Elävä maaseutu 2 2014

Maa Elävä

seutu Maaseudun puolesta

Elävä Maaseutu -lehti nro 2 HELMIKUU 2014 • LEHTI LUETTAVANA MYÖS NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

Tsekkaa verkkokauppa:

www.blingfactory.fi bli f t

Telaston jjatkot

alk. 165 €

Jatka samalla linjalla.

Ota itsellesi työttömyysvakuutus.

Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

Kaasuttimen kurkut

alk. lk 154 €

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.

Ka-Mu K M O Oy I Taka-Wetkantie T k W k i 3 I 43500 Karstula, K l Finland Fi l d

Kotipitäjä -lehden lukijamatka Katso www.maaseutulehdet.fi

Täydellinen tauko antaa energiaa 6-24h • RUNSAS NOUTOPÖYTÄ, www.noutopoyta.fi • MAITTAVA AAMIAINEN • A´LA CARTE ANNOKET • ABC-BURGERIT JA PIZZAT • ELINTARVIKKEET KAUPAN HINTAAN • NESTEKAASUT, KORJAUSPALVELU

ABC Vaala, avoinna 6-24 Vaalantie 285, puh. 044 788 4874

Metsänomistajat, ostamme tukkivaltaisia leimikoita Pyydä tarjous alueesi ostomieheltä:

Jukka Pulkkinen; Kuhmo, Nurmes,Valtimo ja Lieksa Puh. 0500 137 012 Matti Kyllönen; Hyrynsalmi ja Suomussalmi Puh. 0500 202 325 Harri Tegelberg; Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala Puh. 050 300 7756 www.kuhmo.eu

2

NRO 2 HELMIKUU 2014

Yrittäjälläkin on oma työttömyyskassa – Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Ansiosidonnainen päiväraha ei ole vain palkansaajien yksinoikeus. Suomessa myös yrittäjät voivat kuulua työttömyyskassaan, joka maksaa työttömäksi jääneelle jäsenelleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) perustettiin, suomalaisten yrittäjien toimesta, laman jälkiseurauksena vuonna 1995.

Tällä hetkellä vain noin 14 % Suomen kaikista yrittäjiksi luokiteltavista henkilöistä on ottanut itsellensä vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen, kun Suomessa on noin 300 000 jäsenkriteerit täyttävää yrittäjää, osaomistajaa tai yrittäjän yrityksessä työskentelevää perheenjäsentä.

SYT-kassaan kuuluu tällä hetkellä yli 25 000 yrittäjää kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Vain liittymällä yrittäjäkassaan on yrittäjällä mahdollisuus saada, työttömäksi jäätyään, ansiosidonnaista päivärahaa. Kassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaeissa. SYT:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Jäsenvelvoite muuttuu 15 kuukauteen

-Meille on tullut paljon uusia jäseniä. Tammikuussa meihin liittyi yli 800 uutta jäsentä, mikä on uusi ennätys. Miksi näin, sitä toki pohditaan.

Analyysimme tilanteesta on se, että ihmisten tietoisuus yrittäjän ansioturvan suhteen

on lisääntynyt. Yrittäjät eivät ole aiemmin tienneet järjestelmän olemassaolosta. Myöskin taloustilanteen epävarmuus saa ihmiset varmistamaan taustaansa, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Henkilön täytyy olla 18 kuukautta kassan jäsen, ennen kuin tämä voi saada työttömyysetuutta. Ensi vuoden alusta tämä muuttuu 15 kuukauteen.

-Niille henkilöille, jotka liittyvät kassaamme nyt jäsenaikavelvoite on vain tuo 15 kuukautta.

–Palkansaajakassan jäsenen kannattaa vaihtaa SYTkassaan yritystoiminnan alkuvaiheissa. Katkottoman työttömyysturvan voi saada, jos siirtyy palkansaajakassasta SYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä. Tällöin voi siirtää meille mukanansa aiemmin kerryttämän päivärahaoikeuden eli ns. jälkisuoja-ajan, sanoo Jokinen.

Päätoimisen yrittäjän ei kannata jäädä palkansaajakassan jäseneksi, sillä se ei kerrytä yrittäjän päivärahaoikeutta ja lisäksi jo ansaittu päivärahaoikeus päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt 18 kuukautta. Jos kassan vaihtoa ei ole tehty ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, yrittäjän kannattaa liittyä SYT-kassaan mahdollisimman pian, jotta katkos työttömyysturvassa jää mahdollisimman lyhyeksi.

Ohjesääntönä toimii Jokisen mukaan se, että kannattaa aina olla jäsenenä siinä kassassa mitä työtä tekee päätoimisesti.

Yrityksessä työskentelevät perheenjäsenet katsotaan yrittäjäksi.

-Aina kannattaa huomioida myös perheenjäsenten tilanne. Yrityksessä työskentelevät perheenjäsenet luetaan myös yrittäjäksi, vaikka nämä eivät

omistaisikaan yritystä. Jos henkilö on maksanut jäsenmaksua palkansaajan työttömyyskassaan, hän ei saa sieltä korvausta, eikä myöskään maksettuja rahoja takaisin.

Tämä on valitettavasti jokaisen henkilön omalla vastuulla.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan kuuluminen on edullista ja helppoa riskien hallintaa.

-Globaalissa maailmassa ei koskaan tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Jos yritystoiminta ei onnistukaan, on etuuden taso kuitenkin vähän parempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha.

Yritystä ei tarvitse poistaa kaupparekisteristä

- Vuoden 2013 alussa työttömyysturvalaki muuttui niin, että yrittäjä voi saada etuutta, vaikka yritys jää kaupparekisteriin. Olennaista tässä on kuitenkin, että yritystoiminta lakkautetaan, eli yritys ei ole enää ALV-/ennakkoperintärekisterissä ja yrittäjä on lakkauttanut YEL-vakuutuksensa ja ilmoittautunut Työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, Jokinen opastaa.

Jokinen muistuttaa, että mikäli vakuuttamaton henkilö jää työttömäksi, eli yritystoiminta lakkaa, on henkilöllä oikeus Kelan peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

-Vaikka Kelan maksama peruspäiväraha onkin pieni, on yrittäjilläkin kuitenkin oikeus siihen, tai työmarkkinatukeen, joka on tarveharkintainen etuus.

Jäsenmaksu määräytyy vakuutustason mukaan

-Jäsenmaksu on noin 0,6-1,6 % siitä summasta mistä yrittäjä on itsensä vakuuttanut.

Yrittäjäkassassa yrittäjä va-

Taloustilanteen epävarmuus saa ihmiset varmistamaan taustaansa, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen. litsee oman vakuutustasonsa, joka voi olla korkeintaan oman YEL-vakuutuksen suuruinen, Jokinen painottaa.

Jos YEL-vakuutuksen suuruus on vaikkapa 20 000 euroa, on jäsenmaksu tuolla tasolla 284 euroa vuodessa.

Urheiluseurat, järjestöt, yhdistykset!

Tarvitsetteko oman lehden esimerkiksi juhlavuoden tai tapahtuman vuoksi?

Teemme tilauksesta asiakaslehtiä. Pyydä tarjous!

Jätä ilmoitusmyynti, sivunvalmistus ja jakelu meidän huoleksemme!

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kerran kuukaudessa JAKELU:

Jäsenmaksu on henkilökohtaisessa verotuksessa vähennyskelpoinen.

-Nettisivuiltamme löytyy laskuri, josta näkee sen kuinka jäsenmaksu määräytyy.

Jos henkilön vakuutustaso on ollut esimerkiksi 20 000

euroa vuodessa, on henkilön päiväraha noin 53 euroa, eli vähän reilu 1100 kuukaudessa se on noin 400 € enemmän kuin työttömäksi jäänyt yrittäjä saisi Kelasta kuukaudessa. www.syt.fi

Maaseutulehdet Kustannus Oy

MUHOS

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari

JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Olavi Määttä Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Myyntineuvottelija Olavi Määttä puh. 045 632 6995

Faksi: (08) 340 521

NRO 2 HELMIKUU 2014

3

5-portainen 5-portainen 5-portainen 5-portainen testivoittaja 5-portainen testivoittaja testivoittaja testivoittaja testivoittaja

Valtra N103H5 Valtra N103H5 Valtra N103H5

Maaseudun yrityksien hallinnollista taakkaa kevennetään Maatiloille ja maaseudun pieniin yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen taakan keventäminen on yrittäjien ja maaseutuviranomaisten yhteinen, joskaan ei helposti toteutettava tavoite. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toteaa, että suomalaisviranomaiset ovat tehneet ja tekevät jatkuvasti työtä sen eteen, että hallinnollista taakkaa voitaisiin säädöksiä ja valvontaa muokkaamalla keventää.

Kansliapäällikön mukaan EU:n ja Suomen hyvää tarkoittavat päämäärät esimerkiksi elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi, eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja maataloustukivalvonnan oikeudenmukaisuuden takaamiseksi vaativat joskus raskaaksi koettuja järjestelmiä ja käytäntöjä.

– EU:n selän taakse emme silti Suomessa mene, vaikka emme aina ole onnistuneetkaan säädösten yksinkertaistamisessa, Husu-Kallio sanoo.

Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriöstä näkee, että hallinnollinen keventäminen vaatii muun muassa tukien perusehtojen yhtenäistämistä ja sähköisen asioinnin laajentamista entisestään.

Maaseutuvirasto on kehittänyt vuosien ajan sähköistä tukihakua menestyksekkäästi. Sähköinen asiointi muun muassa nopeuttaa viljelijän tukihakua ja hakemusten

käsittelyä kunnissa. – Sähköinen palvelu ei ole sidottu virka-aikaan, mutta viljelijä voi kysyä kuntien maaseutuviranomaisilta neuvoja kuten ennenkin, toteaa Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola.

Tenhola korostaa, että sähköisessä haussa tarkisteet auttavat viljelijää välttämään virheitä, jotka saattaisivat johtaa tukien leikkauksiin. Hakuprosesseja sähköistämällä voidaan myös hallinnon toimintaa tehostaa.

– Törmään toistuvasti kysymyksiin ja uutisiin, joissa viitataan elintarvikeyrityksiin kohdistuvaan liialliseen byrokratian painolastiin. Kuitenkin pienten elintarvikeyritysten hallinnollista taakkaa on lainsäädännöllä vähennetty viime vuosina, esimerkiksi uudistamalla elintarvikelakiin riskiperusteisuus. Mitä pieniriskisemmästä elintarvikkeesta on kyse, sitä kevyempi on toimijan taakka, toteaa elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Niemen mukaan konkreettinen yritystoiminnan helpotus oli luopuminen elintarvikehuoneistojen hyväksymisestä. Hyväksymismenettelyn piiriin jäivät ainoastaan eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevät laitokset, joista tulee noin 30 hakemusta vuosittain. – Hallinnollinen taakka aleni arviolta 2,2 miljoonaa euroa vuodessa, Niemi sanoo.

2.

2.

2.

2.

OSTETUIN OSTETUIN OSTETUIN OSTETUIN OSTETUIN

TRAKTORIMALLI SUOMESSA 2013 TRAKTORIMALLI –––––– TRAFI –––––– SUOMESSA 2013 TRAKTORIMALLI –––––– TRAFI –––––– SUOMESSA 2013 TRAKTORIMALLI –––––– TRAFI –––––– SUOMESSA 2013 TRAKTORIMALLI –––––– TRAFI –––––– SUOMESSA 2013 –––––– TRAFI ––––––

VALTRA N103 H5

VALTRA N103 Max teho 111 hv H5 VALTRA N103 teho 465 111 Nm hv H5 Max vääntö VALTRA N103 H5 Max teho 111 Max vääntö 4700 465 hv Nm Paino kg VALTRA N103 teho 111 hv Max 465 Painovääntö 4700Nm kg H5 Kuvan traktori erikoisvarustein. vääntö 465 hv Nm Max teho 111 Paino 4700 kg Kuvan traktori erikoisvarustein.

Paino 4700 kg Max vääntö 465 Nm Kuvan traktori erikoisvarustein.

Kuvan traktori erikoisvarustein.

36-etukuormaajalla nyt Paino 4700 kg

Valtra N103 H5 Valtra Valtra N103 H5 Valtra 36-etukuormaajalla Kuvan traktori nyt erikoisvarustein.

Valtra N103 H5 Valtra 36-etukuormaajalla nyt Valtra N103 H5 Valtra 36-etukuormaajalla nyt Valtra N103 H5 Valtra 36-etukuormaajalla nyt

55.555 € 55.555 € 55.555 €

alv. 0 % alv. 0 % alv. 0 % Toimi nopeasti! Tarjous voimassa vain Konekierroksen ajan.alv.

28.2.-26.3.2014 0% Toimi nopeasti! Tarjous voimassa vain Konekierroksen ajan.alv.

28.2.-26.3.2014 0% Kysy lisää!

Toimi nopeasti! Tarjous voimassa vain Konekierroksen ajan. 28.2.-26.3.2014 Toimi nopeasti!

Tarjous voimassa vain Konekierroksen ajan.

28.2.-26.3.2014 Kysy lisää!

Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän Kysy Valtra-myyjät, AGCO Suomi020 Oy Lähimmän Valtra-myyjän Toimilisää! nopeasti!

Tarjous voimassa Konekierroksen ajan. 28.2.-26.3.2014 yhteystiedot saat numerosta 45 501 taivain www.valtra.fi Kysy lisää!

Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai Valtra-myyjän www.valtra.fi Valtra-myyjät, AGCO Suomi020 Oy Lähimmän Kysy lisää! saat yhteystiedot numerosta 45 501 tai Valtra-myyjän www.valtra.fi yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai Valtra-myyjän www.valtra.fi Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Keminmaa Kuusamo yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Oulu Yliklaavu 0400343784 Leinonen 0408497176 Pätsi 0400343785 Kajaani Väänänen 0407597204 Rovaniemi Torvinen 0400343786 Sutinen 0403522228

T

Työ menee uusiksi

yöelämä muuttuu vääjäämättä ja nopeasti.

Perinteiset toimialat murtuvat, mutta onneksi uutta tulee tilalle. Se vaatii kuitenkin uudenlaista osaamista, vanhojen mantrojen kyseenalaistamista ja luopumista, kertoo Telma uusimmassa numerossaan.

– Kun pyöriä tilataan Kaukoidästä, toimitusaika on 5–6 kuukautta. Kun tuotanto on omissa käsissämme, voimme reagoida kysynnän muutoksiin muutamassa päivässä, kertoo Helkaman toimitusjohtaja Jari Elamo syitä, miksi Jopon valmistus

siirtyi takaisin Suomeen.

Helkama on hyvä, tosin poikkeuksellinen esimerkki siitä, miten globalisaatio ja työelämän muutos heittelee tuotantoa nopeasti eri puolille maailmaa. Työn ja talouden murros ei sinänsä ole uutta, vaan ainutlaatuista on muutoksen nopeus ja laajuus.

– Aikoinaan kesti tuhat vuotta, että tuotanto siirtyi idästä länteen, nyt vastakkainen liike on tapahtunut parissa vuosikymmenessä Aasian nousun myötä, Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola sanoo.

Pienen maan päättäjillä ei

ole mahdollisuutta ohjata yleistä kehitystä, joten vaihtoehdoksi jää sopeutuminen.

Uusista olosuhteista on pyrittävä hyötymään ja etsittävä uusi menestys. Asioita on osattava yhdistää uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi, joille on kysyntää. Tulevaisuuden toivoiksi on nostettu muun muassa peliala, energia, ympäristö- ja terveysteknologia sekä tietotekniikkapalvelut.

– Jatkuva tulevaisuuden skannaaminen tuo muutoskyvykkyyttä ja ketteryyttä.

Sitä kautta yritys on kyvykkäämpi tarttumaan uusiin asioihin. Ennakointi on kult-

tuuri, tiivistää Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysja varajohtaja Olli Hietanen.

Tulevaisuudentutkija vertaa nykytilannetta mustaan surmaan, joka keskiajalla tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä ja murskasi talouselämän. Raunioista kasvoi uudenlainen talous.

– Nykyisiä ammatteja tulee poistumaan valtava määrä, ja se johtaa kysymään, mitä työ oikein on. Meidän täytyy keksiä musta surma 2.0:n jälkeen uusi bisnes ja siihen tarvittavat ainekset. Uuden maailman ansaintalogiikka täytyy löytää ja oivaltaa.

4

NRO 2 HELMIKUU 2014

Jo joka kolmannen suomalaisen kulutusvalintoja ohjaa ekologisuus Tämän ovat huomanneet myös kauppiaat

Lähi- ja luomuruoka eivät ole vain pienen piirin ostoslistalla, vaan yhä useamman suomalaisen syömistä ohjaa ruuan eettisyys ja ekologisuus. Lähija luomuruokaan erikoistuneet verkkokaupat ovat nousseet vastaamaan kasvavaan kysyntään. Asiantuntijan mukaan verkko on luonnollinen väylä tavoittaa ekologisesta kuluttamisesta kiinnostuneet kuluttajat ympäri Suomen.

Eettiseen ja ekologiseen kuluttamiseen perehtyneen Tripod Researchin selvitysten mukaan jo joka kolmannen suomalaisen ostoskassiin tipahtaa eettisesti, ekologisesti ja terveyden kannalta paras vaihtoehto. Tämä on näkynyt myös luomu- ja lähiruoan kasvavana kysyntänä.

– Me kutsumme heitä LOHAS-ihmisiksi. Nimitys tulee sanoista Lifestyles of Health and Sustainability. Heille on tärkeää, että tuote on tuotettu eettisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla, kertoo johtaja Jussi Keinänen Tripod Researchilta.

Luomu kiinnostaa ikään ja paikkaan katsomatta.

Moni ajattelee, että eettinen ja ekologinen syöminen ja kuluttaminen ovat lähinnä kaupunkilaisnuorten trendi. Näin ei kuitenkaan ole. Päinvastoin, siinä missä kansainvälisesti nuoret näyttävät vanhemmilleen mallia, Suomessa ekologisesta kuluttamisesta ovat kiinnostuneet juuri vanhemmat ikäluokat.

– Suomalaisille se tulee

Mitä on luomuruoka?

Lähi- ja luomuruoka eivät ole vain pienen piirin ostoslistalla, vaan yhä useamman suomalaisen syömistä ohjaa ruuan eettisyys ja ekologisuus. ikään kuin luonnostaan. Me olemme aina saaneet ruokaa suoraan metsästä ja meillä on myös vahva kierrättämisen kulttuuri, Keinänen avaa.

Ilmiön laajuuden ovat huomanneet myös viime keväänä perustetun luomu- ja lähiruokaa suoraan tiloilta välittävän Kotitila.fi -verkkopalvelun perustajat.

– Meille on tullut tilaajia ympäri Suomen. Tämä kertoo siitä, että puhtaasti ja eettisesti tuotetulle ruoalle on selvästi

kysyntää läpi maan, kertoo verkkopalvelun toimitusjohtaja Eeva-Maria Kytönen.

Verkkokauppa luonnollinen väylä myös ruokaostoksille Vaikka puhtaasti ja ekologisesti tuotetun ruoan kysyntä on kasvanut, edelleen esimerkiksi lähi- ja luomulihan saatavuus on ollut huonoa jopa suuremmissa kaupungeissa.

Tästä ongelmasta sai alkunsa myös Kytösen verkkokauppa.

Tuottajat ja kuluttajat tarvit-

sivat helpon tavan löytää toisensa.

Tällä hetkellä Kotitila.fi kokoaa yhteen kymmenen tilan tuotteet eri puolilta Suomea.

Lihatilaukset kuljetetaan Itellan kylmäkuljetuksena suoraan kotiin.

Lohas-kuluttajia tutkinut Keinänen uskoo, että verkkokauppa on tehokas väylä luomu- ja lähiruoan välittämiseen kuluttajille.

– Luomu- ja lähiruoasta kiinnostuneet kuluttajat ovat

jo valmiiksi verkossa, joten heidän on luonnollista tehdä myös ruokaostoksia siellä.

Kytönen uskoo, että puhtaan ja ekologisen ruuan verkkokaupalla on valtava kasvupotentiaali.

– Suomi on harvaan asuttu maa, ja meillä on pitkät välimatkat tuottajien ja kuluttajien välillä. Jotenkin se pitää ratkaista, jotta voimme vastata kasvavaan kysyntään.

Elävä Maaseutu -lehti on maaseudun asialla!

- Luomuruoalla tarkoitetaan luonnonmukaisesti, ympäristöystävällisesti ja eettisesti tuotettua ruokaa.

Tuotantomenetelmät eivät saa olla haitallisia ihmisten, eläinten, kasvien tai ympäristön hyvinvoinnille.

- Luomutuotannossa vältetään keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita.

- Kotieläimille taataan mahdollisuus lajinomaiseen käyttäytymiseen.

Luomueläimet syövät myös lajilleen ominaista ravintoa.

- Tuotannossa pyritään säästämään energiaa ja hyödyntämään uusiutuvaa energiaa.

- EU:n luomuasetuksen mukaan luomuna saa myydä tuotteita, joiden maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95 prosenttia on luonnonmukaisesti tuotettu.

Lähteet: www.luomuruoka.fi, www.mtk.fi

Mitä on lähiruoka?

- Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.

- Lähiruoka on mielellään tuotettu ja jalostettu oman alueen, kuten maakunnan, raaka-aineista.

- Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan käyttämällä seudun omia elintarvikkeita voidaan haitallisia päästöjä ilmakehään vähentää jopa 80 %. Tämä johtuu muun muassa kuljetusmatkojen lyhenemisestä.

Lähteet: www.mtk.fi, Maa- ja metsätalousministeriö

MTK:n johtokunta:

Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä tulossa maho Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa ympäristöystävällisimmällä tuotantotavalla.

Viljelijät haluavat jatkaa ympäristötoimia, mutta lainsäädäntöä tiukempien toimien kustannustaakkaa he eivät voi kantaa yksin.

Ympäristökorvauksen pitää kattaa lisätyöstä ja matalammasta satotasosta aiheutuvat kustannukset, vaatii MTK:n johtokunta.

Maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä on päätetty, että myös suorien tukien saaminen edellyttää

viljelijältä uusia ympäristötoimia.

Uudet tukiehdot lisäävät byrokratiaa, viljelijöiden hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Näiden toimenpiteiden kustannuksista vastaa yksin viljelijä.

Ympäristökorvausjärjestelmän valmistelun aikana on puhuttu paljon korvauksen aiempaa tarkemmasta kohdentamisesta.

Nykyisessä ympäristökorvausjärjestelmän luonnoksessa esitetään kohdentamisaluetta, joka kattaa yli 70 % Suomen peltopinta-alasta.

– Onko tämä aitoa kohdentamista, kun valtaosa peltopinta-alastamme on kohdentamisalueella, johtokunta kysyy.

MTK:n johtokunta edellyttää, että kohdentamisalue rajataan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien alueelle. Kohdentamisalueen riittävällä rajauksella mahdollistetaan tehokkaat kannustimet herkimmille alueille. Vain tällä tavalla saadaan käytettävissä olevilla varoilla riittävä vaikuttavuus ja korvaus ympäristötoimista

aiheutuvista lisäkustannuksista tilatasolla. Kohdentamisalueen tiukempi rajaus mahdollistaa myös paremman keinovalikoiman ja laajan sitoutumisen ympäristökorvausjärjestelmään Järvi-Suomessa.

MTK:n johtokunta paheksuu tapaa, jolla ympäristöministeriö on vedättänyt maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelua. Lannoitteiden käyttöä ohjaava nitraattiasetus on ollut ympäristöministeriön valmistelussa jo kolmatta vuotta.

– Asetuksen uudistusta käytetään nyt kahvana, jolla ympäristöministeriö haluaa vääntää ympäristökorvausjärjestelmää oman mielensä mukaiseksi, sanoo johtokunta.

– Mitä vesistömme hyötyvät siitä, jos viljelijät eivät pysty sitoutumaan ympäristötoimiin liikaa kiristyvien ehtojen ja korvaustasojen romahtamisen takia? Halutaanko todella ajaa suomalainen tuotanto ahtaalle ja lisätä vaihtotaseen alijäämää tuontiruualla?

NRO 2 HELMIKUU 2014

5

Maaseutu vetää matkailijoita ulkomailta

Kotimainen kysyntä hieman notkahti

MTK:n maaseutunuoret sanovat ei geenimuuntelulle

Viivästynyt talven tulo ja talouden epävarmuus näkyvät maaseutumatkailuyrityksissä kotimaisen kysynnän hiipumisena. Hieman kohentuneet talousnäkymät Euroopassa antavat uskoa ulkomaisen kysynnän pysymiseen jatkossakin hyvänä.

Maaseutumatkailuyrittäjille tehdyn suhdannekyselyn mukaan ulkomaalaisten vapaaajan matkailijoiden määrä pysyi ennallaan 47 ja kasvoi 29 prosentilla yrityksistä. Maaseutu- ja mökkimatkailu vetää venäläisiä edelleen hyvin.

Venäläiset olivat merkittävin ulkomaalainen asiakasryhmä 56 prosentilla yrityksistä. Toisaalta Venäjän talouskasvun hidastuminen ja ruplan kurssin heikkeneminen edelleen saattaa muuttaa tilannetta.

Kotimaisten vapaa-ajan matkailijoiden määrä pysyi syysjoulukuussa 2013 ennallaan 46 ja kasvoi 20 prosentilla

MTK:n maaseutunuorten valiokunnan kanta geenimuunteluun on kielteinen.

Maaseutunuoret haluavat nostaa turvallisen, puhtaan ja laadukkaan suomalaisen ruoan jokamiehenoikeudeksi.

Suomessa ruoantuotanto on puhdasta, ympäristöystävällistä ja ekologista, mutta myös tehokasta.

– Pystymme tällä hetkellä ylpeinä sanomaan tuottavamme maailman puhtainta ruokaa maailman puhtaimman luonnon keskellä. Haluamme, että voimme sanoa näin myös vuosien päästä ja antaa tuleville sukupolvillekin mahdollisuuden nauttia puhtaasta luonnostamme, sanoo valiokunta kannanotossaan.

– Jos laskemme pelloille torjunta-aineita, kasvitauteja ja tuhohyönteisiä kestävät lajikkeet, hukkaamme vuosikymmenien työn ympäristömme suojelussa.

Todellisuudessa kun ei tiedetä, miten näiden geenimuunneltujen kasvien tuominen luontoon vaikuttaa sen tasapainoon.

Nuorten tuottajien tavoitteena on tuottaa laadukasta ruokaa kustannustehokkaasti ympäristöä suojellen ja kuluttajaa arvostaen.

– Mielestämme yhteiskuntavastuullisen toimijan kuuluu näin tehdä. Ruoan kulutuksen kasvu maailmassa on todellista, mutta tuotantoa ei tästä huolimatta tule tehostaa ihmisten ja eläinten terveyden kustannuksella, maaseutunuoret muistuttavat.

MTK:n maaseutunuorten valiokunnan mukaan GMO-tuotteiden testausta ohjaa raha.

– Toivomme saavamme puolueetonta tutkimustietoa geenimuunneltujen lajikkeiden vaikutuksesta ympäristöömme ja ihmisiin. On erittäin valitettavaa, että tietyt kotimaiset toimijat vetoavat tutkimuksiin, jotka on tehty geenimuunneltuja tuotteita markkinoivien yritysten toimesta.

– Mielestämme kuluttajilla on oikeus tietää ruokansa sisältö ja sen vaikutukset terveyteen. Tähän työhön tarvitsemme myös kuluttajien apua. Vasta kuluttajien vaatimuksesta saamme lisää puolueetonta tutkimustietoa.

Uskaltaisitko sinä syödä sellaista ruokaa, jonka geeniperimää on muokattu kestämään torjunta-aineet, kasvitaudit ja tuhohyönteiset, maaseutunuoret kysyvät.

– Me MTK:n maaseutunuoret emme halua, emmekä myöskään tahdo sellaista rehua kotieläimillämme syöttää.

maaseutumatkailuyrityksistä.

Huomattavaa on, että laskua oli edellisvuoteen verrattuna noin kolmasosalla yrityksistä.

Kotimaisten ryhmä- ja työmatkailijoiden osalta markkinatilanne on heikentynyt.

Kotimainen vapaa-ajan ryhmämatkailu kasvoi 15 ja väheni 30 prosentilla yrityksistä.

Työmatkailijoiden määrä väheni 38 prosentilla yrityksistä viime vuoden syys-joulukuuhun verrattuna.

Talven ja kevään odotukset ovat varovaisia kotimaisen matkailun suhteen. Ulkomaisten asiakasmäärien odotetaan pysyvän hyvällä tasolla. Lumen puute eteläisessä ja keskisessä Suomessa on vaikeuttanut etenkin aktiviteettien ja ohjelmien toteuttamista asiakkaille ja näin heikentänyt kysyntää.

39 prosenttia yrityksistä arvioi ulkomaisen kysynnänpysyvän tammi-huhtikuussa vii-

me vuoden tasolla. Neljäsosa yrityksistä arvioi ulkomaalaisten vapaa-ajan matkailijoiden määrän kasvavan. Puolet yrityksistä arvioi kotimaisen vapaa-ajan matkailunkysynnän pysyvän ennallaan, ja vain 13 prosenttia arvioi sen kasvavan. Huomattavaa lisäksi on, että 40 prosenttia yrityksistä arvioi kotimaisen työmatkailun vähenevän.

Osassa yrityksistä on kuitenkin jo nähtävissä merkkejä vilkastuvasta kysynnästä kesää kohti mentäessä. Suomalaisten toivotaan hyödyntävän kotimaan matkailun mahdollisuudet ja pitävän monipuoliset maaseutumatkailukohteet mielessä matkasuunnitelmissa. Yritykset toivovat kiinnostuksen näkyvän myös ostokäyttäytymisenä, joka omalta osaltaan tukee maaseudun elinvoimaa, Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

Haastava markkinatilan-

ne vaatii aggressiivisempaa markkinointia, tuotekehittelyä ja uusia jakelukanavia.

Maaseutumatkailun vetovoimaa ja kysyntää kasvattavat persoonalliset, maaseutumaisen aidot palvelut, lähiruoan suosio ja puhdas luonto virkistysvaikutuksineen ja aktiviteetteineen. Myös maaseudun arvostuksen kasvu (Maaseutubarometri 2014) – etenkin kiireettömän maaseutukulttuurin arvot – tuovat maaseutumatkailulle suuria mahdollisuuksia. Näistä vahvuuksista viestiminen potentiaalisille asiakkaille on maaseutumatkailuelinkeinon yhteinen ja suuri tehtävä.

Maaseutumatkailukohteiden myynti on tällä hetkellä sirpaleista ja löydettävyys sähköisistä jakelukanavista hankalaa. Kokoavia valtakunnallisia myynti- ja palvelukanavia ei ole lukuun ottamatta mökki- ja huvilamatkailukoh-

teita. Asiaan tulee kuitenkin parannus huhtikuussa, kun Lomalaidun ry avaa matkamaalle.fi –sivuston. Esimerkiksi maatilalomat, monipuoliset majoitukset, maaseudun ruoka-, juhla- ja kokouspaikat ja erilaiset aktiviteetit ympäri Suomen löytyvät jatkossa yhdestä kanavasta. Maaseutumatkailuyrityksiä ja palveluja kokoava sivusto avautuu Kotimaan Matkailumessujen yhteydessä 11.4.2014.

Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n, Lomalaidun ry:n ja MTK:n toimeksiannosta tehtyyn suhdannekyselyyn vastasi 91 yritystä ympäri Suomen.

Kyselyn tulokset: http:// www.mtk.fi/ajankohtaista/ tiedotteet/tiedotteet_2014/ helmikuu/fi_FI/maaseutumatkailu_vetaa/

Verinäyte voi kertoa, kuinka suuri on riskisi kuolla sairauteen viiden vuoden kuluessa Suomalaiset ja virolaiset tutkijat ovat tunnistaneet ihmisen normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä biologisia merkkiaineita, joiden määrä veressä kertoo riskistä kuolla viiden vuoden sisällä mihin tahansa sairauteen.

Suomalaistutkijat ovat yhteistyössä Viron biopankin kanssa pystyneet tunnistamaan tavallisesta verinäytteestä kuolleisuuteen liittyviä biologisia merkkiaineita.

Noin 17 000 suomalaisen ja virolaisen vapaaehtoisen koehenkilön verinäytteestä määritettiin yli sadan erilaisen aineenvaihduntatuotteen määrä. Tutkijat seurasivat tutkimukseen osallistuneiden terveydentilaa viiden vuoden ajan ja tarkastelivat mitattu-

jen merkkiaineiden määrien yhteyttä kuolleisuuteen.

Tutkimuksessa huomattiin selkeä yhteys neljän eri aineenvaihduntatuotteen ja viiden vuoden seuranta-ajan aikana tapahtuneiden kuolintapausten välillä. Kuolleisuuteen yhdistetyt merkkiaineet albumiini sekä aiemmin tuntemattomat sitraatti, alfa-1 hapan glykoproteiini ja VLDLpartikkelit ovat normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä aineita. Ratkaisevaksi osoittautuikin niiden suhteellinen määrä tai VLDL-partikkelin osalta koko.

Näiden neljän merkkiaineen suhteellinen määrä veressä auttoi takautuvasti tunnistamaan väestöstä henkilöitä, jotka olivat suuremmassa

riskissä kuolla mihin tahansa sairauteen seuraavan viiden vuoden aikana. Sama tulos saatiin, vaikka tunnetut kuolleisuuden riskitekijät, kuten ikä, tupakointi, alkoholin käyttö, kolesteroliarvot, lihavuus ja verenpaine, huomioitiin. Tunnistetut merkkiaineet ennustivat kuolleisuutta myös tarkasteltaessa pelkästään perusterveitä henkilöitä.

– Erityisen mielenkiintoisen löydöksestä tekee se, että nämä merkkiaineet yhdistyvät hyvin erilaisiin kuolinsyihin, kuten syöpään ja sydän-ja verisuonitauteihin. Vaikuttaisikin siis siltä, että ne kertovat jotakin elimistön yleisestä pahoinvoinnista. Pyrimme jatkotutkimuksilla selvittämään löytyisikö taustalta jotain

yhdistävää tekijää, sanoo dosentti Johannes Kettunen Helsingin yliopistosta.

–Uskomme, että tulevaisuudessa näitä tuloksia hyödyntämällä voidaan tunnistaa korkean kuolleisuusriskin henkilöitä ajoissa, ja näin ohjata heidät asianmukaiseen hoitoon. Runsaasti lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan, ennen kuin nämä löydökset voidaan siirtää käytännön lääkärintyöhön, Kettunen toteaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa kehitettyä NMR-spektroskopia menetelmää, jolla voidaan tutkia suhteellisen pienillä kustannuksilla suuria näytemääriä.

Tutkimus suoritettiin yhteistyössä Suomen molekyylilää-

ketieteen instituutin (FIMM), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä Viron Biopankin kanssa.

Biomarkkerit ovat veri- tai kudosnäytteestä määritettäviä biologisia merkkiaineita.

Näitä merkkiaineita löytyy yleensä jokaiselta, mutta niiden määrä elimistössä vaihtelee. Tässä tutkimuksessa osallistujien verinäytteestä määritettiin NMR-spektroskopia-menetelmällä lähes 90 rasva-arvoihin liittyvää biomarkkeria, 4 proteiinia ja 17 pienikokoista aineenvaihduntaan liittyvää biomarkkeria.

Tutkimusta tukivat Sydäntutkimussäätiö ja Suomen Akatemia.

6

NRO 2 HELMIKUU 2014

Taloyhtiö muista tarkastaa korjausurakan vakuutusturva Murtovaras ”korjauspuuhissa” arvoesineet taskussaan, tulipalo työmaalla tai asunnot vedenvallassa. Taloyhtiön on varauduttava riskeihin varmistamalla taloyhtiön vakuutusturva korjaushankkeen ajaksi. ”Tärkeää on sopia siitä, kuka tarkastaa taloyhtiön korjaushankkeen aikaisen vakuutusturvan”, korosti vanhempi lakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke haltuun –seminaarissa Oulussa tiistaina.

Esimerkiksi taloyhtiön hallituksen kannattaa miettiä oman vakuutusturvansa taso korjaushankkeen aikana.

Laajaan kiinteistövakuutukseen kuuluu yleensä hallituksen vastuuvakuutus, joka korvaa hallituksen päätöksillään aiheuttamat taloudelliset vahingot.

Hallituksen vastuuvakuutuksessa on korjaushankkeessa ongelmalista se, että korvaussummat ovat yleensä kovin pieniä. ”Hallituksen kannattaa miettiä, haluaako se korottaa oman vastuuvakuutuksensa korvausmäärää”, kertoi Pynnönen.

Ennen kuin hanke pyörähtää käyntiin, on taloyhtiön muistettava tehdä ns. riskilisäilmoitus vakuutusyhtiölle.

Ilmoitus on tehtävä kaikista korjaushankkeista, joihin liittyy vakuutuksen kannalta jokin lisäriski. ”Vakuutusyhtiöllä on lisääntyvän riskin takia oikeus periä taloyhtiöltä lisämaksua.

Lisämaksu perustuu ajatukseen, että jos taloyhtiössä korjaushankkeen aikana tehdään tulitöitä, vakuutusyhtiö saa paremman suojan tulipaloriskin varalta”, Pynnönen sanoi.

Korjaushankkeiden keskiössä on rakennustyövakuutus, jolla vakuutetaan rakenteilla tai korjattavana oleva rakennus. Rakennustyövakuutus korvaa rakennustyössä työn kohteelle aiheutuneet äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot ehdoissa luetelluin rajoituksin. ”Suosittelen, että rakennustyövakuutuksen ottaa urakoitsija, ei taloyhtiö”, sanoi Pynnönen.

On tärkeää, että taloyhtiöt tuntevat kiinteistövakuutuksensa ja asukkaat kotivakuutuksensa ehdot sekä vakuutusten periaatteet.

Monet asukkaat tekevät korjaushankkeen aikana omia huoneistokohtaisia remontteja, minkä vuoksi heidän on tärkeää varmistaa, että kotivakuutukseen kuuluu myös vastuuvakuutus. Colemont vakuutusmeklareiden myyntijohtaja Antero Miikin mukaan se takaa, ettei asukas joudu korvaamaan huolimattomuudellaan tai varomattomuudellaan naapureille aiheuttamaansa vahinkoa.

Taloyhtiön kiinteistövakuutus turvaa taloyhtiön rakenteet eli seinät, katot ja lattiat ja vakuuttaa ne. Asukkaan ottama kotivakuutus tuo suojaa irtaimiston ja esim. vuotovahinkojen varalta

Metaani kasvattaa turvetta Metaani säätelee sammalen kasvua saatavissa olevien ravinteiden kautta. Näin soiden typpitalous on kytköksissä metaanin kiertoon. Sitä kautta myös ilmastonmuutos hidastuu. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta. Siinä selvitettiin metaania hapettavien bakteerien merkitystä metaanihiilen ja

ilmakehän typen sitoutumisessa rahkasammaliin eri-ikäisillä soilla Siikajoen maankohoamisrannikolla Pohjois-Pohjanmaalla.

Soiden sammalpeite estää kasvihuonekaasu metaanin pääsyä ilmakehään. Rahkasammalien sisällä viihtyvät bakteerit hapettavat suon syvyyksistä kumpuavaa metaa-

nia ja vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää sammalten kasvua.

Metaanin hapetus kiihdyttää typensidontaa sammalissa – tämä ilmiö selittää soihin kertyvän typen määrän ja myös rahkasammalten kasvumenestyksen vähäravinteisilla soilla.

Turvevarantojen kasvu hidastaa hiilidioksidin lisääntymistä ja ilmastonmuutosta.

Suot saavat suuren osan tarvitsemastaan typestä sadeveden typpilaskeuman kautta.

Pitkän ajan kuluessa typpeä kuitenkin kertyy sammaliin enemmän, kuin typpilaskeuman määrä antaisi olettaa.

Ristiriidan selittävät sammalissa elävät typensitojabakteerit.

Jyväskylän yliopistossa tehdyt stabiili-isotooppimittaukset

osoittivat, että biologinen bakteerien aikaansaama typensidonta on tärkeä typenlähde turvetta muodostaville sammalille ja sitä kautta soiden paksuuskasvulle. Aikaisemmin mittausongelmat ovat estäneet metaania hapettavien bakteerien toiminnan tutkimisen, joten uusi tutkimusmenetelmä tuotti yllättäviä tuloksia. ”Saimme selville, että metaanin hapetus tarjoaa hiilen lisäksi isäntäsammalelle typpeä, mikä korostaa metaanikierron tärkeää merkitystä suoekosysteemin toiminnassa ja kehityksessä”, Amerikasta Mount Holyoke Collegesta Suomeen juuri palannut suotutkija Tuula Larmola toteaa. ”Biologisen typensidonnan yhteys metaanihiilen kiertoon muodostaa tärkeän mekanismin. Sammalkerros toimii suodattimena metaanin päästöille ilmakehään. Sammal ja sen bakteerisymbiontit saavat metaania hapettavien bakteerien ansiosta lisähiilidioksidia ja siten kilpailuetua kasvuunsa”.

Kotipitäjä -lehden lukijamatka Kolmårdeniin ja Abba-museoon 28.–31.5.2014 Katso www.maaseutulehdet.fi

Iisalmen TURBOhuolto • Uudet alkuperäiset turbot henkilöautoihin, kuorma-autoihin, traktoreihin, metsäkoneisiin ym.

• Muuttuvageometriset turboahtimet (VNT, VGT, VTG) • Turbojen huollot kaikkiin merkkeihin

P. 050 559 9295

Porovedentie 121, IISALMI www.iisalmenturbohuolto.fi

NRO 2 HELMIKUU 2014

7

Meijeriala – syötävän hyvä ammatti Meijerit ovat pitkälti automatisoituja tuotantolaitoksia, joissa hyödynnetään alan huipputeknologiaa ja prosessiautomatiikkaa. Meijereissä valmistetaan maidosta monenlaisia päivittäiseen ruokapöytään kuuluvia elintarvikkeita kuten juustoja, voita ja jogurttia. Työllisyystilanne alalla on ollut perinteisesti hyvä..

Ammatillinen perustutkinto – meijeristi Hämeen ammatti-instituutti on Suomessa ainoa oppilaitos, jossa voi suorittaa meijerialan ammatillisen perustutkinnon.

Koulutuksessa perehdytään esimerkiksi eri maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja niiden hallintaan, maitotuotteiden laadunvalvontaan, hygieniaan sekä alan logistiikan erityispiirteisiin.

Meijerialan perustutkinnossa käytännön tekemisellä on merkittävä osuus.

Koulutuksesta noin vuosi on työssäoppimista meijerialan

yrityksissä. Osa opinnoista suoritetaan näiden jaksojen aikana. Jaksoilta opiskelijoille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Perustutkinnon opiskelijoilla on mahdollisuus asua koulun alueella sijaitsevissa asuntolarakennuksissa.

Asuntola-asuminen on maksutonta.

Meijeristit työskentelevät tavanomaisesti meijeriyritysten tuotteiden valmistajina, tuotteiden laadunvarmistajina ja joskus myös tuotepakkaajina. He tekevät usein kolmivuorotyötä.

Hämeen ammatti-instituutti järjestää oppilaitoskohtaisen erillishaun hakijoille, joilla on aikaisempi tutkinto. Erillishaun hakuaika on sama kuin valtakunnallisen yhteishaun.

kohteena on prosessi- ja materiaalitekniikka, alakohteena bio- ja elintarviketekniikka Opiskelussa on tärkeää elintarviketeollisuuden tuotannon tuntemisen lisäksi oppia kone- ja laitetekniikkaa, automaatiotekniikkaa, materiaalitekniikkaa sekä ymmärtää energia-, talous-, ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtia. Opintoihin sisältyviltä harjoittelujaksoilta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Bio- ja elintarviketekniikan insinöörillä (AMK) on vahva käytännön osaaminen elintarvike- ja ympäristöbiotekniikan alalla. Työtehtävien laajaan valikoimaan kuuluvat esimiestehtävät, valvonta-, prosessin hoito- ja kunnossapitotyöt sekä erilaiset laadun hallintaan liittyvät tehtävät.

Insinööri AMK

Elintarviketieteiden maisteri

Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK)) valmistuu meijeriteknologiaan opinnoissaan painottuneita insinöörejä (AMK). Haku-

Helsingin yliopisto tarjoaa Viikin kampuksella monipuolista elintarviketieteiden korkeakouluopetusta, jossa

Meijerit ovat pitkälti automatisoituja tuotantolaitoksia, joissa hyödynnetään alan huipputeknologiaa ja prosessiautomatiikkaa. Kuva Ville Salminen. elintarviketeknologialla on keskeinen osa. Kaikki elintarviketeknologian opiskelijat suorittavat aluksi ETK-tutkinnon. Sitä seuraavan ETM-

tutkinnon voi suorittaa maito-, liha- ja viljateknologiassa sekä yleisessä elintarviketeknologiassa. Maitoteknologian opintosuunnasta valmistuu

elintarvikealan asiantuntijoita, joiden erityisosaaminen painottuu maidon ja maitovalmisteiden teknologiaan, kemiaan ja mikrobiologiaan.

Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! iöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet www.maaseutulehdet.fi

Kaikki kodin kalusteet keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet tehtaanmyymälästä!

Kaikki kodin kalusteet

usteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon!

Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! rot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet

Kaikki kodin kalusteet tehtaanmyymälästä! tehtaanmyymälästä!

S I ON

Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla!

Myymälässämme Ota mitat ja mielikuvitus paljon malliryhmiä. mukaan, niin suunnitellaan Tule ja ihastu!

Ota mitat ja mielikuvitus yhdessä komerot

UKUOVET yksilöllisillä liukuovilla!

Myymälässämme paljon malliryhmiä.

Tule ja ihastu!

mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla!

Myymälässämme - ilmainen suunnittelupalvelu malliryhmiä. myymälässä paljon Tule ja ihastu!

V I S I ON

- nopeat toimitukset LIUKUOVET

- ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä - nopeat toimitukset - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille

- monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ilmainen suunnittelupalvelu - ei ostorajoituksia myymälässä - nopeat toimitukset - myös jälleenmyyjille - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille

Meiltä myös normaalikeittiöt! www.keittiokalustetukut.fi

www.keittiokalustetukut.fi www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi vikaari-ovet et Holvikaari-ovet

% -70% 70% myös lasiovet

-ovet

www.visionliukuovet.fi www.visionliukuovet.fi

ark. 9-18, la 9-14 ark.

9-14 ark. 9-18, 9-18, lala9-14 Lakeuden Lakeuden Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU myös lasiovet

myös lasiovet

valkoiset vakiomittaiset varasto-ovet

Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663 Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663

akiomittaiset varasto-ovet Helmikuun aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin. .

ikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin.

Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663

8

NRO 2 HELMIKUU 2014

3780 € • Mikko Kontio, Kempele • Ari Mustonen, Kajaani

TILITOIMISTOPALVELUT • Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

p. (08) 336 423, fax 336 493

Pörhön vaihtoautot

Pörhö Takuu vaihtoautot (1v. / 20tkm): Ford Focus 1.6 Trend Wagon, 89tkm...................................-08 13.800 Ford S-MAX 2.0TDCi 163, Shift Trend, 7-h, 164tkm,sis. alv.-12 27.500 Jeep Patriot 2.0 CDD Limited 4x4, 133tkm .........................-08 18.800 Mercedes-Benz C 230T Aut. Avantg. STW, 113tkm .............-07 21.500 Nissan Primeira 1.6 XE Traveller, 89tkm..............................-07 12.600 Jeep Patriot 2.0 CDD Limited 4x4, 133tkm .........................-08 18.800 Peugoet 207 Sport Leather 1.6, 27tkm...............................-07 12.900 Peugeot 308 SW Sport 1.6 HDi Wagon, 137tkm .................-08 12.500 Peugeot 308 SW Premium 1.6 VTi, 98tkm..........................-10 14.300 Peugeot 3008 Sport HDI, 166tkm.......................................-10 16.900 Peugeot 5008 Premium HDI, 84tkm...................................-10 20.900 Skoda Octavia 1.6 TDI DSG Combi Experience, 19tkm.........-12 27.900 Toyota Avensis 1.8 Sol Technical 67tkm..............................-08 18.500 Toyota Avensis 2.2 D-CATLinea Wagon, 102tkm, sis.alv......-09 22.900 Volkswagen Beetle 1.6 TDI, runsain varustein, 100tkm......-12 19.900 Volkswagen Golf 1.2 TSI Trendline, 69tkm..........................-10 15.900 Volkswagen Golf 1.4 TSI Comfortl. Variant, 165tkm............-09 16.800 Volkswagen Golf 1.4 TSI DSG-aut Limited Variant, 93tkm ..-08 17.400 Volkswagen Golf 1.2 TSI Comfortl. Variant, 71tkm..............-11 19.800 Volkswagen Golf 1.6 TDI DSG-aut Comfortline, 5tkm .........-13 28.500 Volkswagen Jetta 1.6 TDI DSG-aut Comfortl. 20tkm...........-12 28.500 Volkswagen Passat 2.0 FSI Comfortl. Variant 177tkm.........-07 14.200 Volkswagen Polo 1.4 Comfortline, 79tkm ..........................-10 13.900 Volkswagen Polo 1.2 TSI Comfortline, aut.ilmastointi, 2tkm-13 17.700 Volkswagen Polo 1.4 GTI DSG-aut. 180hv, 9tkm.................-13 29.900 Volkswagen Sharan 2.0TDI DSG-aut, 7-h, 150tkm, sis. alv.-11 38.400

Muut vaihtoautot: Audi A3 2.0 TDI, 271tkm.....................................................-04 Audi A4 1.8 Turbo , 147tkm................................................-04 BMW 318 I Compact, 126tkm.............................................-02 BMW 520i Touring, 243tkm................................................-02 HJY-246Citroen Xsara 2.0HDI SX Berline STW, 274tkm.......-04 Mazda 3 1.6 Elegance 4-ov, 188tkm...................................-04 Peugeot 406 2.0 HDI ST Executive aut, 373tkm ..................-03 Peugeot 407 executive 2.0, 79tkm .....................................-06 Renault Clio 1.2 Confort, 107tkm .......................................-05 Renault Kangoo 1.6, 87tkm ...............................................-05 Volvo V40 1.8 Spw, erittäin siisti, 179tkm ..........................-02 Volkswagen Bora 1.4 Firstline, 76tkm ................................-04 Volkswagen Golf 1.9 TD Variant Atlantic, 186tkm...............-06 Volkswagen Jetta 2.0 TDI, 275tkm .....................................-06 Volkswagen Passat 1.6, 326tkm.........................................-97 Volkswagen Caddy Maxi 1.6 TDI DSG, 7-h, 195tkm, sis. alv -12

8.500 13.900 7.500 7.900 3.500 6.800 3.500 11.500 5.800 7.500 5.900 10.900 11.500 9.600 2.600 25.600

Hyöty-/erikoisajoneuvot: Fiat 5610 Liberty as-auto...................................................-98 Solifer Artic 480 Matkailuvaunu ........................................-10 Fiat Scudo Van 2.0 JTD, 195tkm..........................................-03 Ford Transit Connect L 1.8 TDCi, 99tkm, sis alv....................-07 Peugoet 306 XRDT 1.9 Wagon ( paku 2:lle), 350tkm ..........-97 Peugeot Expert Tepee 2.0 HDI 1+7 hlö, sis. alv...................-09 Volkswagen Transporter 2.0 TDI, 204tkm, 5-ov, sis. alv......-10

14.500 19.900 4.500 10.800 1.900 18.900 21.500

Katso kaikki autot netistä www.porho.fi Markku Karjalainen Automyyjä 0400 509592

Tero Mourujärvi Automyyjä 040 744 6314

Toivo Tauriainen Automyyjä 0400 587430

Huoparintie 8 93600 Kuusamo. Puh. 020 762 44. Palvelemme: ma - pe 8 - 17, la 10-14

etunimi.sukunimi@porho.fi (puheluhinta lankap. 8,21 snt/puhelu+6,9 snt/min matkap. 8,21 snt/puhelu+16,9 snt/min)

p. 0107685915 p. 0107684778