Ajankohtaista

Kulttuuri-ilmastonmuutoksella halutaan luoda uusia työpaikkoja ja tavoittaa uutta yleisöä

Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkitittelin on tarkoitus lisätä kulttuurin lisäksi myös työmahdollisuuksia ennen ja jälkeen juhlavuoden. Oulu2026-hankkeen toimitusjohtaja Piia RantalaKorhonen kertoo hankkeen vaikutuksista elinkeinoelämään, ja mitä muuta hankkeelta odotetaan. Kulttuuripääkaupungin vaikutuksia tullaan arvioimaan aina vuoden 2027 loppuun saakka. Arviointityö on jo alkanut.

Oulu2026-ohjelman tavoitteena on kulttuuri-ilmastonmuutos, eli uuden yhdessäolon tunteen synnyttäminen. Kulttuuri-ilmastonmuutoksen keskiössä ovat lapset ja nuoret. Kulttuuriohjelmaan sisältyy useita innovatiivisia hankkeita, joiden uskotaan tuottavan uusia luovan alan työllisyysmalleja vuosien ajaksi. Tällä hetkellä Oulu2026-hankkeessa työskentelee reilut kymmenen henkilöä. Juhlavuotena määrä tulee olemaan melkein viisinkertainen. Rantala-Korhonen kertoo, että tulevina vuosina valtaosa tulee työskentelemään kulttuuri- ohjelman puolella. Toiseksi eniten henkilöitä tullaan rekrytoimaan hankkeen viestintään. Hankkeen alkaessa inflaatio pysytteli lähellä nollaa, mutta nyt inflaation lähestyessä kymmentä prosenttia, myös hankkeessa on jouduttu reagoimaan. ”Kulttuuriohjelma on se mitä täällä hankkeessa tehdään ja viestinnällä tuetaan sitä, että myös maailmalla ollaan tietoisia siitä, mitä täällä tapahtuu. Työntekijöiden lukumäärä tulee elämään ja nyt olemme joutuneet ottamaan jarrupolkimen käyttöön. Yritämme nyt alusvuosien aikana tehdä työtä vähemmillä resursseilla, jolla varmistetaan se, että vuosille 2025–2026 resurssit riittävät ja pystymme toteuttamaan kulttuuriohjelmaa suunnittelun mukaisessa volyymissa”, Rantala-Korhonen kertoo.

Haussa monipuolisia tekijöitä

Oulu2026-tiimiin Rantala-Korhonen toivoo ihmisiä monenlaisista työ- ja koulutustaustoista. Toimitusjohtaja kertoo, että etenkin hankkeen toteutusvaiheessa monipuolinen koulutus on rikkaus. Hän muistuttaa, että hankkeessa ei työskentele ainoastaan kulttuuri- tai viestintäalan ihmisiä, vaan taustalta löytyy useita eri koulutusaloja sekä elämänkokemusta. ” Jos on nuori ihminen niin silloin ymmärtää hyvin, että koulutus voi olla kohdillaan, mutta työkokemusta ei vielä ole. En odota, että 25–vuotiaalla olisi hillitön cv, mutta työskentely opiskeluiden ohella on aina hyvä meriitti.”

Tulevina vuosina hankkeessa tullaan Rantala-Korhosen mukaan tarvitsemaan erityisesti tekijöitä, jotka ovat tottuneet toimimaan taustalla ilman, että itsestään pitää meteliä. Kulttuurialan taitaja, joka hallitsisi myös talouden, olisi tällä hetkellä toimitusjohtajan mielestä kova tekijä alalla.

Oulua Rantala-Korhonen kuvaa sopivan kokoiseksi kaupungiksi, jonka meininkiin solahtaa hyvin mukaan. Hän muistuttaa, että Oulun alueella kilpailu alalla ei myöskään ole niin veristä ja kovaa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Oulu2026-hankkeelle ja kulttuurisäätiölle on tärkeää myös rekrytointien avoimuus. ”Säätiön hallitus on linjannut, että kaikki uudet vakanssit tulevat avoimeen hakuun. Sen täytyy olla reilu peli eikä paikkoja jaella tiskin alta. Kaikilla täytyy olla yhtäläiset mahdollisuudet tulla hakemaan meidän avoimia paikkojamme.” Oulun tulee olla viehättävä myös kansainvälisesti

Rantala-Korhonen uskoo, että ulkopaikkakunnilta sekä ulkomailta tulevan työvoiman saaminen Ouluun on välttämätöntä, jotta isotkin ohjelmat pystytään toteuttamaan. ”Se, mitä me teemme säätiössä, on loppujen lopuksi pieni osa kulttuuriohjelmasta. Meillä on lippulaivahankkeet, avajaiset ja jotain projekteja, joita teemme itse. Valtaosa on niitä, joita tuemme rahoitusinstrumentilla. Jos muita hankkeita on koko Oulu2026-toteutusalueella kolmesataa, niin esimerkiksi tuottaja-ammattilaiset loppuvat kesken. Meidän täytyy olla houkuttelevia, jotta saamme hakijoita myös muualta.”

Rantala-Korhonen uskoo kansainvälisten tekijöiden tuovan hyvää alueen kulttuurimaailmalle. Hän lisää, että kansainvälisten toimijoiden kautta saatavien uusien verkostojen tärkeys tulisi muistaa, jotta myös Oulusta uskallettaisiin ponnistaa maailmalle. Tuleva juhlavuosi on komea lisä monen työhistoriaan ja Rantala-Korhonen uskoo sen olevan kovaa valuttaa esimerkiksi tulevien kulttuuripääkaupunkien projekteissa. Ulkomaalaisten toimijoiden houkutteleminen on saanut myös kritiikkiä osakseen paikallisilta. Rantala-Korhosella on vastaus siihen. ”Kehottaisin kriitikkojakin hakemaan niihin kymmeniin ja kymmeniin avoimiin hakuihin mitä on auki tulevan kulttuuripääkaupunkiohjelman rakentamisen yhteydessä. Ollaan avoimia ja rohkeita.”

Suoria, välillisiä ja kauaskantoisia vaikutuksia

Vuodesta 2007 alkaen jokaisesta kulttuuripääkaupunkihankkeesta on suoritettu ulkopuolisen ja puolueettoman tahon toimesta arviointi. Myös Oulu2026-hankkeen toiminnan vaikutuksia arvioidaan Euroopan komission suuntaviivojen mukaisesti. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toteuttaa hankkeen seurannan ja arvioinnin vuoden 2027 loppuun saakka. Tutkimusohjelmaan kuuluu myös Oulun yliopiston ja kauppakorkeakoulun toteuttama tutkimus hankkeen talous- ja hyvinvointivaikutuksista.

Rantala-Korhonen kertoo, että Euroopan kulttuuripääkaupunkeja käsittelevien taloustutkimusten mukaan titteli on näkynyt selvästi muun muassa kyseisten kaupunkien bruttokansantuotteessa. Tutkimuksissa on verrattu kaupunkeja, jotka ovat voittaneet kulttuuripääkaupunkitittelin kaupunkeihin, jotka eivät ole. Voittajakaupungin BKT oli kasvanut kolmen vuoden aikana 4,5 prosenttia enemmän kuin hävinneiden kaupunkien. ”Suurimpia voittajia kulttuuripääkaupunkiprosessien aikana ovat rakennusala, majoitus- ja ravitsemusala sekä tietenkin luovat alat. Toivotaan, että myös teknologia näyttäytyy isossa roolissa Oulussa. Nähtäväksi jää, millaisia kombinaatioita ohjelmahakuehdotuksiin muodostuu. Parhaassa tapauksessa saamme täysin uusia innovaatioita ja jotain sellaista mitä emme osaa vielä aavistakaan.”

Jukka Vahlon ja Sampo Ruoppilan Turku2011 -seurantaohjelman artikkelista selviää Turun juhlavuoden työllisyysvaikutuksen olleen kokonaisuudessaan noin 3400 henkilötyövuotta. Suurin osa syntyi lisääntyneen turismin ansiosta ja reilusti yli puolet syntyi suorana vaikutuksena. Tutkimus- ja arviointityö ovat äärimmäisen tärkeitä myös Oulu2026 -hankkeelle. ”Tutkimus- ja arviointityö on sellainen osaalue, missä kulttuurialalla ei olla kauhean hyviä. Alalla ei osata puhua kulttuurin vaikutuksista talouden ja työllisyyden termein. Se on tärkeä tarkastelutapa, jota muun muassa meidän päättäjämme odottavat oikeutetusti, jotta todelliset vaikutukset nähdään”, Rantala-Korhonen lisää.

Lisää yleisöä on yhtä kuin lisää kulttuuria Kulttuuripääkaupungin toivotaan synnyttävän Ouluun entistä vireämmän kulttuuriyhteisön ja pitkäkestoisia vaikutuksia. Yksi hankkeen suurimmista tehtävistä on tuoda kulttuuri esille kaikille ja saada sitä kautta uutta kulttuuriyleisöä. Jotta vaikutukset jatkuvat vielä vuoden 2026 jälkeenkin, yleisöä täytyy riittää erilaisille kulttuuriprojekteille.

Tällä hetkellä hanke hakee isoimpien ohjelmien toteuttajia, jotta heillä on tarvittava aika valmistella projekteja. Vuonna 2024 avautuu ruohonjuuritason ”Me olemme kulttuuria” -haku, johon toivotaan mukaan ihan kaikenlaisia toimijoita. Rantala-Korhonen muistuttaa ettei kenenkään tarvitse olla kulttuuritoimija voidakseen osallistua. Mikä tahansa yhdistys, yhteisö, työpaikan porukka tai opiskelijaremmi voi kehitellä oman kulttuurikokemuksen, jonka he haluavat näyttää muille. ”Toivon, että nuoret tekisivät kaikille näkyväksi sitä heidän omaa kulttuuriaan ja nostaisivat sen avulla heille tärkeitä asioita esille. Ei tarvitse esittää keski-ikäistä tehdäkseen kulttuuriohjelmaa, vaan sen voi tehdä raikkaasti omalla tavallaan ja omalla kielellään.”

OYY hakee uutta hallituksen puheenjohtajaa

Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY hakee uutta hallituksen puheenjohtajaa. Hakuaika on jo alkanut, ja se päättyy 13.11. Edustajisto valitsee uuden puheenjohtajan 15.11. pidettävässä kokouksessa. Lisätietoa tehtävästä löytyy OYY:n verkkosivuilta.

Eläinoikeuspalkinto Pro Animalia OYY:lle

Eläinoikeusjärjestö Animalia ry palkitsi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan Pro Animalia palkinnolla. Vuotuinen palkinto jaettiin 1.11. maailman vegaanipäivänä. Palkinto myönnettiin OYY:lle esimerkillisestä toiminnasta eläinten oikeuksien edistämisestä sekä ilmastokriisin hillitsemisestä. OYY on uudessa linjapaperissaan päättänyt tarjoilla omissa tapahtumissaan vain vegaanista ruokaa.

Samoilla perusteilla myös Lapin yliopiston, Lappeenrannan LUT-yliopiston sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnat palkittiin Pro Animalialla. Pro Animalia on Animalia ry:n jakama eläinoikeuspalkinto. Palkinto on jaettu vuodesta 1987 lähtien.

Hyvinvointialueuudistus ei vaikuta opiskelijoiden terveydenhuoltoon suuresti

Hyvinvointialueuudistus tulee valtakunnallisesti voimaan ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kaupungeilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialue muuttaa merkittävästi kaupunkien palvelurakennetta. Oulussa yli puolet kaupungin budjetista ja yli neljätuhatta sen työntekijää siirtyy hyvinvointialueelle töihin. Koko maahan hyvinvointialueita tulee yhteensä 21. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde muodostuu kolmestakymmenestä kunnasta aina Kalajoelta Kuusamoon asti. Opiskelijoiden terveydenhuolto säilyy ennallaan

Hyvinvointialueiden voimaantulo ei vaikuta merkittävästi opiskelijoiden terveydenhuoltoon, kertovat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen viestintäjohtajat Jenni Paloheimo ja Laura Tolonen.

Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö vastaa jatkossakin opiskelijoiden terveydenhuollosta. Se ei kuitenkaan tarjoa kaikkia niitä terveydenhuollon palveluita, joita opiskelija voi tarvita. Erikoissairaanhoidon piirissä olevat palvelut tulevat jatkossa hyvinvointialueilta.

Tulevaisuudessa hyvinvointialue on iso työllistäjä, kun esimerkiksi koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät kunnilta ja kaupungeilta sen palvelukseen. “Sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoille Pohde on potentiaalinen harjoittelu- ja työpaikka”, Paloheimo sanoo.

Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani ja hyvinvointialueen aluehallituksen yliopiston edustaja professori Osmo Tervosen mukaan sairaalat ja terveyskeskukset ovat tärkeitä paikkoja opetuksen ja oppimisen kannalta. “Meillä on oikein hyvä yhteinen tahtotila tehdä yhteistyötä opetuksen sekä tutkimuksen saralla yhdessä hyvinvointialueen kanssa”, Tervonen kertoo.

Yliopiston johtoa tavattavissa Strategiakahveilla

Oulun yliopiston johdon edustajia on tavattavissa loppusyksyn ja alkukevään aikana vapaamuotoisilla Strategiakahvit -tapaamisilla. Kahvihetkiä on varattu mm. rehtori Jouko Niinimäen ja koulutuksen vararehtorien Tapio Koivun sekä Taina Pihlajaniemen kanssa. Kahvin äärellä keskustellaan yliopiston strategisista suunnista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Ilmoittautumista ei tarvita, tarkemmat tiedot löytyvät Oulun yliopiston intranetistä Patiosta.

Tähän aikaan 30 vuotta sitten