Elävä maaseutu 3 2016

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 3 MAALISKUU 2016 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Markkinajohtajan juhlatarjous YEARS

Made in Finland

420

Maaseutu eläväksi!

Teleskooppipuomilla

14.990 €

alv 0%

• Kubota 20 HV Diesel • Nostokorkeus 2,8 m • Jäykkä runkonivel luokkansa vakain kone • Hydrauliikan sarjapikaliitin Kuvan kone lisävarustein Kampanja-aika: 1.4. - 30.6.2016

www.avant.fi

www.bam54.se

www.maaseutulehdet.fi

ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset 45 vuoden kokemuksella.

Ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla.

OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. Puh. 0400 681 898

www.oulundieselhuolto.fi

jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa.

Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa

satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

www.maaseutulehdet.fi

OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

2

NRO 3 MAALISKUU 2016

Edullisempia vaihtoehtoja merkkiliikkeille löytyy

p. 622 616

Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani

Ajanvaraukset sopimuksen mukaan

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito

• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

Kehysriihessä vahvistettava kilpailukykyä Hallituksen tulee ensi viikon kehysriihessä keskittyä parantamaan teollisuuden kilpailukykyä, ei murentamaan sitä ylimääräisillä kustannuksilla tai veronkorotuksilla.

Hallitusohjelmassa luvattu päästökauppakompensaatio on toteutettava täysimääräisenä ja infraan on kohdistettava riittävästi rahoitusta.

Hallitusohjelmassa on linjattu, ettei teollisuuden kustannuksia lisätä. Energiaintensiiviselle teollisuudelle on korvattava EU:n päästökaupan aiheuttamaa kustannusten nousua niin kutsutulla päästökauppakompensaatiolla. Se estää hiilivuotoa ja turvaa suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä. Maailmanlaajuisessa kilpailussa toimivat yritykset keskittävät toimintaansa sinne, missä se on kannattavinta.

– Suomi pystyy omilla päätöksillään vaikuttamaan kotimaisen teollisuuden kilpailukykyyn. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että hallitusohjelmaan kirjattu päästökauppakompensaatio otetaan käyttöön täysimääräisenä. Jos kompensaatio toteutetaan vain osittaisena ja päästöoikeuden hinta nousee, kasvaa ero suomalaisten ja kilpailijamaiden tehtaiden välillä tulevina vuosina yhä suuremmaksi, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Vapaaehtoiseen suojeluun perustuvaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa METSO:a kannattavat niin teollisuus, maanomistajat kuin ympäristöalan toimijat. METSO:n rahoitusta on vahvistettava ja ohjelman jatkuminen turvattava vapaaehtoisten suojelutavoitteiden saavuttamiseksi. Metsien käytön ja suojelun tasapainon rakentaminen edellyttää kokonaisvaltaista yhteistyötä, johon tarvitaan myös valtion mukanaoloa.

Metsäteollisuuden investoinnit ja lähivuosina kasvava puun tarve edellyttävät toimivaa ja kustannustehokasta infraa.

– Puu on saatava metsistä liikkeelle ja tuotteet asiakkaille. Hallituksen on taattava raakapuun terminaaliverkoston toisen vaiheen rahoitus. Lisäksi rataveron poistoa on jatkettava ja väylämaksut poistettava. Yksityisteille on turvattava riittävä rahoitus, lisää Jaatinen.

Oulun Limingantullissa toimiva M-B Osa Oy korjaa ja huoltaa nimensä mukaisesti pääsääntöisesti Mercedes Benzin henkilö- ja pakettiautoja.

Lisäksi firman varastosta löytyy kattava valikoima kyseisen merkin varaosia ja muita autotarvikkeita.

Toimitusjohtaja ja yrityksen toinen omistaja Ari Haveri sanoo, että heidän toimintaperiaatteenaan on tarjota Mersujen omistajille vaihtoehtoinen huolto- ja varaosaliike merkkiliikkeen rinnalla. Yrityksen perustaja ja toinen omistaja on Sami Hyrkäs.

Pakettiautojen korjaukset ja huollot yritys aloitti viime kesänä ja loppuvuodesta käynnistyi myös varaosien ja tarvikkeiden verkkokauppa.

Haverin mukaan nykyautojen korjaus ja vikojen etsintä on vaativaa johtuen runsaasta elektroniikasta. – Vikojen löytäminen ilman erikoisvälineitä, testereitä ei onnistu.

Nykyautot eivät ole mitään ”tee se itse” –autoja.

– Moni kuvittelee, että testeri löytää viat tuosta vain. Todellisuudessa se antaa vain suuntaa, mistä etsiä vikaa.

- Autoissa on runsaasti elektronisia laitteita, varusteita ja hienouksia, jotka kaikki vaativat virtaa. Tämä kannattaisi ihmisten etenkin talvella muistaa. Kaupungissa ajetaan lyhyitä matkoja ja kaikki laitteet ovat käytössä. Moni liikkeelle lähtö tyssää siihen, kun akku on tyhjä.

- Toinen melko yleinen virhe on väärän polttoaineen tankkaus. Dieselit kulkevat nykyään yhtä ketterästi ja äänettömästi kuin bensiiniautot, Ari Haveri toteaa.

Hänen mukaansa kaikissa autoissa on myös malleille tyypillisiä ongelmia. – Näiden paikantamista helpottavat merkkikohtaiset tietokoneet.

– Tällainen laitteisto on hinnaltaan arvokas, mutta välttämätön työn kannalta. Sillä pääsee niin sanotusti auton sieluun. Tietokoneella voidaan muun muassa päivittää auton oma tietokone.

Asiakkaan luottamus ansaittava

Nykyisenä internet-aikana asiakastyytyväisyys on tärkeä asia, Ari Haveri toteaa. – Facebookissa etenkin negatiivinen maine leviää nopeasti.

Toimitusjohtaja Ari Haverin mielestä asiakkaan luottamus on yrityksen menestykselle ensiarvoisen tärkeä tekijä.

- Uudempien autojen huolto ja korjaus on haastavaa. Samalla pitää voittaa asiakkaan luottamus. Kustannusarviota laatiessa pitää ajatella asiakasta. Korjaus maksaa helposti tonnin ja ylikin. Silloin kannattaa panna asiat tärkeysjärjestykseen ja huolehtia ennen kaikkea turvallisuudesta.

Haverin mukaan myös asiakkaan kanssa sovitusta aikataulusta on pidettävä kiinni.

- Meidän asiakkaista moni tulee kauempaa maaseudulta ja silloin etenkin on syytä sovitun aikataulun pitää.

Ilkka Hietala

Merkkiliikettä edullisempi

Ari Haveri kertoo, ettei M-B Osa ota mielellään huolletta-

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

vaksi autoa, jolla on vielä takuu voimassa. – Takuuajan huoltoohjelmat ovat monimutkaisia ja merkkiliikkeessä ne käydään aina pilkulleen läpi.

- Nyt huollettavat Mersut ovat meillä vuosimallia 2013 tai vanhempia aina tuonne 1980-luvun autoihin.

- Varaosia Mersuihin on varastossa hyvin kattava valikoima ja mitä puuttuu saadaan yleensä seuraavaksi päiväksi joko maahantuojalta tai tarvikeliikkeiltä. Joitakin harvinaisimpia komponentteja joudutaan joskus tilaamaan Saksasta saakka.

Haverin mukaan he myyvät alkuperäisosia ja niitä edullisempia tarvikeosia. – Meillä varaosat ovat selvästi edullisempia kuin merkkiliikkeissä.

- Tarvikeosissa pidämme laatua yllä ja vältämme halvimpien niin sanottuja bing bong –osia. Esimerkiksi alustaan tarjoamme osia, joilla on 3 vuoden tai 100 000 kilometrin takuu. Takuu koskee vain yksityiskäytössä olevia autoja. Tätä takuuhommaa asiakkaat arvostavat. Ihan uusiin autoihin tarvikeosia ei heti saadakaan, vaikka ne olisivat samalta valmistajalta kuin auton alkuperäiset osat.

Merkkikohtaisen tietokoneen avulla päästään syvälle auton sieluun.

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Faksi: (08) 340 521

NRO 3 MAALISKUU 2016

3

Maataloustuilla tuotetaan puhdasta suomalaista ruokaa Maataloustukien avulla turvataan suomalainen ruoantuotanto, elintarviketeollisuus ja huoltovarmuus. Tukien avulla suomalaiset viljelijät ovat voineet tuottaa korkealaatuista, puhdasta, turvallista ja tuoretta ruokaa, jota kuluttaja saa kaupasta kohtuuhinnoin. EUmaataloustukien kautta osa maksamistamme EU:n jäsenmaksuista myös kanavoituu takaisin Suomeen.

Maataloustukia tarvitaan, koska viljelijät eivät saa markkinoiden kautta riittävää korvausta tuotannon korkean laadun, eläinten hyvinvoinnin ja tuoteturvallisuuden eteen tekemästään työstä. Suomalaiselle tuotannolle asetetut tiukat tuotantovaatimukset ja pohjoinen sijaintimme johtavat väistämättä korkeampiin

tuotantokustannuksiin kuin muissa EU-maissa. Maataloustuilla korvataan osa näistä kustannuksista. Suomessa on salmonellavapaus, sioilla on saparot ja antibiootteja käytetään eläinlääkinnässä vain sairauksiin toisin kuin yleisesti Keski-Euroopassa. Myös torjunta- ja kasvinsuojeluaineita käytämme vähän.

Viljelijöiden taloustilanne on todella vaikea. Viime aikoina maksetut tuet ja maataloustuotteiden myyntitulot eivät ole tiloilla enää riittäneet kattamaan tuotantokustannuksia, vaan tuotantoa ja viljelijäperheen yksityistaloutta on jouduttu pyörittämään lainarahalla. Kohonneet tuotantokustannukset, markkinakriisi ja halpuutetut tuottajahinnat ovat johtaneet tähän tilanteeseen.

Maataloustuotannon alasajo johtaisi vaikeuksiin myös elintarviketeollisuudessa raakaainepulan takia. Joutuisimme turvautumaan yhä enemmän ruoan tuontiin, mikä heikentäisi kauppatasetta ja vaarantaisi elintarviketeollisuuden ja koko ruokaketjun työpaikat.

Maataloustukia maksetaan kaikkialla maailmassa. Yksikään itsenäinen ja tulevaisuuden riskejä ennakoiva maa ei jättäydy tilanteeseen, jossa ruokahuolto kyseenalaistetaan. Jokainen kansalainen haluaa syödä omassa maassaan tuotettua ruokaa. Myös me suomalaiset.

AUTOON KUIN AUTOON AKUT: Henkilö, paketti-, rakaskalusto, pienkoneet, traktorit, työkoneet ja moottorikelkat * MOBIL-öljyt * RENKAAT / myös MP * VANTEET * ILMASTOINTIHUOLTO * Tietokonepohjainen 4-pyöräsuuntaus * Diagnostiikka-testauslaitteisto * Päästömittaus - bensa - diesel / OBD-testi * Katsastustarkastukset / korjaukset * Määräaikaishuollot * Jakopäänhihnojen vaihdot

Evakkotaival 4, 93600 Kuusamo Puh. (08) 852 2494, 040 965 5532, 040 552 8920 · Varaosat · Huolto · Korjaukset · Asennukset Huolto ma-pe 8.00-16.00. ma-pe 8.00-16.30 AUTOSÄHKÖ PESONENVaraosat OY Evakkotaival 4, Kuusamo Puh. (08) 852 2494, 040 965 5532, 040 552 8920 Palvelemme ma-pe huolto 8-16, varaosat 8-16.30.

Elävä Maaseutu -lehti Maaseudun puolestapuhuja

4

NRO 3 MAALISKUU 2016

Moottorikelkkaturmat tapahtuvat yleensä tutuilla reiteillä Altian koko rehunjalostusliiketoiminta A-Rehulle Altia Oyj ja A-Rehu Oy ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan koko Altia Oyj:n rehunjalostuksen liiketoiminta siirtyy A-Rehu Oy:lle 1.4.2016 alkaen. Kauppa turvaa osaltaan kotimaisen viljan jalostuksen jatkuvuuden ja vahvistaa sen roolia kotieläinten ruokinnassa.

Kaupan toteuduttua A-Rehu vastaa kokonaan Altian tärkkelys- ja etanoliprosessien jälkeen syntyvien raaka-ainejakeiden jatkokäsittelystä sikojen ja nautojen valkuais- ja kuiturehuiksi.

Altia on jalostanut ja myynyt 80-luvun lopulta lähtien etanoli- ja tärkkelysprosessin sivutuotteita rehuksi. A-Rehun ja sen edeltäjien historia rehukomponenttikaupassa on yhtä pitkä –Atrian omistajaosuuskuntien rehuliiketoiminta syntyi aikanaan hyÜdyntämään silloisen Oy Alko Ab:n sivutuotteita. – Atrian rehuyhtiÜillä on pitkä historia elintarviketeollisuuden sivujakeiden hyÜdyntämisessä kotieläinten ruokinnassa.

Kun meille tarjoutui tilaisuus ostaa Altian rehunjalostuksen liiketoiminta, totesimme sen tukevan samalla tontilla sijaitsevaa omaa rehuliiketoimintaamme erinomaisesti, A-Rehun toimitusjohtaja Jari Leija toteaa. – Olen tehdystä kaupasta erittäin iloinen, sillä näin pystymme edelleen kehittämään koko suomalaista komponenttiruokintaa, A-Rehun myyntijohtaja Lasse Åberg iloitsee.

Kuolemaan johtaneet moottorikelkkaonnettomuudet tapahtuvat lähes poikkeuksetta tutussa ympäristÜssä. Onnettomuustutkinnassa on selvinnyt, että menehtyneitä kuljettajia on usein varoitettu vaikeista olosuhteista ennen onnettomuutta. – Varoitukset esimerkiksi heikoista jäistä kannattaa ottaa vakavasti. Vaara voi yllättää tutussakin ympäristÜssä ja olosuhteissa, maastoliikenteen erikoisasiantuntija Reijo KÜngäs huomauttaa.

Vuosina 2014–2015 sattui kumpanakin vuonna kahdeksan kuolemaan johtanutta moottorikelkkaonnettomuutta.

Menehtyneitä oli molempina vuosina yhdeksän.

Useat moottorikelkkaonnettomuudet tapahtuvat jäällä.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat suosittelevat jäänaskalien ja kelluntavälineiden käyttämistä jääalueilla kelkkaillessa. Neljä jäiden uhreista olisi voinut selviytyä

.DOOLVHQKDDUD 28/8 9DUDRVDW 0$ 3( 3XK

.RUMDDPR 0$ 3( 3XK

NRUMDDPR#PERVD ĆŹ r YDUDRVDW#PERVD ĆŹ r ZZZ PERVD ĆŹ

+XROODPPH 0HUFHGHV %HQ]LW 2XOXVVD

r /DDGXNNDDW YDUDRVDW YXRGHQ WDNXXOOD r 0RELO Ă‘OM\W r YXRGHQ NRNHPXV r (GXOOLVHW KLQQDW r 1RSHD SDOYHOX

Verkkokauppa nyt avattu! www.mbosa.ďƒž

naskalien avulla hengissä.

Jäällä sattuneiden kelkkailuonnettomuuksien lisäksi kuolemaan johti viime vuonna kaksi tieltä suistumista sekä kaksi tapausta, joissa kelkka kaatui kuljettajan päälle. Lisäksi yhdessä tapauksessa moottorikelkan kyydissä matkustanut henkilÜ menehtyi, kun kelkka ajautui kaarteessa ulos reitiltä.

Viime vuoden turmakuljettajista kolme oli onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kaikissa tapauksissa ylittyi tÜrkeän rattijuopumuksen raja. Kuolemaan johtaneet alkoholionnettomuudet ovat vähentyneet kelkkailussa pitkällä aikavälillä. Vuosittain kuitenkin noin puolessa kelkkaonnettomuuksista alkoholilla on vaikutusta asiaan. – Moottorikelkalla päihtyneenä ajavat kuljettajat ottavat yleensä muitakin riskejä, kuten laiminlyÜvät turvavarusteiden käytÜn sekä ajavat liian suurilla nopeuksilla. TÜrmäykset

ovat tällÜin rajuja, KÜngäs kuvailee.

Onnettomuudet lisääntyneet Lapissa

Liikennevakuutuskeskuksen tilastojen mukaan vakuutusyhtiĂśt korvasivat vuonna 2014 kaikkiaan 596 moottorikelkkavahinkoa, joista 480:ssa sattui henkilĂśvahinkoja.

Tutkijalautakunnat tutkivat myÜs näitä loukkaantumiseen johtaneita moottorikelkkaonnettomuuksia. Loukkaantu-

miseen johtaneet kelkkailuonnettomuudet ovat vähentyneet monilla paikkakunnilla, mutta erityisesti Lapissa onnettomuudet ovat kasvussa.

Moottorikelkkakausi jatkuu vielä Pohjois-Suomessa. Pohjoiseen matkustavien kelkkailijoiden kannattaa ottaa selvää paikallisista olosuhteista ennen ajelulle lähtemistä. – Moottorikelkalla erityisesti jäälle lähtiessä olosuhteet on tiedettävä tarkasti, KÜngäs neuvoo.

Kuljetusketjun oltava mukana kilpailukykysopimuksessa, liittokohtaiset neuvottelut alkavat Metsäteollisuus ry:n hallitus on kokouksessaan yksimielisesti todennut, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tulkinta kilpailukykysopimuksen kattavuudesta ilman kuljetusketjua on riittämätÜn.

Metsäteollisuus on kuitenkin päättänyt aloittaa liittokohtaiset neuvottelut. Kilpailukykysopimuksen lopullisesta hyväksymisestä järjestÜ päättää toukokuussa. – Kilpailukykysopimuksen vaikutukset vientiyritysten kilpailukykyyn jäävät kauas siitä, mitä neuvotteluprosessin alkuvaiheessa tavoiteltiin. Jos lisäksi kuljetusketjua ei saada sitoutumaan kilpailukyvyn parantamiseen, koko sopimus jää torsoksi, sanoo Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen.

Elinkeinoelämän keskusliitto suositteli 17.3.2016 jäsenliitoilleen kilpailukykysopimuksen mukaisiin soveltamisneuvotteluihin ryhtymistä. – EK:n hallitus tulkitsi äänestyspäätÜksellään sopimuksen kattavaksi ilman kuljetusketjua. Olemme erittäin pettyneitä EK:n päätÜkseen jättää merkittävä vientiala yksin sille elintärkeässä kysymyksessä. Sopimuksen tarkoituksena on ollut nimenomaan Suomen viennin kilpailukyvyn parantaminen, sanoo Pesonen.

HäiriÜtÜn kuljetusketju on kaikille metsäteollisuusyrityksille välttämättÜmyys, ja sen mukanaolo oli lähtÜkohta kahden edellisen ratkaisun, vuoden 2011 raamisopimuksen ja vuoden 2013 tyÜllisyysja kasvusopimuksen kohdalla. – Asian painoarvo ei ole vähentynyt. Sen vuoksi haluamme nostaa asian uudelleen EK:n johdon pÜydälle, painottaa Pesonen.

Suomi on vahvasti viennistä riippuvainen kansantalous.

Vuonna 2015 suurin vientialamme oli metsäteollisuus, jonka tuotteista 90 prosenttia menee vientiin. Kuljetuksista 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Viennin turvaaminen on Suomen edun mukaista.

Alakohtaisista neuvotteluista ratkaisuja tuottavuuden parantamiseen

Seuraavaksi Metsäteollisuus ry aloittaa alakohtaiset neuvottelut, jotka toteutetaan siten, että kaikilla metsäteollisuuden sopimusaloilla varmistetaan yritysten tuottavuuden kehittyminen 24 tunnin tyÜajan reaalisella lisäyksellä. Samalla EK:n on varmistettava SAK:n kanssa, että kuljetusketju on mukana sopimuksessa.

– Metsäteollisuus ry arvioi osaltaan toukokuussa, onko sillä edellytykset hyväksyä kilpailukykysopimus. Ratkaisun perustana ovat edistyminen alakohtaisissa neuvotteluissa sekä keskusjärjestÜjen toimenpiteet kuljetusketjun mukaantulon varmistamiseksi, molemmat yhdessä ja erikseen. Arviolle luo pohjaa myÜs maan hallituksen kehysriihessä huhtikuussa tekemät päätÜkset, toteaa Pesonen.

Metsäteollisuus ry:llä on myÜs valmius avata normaalit liittokierroksen neuvottelut syksyllä 2016. Toimialan ensimmäiset tyÜehtosopimukset umpeutuvat 30.9.2016.

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus tyÜllistää suoraan ja välillisesti noin 160 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympärÜivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

NRO 3 MAALISKUU 2016

5

Metsähallitus selvitti yrittämisen edellytykset metsätöissä

MTK:n sokerijuurikasvaliokunta suosittaa toimialasopimusta sovittelija Hanhilahden muutoksilla MTK:n sokerijuurikasvaliokunta katsoo, että maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen asettaman sovittelijan Heimo Hanhilahden esitys velvoittaa sokeritoimialan osapuolia. Hanhilahti antoi esityksen 24.3.2016. Valiokunta suosittaa, että MTK ja SLC allekirjoittavat toimialasopimuksen (TAS) vuoden 2015 ehdoilla, mutta nyt esitetyillä sovittelija Hanhilahden muutoksilla.

Hanhilahden ratkaisulla vältettiin kuljetuskorvaukseen kohdistunut leikkausuhka.

Tällä varmistetaan Säkylän juurikassokeritehtaan riittävä raaka-ainehuolto. Hanhilahden esittämä ratkaisu tarkoittaa, että juurikasviljelijät joutuvat

sopeutumaan 500 000 euron leikkaukseen sokerijuurikkaan hinnassa verrattuna vuoteen 2015. Tulomenetys on vajaa euro juurikastonnilta ja tarkoittaa keskimäärin noin 800 euroa pienempää tilitystä juurikastilaa kohti, mikäli sokerin hinta ei nouse. Jos kuitenkin valkosokerin keskimääräinen vuoden 2016 hinta EU:ssa nousee yli 490 euron tonnilta, jätetään 500 000 euron leikkaus tekemättä.

Joulukuussa EU-hinta valkosokerille oli 427 euroa tonnilta. Kynnykseen pääseminen vaatii 63 euron tonnihinnan parannuksen. Täydelle kiintiömäärälle laskettuna se merkitsee Sucrokselle 5,1 milj. euron lisämyyntituottoja nykyiseen

hintatasoon verrattuna. Tästä myyntituoton lisäyksestä Sucros suuntaa 10 % viljelijöille. Ratkaisussa ei jaeta yli 490 euron/t olevia myyntituottoja viljelijöille. Tämä täyttää juuri ja juuri EU-lainsäädännön kirjaimen, jossa todetaan, että toimialasopimuksessa on tarkennettava, miten markkinahintojen kehitys jakautuu osapuolten välillä.

– Ratkaisu ohjeistaa teollisuutta tasapuolisuuteen vuoden 2017 toimialasopimusneuvotteluissa sekä luo pohjaa sokerin hinnannousun jakamiselle lainsäädännön mukaisesti. EU:n voimassa olevan lainsäädännön mukaan teollisuuden ja viljelijöiden pitää sopia säännöistä, joilla

Tenojoelta 78 tonnia lohta

Saalis edelleen keskimääräistä pienempi Kalastuskaudella 2015 Tenojoelta saatiin lohta noin 78 tonnia: Suomen puolelta 43 tonnia ja Norjan puolelta 35 tonnia.

Kokonaissaalis väheni molemmissa maissa edellisvuodesta ja oli lähes 40 prosenttia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (125 tonnia/vuosi).

Suomen puolen lohisaalis oli 11 tonnia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (54 tonnia/vuosi).

Tenojoen vesistöalueen Suomen puolen lohisaaliista paikalliset kalastajat saivat 50 prosenttia, kalastusmatkailijat 47 prosenttia ja Tenon sivujokien erilliset vapakalastajaryhmät kolme prosenttia. Norjan puolella paikkakuntalaiset saivat saaliista noin 90 prosenttia ja kalastusmatkailijat noin kymmenen prosenttia. Norjan puolella tilastoitiin lisäksi vapautetuksi 320 lohta, yhteispainoltaan noin 1 000 kiloa.

Tenojoen lohisaaliista 44% perinteisillä verkko-pyyntitavoilla

Tenojoen vesistöalueen lohisaaliista 35 tonnia saatiin eri verkkopyyntitavoilla (kulkutusverkoilla, seisovilla verkoilla ja lohipadoilla).

Lohisaaliista 43 tonnia saatiin vapasaaliina, joka jakautui lähes tasan paikkakuntalaisten ja kalastusmatkailijoiden kesken.

Suomessa lunastettiin 390 verkkopyyntilupaa ja Norjassa 230. Lohen vapakalastuslupia paikkakuntalaiset lunastivat Norjassa kolme kertaa enemmän kuin Suomessa: Norjassa 1 200 ja Suomessa 370 lupaa.

Paikallisten lunastamien lupien määrä ei kerro eri kalastustapojen todellisesta käytöstä.

Norjan puolella on arvioitu, että noin 170 verkkoluvan lunastanutta käytti jotain verkkopyyntitapaa. Samoin Suomessa verkkoluvan ostaneista vain noin puolet kalasti jollain verkkopyyntitavalla.

Kalastusmatkailu Suomessa selvästi suositumpaa kuin Norjassa

Suomen puolen kalastusmatkailijat ostivat yhteensä 33 400 kalastusvuorokautta Suomen ja Norjan väliselle rajajokiosuudelle Teno-Inarijoessa.

Norjassa myytiin vain 770 kalastusvuorokautta yhteiselle rajajokialueelle. Norjassa Tenon vesistöalueen matkailijoiden kalastus painottui Nor-

jan sivujokiin (1 200 vrk) ja Norjan puoleiselle Ala-Tenolle (1 050 vrk). Suomalaiset kalastusmatkailijat kalastivat rajajokialueen lisäksi Tenojoen Norjan alajuoksun vesialueilla noin 330 kalastusvuorokautta.

Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta. Suomessa saaliiden ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista, ja saalistilastot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemiin kalastustiedusteluihin (saalispalaute/kirjanpito, kalakantanäytteet sekä posti- ja puhelintiedustelut). Vastaamatta jättäneiden paikallisten kalastajien lohisaalis arvioidaan kalastuslupatietojen ja kalastuksen valvonnan seurantatietojen perusteella. Suomessa 60–85 prosenttia eri kalastajaryhmiin kuuluvista kalastajista ilmoitti saalistietonsa vuonna 2015.

Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että kalastusmatkailijoilla on velvollisuus ilmoittaa lohisaaliinsa sähköiseen saalisseurantajärjestelmään.

Saalisilmoitusvelvoitteeseen tultaneen siirtymään myös Suomen puolella Tenon uuden kalastussopimuksen myötä.

sokerin todellinen myyntihinta jaetaan. Nyt ensimmäisen kerran määritettiin tarve sokerin hintataulukolle. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen asettama sovittelija varmisti asian kevään sovittelulla, toteaa MTK:n juurikasvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Myllymäki.

– Alan tavoitteena tulee olla noin 17 000 hehtaarin sokerijuurikasala ja 100 miljoonan kilon tuotanto Säkylän tehtaalla. Tehtaan täydellä kapasiteetilla varmistetaan niin teollisuuden kuin viljelijöidenkin taloudelliset intressit sekä Suomelle tärkeä sokerin huoltovarmuus.

Metsäalan töiden kausivaihtelun minimointi, resurssien tehokas käyttö sekä työmaiden keskittäminen ja koon kasvattaminen – muun muassa tällaisia toiveita esittivät metsäalan yrittäjät Metsähallitukselle toimintaedellytystensä parantamiseksi.

Tehdyn kyselyn perusteella yrittäjät olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä Metsähallituksen tarjoamiin urakointiolosuhteisiin. Hyvää tilannetta halutaan parantaa edelleen ja kehittämisen kohteet ovat nyt selvillä.

– Haluamme kehittää omaa toimintaamme niin, että pystymme tarjoamaan yrittäjille ja heidän työntekijöilleen mahdollisimman hyvät olosuhteet työntekoon ja yrittämiseen. Siten varmistamme, että yrittäjä voi toimia tehokkaasti ja turhia kustannuksia välttäen, kertoo kehittämisasiantuntija Kari Louhisalmi Metsähallituksesta.

Keskeistä yrittäjän kannalta on saada omat resurssit täysin käyttöön - sekä työntekijät että koneet. Metsäalan töiden kausivaihtelu on monelle yrittäjälle suuri haaste ja siksi on tärkeää, että kausivaihtelua saataisiin vähenemään.

Yrittämisen edellytykset paranevat, kun työmaita pyritään keskittämään ja niiden kokoa kasvattamaan mahdollisuuksien mukaan. Pieniä ja muista erillään olevia työmaita vältetään.

Selvityksen tuloksia viedään käytäntöön monin eri tavoin. Uudet toiminnanohjausjärjestelmät parantavat tiedonvälitystä ja yrittäjän mahdollisuuksia oman työn suunnitteluun. Kilpailutusta ja sopimuskäytäntöjä sekä suunnittelun ohjeistusta tarkistetaan. Yrittäjän toimintaedellytysten parantaminen on teemana myös Metsähallituksen henkilöstön koulutuksessa kuluvana vuonna.

– Tavoitteena on, että Metsähallitus on myös jatkossa haluttu urakanantaja ja että tarjouskilpailumme kiinnostavat mahdollisimman monia yrittäjiä, Kari Louhisalmi toteaa.

Maaseutu Maaseutu Hermoratojen Maa seutu hieronnalla Maaseutu eläväksi!

Tämä lehti luettavana apua moneen myös netissä: www.maaseutulehdet.fi vaivaan

6

Hermoratahieroja Ritva Tolosen käsittelyssä tulee raukea olo. Päälaelta alkanut hieronta etenee vähitellen kohti varpaita ja jumissa olevat lihakset alkavat lämmetä ja rentoutua. Hermoratahieronta tuntuu selvästi lempeämmältä käsittelyltä kuin kokemukset perinteiseltä hierontapöydältä.

Tolonen kysyy välillä koskeeko, kun hän samalla venyttelee lihaksia. Kyllähän se välillä tuntuu hierojan sormien osuttua oikein jumissa olevaan kohtaan.

Hermoratahieronta on Ritva Tolosen sanojen mukaan ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa, kehon ääreishermokäsittelyä.

Koko keho käsitellään lujan lempeällä pyörittävällä otteella päästä varpaisiin.

– Hoito on hyvin rentouttavaa ja tehdään kevyen vaatekerran päältä. Hoitokerta kestää noin kaksi tuntia ja se perustuu fysiologiaan. Käsittelykertoja otetaan yleensä 5-10 kertaa viikon välein. Hermoratojen

kuntoutus on perusteellista ja aikaa vievää.

- Hermoratahieronta sopii kaikille vauvasta vaariin ja siitä on saatu apua hyvin monenlaisiin vaivoihin esimerkiksi selkä-, käsi- ja jalkavaivoihin, iskiakseen, reumaan, reumaan, ihottumiin, astmaan, erilaisiin vatsavaivoihin, migreeniin ja niin edelleen, Tolonen luettelee.

Kolmessa vuodessa mestariksi

Valion ruokalan keittiöllä kolmekymmentä vuotta työskennellyt Ritva Tolonen kiinnostui hieronnasta yrittäessään lievittää hieromalla miehensä selän välilevyn pullistuman aiheuttamia särkyjä.

- Työn ohessa opiskelin kolme vuotta Pohjois-Suomen Hermoratahierojaopistossa Martinniemellä. Kolmitasoinen koulutus päättyi suoritettuun mestarikurssiin vuonna 2015. Helmikuun alusta olen toiminut päätoimisena her-

NRO 3 MAALISKUU 2016

Ritva Tolosella on työhuone kotonaan Lapinkankaalla. – Ihmiset ovat hyvin löytäneet tänne maaseudun rauhaan. moratahierojana toiminimellä Indriana ja hoidan asiakkaita kotonani Lapinkankaalla.

Työtään hermoratahierojana Tolonen kuvaa ihanan haasteelliseksi. – Tässä ammatissa ei ole koskaan valmis. Aina oppii jotain uutta ja uteliaisuus panee hankkimaan lisää tietoa.

- On hienoa tehdä työtä nöyränä ihmisten parissa ja antaa apua heidän vaivoissaan. Tyypillisin asiakas on 40-50 –vuotias. Siinä iässä alkaa olla vaivoja jumeja eri puolilla kehoa.

Ammatit vaihtelevat laidasta

laitaan raskasta fyysistä työtä tekevistä istumatyöläisiin.

- Hieromalla saadaan jumeja pois ja se kertautuu ihmisten lisääntyvänä liikuntana. Terveenä pysyminen vaatii myös oikeaa ravintoa, Tolonen muistuttaa.

Ritva Tolonen on Hermoratahieronnan mestarit HRH ry:n jäsen. Alan koulutusta Suomessa on annettu 1980-luvulta saakka ja mestareiden kouluttaminen aloitettiin vuonna 1995.

Ilkka Hietala

NRO 3 MAALISKUU 2016

7

Euroopan ja Suomen ruokahävikki pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä EU vahvistaa ja edistää kiertotaloutta: kaikkien materiaalien uudelleenkäyttöä lisätään ja jätettä vähennetään. EU:n lainsäädännössä kiertotaloudelle asetetaan selkeät tavoitteet ja keinot. Esimerkiksi ruokahävikin halutaan puolittuvan vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pyritään muun muassa kehittämällä ruokajätteen mittaus- ja seurantamenetelmiä, etsimällä hävikin vähentämisen keinoja ruokaketjun eri osissa sekä tunnistamalla esteitä ja asioita, jotka lisäävät ruokahävikkiä tai estävät sen vähentymistä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioiden mukaan suomalaisessa ruokaketjussa syntyy vuosittain noin 400−500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokahävikkiä. Yksistään kotitalouksista ruokahävikkiä syntyy noin 120 miljoonaa kiloa, jonka taloudellinen arvo on 500 miljoonaa euroa.

Ruokahävikkiä on tärkeä vähentää ketjun kaikissa vaiheissa, sillä hävikiksi päätyvä ruoka on valmistettu turhaan ja valmistuksesta syntyneet ympäristövaikutukset ovat näin ollen myös turhia. Erityisesti

tulisi panostaa ravitsemuspalveluiden, kaupan ja kotitalouksien hävikin vähentämiseen, sillä reilusti yli puolet koko ruokaketjun syömäkelpoisesta hävikistä aiheutuu näistä vaiheista.

Ruokahävikki aiheuttaa merkittäviä ilmastovaikutuksia.

Koko ruokaketjussa hävikiksi päätyvän ruoan tuottamisessa muodostuneet ilmastovaikutukset ovat Suomessa noin tuhat miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa päästöä (CO2e-päästöä).

– Määrä vastaa yli 300 000 henkilöauton vuosittaista CO2e-päästöä eli ruokaketjun hävikki vastaa noin 6 000 miljoonan henkilöautokilometrin CO2e -päästöä, toteaa tiimipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Lukesta.

Euroopan ruokahävikin ilmastovaikutusta on laskettu loppusuoralla olevassa EU:n rahoittamassa FUSIONS-tutkimushankkeessa. − Ruokahävikin tuottama ilmastovaikutus on 16–22 prosenttia Euroopassa kulutetun ruoan ilmastovaikutuksesta, kuvailee tutkija Hanna Hartikainen hankkeessa saatuja

uusimpia tuloksia.

Hankkeen arvion mukaan hävikin mukana menetettyjen ravintoaineiden määrää havainnollistaa esimerkiksi C-vitamiinin hävikki, joka kattaisi 90 miljoonan ihmisen päivittäisen C-vitamiinitarpeen.

Ruoan jakamisesta monia hyötyjä

Ruokahävikin vähentämisellä on myös sosiaalinen merkitys.

Esimerkiksi ruoan jakaminen lisää yhteisöjen ja verkostojen välistä vuorovaikutusta.

Valmis ylimääräinen ruoka tulisi hyödyntää ravinnoksi ja esimerkiksi jakaa tai lahjoittaa tarvitsijoille. Työtä hävikin vähentämiseksi tehdään nyt monella rintamalla. − Näitä keinoja pitäisi käyttää enemmän. Selvitämme parhaillaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, miten ruoan uudelleen jakamista voitaisiin kehittää ja edistää, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen Lukesta.

Ratkaisuja haetaan myös lainsäädäntöä keventämällä. − Juuri alkavassa Valtioneuvoston kanslian selvityshankkeessa meidän olisi tarkoitus

kartoittaa normien purkamisen mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseksi, kertoo Katajajuuri.

Lukessa on ryhdytty kehittämään myös kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden hävikin seurantamenetelmiä. Kehitteillä on työkalu ruokahävikin arviointiin. Tarkoituksena on perustaa verkosto ravitsemuspalveluiden hävikin vähentämiseksi.

Huolimattomassa risujen ja oksien poltossa kytee maastopalon vaara Kevätsiivouksessa kyytiä saaneet oksat ja puutarhajätteet tulisi toimittaa kaatopaikalle tai kompostiin. Mikäli puutarhajäte päätetään kuitenkin polttaa omalla tontilla, on se osattava tehdä oikein. Risujen ja oksien poltto aiheuttaa grillien ja nuotioiden ohella eniten maastopaloja vuodessa.

Vuonna 2015 Varsinais-Suomen alueella syttyi noin 40 risujen poltosta aiheutunutta maastopaloa.

Risujen ja oksien poltosta ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaiselle. Silti on varmistettava, että risujen polttaminen tontilla on yleisten säännösten mukaan sallittua.

Esimerkiksi kunnan ympäristösuojelumääräys on huomioitava. Risujen ym. poltto on usein kielletty tai rajoitettu taajama-alueella ja avotulen tekoon on oltava aina myös maanomistajan lupa. Myöskään naapurille ei saa aiheutua haittaa puutarhajätteen poltosta. Sekajätettä, muovia tai käsiteltyä puutavaraa ei saa lainkaan polttaa puutarhajätteen seassa.

Metsäpalovaroituksen aikaan avotulen tekeminen on kiellettyä. Puutarhajätteet on luonnollisesti poltettava aina turvallisessa paikassa ja lähelle on hyvä varata vettä ja alkusammutin. Tulta on myös vartioitava. Tuhka saattaa pysyä kuumana useita päiviä polttamisen jälkeen ja syttyä uudelleen.

Jos palo leviää, paloa voi yrittää sammuttaa ensin itse alkusammuttimella. Jos palo ei sammu, on varoitettava muita ja soitettava viipymättä hätänumeroon 112.

Metsänhoidollinen ja muu kulotus vaatii ilmoituksen pelastuslaitokselle Kulotuksesta tai muusta merkittävästi savua tuottavasta tulen käsittelystä on ilmoitettava kirjallisesti pelastuslaitokselle kaksi viikkoa ennen kulotuksen alkamista.

Kuivanakin aikana saa kulottaa erityistä varovaisuutta noudattaen, ellei alueen pelastusviranomainen ole kieltänyt avotulen tekoa määräajaksi pelastustoimen alueella tai osassa sitä. Metsämaa tulee kulottaa aina kulotukseen perehtyneen metsäammattilaisen valvonnassa.

8

NRO 3 MAALISKUU 2016

Kustannus Oy

Maaseutulehdet

DIESELKORJAAMO

RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Puh. (016) 257 351 ma-pe 8.00-17.00