehtoisuuden varaan. Alkuperän tulee näkyä ravintoloissa ja ruokaloissa käytetyssä lihassa.

Lihavalmisteiden kuten makkaroiden ja leikkeleiden osalta niihin käytetyn lihan alkuperä on valitettavasti vielä enemmän pimennossa kuluttajalta.

Vaikka kauppojen kuluttajapakkauksissa viestitään suomalaisuutta, ei käytetyn lihan alkuperää tarvitse merkitä pakkaukseen. Liha ei välttämättä ole kotimaista, vaikka pakkauksen mielikuva siihen viittaakin. Käytetyn lihan alkuperä tulee näkyä myös lihavalmistepakkausten merkinnöissä.

Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry korostaa, että kotimainen liha tulee suomalaiselta tilalta, ei jalostuslaitoksesta. Suomalaista tuotantoa ja tuotantoeläinten hyvinvointia tuetaan vain ostamalla kotimaisesta raaka-aineesta tehtyjä tuotteita. Kotimaiseen ruokaan käytetyt eurot jäävät hyödyttämään suomalaista taloutta. Sekä ruoan tuotanto että jalostus ovat merkittäviä työllistäjiä Suomessa.

- Suomessa tulee huolehtia siitä, että kotieläintuotantomme kilpailukyky ja kannattavuus säilyy. Kun tuotanto on kannattavaa, voidaan eläinten hyvinvointia edistäviä toimen-

piteitä ottaa paremmin käyttöön, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Martin Ylikännö.

- Lisäksi on muistettava, että oma elinvoimainen ruokaketju on tärkeä osa jokaisen itsenäisen valtion rakennetta ja huoltovarmuutta, lisää Ylikännö.

Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry edistää tuotantoeläinten hyvinvointia ja terveyttä huomioiden myös tuotantoympäristön. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa sikayrittäjä Martin Ylikännö Huittisista.

MYYTÄVÄNÄ METSÄTILOJA: Tyrnävä, määräala Kerä 522:1 14,5 ha, puustoa 1271 m3.

Hinta 31.000 €/tee tarjous Tyrnävä, määräala Mällinen 35:31 63,9 ha, puustoa 4113 m3.

Hinta 69.000 €/tarjous.

Siikalatva, Kantatila Keskitalo 18:37 39,5 ha, puustoa 1541 m3.

Hinta 35.000 €/tee tarjous 24.4 2016 mennessä.

Siikalatva tila Mutkala 21:13 3,8 ha, puustoa 130 m3.

Hinta 4.500 €/tee tarjous 24.4.2916 mennessä.

Pyhäntä, määräala Törmälä 36:0 32,0 ha, puustoa 1946 m3.

Hinta 36.000 €/tarjous.

Liminka, (Kärsämänkylä) tila Mankinen 1:26, 3,7 ha, puustoa 406 m3. Hinta 9.300 €/tarjous. Tarjoukset 9.5.2016 mennessä Siikalatva,(Kärsämänkylä) tila Pikkuhaka 1:29, 3,5 ha, puustoa 398 m3. Hinta 8.900 €/tarjous. Tarjoukset 9.5.2016 mennessä.

Tyrnävä,(Koskelankylä) tila Puistola 58:34, 4,9 ha, puustoa 270 m3. Tilalla uusi 4” hirrestä tehty huvila, kylpytynnyri ja vanha aitta.

Hinta 49.000 €/tarjous.

Liminka tila Kaitala 16:23, 18,8 ha, puustoa 826 m3.

Hinta 19.300 €/tarjous. Tarjoukset 16.5.2016 mennessä.

Liminka tila Hakomaja 39,6 ha, puustoa 2105 m3.

Hinta 55.000 €/tarjous. Tarjoukset 16.5.2016 mennessä.

Lisätiedot Kari Peltokorpi 050 3425442, Kari Salo 040 7360681 Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä osoitteessa:

metsätilat.fi kattavin markkinapaikka

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!

Kotimaisen oluen arvoketju luo työpaikkoja myös maaseudulle Panimoiden työllistävä ja taloudellinen merkitys omalla alueellaan on huomattava.

Kolme neljästä suomalaisesta (76 %) on sitä mieltä, että panimoala on tärkeä alueellinen työllistäjä ja neljä viidestä (84 %) katsoo, että panimoala tuottaa yhteiskunnalle tärkeitä verotuloja. Tiedot selviävät Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.

Panimoteollisuus työllistää suoraan panimoissa reilut 1 700 henkilöä, mutta koko arvoketjussa raaka-aineiden tuotannosta kuluttajalle asti työllistävä vaikutus on lähes 26 000 henkilöä. Kotimaisella oluella on tärkeä vaikutus alkutuotannon työllisyydelle ja alkutuotannosta saatavalla mallasohralla oluelle. Kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisista neljä viidestä (83 %) pitää olutta luonnollisista raaka-aineista valmistettuna.

Oluen arvoketju työllistää mallasohran viljelyssä Suomessa yli 1 000 viljelijää.

Mallasohraa viljellään Kymenlaaksosta länsirannikolle.

Tällä alueella joka viides käytössä oleva viljapeltohehtaari on mallasohraa. Mallasohra mallastetaan Lahdessa, josta se kuljetetaan panimoihin. ”Panimoalalla on tärkeä

työllistävä merkitys PäijätHämeen alueella. Hartwallin Lahden panimo työllistää noin 350 henkilöä suoraan, mutta koko arvoketjussa työllistävä vaikutus on moninkertainen.

Elinvoimaiset elinkeinot luovat hyvinvointia yhteiskuntaan työpaikkojen ja verotulojen muodossa”, sanoo Hartwallin toimitusjohtaja Tapio Pajuharju.

Työllisyyttä ja kilpailukykyä suosiva elinkeinopolitiikka on sekä yhteiskunnan että elinkeinon etu. Kun jalostusarvon huippu kasvaa, hyvinvointi näkyy koko arvoketjussa. Kukoistava panimoala kasvattaa koko ketjua. Suomen nykyinen ilmapiiri alkoholilainsäädäntöineen ja -verotuksineen eivät tue elinkeinon myönteistä kehitystä. Verotulot pitäisi pystyä ohjaamaan Suomeen, mutta korkea verotus kannustaa hakemaan juomat Virosta ja laivoilta. Suomessa oluen verotus on EU:n kireintä. Vero on nelinkertainen Viroon nähden. ”Täytyy muistaa, että verotuksella vaikutetaan yritysten työllistämismahdollisuuksiin sekä investointihalukkuuteen.

Verotuksen pitää olla kilpailukykyinen muihin maihin verrattuna. Näin merkittävästi muista EU-maista poikkeavalla verotuksella ja säätelyl-

lä heikennetään kotimaisten yritysten kilpailukykyä, vaikeutetaan työllisyystilannetta ja jarrutetaan osaamisen kehittymistä”, Pajuharju toteaa.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on korostanut, että Suomen pitäisi vastata matkustajatuontiin alentamalla oluiden verotusta ja sallimalla vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa. Vahvoista oluista hankitaan nyt 65 % matkustajatuontina, 19 % ravintoloista Suomessa ja 16 % Alkosta.

Matkustajien tuomista oluista alle kolmannes on kotimaassa valmistettuja.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämä tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 9.−15.2.2016. Tutkimukseen vastasi 1069 suomalaista, jotka ovat iältään 18−79-vuotiaita.

Tutkimuksen virhemarginaali on ±3,2 %-yksikköä.

Opas viljelijöille nitraattiasetuksen tulkinnasta Uudistettu nitraattiasetus tuli voimaan 1.4.2015, mutta tämän jälkeen siihen on tehty jo muutoksia. Asetus säätelee lannan sekä lannoitteiden käyttöä, varastointia ja käsittelyä.

Viljelijän ammattitaito ja asiantuntijuus korostuvat etenkin asetuksen tulkinnallisissa kysymyksissä. Viljelijän tulee

esimerkiksi pystyä määrittelemään, milloin pelto on veden kyllästämä tai routaantunut ja sille ei voida levittää lantaa.

Tulkinnallisten kysymysten helpottamiseksi Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Ida Kekäläinen on koonnut aiheesta käytännönläheisen oppaan viljelijöille.

Opinnäytetyönä toteutettuun oppaaseen on koottu tietoa asetuksen lisäksi myös asetusmuistiosta, ympäristöministeriön tulkinnoista sekä eri asiantuntijoilta.

Opinnäytetyön toimeksiantajana on toiminut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut.

NRO 4 HUHTIKUU 2016

5

Kassu Halonen Taidetalo valmistautuu tulevan kesän tapahtumiin Taidetalon monitaiteelliseen ohjelmaan kuuluvat suomalaisen nykytaiteen näyttelyt, saarikonsertti, hyvänolon tapahtumat, lastenleirit sekä erilaiset teema ja virkistypäivät.

Kesätoiminta alkaa toukokuussa jolloin ja?rjesta?mme henkista?, etta? fyysista? hyvinvointia tukevaa toimintaa työttömille, lomautetuille, työttömyyseläkkeellä oleville, sekä muille halukkaille.

Taidetalo on mukana 12.6. klo 10-15 Manamansalon Vapaviikonlopun ohjelmassa,jolloin järjestetään kaikille avoin koko perheen kalastusteemapäivä. Lapset voivat tehdä veloituksetta oman Oulujärven kalateoksen savityönä tai paperiteoksena. Ongintapisteessä taatusti tärppää. Taidetalon ravintolasta saa ostaa maukasta kalakeittoa ja jälki-

ruoaksi talon kahvileivät tai muut herkut.

Viralliset kesäkauden avajaiset 15.

6. Kesän taiteilijat 2016 ovat tekstiilitaiteilija Marjaana Kojo-Eskola sekä Lappilainen taidemaalari Vesa Koljonen sekä Keski-Suomalainen taidemaalari Päivi Latvala.

Uutta on yleisön pyynnöstä myönteinen Elämänmuutoskurssi 18.19.6. Joka järjestetään ensimmäistä kertaa. Näiden päivien aikana rentoudumme ja teemme paljon myönteisen ajattelun harjoituksia. Teemoina myös pysähtyminen ja oman itsensä, kehon kuunteleminen sekä luonnollisesti herkullinen ruoka.

Osan harjoituksista teemme kauniissa luonnossa. Kurssin vetäjänä toimii KTM, NLP Trainer, kouluttaja ja ohjaaja Jaana Kallio.

Lasten liikuntaleiri 28.-30.6. tar-

joaa liikunnan riemua ja vauhtia kesään 7-15 vuotiaille. Liikuntaleiriläiset kokeilevat leirillä monia erilaisia sporttisia pelejä ja leikkejä sekä tekevät kädentaitoa edistäviä asioita. Tarjoamme kaikille lapsille mielekkäitä haasteita ja onnistumisen elämyksiä liikunnan parissa. Leiri toteutetaan Vaalan kunnan kanssa yhteistyössä ja vetäjinä toimivat liikunnanopettajat.

Lasten Soiva metsä kuvapäiväkirja 3./10./17. ja 31.7. klo 11-13 Suunnataan aikamatka Sibeliuksen musiikkiin ja maailmaan. Kokonaisuus muodostaa vahvan taide-elämyksen alakouluikäisille lapsille. Vapaa pääsy.Saarikonsertti 23.7.2016 klo: 12.00-18.00. Huikaiseva koko perheen tapahtuma on jälleen luvassa. Saarikonsertti on kasvanut täysi-ikäiseksi ja järjestetään nyt

18. kerran Manamansalossa Kassu Halosen taidetalon pihapiirissä.

Saarikonsertti on kokoperheen päivätapahtumana saavuttanut suuren suosion. Suurelta osin talkoovoimin järjestettävä tilaisuus saa alueelle paljon yleisöä ympäri Suomea.

Saarikonsertin taiteellinen johtaja ja toinen järjestäjistä on Kassu Halonen. Halonen on suomalainen muusikko, lauluntekijä, urkuri, sovittaja, äänilevytuottaja ja laulaja. Hänen levytetty sävellys-tuotantonsa käsittää yli 1 500 sävellystä. Esiintyjinä tänä vuonna ovat Softengine, Charles Blogman, Benjamin, Egotrippi ja Maija Vilkkumaa. Esiintyjistä Benjamin on erityisesti lapsia ja nuoria ajatellen valittu esiintyjäksi. Hänen profiililla on yli 325 000 seuraajaa. Underdogs singlen videota on katsottu YouTubessa reilusti yli

2 miljoonaa kertaa.

Täydenkuun hyvinvointipäivät 6.-7.8.Teemoina ovat muutos, myötävirtaan ajattelu ja suorittamisen vähentäminen. Monesti suoritamme, yritämme ja vielä kerran jaksamme.

Mitä tapahtuu, kun luovutamme ja päästämme asioista ja huolista irti, annamme asioiden tapahtua, ajatellen myönteisesti, asioiden tapahtuvan helposti, sujuen myötävirtaan soljuen. Näistä asioista puhumme ja teemme aiheeseen liittyviä harjoituksia. Rentoudumme ohjatusti ja saunomme yhdessä hemmottelusaunan merkeissä. Jos olet mukana kesäkuun kurssilla, tämä syventää asioiden käsittelyä.

Leiri-ilmoittautumiset ovat parasta-aikaa käynnissä ja lisätiedusteluja tapahtumista saa taidetalo@ hotmail.fi tai 040 7096157.

Tämä lehti luettavana myös netissä www.maaseutulehdet.fi

Biokaasussa on potentiaalia!

Kuluttajat haluavat ostaa suomalaista Suomalaisista 84 prosenttia kertoo suosivansa suomalaisia tuotteita aina kun mahdollista.

Omilla kulutusvalinnoilla halutaan tukea suomalaista työtä ja olla mukana luomassa yhteiskunnallista hyvää, selviää Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta.

Suomalaisen Työn Liiton tuore tutkimus osoittaa, että alkuperällä on merkitystä suomalaiselle kuluttajalle. Kotimaisuutta suositaan ja arvostetaan: 74 prosenttia kuluttajista olisi valmis maksamaan enemmän Suomessa valmistetuista tuotteista ja 68 prosenttia Suomessa tuotetuista palveluista.

– Suomalaisuuden merkitys erityisesti elintarvikkeissa on kasvanut viime vuosina. Suomalaisista 87 prosenttia pitää tärkeänä, että voi omilla valinnoillaan tukea suomalaista työtä. Myös suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin yhdistetyt piirteet, kuten vastuullisuus, laatu ja rehtiys lisäävät kotimaisen vaihtoehdon suosiota, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Paikallisuuden merkitys kasvaa kotimaisuuden rinnalla Kuluttajan vaikutusmahdollisuuksista suomalaiseen työhön muistuttavan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan kyselyyn vastanneista 68 prosenttia piti suomalaisia elintarvikkeita kaupassa helposti tunnistettavina. Kampanjassa

mukana olevien K-ruokakauppojen vähittäismyynnistä peräti 80 prosenttia tulee kotimaisista tuotteista, ja kampanjan aikana luku on kasvanut entisestään.

– Kampanjatutkimukseen vastanneiden mukaan suomalaisuus on kaupoissa hyvin esillä elintarvikkeissa. Paikalliset tuotteet ja lähiruoka haluttaisiin sen sijaan vahvemmin esiin. Paikallistuotteiden suosio onkin kasvanut viime vuosien kotimaisuusbuumin myötä. Yksi syy on varmasti niiden selkeä yhteys oman lähialueen työllisyyteen, Lausala toteaa.

Suomalaisen työn tunnistamiseksi ja takeeksi on olemassa erilaisia yhteisömerkkejä, kuten Ruokatiedon elintarvikkeille myöntämä Hyvää Suomesta -merkki sekä Suomalaisen Työn Liitto myöntämä Avainlippu-merkki, joka on jo yli 50 vuotta kertonut suomalaisesta valmistuksesta ja tuotannosta. Avainlipun tuntee 86 prosenttia kyselyyn vastanneista, ja ostopäätökseen se vaikuttaa yli puolella suomalaisista. Lisäksi Suomalaisen Työn Liitto myöntää Design from Finland -merkkiä, joka viestii suomalaisen, ainutlaatuisen muotoilun alkuperästä.

– Merkkien ansiosta kuluttajat löytävät suomalaista työtä edistävät tuotteet vaivatta kauppareissullaan, Lausala summaa.

Hajautettu energiantuotanto ei edisty, vaikka luontomme tarjoaa uusiutuvaa biomassaa yllin kyllin. Biokaasun tuotannon potentiaali kasvaa pelloilla ja sen käytön lisääminen on helpointa julkisessa liikenteessä.

Biokaasun osuus Suomen energiavalikoimasta on pieni eikä tulevaisuus näytä paremmalta ilman poliittista tukea.

Kannattavuus ja markkinoillepääsy kangertelevat. Biopohjaisten raaka-aineiden osuutta liikennepolttoaineissa on nostettava. Suomessa suurin osa biokaasusta käytetään lämmitykseen kun esimerkiksi Ruotsissa biokaasusta 86 % menee liikennepolttoaineeksi. Suomi on jäänyt selkeästi jälkeen biokaasun liikennepolttoainekäytössä.

- Biokaasun mahdollisuudet ovat liikennepolttoaineissa.

Niiden käytön lisääminen on helpointa toteuttaa julkisten hankintojen kautta esimerkiksi paikallisbussiliikenteessä tai jätekuljetuksissa, sanoi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Bioenergian Kevätpäivien seminaarissa.

Suomessa on kolmisenkymmentä biokaasulaitosta, jotka hyödyntävät pääosin kotieläinten lantaa ja sijaitsevat suurien kotieläinkeskittymien alueilla.

Pääosin kasvibiomassaa kaasuttavia laitoksia Suomessa ei kuitenkaan vielä ole. Kannattaisi kyllä olla.

- Ympäristönurmien sadonkorjuu biokaasun raaka-aineeksi pitäisi olla kannattavaa, vaatii Marttila. Tämä hyödyttäisi myös vesistöjä, kun suojakaistojen ravinteet saataisiin kiertoon. Lisäksi nurmien käyttö viljelykierrossa mahdollistuisi myös kasvinviljelytiloilla, kun nurmille syntyisi markkinat.

Biokaasu täydentäisi kotimaista energiatuotannon valikoimaa.

6

NRO 4 HUHTIKUU 2016

Tuontipuun käyttö väheni vuonna 2015 Metsäteollisuus käytti kotimaista ja ulkomailta tuotua raakapuuta vuonna 2015 kaikkiaan 64,7 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin ja kolme prosenttia enemmän kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella keskimäärin. Metsäteollisuuden sivutuotteita, lähinnä sahahaketta ja purua, kului 8,9 miljoonaa kuutiometriä.

- Kotimaisen raakapuun käyttö kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttia 56,1 miljoonaan kuutiometriin. Tuontiraakapuun käyttö supistui neljä prosenttia 8,5 miljoonaan kuutiometriin. Kotimaisen raakapuun käyttö oli suurin kahdeksaan vuoteen, kertoo tutkija Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Selluteollisuus käyttää eniten puuta

Puun käyttö lisääntyi sekä puutuote- että massateollisuudessa. Toimialoittain eniten raakapuuta käytti selluteollisuus, 30,3 miljoonaa kuutiometriä (+3 % edellisvuodesta).

Sahateollisuus käytti puuta seuraavaksi eniten, 24 miljoonaa kuutiometriä (+2 %). Eri puutavaralajeista eniten jalostettiin mäntykuitupuuta (15,9 milj. m³) ja lehtikuitupuuta (13,0 milj. m³).

Lähes kolmasosan raakapuusta käytti Kaakkois-Suomen metsäteollisuus. Etelä-Karjalan maakunnassa raakapuuta kului 13,3 miljoonaa ja Kymenlaaksossa 7,0 miljoonaa kuutiometriä.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta asetettu Hallitus asetti 28.4. tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan uudeksi kolmivuotiskaudeksi. Neuvottelukunnan tavoitteena on edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä ja toimijoiden välistä yhteistyötä.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta seuraa ja arvioi tuotantoeläinten hyvinvoinnin tasoa Suomessa.

Se tekee ministeriölle ehdotuksia hyvinvoinnin kehittämiseksi ja antaa lausuntoja tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista aloitteista ja ehdotuksista. Neuvottelukunnan on tarkoitus edistää myös tuotantoeläinten hyvinvoinnin arvostusta yhteiskunnassa. Viime vuosien aikana neuvottelukunta esittänyt kannanottoja muun muassa eläinsuojelulain uudistustyöstä, eläinten hyvinvoinnin opetuksesta sekä vasikoiden nupoutuksesta ja sikojen kastraatiosta.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana jatkaa professori Olli Peltoniemi Helsingin yliopistosta ja varapuheenjohtaja on alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen Valio Oy:stä.

Neuvottelukuntaan kuuluu lisäksi 15 muuta jäsentä varajäsenineen. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat maataloustuotantoa, tutkimusta, viranomaisia, eläinsuojelua, neuvontaa, teollisuutta, kauppaa ja kuluttajia.

Valio lisää juustonvientiä Ruotsiin Valio kasvattaa juustovientiä Ruotsiin ja rantautuu markkinoille viipalejuustoilla. Ruotsalaiseen makuun sopivien kermajuusto-, gouda- ja port salut -viipaleiden vienti käynnistyy toukokuussa.

Valio on aktiivisesti etsinyt uusia vientimarkkinoita juustoille sen jälkeen, kun elintarvikevienti Venäjälle pysähtyi.

- Olemme markkinajohtaja laktoosittomissa tuotteissa Ruotsissa, ja meillä on pitkä kokemus tuoretuotteiden viennistä markkinoille. Uskomme, että myös laadukkaat juustomme kiinnostavat ruotsalaisia, kategoriajohtaja Kimmo Luoma Valiolta kertoo.

Kuluttajatestien kautta vientiin valikoitiin kaikkein parhaiten ruotsalaiseen makuun sopivat juustoviipaleet: kermajuusto, gouda ja port salut. Suomessa samoja juustoja myydään Valio Turunmaa®, Valio Salaneuvos® ja Valio Luostari® tuotemerkkien alla.

Ruotsin juustomarkkinoilla kilpailu on kovaa. Tuontijuustojen osuus on 45 %. Ruotsissa syödään juustoa yli 19 kiloa henkilöä kohti vuodessa.

Luonto alkaa jo vihertää – hiirenkorvia odotettavissa pian etelään Etelä-Suomessa kasvillisuus näyttää nyt heräämisen merkkejä, mikä tietää myös Kevätseurannan tämän vuoden teemalajien, puiden ja pensaiden, heräämistä lähiaikoina.

Ensimmäisten koivunlehtien voidaan odottaa ilmestyvän pian Etelä-Suomeen, sillä koivun kukintakin on siellä aivan nurkan takana. Havaintoja teemalaji näsiästä on jo saatu runsaasti, odotettavissa on pian enemmän havaintoja myös haavan kukinnasta. Muista seurantalajeista esimerkiksi valkovuokot kaunistavat nyt monin paikoin metsien pohjakerroksia Etelä-Suomessa. Havaintoja myös mm. talvihorroksesta heränneistä siileistä sekä kimalaisista on ilmoitettu

Keski-Suomen korkeudelta asti. ”Kimalaisia näkee nyt surraamassa ensimmäisten kukkivien pajujen seassa. Paju tarjoaakin elintärkeää ravintoa horroksesta heräävälle kimalaiskuningattarelle, jolla on kiire aloittaa uuden yhdyskunnan perustaminen”, kertoo kevätseurantavastaava Emilia Hämäläinen.

Viime viikkoina on ilmoitettu havaintoja myös monista muuttolinnuista. Esimerkiksi västäräkkejä, punakylkirastaita, naurulokkeja ja peippoja on havainnoitu runsaasti, ja niitä tavataan nyt myös Pohjois-Suomessa. Jokunen västäräkki ja peippo on ilmoitettu Lapista asti.

Lisäksi tuulihaukkahavaintoja on saatu etelästä aina Rovaniemen korkeudelle, ja

ensimmäisiä havaintoja on jo ilmoitettu pajulinnusta sekä kirjosieposta. ”Lintujen laulukonsertti on voimistunut selvästi kevään edetessä. Esimerkiksi peipon laulua on kuulunut Helsingissä jo useamman viikon ajan. Seuraavaksi odotan, milloin alkaa kuulua kirjosiepon tai pajulinnun visertelyä. Siitä tietää kesän olevan taas hieman lähempänä”, Hämäläinen sanoo.

Kevään havainnointi jatkuu LuontoLiitolla kesäkuun ensimmäiseen viikkoon asti. Seuraavan kerran havainnoidaan 7­.–8.5. Ensihavaintoja odotellaan edelleen etenkin osasta vuoden teemalajeista, ja niitä voi ilmoittaa koko kampanjan ajan www.kevatseuranta.fi.

Mikrobitoimintaa voidaan rajoittaa energiahakkeen aumavarastoinnissa Hakeauman mikrobitoimintaan voidaan vaikuttaa erilaisilla käsittelyaineilla tai menetelmillä, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehty tutkimus.

Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittaman kolmivuotisen hankkeen tutkimustulosten mukaan tehokkain mikrobisuoja puuhakkeelle saatiin käsittelemällä hakkeet Biotalousinstituutissa kehitetyllä luonnonmukaisella käsittelyaineella. Aine esti lähes täysin auman mikrobitoiminnan kolmen varastointikuukauden ajan pienessä varastointikokoluokassa. Käsitellyt aumat pysyivät rauhallisina eikä lämpenemistä havaittu käsittelemättömään aumaan nähden.

– Tutkimustulokset ovat lu-

paavia ja työtä jatketaankin parhaillaan EAKR-osarahoitteisessa Biopooli-hankkeessa.

Tarkoitus on edelleen kehittää ja testata näitä toimiviksi havaittuja energiahakkeen varastointireseptejä, tutkija Miia Jämsén Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutista kertoo.

Hakeaumoissa esiintyy valtavia määriä mikrobeja tuottavia yksiköitä. Mikrobien määrä kasvaa sen mukaan, mitä kauemmin haketta on varastoitu.

Biohajoavana raaka-aineena puuhake kompostoituu, mikä johtaa mm. hakemateriaalin energia- ja materiaalihäviöihin, kasvaviin kaasupäästöihin sekä mikrobitoiminnan kasvuun ja itiöpölyämiseen.

Vapautuvat kaasut, mikrobien tuottamat yhdisteet sekä itiö-

pöly ovat terveysriski ihmiselle. Kaasut edistävät myös ilmaston lämpenemistä.

Hankkeessa rakennettiin myös ainutlaatuinen puuhakkeen ja muun biomassan käsittelytarkoitukseen sopivan laitteiston prototyyppi. Tutkimustyö osoitti, ettei hakkeen käsittely varastointiaineilla onnistu riittävällä tasolla ilman asianmukaista laitteistoa. Koska tällaista laitteistoa ei markkinoilla ole, piti tutkimustyön onnistumiseksi myös suunnitella, rakentaa ja pilotoida tarvittava laitteisto Biopooli-hankkeen tuella.

Laitteiston kehittämisestä kiinnostuneilla kumppaneilla on vielä mahdollisuus osallistua kehitystyöhön.

– Mikrobitoiminnan rajoittaminen energiahakkeen au-

mavarastoinnissa eri menetelmin on osa tulevaisuutta.

Uudenlaista ajattelumallia tullaan vaatimaan koko metsäenergian toimitusketjussa.

Jos auman mikrobiaktiivisuus saadaan rauhoitettua, auman energiasisältö säilyy vähintään lähtötilanteen tasolla usean varastointikuukauden ajan. Hakkeen lämpöarvoa voidaan kasvattaa käsittelyaineen avulla. Käsittelyaineen mukaan voidaan lisätä erillistä polttokattiloita suojaava lisäainetta antamaan hakkeelle lisäarvoa. Käsittely vähentää myös hakeauman pölyämistä, jolloin ympäristön itiöpölypitoisuus laskee. Testausta jatkamme Biopooli-hankkeessa juuri käynnistyvin käytännön kokein, Jämsén jatkaa.

NRO 4 HUHTIKUU 2016

7

Kemin LumiLinna valittiin Evento Awards-kisassa vuoden parhaaksi majoituspaikaksi Kemin Lumilinna on voittanut Evento Awards-kilpailun majoituspaikkasarjan. Kilpakumppaneina finaalissa toimivat Helsingin Kaus K ja Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone. Kemin Matkailussa asia otettiin suurella ilolla vastaan. On hienoa saada tunnustusta osaamisesta Meri-Lapin ja Kemin alueelle. Johtoryhmää oli paikan päällä juhlistamassa voittoaan ja vastaanottamassa palkinnon. Tämä tukee ympärivuotisen matkailun kehittämistä Kemissä ja Kemin Matkailussa sekä LumiLinnan toiminnan kehittämistä uudella sijainnilla Kemin

Mansikkanokalla. Aluetta tullaan kehittämään ja LumiLinnaa ja sen oheispalveluita ympärivuotistamaan.

Kilpailusarjoja oli yhteensä kuusi ja Evento painotti kilpailun aikana, että hyvän majoituspaikan valtteja voivat olla niin monipuoliset palvelut, loistava henkilökunta, ihastuttava miljöö kuin elämyksellisyyskin. Se voi olla huippuhotelli tai järvenrantamökki ­– tärkeintä on, että siellä majoitutaan mukavasti ja nukutaan hyvin. Eikä pahitteeksi olisi, jos paikasta löytyisi viihtyisät puitteet myös erilaisiin aktiviteetteihin, kokouksiin ja ruokailuun. Ke-

min Matkailu kiittää kaikkia LumiLinna kannustaneita!

Evento Awards tapahtuma-alan ammattilaiset kokoontuvat

Evento Awards on tapahtuma-alan ammattilaisten vuosittainen kohtaamis- ja verkostoitumisilta, joka järjestettiin toista kertaa keskiviikkona 27.4. Helsingin Kaapelitehtaalla. Kilpailu aloitetaan finalisteja ehdottamalla ja Evento Awards -kisa keräsi kuuteen lukijasarjaan ennätysmäärän ehdotuksia tänä vuonna. Ehdotusten joukosta valittiin finalistit ja

Kemin LumiLinna nousi majoituspaikkafinalistiksi.

Suomalaistapahtumia arvioi tällä kertaa yhä kansainvälisempi tuomaristo. Uusina maina ovat mukana Venäjä, Hollanti ja Kanada. Tutustu tapahtumaan ja finalisteihin tarkemmin tästä linkistä www.eventoawards.fi

LumiLinnan kausi oli onnistunut

Kemin Matkailun talvikausi oli onnistunut kaikin puolin.

Tältä pohjalta on hyvä lähteä kehittämään matkailupalveluita ja nostamaan kesää esille talven rinnalle Kemissä. LumiLinnan kausi vastasi odo-

tuksia, helmikuu oli ennätyksellisen hyvä ja maaliskuukin edellisvuotta vilkkaampi, erityisesti kansainvälisten asiakkaiden määrä kasvoi huomattavasti. Niin Aasiasta, kuin Euroopasta saapui niin ryhmiä, kuin yksittäisiä matkailijoita tutustumaan Kemin LumiLinnaan ja vastaanotto oli erittäin ilahtunutta. LumiLinnan monipuolisuus ja suuruus yllättää kävijät edelleen.

LumiRavintolassa nautittiin illallista ja lounasta jääpöytien ääressä ennätysmäärä.

LumiRavintolaa vastaavaa ei muualla ole ja meren jäällä tehdyt aktiviteetit ovat saaneet paljon kiitosta. Lu-

miHotellissa yöpyminen on eksoottinen ja todella ainutlaatuinen ja mieleenpainuva kokemus.

Kotimaisten päiväkävijöiden määrä kasvoi taas tänä vuonna noin 30 % ja kausikortteja myytiin mukavasti.

Moni paikallinen perhe totesikin ottaneensa LumiLinnasta viikottaisen käyntikohteen, jossa viihtyy hyvin koko perhe ja se tarjoaa mukavan ulkoilupaikan, jossa samalla voi käydä kahvilla ja kaakaolla. LumiLinnan lisäksi Kemin talviaktiviteetit ovat löytäneet harrastajansa myös matkailijoiden parissa.

8

NRO 4 HUHTIKUU 2016

Kustannus Oy

Maaseutulehdet

ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

Vuokraa meiltä palju!

Soita ja varaa:

Puh. 010 279 0900 Neste Muhos Ratatie 38, 91500 Muhos, puh. 010 279 0900 www.nesteoilmuhos.fi Avoinna ark. 6–21, la 8–21, su 9–21 Keittiö palvelee: 10.30–20.30

jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa.

Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa www.maaseutulehdet.fi

OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2