Elävä maaseutu 1 2016

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 1 HELMIKUU 2016 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Iisalmen TURBOhuolto • Uudet alkuperäiset turbot henkilöautoihin, kuorma-autoihin, traktoreihin, metsäkoneisiin ym.

• Muuttuvageometriset turboahtimet (VNT, VGT, VTG) • Turbojen huollot kaikkiin merkkeihin

Alumiiniset erikoisosat moottorikelkkoihin

Telaston jatkot

307-325 tai 305-327 - 165€/pari 307-345 tai 305-348 - 170€/pari 307-365 tai 305-371 - 188€/pari saatavilla myös mittatilaustyönä.

P. 050 559 9295

UUTUUS! Nyt saatavilla liukurungon vahvikkeet 2016 malleihin:

Polaris Axys 155” ja Axys 163” Yamaha SR Viper ja Arctic Cat 141-163”

200€/pari

Porovedentie 121, IISALMI www.iisalmenturbohuolto.fi

OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA

Tunnelin jatkot alk. 85€ NYT UUTUUTENA! Telaston pyörät KROMATTUNA alk. 60€

Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset 45 vuoden kokemuksella.

Ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla.

Alumiiniset kaasuttimen kurkut 155€/pari

OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. Puh. 0400 681 898

www.oulundieselhuolto.fi

TILITOIMISTOPALVELUT • Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

p. 010 3223370, fax 336 493

Pertti Moilanen Hankintaesimies

POLTTOÖLJY

- lämmitys ja moottori Oulun seudulla palvelee

010 328 1710 - Edulliset hinnat - Hyvät maksuehdot - Luotettavat toimitukset -

St1 Oy Pohjois-Suomi www.st1.fi

Hailuoto, Ii, Haukipudas,Yli-Ii, Kiiminki, Oulu, Kempele, Oulunsalo, Muhos, Utajärvi,Vaala 044 256 8472 pertti.moilanen@junnikkala.com

Elävä Maaseutu maaseudun asialla!

Alumiiniset kaasuttimen kurkut läppärungoilla 270€/pari Sis. kumiputken kiinnitykseen.

Säädettävät tangon korokepalat 5.5”-8” musta 150€ pinnoittamaton 125€

Astinlaudan vahvikkeet alk. 65€/pari Tsekkaa verkkokauppamme:

www.blingfactory.fi

Ka-Mu Oy I Taka-Wetkantie 3 I 43500 KARSTULA I puh 020 144 1460

2

NRO 1 HELMIKUU 2016

Viljasadosta riittää vientiin Vuoden 2015 viljasato oli pienin kolmeen vuoteen. Silti 3,7 miljardin kilon sadosta riittää 3,2 miljardin vuosikulutuksella vielä 500 miljoonaa kiloa vientiin. Suomeen on viime vuosikymmeninä tuotu viljoista merkittävästi vain ruista, jonka tuotanto on kattanut kotimaisen kulutuksen ani harvoin. Viime syksy oli poikkeus, sillä ruissato, noin 108 miljoonaa kiloa, kattaa ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen kotimaisen tarpeen.

Kahden huippusatovuoden jälkeen viljasato pieneni yli kymmenen prosenttia. Sekä ohra-, kaura- että vehnäsato pienenivät, kun taas ruissato nousi lähes 45 prosenttia vuodesta 2014. Reilusti yli puolet viljasta eli noin 2,3 miljardia kiloa käytetään maatiloilla pääosin kotieläinten rehuksi. Loput viljasadosta eli arviolta 1,4 miljardia kiloa jää muuhun käyttöön kotimaan ruoka- ja juomateollisuuteen sekä vientimarkkinoille.

Laadussa toivomisen varaa

Vehnäsato oli määrällisesti hyvä, lähes miljardi kiloa. Se on satavuotisen tilastointihistorian kolmanneksi suurin.

Vehnän leivontalaatu jäi kuitenkin heikoksi. Vain noin 18 prosenttia sadosta ylittää leivontalaatukriteerit. Määrällisesti vähemmän leivontalaatuista vehnää oli viimeksi seitsemän vuotta sitten.

Hernettä ja papua lähes tuplasti

Sekä herneen (25 milj. kg) että härkäpavun (27 milj. kg) sato nousi edellisvuodesta peräti 25–75 prosenttia.

Satomäärien nousua siivitti hernealan kaksinkertaistuminen ja härkäpapualan kasvu yli 50 prosentilla. Molempien valkuaiskasvien viljelyala kasvoi sokerijuurikkaan tasolle eli yli 10 000 hehtaariin. Kotimaisella valkuaistuotannolla on tilaa sekä ruoka- että ruokintapöydissä. Kotieläinten ruokinnassa kotimaisen rehuvalkuaisennomavaraisuusasteeksi on arvioitu vain 15 prosenttia.

Tuoreviljasadosta ennätys

Pääosa noin 650 000 hehtaarin rehunurmialasta korjataan säilörehuksi ja vain noin kuudesosalta rehunurmialaa korjataan kuivaheinäsatoa. Säilörehusato nousi vuodesta 2014 viisi prosenttia. Kuivaheinäsato oli keskinkertainen.

Viime kesänäntuorevilja-ala ohitti kuivaheinäalan. Viljaalasta jo yli 100 000 hehtaaria korjattiin tuoresäilöviljana ja kokoviljasäilörehunan kotieläinten rehuksi.

Luomutuotanto edelleen vai muutamia prosentteja

Sekä kotieläin- että kasvintuotannossa luomun osuus on keskimäärin 2 prosenttia lähes kaikkien tuotteiden osalta.

Viljoista eniten luomuinta on ruis. Vuoden 2015 ruissadosta noin kahdeksan prosenttia eli hieman yli viisi miljoonaa kiloa oli luomua.

Luomuviljoista määrällisesti eniten tuotettiin kauraa eli noin 45 miljoonaa kiloa. Myös herneellä, härkäpavulla sekä nurmi- ja seosviljarehuilla luomutuotannon osuus oli muita kasveja suurempi,10-20 prosenttia.

Maatilat ovat tunnollisia tiedonantajia

Luonnonvarakeskuksen Tilastopalveluiden jokasyksyiseen satotutkimukseen antoi tietonsa jälleen yli 95 prosenttia kaikista tilastokyselyyn kuuluvista tiloista. Vuonna 2015 satotiedot kysyttiin noin 6 000 tavanomaista ja 600 luomutuotantoa harjoittavalta tilalta.

Otantatutkimuksen perusteella laskettiin kaikkien Suomen noin 51 000 maatilan satotiedot myös alueittain tärkeimpien peltokasvien osalta. Satotilaston ennakkotiedot julkistettiin 6.11.2015. Tuolloin esitettyihin tietoihin ei tullut suuria muutoksia. Nyt julkistetut lopulliset satotiedot kattavat ennakkotietoja suuremman määrän viljelykasveja.

Maidon tuottajahinta laski, viljan pysyi ennallaan ja perunan nousi Maidon ja lihan tuottajahinnat laskivat vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. Viljan tuottajahintojen lasku sen sijaan pysähtyi ja kananmunien sekä perunan tuottajahinnoissa oli nousua. Tiedot käyvät ilmi Luken Maataloustuotteiden tuottajahinnat -tilastosta.

Meijerit maksoivat maidontuottajille vuonna 2015 keskimäärin 38 senttiä litralta.

Luku ei sisällä jälkitiliä eikä maidon tuotantotukea. Hinta laski edellisvuodesta reilun kuusi senttiä litralta (-14 %).

Tuottajille maksetut jälkitilitiedot kerätään meijereiltä maalis-huhtikuussa.

- Kuukausitasolla maidon keskimääräinen hinta alkoi laskea loppuvuodesta 2014 ja se jatkui vuonna 2015 heinäkuuhun asti, jonka jälkeen se alkoi jälleen nousta. Marrasjoulukuussa se oli noussut 39 senttiin litralta ilman jälkitiliä ja tuotantotukea, kertoo aktuaari Sirpa Karppinen Luonnonvarakeskuksesta.

Lihan tuottajahinnat laskivat

Naudan-, sian- ja siipikarjanlihan keskimääräiset tuottajahinnat jatkoivat vuonna 2015 toista vuotta laskuaan. Myös lampaanlihan keskimääräinen tuottajahinta kääntyi laskuun.

Teurastamot maksoivat tuottajille sonninlihasta vuonna 2015 keskimäärin 336 euroa

Viljan tuottajahintojen lasku pysähtyi

Viljojen tuottajahinnat kääntyivät nousuun vuoden 2015 aikana, viljalajista riippuen hieman eri aikaan vuodesta.

Keskimäärin vuonna 2015 maksettiin tuottajille peruslaatuisesta leipävehnästä 167 euroa ja rehuvehnästä 138 euroa tonnilta.

- Leipävehnän hinta oli edellisvuoden tasolla ja rehuvehnän hinta kolme prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2014, Karppinen kertoo.

Mallasohran keskimääräinen perushinta oli 159 ja rehuohran 137 euroa tonnilta. Mallasohran hinta oli edellisvuoden tasolla ja rehuohran hinta kolme prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Kauran keskimääräinen hinta oli viisi

prosenttia edellisvuotta korkeampi (133 euroa). Rukiin keskimääräinen tuottajahinta jatkoi laskuaan loppuvuoteen, mutta alkoi sitten nousta. Rukiin tuottajahinta oli keskimäärin 175 euroa tuhannelta kilolta, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta alhaisempi.

Ruokaperunan ja kananmunien tuottajahinnat nousivat

Ruokaperunan tuottajahinta on noussut kuukausittain koko vuoden 2015 saavuttaen joulukuussa 22 euroa sadalta kilolta.

Vuositasolla laskettuna ruokaperunan keskimääräinen tuottajahinta oli 18 euroa sadalta kilolta, mikä on 21 prosenttia edellisvuotta enemmän.

A-luokan kananmunien keskimääräinen tuottajahinta vuonna 2015 oli 107 euroa sadalta kilolta. Hinta nousi edellisestä vuodesta kaksi

prosenttia.

- Tuotantotavoittain tarkasteltuna tuottaja sai lattia- ja ulkokanojen munista 108 euroa sadalta kilolta, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin virikehäkkikanojen munista.

Luomumunien tuottajahinta oli keskimäärin 256 euroa sadalta kilolta, mikä oli 4 prosenttia edellisvuotta enemmän, Karppinen kertoo.

Tilaston taustaa

Tuottajahinta on viljelijän maataloustuotteesta saama hinta ilman arvonlisäveroa.

Tiedot tuottajahinnoista perustuvat ensimmäisille ostajille eli meijereille, teurastamoille, maatalouskaupalle, viljaa käyttävälle teollisuudelle sekä kananmuna- ja perunapakkaamoille tehtyihin kyselyihin.

Tiedot kerätään kuukausittain.

Ilmoitus Kotipitäjässä tavoittaa kaikki!

Kotipitäjä -lehden JÄTTIJAKELU MUHOS, UTAJÄRVI, VAALA, PALTAMO

SEKÄ OULUSSA: Maikkulaan, Knuutilankankaalle, Iinattiin, Heikkilänkankaalle, Madekoskelle, Sanginsuuhun, Pikkaralaan, Peräkylään ja Lapinkankaalle!

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

sadalta kilolta ja kaikesta naudanlihasta keskimäärin 290 euroa sadalta kilolta. Sonninlihan hinta on kolme prosenttia ja keskimääräinen naudanlihan hinta neljä prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Lihasiasta maksettiin kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän eli 148 euroa sadalta kilolta. Myös broilerinlihan tuottajahinta laski seitsemällä prosentilla 136 euroon sadalta kilolta. Karitsanlihasta maksettiin tuottajalle 379 euroa sadalta kilolta eli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän.

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Faksi: (08) 340 521

NRO 1 HELMIKUU 2016

3

Pohjoisen maidontuotannon vuoden 2015 kansalliset tuet vahvistettu Hallitus vahvisti tammi–joulukuun 2015 maidontuotannolle maksettavan pohjoisen tuen lopullisen määrän. Tukea korotetaan nyt 0,1–0,3 sentillä 7,8–35,7 senttiin litralta tukialueesta ja tuettavasta ajanjaksosta riippuen.

Maidolle maksettiin vuonna 2015 litrakohtaista pohjoista tukea poikkeuksellisesti käyttäen neljää eri tukitasoa, joiden jaksot olivat 1.1.–28.2., 1.3.–31.7., 1.8.–31.10. ja 1.11.–31.12. Tämä johtui kahdessa eri vaiheessa myönnetystä maidontuotannon kansallisesta kriisituesta sekä elokuun alussa käyttöön otetusta tukiyksikkökertoimesta. Tukea litraa kohti korotetaan nyt näillä jaksoilla porrastetusti tukialueittain siten, että maidontuotannolle varattu tuki tulisi mahdollisimman täysimääräisesti käytetyksi. Vastaava tuen täydentäminen tehdään vuosittain, kun koko vuoden ai-

kana tuotetut maitomäärät pohjoisen tuen alueella ovat selvillä.

Maidontuotannon pohjoista tukea koskeva tukiyksikkökerroin eli tukeen oikeuttava osuus tuotetuista maitolitroista oli 1.8.2015 alkaen 0,90. Tukiyksikkökerrointa tarvittiin loppuvuoden 2015 ajan, jotta pohjoisen tuen komission päätösten rajaamaa maidon tukikelpoisen tuotannon enimmäismäärää ei ylitetty. Tukiyksikkökerroin on otettava huomioon, jos halutaan vertailla yksikkötukea (senttiä / litra) jaksoilla 1.1.–31.7.2015 ja 1.8.–31.12.2015. Kun tukikelpoista tuotantoa rajoitettiin kertoimella loppuvuoden ajan, oli maksettu yksikkötuen taso vastaavasti korkeampi. Tästä syystä tukiyksikkökertoimen käyttö ei ole vähentänyt tuottajien saamaa maidon pohjoisen tuen määrää.

TILITOIMISTOPALVELUT • Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

Sanna halusi hiuksiinsa eloa ja ryhtiä.

Jörö-Jukan Kati lisäsi hiukan särmää kupariseen väriin. www.joro-jukka.fi löydät lisää ennen ja jälkeen -kuvia.

Hiustesi asiantuntija:

Uusikatu 19 • ajanvaraus 010 376 5260 • nettiajanvaraus www.joro-jukka.fi 010-numeroon norm. soittohinnat sis. alv 24%: puhelut lankaverkosta 8,21 snt/puh+ 5,9 snt/min, puhelut matkapuhelimista 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min

Muutoksia EU:n pintaalaperusteisiin tukiin Elävä Maaseutu -lehti Maaseudun puolestapuhuja

p. 010 3223370, fax 336 493

Luomusitoumukset ja osa ympäristösopimuksista haettavina Tänä vuonna voi hakea sekä uusia luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia että uusia luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksia. Hallitus hyväksyi tänään asetuksen ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta vuonna 2016.

Vuonna 2016 viljelijät voivat hakea luonnonhaittakorvausta ja antaa uuden viisivuotisen luomusitoumuksen. Voimassa oleviin luomusitoumuksiin voidaan liittää uutta korvauskelpoista alaa tai tehdä uusi sitoumus, jos uusi ala ylittää viisi hehtaaria.

Viljelijät ja rekisteröidyt

yhdistykset voivat hakea kosteikkojen hoitoa koskevia ympäristösopimuksia, maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevia ympäristösopimuksia sekä alkuperäisrotujen kasvattamista koskevia ympäristösopimuksia. Kosteikon hoitosopimusta voi hakea myös vesioikeudellinen yhteisö.

Korvausta voidaan hakea myös ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamiseen kosteikon rakentamiseksi tai perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen.

Uutta ympäristösitoumusta ei voi antaa

Ympäristösitoumuksen toimenpiteille asetetut tavoitteet

vuosille 2014–2020 ylitettiin monelta osin jo viime vuonna, ja siksi tänä vuonna ei voi antaa uusia ympäristösitoumuksia. Esimerkiksi suojavyöhykkeitä perustettiin viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä vesienhoitosuunnitelmissa oli arvioitu tarpeelliseksi.

Viime vuonna annettu ympäristösitoumus voidaan kuitenkin esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa siirtää viljelijältä toiselle tai jakaa viljelijöiden kesken.

Korvauskelpoisiin aloihin pieniä muutoksia Korvauskelpoisuus voidaan tänä vuonna antaa sellaisille peltoaloille, jotka viljelijä on saanut hallintaansa uusjakosuunnitelmissa päätettyjen tilusjärjestelyjen kautta. Perus-

lohkoon on myös mahdollista liittää enintään 0,1 hehtaaria sellaista peltoalaa, joka ei aiemmin ole ollut oikeutettu korvaukseen. Uusjakoaloja voidaan hyväksyä enintään viisi hehtaaria sitoumusta tai hakemusta kohden.

Korvauksista aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion määrärahojen rajoissa. Vuonna 2016 ympäristökorvaukseen, luomukorvaukseen ja ei-tuotannollisten investointien korvaukseen arvioidaan tarvittavan noin 295 miljoonaa euroa. Luonnonhaittakorvauksen kokonaismenojen arvioidaan olevan noin 547 miljoonaa euroa.

Hallitus hyväksyi muutoksia perustuesta, viherryttämistuesta ja EU:n nuoren viljelijän tuesta annettuun valtioneuvoston asetukseen. Nämä EU-tuet maksetaan maatalousmaan perusteella. Tänään päätettiin myös viherryttämistuen ja nuoren viljelijän tuen vuoden 2016 tukitasot.

EU:n pinta-alaperusteisten tukien saamiseksi viljelykasvien juurilla tulee olla mahdollisuus päästä peltomaahan.

Viljely, jossa tuotantokasvit ovat irti maaperästä, ei EU-komission tulkinnan mukaan oikeuta kyseisiin tukiin. Tällaisen viljelyn kokonaispinta-ala on pieni suhteessa Suomen 2,3 miljoonan hehtaarin maatalousmaa-alaan. Kasvihuonetuotannolle EU-tukia tärkeämpi tuki on kansallinen kasvihuonetuotannon tuki, johon ei ole tulossa kasvien ilmoittamisen tai tukiehtojen muutoksia.

EU:n tulkinta koskee esimerkiksi viljelyä betonipohjaisissa kasvihuoneissa, joissa viljelykasvien juuret eivät pääse maaperään. Esimerkiksi mansikan viljely säkeissä tai laatikoissa siten, että ne ovat irti maasta, ei oikeuta jatkossa perustukeen, viherryttämistukeen eikä EU:n nuoren viljelijän tukeen.

Viljelykasvien juurilla katsotaan olevan mahdollisuus päästä maaperään, jos pellon pinnalla on vettä läpäisevä kangas, jonka päällä viljelykasvit ovat esimerkiksi pohjasta rei’itetyissä ruukuissa. Esimerkiksi taimitarhaviljely tai marjojen tunneliviljely voi olla tällaista.

Tästä vuodesta alkaen perustukeen, viherryttämistukeen tai EU:n nuoren viljelijän tukeen oikeuttava kasvihuoneviljelyala ilmoitetaan päätukihaussa erikseen viljelykasveittain.

Kasvihuoneala-nimisiä koodeja ei tukihaussa enää ole. Asetusmuutoksella päätettiin lisäksi, että hunajantuotantoon käytettävät seoskasvustot luokitellaan viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksessa yhdeksi viljelykasviksi.

Viherryttämistuen ja nuoren viljelijän tuen vuoden 2016 tukitasot päätetty Viherryttämistuen tukitaso säilyy vuoden 2015 tasolla: AB-tukialueella 74,5 ja C-tukialueella 65,3 eurossa hehtaarilta. EU:n nuoren viljelijän tuki on 50 euroa hehtaarilta vuonna 2016. Tukien ensimmäinen erä maksetaan joulukuussa 2016. Nyt vahvistetut tukitasot tarkistetaan vielä ennen maksamista, kun tukiin oikeuttavat pinta-alat ovat tiedossa.

Vaatimusta säilyttää maatalousmaa avoimena täsmennettiin koskemaan maatalousmaata, jota ei käytetä varsinaiseen maataloustoimintaan. Tällä tarkoitetaan alaa, jolta ei korjata satoa tai jota ei käytetä laiduntamiseen. Varsinaiseen maataloustoimintaan käytettävät alat pysyvät avoimena viljelyn tai laidunnuksen vuoksi.

4

NRO 1 HELMIKUU 2016

Palvelevia Stemma-kauppiaita yli 40 vuotta

stemma.fi

!

S Y Ä S Y R U P P LO

ORIGINAL

KOKO MALLISTO

-30%

1149,(1647,-)

199,-

ILTASATU-PÄÄTY 160 cm 99,- (198,-)

-50%!

359,(599,-)

ILTASATU-JENKKISÄNKYPAKETTI 160 x 200 cm Bonnel-jousituksella 359,- (599,-) Pocket-jousituksella 399,- (798,-)

-50%

Saatavana myös tammijaloilla.

HILDING ORIGINAL -JENKKISÄNKYPAKETTI 1149,- (1647,-) Jenkkisänky pussijousituksella 160 x 200 cm, Hilding profiloitu sijauspatja ja 14 cm Royal-jalat.

Myös muita kokoja!

Iltasatu-mallisto uudistuu. Vanhat pois jopa

-40%

99,-

(199,-)

BELLA TV-TASO Leveys 135 cm, valkoinen. RAJOITETTU ERÄ!

Kaikki Monika-moduulisohvat vähintään -30%!

(248,-)

Saatavana myös 2- ja 3hengen sohvat!

-41% LOLA-RUOKAILURYHMÄ Pöytä 140 x 80 cm + 4 tuolia.

Tuolin värit musta, harmaa ja valkoinen

449,-

Kysy meiltä joustavaa rahoitusta!

(764,-)

299,-

-33%

RENO-KOMERO 2-os. 100 cm 199,- (248,-)

(373,-)

-38% Esim. MONIKA-KULMASOHVA Kangasverhoilulla alk. 1695,- (2739,-)

1695,(2739,-)

RENO-KOMERO 3-os. 150 cm 299,- (373,-)

STEMMA OULU Ilmarinkatu 9, 90400 Oulu, puh. 0424 896 700 www.stemma.fi

MA–PE 10–19 LA 9.30–15 SU 12–16

Oikean lämmitystavan valinta säästää energiaa ja laskee lämmityskustannuksia Taloyhtiöiden sekä pientalojen omistajat harkitsevat nykyään lämmitysjärjestelmien uusimistarpeen ilmettyä järjestelmän uusimisen yhteydessä myös lämmitystavan muuttamista. Varsinkin nykyaikaiset lämpöpumppuratkaisut ja tekniikan kehittyminen ovat tuoneet uusia kustannustehokkaita ja useamman lämmitysmuodon yhdistämisen mahdollisuuksia niin taloyhtiöille kuin pientaloillekin.

Lisääntyneet mahdollisuudet vaikuttaa lämmitysjärjestelmien muuttamiseen, eivät kuitenkaan toimi pientalon tai taloyhtiön omistajalle takeena siitä, että aina saataisiin aikaan merkittävää säästöä. Rivi- ja kerrostalojen asunto-osakeyhtiöissä omistajilla ja hallituksella ei ole aina riittävää tietotaitoa kokonaisprosessin läpivientiin. Tällöin vaarana on, että tehdään ratkaisuja, jotka ovat joko keskenään ristiriidassa tai eivät merkittävästä hinnastaan huolimatta tuota kuitenkaan sitä säästöä, jota lähdettiin tavoittelemaan.

Suomessa lämmitettyä huonetilaa kohden käytetty lämmitysenergian määrä on laskenut viimeisen 30 vuoden aikana noin puoleen. Tämä selittyy rakennusten paremmalla eristystasolla sekä kerros- ja rivitaloasumisen yleistymisellä. Tosin sähkönkulutus on likimain viisinkertaistunut samassa ajassa aiheuttaen kasvua energian kokonaiskulutuksessa ja kasvun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin.

Kotitalouksissa merkittävin energiasäästö saadaan aikaan käyttämällä energiatehokkaita lämmitysjärjestelmiä ja parantamalla lämpöeristyksiä.

Lämmitystavan uusiminen ja sen tuomat ostoenergian säästömahdollisuuksien hyödyntäminen kustannustehokkaalla tavalla jää usein vähälle huomiolle kiinteistön omistajan tehdessä päätöksiään. Lämmitystavan uusimisessa tulee huomioida ainakin uuden järjestelmän kokonaishankintahinta, vuosittaiset ylläpitoja huoltokustannukset sekä järjestelmien uusimistarve tekniseen käyttöikään perustuen. Mikäli kannattavuus- ja takaisinmaksuaikalaskenta on tehty realistisesti, saattaa alkuperäinen suunnitelma eri lämmitysjärjestelmistä tai niiden yhdistelmistä yllättää. Lämmitysjärjestelmien uusimisen lähtökohtana tulee olla hyvä lähtötilanteen kartoitus sekä omiin tarpeisiin ja osaamiseen pohjaava päätös. Lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä kannattaa aina selvittää riittävän hyvin lähtötilanne.

Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat mm. rakennuksen sijainti ja koko, tilaajan taloudelliset lähtökohdat sekä omat ajatukset ja toiveet.

Takasinmaksuaikalaskennan kannalta olennaista on erottaa kustannukset, jotka johtuvat itse investoinnista ja kulut, jotka aiheutuvat järjestelmän käytöstä. Tyypillisimmät investointikulut aiheutuvat järjestelmän suunnittelu- ja asen-

nuskustannuksista, laitehankinnoista sekä mahdollisista liityntämaksuista (esimerkiksi kaukolämpö ja sähköverkko).

Käyttökuluja syntyy lähinnä itse energiakustannuksista, huolto- ja korjauskustannuksista. Myös vuotuiset perusmaksut ovat mahdollisia.

Lähtökohtaisesti ei kannata uusia koko lämmönjakolaitteistoa, ellei rakennukseen ole tulossa myös peruskorjauksina pinta-, käyttövesi – ja viemäriremontteja. Kun lämmitysjärjestelmien uusiminen on tarpeellista, voidaan ajatella että kalliimpien järjestelmien asennuttaminen on perustellumpaa kohteissa, joissa on enemmän lämmitettäviä neliöitä. Tämä johtuu siitä, että usein kalliimpien järjestelmien käyttökustannukset ovat alhaisempia ja samalla lämmitettävää neliötä kohden säästö on suurempi.

Mitä enemmän lämmityskuluja säästetään jokaisella neliömetrillä, sitä nopeammin lämmitysjärjestelmään tehty investointi maksaa itsensä takaisin.

Jos katsotaan suomalaisten kerros- ja rivitaloasuntoosakeyhtiöiden hoitomaksuja huomataan, että energiatehokkuusajattelulle löytyy merkittäviä taloudellisia perusteita.

Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,25 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Tästä suurin suhteellinen osuus, 23,4 prosenttia, aiheutui lämmityskustannuksista. Vastaavasti kerrostaloasunto-osakeyhti-

öiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,54 euroa huoneistoneliöltä. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli suurin, 23,8 prosenttia. Muita hoitokuluihin vaikuttavia tekijöitä olivat korjaukset 22,5 prosentin osuudella ja vedenkäyttö 7,9 prosentin osuudella. Energian osuus kokonaisuudessaan oli yli 35 prosenttia, jos ei huomioida käyttäjäsähköä. Sekä kerros- että rivitaloasuntoosakeyhtiöissä hoitomaksujen suurin yksittäinen syy on siis lämmitystarve ja siitä aiheutuvat ostoenergiakustannukset.

Kolme käytetyintä ja perinteistä lämmitysmuotoa suomalaisessa rakennuskannassa ovat olleet sähkö, öljy ja kaukolämpö, mutta esimerkiksi vuosina 2013–2014 valmistuneissa pientaloissa (18774 kpl) oli suosituin ensisijainen lämmitysmuoto maalämpö (7836 kpl) noin 42 % osuudellaan.

Suorasähkölämmityksen ja vesikierteisellä lämmityksellä on suuri ero, kun asiaa vertaillaan elinkaaren ja kustannussekä kannattavuuden näkökulmasta. Lämmitysjärjestelmät eroavat merkittävästi huoltotarpeen, toimintavarmuuden sekä ylläpitokustannusten osalta. Esimerkiksi laskennallisesti käyttökustannuksiltaan ja energian hinnan osalta edulliset lämpöpumppujärjestelmät vaativat säätöä ja toiminnan varmistusta sekä osaamista merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi kaukolämpö ja suorasähköpatterilämmitys.

- Suorasähköjärjestelmissä

on useita etuja, haasteita sekä säästömahdollisuuksia. Suorasähköjärjestelmä on perinteisesti luotettava ja toimintavarma järjestelmä. Kuitenkin, suorasähköjärjestelmä on perinteisesti sähkönhinnan muutoksien armoilla ja jopa usean sadan euron kuukausimaksut kovina pakkauskausina saavat talon omistajat tuskastumaan.

Suorasähköjärjestelmät elävät parhaillaan merkittävässä muutoksessa, sillä lisälämmitysjärjestelmien avulla sekä koko ajan halpenevien aurinkosähköjärjestelmien avulla saadaan merkittävää energiansäästöä nyt ja tulevaisuudessa, kertoo Raksystemsin johtava energia-asiantuntija Antti Hatsala.

Esimerkiksi lisälämmitysjärjestelmillä, kuten varaavilla takoilla tai ilmalämpöpumpuilla voidaan saada jopa 25–35 % säästö lämmityssähkön kulutuksessa. Kun lisälämmitysjärjestelmien käyttöön yhdistetään nykyaikainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, lämmöntalteenotto nousee ja kokonaissäästö on 30–40%, verrattuna suorasähkölämmitykseen tai koneellisella poistolla toimivaan ilmanvaihtojärjestelmään ilman lämmöntalteenottoa. Aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuajat ovat lähtökohtaisesti yli 10-vuotta, mutta hinnat laskevat jatkuvasti ja sähkön hintojen noustessa, myös takaisinmaksuaika paranee.

Vesikiertoisten lämmönjakojärjestelmien edut suora-

sähköön verrattaessa, on mahdollisuus valita halvin energialähde sekä mahdollisuus yhdistää erilaisia energialähteistä, kuten puun polttamista, kaukolämpöä, öljyä, maakaasua, lämpöpumpputekniikka ja aurinkoenergiaa. Vesikiertojärjestelmien alkuinvestointikulut ovat suuremmat kuin suorasähköjärjestelmien.

-Nykyään hybridilämmitysjärjestelmät herättävät kiinnostusta, koska joustava järjestelmä antaa kuluttajalle mahdollisuuden valita kulloinkin halvimman energialähteen sekä yhdistää tähän lisälämmitysjärjestelmiä ja ilmanvaihdosta saatavaa energiasäästöpotentiaalia. Hybridilämmitysjärjestelmät vaativat käyttäjältä sitoutumista ja tietotaitoa, jotta järjestelmää toimii suunnitellulla tavallaan, Antti Hatsala jatkaa.

Vesikiertoisissa järjestelmissä ostoenergia hinnan osalta halvimpina vaihtoehtoina ovat viime vuosina olleet paljon lisääntyneet maalämpöpumppujärjestelmät sekä puu – ja pellettilämmitysjärjestelmät.

Helppokäyttöisen ja varmatoimisen kaukolämmön hinta on vaihdellut merkittävästi alueittain ja viime vuonna halventuneet öljy- ja sähkölämmitys sekä poistoilmalämpöpumppu tekniikan lisääntyvä käyttöönotto asuinkerrostalossa, ovat pitäneet myös kaukolämmön hinnannousua osittain kurissa.

NRO 1 HELMIKUU 2016

5

Metsähallituksella edelleen hyvä maine Metsähallituksella on edelleen hyvä maine, tuoreesta sidosryhmätutkimuksesta ilmenee.

Yleisesti ottaen tulokset ovat samalla tasolla kuin viime vuosina. Maine on hiukan heikentynyt edellisvuodesta, mutta oli sama tai vähän parempi kuin 2013.

Metsähallitusta pidetään vastuullisuudessa esimerkinomaisena organisaationa, ja myÜs tehtävissä onnistumisesta annetaan mainio arvosana. Joustavuudesta ja kehityskyvystä annetaan sitä vastoin heikot arviot.

Kun kysyttiin käsitystä muutamasta erikseen nimetystä päätehtävästä, parhaat arvosanat Metsähallitus sai onnistumisestaan luonnonsuojelussa. Kaikki ryhmät kansalaisjärjestÜjä ja mediaa lukuun ottamatta katsoivat Metsähallituksen onnistuneen luonnonsuojelussa hyvin. Eri intressien yhteensovittamisessa on eniten parantamisen varaa.

Liiketoiminta sai parhaat arviot tutkimuksen ja koulutuksen parissa tyÜskenteleviltä, hei-

koimman kansalaisjärjestÜiltä.

Tutkimukseen vastasi 183 henkilÜä, vastausprosentti oli perinteiseen tapaan korkea eli 42 %. Suurin vastaajaryhmä oli hallinto (ml. kunnat) ja politiikka, seuraavaksi suurimmat kansalaisjärjestÜt (erä-, suojelu-, liikunta- ym. järjestÜt) ja liiketoiminnan asiakkaat. Tilastollisesti riittävät vastausmäärät saatiin myÜs metsäsektorin järjestÜiltä ja ammattiliitoilta, tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä matkailusektorilta.

KansalaisjärjestÜjen ja matkailun käsitykset poikkesivat selvästi muiden sidosryhmien varsin myÜnteisistä näkemyksistä.

Metsähallitus-lakihanketta kritisoitiin. Vain muutama vastannut suhtautui hankkeeseen positiivisesti.

Tutkimuksen vapaissa vastauksissa oli paljon kommentteja lakihankkeesta, erityisesti epäselväksi koettua organisaatiomallia ja johdon kaksipäisyyttä kohtaan. Vastauksissa oli lähes 50 mainintaa asiasta tyyliin �aika sekava johtamismalli;

pitäisikÜ erottaa kahdeksi virastoksi?�

Metsien hoidon ja hakkuiden kehittämistä perättiin runsaassa kymmenessä vastauksessa.

Metsähallituksen eri toiminnot saivat vapaissa vastauksissa myÜs myÜnteistä palautetta.

Metsähallituksen julkisuuskuvaan liittyy erikoinen ristiriita. Sidosryhmät näkevät Metsähallituksen myÜnteisessä valossa, ja lähes 80 % vastanneista luottaa Metsähallitukseen ja pitää yhteistyÜtä tuloksellisena. Silti vastaajat kokevat, että yksi Metsähallituksen ongelmista on huono julkisuuskuva.

Kyselytutkimus tehtiin tammikuun alkupuolella. Tutkimuksesta vastasi Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy.
 Metsähallitus hoitaa ja hallinnoi valtion omistamaa maa- ja vesialuetta ja vaalii luontoarvoja suojelu- ja monikäyttÜmetsissä. Metsähallitus toimittaa puuta teollisuuden käyttÜÜn vuosittain noin 350 miljoonan euron arvosta ja tyÜllistää tuhansia ihmisiä.

AITOA AMMATTITAITOA

maaseutuyrittäjä

hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja

 � �

Luonto-ohjaaja (riistalinja) Tutkinnot aikuisopiskelijoille näyttÜtutkintona!

­

‚ €

����  � .DOOLVHQKDDUD 28/8 9DUDRVDW 0$ 3( 3XK

.RUMDDPR 0$ 3( 3XK

NRUMDDPR#PERVD ĆŹ r YDUDRVDW#PERVD ĆŹ r ZZZ PERVD ĆŹ

Toteuta sinäkin

+XROODPPH 0HUFHGHV %HQ]LW 2XOXVVD Tälle kohdalle Homasen perhe toteuttaa omaa unelmaansa.

r /DDGXNNDDW YDUDRVDW YXRGHQ WDNXXOOD r 0RELO Ă‘OM\W r YXRGHQ NRNHPXV r (GXOOLVHW KLQQDW r 1RSHD SDOYHOX

Verkkokauppa nyt avattu! www.mbosa.ďƒž

90 min Oulu • 5 min kauppa • 2 min golfkenttä Koti golfkentän naapurissa

Ikkunasta avautuu huikea järvimaisema ja naapurissa majailee Suomen kauneimmaksikin äänestetty Paltamo Golfin kenttä. Aurinkoinen ranta, lenkkipolut, vehreä luonto ja monipuoliset aktiviteettipalvelut ovat käden ulottuvilla.

Kaiken lisäksi hyvällä tasolla olevat peruspalvelut ja runsas muu palvelutarjonta tekevät olemisesta helppoa.

Homasen perhe on jo rakentamassa kotiaan Luhtaniemeen. Seuraa rakennusprojektin etenemistä Luhtiksen blogista osoitteessa:

rakennarannalle.fi

Oulujärven rannalla

Myytävänä rantatontteja uudelta asuinalueelta Paltamon Luhtaniemestä.

6

NRO 1 HELMIKUU 2016

Maatalous- ja puutarhayritysten määrä vähenee ja tilakoko kasvaa Vuonna 2015 Suomessa oli 50 999 maatalous- ja puutarhayritystä. Edellisestä vuodesta tilojen määrä väheni kolme prosenttia. Vuodesta 2010 noin 8 500 tilaa on lopettanut toimintansa. Jäljelle jääneet tilat suurenevat. Tilojen keskimääräinen peltoala oli 44 hehtaaria vuonna 2015.

Tiloista 86 prosenttia oli edelleen perheviljelmiä ja kahdeksan prosenttia maatalousyhtymiä. Perikuntien hoidossa tiloista oli vajaat kolme prosenttia ja osakeyhtiöitä oli alle kaksi prosenttia.

- Edellisestä vuodesta juuri perheviljelmät ovat vähentyneet eniten. Omistusmuodoista vain osakeyhtiöiden määrä kasvoi. Vuonna 2015 osakeyhtiöitä oli 892 eli 33 edellisvuotta enemmän, aktu-

aari Jaana Kyyrä Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Keski-ikäisten viljelijöiden osuus on vähentynyt Viljelijöiden keski-ikä yksityishenkilöiden omistamilla tiloilla on nousussa. Vuonna 2015 se oli 50,8 vuotta.

Neljännes viljelijöistä oli yli 59-vuotiaita ja neljännes oli alle 43-vuotiaita. Puolet viljelijöistä oli 43 – 59-vuotiaita. Alle 30-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden viljelijöiden määrät olivat lisääntyneet vuodesta 2014. Kaikissa muissa ikäluokissa viljelijöiden lukumäärä oli vähentynyt.

Suurin vähennys on tapahtunut pienissä tiloissa Tiloista noin 55 prosentilla taloudellinen koko oli alle 25 000 euroa vuonna 2015.

Noin 30 prosenttia tiloista oli

kooltaan yli 50 000 euroa.

- Sekä lukumääräisesti että suhteellisesti suurin vähennys tilamäärässä on tapahtunut pienimmässä tilakokoluokassa, joka on 2000 - 4 000 euroa. Edellisestä vuodesta tämän luokan tilamäärä on vähentynyt 12 prosenttia, Kyyrä kertoo.

Tilat ovat joko lopettaneet toimintansa tai niiden taloudellinen koko on jäänyt maatalous- ja puutarhayritysrekisterin alarajan alle, sillä kooltaan alle 2 000 euron tilat eivät ole mukana rekisterissä.

Taloudellinen koko on laskettu SO eli standardituotosmenetelmällä (Standard Output), jossa lasketaan maataloustuotteelle keskimääräinen tuotto euroa per hehtaari tai euroa per kotieläin tilahinnoin

laskettuna. Laskemisessa hintoina käytetään viiden vuoden keskiarvoja. Standardituotos ei huomioi tukia, koska EU:n maatalouspolitiikassa tuet ovat irrotettu tuotannosta.

Tilaston taustaa Maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilasto sisältää tietoa maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärästä, maankäyttölajeista ja tuotantosuunnista sekä viljelijöistä Suomessa. Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen maa- ja puutarhatalouden omistus- ja tuotantorakenteesta sekä viljelijöiden lukumäärästä ja ikärakenteesta. Tilaston tiedot saadaan pääasiassa maaseutuhallinnon rekistereistä.

Polttamalla korillisen puuta tulisijassa päivässä voi säästää 130€ kuukaudessa

Mikko Kontio p.0107684915 Kempele Timo Hiltunen p.0107684739 Kempele Esa Pulska p.0107684821 Kajaani

Tulisijalla lämmittäminen paitsi säästää, myös parantaa maamme huoltovarmuutta Sähköverkosta riippumaton lämmonlähde on tarpeellinen osa suomalaisen pientalon lämmitysjärjestelmää. Se auttaa säästämään energiakustannuksissa ja tuottaa lämpöä sähkökatkostenkin aikana.

Taittaessaan sähkön kulutushuippua pakkaskausilla se vähentää tuontisähkön tarvetta ja parantaa maamme huoltovarmuutta.

Tulisija- ja savupiippuyhdistys esittää, että puhtaalla kotimaisella puulla lämmittävä, sähköverkosta riippumaton tulisija pitäisi löytyä jokaisesta suomalaisestakin pientalosta.

Tammikuun pakkaset muistuttivat monille ilmastomuutoksen myötä leutojen talvien todellisuuteen tuudittautuneille, että Etelä-Suomessakin pakkaskausia voidaan silti odottaa jatkossakin, vaikkakaan ei ehkä joka talvi.

Useimmista ilmalämpöpumpuista ei ole enää sähkölämmityslaskun kurissa pitämisen kannalta hyötyä, kun pakkanen paukkuu alle -20 asteessa ja takkatulen lämpö oli tervetul-

lut lisä kaikissa taloissa, jossa siitä oli mahdollista nauttia.

Miellyttävää lisälämpöä ja säästöä sähkölaskuun

Energia-asiantuntijat neuvoivat tiedotusvälineissä, että sähkölämmitystalouksissa ilmalämpöpumppu tuottaa tehokkaasti lämpöä yleensä noin -15 asteeseen, jolloin tulisijan antama lisälämpö on hyvinkin tarpeen.

–Säästö lämmitysenergialaskussa on ahkeralla lämmittäjällä merkittävä. Uudella, tehokkaalla varaavalla tulisijalla lämmittämällä ja hyvälaatuista sekapuuta oikein polttamalla voi säästää lämmityskuluissa noin 1000 kWh/pinomotti.

Polttamalla varaavassa tulisijassa korillisen polttopuuta päivässä talvikuukauden aikana voi säästää lämmityskuluissa hyvinkin 130 €.

Tutkimusten mukaan varaavalla tulisijalla on mahdollista tuottaa jopa puolet kodin lämmitykseen tarvittavasta energiasta rakennuksen energiatehokkuudesta riippumatta, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n puheenjohtaja Tuo-

mo Järvinen kertoo.

Pientalossa asuvan riippuvuus sähköverkosta tuli varsin selväksi myös sähkönsiirtomaksujen korostusten yhteydessä. Korotusten taustalla ovat mittavat sähköverkkoinvestoinnit, joilla yritykset ilmoittavat vastaavansa sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteisiin.Sähkön siirtohintaan yksityinen ihminen voi vaikuttaa vähän, mutta sähkön kulutukseen sentään onneksi vielä voi.

Suuri vaikutus huoltovarmuuteen

Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi uuteen ennätykseen 15 100 megawattiin 7. tammikuuta kello 17 – 18 aikaan.

Suomessa tuotettiin sähköä 10 800 megawatin teholla. Loput tarvittavat 4 300 megawattia tuotiin naapurimaista.

Tammikuussa 2016 sähkön kokonaiskulutus Suomessa oli 9,1 TWh, josta tuotiin 2,2 TWh. Ruotsista sähköstä tuotiin 70 % ja loput Venäjältä.

Suomessa on lämmityskäytössä 2,2 miljoonaa tulisijaa.

Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodostaa noin 40 %. Polttopuulla tuotettu energiamäärä on noin 15 TWh. – Erityisesti pakkaskausina tulisijat tasaavat sähkönkulutuksen huippuja ja estävät näin verkon ylikuormittumista ja vähentävät kalliin markkinasähkön kulutusta, Järvinen huomauttaa. – Näin voimme vähentää myöäs riippuvuuttamme tuontisähköstä.

TSY:ssä arvioidaan, jos Suomen 500 000 tulisijassa lämmitettäisiin 4 pinomotilla puuta, yksittäinen sähkölämmitystalous säästäisi sähkölaskussaan noin 440 euroa. Kokonaisuudessaan säästöä olisi syntynyt 220 M€. Säästyneen sähköenergian määrä olisi noin 1,8 TWh. Norjassa astui vuoden vaihteessa voimaan laki, joka edellyttää savuhormia uusista omakotitaloista ja rivitaloasunnoista. Tulisija- ja savupiippuhdistyksessä toivotaankin, että myös Suomen määräyksiin saataisiin tulisijavelvoite uusille omakoti-, pari- ja rivitaloille.

NRO 1 HELMIKUU 2016

7

Suomalaisilla nuorilla elää unelma itse rakennetusta talosta Itse rakennettu omakotitalo on etenkin nuorten unelma, selvittää Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja. Kampanjatutkimuksen mukaan lähes puolet (48 %) 15–24 vuotiaista vastaajista tunnusti haaveilevansa asumisesta itse rakentamassa tai rakennuttamassa omakotitalossa, kun vain viidenneksellä (20 %) kaikista vastaajista oli samanlaisia haaveita. Eniten rakennushaaveita oli pohjoisja itäsuomalaisilla vastaajilla (25 %).

– Itse tehdystä omakotitalosta haaveilevien määrä on kuitenkin työllisyytemme kannalta huomattava, muistuttaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.Suomalainen rakennusala on erittäin merkittävä työllistäjä ja kokonaisuudessaan yli 520 000 suomalaista elää rakentamisesta ja rakennusalan palveluista. Juuri kotitaloudet ovat suomalaisen rakennusalan tärkeimmät asiakkaat joko suoraan tai taloyhtiöiden kautta. Kotitalouksien osuus koko talonrakentamisen markkinoista on noin 40 prosenttia, kertoo Lausala.

Rakennushaaveet ja niiden toteuttaminen on siis enemmän kuin toivottavaa rakennusteollisuutemme kannalta. Niistä, jotka asuvat tai haaveilevat asumisesta itse rakentamassa tai rakennuttamassa omakotitalossa 17 prosenttia elää jo unelmaansa, kun toiset 17 prosenttia suomalaisista vasta haaveilee siitä mahdollisuudesta. Tämä herättää toiveita piristyvästä omakotitalorakentamisen noususta. Suomalaisten tekemillä ostopäätöksillä on merkittävä vaikutus koko rakennusalan työllisyyteen.

– Esimerkiksi tavallisen omakotitalon rakentaminen työllistää noin viisi henkilöä.

Työpanoksesta puolet tehdään työmaalla ja toinen puolikas jalostusketjussa. Yhtä rakennustyömaan työntekijää kohden siis työllistyy toinen työntekijä joko teollisuudessa tai palvelualoilla, Lausala kertoo.

Rakennusalan työllisten määrä on kaikkiaan noin 175 000-185 000 henkilöä. Luvussa ovat mukana talonrakentamisen, infrarakentamisen ja erikoisurakoinnin työntekijät sekä toimihenkilöt ja yrittäjät.

Lisäksi rakennustuoteteollisuus työllistää noin 80 000 henkilöä Suomessa.

Sisustusta vaille valmis -toimitustapa useimpien mieleen Jos omakotitalon kuitenkin päättäisi rakentaa itse tai rakennuttaa ulkopuolisella, olisi Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimuksen mukaan suosituin rat-

kaisu siihen ”sisustusta vaille valmiina” -toimitus (30 % vastaajista). Tämä valinta oli varsinkin naisten mieleen, sillä he suosivat selvästi miehiä enemmän toimitustapaa, jossa sisustustyö jää itselle. Miehet puolestaan suosivat naisia useammin joko ”avaimet käteen” -toimituksia tai ns. pitkästä tavarasta rakentamista, jossa lähes kaikki tehdään itse ja ammattilaisille jätetään vain pakolliset, lain edellyttämät rakennustyöt.

– Oman kodin rakentamiseen on olemassa monia vaihtoehtoja kuten muuttovalmis koti, sisustusvalmis talo, talopaketti omatoimiselle rakentajalle tai vaikkapa hirsitalo, kertoo Kraudan ja Rautian talomyynnin tuotepäällikkö Timo Lukkarila. Kaikkia talopaketteja voidaan lisäksi muunnella ja toteuttaa erilaisilla toimitusja asennussisällöillä. Lisäksi rakentajille on tarjolla koko-

naisratkaisuja, jolloin kaiken tarvittavan saa yhdestä paikasta, Lukkarila lisää.

Vaikka kaikki eivät rakentaisikaan omakotitaloa, jokainen voi esimerkiksi rautakaupassa tehdä valintoja, jotka luovat työtä Suomeen. Pienetkin valinnat vaikuttavat, kun riittävän moni tekee samanlaisia valintoja.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatunnus helpottaa suomalaista työtä edistävien tuotteiden löytämistä kauppojen valikoimista tänäkin vuonna ja mukana on lähes 50 yritystä. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 1051 16–75-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Millä tavalla toteuttaisi oman omakotitalonsa rakentamisen:

DIESELKORJAAMO

RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Puh. (016) 257 351 ma-pe 8.00-17.00

1) Sisustusta vaille valmiina 30% 2) Talopaketin perustoimitus (ammattitaitoa vaativat työtä osaurakoina) 19% 3) Muuttovalmis toimitus yhdellä sopimuksella 18 % 4) Rakentaisin itse ns. pitkästä tavarasta (pakolliset työt ammattilaisilla) 14% 5) Talopaketin perustoimitus 8% 6) En osaa sanoa 11% Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja muistuttaa jokapäiväisten ostopäätösten vaikutuksista Suomen työllisyyteen. Sinivalkoinen jalanjälki -tunnushelpottaa suomalaisten tuotteiden löytämisessä. www. sinivalkoinenjalanjälki.fi

Hiihtoloma Oulussa?

Hannalassa tapahtuu, tervetuloa viihtymään koko perheen voimin!

Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy järjestää Hannalan avajaiset hiihtolomaviikolla 7.–11.3.2016 klo 10–15 Toppilansaaressa, Café Villa Hannalan ulkotiloissa.

Tervetuloa mukaan!

Seuraa facebookissa tapahtumasivua Hannalan avajaisviikko!

Koko perheelle elämyksiä ulkona ja sisällä: • jäälinnan rakentamista (jäädytä vettä maitopurkeissa ja tuo purkit mukanasi jäälinnaa varten) • liukumäki, lumilabyrintit, lautapelejä, askartelua • myynnissä Hannalan maankuulua lohisoppaa ja muita herkkuja

Lisätietoja Villa Hannalasta: www.oakk.fi/villahannala Café Villa Hannala Oulun Aikuiskoulutuskeskus Kahvelitie 1, Oulu Puhelin 044 703 7888 villahannala@oakk.fi

Suomalaiset toivovat maaseudun pysyvän elinvoimaisena myös tulevaisuudessa Selvä enemmistö suomalaisista katsoo, että koko Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta. Koko väestöstä tällä kannalla on 72 %, pk-yrittäjistä 76 % ja maataloustuottajista 94 %.

Tämä selviää maa- ja metsätalousministeriön TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi lähes 3 000 suomalaista. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin EU:n maaseuturahaston ja siitä rahoitettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksia ja vaikutuksia tunnetaan. Ohjelmaan sisältyvät muun muassa maatalouden ympäristötuet, luonnonhaittakorvaukset (LFA) ja eläinten hyvinvoinnin tuet. Maaseutuohjelmasta tuetaan myös maaseudun elinkeinojen ja palvelujen kehittämistä. Kasvurahasto tarjoaa mahdollisuuksia yrittäjille – Maaseuturahasto on merkittävä kasvurahasto. Harva yrittäjä kuitenkaan tietää, että maaseuturahaston tukia ei jaeta pelkästään maatalousyrittäjille, vaan myös muille yritystoimintaa maaseudulla harjoittaville. Suomen pinta-alasta 95 prosenttia lasketaan maaseuduksi, joten tällä alueella kyllä riittää yritystoimintaa, maatalousneuvos Taina Vesanto maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Tutkimuksen mukaan maaseudun pk-yrittäjistä 60 % ei tunne EU:n maaseuturahoituksen tukimahdollisuuksia.

Maaseutuohjelman rahoitusta ilmoitti saaneensa ainoastaan 3 % pk-yrittäjistä. – Varsinkin nuorten yrittäjien tietämystä maaseutuohjelman mahdollisuuksista tulee lisätä.

Jotta suomalaisten toive tulevaisuuden elinvoimaisesta saadaan toteutettua, maaseudulle tarvitaan tulevaisuuden tekijöitä, innovatiivisia avauksia ja uskallusta yrittää, Vesanto toteaa.

Yrittäjille on tarjolla rahoitusta investointeihin, kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen. Ideoista hankkeiksi Tutkimuksesta selvisi, että koko väestöstä kolmannes on ollut tietoinen rahastosta, mutta sopivaa käyttötarkoitusta tuelle ei ole ollut. Vesanto kuitenkin muistuttaa, että apua ideoiden kehittelyyn on tarjolla. – Kun idea esimerkiksi oman asuinympäristön kehittämisestä lähtee itämään, kannattaa olla rohkeasti yhteydessä lähimpään ELY-keskukseen tai Leader-ryhmään. Asiantuntijoiden avulla ideat saadaan konkretisoitua maaseudun kehittämistä edistäviksi hankkeiksi.

Esimerkiksi kehittäjäorganisaatiot, kunnat, yritykset ja asukkaat voivat yhdessä valmistella paikallisia, alueellisia tai kansainvälisiä hankkeita elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi. Maaseudun asukkaat voivat hyödyntää ohjelman tukia kehittääkseen alueensa viihtyisyyttä, saavu­tettavuutta tai palveluja.

Maaseutuohjelma on keskeisin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä. Käynnissä oleva ohjelmakausi kattaa vuodet 2014–2020 ja sen julkinen rahoitus koko ohjelmakaudella on 8,265 miljardia euroa.

Maaseutu Maaseutu Maa seutu Maaseutu eläväksi!

Tämä lehti luettavana myös netissä: www.maaseutulehdet.fi

8

NRO 1 HELMIKUU 2016

Tähtihetkiä Härmässä 4.3.

166 €

5.3.

7.3.

11.3.

ö

/ 2 vrk/hl

Talvitarjous Härmän Kylpylässä 2 vrk • majoitus 2 hengen huoneessa • 2 x runsas aamiainen • 1 x klassinen hieronta 25 min

• 1 x Aromatossu- & Kauratyynyhoito ryhmässä • kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö • sisäänpääsy ravintolan tansseihin Voimassa su-pe 6.3.2016 saakka.

12.3.

14.3.

18.3.

19.3.

vetäjä, Matkan ullista kysy ed ustamme! rjo ryhmäta

21.3.

25.3.

26.3.

28.3.

pe Tähtitanssit: Yölintu Solo Juha Niemi ja Soittorasia la Naistentanssit: Lumilinna ma Naistentanssit: Rosette pe Ensti Soloband Lakeussalissa Klubi-ilta: Klamydia la Naistentanssit: Olavi Hällbackan yhtye solistina Marita Saal ma Naistentanssit: Nina Julia ja Juha Hautaluoma & Oja-Lipasti Band pe Tähtitanssit: Lasse Hoikka & Souvarit la Tauottomat naistentanssit: Eino Luostarin yhtye ja Esa Rintamäki & Täysikuu ma Naistentanssit: Tanssiorkesteri Wähäkosket pe Tähtitanssit: Juhamatti & Timangi la Naistentanssit: Jarmos-yhtye ma Naistentanssit: Eino Luostarin yhtye

OTSO VÄLITTÄÄ Myytävänä metsäkiinteistöjä: Suomussalmi, Paavinaho 96:0, 461 ha. Hieno yhden telin kokonaisuus sijoittajalle.

Piispajärven Haapovaarassa. Ainespuuta 22 600 m³. Hinta 550 000 €.

Täydellinen tauko antaa energiaa 6-24h • RUNSAS NOUTOPÖYTÄ, www.noutopoyta.fi • MAITTAVA AAMIAINEN • A´LA CARTE ANNOKET • ABC-BURGERIT JA PIZZAT • ELINTARVIKKEET KAUPAN HINTAAN • NESTEKAASUT, KORJAUSPALVELU

ABC Vaala, avoinna 6-24 Vaalantie 285, puh. 044 788 4874

Puolanka, Ensilä 42:0, 63 ha. Tulevaisuuden palsta. Ainespuuta 2 100 m³.

Hinta 80 000 €.

Puolanka, Rantaniva 31:8, 6,3 ha. Tila 10 km päässä Puolangan keskustasta ja ainespuuta 640 m³. Tilalla on yksi rakennuspaikka. Hinta 29 500 €.

Kuusamo, Mekkiaho 2:5, 33,2 ha. Kuusamon Poussun kylässä lampeen rajoittuva metsätila. Hinta 43 000 €.

Kuusamo, Vitikko 39:1, 103,8 ha. Kuusamon Heikkilän kylässä metsätila, jolla oma metsätie. Rantarakennuspaikka. Ainespuuta 4 600 m³. Hinta 160 000 €.

Lisätietoja: Paula Kemppainen, puh: 044 7104 363 Salla, Perälä 50:3, noin 116 ha. Sallan Hautajärvellä. Ainespuuta 5 100 m³.

Hinta 80 000 €.

Salla, Mäntylä I 39:1, noin 214 ha. Sallan Hautajärvellä. Ainespuuta noin 5 000 m³. Hinta 85 000 €.

Lisätietoja: Eino Meriläinen, puh: 040 032 2984 Liminka, Määräala Heikkilä 58:23, 15.8 ha. Tulevaisuuden palsta Ketunmaan eteläpuolella. Ainespuuta 770 m³. Hinta 30 000 € / tarjoukset 15.3.2016 mennessä.

Liminka, Rakennuspaikka Heikkilä 58:23, 1,6 ha. Rakennuspaikka omakotitalolle ja tarvepuu paikka. Hinta 20 000 € / tarjoukset 15.3.2016 mennessä.

Lisätietoja: Päivi Kaisto, puh: 0400 266 063

Metsänomistajat, ostamme tukkivaltaisia leimikoita Pyydä tarjous alueesi ostomieheltä:

Jukka Pulkkinen; Kuhmo, Nurmes,Valtimo ja Lieksa Puh. 0500 137 012 Matti Kyllönen; Hyrynsalmi ja Suomussalmi Puh. 0500 202 325 Harri Tegelberg; Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala Puh. 050 300 7756 www.kuhmo.eu

Katso myös muut myytävät kohteemme: www.otso.fi Päivi Kaisto LKV, kaupanvahvistaja Puh. 0400 266 063 paivi.kaisto@otso.fi

HYVÄ TAUKOPAIKKA VARRELLA VIRRAN! Varaa vaunupaikka/ sauna!

• Poronkäristys • Lohikeitto • Savukalat • Grilliruuat • Lättykahvit

Kukkolankoski Catering

Torniosta pohjoiseen Revontulentietä 15 km Koskitie 4, 95520 TORNIO p. 040 730 1524 tai 0400 362 434