Elävä maaseutu 10 2015

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 10 MARRASKUU 2015 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Voiko uusi hytillinen nelivetoinen 55 hv John Deere maksaa

todellakin alle 25 000 €*?

Kyllä voi!

Hinta alv 0%. Tarjous Kipaiselähimmän lähimmän John Deere Kipaise John Deere myyjäsi juttusille ja hän kertoo *)koskee rajallista erää 5Etraktoreita ja on voimassa sinulle paitsi paljonko alle, myös mitä kaikkea rahallasi saat! myyjäsi juttusille ja hän kertoo niin kauan kuin erää riittää.

Hiltunen Timo p.0107684739 Kempele sinulle paitsi paljonko alle, myös Suutari Lassi p.0107684921 Kajaani Pulska Esa p. 0107684821 Kajaani mitä kaikkea rahallasi saat! www.agrimarket.fi

*) Hinta alv 0 %. Tarjous koskee rajallista erää 5E-traktoreita ja on voimassa niin kauan kuin erää riittää!.

Rissanen Antti p. 0107684922 Keminmaa

Kotimaiset taitto-ovet Iistä. www.agrimarket.fi

Palo-ovet Liukuovet Karmiovet CE-merkityt

www.findoor.fi • findoor@findoor.fi p. 020 8384 530 • 0400 384 939

Iisalmen TURBOhuolto • Uudet alkuperäiset turbot henkilöautoihin, kuorma-autoihin, traktoreihin, metsäkoneisiin ym.

• Muuttuvageometriset turboahtimet (VNT, VGT, VTG) • Turbojen huollot kaikkiin merkkeihin

P. 050 559 9295

Porovedentie 121, IISALMI www.iisalmenturbohuolto.fi

2

NRO 10 MARRASKUU 2015

Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta lausunto

Maito- ja sikatilojen kriisituen perusteet hyväksytty Hallitus hyväksyi 26.11. perusteet, joilla sianlihan- ja maidontuottajille maksetaan väliaikaista poikkeuksellista kriisitukea. Tuki rahoitetaan sekä Euroopan unionin että Suomen kansallisista varoista.

Tuen tarve on syntynyt maatalouden vaikean taloudellisen tilanteen seurauksena. Venäjä jatkoi kesällä viime vuoden elokuussa asettamaansa elintarvikkeiden tuontikieltoa, ja maataloustuotteiden vaikean markkinatilanteen vuoksi tuottajahinnat ovat alentuneet. Lisäksi tänä vuonna kasvukauden hankalat sääolot aiheuttivat maataloudessa laajalti tulonmenetyksiä ja lisäkustannuksia.

EU-säädökset edellyttävät, että väliaikainen tuki jaetaan puolueettomasti ja syrjimättä siten, että se ei aiheuta kilpailun vääristymistä. Suomi voi maksaa EU:n rahoittamaa tukea yhteensä enintään 8 985 522 euroa ja vastaavan määrän kansallisesti rahoitettua EU-tuen täydennystä. Hallitus on tänään päättänyt jakaa yhteensä noin 10 miljoonaa euroa maitotiloille ja noin 8 miljoonaa euroa sikataloudelle.

Maidontuotannolle maksetaan tukea koko maassa kiintiörekisterin perusteella. 1.1.–31.3.2015 tuotetusta markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta maksetaan enintään 0,85 senttiä litralta EU:n rahoittamana tukena. Etelä-Suomessa maksetaan lisäksi enintään 0,82 senttiä litralta kansallisesti rahoitettuna EU-tuen täydennyksenä. Pohjoisen tuen alueella vastaava kansallinen EU-tuen täydennys toteutetaan korottamalla tämän vuoden marras–joulukuun tuotannolle maksettavaa litrakohtaista pohjoista tukea 1,5 senttiä litralta.

Sikatalouteen maksetaan tukea tämän vuoden touko-, kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisenä päivänä sikarekisteriin merkittyjen sikojen määrän perusteella. Tuottajia kehotetaankin tarkistamaan sikojen rekisteritiedot, jotta tukiperusteet olisivat ajantasaiset ja oikeat. Tuki olisi enintään 28 euroa emakkoa kohti sekä enintään 8 euroa lihasikaa ja nuorta siitossikaa kohti. Tuesta puolet maksetaan EU:n varoista ja puolet kansallisista varoista.

Tukihaku aukeaa joulukuun 1. päivänä, jolloin hakulomake julkaistaan osoitteessa www.suomi.fi. Lomake pitää palauttaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 18.12.2015. Maaseutuvirasto ohjeistaa tarkemmin tuen hakemisessa.

Nyt päätetyt kriisituet on maksettava tuottajille viimeistään ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tuet maksetaan valtion talousarvion puitteissa. Yksikkötukien tasoa voidaan vielä tarkistaa, kun lopulliset maito- ja sikamäärät ovat selvillä ja valtion vuoden 2016 talousarvio on vahvistettu.

www.maaseutulehdet.fi

Lausuntopyynnön väite, että lakipaketista olisi käyty laajaa keskustelua koko sen vuonna 2008 alkaneen valmistelun ajan, ei neuvottelukunnan mielestä pidä paikkaansa. Koska noin puolet Metsähallituksen palkoista maksetaan Pohjois-Suomen maakuntiin, kansalaisten ja niitä edustavien kuntien osallistuminen valmisteluun olisi tullut olla alusta alkaen mahdollista.

Metsähallituksen aluekehitysvastuuta ja vuorovaikutusta on korostettava

Metsähallitus on eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiseksi kehittänyt ja toteuttanut menestyksellisesti ns, osallistavaa suunnittelua. Luonnonvarasuunnitelmat laaditaan alueittain, ne ovat alueiden kehitystä tukevia alueidenkäyttösuunnitelmia kuten oikeusvaikutteiset maakuntakaavat. On vaikea löytää asiaperustetta sille, ettei niitä käsiteltäisi tulevissa laaja-alaisissa itsehallintoalueissa (maakunnissa). Lakimuutoksen yhteydessä tulee varmistaa suunnitteluyhteistyön jatkuvuus ja turvata uudistuksessa vaarantuvat alueiden vaikutusmahdollisuudet asettamalla Metsähallitukselle aluekehitysvelvoite.

Tämä tarkoittaisi maakuntaohjelmien edistämisvelvoitetta, alueellista työllistämisvelvoitetta sekä Metsähallituksen laatimien luonnonvarasuunnitelmien kytkemistä osaksi alueellista suunnittelua ja velvoitetta niiden käsittelystä maakuntahallituksissa / tulevissa itsehallintoalueiden hallituksissa. Metsähallitukselle luontevasti sopivia aluekehitystehtäviä olisivat mm. luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kehittämisen tukeminen.

Monikäytön yhteensovittaminen paikallisella tasolla turvattava

Metsähallituksen kanssa asioiminen on selkeää ja paikallisten toimijoiden kanssa voidaan sopia paikallisille ihmisille tärkeistä asioista ja niiden yhteensovittamisesta. Neuvottelukunta näkee, että valtion mailla, erityisesti Pohjois-Suomessa, yhteensovittamisella on moninainen yhteiskunnallinen ulottuvuus. Tämä asia on noussut esille myös lain kuulemistilaisuuksissa. Myös luontaiselinkeinojen harjoittajia tulee kuulla suunnitelmia tehtäessä ja heidän asemansa ei saa heikentyä uudistuksessa.

Jatkuva ja kasvava puun saanti voidaan tosiasiassa turvata vain neuvottelemalla. On selvää, että aitoa kuulemista ja neuvottelua ei ole, ellei samalla ole valtuuksia tehdä muutoksia suunnitelmiin.

Metsätalouden tapauksessa tämä tarkoittaisi jatkossa maankäytön

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

päätös- ja puhevaltaa luonnonvarasuunnittelun asettamissa rajoissa. Jos metsätalouden henkilöille ei jää valtaa päättää paikallisista yksityiskohdista kuten esim. luontokohteiden ja vesiensuojeluvyöhykkeiden säästämisestä, paliskuntien kanssa sopimisesta, matkailun vuoksi rajoitettuun toimintaan siirrettävistä kohteista, erilaisista kuntien ja yhdistysten kanssa tehtävistä päällekkäiskäytön sopimuksista ja monista muista yksityiskohdista, ei nykyisen laista joustavaa yhteensovittamisesta ja sopimista enää jatkossa ole. Järkevämpi tapa olisi määrittää ne asiat, joihin Metsätalous oy:n henkilöillä EI ole valtuuksia.

Neuvottelukunta pitää hyvänä, että yleisiin yhteiskunnallisiin velvoitteisiin on palautettu työllisyyden edistäminen.

Kirjauksen merkitys jää kuitenkin epäselväksi, koska pääosa toteuttavasta työstä tehdään kilpailutettavien ostopalvelujen kautta. Lisäksi muistion perusteluissa korostetaan, että tämä ei estä vähentämästä henkilöstöä eikä estä lomautuksia, joita viime vuosikymmeninä ei ole tehty osin tämän laissa olleen kirjauksen perusteella. Sen sijaan nostetaan esiin mahdollisuus muita toimijoita tasaisempaan tuloutukseen ja puun myyntimäärien pitämiseen korkealla suhdanteista riippumatta. Yksityismetsien puumarkkinoiden kannalta on hyvin haitallista, jos valtion metsiin asetetaan yleinen velvoite hakata suurimman kestävän hakkuusuunnitteen määrä myös heikon kysynnän aikana.

Liikelaitoksen tehtäviin ja tai yhtiön tehtäviin ei ole lakiesityksessä kirjattu maa- ja vesiomaisuuden hoitoa ja käyttöä sekä maankäytön yhteensovittamista. Maiden ja vesien hoito ja käyttö on kirjattu JHT:n maiden osalta julkisten hallintotehtävien tehtäväksi.

Ohjaus ja johtaminen oltava selkeää

Yhteenveto:

”.Uusimmassa luonnoksessa YM ohjaisi julkisten hallintotehtävien hoitoa ”sen vastuulle säädetyissä asioissa”. Ilmeisesti tämä viittaa Ympäristöministeriöön, jonka toimialaan kuuluvat: 1) ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkojen torjunta, 2) alueiden käyttö, 3) luonnonsuojelu, 4) rakentaminen, 5) asuminen. Ympäristöministeriön ohjaus toteutuu nykylaissa vain ”luonnonsuojelua koskevissa asioissa”.

Lain perusteluissa tuodaan esille, että ”maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ohjaisivat ja valvoisivat toimialojensa osalta julkisten hallintotehtävien tehtävien hoitoa samalla tavoin kuin muitakin alaisiaan virastoja ja laitoksia.” Julkisten hallintotehtävien roolia liikelaitoksen johdon ja hallituksen ohi on vahvistettu nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna. Lisäksi JHT:sta tulisi julkisten hallintotehtävien hoitoon tarkoitettujen maa- ja vesialueiden maanhaltijavirasto.

Neuvottelukunta ei kannata lakiluonnoksen kaltaista linjausta.

Metsätalouden harjoittamisen määritelmä ja kilpailutulkinnat

Lakiluonnoksessa metsätalouden harjoittaminen määritellään eri kohdissa eri tavoin ja epäjohdonmukaisesti. Metsähallituksen metsätalous ei käytännön elämässä hakkaa ja toimita puita. S suunnittelee metsätaloutta ja maankäyttöä sekä yhteen sovittaa monikäyttöä, ylläpitää paikkatietoa ja –tietojärjestelmiä. Toisin kuin Destialla Metsähallituksen metsätaloudella ei ole yhtään omaa konetta tai rekkaa, eikä se kilpaile omin konein vapailla markkinoilla. Kaikki toiminta tapahtuu valtion mailla.

Valtion maiden metsätalouden harjoittamisen väärää kuvausta ei ole lakiluonnoksessa korjattu ja sen vuoksi perustavaa laatua oleva ero Destia-tapaukseen ei tule kuvatuksi.

Uudistusta Komission näkökulmasta tärkeintä on, että valtiontueksi katsottavat kilpailuedut poistetaan. Euroopan maiden metsiä hallinnoi tällä hetkellä sekä liikelaitoksia että osakeyhtiöitä eikä tämä ole EU:lle ongelma. Lisäksi Suomen Metsähallitus ja sen metsätalous ovat jo nykyisin läpinäkyvyydeltään ja kilpailuneutraliteetiltaan EU-maiden huippua.

Neuvottelukunnan mielestä on erittäin tärkeää, että uudistuksella varmistetaan Metsähallituksen nykymuotoisen toiminnan jatkuminen myös tulevaisuudessa.

Vaikka valtion metsien omistus jäisikin kaavailujen mukaan Suomen valtiolle, taloudellisesti näin merkittävän työllistäjän ja aluetalouden arvoketjun osatekijän saattaminen markkinavoimien hallintaan on suuri riski niille kunnille, joiden palvelurakenteeseen Metsähallitus vaikuttaa. Tällä hetkellä yli kolmasosa EU:n hakkuista tehdään valtion metsissä.

Mikäli lakiluonnos hyväksytään, tulee se myös tarkoittamaan vallan keskittämistä maankäyttöasioissa.

Nyt monet maankäyttöön liittyvät asiat on pystytty ratkaisemaan alueellisesti.

Valtionvarainministeriö on vaatinut lausunnossaan 18.6.2014 lakipaketin aluetaloudellisten vaikutusten selvittämistä. Vaikka valmistelua on tehty pitkään, aluetalousvaikutuksia ei ole vieläkään arvioitu puutuoteteollisuudesta riippuvaisille paikkakunnille.

Metsähallitus on merkittävä toi-

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Faksi: (08) 340 521

mija Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Metsähallituksen hakkuut ovat vuositasolla alueella noin 2,3 milj. kuutiometriä. Metsähallitus on vakaa puuntoimittaja myös monille alueen puutuotealan vientiyrityksille.

On sinänsä myönteinen asia, että valtion maiden hallinto säilyisi valtiolla ja oikeus hallinnointiin olisi siirtämätön. Kuitenkin metsätaloustoiminnon yhtiöittämisellä otetaan askel tielle, missä myös muut yhtiöt kuin Metsähallituksen omistama metsätalousyhtiö voisivat ostaa valtion maiden konsessio-oikeuksia. Tällöin pienten, pk- ja keskisuurten puutuoteteollisuusyritysten mahdollisuudet ostaa valtion metsien puuta heikentyisivät, mikä olisi äärimmäinen riski Vuositasolla Metsähallitus maksaa alueella puunkorjuu- ja kuljetusmaksuina n. 50 milj.euroa.

Metsähallituksen urakoissa työskentelee puunkorjuu- ja kuljetusyrityksissä tällä hetkellä yli 400 henkilöä. Metsähallituksen metsätalouden palveluksessa on 150 metsuria, metsänhoitoyrityksissä n. 30 henkeä, metsuriyrittäjiä 15, metsätalouden toimihenkilöitä lähes 100 ja luontopalvelut työllistävät 60 vakituista henkilöä (150 htv vuosi). Metsähallituksen välitön työllistävä vaikutus on alueella lähes 800 henkilötyövuotta.

Metsähallituksen työntekijöiden maksama kunnallisvero alueelle on karkeasti noin 3,8 milj. euroa vuodessa. Kerrannaisvaikutukset palveluihin ovat merkittäviä. Alkutuotannon arvioidaan heijastuvan palvelusektorille kaksin-, kolminkertaisina kerrannaisvaikutuksina, jolloin Metsähallituksen kokonaisvaikutus alueen työpaikkatarjontaan on noin 1600 – 2400 työpaikkaa ja kaikkiaan 8 – 11 miljoonaa veroeuroa. Myös yhteisöveron osalta ns. metsäerät ovat alueelle merkittäviä.

Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta vastustaa suunniteltua uudistusta, koska se voi merkitä Metsähallituksen paikkakunnilla tekemän työn siirtymistä muualta operoitavaksi. Koska merkittäviä muutoksia lain sisältöön ei ole saatu, ei lakia esitetyssä muodossa tule hyväksyä vaan se on valmisteltava uudelleen.

Lakiluonnoksessa on myös epäjohdonmukaisuuksia ja se on puutteellinen. Lisäksi käytössämme ei ole emoyhtiön ja Metsätalous Oy:n käyttöoikeussopimusluonnosta. Neuvottelukunta haluaa muistuttaa (s.27) että metsästyslain 8§ pitää sisällään vapaan metsästysoikeuden myös Kainuun kunnissa asuville asukkaille.

Lisätietoja: Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tytti Määttä, 0400-855920

NRO 10 MARRASKUU 2015

3

Metsässä liikahtaa ainakin Lähde Suomessa on käyty metsäsotaa yli 60 vuotta eli ainakin kahden metsänomistajasukupolven ajan. Vastakkain ovat olleet virallinen linja tasakasvuisesta metsästä ja jatkuvan kasvatuksen menetelmä. Viimemainitun linjan esitaistelija on ollut emeritusprofessori Erkki Lähde, jolta on juuri ilmestynyt kirja ”Suomalainen metsäsota eli Miten jatkuva kasvatus voitti avohakkuun”.

Lähteen mukaan metsäsodan alkutahdit lyötiin vuonna 1948 niin sanotulla Harsintajulkilausumalla. – Sellu- ja paperiteollisuudelle tarvittiin edullista raaka-ainetta, ja sitä saatiin parhaiten hakkaamalla pienpuuta, ei kallista tukkipuuta.

- Metsänomistajat ovat Suomessa perinteisesti myyneet metsistään arvokkaimman eli tukkipuun ja jättäneet nuoret puut kasvamaan lisäarvoa.

Tämä ei enää käynyt, vaan tilalle tulivat aukkohakkuut, auraukset ja metsän istutukset. Metsänomistajat pakotettiin lain uhalla noudattamaan virallista linjaa. Taimikoiden hoidossa käyttöön otettiin myös vesakkomyrkytykset.

Metsäntutkimuslaitoksen eli MetLan Rovaniemen tutkimuskeskuksen johtajana Lähde näki Lapissa pian muun muassa kuuluisista Osaran aukioista, että jotain piti tehdä.

Sittemmin metsämaantieteen ja metsänhoidon professorina toimiessaan hän kokeili tutkimusryhmineen jatkuvan kasvatuksen metodia, joka metsäsodan riehuessa haluttiin kieltää.

Kirjassa Lähde vakuuttaa jatkuvan kasvatuksen menetelmän paremmuutta; ekologisuutta ja taloudellisuutta, koska se kaiken aikaa antaa

TITAANI

TOYOTA BENSAT: Auris 1.4 59 tkm.............................................-09 Avensis 1.6 Wagon 35 tkm .........................-13 Avensis 2.0 D4D 74 tkm............................... -14 Avensis 1.8 Sol Sedan 73 tkm .................... -12 Avensis 1.6 Sedan 24 tkm ...........................-09 Avensis 1.8 Multidrive S Sol 102 tkm ...... -10 Avensis 1.6 Terra vain 27 tkm .................... -12 Avensis 1.8 Autom. Sol Wagon 202 tkm .-06 Avensis 1.8 Sol Sedan 80 tkm .................... -10 Avensis 1.8 Sol Wagon 93 tkm...................-09 Avensis 1.8 Sol 209 tkm ..............................-09 Avensis 2.4 Sol Wagon 172 tkm ................-06 Aygo Orange 17 tkm ..................................... -12 Aygo Cool AC 35 tkm ..................................... -12 Aygo Blue 81 tkm ........................................... -10 Camry 3.0i GX 260 tkm ................................-94 Corolla 1.6 Active 29 tkm ............................ -14 Corolla farmari 1600 ....................................-05 Corolla 1.4 Terra ............................................-03 Urban Cruiser 1.33 59 tkm ......................... -11 Verso S 1.33.................................................... -11 Yaris 1.33 Active 19 tkm ............................. -14 Yaris 1.33 Edition 69 tkm............................ -11

TOYOTA DIESELIT: Auris 1.4 D4D 170 tkm .................................-08 Avensis 2.0 D4D Sol Edition Sedan 84 tkm............................................................... -11 Avensis 2.2 D4D 150 hv Sol Plus A 89 tkm-10 Avensis 2.0 D4D Sol Wagon 75 tkm.......... -12 Avensis 2.0 D4D Active Wafon 185 tkm .-13 Avensis 2.0 D4D Sol vain 52 tkm ............... -10 Avensis 2.0 D4D Sol Edition 74 tkm ......... -11 Corolla 1.4 D4D 82 tkm ................................ -10

-

omistajalleen tuloja, säilyttää metsäluonnon monimuotoisuuden, maisemat ja marjapaikat säilyvät.

Vuosikymmenten mittaan metsissä on käyty käpysotaa ja sotaa vesakkomyrkytyksiä vastaan. Nämä taistelut Lähteen linja voitti. Rankinta taistelu on ollut kuitenkin päälinjoista, missä Erkki Lähteen vastapuolina ovat olleet MetLan ylin johto, ministeriö, metsänhoidon viranomaisorganisaatiot sekä muutamat etujärjestöt. Eikä puoluepolitiikaltakaan ole säästytty. Lähde käyttää näistä termejä ”metsäpoliisi” ja ”metsämafia”.

Kirja on Lähteen omien sanojen mukaan hänen työelämäkertansa. Tapahtumista ja henkilöistä hän kertoo omalta subjektiiviselta kannaltaan.

Kamppailu on ollut välillä hyvin henkilöön käyvää. Vastus-

Tojo Autosta

vaihtoautot Takuu 2 vuotta

13.750 23.900 21.800 21.500 19.900 20.900 21.900 11.900 19.900 19.500 13.850 11.900 11.200 9.800 8.700 2.985 23.850 6.300 5.500 14.850 13.485 17.900 12.855 8.985 19.795 23.450 23.500 22.500 20.900 20.900 15.200

tajia näyttää olleen enemmän kuin puolestapuhujia. Ahkerana luennoitsijana, kirjoittajana ja väittelijänä Lähde on saanut paljon julkisuutta asialleen.

Monikaan ei ole julkisesti olla hänen kannallaan.

Tiedemiehenä Lähde on käyttänyt runsaasti faktaaineistoa ajanmäärityksineen.

Oman lukunsa vaatisi myös taistelu tiedemaailman sisällä. Sielläkin on välillä käytetty likaisia keinoja. Myös suomalainen oikeuslaitos saa kriittisiä arviointeja osakseen.

Huomattava osa metsänomistajista on ollut jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon kannalla, mikä on saanut ”metsäpoliisin” viemään heidät oikeuteen. Lähde on ollut useissa tapauksissa virallisen linjaan pakotettujen metsäomistajien puolella todistajana.

Jatkuva kasvatus on hyväk-

vaihtoauto oikeaan hintaan

Corolla 1.4 D4D 235 tkm..............................-08

7.900

MAASTURIT-PAKETTIAUTOT: Hiace 2.4 D4D pitkä 290 tkm ......................-05 8.900 Land Cruiser 3.0 D4D Legend 190 tkm...-11 48.500 Mitsubishi Outlander 2.0 DID 150 tkm ..-10 11.900 MB Sprinter Autom., AC, Cruise, pitkä, huoltokirja 43 tkm..............................................................-13 38.900 RAV 2.2 D4D 170 tkm ..................................-08 17.400 RAV 2.2 D4D 154 tkm..................................-08 19.200 VW Transporter 2.5 D 88 tkm ...................-11 25.100 VW LT 35 2.8 TDi hinausauto 272 tkm sähkövinssi, hälytys- ja työvalot, ajosillat, KA .............. -04 12.900 MUUT MERKIT BENSAT: Audi A6 2.0 Avant Multitronic 156 tkm -04 BMW 316 i Compact 139 tkm ................... -00 Ford Focus C-Max 1.6 179 tkm ..................-05 Ford Focus 1.6 100 Wagon 74 tkm ...........-11 Mazda 6 2.0 Sport WG 220 tkm ............... -04 MB S 320 215 tkm ........................................ -00 Opel Meriva 1.6 172 tkm ............................-06 Opel Vectra 2.2 Comf Wagon 179 tkm....-05 Peugeot 407 Sport 3.0i V6 A 215 tkm ....-05 Peugeot 307 XL Line farmari 120 tkm.....-05 Peugeot 206 SW 1.6 128 tkm....................-08 Skoda Octavia 1.6 85 tkm ..........................-08 Volvo V40 2.0 aut. ........................................-97 VW Passat 1.4 TSi Blue 130 tkm..............-10 VW Golf 1.4 TSi Variant Comf. 100 tkm .-11 VW Golf 1.4 FSi DSG-Autom. Variant vain 37 tkm .....................................................-12 VW Golf Plus 1.2 TSi Comfort 80 tkm..... -10 VW Golf 1.4 Trendline 107 tkm.................-10

8.900 5.300 5.300 13.900 4.900 11.450 5.600 6.600 5.900 3.800 7.900 12.900 1.950 14.800 15.400 20.900 14.300 11.900

MUUT MERKIT DIESELIT: BMW 320 TD Touring Business, AC, 2xalut., urheilualusta, 210 tkm ..............................................-06 12.600 Honda Civic 1.6 Diesel.................................-13 18.300 Kia Ceed 1.6 CRDi WG A 39 tkm ............... -12 18.300 Kia Pro Ceed 1.6 Dilsg 28 tkm ...................-12 16.000 Mazda 6 2.0 TD 134 tkm..............................-08 13.900 MB C 200 CDiA Elegance Wagon 386 tkm-10 17.900 MB E 320 T Touring Elegance 252 tkm .....-07 17.500 Seat Cordoba Sdi 320 tkm ................................-04 1.700 Volvo V50 D Wagon ....................................-08 12.900 Volvo V70 2.4 aut. 367 tkm ........................-08 10.900 VW Golf 2.0 Comf. TDi 3-ov. 220 tkm .....-08 9.500 VW Golf 1.9 TDi Variant ...................................

7.900 VW Golf 1.9 TDi Variant...................................-03 2.800 TILA-AUTOT: Ford Rimor 2.2 D katamarano Matkailuauto huippusiisti, 91 tkm......................................-10 Citroen C4 1.6 Picasso 283 tkm ................-07 Verso 1.8 Sol 7-p. 23 tkm .............................. -13 Verso 2.0 D4D Active 64 tkm ........................-14 Verso 1.6 bensa vain 125 tkm.......................-08

36.450 4.700 26.900 26.200 13.700

Kawasaki ZJ-7 93 tkm .................................... -01

1.950

Koeajettavissa uutuudet: • Avensis 1.6 Diesel Active • Avensis 1.8 Multidrive S Active • Auris 1.2 Turbo Multidrive S • Corolla 1.6 Active • Verso 1.8 Active • Pro Ace 2.0 D 163 hv Automaatti • Yaris 1.33 Active Tervetuloa!

Automyynti avoinna: Timo Lahtinen ma–pe 9–17, Ari Koskinen la 10-14 Ritva Tryyki Katso vaihtoautot netissä: Matti Numminen Keminmaa p. 0400 551 600. Automyynti suora 0400 696 884

0400 696 078 0400 354 591 0400 384 874 0400 379 533

sytty vihdoin vuoden 2014 metsälakiin, mitä kirjoittaja pitää osavoittona. – Sota jatkuu vielä ainakin yhden sukupolven yli.

Lähde kirjoittaa asiatekstiä värikkäästi unohtamatta kamppailun saamia humoristisiakaan piirteitä. Alaan perehtymätönkin lukija ahmii

Osmo Kärkkäisen toimiessa ampujana.

-Aamuisella reissullahan tässä vielä ollaan.Päivä on ollutkin jo pitkä ja raskas, mutta tottakai hyvin antoisa,kertoili tunnelmiaan tuoreeltaan Veijo Leinonen.

- Ei tämmöisiä otuksia ole varmaankaan viimeiseen kymmeneen vuoteen saatu orrelle roikkumaan,kommentoi jahdin lopputulosta saaliin käsittelyä seuraamassa ollut Oiva Leinonen.

Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on suurikokoinen sikalaji.Tämän kesyn sian kantamuodon pääasiallisinta elinaluetta on Euroopan ja Aa-

sian maanosien yhdessä muodostaman Euraasian lehtimetsäalueet. Laji levisi Suomeen aikoinaan ilmeisesti Karjalan kautta itäisen maarajamme yli.

Useimmista sorkkaeläimistä poikkeuksena villisika on kaikkiruokainen. Kasvisruoka on kuitenkin tutkimusten mukaan eläinravintoa suositumpaa. Tästä johtuen se voi aiheuttaa paljonkin tuhoa hyvin lyhyessäkin ajassa erityisesti kasvimailla tonkiessaan juures-ja perunapeltoja. Nykyään villisikoja on runsaimmin Kaakkois-Suomen ja itäisen Uudenmaan alueella, joissa sitä on myöskin ruokittu.

Simo Lämsä

Erkki Lähde: Suomalainen metsäsota, Miten jatkuva kasvatus voitti avohakkuun. Into Kustannus 2015, 413 s.

Emeritusprofessori Erkki Lähde on kirjannut kansien väliin vuosikymmeniä riehuneen suomalaisen metsäsodan.

Iso-Syöte avaa ennätyksellisen lyhyen lumetusjakson jälkeen Hiihtokeskus Iso-Syöte avaa lauantaina 28.11. klo 10.

Hiihtokeskus Iso-Syöte avaa Lumimaassa sijaitsevan rinteen nr. 9 ennätyksellisen lyhyen lumetusajan jälkeen. ”Olosuhteet ovat olleet haastavat koko syksyn. Vaikka tunturiin on satanut mukavasti luonnon lunta, lumetukseen vaadittavaa viittä pakkasastetta ei ole näkynyt. Maanantaina vihdoin pakastui ja saimme vuorokauden aikaa lumettaa. Ennätyksellisesti saimme puolen kilometrin mittaisen rinteen 24 tunnissa valmiiksi,” iloitsee hiihtokeskus IsoSyötteen rinnepäällikkö Vesa Salmela. ”Loppuviikolle on luvattu lauhtuvaa, mutta myös lumisadetta. Hissilatu laitetaan viikonlopuksi kuntoon joko käsin tai koneella.”

Hiihtokeskus Iso-Syötteen perhealueelle Lumimaahan on syksyn aikana pystytetty suoraan tehtaalta tuotu uusi ankkurihissi. Alueelle on myös rakennettu kaksi uutta rinnettä, joista toinen on oppimiseen ja perheen yhteiseen hauskanpitoon suunniteltu Mustin ja Lystin Seikkailumetsä. Rinteen ideoinut Heidi Terentjeff on koulutukseltaan sosionomi: ”toivon että koko perhe voi tuohuta yhdessä lumella, ja oppia siinä samalla hauskoja asioita ympäröivästä metsästä ja sen eläimistöstä!” Uuden rinteen avajaisia vietetään 12.12.2015 klo 12. www.syote.fi

Villisika kaadettiin Paltamon Hakasuolla Monenlaista harmia ja kiusaa kyläläisille Varisjoen molemmin puolin aiheuttanut villisika kaadettiin viime tiistaina Einon päivänä Hakasuolla. Variskyläläisten Keskitalon veljesten Eino ja Veijo Leinosen johtama kahdeksan henkinen metsästäjäseurue jäljitti villisikaa koko tiistaipäivän.

Ensimmäiset havainnot villisian liikkeistä tehtiin Variskylällä Repolan talon lähimaastossa. Lopulta monien käänteiden jälkeen metsästyksessä saavutettiin ratkaiseva läpimurto Varispuron kankaalla.

Elopainoltaan suunnilleen satakiloinen villisikauros kohtasi pitkän vaelluksensa päätöksen

kirjaa kuin seikkailukertomusta. Objektiivisuus uhkaa välillä karata, keitä ovat hyvikset, keitä pahikset? Kyseessä on elämäkertateos ja kirjoittajan oma näkemys asioista.

Ilkka Hietala

Jahtiin osallistuneita. Timo Laine, Ossi Leinonen, Osmo Kärkkäinen, Veijo Leinonen, Jukka Laurila, Timo Laine ja Eino Leinonen. Erkki Leinonen puuttuu kuvasta.

4

NRO 10 MARRASKUU 2015

Uuden kodin sähkölasku pienemmäksi Kun edessä on muutto uuteen kotiin, on hyvä hetki käydä läpi kaapit ja komerot ja laittaa kiertoon ylimääräiset vaatteet ja tavarat. Samalla kannattaa tarkistaa myös kodin energiankulutus, sillä uudessa kodissa saattaa tulla eteen yllätyksiä, jotka näkyvät myös sähkölaskun loppusummassa.

1. Tee uusi sähkösopimus Uuden kodin sähkösopimus kannattaa tehdä mieluummin ajoissa kuin liian myöhässä ellei kaipaa muuttopäiväksi intiimiä tunnelmaa kynttilänvaloineen. Myös vanha sähkösopimus pitää muistaa katkaista, jotta vanhan kodin uusi asukas voi tehdä oman sopimuksen.

- Määräaikaisenkin sähkösopimuksen voi muuton yhteydessä katkaista kesken sopimuskauden. Uuteen kotiin tehdään sähkösopimus ottamalla yhteyttä sähkönmyyjään. Jos myyjä on eri kuin vanhassa kodissa, uusi myyjä huolehtii myös siitä, että vanha myyjä saa tiedon muutosta, kertoo energia-asiantuntija Malkus Lindroos Vattenfallilta.

Jos rakennat uuden kotisi itse, sähkön liittymätöiden tekemiselle pitää varata riittävästi aikaa. Vanhassa talossa taas sähköliittymä pitää siirtää uuden omistajan nimiin.

2. Imuroi ja pese kulutus pienemmäksi Siivoaminen pienentää sähkönkulutusta yllättävän paljon! Tyhjässä kodissa on helppo siirtää isot kodinkoneet – esimerkiksi jääkaappi – pois paikoiltaan ja imuroida niiden taustat. Se voi vähentää niiden sähkönkulutusta jopa 30 prosenttia ja lisäksi pidentää laitteiden käyttöikää.

- Kannattaa myös pestä uuden asunnon ikkunat, jotta lämpö ja valo pääsevät paremmin sisälle. Tällä on suuri merkitys etenkin keväällä ja kesällä, kun aurinko paistaa.

3. Tutustu uuden kodin järjestelmiin Jos uusi koti on esimerkiksi omakotitalo tai rivitalo, siellä saattaa olla erilaisia lämmitys- ja ilmastointijärjestelmiä.

Niihin on hyvä tutustua ajoissa myyjän opastuksella, jotta niitä osataan käyttää sitten, kun on tarvis.

- Tekniset järjestelmät on syytä käydä läpi huolella. Väärin käytettyinä ne saattavat aiheuttaa melkoisen piikin sähkönkulutukseen – puhumattakaan siitä, että vain oikein käytetty lämmitysjärjestelmä lämmittää kotia, Lindroos muistuttaa.

4. Missä ovat pistorasiat ja valaisinten paikat?

Opettele käyttämään uutta kotiasi

Uuden kodin sähkösopimus kannattaa tehdä mieluummin ajoissa kuin liian myöhässä ellei kaipaa muuttopäiväksi intiimiä tunnelmaa kynttilänvaloineen Ennen muuttoa on hyvä visteiden kunto ja tarvittaessa tarkistaa, missä uuden kodin vaihtaa tiivisteet kokonaan. pistorasiat ja valaisinten paikat Huonokuntoiset tiivisteet aiheovat ja onko niitä tarpeeksi. Jos uttavat myös vedon tunnetta. niitä pitää siirtää tai niitä tarvi6. Opettele hyviä tapoja taan lisää, on kutsuttava sähköUusien tapojen opettelemitöiden ammattilainen paikalle. nen sujuu helpommin uudes- Valaisinten asentamista sa kodissa. Kannattaa opetella helpottaa, kun tarkistaa etukä- esimerkiksi sammuttamaan teen, kytketäänkö valaisimet valot huoneista, joissa ei olespistorasialla vai niin sanotulla kella, pitämään saunan sähkösokeripalalla. Vanhemmissa kiuas päällä vain tarpeellisen taloissa käytetään vielä soke- ajan ja kääntää virrat pois laitripaloja, kertoo Malkus Lind- teista, joita ei käytetä. roos Vattenfallilta.

- Esimerkiksi viihde-elektro5. Tiivistä ovet ja ikkunat niikkaa voi kytkeä kytkimelliJos uuden kodin ovista ja seen jakorasiaan, jolloin kaikki ikkunoista vetää, osa lämmi- laitteet voi sammuttaa helposti tyksestä karkaa suoraan ulos. kerralla yhdellä napinpainalSilloin kannattaa tarkistaa tii- luksella.

Joulun valmistelut alkaa

OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset aukset 45 vuoden kokemuksella!

Kysy tarjous, ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla.

Hallitsemme myös nostimien, piirturien ja jarrujen huollot ja korjaukset.

WIHELÄN KONEPAJA OY Hautakorventie 13, OULU. Puh. 020 741 4300

www.wihelankonepaja.fi

Etenkin uudemmissa omakotitaloissa ja rivitalokodeissa saattaa olla lämmitykseen, jäähdytykseen ja ilmanvaihtoon monenlaisia teknisiä järjestelmiä: esimerkiksi ilmanvaihtokone, jossa on myös lämmön talteenotto, vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä tai ilmalämpöpumppu.

- Uuteen kotiin muuttaessa on hyvä käydä järjestelmät läpi myyjän kanssa: miten ne toimivat, missä ne sijaitsevat, mitkä ovat oikeat säädöt minäkin vuodenaikana ja miten laitteita pitää huoltaa, sanoo energia-asiantuntija Malkus Lindroos Vattenfallilta.

- Ohjeet kannattaa pyytää myös kirjallisena, sillä jos muutto on vaikkapa talvella, kevääseen mennessä unohtuu helposti, miten jäähdytyksen saikaan päälle.

Oikein käytettyinä järjestelmät parantavat asumismukavuutta ja vähentävät energiankulutusta, mutta väärin käytettynä vaikutus on juuri päinvastainen. Ongelmia saattaa tulla, jos talon myyjä ei itsekään tunne järjestelmiä tai häneltä ei jostain muusta syystä saa apua. Näin voi käydä, jos myyjänä on esimerkiksi perikunta.

- Silloin kannattaa miettiä, kuinka paljon tietää itse talotekniikasta, tai löytyykö lähipiiristä joku, jolta voi pyytää apua. Jos teknisiä järjestelmiä ei osata käyttää, edessä voi olla ikäviä ongelmia.

Syysviljoista ennätyssadot

Rukiista omavaraiseksi Vilja- ja perunasato jäivät kymmenyksen pienemmiksi kuin viime vuonna, mutta syysvehnästä ja rukiista korjattiin ennätyssadot. Herneestä ja härkäpavusta saatiin myös suurin sato aikoihin selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) sato- ja luomusatotilastosta.

Viljasato (3,7 miljardia kiloa) on pienin kolmeen vuoteen, joka johtuu osittain noin viisi prosenttia pienemmästä viljelyalasta. Lähes saman verran puitua viljasatoa pienensi ennätyssuuri tuorevilja-ala, sillä kymmenesosa koko vilja-alasta korjattiin tuoreviljana kotieläinten ruokintatarpeisin.

Vaikka maatilatasolla oli tavallista enemmän täydellisiä katoaloja, koko maan tasolla ohran hehtaarisato (3 500 kiloa) jäi vain hieman tavanomaista pienemmäksi. Muilla kevätviljoilla eli kauralla ja kevätvehnällä hehtaarisadot olivat tavanomaisia.

suurin sato. Suuri ruissato eli lähes 110 miljoonaa kiloa, takaa ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen kotimaisen leipärukiin riittävyyden tulevalle vuodelle.

Huippusatoja rukiista ja syysvehnästä

Luomun osuus on suurin herneellä ja härkäpavulla

Syysviljojen eli syysrukiin ja -vehnän hehtaarisadot olivat koko maan tasolla ennätyskorkeita. Kun syyskylvöalatkin olivat tavanomaista suurempia, saatiin syysvehnästä satavuotisen satohistorian toiseksi

Vehnän laatu on heikko

Vehnän leivontalaatu on vuosikymmenen alhaisin. Kaikilla muilla viljoilla eli rukiilla, ohralla ja kauralla tämän vuoden sato on laadullisesti parempaa kuin viime vuonna.

Herneen ja härkäpavun viljelyalat kaksinkertaistuivat

Sekä herneen että härkäpavun alat kaksinkertaistuivat viime vuodesta. Kokonaissatokin on molemmilla valkuaiskasveilla viime vuotta suurempi.

Herneellä sato on yli 70 prosenttia ja härkäpavulla vajaa 50 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Hehtaarisadot jäivät kuitenkin edellisvuotta heikommiksi.

Luomun osuus kokonaissadosta vaihtelee ohran yhdestä rukiin kahdeksaan prosenttiin. Herneellä ja härkäpavulla luomun osuus on viljoja suurempi. Herneessä luomun

osuus oli noin 16 prosenttia ja härkäpavussa 13 prosenttia.

Vuotta aiemmin luomuosuus oli molemmissa noin 20 prosenttia. Molempien kasvien tuotanto tavanomaisilla tiloilla on kasvanut enemmän kuin luomutiloilla.

Perunasato jäi alhaiseksi

Perunasato jäi kymmenyksen pienemmäksi kuin viime vuonna. Perunan hehtaarisato jäi hieman alle 25 tonniin hehtaarilta. Viimeisen vuosikymmenen aikana tämä oli kolmas kerta, kun hehtaarisato alitti 25 tonnia.

Tilaston taustaa Satotiedot on kerätty verkkopalvelun ja puhelinhaastattelujen avulla noin 6 600 maatilalta, joista 600 oli luomutiloja.

Ennakkotiedot kattavat noin 5 600 tilan tiedot. Viljan laatutiedot saadaan yhdistämällä Luken keräämät tiedot Eviran keräämiin viljasadon laatuseurantatietoihin. Viljanäytteitä Evira analysoi noin 400 maatilalta. Tiedot tarkentuvat lopullisiksi helmikuun 25. päivänä 2016, jolloin satomäärien laskemisessa on käytettävissä kaikilta otokseen kuuluvilta maatiloilta saadut satotiedot tarkistettuna.

NRO 10 MARRASKUU 2015

5

Tarjoukset myymälästä ja verkkokaupasta!

Katso lisää www.kailatec.fi

Clen D 1915 RUNNER

Clen 21Kw

Max 190bar Max 900l/h

- termostaattiohjaus - painemittari - polttoainemittari

sinne missä nopeaa lämmitystä tarvitaan Suosituin kuumapesuri

Työeläkevarojen määrä supistui, eläkemenot kasvussa Suomalaisten työeläkevaroja oli syyskuun lopussa yhteensä 176 miljardia euroa. Varojen määrä supistui 6,9 miljardia euroa vuoden kolmannella neljänneksellä. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Eläkevarojen määrää on osittain painanut alaspäin rahoitusmarkkinoiden haastava tilanne ja heikko tuottokehitys.

Samaan aikaan varoista myös maksettiin eläkkeitä enemmän ulos kuin työeläkemaksuista saatiin kerättyä sisään.

- Suomen työeläkejärjestelmän menot ovat nyt kasvamaan päin ja menopaine on suurimmillaan 6-8 vuoden päästä. Myös eläkevarojen tuotoista eläkkeiden rahoitukseen käytettävä osuus kasvaa lähivuodet, sanoo Telan analyytikko Peter Halonen.

- Heikkoja sijoituskausia varten työeläkevakuuttajilla on käytössä puskurit, jotka vaimentavat markkinoilla tapahtuvien heilahtelujen vaikutuksia. Ennen pitkää markkinatilanne kuitenkin taas kään-

tyy positiiviseksi, Halonen muistuttaa.

Pitkällä aikavälillä työeläkevarat ovat kasvaneet tasaisesti.

20 viime vuoden aikana varojen määrä on yli nelinkertaistunut. Rahastoinnin tarkoituksena on pitää työeläkemaksun taso matalampana kuin se muuten olisi. Vastikään eduskunnassa hyväksytyssä eläkeuudistuksessa työeläkemaksun taso vakautettiin pitkälle tulevaisuuteen.

- Joka vuosi maksutuloista osa pitää edelleen panna säästöön eli rahastointi pidettävä samalla tasolla suhteessa menoihin. Näin sijoitustuottojen osuus eläkkeiden rahoituksesta säilyy riittävänä tulevillekin sukupolville, eikä maksurasitus kasva jatkossakaan kohtuuttomaksi, huomauttaa Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne.

Työeläkevaroista osakkeissa ja osaketyyppisissä sijoituksissa oli syyskuun lopussa 83,1 miljardia (47,2 %), korkosijoituksissa 76,3 miljardia (43,4 %) ja kiinteistösijoituksissa

16,6 miljardia (9,4 %).

Alkuvuoden aikana osakemarkkinoiden kehitys on ollut ympäri maailman heikohko.

Osakkeiden sekä osaketyyppisten sijoitusten osuus väheni myös työeläkesijoituksissa.

Vuoden kolmannella neljänneksellä työeläkevakuuttajat ovat taas löytäneet sopivia ostokohteita osakemarkkinoilta, erityisesti euroalueen ulkopuolelta ja Suomesta, Halonen kertoo.

Työeläkevaroista oli syyskuun lopussa sijoitettuna euroalueen ulkopuolelle 50,0 %, Suomeen 27,3 % ja muulle euroalueelle 22,7 %.

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot työeläkeyhtiöiden, eläkekassojen ja -säätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon keskusrahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

2690€

Clen 37Kw,

Tehokas öljykäyttöinen lämpökanuuna - termostaattiohjaus - painemittari - polttoainemittari

278 € tuotteet sis. alv 24%

TEKNISTÄ OSAAMISTA VUODESTA 1985

K U N N O S S A P I D O N TAVA R ATA L O

ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

420€

Liitintie 11, 90620 Oulu, Rusko puh. 08-5572 700 Avoinna: ark. 7.45-17 kailatec@kailatec.fi www.kailatec.fi

p. 622 616

Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani

jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa.

Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa www.maaseutulehdet.fi

Ajanvaraukset sopimuksen mukaan

DIESELKORJAAMO

RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Puh. (016) 257 351 ma-pe 8.00-17.00

OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2

Ilvespentueet lasketaan tulevana talvena Ilvespentueet lasketaan Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Rannikko-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla tulevana talvena yhteistyössä Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja paikallisten metsästäjien kanssa. Laskennoilla saadaan ilvespentueiden määristä entistä tarkempaa tietoa, jota käytetään yhdessä petoyhdyshenkilöverkoston tuottaman havaintoaineiston kanssa ilveskannan arvioinnissa.

Laskennan kohteena on erityisesti ilves, mutta myös kaikki susi-, ahma- ja karhuhavainnot kirjataan. Laskenta käynnistetään yhtä aikaa alueittain tekstiviestein ja sähköpostilla sopivassa lumitilanteessa. Useiden tuhansien va-

paaehtoisten organisaatiot ovat valmiina ja odottelevat sopivaa säätä. Todennäköisesti ensimmäiset alueet lasketaan jo joulukuun alkupuolella ja kaikki laskennat tehdään helmikuun puoliväliin mennessä. Kaikki ilveksen pentuehavainnot tarkastetaan ja varmistetaan motittamalla eri pentueet.

Käytännön laskennasta vastaavat laskentapäälliköt, jälkitarkastajat ja laskijat. Laskijajoukon ytimen muodostavat petoyhdyshenkilöt ja heidän avustajansa. Kaikki laskentapäälliköt ja jälkitarkastajat on koulutettu tehtäviinsä. Myös laskijoille on järjestetty koulutusta.

Laskennan luotettavuuden varmistamiseksi sidosryhmistä etsitään riippumattomia jälkitarkastajia. Jälkitarkastajat tulevat muun muassa Suomen

luonnonsuojeluliiton piireistä, ELY-keskuksista, yliopistoista ja Metsähallituksesta. Sidosryhmien edustajat ovat tervetulleita seuraamaan laskennan kulkua myös ilman varsinaista roolia laskentaorganisaatiossa.

Vastaava laskenta tehtiin talvella 2012 Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, PohjoisSavossa, Satakunnassa ja ItäUudellamaalla sekä talvella 2013 Etelä-Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Kainuussa ja Varsinais-Suomessa. Viime talvena ilvespentueet laskettiin Oulun alueen eteläosissa.

Muualla laskentoja ei voitu tehdä huonojen lumiolosuhteiden vuoksi.

Laskennat tukevat kanta-arvion tekemistä

Suurpetokantojen arviointi perustuu erityisesti karhulla

ja ilveksellä pääasiassa pentuehavaintoihin. Havaintoaineiston perusteella Luke tekee arvion erillisten pentueiden lukumäärästä. Arvio perustuu tietoon pentueiden liikkuvuudesta, elinpiireistä ja niiden välisistä etäisyyksistä. Ilves- ja karhukantojen koko saadaan kertomalla pentueiden määrä tutkimukseen perustuvilla lajikohtaisilla kertoimilla.

Laskennoilla halutaan kehittää yhteistyössä Luken kanssa menetelmä, joka tukee nykyistä suurpetohavaintojärjestelmää ja parantaa havaintoihin perustuvien kanta-arvioiden tarkkuutta erityisesti ilveksen tihentymäalueilla. Suomen Metsästäjäliitto on mukana yhteistyössä.

Laskentaan on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ilveksen jäljet. Kuva: Petri Vartiainen/Suomen riistakeskus

6

NRO 10 MARRASKUU 2015

Puhtaasta ruoasta seuraava Nokia Puhtaasta ruoasta voi tulla Suomen seuraava menestystarina, se kaivattu uusi Nokia, uskoo Lunttila. Suomen elintarvikemarkkinat ovat arvoltaan 13,5 miljardia euroa vuodessa. Suomi tarvitsee entistä vahvempaa panostusta suomalaisen ruoan markkinointiin ja osaamisen kehittämiseen. Menestys ei tule itsestään. Sen eteen on tehtävä hartiavoimin töitä koko ruokaketjussa. Suomen valtion on myös osallistuttava tähän työhön, kehottaa MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila MTK:n valtuuskunnan syyskokouksessa 25.11.2015 Helsingissä.

Maailman ruokamarkkinat tulevat muuttumaan rajusti väkiluvun kasvaessa ja ruokailutottumusten muuttuessa.

– Vahvalla vaikuttamisella ja kuluttajatyöllä voimme selvästi nostaa suomalaisen ruoan osuutta. Hyvänä alkuna toimisi velvoite kunnille julkisista hankinnoista. Hankinnoissaan kuntien pitää edellyttää tuottei-

den ja palveluiden tuottamista suomalaisen tuotantotavan mukaisesti, sanoo Lunttila.

Maailman mittakaavassa Suomi ei kilpaile ruokamarkkinoilla hinnalla, vaan laadulla ja puhtaudella. Lisäksi pienet tuotantomäärämme antavat mahdollisuuden esimerkiksi alkuperän jäljittämiseen tuottajalle asti.

Lunttila pitää huolestuttavina maailmalta saatuja uutisia uusista superbakteereista.

– Hintakeskustelun ohella laatu, turvallisuus ja alkuperä ovat nousseet ruokakeskustelussa hyvin esille. Jos Suomessa ei löydy riittäviä markkinoita tai maksukykyä, niin lähdetään etsimään niitä muualta. Ulkomailla ollaan valmiita maksamaan ruoasta, jolla on korkea laatu, uhoaa Lunttila.

– Possu, joka on saanut pitää saparonsa ja broileri, joka on saanut pitää nokkansa edustaa maailmalla eläinten hyvinvoinnin huippua. Jos

meillä on tuotteita, jotka ovat maailman parhaita, niin miksi niistä maksetaan niin huonosti, kysyy Lunttila.

Esimerkkinä Lunttila mainitsee Suomessa viljeltävän kuminan, joka on huikea vientivaltti. Suomi on yksi maailman johtavista kuminan viejistä. Suomalaista kuminaa viedään 40 maahan. Se kattaa maailman kuminamarkkinoista kolmasosan. Suomalaisessa kuminassa on enemmän eteerisiä öljyjä ja se on paremman makuinen kuin muissa maissa.

Tämä johtuu pitkästä ja valoisasta kasvukaudesta.

– Kuminan kaltaisia vientituotteita ja menestystarinoita Suomi tarvitsee lisää, sanoo Lunttila.

Ennen uutta Nokiaa on kuitenkin ruoantuotannon perusrakenteet saatava kuntoon.

Tällä hetkellä ahdinko suomalaisilla tiloilla on todellinen.

Ahdinkoon on eniten vaikuttanut alhainen tuottajahinta.

Elintarvikeketju ei vain toimi.

Tuottajan osuus pienenee ja muiden ketjun osien kasvaa.

Rikkana rokassa ovat Venäjän kaupan pakotteet ja tukimaksatusten viivästyminen. Ne ovat lisänneet tuottajan ahdinkoa entisestään.

– Suomella ei ole varaa heittää hukkaan elintarvikeketjun 300 000 työpaikkaa ja tulevaisuuden menestystarinaa, puhdasta suomalaista ruokaa.

Päättäjien on tähän vihdoin havahduttava. Aikaa ei ole hukattavaksi, muistuttaa Lunttila.

Valopilkkuna Lunttila näkee metsäalan positiivisen vireen, kun uudet investoinnit viitoittavat tietä biotalouden nousulle ja sitä kautta maaseudun uusille mahdollisuuksille. MTK uskoo kotimaisen vuotuisen puunkäytön kasvavan noin 15 miljoonalla kuutiometrillä.

– Tällä on valtava merkitys niin metsäomistajille kuin koko kansantaloudelle, arvioi Lunttila.

Urheiluseurat, järjestöt, yhdistykset!

Tarvitsetteko oman lehden esimerkiksi juhlavuoden tai tapahtuman vuoksi?

Teemme tilauksesta asiakaslehtiä. Pyydä tarjous!

Jätä ilmoitusmyynti, sivunvalmistus ja jakelu meidän huoleksemme!

Maaseutulehdet Kustannus Oy

MUHOS

TILITOIMISTOPALVELUT Suomen susikanta on liian suuri Suomen Metsästäjäliiton liittokokous otti kantaa tämänhetkiseen susitilanteeseen ja suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Metsästäjäliitto pitää hyvänä, että hallitus on päättänyt suden kannanhoidollisen metsästyksen toteuttamisesta tulevana talvena. Susi on riistaeläin, jonka kantaa tulee säädellä samoin kuin muidenkin riistaeläinten.

Suomen susikanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) viime tammikuussa tekemän arvion mukaan Suomessa oli 35 susilaumaa.

Luke arvioi marraskuussa, että susimäärä on säilynyt suunnilleen ennallaan. Laitos arvioi kuitenkin, että susilaumoja voi olla jopa 43. Luke on ilmoittanut antavansa täydennetyn arvion joulukuussa ja lopullisen kanta-arvion helmikuussa.

Susien tappamien koirien ja tuotantoeläinten määrät ovat nousseet hälyttävän korkeiksi. Sudet ovat tappaneet yli 100 lammasta ja maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan jo yli 40 koiraa. Kaikki koiranomistajat eivät raportoi koiravahingoista, joten määrä voi olla tätäkin suurempi.

Myös susialueilla asuvat ihmiset ovat huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta.

Sudet ovat levittäytyneet viime vuosina koko maahan.

Susihavaintoja on tehty tänä syksynä jo pääkaupunkiseutua myöten. Länsi-Uudenmaan 10 suden lauma on yksi Suomen suurimmista.

Kannanhoidollisen metsästyksen tarkoituksena on lisätä susien ihmisarkuutta ja pitää kanta kurissa. Metsästäjäliitto toistaa aiemman esityksensä siitä, että kaatolupia on saatava vähintään kaksi lupaa laumaa kohden. Tämä merkitsee sitä, että kannanhoidollisia lupia on oltava käytössä 70–80 kappaletta. Maa- ja metsätalousministeriön esitys, 39 kaatolupaa, on liiton mielestä ehdottomasti liian alhainen.

Ylisuuri susikanta Kainuussa ja Suomenselällä uhkaa myös uhanalaisen metsäpeuran olemassaoloa. Suomella on erityinen vastuu metsäpeuran pelastamisesta sukupuutolta, ja tämä edellyttää susikannan voimakasta vähentämistä metsäpeura-alueilla.

• Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

p. 010 3223370, fax 336 493

Suomalaiset Euroopan pessimistisimpiä kotimaan talouden suhteen :( Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista uskoo maamme taloudellisen tilanteen muuttuvan parempaan suuntaan.

Ainoastaan kreikkalaisilla usko tulevaan on tätä heikompi.

Kaksi kolmesta suomalaisista kokee, että heidän oma taloustilanteensa on hallinnassa. Kuitenkin vain yksi kuudesta uskoo olevansa paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin keskimääräinen eurooppalainen. Lukema on samalla tasolla espanjalaisten kanssa.

- Usko omaan henkilökohtaiseen talouteen on selvästi vahvempi kuin usko Suomen taloustilanteeseen. Kun kahdeksan prosenttia suomalaisista uskoo maamme taloudellisen tilanteen muuttuvan parempaan suuntaan, oman taloustilanteensa paranemiseen uskoo joka viides suomalainen, johtaja Juha Iskala sanoo.

Syinä suomalaisten talousongelmiin pidetään tavallisia arjen menoja: päivittäistarvikkeiden hintoja, energia- ja polttoainekuluja sekä verotusta.

Pessimismistä huolimatta suomalaiset eivät juuri usko ruohon olevan vih-

reämpää aidan toisella puolella. Kun eurooppalaisista 15 prosenttia harkitsee muuttavansa maasta sen heikon taloustilanteen vuoksi, suomalaisista muuttoa harkitsee 10 prosenttia. Kreikkalaisista maastamuuttoa harkitsee jopa 31 prosenttia.

- Vaikka suomalaiset ovatkin pessimistisiä maamme taloustilanteen suhteen, se ei ole aiheuttamassa muuttoliikettä muihin maihin siinä määrin kuin muualla Euroopassa, Iskala arvioi.

Lähes kolme neljästä suomalaisesta kokee olevansa taloudellisesti riippumaton. Kuitenkin jopa 13 prosenttia myöntää taloudellisen tilanteen vaikuttavan siihen, etteivät he lopeta parisuhdettaan. Lukema on selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa (Ruotsi 6 prosenttia, Tanska 8 prosenttia, Norja 7 prosenttia). Ranskalaisista osuus on kaikkein korkein: siellä jopa 37 prosenttia jatkaa parisuhdettaan vain taloudellisista syistä.

Viisi vinkkiä parempaan taloudenhallintaan 1. Harkitse tarkkaan, ennen kuin

ostat uutta. Tarvitsetko sitä todella?

Harkitse tarkkaan luoton ottamista.

2. Säästä. Siten et joudu pulaan, kun isommat maksut erääntyvät (esim. auton vakuutusmaksu) tai tulee yllättäviä menoja (esim. pesukone hajoaa).

3. Maksa laskusi eräpäivään mennessä. Vältyt ylimääräisilta kuluilta.

4. Pidä kirjaa tuloistasi ja menoistasi. Vältyt kuluttamasta varoja, joita sinulla ei ole.

5. Jos et pysty maksamaan laskujasi, ota heti yhteys velkojaasi. Maksusuunnitelman sopiminen on sekä myyjän että ostajan etu. Myös perintään siirretyistä maksuista voi sopia perintäyhtiön kanssa.

Kuluttajien maksutaparaporttiIntrum Justitia on kerännyt tutkimusaineistoa 22 000 kuluttajalta 21 Euroopan maassa muodostaakseen kuvan Euroopan kuluttajien jokapäiväisestä elämästä; heidän kulutuskäyttäytymisestään ja kyvystään hoitaa henkilökohtaista talouttaan.

7

Poliisi ei myönnä jatkossa ajokortteja Ajo-opetus säilyy ennallaan Ajokorttia hankkivan kansalaisen ei tarvitse jatkossa asioida poliisin luukulla. Ajokorteista vastaava viranomainen on 1.1.2016 lähtien Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Käytännön asiointi tapahtuu Ajovarman toimipisteissä.

Suomen Autokoululiitto muistuttaa, että ajo-opetuksen tärkein tehtävä on taata mahdollisimman turvallinen liikenne kaikille tienkäyttäjille.

Henkilöautokortin ikäraja on edelleen 18 vuotta. Autokouluoppilaan on jatkossakin suoritettava vähintään 19 tuntia teoriaopetusta ja vähintään 18 tuntia ajo-opetusta. Hyväksytyn kuljettajantutkinnon suoritettuaan saa haltuunsa pitkäaikaisen ajokortin.

Turvallista ja sujuvaa ajotaitoa ei opita hetkessä Kansankielellä ”kakkosvaihe”, eli viralliselta nimeltään syventävä vaihe säilyy jatkossakin. Syventävässä vaiheessa kehitetään perusvaiheen opetuksessa ja harjoitteluvaiheessa hankittuja tietoja ja taitoja. ”Kun on kertynyt kilometre-

jä liikenteessä, on hyvä palata hetkeksi miettimään, miten säilyä vastuullisena kuljettajana jatkossakin”, toteaa Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi. ”Monivaiheinen kuljettajaopetus on vähentänyt nuorten kuljettajien liikenneonnettomuuksia merkittävästi”, Jokilampi jatkaa.

Syventävässä vaiheessa on sekä teoriaopetusta että ajoopetusta 4 tuntia. Henkilöajokortin syventävän vaiheen opetuksen voi aloittaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ajokoe on hyväksytty. Vaiheet täytyy suorittaa kahden vuoden kuluessa ajokokeen suorittamisesta.

Autokoulun myöntämä todistus harjoitteluvaiheen ja syventävän vaiheen opetuksen suorittamisesta on toimitettava ensi vuoden alusta lähtien Ajovarman palvelupisteeseen.

Mikäli todistusta ei ole toimitettu kahden vuoden kuluessa, kuljettaja voidaan määrätä ajokieltoon toistaiseksi. Ajokielto on tällöin voimassa, kunnes

Talvi tekee tuloaan...

wasslov.se

NRO 10 MARRASKUU 2015

Lakkapäältä lingot joka lähtöön!

LUMILINKO TR-220

LUMILINKO TR-250 HB

Työleveys 250 cm. Roottori Ø 70 cm.

Myös vaativampaan käyttöön. Lapasyöttö ja hydrauliset luukunohjaimet

Työleveys 220 cm. Paino 500 kg.

Kaksipäinen syöttöruuvi takaa tasaisen syötön.

hän on tarvittavan todistuksen Ajovarmalle toimittanut.

Vuoden 2016 alusta alkaen Trafi lähettää muistutuskirjeen niille henkilöille, jotka eivät ole toimittaneet harjoittelu- ja syventävän vaiheen todistusta puolitoista vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

LUMILINKO

OPTIMAL 225/2

LUMILINKO TR-270 HAV

Ruotsalainen peruskoko. Vaihdettavilla terillä ja nivelakselilla. 47561960

Hydrauliiluukut alennusvaihteella.

Urakoitsijan/haastavan lingonkäyttäjän PARAS valinta.

Työleveys 274 cm.

2350€

sis alv.

Rahoitustarjous 40 kk korotonta maksuaikaa ilman käsirahaa. Nordea Joustorahoitus Lainan kokonaiskustannukset: 2630 €. Kuukausierä: 65.75 €/kk.

Todellinen vuosikorko: 8,94%. Maksuerän määrä: 40 kk.

Lainanhuoltokulujen osuus: 280,00 €.

Myynti: Kimmo Junttila Puh. 045-674 96 26

Tervetuloa!

OULU | Nuottasaarentie 4 | Puh. 010-7557 310 | Avoinna arkisin: 8-17

Tämä lehti luettavana myös netissä www.maaseutulehdet.fi

Ei mitään kirpputoripuuhastelua

Suomalaisten vertaisverkkokauppa ylittää jo kulutuksen Virossa Suomalaiset myyvät verkossa toisilleen tavaraa jo sadoilla miljoonilla euroilla. Vertaisverkkokaupasta näyttää tulleen etenkin nuorehkojen harrastus.

Tärkein syy ostaa tuotteita tai palveluita toisilta kuluttajilta on rahansäästö.

Kuluttajien välinen vertaiskauppa internetin eri foorumeilla ja kauppapaikoilla yleistyy vauhdikkaasti. Kaupan liiton selvityksen* mukaan noin kaksi miljoonaa suomalaista on ostanut tai myynyt tavaroita tai palveluja verkossa viimeisen reilun puolentoista vuoden aikana. Eniten käytetään internetin kauppapaikkoja, kuten Tori.fi:tä tai Huuto. netiä, mutta myös erilaiset Facebook-ryhmät ovat suosittuja.

Vertaisverkkokaupassa myös liikkuvat isot rahat.

Selvityksessä olivat mukana tavallisimmat tuoteryhmät kodinkoneista vaatteisiin ja harrastusvälineistä huonekaluihin. Näitä käyttötavaroita on reilun puolentoista vuoden aikana myyty noin 500 miljoonalla eurolla ja lisäksi mootto-

riajoneuvoja, veneitä ja niiden tarvikkeita on myyty noin 900 miljoonalla eurolla. ”Kyse ei ole enää mistään marginaali-ilmiöstä. Esimerkiksi viime vuonna suomalaiset käyttivät Virossa rahaa ostoksiin ja palveluihin 477 miljoonaa euroa”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja vertaa.

Selvityksessä kuluttajilta kysyttiin myös palveluiden ostamisesta toisilta kuluttajilta. Paljon julkisuutta saaneita Airbnb- ja Uber-palveluja on toistaiseksi käytetty Suomessa vielä vähän. Asuntojen ja huoneistojen vuokrapalveluja välittävää Airbnb:tä on Suomessa ja ulkomailla käyttänyt 158 000 ja kuljetuspalveluja välittävää Uberia 38 000 suomalaista. Valtaosa Uberin ja Aibnb:n käyttäjistä on alle 35-vuotiaita. ”Vähittäiskauppa kutistuu Suomessa nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä ei kuitenkaan anna koko kuvaa kotitalouksien kuluttamisesta. Kulutus tuntuu nyt ohjautuvat entistä

enemmän sekä ulkomaisiin verkkokauppoihin että vertaisverkkoon, eli verottajan ja sääntelyn ulkopuolelle”, Kurjenoja arvioi.

Vertaisverkkokaupoista haetaan edullisuutta

Eniten vertaisverkkokauppaa käyvät alle 50-vuotiaat suomalaiset, sekä miehet että naiset lähes yhtä paljon. Etenkin se näyttää olevan lapsiperheiden suosiossa. Useimmiten ostetaan elektroniikkaa ja kodinkoneita, huonekaluja sekä vaatteita ja kenkiä.

Vaikka vertaisverkkokauppa on kooltaan jo merkittävää, pelkkien kauppapaikkojen myynti-ilmoitusten valossa kaupankäynnin koosta voi saada liioitellun kuvan. Selvityksestä käy nimittäin ilmi, että esimerkiksi kolmasosa asuntoaan myyvistä tai vuokraavista ei saa kauppoja tehtyä ollenkaan ja neljäsosa joutuu myymään alkuperäistä hintaa halvemmalla. Suurin osa autojen ja veneiden myyntiyrityksistä joko toteutui pyydettyä

pienemmällä hinnalla tai ei toteutunut ollenkaan.

Hinnoista tinkiminen tuntuukin olevan yleinen harmin aihe myyjille. Ostajat taas pitävät säästämistä ja edullisia hintoja vertaisverkkokaupan merkittävänä etuna. Peräti 78 prosenttia

vertaisverkkokaupoista ostaneista toteaa säästävänsä siellä rahaa. Vertaisverkkokaupoista ostaneet kokevatkin taloudellisen tilanteensa heikommaksi kuin vastaavia tuotteita yritysten verkkokaupoista ostaneet.

Reilu kolmannes kertoo var-

sinaisesti nauttivansa vertaisverkkokaupasta ostamisesta.

Vertaisverkkokauppaselvitys on osa Tampereen yliopiston ja Kaupan liiton tutkimusyhteistyötä.

8

NRO 10 MARRASKUU 2015

Perinteinen Joulunavaus

Virittäydy joulun tunnelmaan ja tule koko perheellä Eino Leino -puistoon sunnuntaina 29.11. klo 15.30 alkaen.

Jokivarren Marionin terassilla piipahtaa myös illan pääesiintyjä Joulupukki.

Ohjelmassa

Pukinkonttiin rantatontti

Kirjoita joulupukille tai osta itse rantatontti Paltamosta, uudelta Luhtaniemen asuinalueelta. Lue lisää: rakennarannalle.fi

www .palt

amo

.fi

Järjestäjät:

30 min Kajaani • 5 min kauppa • 4 min kelkkaura • 3 min hiihtolatu • 2 min golfkenttä • 0 min Oulujärvi

Joulu Paltamossa

Lisää tapahtumista osoitteessa: www.paltamo.fi > Tapahtumat

Panleino - Joulu saapuu portin luo -konsertti 22.11. klo 18, Paltamon kirkko Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuoden konsertin pääteoksena kuullaan Sakari Tervon sovittamana Sibeliuksen viisi joululaulua op 1. ja Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja. Ohjelmamaksu 10 euroa Järj. Paltamon Kunta, Paltamon Seurakunta, PaltamoPandion.

MLL:n järjestämä tonttupolku lapsille Paltamon Pelimannien Joululevyn, Kehtolaulu Joulun lapselle, julkistaminen Kansanedustajan joulutervehdys (Marisanna Jarva) Eskarit esittävät joululauluja ja -leikkejä Joulupukki Hevosajelua Ilmainen glögi- ja piparitarjoilu Myynnissä makkaraa, kahvia ja arpoja, palkintona mm. joulukinkku, hedelmäkori sekä lahjakortteja paltamolaisiin jäsenyrityksiin.

Arvonta

Ritari ja Linnanneito Sadunhohtoinen pikkujoulukonsertti la 28.11. klo 19, Korpitien koulu.

Tuttuja Iki-ihania aarioita ja duettoja esittävät sopraano Eija-Riitta Airo-Karttunen, tenori Jukka Onttonen ja pianisti Irina Zahharenkova. Lippu 10,- ovelta tuntia ennen.

Paltamon kansalaisopiston syyskauden päättäjäiset pe 11.12. klo 18, Monitoimikeskus Virtaala, Ristijärvi. Musiikkipitoista ohjelmaa koko perheelle ja lopuksi tanssit. Vapaa pääsy.

Joulutulet 3.12.2015 klo 18 alkaen Paltalinnan takana olevassa puistometsässä. Pieni jouluhartaus, joululauluja, kuumaa glögiä ja nuotiomakkaraa.

Paltamon yrittäjät ry, Paltamon kunta ja MLL Paltamon yhdistys Muutokset mahdollisia.

Koko kylän pikkujouluviikonloppu 18.-19.12.

Pikkujouluviikonloppu alkaa perjantaina 18.12. klo 19 Perinteisillä tansseilla orkesterin tahdissa. Lauantaina 19.12. klo 17 alkavaan Lasten diskoon on vaItsenäisyyspäivä 6.12.2015 paa pääsy. Lauantai-iltana 19 aikoihin Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus on sitten varsinaiset XXXMAS PARTY ja seppeleenlasku sankarihaudoille.

Aamulla partiolaiset sytyttävät kynttilä- 15 pikkujoulut.Paltalinnassa. Paikalla tervehdyksen sankarihaudoille. on kaikki vanhat ja uudet tutut. LippuPaltamon kunta, Paltamon seurakunta ja rajoitettu määrä. kuhakunkku.com Itsenäisyyspäiväjuhla 4.12.2015 klo 13 alkaen Korpitien koululla

POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV Pudasjärvi, Kongasjärvi, kahdesta tilasta koostuva 106,5 hehtaarin vanha maatilakokonaisuus. Metsämaata 77ha, pellot metsittyneet, tilalla vanhat heikkokuntoiset rakennukset. Runsaasti taimikonhoitotöitä, hakkuumahdollisuudet n. 1250m3.

Hp 97000 €, tarjoukset 14.12.mennessä. Jussi Perttu 040-7608939 Myydään 156/9610 Hyöteikön yhteismetsän osuuksia. Hyöteikön yhteismetsän maat (n. 3300 ha) ovat Etelä-Kuusamossa. Metsäkeskuksen www.metsaan.fi mukaan kokonaispuustomäärä on 106 000 m3. Hakkuusuunnite 5000 m3/vuosi.

Vuosittaiset hakkuumäärät vaihtelevat puumarkkinatilanteen mukaan. Yhteismetsä myy myös metsästyslupia. Hp. 45 000 e/tarjous. Outi Tervo p. 0400 186 557 Siikalatva, Pulkkila, Lehtoneva 40:117 tila puustoa 514 m3. Hinta 13 500 € / Tarjoukset 7.12.2015 mennessä Lisätiedot Kari Peltokorpi 050-3425442 Ylivieska Kantokylä metsätila 19 ha. Vanhat rakennukset / rakennuspaikka hp 35000,- Arto Taskinen 0400-218732 OULU, Haukipudas Taipaleenkylä, määräala n. 1,4 hehtaaria. Rakentaminen suunnittelutarveratkaisulla, yleiskaava valmisteilla. HP. 40.000 euroa, Juhani Heikkinen 0400-287288 OULU, Haukipudas Taipaleenkylä, määräala n. 0,9 hehtaaria. Rakentaminen suunnittelutarveratkaisulla, yleiskaava valmisteilla. HP. 40.000 euroa, Juhani Heikkinen HAAPAVESI, Ainali Neljä itsenäistä kiinteistöä Porerimmin koillispuolella, Juskankankaalta Vihannin suuntaan, jotka muodostavat yhtenäisen, n. 212 hehtaarin monipuolisen metsäalueen, yht. puustoa n. 6900 m3. Voi tehdä tarjouksen kiinteistöittäin, yhteistarjouksena tai määräalana osasta kokonaisuutta. Tarjoukset 10.12. mennessä. Lisätietoja jaana.ruotsalainen@mhy.fi tai puh. 044-0354010 Puolanka Auho n. 72 ha, Heponiemi RN:o 7:1, metsätila. Puusto n. 5359 m3.

Hp. 102.665euroa. Lisätietoja: Jorma Nykänen p. 0400-296469

Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä, osoitteessa:

metsatilat.

kattavin markkinapaikka

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!